2023
Lasse Lehtonen
Digimarkkinointi kuntoon!
- Mikroyrittäjille suunnattu opetusvideosarja
Liiketalous 2023 | 42 sivua
Lasse Lehtonen
Digimarkkinointi kuntoon!
- Mikroyrittäjille suunnattu opetusvideosarja
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää mikroyrittäjien haasteet digitaalisen markkinoinnin suhteen sekä esittää toimintatapa, jolla yritykset voivat viedä markkinointinsa digitaaliseksi. Näiden pohjalta luotiin
opetusvideosarja, jonka tarkoituksena oli kouluttaa mikroyrittäjille heidän kannaltaan tärkeät digitaalisen markkinoinnin teemat.
Opinnäytetyö koostuu teoriaosuudesta, mikroyrittäjien haasteiden
selvittämisestä ja opetusvideosarjan luomisesta ja jakelusta. Teoriaosuudessa käsitellään digitaalisen markkinoinnin kehitystä ja nykytilaa. Mikroyrittäjien haasteiden selvittämisen pohjalla käytettiin Digitaidot - Digitaidoilla tiedolla johtamiseen -hankkeen osallistujakyselystä ilmenneitä kehittymistarpeita.
Opinnäytetyön tuotoksena syntynyt videosarja jaettiin YouTube-alustalla.
Videosarjaa voi hyödyntää digitaalisen markkinoinnin käynnistämisessä. Itse videot eivät keränneet riittävästi julkista palautetta, jotta niiden onnistumista voisi mitata tässä opinnäytetyössä.
Asiasanat:
Digitaalinen markkinointi, hakukoneoptimointi, maksettu mainonta, sisältömarkkinointi, verkkonäkyvyys
Business
2023 | 42 pages
Lasse Lehtonen
Let’s fix your digital marketing!
- Tutorial video series targeted to micro-entrepreneurs
The goal of this thesis was to find out micro-entrepreneurs’ challenges in terms of digital marketing and describe the way companies can upgrade their
marketing into digital. Based on these results, an educational video series was created. The purpose of the series was to educate and train micro-
entrepreneurs about the essential themes of digital marketing.
The thesis consists of a theory part, finding out the micro-entrepreneurs’
challenges and needs as well as creating and distributing an educational video series. The theory part discusses the development and current state of digital marketing. The participant survey of the Digitaidot - Digitaidoilla tiedolla johtamiseen project were used as the basis for clarifying the micro-
entrepreneurs’ challenges in digital marketing. The video series created as a product of the thesis was shared on the YouTube platform.
Microentrepreneurs can use the videos as a foundation for their digital marketing. However, the videos themselves did not collect enough public feedback to be evaluated in this thesis.
Keywords:
Digital Marketing, Search Engine Optimization, Paid Advertisement, Content Marketing, Online Visibility
Sanasto
1 Johdanto 7
2 Digitaalisen markkinoinnin kehitys 9
2.1 Digitaalisen markkinoinnin kehitys 9
2.2 Digitaalisen markkinoinnin nykytila 10
2.2.1 Hakusanamainonta 11
2.2.2 Sisältömarkkinoinnin kehitys 11
2.2.3 Markkinointi sosiaalisessa mediassa 12
3 Mikroyrityksen haasteet digitaalisessa markkinoinnissa 14 3.1 Mikroyrityksen haasteet digitaalisessa markkinoinnissa 14
3.2 Vastaukset mikroyrityksen haasteisiin 16
3.2.1 Oman näkyvyyden parantaminen verkossa 16
3.2.2 Sisältömarkkinoinnin hyödyntäminen sisältöstrategialla 20 3.2.3 Asiakkaiden tunnistaminen ja tavoittaminen verkossa 25 4 Opetusvideosarja digitaalisesta markkinoinnista 29
4.1 Videoiden suunnittelu 29
4.2 Videoiden julkaisualusta ja julkaisuprosessi 31
4.3 Ensimmäinen video 33
4.4 Toinen video: sisältömarkkinointi sosiaalisessa mediassa ja verkkosivuilla 35
4.5 Kolmas video: maksettu mainonta verkossa 36
4.6 Videoiden onnistuminen käyttö julkaisun jälkeen 37
5 Yhteenveto 39
Lähteet 41
Liite 1. Ensimmäinen video käsikirjoitus
Kuvat
Kuva 1. Rummukainen ym. (2019) mukaiset sisältöstrategian rakentamisen
vaiheet. ... 21
Kuva 2. Meta Business Suiten näkymä, jos seuraajia on alle 100. (Meta Platforms Inc 2022). ... 26
Kuva 3. Meta Business Suite arvioi mainoksen tavoittavuutta määriteltyjen kustannusten mukaan (Meta Platforms Inc 2022.) ... 27
Kuva 4. Googlen Keyword Plannerin avainsanatutkimus. Oikealla hinta- arviot.(Google 2022). ... 27
Kuva 5. Videot editoitiin LightWorks -videoeditorilla. ... 31
Kuva 6. Ensimmäisen videon mainos Googlen Display-verkostossa. ... 33
Kuva 7. Ensimmäisen videon vaiheet. ... 34
Kuva 8. Toisen videon vaiheet ... 36
Kuva 9. Kolmannen videon vaiheet. ... 37
Taulukot
Taulukko 1. Digitaidot -hankkeen osallistujien alkukyselyyn vastanneiden
työtilanne. 15
Taulukko 2. Digitaidot -hankkeen osallistujien alkukyselyyn vastanneiden halu
oppia taitoja. 15
Taulukko 3 Sosiaalisten medioiden viikoittaisten käyttäjien osuudet ja kehitys
Suomessa (DNA Oyj 2022, 9). 18
Taulukko 4. Julkaisualustojen vertailu viikoittaisten käyttäjien ja videon maksimipituuden mukaan (DNA Oyj 2022, 9; Facebook n.d.; Instagram 2022;
TikTok n.d.; Google n.d). 32
Asiakaspersoona Yrityksen ihanneasiakasta edustava kuvitteellinen hahmo. Käytetään sisällön, palvelun tai tuotteen kohdentamiseen tai ostopolun määrittämiseen.
(Eskelinen 2018).
GDPR General Data Protection Regulation eli yleinen tietosuoja-asetus. Henkilötietojen käsittelyä koskeva EU:n laajuinen laki. (Tietosuojavaltuutetun toimisto n.d.).
Klikkifarmi Palvelintietokoneita tai toimistoja, joiden tehtävä on tuottaa mahdollisimman suuri määrä valheellisia klikkauksia. Voi johtaa valheelliseen liikenteeseen verkkosivuille.(Rummukainen, Hakola & Hiila 2019, 35).
Konversio Verkkosivujen kautta tehty ostos, yhteydenottopyyntö tai esimerkiksi ilmaisen demon lataus. Käytetään
mittarina konversio-optimoinnissa. (Cro Nordic Oy n.d.).
Laskeutumissivu Verkkosivu, jolle sivulle johtavaa linkkiä klikattu käyttäjä ohjataan esimerkiksi hakukoneesta, uutiskirjeestä tai mainoksesta. Tyypillisesti ohjaa käyttäjää tiettyä toimintaa kohti. (Lahtinen, Pulkka, Karjaluoto & Mero 2022, 282).
Mikroyritys Alle 10 työntekijän yritys, jonka liikevaihto on alle 2 miljoonaa euroa ja joka ei ole merkittävästi suuremman yrityksen omistama. (Tilastokeskus n.d.).
NPS Net Promoter Score. Asiakkaan suositteluhalukkuuden mittari. Kertoo yrityksen arvostelijoiden ja
suosittelijoiden välisen suhteen. (Bain & Company n.d.).
1 Johdanto
Digitaalisuus osana markkinointia syntyi jo 1990-luvun puolivälissä, jolloin markkinointi saavutti tietokoneet ja matkapuhelimet. Nykyään digitaalisen
markkinoinnin keskiössä on internetin siirtyminen mobiiliin. Käyttäjät tekevät itse sisältöä ja jakavat sitä sosiaalisessa mediassa. (Lahtinen ym. 2022,19).
Mikroyrityksien on tärkeä tavoittaa asiakkaat heidän käyttämissään kanavissa ja tämä opinnäytetyö käsittelee kolmiosaista aihealueeseen valmistavaa
videosarjaa sekä sen toteuttamista.
Kirjoittaja on toiminut kouluttajana Digitaidot – Digitaidoilla tiedolla johtamiseen - hankkeessa. Hanke on keskittynyt tuomaan varsinaissuomalaisille pien- ja mikroyrityksille taitoja toimia digitaalisessa ympäristössä. Koulutuksissa on havaittu erityisesti mikroyrittäjillä olevan haasteita markkinoida yrityksiensä palveluita tehokkaasti verkossa. Tämän vuoksi aiheeksi valikoitui selkeän video- oppaan toteuttaminen.
Tämän opinnäytetyön tavoite on tuottaa video-opas, joka auttaa pienyrittäjiä kehittämään digitaalista markkinointiaan, ja se vastaa seuraaviin kysymyksiin:
• Mitä haasteita mikroyritykset kokevat digitaalisessa markkinoinnissa?
• Miten mikroyrityksen kannattaa lähteä viemään markkinointiaan digitaaliseksi?
Pohjatietona digitaalisesta markkinoinnista kirjoittaja käyttää Digimarkkinointi - kirjaa (Lahtinen ym. 2022), joka on opinnäytetyön valmistumishetkellä
ajankohtainen ja kattava teos digitaalisesta markkinoinnista. Lisäksi sisältömarkkinoinnista puhuttaessa tässä opinnäytetyössä käytetään Sisältömarkkinoinnin työkalut -kirjaa (Rummukainen ym. 2019), joka antaa käytännönläheiset työkalut sisältöstrategian toteuttamiseen.
Opinnäytetyöstä rajataan pois digitaalisen markkinoinnin syvempää osaamista vaativat kokonaisuudet, kuten markkinoinnin automaatio. Rajaus tehdään, sillä opinnäytetyön tuotoksena syntyvä videomateriaali on suunnattu mikroyrityksille,
jotka eivät ole laajamittaisesti ottaneet käyttöön digitaalisen markkinoinnin teknologioita tai alustoja. Lisäksi sosiaalisen median alustoista puhuttaessa rajataan pois pääosin viestisovelluksina tunnetut alustat, kuten WhatsApp ja Snapchat.
Merkittävä osa opinnäytetyön sisällöstä on itse videomateriaalia, jonka toteuttamisesta vastaa kirjoittaja itse. Videomateriaali julkaistaan YouTube- alustalla ilmaiseksi kaikkien halukkaiden katsottavaksi.
Tässä työssä käsitellään ensin digitaalisen markkinoinnin kehitystä ja mikroyritysten haasteita. Haasteiden lisäksi käsitellään ratkaisuja näihin haasteisiin. Lisäksi käsitellään itse videosarjan toteuttamista, sisältöä ja
vastaanottoa. Videosarja julkaistaan kirjoittajan yrityksen Pontis oy:n kanavissa.
2 Digitaalisen markkinoinnin kehitys
Digitaalisella markkinoinnilla tarkoitetaan mitä tahansa markkinointia, jossa käytetään elektronista laitetta tai internettiä. Esimerkkejä digitaalisista alustoista ovat verkkosivut, sähköposti, hakukoneet ja sosiaalinen media. (Lahtinen ym.
2022, 17, 19). Tässä luvussa käsitellään digitaalisen markkinoinnin kehitystä sekä nykytilaa etenkin teknologioiden näkökulmasta. Jotta digitaalisen
markkinointia voidaan käsitellä, on ymmärrettävä termin takana olevat konseptit.
Digitaalista markkinointia määrittää vahvasti siihen käytetyt teknologiat. Tässä opinnäytetyössä keskitytään enemmän julkaisutyökaluihin ja niiden
asiakasrajapintoihin markkinointimateriaalin luomiseen käytettyjen teknologioiden sijaan. Näitä julkaisutyökaluja tai asiakasrajapintoja ovat
esimerkiksi sosiaalisen median alustat, hakukoneet sekä maksetun mainonnan työkalut. Työssä ei siis käsitellä graafista työskentelyä tai markkinointiviestinnän sisällöllistä puolta.
2.1 Digitaalisen markkinoinnin kehitys
Digitaalinen markkinointi voidaan jakaa kolmeen aaltoon, joista ensimmäinen käynnistyi 1990-luvun puolessa välissä. Graafisten verkkoselainten synnyttyä alkoi muodostua ensimmäisiä verkossa toimivia digitaalisia palveluita.
Digitaalisen markkinoinnin syntyvaiheen ominaispiirteenä oli banneri- ja sähköpostimainonta. Aluksi internetissä toimivilta yrityksiltä odotettiin paljon, mutta 2000-luvun alun internetkuplan romahduksen mukana romahtivat myös nämä odotukset. (Lahtinen ym. 2022, 20–21).
Digitaalisen markkinoinnin toinen aalto käynnistyi sosiaalisen median palveluiden synnyttyä 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen aikana.
Kävijämäärien kasvu oli aluksi hidasta, mutta liiketoiminnat olivat aikaisempaa kehittyneempiä. Kuitenkaan markkinoinnin kannalta toisen aallon aikana ei osattu hyödyntää sosiaalista mediaa kovin tehokkaasti. Internet tuli yleiseen
käyttöön älypuhelimien myötä mahdollistaen kehityksen kohti tällä hetkellä käynnissä olevaa kolmatta aaltoa.(Lahtinen ym. 2022, 22–23).
Noin vuonna 2015 alkanutta kolmatta digitaalisen markkinoinnin aaltoa määrittelee sisältömarkkinointi ja sosiaalisten median alustojen kehittyminen mainosalustoina. Positiivisten arvostelujen ja asiakkaiden tekemien sisältöjen merkitys on kasvanut muuttaen yritysten lähestymistapaa markkinointiin.
(Lahtinen ym. 2022, 23).
Digitaalisen markkinoinnin nykytilaa tarkastellaan Digitaidot-hankkeen
alkukyselyiden kautta saatujen tietojen pohjalta (Taulukot 1 ja 2). Tärkeimmiksi osa-alueiksi nousivat seuraavat kolme: oman yrityksen verkkonäkyvyyden rakentaminen, asiakkaiden tunnistaminen verkossa ja sisältömarkkinointi verkossa.
2.2 Digitaalisen markkinoinnin nykytila
Koronapandemia on vaikuttanut digitaalisien palveluiden käyttäjämäärin. Tämä muutos on havaittavissa 2020 maaliskuusta eteenpäin. Verkkosivujen
kävijämäärät ovat kasvaneet samalla kun verkkokaupassa on tapahtunut selvää kasvua. Mainonta on samalla muuttunut massoille suunnatusta
henkilökohtaisemmaksi mainonnaksi. Asiakas on tavoitettavissa sanomalehden, television tai radion sijaan henkilökohtaisilla päätelaitteillaan. (Lahtinen ym.
2022, 26).
Nykyään verkkomainonnassa ei kilpailu näkyvyydestä rajaudu vain saman alan kilpailijoihin, vaan kaikki samasta aihealueesta puhuvat kilpailevat yhtä lailla potentiaalisen asiakkaan huomiosta. Pelkkä maksettu mainonta ei enää riitä kuluttajien huomion saamiseksi. Sisältömarkkinointia käytetään asiakkaiden tavoittamiseen digitaalisessa viestintäympäristössä ja se toimii keinona kilpailla asiakkaan huomiosta algoritmien sisältösyötteissä. Käytännössä
sisältömarkkinointi pakottaa yrityksen toteuttamaan markkinointiviestintäänsä jatkuvana prosessina. (Rummukainen ym. 2019, 34, 46–47).
2.2.1 Hakusanamainonta
Käyttäjän etsiessä hakukoneella tietoa hänelle näytetään hakusanaan ja sijaintiin perustuvia mainoksia. Kun käyttäjä klikkaa mainosta, maksaa mainostaja hakukoneelle vaihtelevan summan. Summa määritellään muun muassa hakusanan, alueen ja toimialan mukaan. Tätä mainosten käyttämistä hakukoneessa kutsutaan hakusanamainonnaksi (Lahtinen ym. 2022, 201).
Suomen käytetyin hakukone on Google, jossa voi käyttää Google Ads - hakusanamainontaa. Mainostaja voi mainonnan kohdistamiseen käyttää positiivisia ja negatiivisia hakusanoja. Positiiviset hakusanat kohdistavat
mainoksen näkymään sanaan liittyvissä hakutuloksissa. Negatiiviset hakusanat rajaavat mainosta näkymästä silloin kun niitä käytetään. Tämä voi säästää kustannuksissa, sillä mainokset oikein kohdennettuina osuu oikeille asiakkaille.
(Lahtinen ym. 2022, 201–202).
Asiakkaan klikattua mainosta ohjataan hänet landing pagelle eli
laskeutumissivulle, jonka tarkoitus on konvertoida potentiaalinen asiakas maksavaksi asiakkaaksi. Jos laskeutumissivu konvertoi asiakkaat kilpailijan sivua paremmin, voi yritys maksaa klikkauksesta enemmän ja tavoittaa
enemmän asiakkaita. Laskeutumissivun lisäksi itse mainoksen tulee houkutella klikkaamaan sivulle. (Lahtinen ym. 2022, 201).
2.2.2 Sisältömarkkinoinnin kehitys
Sisältömarkkinoinnilla tarkoitetaan asiakkaan valintaan tai
mielenkiinnonkohteisiin perustuvaa markkinointiviestintää. Kyse ei ole pelkästään mainonnasta, vaan tavoitteena on sisällön kautta tuottaa arvoa kohderyhmälle. Esimerkiksi sisällön arvo voi muodostua neuvoista,
opastuksesta, viihdyttämisestä tai inspiraatiosta. Sisältömarkkinointi ei aina pyri suoraan houkuttelemaan asiakasta ostamaan tuotetta tai palvelua, mutta senkin lopullinen päämäärä on kuitenkin tukea yrityksen liiketoiminnallisten tavoitteiden saavuttamista. Kun asiakas kokee hyötyvänsä yrityksen brändisisällöistä, on
yrityksellä parempi asema verrattuna kilpailijoihinsa, jotka käyttävät vain
perinteistä mainontaa tavoitteidensa saavuttamiseksi. (Rummukainen ym. 2019, 32–33).
Sisältömarkkinoinnissa hyödynnetään digitaalisia jakelukanavia. Esimerkiksi hakukone tai sosiaalinen media voi ohjata yrityksen verkkosivuilla olevaan sisältöön tai sisältö voi itsessään olla sosiaalisen median julkaisu.
Onnistuessaan sisältömarkkinointi saa brändin näyttämään asiantuntevalta julkaisijalta digitaalisen median alustoilla ja näin ollen saavuttamaan
edellytykset lisänäkyvyyden saamiseksi. (Rummukainen ym. 2019, 33).
Internetissä on nykyään vaikea saavuttaa asiakkaan huomio pelkällä ostetulla mainonnalla, sillä kilpailu asiakkaiden huomiosta jakautuu verkossa
kilpailijoiden lisäksi kaiken muun sisällön kanssa. Maksetun mainonnan
ongelma on myös se, että maksetussa näkyvyydessä maksetaan klikkauksista, joita voidaan erilaisilla ihmisen tai tietokoneen ohjaamilla klikkifarmeilla häiritä.
Luomalla sisältöä, joka aidosti hyödyttää asiakkaita, saadaan heidät myös klikkaamaan helpommin. Sisällön hyödyllisyys korostuu, kun asiakkaat myös muistavat heille arvoa tuoneet olleet brändit jatkossakin. (Rummukainen ym.
2019, 34–36).
2.2.3 Markkinointi sosiaalisessa mediassa
Sosiaalisessa mediassa markkinointi erottuu perinteisestä mainonnasta, sillä se sisältää kaiken sosiaalisen median näkyvyyteen liittyvän toiminnan, eikä vain maksettua mainontaa. Yritykset voivat omien palveluiden tai tuotteiden esittelyn lisäksi nostaa esille esimerkiksi asiakkaiden kommentteja tai muuta palautetta.
Sosiaalisessa mediassa korostuu interaktiivisuus yrityksen ja asiakkaiden välillä. Sosiaalisen median markkinoinnissa ei aina käytetä rahaa, vaan sisältöä tehdessä ainoa kulu saattaa liittyä sisällön tuotantoon käytettyyn aikaan.
Kuitenkin kilpailu on kovaa ja vain mielenkiintoisimmat sisällöt menestyvät sosiaalisessa mediassa tavoittaen laajemman yleisön. Sosiaalisen median
alustoilla voi käyttää myös maksettua mainontaa, jonka voi kohdistaa niin, että se näkyy vain yrityksen valitsemalle kohderyhmälle. (Virtanen 2020, 12, 83).
Sosiaalisen median alustat tarjoavat omat työkalut maksettua mainontaa varten.
Esimerkiksi Facebookin ja Instagramin omistaja Meta tarjoaa Meta Business Suiten (entinen Facebook Business Suite), jonka kautta käyttäjä voi toteuttaa mainontaa molemmilla alustoilla. Muutkin sosiaalisen median alustat tarjoavat vastaavia työkaluja, kuten Twitter Ads ja Linkedinin Ads. Nämä mainosalustat tarjoavat hyvin samankaltaisia työkaluja kohdentamiseen ja mainoksien luomiseen.
3 Mikroyrityksen haasteet digitaalisessa markkinoinnissa
Tämän opinnäytetyön kohteena ovat suomalaiset mikroyritykset, joten digitaalisen markkinoinnin haasteita tarkastellaan näiden yritysten
näkökulmasta. Käsiteltäviksi haasteiksi on tarkoitus valita haasteet, joita etenkin mikroyrittäjät kokevat yrityksensä liiketoiminnassaan. Tämän luvun havaintoja käytetään kolmiosaisen videosarjan aiheiden sekä lähestymistavan valintaan.
Lisäksi luvussa vastataan näihin havaittuihin haasteisin etsimällä toimintamallit, joilla yritykset voivat lähestyä digitaalista markkinointia.
Mikroyrityksellä tarkoitetaan alle 10 henkeä työllistävää yritystä, jonka liikevaihto on alle 2 miljoonaa euroa. Lisäksi mikroyritys on riippumaton, eli yksikään yritys, joka ei täytä mikroyrityksen määrettä, ei omista yli 25 % mikroyritykseksi
laskettavasta yrityksestä. (Tilastokeskus n.d.) Mikroyrityksiä on Suomen yrityksistä noin 93 % (Suomen Yrittäjät ry 2022, 9).
3.1 Mikroyrityksen haasteet digitaalisessa markkinoinnissa
Yrityksien haasteista digitaalisen markkinoinnin suhteen löytyy tutkimuksia, mutta erityisesti mikroyrittäjien kokemia haasteita on tutkittu verrattain vähän.
Tämän vuoksi tuoretta tietoa näistä haasteista ei ole löydettävissä. Kirjoittaja on ollut järjestämässä koulutuksia Digitaidot – Digitaidoilla tiedolla johtamiseen - hankkeessa. Hankkeen koulutuksiin osallistuneilta henkilöiltä on kerätty tietoa digitaalisen liiketoiminnan haasteista osana ilmoittautumisen yhteydessä toteutettua alkukyselyä. Osallistujista 71 % ilmoitti olevansa yksinyrittäjiä tai työskentelevänsä mikroyrityksessä (Taulukko 1).
Taulukko 1. Digitaidot -hankkeen osallistujien alkukyselyyn vastanneiden työtilanne.
3. Työtilanteeni (vaaditaan tilastointia varten)
Yht. Vastaajia 86Yksinyrittäjä tai töissä mikroyrityksessä (< 10 hlö) 61 71 %
Töissä pienessä yrityksessä (10–49 hlö) 11 13 %
Töissä pk-yrityksessä (50–250 hlö) 6 7 %
Työtön tai työttömyysuhan alla 13 15 %
Kyselyssä kysyttiin, mitä taitoja koulutuksiin osallistuvat haluavat oppia.
Kyselyyn vastanneista 86 % halusi oppia asiakkaiden tunnistamisesta ja
tavoittamisesta verkossa, 83 % halusi oppia oman yrityksen verkkonäkyvyyden rakentamista, kehittämistä ja mittaamista ja 79 % halusi oppia
sisältömarkkinoinnin hyödyntämistä (Taulukko 2). Kysymysasetelma ei tarkkaan kysy haasteista, mutta nämä kolme aihealuetta nousivat myös koulutusten aikana esille. Moni yrittäjä ilmaisi myös koulutusten yhteydessä näiden aihealueiden olevan haastavia heille. Opinnäytetyön yhteydessä syntyvän videosarjan aiheeksi valittiin nämä kolme aihetta, joista hankkeen osallistujat halusivat oppia eniten. Aihealueet ovat myös suhteellisen perustavanlaatuisia osia digitaalista markkinointia, joten videosarja voidaan kohdistaa aivan markkinoinnin kanssa aloittelevalle mikroyrittäjälle.
Taulukko 2. Digitaidot -hankkeen osallistujien alkukyselyyn vastanneiden halu oppia taitoja.
5. Haluan oppia seuraavia taitoja
Yht. Vastaajia 86Käyttöliittymät ja välineet 41 48 %
Toiminta ja tiedonhaku internetissä 22 26 %
Viestintäalustojen käyttö (Teams, Zoom, yms.) 36 42 %
Oman (yrityksen) verkkonäkyvyyden
rakentaminen/kehittäminen/mittaaminen (SEO) 71 83 %
Asiakkaiden tunnistaminen ja tavoittaminen verkossa
(kampanjoiden luominen) 74 86 %
Sisältömarkkinoinnin hyödyntäminen 68 79 %
Verkkosivun kävijätietojen hyödyntäminen (analytiikka) 60 70 % Verkkokauppa-alustat ja verkkokaupan perustaminen 39 45 % Dig. varausjärjestelmien ja asiakaspalautteiden hyödyntäminen 34 40 %
Digitaidot-hankkeen koulutuksissa yrittäjät ovat ilmaisseet kirjoittajalle haluavansa toimia verkossa, sillä yritys voi tätä kautta palvella asiakkaita vuorokauden ympäri. Lisäksi useita yrittäjiä on kiinnostanut mahdollisuus
kehittää liiketoimintaansa kustannustehokkaasti. Verkon kautta liiketoimintaa on mahdollista laajentaa uusille asiakaskunnille.
3.2 Vastaukset mikroyrityksen haasteisiin
Tässä alaluvussa etsitään vastaukset kolmeen käsiteltäväksi valittuun
haasteeseen, eli oman verkkonäkyvyyden parantaminen, sisältömarkkinoinnin hyödyntäminen sekä asiakkaiden tunnistaminen ja tavoittaminen verkossa.
Haasteisiin vastataan etsimällä mahdollisimman helposti lähestyttävä tapa toimia, siten että mikroyritys voisi kohtuullisella vaivalla hyödyntää käsiteltyjä tekniikoita ja toimintatapoja. Tässä alaluvussa nousseita seikkoja käytetään videosarjan pohjana, jotta voidaan varmistaa videossa suositeltavien toimien tietopohja.
3.2.1 Oman näkyvyyden parantaminen verkossa
Verkkonäkyvyys on nykyään tärkeä osa monien yritysten liiketoimintaa. Jopa 79
% suomalaisista yrityksistä käyttää sosiaalisia medioita liiketoiminnassaan (Mattila, Pajarinen, Seppälä, Vallin, Bützow, Hynönen ja Puittinen 2022, 51).
Sosiaalisen median alustojen määrä on kuitenkin suuri, joten valinta voi tuottaa haasteita. Alustavalintaa voi lähestyä esimerkiksi selvittämällä eri alustojen käyttäjämääriä ja niiden kehityssuuntaa, jotta voi varmistua julkaisujen potentiaalisesta tavoittavuudesta. Lisäksi alustaa voi tarkastella myös kilpailijoiden määrän suhteen ja maksetun mainonnan kulujen suhteen.
Kohdassa 3.2.3. käsitellään maksetun mainonnan osuutta enemmän.
Kaikkein suosituin sosiaalisen median alusta Suomessa on videoihin keskittynyt YouTube, jota käyttää viikoittain 75 % suomalaisista. Kuitenkin viikoittaisten käyttäjien määrä on laskenut 2 prosenttiyksikköä vuodesta 2021. (DNA Oyj
2022, 9). Videoihin keskittyvänä alustana YouTube soveltuu hyvin
vaikuttajamarkkinointiin sekä yrityksen omien videomateriaalien jakamiseen.
Yrityksen on mahdollista tuottaa alustalle monia sisältötyyppejä, kuten yritystä tai brändiä esitteleviä yritysvideoita, tuotteita havainnollistavia tuotevideoita ja
”How To -videoita”, joilla yritys voi kouluttaa kuluttajalle tuotteen tai palvelun toiminnan. (Meltwater 2021). YouTuben videoformaatti vaatii yritykseltä kyvyn tuottaa videomateriaalia, mutta kirjoittaja suosittelee mikroyrityksiä vähintäänkin tutustumaan alustaan, sillä se voi olla tehokas keino havainnollistaa omaa valikoimaa ja brändiä potentiaalisille asiakkaille. YouTube -videoita voi myös upottaa yrityksen verkkosivuille mahdollistaen alustan käytön myös jakeluun.
YouTuben jälkeen suosituin sosiaalisen median alusta on Facebook, jota käyttää viikoittain 72 % suomalaisista. Myös Facebookin käyttäjämäärä on laskenut 2021 huipusta, joka oli 74 %. (DNA Oyj 2022, 9). Yrityksille Facebook voi olla hyvä kanava tavoittaa asiakkaita, mutta orgaanisen eli ei maksetun näkyvyyden tavoittavuus on heikentynyt, sillä alusta pyrkii kannustamaan maksettuun mainontaan. Facebookin käytön yksi etu on se, että Meta Business Suitella yritys voi luoda yhtä aikaa Facebook- ja Instagram -julkaisuja. Julkaisut on mahdollista kustomoida molempiin alustoihin erikseen, tai julkaista yhtä aikaa sama julkaisu. (Virtanen 2022). Kirjoittaja suosittelee Metan Business Suiten käyttöä, jos yrityksellä on Facebook tai Instagram tili käytössä, sillä tämän kautta voi julkaista molempiin yhtä aikaa välttyen ylimääräiseltä vaivalta.
Lisäksi alustalta näkee sekä Facebookin että Instagramin analytiikat eli seurantatiedot helposti.
Kolmanneksi suosituin sosiaalinen media on Instagram, jonka viikoittaisia käyttäjiä on 57 % suomalaisista. Instagramin käyttäjämäärät ovat kasvaneet joka vuosi vuodesta 2019. (DNA Oyj 2022, 9). Instagram on mobiilisovellus, jota käytetään kuvien ja lyhyiden videoiden julkaisuun. Instagramissa käytetään julkaisujen yhteydessä hashtageja, eli #-merkkejä, joiden perässä olevaa sanaa klikkaamalla käyttäjä näkee muita aihealueen sisältöjä. Instagramissa voi
julkaista myös tarinoita, jotka näkyvät käyttäjille vain 24 tuntia. (Virtanen 2020, 23, 27). Instagramista on myös nettiselaimessa toimiva versio, joka on
kirjoittajan kokemuksen mukaan hyvin rajallinen etenkin sisällön julkaisemiseen.
Ajastettuja julkaisuja alustalle voi tehdä yhdessä Facebookin kanssa Metan Business Suitessa.
Sosiaalisen median alustoista kolmen suosituimman jälkeen jää alustoja, joita käyttää alle kolmannes suomalaisista. Neljänneksi suosituin alusta on Twitter 30 % viikoittaisella käyttöasteellaan. Twitterin käyttäjämäärä on kasvanut vuodesta 2021 noin 5 prosenttiyksikköä. (DNA Oyj 2022, 9). Twitterin ominaisuus on rajallinen viestin pituus, 280 merkkiä, joka juontaa juurensa Twitterin alkuperäiseen käyttötapaan. Nimittäin sovellus oli alun perin
tekstiviestipohjainen (Twitter Inc. n.d.) Twitter soveltuu yritykselle, joka haluaa nopean asiakaspalvelukanavan, tai haluaa osallistua keskusteluun vaikuttajien kanssa (Muurinen n.d.).
Julkaisualustoista nopeimmin on kasvanut TikTok, jonka viikoittaisten käyttäjien määrät ovat nousseet vuoden 2019 kuudesta prosentista 29 prosenttiin (DNA Oyj 2022, 9). TikTok on videoiden julkaisuun tarkoitettu mobiilisovellus, jossa käyttäjät julkaisevat maksimissaan 3 minuuttia pitkiä videoita (TikTok n.d.).
TikTokia käyttää etenkin nuori yleisö, jopa 53 % 16–24-vuotiaista käyttää tätä sovellusta päivittäin (DNA Oyj 2022, 11). Useat tahot ovat osoittaneet huolensa kiinalaisomisteisen TikTokin tietoturvasta ja käyttäjien seurannasta. Osa
yrityksistä kuitenkin arvioi, että vielä hyödyt ohittavat riskit sovelluksen käytössä organisaation viestintään. (Toivanen & Virtanen 2022).
Taulukko 3 Sosiaalisten medioiden viikoittaisten käyttäjien osuudet ja kehitys Suomessa (DNA Oyj 2022, 9).
Julkaisualusta
2019 2020 2021 2022YouTube 73 % 77 % 77 % 75 %
Facebook 72 % 72 % 74 % 72 %
Instagram (kuvat) 45 % 48 % 54 % 57 %
Twitter 26 % 25 % 25 % 30 %
TikTok 6 % 9 % 23 % 29 %
Pinterest 19 % 17 % 24 % 26 %
LinkedIn 16 % 16 % 21 % 21 %
Twitch 11 % 10 % 15 % 18 %
Yritys voi myös kehittää omaa verkkonäkyvyyttään hakukoneoptimoinnilla (SEO). Hakukoneoptimointi tarkoittaa verkkosivujen kehitystyötä, jonka tavoite on kasvattaa sivuille hakukoneiden kautta saapuvien kävijöiden määrää ja laatua. Tämä eroaa maksetusta hakusanamainonnasta sillä, että tavoite on kasvattaa orgaanisen liikenteen määrää. Tämän vuoksi hakukoneoptimoinnin eduksi muodostuu se, että se ei ole riippuvainen rahan käytöstä.
Hakukoneoptimoinnin voi jakaa tekniseen optimointiin, konversio-optimointiin sekä hakukoneoptimoidun sisällön luomiseen. (Lahtinen ym. 2022, 189–190).
Hakukoneoptimoinnin tavoite on lisätä sivukävijöitä, mutta myös tarkoitus on saada oikeita asiakkaita sivulle. Tämän vuoksi hakukoneoptimointia tehdessä on hyvä linkittää se sisältöstrategiassa määriteltyihin asiakaspersooniin ja ostopolkuihin. (Lahtinen ym. 2022, 191).
Suomalaiset käyttävät hakukoneista eniten Googlea, jolla on yli 93 % markkinaosuus Suomen hakukoneiden käytöstä (Statcounter 2022).
Markkinaosuutensa vuoksi tässä opinnäytetyössä käsitellään hakukoneista vain Googlea. Google arvostaa hakutuloksissa helppokäyttöisiä ja hyvän
käyttäjäkokemuksen omaavia verkkosivuja. (Lahtinen ym. 2022, 190).
Teknisellä optimoinnilla tarkoitetaan, että sivusto saadaan toimimaan käyttäjän ja Googlen kannalta oikein. Esimerkiksi Googlen hakurobotin on päästävä verkkosivuille, jotta sivut ylipäänsä näkyvät hakukoneessa. Lisäksi yrityksen verkkotunnuksen eli domainin vahvuus parantaa hakukonenäkyvyyttä.
Domainin vahvuus tarkoittaa sitä, että mitä useampi ulkopuolinen sivu viittaa yrityksen domainiin, sitä enemmän Google tulkitsee sivua suositeltavan.
(Lahtinen ym. 2022, 192–193). Yksi keino saada ulkopuolisia viittauksia on pyrkiä saamaan muut sivustot jakamaan yrityksen sivustolla olevaa sisältöä.
Tuottamalla hakukoneoptimoitua sisältöä yritys voi parantaa
hakukonenäkyvyyttään, sillä mitä paremmin sisältö vastaa asiakkaan hakemaa tietoa, sitä enemmän Google ohjaa kävijöitä sivuille. Tähän yritys voi käyttää hakusanatutkimusta, jolla selvitetään millä hakusanoilla yrityksen tuotteita haetaan ja tekemään näitä sanoja vastaavaa sisältöä. (Lahtinen ym. 2022, 191–
192). Google tarjoaa hakusanatutkimukseen omia työkaluja Google Trends ja Google Keyword Planner. Google Trendsillä voi käyttäjä seurata hakusanojen hakumäärien kehitystä ja tällä tavalla selvittää hakusanan ajankohtaisuus ja kehityssuunta. Googlen Keyword Planneria voi käyttää uusien hakusanojen löytämiseen tiedossa olevien pohjalta.
Konversio-optimointi tarkoittaa verkkosivujen helppokäyttöisyyden ja
myyntikyvyn kehittämistä kerätyn tiedon avulla. Eri ohjelmistoilla kerättyä tietoa käytetään sivuston kehittämiseen siten, että sivusto vastaisi paremmin
asiakkaan tarpeita. Optimoidulta sivulta asiakkaan on helpompaa löytää etsimänsä ja tehdä ostoksia. Konversio-optimointi voi auttaa suuria
kävijämääriä keräävän sivun muuttamisen myyväksi sivuksi, sillä pelkästään korkea kävijämäärä ei tarkoita hyvää myyntiä. Pienetkin muutokset sivustoilla voivat parantaa asiakaskokemusta huomattavasti. Lisäksi Google suosii konversio-optimoitua sivustoa, sillä se arvostaa sivustoja, joilla asiakkaat viettävät enemmän aikaa selaten useampia sivuja. (Lahtinen ym. 2022, 194–
195). Konversio-optimointia voi toteuttaa esimerkiksi kehittämällä sivustolla olevia visuaalisia ominaisuuksia, kuten tekstielementtejä tai nappien värejä niin, että käyttäjä ohjataan tekemään oikeat toiminnot. Hyvin konversio-optimoitu sivu voi lisätä myynnin määrää verkkokaupassa huomattavasti. (Cro Nordic Oy n.d.).
3.2.2 Sisältömarkkinoinnin hyödyntäminen sisältöstrategialla
Sisältömarkkinoinnin onnistumiseen liittyy yrityksillä huoli. Yrittäjä voi pohtia lisäävätkö myyntiä myös markkinointimateriaalit, jotka eivät suoraan sisällä tarjousta. Asiakkaita on hyvä sitouttaa ennen ostopäätöksen syntymistä, sillä he eivät ole jatkuvasti ostohalukkaassa tilassa. Sisältömarkkinoinnissa
onnistumista helpottaa sisältöstrategia, jolla yritys voi viestiä koko
organisaatiolle, miltä pohjalta sisältömarkkinointi toteutetaan. (Rummukainen ym. 2019, 67, 71–72). Tässä opinnäytetyössä hyödynnetään sisältöstrategian rakentamisessa Rummukainen ym. (2019) ohjeita. Ohjeet ovat osittain
suunnattu hieman isommille organisaatioille, joten kirjoittaja muotoilee etenkin
opinnäytetyön tuotoksena syntyvään videoon ohjeet pienyrittäjälle sopivammiksi. Esimerkiksi pienyrittäjällä ei ole välttämättä yrityksessä useampaa henkilöä, jotka vastaisivat sisällöntuotannosta, vaan roolijakoa tehtäessä yrittäjä voi joutua ottamaan kaikki roolit itselleen.
Kuva 1. Rummukainen ym. (2019) mukaiset sisältöstrategian rakentamisen vaiheet.
Rummukainen ym. (2019) mukaan sisältöstrategian rakentaminen sisältää kuusi vaihetta (Kuva 1.). Tässä luvussa käydään nämä vaiheet
yksityiskohtaisesti läpi. Samoja vaiheita käytetään 2. videossa sisältöstrategian luomiseen.
Ensimmäisessä vaiheessa määritellään tavoitteet, jotta sisällöllä on selkeä tarkoitus. Selkä tavoite vastaa kysymykseen ”missä meidän täytyy onnistua?”.
Tavoite voi olla esimerkiksi brändimielikuvan, myynnin tai asiakaskokemuksen kehittämistä. Tavoitteen on oltava linjassa yrityksen liiketoimintastrategian kanssa, jotta sisältömarkkinointi tuottaa halutun tuloksen. Tavoitteen määrittelyn jälkeen määritellään mittarit, jotka kertovat milloin tavoite on saavutettu.
Mittareiden valinnassa on tärkeää, että niistä saadaan selkeää dataa.
Esimerkiksi asiakaskokemuksen kehittämistä tavoitteleva strategia voi sisältää
mittareina asiakaspalautteen määrän tai NPS-tuloksen kehityksen.
(Rummukainen ym. 2019, 72, 76–78, 80).
Toisessa vaiheessa sisältömarkkinointistrategiaa luodaan asiakaspersoonat ja määritellään näille ostopolut. Asiakaspersoona on yrityksen ihanteellista
asiakasta edustava kuvitteellinen hahmo (Eskelinen 2018). Asiakaspersoonasta on hyvä luoda ihminen, sillä tähän voi suhtautua empaattisemmin kuin pelkkään asiakasdataan. Asiakaspersoonalle määritellään nimi, demografiset piirteet, mielenkiinnon kohteet, tarpeet, tavoitteet ja haasteet, joita yritys voisi ratkaista.
Lopputulos kootaan yhdelle sivulle ja tämä dokumentti auttaa markkinointitiimiä ymmärtämään kenelle puhutaan ja miten häntä voidaan auttaa.
Asiakaspersoonaa voidaan testata ja kehittää muodostamalla asiakkaiden joukosta ryhmiä, joita haastattelemalla voidaan varmistaa ja parantaa asiakaspersoonien kuvauksia. (Rummukainen ym. 2019, 92–94).
Asiakaspersoonan määrittelyn jälkeen siirrytään määrittelemään näille asiakaspolut (Rummukainen ym. 2019, 98). Asiakaspolun määrittelyyn voi käyttää REAN-mallia, jonka vaiheet ovat Reach, Engage, Activate ja Nurture.
Reach-vaiheessa tavoitetaan asiakas, jolle on syntynyt tarve tuotteelle tai palvelulle. Engage-vaiheessa asiakas etsii tietoa, jolloin hänet on hyvä ohjata sivustolle. Tarkoitus on sitouttaa asiakas. Activate-vaiheessa pyritään
aktivoimaan asiakas tekemään ostopäätös ja Nurture-vaiheessa ylläpidetään ja vahvistetaan asiakassuhdetta. (Lantermino 2021). Jokaisen vaiheen kohdalla määritellään, mitä tietylle asiakaspersoonalle halutaan kertoa ja mitä haasteita vaiheessa yritykselle kohdistuu (Rummukainen ym. 2019, 100).
Sisältöstrategiaa rakentaessa kolmanteen vaiheeseen kuuluu ydintarinan sekä sisältötyyppien määrittäminen. Ydintarinalla määritellään, mitä tuotettavalla sisällöllä halutaan kertoa asiakkaalle. Kun kaikki sisältö on rakennettu saman tarinan ympärille, tulee brändistä yhtenäinen kuva. Ydintarinassa määritellään, mistä brändi on tulossa, mitä brändi haluaa saavuttaa ja mikä seisoo brändin esteenä. (Rummukainen ym. 2019, 104–105).
Sisältötyypit tarkoittavat sisällönkuvausta, joka mahdollistaa aiheen
muuttumisen ilman sisällön tyylin muuttumista. Kun sisältötyypit on määritelty ja niiden mukaista sisältöä tuotetaan, voidaan yksittäisiä sisältötyyppejä vertailla ja kehittää. Työkalun on siis tarkoitus auttaa sisällön suunnittelussa ja
toteutuksessa siten, että brändin ydintarinaa tuodaan samalla esille. Jokaiselle sisältötyypille määritellään ensin kuvaava nimi ja sisältötyypin mukainen tavoite.
Tämän jälkeen valitaan asiakaspersoona, jolle sisältötyyppi kohdistetaan. Sen avulla voidaan valita sisältötyypin formaatti ja määritellä rakenne. Lopuksi määritellään, mihin asiakas sisällön kautta ohjataan ja missä kanavissa
sisältötyypin mukaisia sisältöjä jaetaan. Näiden ohjeiden mukaisesti määritelty sisältötyyppi toimii sisällön tuotannosta vastaaville henkilöille selkeänä ja yhtenäisenä kuvana sisältöjen tarkoituksesta ja tyylistä. (Rummukainen ym.
2019, 108–111).
Neljäs sisältöstrategian luomisen vaihe sisältää raportointi- ja analyysitapojen valinnan. Datan hyödyntäminen on merkittävässä osassa sisältömarkkinoinnin onnistumista ja siksi tämä vaihe on tärkeä. Ei ole siis pelkästään aiheellista kerätä dataa, vaan sitä pitää myös osata analysoida. Hyvä raportti sisältää perustellusti valittuja avainlukuja sekä kriittistä arviointia muun muassa tavoitteiden saavuttamisesta. Raportointimallia määritellessä aloitetaan valitsemalla tavoitteiden saavuttamista edistävä data. Datatyyppien valinnan jälkeen varmistetaan datalähteiden toimivuus ja synkronoidaan esimerkiksi ajan suhteen eroavat datat. Tavoitteena on tehdä datasta mahdollisimman
vertailukelpoista. Lopuksi määritellään alusta, johon data kootaan ja valitaan raportin esitystapa. Esitystapana voi toimia esimerkiksi tiimin yhteinen
ohjelmisto, viikoittainen sähköposti tai pdf-tiedosto. (Rummukainen ym. 2019, 115, 118, 122–124).
Viidennessä vaiheessa toteutetaan kanavien roolitus sekä valitaan
sisällönjakelun malli. Käytännössä yritys valitsee, mitä kanavia se aikoo käyttää markkinoinnissaan ja määrittää jokaiselle kanavalle tavoitteen mukaiset roolit.
Ensin tehdään kohderyhmien pohjalta kanavakartoitus, jotta tiedetään, mistä kanavista heidät tavoitetaan. Tämän jälkeen nykyiset kanavat auditoidaan ja
selvitetään, puuttuuko tällä hetkellä käytössä olevien kanavien joukosta oleellisia kanavia ja onko käytössä epäaktiivisia tai vähemmän relevantteja kanavia. Ylimääräisistä kanavista on hyvä luopua, sillä ne eivät edistä brändiä.
Kun käytettävät kanavat on valittu, priorisoidaan mitkä kanavat ovat tärkeimmät brändin tavoitteiden saavuttamiseen. Mitkä ovat pääkanavia ja mitkä tukevat vain muita kanavia? Priorisoinnin jälkeen varataan budjettia ja aikaa kanavien testaamista varten. Testaaminen on tärkeä toteuttaa, jotta varmistutaan että esimerkiksi kaikki ominaisuudet ovat markkinointia toteuttavien henkilöiden hallussa. Viimeisenä määritellään sisältötiimin vastuut ja ohjeistus sisältöjen suunnittelun suhteen. (Rummukainen & al. 2019, 127–133).
Kuudennessa eli viimeisessä vaiheessa määritellään toimitusprosessi sekä sisältötiimin roolit sisältöstrategian toteuttamisessa. Tässä vaiheessa valitaan, kuinka usein uutta sisältöä suunnitellaan. Se voi olla esimerkiksi viikoittain.
Sisältösuunnitelma on hyvä tehdä 1–3 kuukautta eteenpäin sisältäen
konkreettisia sisältöideoita. Valitaan myös millä tavoin sisällöt tuotetaan ja jos yrityksessä on useampi sisältöä tuottava henkilö, valitaan heidän joukostaan henkilö hyväksymään kaikki sisältö. Sisältösuunnitelman mukaiset sisällöt tuotetaan ja jaellaan tämän strategian neljännessä vaiheessa valituissa
kanavissa. Sisältöjen julkaisun jälkeen kerätään data julkaisusta ja kootaan se valitun raportointitavan mukaan yhteen. (Rummukainen ym. 2019, 136–141).
Tiimille voi tässä vaiheessa myös määrittää roolit, mutta tämän opinnäytetyön kohdeyleisöllä, mikroyrityksillä, ei tyypillisesti ole resursseja konkreettisiin toimitustiimeihin, joten kirjoittaja suosittelee vain selkeää vastuunjakoa, jos sisältöä on tuottamassa useampi henkilö.
Vaiheittain koottua sisältöstrategiaa käytetään opetusvideosarjan toisen osan pohjana, jotta saadaan selkeä kokonaisuus sisältömarkkinoinnin toteutuksesta ja sen suunnitelmallisuudesta.
3.2.3 Asiakkaiden tunnistaminen ja tavoittaminen verkossa
Verkossa on tärkeää kyetä tunnistamaan asiakkaita ja seurata heidän
käyttäytymistään. Tähän on käytettävissä erilaisia analyysityökaluja, joita ovat esimerkiksi verkkosivuille integroitava Google Analytics 4 tai sosiaalisen median alustojen omat analyysityökalut, kuten Metan Business Suiten analytiikka tai Twitterin Analytics. Analytiikkatyökalut valitaan käytetyn alustan mukaan.
Kun yritys kerää käyttäjien dataa analyysiä varten, on otettava huomioon
käyttäjien yksityisyys, jota Euroopan Unionin GDPR-asetus käsittelee. GDPR:n mukaisesti käyttäjälle on ilmoitettava selkeästi, mitä tietoja hänestä kerätään sekä kerrottava ketkä pääsevät tähän tietoon käsiksi (Tietosuojavaltuutetun toimisto n.d.). Joissain analytiikkatyökaluissa käytetään evästeitä, jotka ovat verkkosivulla vierailevan laitteelle tallennettavia tiedostoja. Näiden evästeiden käytöstä on annettu ohjeistus Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin
verkkosivuilla. Välttämättömien evästeiden käytöstä suositellaan ilmoitettavan verkkosivustojen käyttäjille, mutta ei-välttämättömien evästeiden osalta on ilmoittamisen lisäksi kysyttävä lupa käyttäjältä. Lupaa kysyessä on kerrottava selkeästi evästeiden käytöstä ja eriteltävä käytössä olevat evästeet ja niiden käyttötarkoitus sekä voimassaoloaika. Tämän lisäksi on kerrottava käyttäjälle kolmannen osapuolen käyttöoikeuksista, mikäli evästetietoja käsitellään alustan ulkopuolella. Muiden kuin välttämättömien evästeiden käytöstä on oltava
mahdollisuus kieltäytyä käyttäjän toimesta. (Traficom 2021).
Google Analyticsin uusin versio, Google Analytics 4, ottaa huomioon GDPR:n siinä mielessä, ettei se perusta seurantaansa evästeisiin. Lisäksi käyttäjän IP- osoite muutetaan automaattisesti anonyymiksi ja tietoja kerätään vain yleisesti käyttäytymisestä ilman tarkkaa datan yksilöintiä. Ongelma tässä on, että IP- osoitteiden anonymisointi tapahtuu Yhdysvalloissa sijaitsevalla palvelimella, joka nähdään tietoturvan kannalta haastavana, sillä tietoa siirtyy Yhdysvaltoihin Euroopan Unionin GDPR:n vaikutusalueen ulkopuolelle. Tämän voi välttää ottamalla analytiikkaan käyttöön Server-Side taggingin, jolla data voidaan
anonymisoida eurooppalaisella palvelimella, jotta henkilödataa ei siirry Yhdysvaltoihin. (Törmäkangas 2022).
Facebookin ja Instagramin analytiikkaan pääsee molempien alustojen
omistajan, Metan, Meta Business Suitella. Business Suitesta yritys voi nähdä julkaisujen kattavuuden ja sivujen seuraajien demografisia tietoja (Meta Platforms Inc). Näihin demografiatietoihin pääsee käsiksi vain, jos Facebook- sivulla tai Instagram-profiililla on yli 100 seuraajaa (Kuva 2).
Kuva 2. Meta Business Suiten näkymä, jos seuraajia on alle 100. (Meta Platforms Inc 2022).
Asiakkaiden tavoittamiseen verkossa voi käyttää maksettua mainontaa sekä sisältömarkkinointia. Sisältömarkkinointia käsitellään kohdassa 3.2.3, joten tässä kohdassa käsitellään vain maksettua mainontaa. Yritys voi mainostaa verkkosivuille upotettavilla display-mainoksilla, videopalveluissa käytettävillä videomainoksilla, hakusanamainonnalla hakukoneissa, sosiaalisessa mediassa mainostamalla tai esimerkiksi vaikuttajamarkkinoinnilla yhteistyössä vaikuttajien kanssa. (Routa Markkinointi Oy 2022).
Kun mainonta tapahtuu sosiaalisessa mediassa, mainonnan kustannuksia voi selvittää esimerkiksi median omista arvioista. Esimerkiksi Metan Business
Managerissa kampanjaa luodessa alusta antaa määrittää kustannuksen, jonka myötä se arvioi kampanjan tulokset kohderyhmän ja kustannusten mukaan (Kuva 3). Vastaavia työkaluja tarjoavat muutkin sosiaalisen median alustat kuten Twitter ja LinkedIn.
Kuva 3. Meta Business Suite arvioi mainoksen tavoittavuutta määriteltyjen kustannusten mukaan (Meta Platforms Inc 2022.)
Google tarjoaa myös omat työkalut hakusanamainonnan kustannusten
arviointiin. Esimerkiksi Google Keyword Planner näyttää hakusanaan liittyvien kustannusten keskiarvon sivun yläosan hintatarjouksien mukaan (Kuva 4).
Kuva 4. Googlen Keyword Plannerin avainsanatutkimus. Oikealla hinta- arviot.(Google 2022).
Käyttäjä voi myös etsiä uusia hakusanoja Keyword Plannerista, sillä työkalu osaa suositella aiheeseen liittyviä hakusanoja. Kirjoittaja suositteleekin Google Ads-mainoksia tehdessä käytettävän Keyword Planneria tai muuta
hakusanatyökalua, sillä tätä kautta saa enemmän käytettäviä sanoja sekä voi vertailla niiden tehokkuutta.
Digitaalisen markkinoinnin kustannukset ovat yksilöllisiä ja riippuvat kampanjasta, kilpailusta ja asiakkaiden arvosta. Tämän vuoksi kirjoittaja suosittelee selvittämään kustannustasoa kokeilemalla pienillä summilla.
4 Opetusvideosarja digitaalisesta markkinoinnista
Opinnäytetyön tuotoksena valmistuva videosarja on merkittävä osa
opinnäytetyöhön sisältyvää työmäärää. Lopputuotoksena syntyvien videoiden toteuttaminen sisältää suunnittelun lisäksi kuvaamista, kuvauspaikkojen asettamista, visuaalista työskentelyä ja editointia. Tässä luvussa kuvataan videoiden suunnittelua, toteutusta sekä julkaisuprosessia.
4.1 Videoiden suunnittelu
Videoiden suunnittelu lähtee tavoitteiden määrittämisestä. Ensinnäkin videon on tarkoitus auttaa mikroyrityksiä vastaamaan määriteltyihin haasteisiin. Lisäksi videoiden tarkoitus on tuoda esille termejä ja konsepteja, joiden avulla yrittäjät voivat itsenäisesti kehittää markkinointiprosessejaan. Digitaalinen markkinointi on niin laaja kokonaisuus, etteivät videot pysty kouluttamaan katsojasta
digitaalisen markkinoinnin osaajaa, vaan antamaan suunnan, jonka kautta kehittyä digitaalisessa markkinoinnissa. Videoiden on tarkoitus myös luoda pohja, jonka jälkeen videoita varten luodulle kanavalle voidaan tuottaa erikoistuneempaa koulutussisältöä.
Järjestäessään mikroyrittäjille koulutuksia, on kirjoittaja huomannut, että monen yrittäjän on vaikea tunnistaa, mistä lähteä liikkeelle digitaalisessa
markkinoinnissa. Etenkin alaan liittyvien konseptien määrä ja monimutkaisuus ovat luotaantyöntäviä. Tämän vuoksi jokaisessa videossa tuodaan
mahdollisimman selkeästi esille aihealueen relevanteimmat tiedot. Aihealueet käydään läpi ajatuksella, jonka mukaan katsojalla ei ole merkittävää pohjatietoa aihealueesta. Koulutustilaisuuksissa on myös noussut esille, että maksettu mainonta verkossa voi olla osalle yrittäjistä pelottavaa, kun kustannuksista ja niiden toiminnasta ei tiedetä paljoa. Tämän vuoksi videoiden
esitysjärjestyksessä aloitetaan maksuttomilla tai matalan kustannuksen markkinointikeinoilla ja viimeisessä videossa vasta käsitellään maksettua
mainontaa ja sen teknologioita. On turvallisempi lähteä lisäämään kuluja digitaaliseen markkinointiin, kun perusasiat ovat kunnossa.
Videoiden käsikirjoitus pohjaa luvussa 3 määritettyihin digitaalisen
markkinoinnin haasteisiin ja niihin esitettyihin ratkaisuihin. Jokainen video alkaa videon tavoitteen määrittelemisellä, jonka jälkeen käydään videon aihealueet läpi. Jokaisen videon lopussa on yhteenveto käydyistä teemoista ja vinkeistä ja kahdessa ensimmäisessä videossa lisäksi vielä kerrotaan, mitä seuraavissa videoista on odotettavissa. Jokaisen videon käsikirjoittaminen alkaa videon vaiheiden visualisoinnilla Microsoftin Visio-ohjelmalla. Tämän visualisaation tarkoitus on toimia käsikirjoituksen runkona, jotta käsikirjoitus pysyy selkeänä ja johdonmukaisena. Käsikirjoituksessa käytetään pohjalla opinnäytetyötä, mutta myös vedotaan yksittäisissä asioissa kirjoittajan asiantuntemukseen.
Ensimmäisen videon aiheeksi valittiin digitaalisen alustan valinta ja yrityksen näkyvyys verkossa, sillä markkinointiin käytetyt kanavat täytyy olla valittuna, ennen kuin muihin haasteisiin voidaan puuttua. Toinen video käsittelee sisältömarkkinointia, joka on mahdollista myös ilman rahallista panostusta ja kolmas video käsittelee yksinomaan maksettua mainontaa.
Videoiden tavoite ei ole pelkästään vastata opinnäytetyön kysymyksiin, vaan myös auttaa kirjoittajaa rakentamaan asiantuntijabrändiään. Tätä varten videoiden visuaalinen ilme on korkealla tärkeysjärjestyksessä sisällön kanssa.
Visuaaliseen tyyliin käytetään tummaa purppuralla valaistua taustaa, mutta kirkkaasti valaistua etualaa, jotta saadaan kaikkiin videoihin yhtenäinen tyyli.
Itse videot kuvataan puhuva pää -tyylillä, jossa esiintyjä seisoo kameran edessä siihen puhuen. Videot kuvataan 15 mm laajakuvaobjektiivilla manuaalisella tarkennuksella, jotta saavutetaan tunnistettava tyyli. Sarjan toisen videon sisältöstrategiaa käsittelevässä kohdassa käytetään 50 mm objektiivia
automaattisella tarkennuksella. Lisäksi sisältöä havainnollistetaan grafiikalla, kuvilla ja näyttökaappauksilla, jotta katsojan on helppo ymmärtää käsiteltävä aihealue.
Kuva 5. Videot editoitiin LightWorks -videoeditorilla.
Videomateriaali kuvataan 4k resoluutiolla (3840 x 2160) mittasuhteella 16:9.
Korkea resoluutio ei ole videon alkuperäiseen julkaisukanavaan tarpeellinen, mutta kun horisontaalinen kuva on korkearesoluutioista, on videomateriaalista mahdollista tarvittaessa muokata myös korkealaatuista vertikaalikuvaa. Tällöin vertikaalikuvan resoluutioksi tulee 1215x2160, joka on FullHD -standardia suurempi resoluutio. Tätä vertikaalista kuvaa voi käyttää esimerkiksi TikTokin ja YouTube Shorts -alustojen kanssa yhteensopiviin lyhyisiin videopätkiin.
Videoiden editointi toteutetaan kokonaan Lightworks-editorilla, jonka pro- lisenssi kirjoittajalla on käytössään. Ilman pro-lisenssiä editori rajoittaisi resoluution maksimissaan horisontaaliseksi 720 p -resoluutioksi. Videossa käytetyt kuvamateriaalit ovat joko rojaltivapaita, tai luvallisesti kaupallisessa käytössä olevaa grafiikkaa. Esimerkiksi Alphabet Inc. myöntää YouTuben logon käyttöoikeuksia hakemusta vastaan.
4.2 Videoiden julkaisualusta ja julkaisuprosessi
Videoiden julkaisualustojen valintaan vaikuttaa alustan kyky tavoittaa suomalaista yleisöä ja lisäksi alustan tuki pitkälle videoformaatille. Vertailun
kohteet valittiin Digitaaliset Elämäntavat 2022 -tutkimuksen (DNA Oyj 2022) viikoittaisista käyttömääristä.
Taulukko 4. Julkaisualustojen vertailu viikoittaisten käyttäjien ja videon maksimipituuden mukaan (DNA Oyj 2022, 9; Facebook n.d.; Instagram 2022;
TikTok n.d.; Google n.d).
Julkaisualusta Viikoittaiset käyttäjät Suomessa
Videon maksimipituus (minuuttia)
Facebook 72 % 240
Instagram Reels 25 % 1
TikTok 29 % 3
YouTube 75 % 720
Taulukosta 4 käy ilmi, että videoihin keskittyvistä tai niiden julkaisua korostavista suosituista sosiaalisen median alustoista vain YouTube ja
Facebook tarjoavat mahdollisuuden julkaista pidempiä videoita. Lisäksi taulukon 3 mukaisesti nämä kaksi alustaa tavoittaa molemmat yli 70 % väestöstä
viikoittain, joten videoiden julkaisun alustoiksi valittiin Facebook ja YouTube.
YouTube-julkaisu tehdään ennen opinnäytetyön valmistumista, mutta Facebook-julkaisu tapahtuu myöhemmin.
Kuva 6. Ensimmäisen videon mainos Googlen Display-verkostossa.
Videot julkaistiin YouTubessa. Julkaisun tueksi ensimmäiselle YouTube - videolle tehtiin mainos Googlen Display-verkostoon. Yhteensä mainosbudjetti oli 30 € jakautuen 30 vuorokaudelle. Mainontaa käytettiin, jotta videot saisivat enemmän näkyvyyttä ja jotta hakukone havaitsisi videoiden olemassaolon paremmin. Budjetista kului vain 10,76 €, sillä kampanjan kohdennus oli liian suppea. Kohdennuksen avainsanoiksi valittiin yleisiä markkinointia käsitteleviä avainsanoja, mutta rajattiin pois mainostoimistot, jotta tavoitettiin asiakkaita, jotka etsivät perustietoa.
4.3 Ensimmäinen video
Ensimmäisen videon käsikirjoitus on liitteessä 1 ja videon tarkoitus on auttaa yritystä määrittelemään omaan markkinointiin sopivat digitaaliset alustat sekä ymmärtämään hakukoneoptimoinnin toiminta. Videon nimeksi valikoitui
”Maksutonta näkyvyyttä verkossa”, sillä tällä otsikolla varustettu video on helpompi nostaa eri alustojen sisältösyötteisiin. Videossa käydään läpi aluksi neljä suosituinta sosiaalisen median alustaa sekä näiden käyttötavat yrityksen markkinoinnissa. Tämän jälkeen käsitellään hakukoneoptimoinnin tarkoitus ja käyttö. Erilaisia julkaisutapoja havainnollistetaan videoilla esiintyvillä
esimerkkijulkaisuilla, joista osa on oikeita julkaisuja ja osa tehdään
havainnollistamisen tueksi. Hakukoneoptimoinnista puhuttaessa käydään samalla läpi syyt, miksi yrityksellä kannattaa olla verkkosivu vielä 2020-luvulla.
Hakukoneoptimoinnissa ei käsitellä kaikkea mahdollista aihealueesta, vaan yleisesti miten Google näkee sivun, miten asiakas sinne päätyy ja miten yritys voi vaikuttaa omaan löydettävyyteensä. Videon lopussa käydään tiiviisti läpi videossa puhutut asiat ja kerrotaan, mitä seuraavilta kahdelta videolta voi odottaa.
Onnistuessaan video auttaa yrittäjää määrittämään omat digitaalisen
markkinoinnin kanavat ja huomaamaan oman verkkosivuston mahdollisuudet.
Videon katsottuaan katsoja ymmärtää orgaanisen näkyvyyden mahdollisuuksia sosiaalisessa mediassa sekä hakukoneissa.
Kuva 7. Ensimmäisen videon vaiheet.
Ensimmäinen video julkaistiin 8.12.2022 osoitteeseen
https://www.youtube.com/watch?v=2V5FHxaPXRs. Videon esittelytekstinä
käytettiin ”Tässä kolmiosaisen Digimarkkinointi Kuntoon! -videosarjan ensimmäisessä osassa käymme läpi somealustan valinnan ja
hakukoneoptimoinnin, eli keinot joilla saat yrityksesi näkyviin ilman ylimääräisiä kuluja!”. Esittelyteksti on tärkeä, sillä hakukoneet ymmärtävät sen pohjalta, mistä videossa on kyse. Ensimmäistä videota markkinointiin Googlen Display- verkostossa. Mainonnan teemaksi valittiin maksuton näkyvyys verkossa.
4.4 Toinen video: sisältömarkkinointi sosiaalisessa mediassa ja verkkosivuilla
Toisen videon tarkoituksena on, että videon jälkeen katsoja tuntee, mitä on sisältömarkkinointi sosiaalisessa mediassa sekä yrityksen omilla verkkosivuilla ja osaa luoda yksinkertaisen sisältömarkkinointistrategian omalle
organisaatiolleen. Videon nimeksi valikoitui ” Sisältöstrategialla parempaa sisältöä”. Aluksi video käsittelee hyvän sisällön ominaisuuksia ja
sisältömarkkinoinnin tehokasta käyttöä, eli miksi ja mitä kannattaa julkaista sosiaalisessa mediassa ja verkkosivuilla. Sisältömarkkinoinnin toteuttamista havainnollistetaan nostamalla esimerkiksi maatalouskonevalmistaja John Deere, joka on toteuttanut selkeää sisältömarkkinointia jo 1800-luvulta saakka.
Tämän jälkeen videossa käydään läpi sisältöstrategian muodostamista ostajapersoonaa hyödyntäen. Sisältöstrategian luomista havainnollistetaan prosessin esittelyn aikana videolla luotavalla sisältöstrategialla.
Onnistuessaan video inspiroi kohdeyleisön yrittäjiä tuottamaan sisältöä, joka vastaa heidän luomaansa sisältömarkkinointistrategiaa. Alle 20 minuuttinen video ei voi tehdä katsojasta asiantuntijaa, mutta katsottuaan hän ymmärtää mitä hyötyä on sisältömarkkinoinnista ja miten asian suhteen kannattaa lähteä kehittämään toimintaansa.
Kuva 8. Toisen videon vaiheet
Toinen video julkaistiin 31.12.2022 osoitteeseen
https://www.youtube.com/watch?v=sXMx-EQcH_U. Videon esittelytekstinä käytettiin ”Tässä kolmiosaisen Digimarkkinointi Kuntoon! -videosarjan toisessa osassa käymme läpi sisältömarkkinoinnin ja sisältöstrategian luomisen, eli keinot joilla saat tuotettua yrityksellesi hyvää ja asiakkaisiin tehoavaa sisältöä.”.
4.5 Kolmas video: maksettu mainonta verkossa
Kolmannen videon aiheeksi valikoitui verkon maksettu mainonta. Videon tehtävä on vastata haasteeseen: miten mikroyrityksen kannattaa lähestyä maksettua mainontaa? Videon nimeksi valikoitui ”Maksetuilla mainoksilla uudet yleisöt haltuun!”. Vertailtaviksi mainonnan alustoiksi valikoitui Metan Business Suite, Googlen hakusanamainonta sekä bannerimainonnan työkalu ReadPeak.
Videossa käydään läpi aluksi maksetun mainonnan toiminta, kohdentamisen perusajatus ja mainostyypit, jonka jälkeen käsitellään valittujen mainosalustojen erityispiirteet lyhyesti samalla demonstroiden mainosten luontia videolla.
Lopuksi kerrataan käyty sisältö ja kerrataan myös mitä aikaisemmassa kahdessa videossa on käsitelty.
Alustojen toimintaa ja käyttöä ei ole tarkoitus videossa opettaa syvällisesti vaan näyttää alustojen käyttötarkoitus ja esitellä, mitä niillä on mahdollista tehdä.
Tarkoitus on myös tuoda positiivisien puolien lisäksi eri mainosalustojen haasteita.
Kuva 9. Kolmannen videon vaiheet.
Kolmas video julkaistiin 1.1.2023 osoitteeseen
https://www.youtube.com/watch?v=rLFSH0-SSNA. Videossa käytettiin esittelytekstinä ”Tässä kolmiosaisen Digimarkkinointi Kuntoon! -videosarjan kolmannessa osassa käymme läpi maksetun mainonnan ja mainosalustat, eli keinot joilla saat yrityksesi sisällöt tavoittamaan uusia yleisöä ja erotut
massasta.”.
4.6 Videoiden onnistuminen käyttö julkaisun jälkeen
Videot eivät ehtineet olla YouTubessa riittävän kauan kerätäkseen palautetta merkittävästi, joten tähän opinnäytetyöhön ei saada palautteen kautta tehtävää analyysiä videoiden onnistumisesta. Onnistumisen arviointi vaatii pidempää seurantaa.
Videoita jaetaan vielä opinnäytetyön julkaisun jälkeen Facebookissa,
LinkedIn:ssä ja Twitterissä. Videoiden teemojen vuoksi ei ole tarpeellista jakaa jokaisessa kanavassa mahdollisimman nopeasti, vaan jakelu voidaan toteuttaa
vaiheittain ja saada tällöin myös tasaisemmin näyttökertoja pidemmällä aikavälillä.
Videoita käytetään julkaisun jälkeen kolmen samoja aiheita käsittelevien blogikirjoitusten pohjalla. Nämä blogikirjoitukset mahdollistavat myös hakukonenäkyvyyttä, sillä kirjoitusten on tarkoitus näkyä hakukoneissa ja kirjoitukset linkittävät videot verkkosivuille. Lisäksi videoista muodostetaan 1–3 minuutin pituisia lyhyitä pätkiä, joita jaellaan YouTube Shorts ja TikTok -
formaateissa.
Videoiden myötä luotua YouTube -kanavaa @Mainos-Lasse käytetään jatkossa opetusvideoiden julkaisemiseen. Esimerkiksi kun videoissa käytiin läpi työkaluja pintapuolisesti, tulee kanavalle jatkossa yksityiskohtaisempia opetusvideoita näistä työkaluista. Tämä mahdollistaa syventymisen videosarjan teemoihin.
5 Yhteenveto
Opinnäytetyön konkreettisena tavoitteena oli tuottaa video-opas, joka auttaa pienyrittäjiä kehittämään digitaalista markkinointiaan. Tarkoituksena oli selvittää mikroyrittäjien kokemia haasteita digitaalisen markkinoinnin suhteen ja tämän jälkeen selvittää parhaat lähestymistavat, joilla mikroyritys voi kehittää
markkinointiaan.
Työ toteutettiin kolmiosaisena videosarjana ”Digimarkkinointi Kuntoon!”.
Videosarja julkaistiin YouTube -kanavalla Mainos-Lasse. Videot kuvattiin ja editoitiin joulukuussa 2022 ja julkaistiin välillä 8.12.2022 – 1.1.2023. YouTube valikoitui julkaisukanavaksi suurten käyttäjämäärien vuoksi.
Työn tulokseksi saatiin videosarja, joka kouluttaa verkkonäkyvyyttä, hakukoneoptimointia, sisältömarkkinointia ja maksetun mainoksen
toteuttamista. Nämä aihealueet valittiin vastaamaan Digitaidot – Digitaidoilla tiedolla johtamisen -hankkeen koulutuksiin osallistuneiden yrittäjien haasteita digitaalisen markkinoinnin aihepiirissä.
Kirjoittaja oppi paljon tiedonkeruusta ja markkinoinnin teoriasta. Aihealueista puhuminen videolle pakotti myös hankkimaan riittävää asiantuntemusta digitaalisen markkinoinnin teemoista. Lisäksi videoiden käytännöntoteutus osoittautui varsin työlääksi, mutta opettavaiseksi kokemukseksi.
Haastavaa työssä oli laaja rajaus, joka johti suureen työmäärään. Digitaalinen markkinointi on monimutkainen kokonaisuus ja sen ympärillä on paljon eri teemoja. Suuren työmäärän myötä videoiden julkaisu myöhästyi alkuperäisestä aikataulusta, jonka vuoksi niihin liittyvää palautetta ei tähän opinnäytetyöhön saatu käsiteltyä. Vertailukelpoisen tutkitun tiedon kerääminen mikroyrittäjien haasteista osoittautui odotettua vaikeammaksi, joten lopulliset aihevalinnat toteutettiin suppealla tietopohjalla.
Videosarjaa jaetaan työn julkaisun jälkeen sosiaalisessa mediassa ja lisäksi lyhyempinä videopätkinä Youtubessa ja TikTokissa. Videot toimivat Mainos-
Lasse -Youtube-kanavan ensimmäisinä videoina ja kanavalle jatketaan markkinointiteemaisen videoiden julkaisua.
Lähteet
Bain & Company n.d. Measuring Your Net Promoter Score. Viitattu 22
syyskuuta 2022. https://www.netpromotersystem.com/about/measuring-your- net-promoter-score/.
Cro Nordic Oy n.d. Konversio-optimointi on dataan pohjautuvaa sivuston
kehittämistä. Viitattu 10 lokakuuta 2022. https://www.crono.fi/mita-on-konversio- optimointi/.
DNA Oyj 2022. DNA Digitaaliset elämäntavat-tutkimus.
Eskelinen, L. 2018. Asiakaspersoonat ja mitä hyötyä niistä voi olla? Viitattu 13 syyskuuta 2022. https://www.linkedin.com/pulse/asiakaspersoonat-ja-
mit%C3%A4-hy%C3%B6ty%C3%A4-niist%C3%A4-voi-olla-lauri-eskelinen/.
Facebook n.d. Videoiden vaatimukset. Viitattu 11 syyskuuta 2022.
https://www.facebook.com/business/m/one-sheeters/video-requirements.
Google 2022. Keyword Planner. Viitattu 9 lokakuuta 2022.
https://ads.google.com/aw/keywordplanner/.
Google n.d. Upload videos longer than 15 minutes. Viitattu 11 syyskuuta 2022.
https://support.google.com/youtube/answer/71673?hl=en&ref_topic=9257439.
Instagram 2022. Kelat | Ohje- ja tukikeskus: Instagram. Viitattu 11 syyskuuta 2022. https://help.instagram.com/270447560766967/?helpref=hc_fnav.
Lahtinen, N., Pulkka, K., Karjaluoto Heikki & Mero, J. 2022. Digimarkkinointi.
Alma Talent.
Lantermino, M. 2021. Digitaalinen asiakaspolku markkinoinnin kehittämisen työkaluna. Viitattu 22 syyskuuta 2022. https://www.tulos.fi/blogi/digitaalinen- asiakaspolku.
Mattila, J., Pajarinen, M., Seppälä, T., Vallin, V., Bützow, A., Hynönen, K. &
Puittinen, M. 2022. Digibarometri 2022: Digivihreä siirtymä.
Meltwater 2021. Pikaopas yrityksen YouTube-markkinointiin. Viitattu 16 syyskuuta 2022. https://www.meltwater.com/fi/blog/youtube-markkinointi- yrityksille.
Meta Platforms Inc n.d. Tietoja Meta Business Suiten kävijätiedoista. Viitattu 12 lokakuuta 2022.
https://www.facebook.com/business/help/700570830721044?id=765488040896 522.
Muurinen, J. n.d. 12 vinkkiä Twitter-markkinointiin. Viitattu 18 syyskuuta 2022.
https://blog.kuulu.fi/12-vinkkia-twitter-markkinointiin.
Routa Markkinointi Oy 2022. Digitaalinen markkinointi: mitä se on ja mihin se sopii? Viitattu 22 syyskuuta 2022.
https://www.markkinointirouta.fi/ajassa/artikkelit/digitaalinen-mainonta-mita-se- ja-mihin-se-sopii.
Rummukainen, M., Hakola, I. & Hiila, I. 2019. Sisältömarkkinoinnin työkalut.
Alma Talent.
Statcounter 2022. Search Engine Market Share Finland. Viitattu 3 lokakuuta 2022. https://gs.statcounter.com/search-engine-market-share/all/finland.
Suomen Yrittäjät ry 2022. PK-YRITYSBAROMETRI SYKSY 2022. Viitattu 14 syyskuuta 2022. https://www.yrittajat.fi/wp-
content/uploads/2022/09/sy_pk_barometri_syksy2022.pdf.
Tietosuojavaltuutetun toimisto n.d. EU:n tietosuoja-asetus - usein kysyttyjä kysymyksiä | Tietosuojavaltuutetun toimisto. Viitattu 28 syyskuuta 2022.
https://tietosuoja.fi/gdpr.
TikTok n.d. Camera tools | TikTok Help Center. Viitattu 11 syyskuuta 2022.
https://support.tiktok.com/en/using-tiktok/creating-videos/camera-tools.
Tilastokeskus n.d. Mikroyritys | Käsitteet | Tilastokeskus. Viitattu: 4 syyskuuta 2022. https://www.stat.fi/meta/kas/mikroyritys.html.
Toivanen, O.-P. & Virtanen, L. 2022. Tiktok seuraa käyttäjiään yllättävän
yksityiskohtaisesti – näin poliisi, verottaja ja muut toimijat perustelevat, miksi ne silti toimivat sovelluksessa. Viitattu 10 lokakuuta 2022. https://yle.fi/uutiset/3- 12590861.
Törmäkangas, L. 2022. Google Analytics & GDPR: missä mennään? Viitattu 28 syyskuuta 2022. https://www.avalon.fi/pinnalla/analytics-gdpr.
Traficom 2021. Evästeet. Viitattu 28 syyskuuta 2022.
https://www.traficom.fi/fi/toimintamme/saantely-ja-valvonta/evasteet.
Twitter Inc n.d. Counting characters. Viitattu 18 syyskuuta 2022.
https://developer.twitter.com/en/docs/counting-characters.
Virtanen, S. 2020. Somemarkkinoinnin työkirja. Kauppakamari.
Virtanen, S. 2022. Meta Business Suite helpottaa some-kanavien ylläpitoa | Flumenia Oy. Viitattu 16 syyskuuta 2022. https://www.flumenia.fi/facebook- business-suite-helpottaa-some-kanavien-yllapitoa/.
Ensimmäisen videon käsikirjoitus
[Otsikko: Näin valitset parhaat kanavat yrityksesi näkyvyydelle]
[Osio: Intro:
Tervetuloa! Minä olen Lasse Lehtonen ja tämä on Digimarkkinointi kuntoon – videosarja digitaalisesta markkinoinnista.
Digimarkkinointi kuntoon on kolmiosainen videosarja, jonka avulla voit päivittää yrityksesi verkkomarkkinoinnin 2020-luvulle. Ensimmäisessä osassa, eli tässä, käsittelen verkkonäkyvyyttä, eli missä kanavissa yrityksesi kannattaa ylipäänsä näkyä. Toinen osa käsittelee sisältömarkkinointia ja sisältöstrategiaa, joiden avulla voit alkaa luoda yrityksellesi mielekästä ja hyvää sisältöä julkaistavaksi.
Kolmas video keskittyy maksettuun mainontaan. Nimittäin kohdistamalla mainoksesi oikein, voit säästää suuria summia!
Tässä jaksossa käsittelemme aluksi, keinon, jolla voit valita sopivan sosiaalisen median alustan yrityksellesi, sitten tutustumme yhdessä, miten saat yrityksesi löytymään hakukoneista, jotta saat sivustollesi maksimaalisen näkyvyyden.
Näiden vinkkien avulla parannat näkyvyyttäsi ilman suurempia investointeja markkinointiin.
]
[Osio: Somealustan valinta
Parhaan somekanavan valinta on vaikeaa, sillä vaihtoehtoja on kymmeniä.
Mutta tämän videon katsottuasi, osaat valita yrityksellesi parhaat kanavat digitaaliseen markkinointiin ja näkyvyyteen. Haasteita kanavan valintaan tuo, se, että pienessä yrityksessähän ei ole aikaa ja resursseja olla kaikissa. Tämän vuoksi onkin tärkeää valita parhaat kanavat toimintaan.
Esimerkeiksi käsiteltävistä sosiaalisen median alustoista valitsin Suomen neljä suosituinta sosiaalisen median kanavaa: YouTuben, Facebookin,
Instagramin ja Twitterin. Näistä neljästä kanavasta tavoitat jo melkein kaikki suomalaiset. En laske tähän mukaan erilaisia viestisovelluksia, kuten WhatsAppia, sillä nämä sovellukset toimivat hyvin eri tavoilla.
Sopivan sosiaalisen median alustan valintaa voi lähestyä kolmella tapaa:
potentiaalisten asiakkaiden määrällä, kilpailijoiden märällä ja alustan käytön helppoudella.
Potentiaalisten asiakkaiden määrään vaikuttaa tietenkin ketkä ovat yrityksesi asiakkaita. Voit tarkastella alustojen viikoittaisia käyttömääriä esimerkiksi iän tai sukupuolen mukaan luoduista tilastoista.
Suomalainen teleoperaattori DNA julkaisee vuosittain Digitaaliset Elämäntavat -tutkimuksen, joka antaa hyvän kuvan suomalaisten käyttäjien somevalinnoista. Nämä tilastot auttavat etenkin, jos kohderyhmäsi on kuluttaja-asiakkaat. Voit tarkastella aineistoa sukupuolen, iän ja alustan mukaan, jolloin saat hyvän kuvan kokonaisuudesta.
[Ruudun alareunaan ja saatetekstiin: Lähde: DNA – Digitaaliset elämäntavat]
Kilpailijoiden määrä voi olla vaikea selvittää, mutta se on hyvä ottaa huomioon.
Esimerkiksi Facebook on kaikkein käytetyin sosiaalinen media Suomessa, mutta löydätkö omat asiakkaasi vähemmällä kilpailulla muilta alustoilta?
Kiinteissä toimipaikoissa toimivilla yrityksillä voi olla helpompi todeta
kilpailijoiden tilanne: katso millä alustalla muut ovat. Voit toki yrittää kilpailla täysillä heidän kanssaan, mutta asiakkaiden huomio on arvokasta ja kannattaa kokeilla saavutatko enemmän näkyvyyttä muualla.
On tärkeä myös muistaa, että somemenestys ei synny vain siitä, että olet oikeassa kanavassa. Parhaiten alustoilla pärjäävät he, jotka osaavat käyttää oman alustansa ominaisuuksia parhaiten. Siksi on painoarvoa sillä, miten hyvin tunnet omat kanavasi: jos olet käyttänyt jotain alustaa pitkään
henkilökohtaiseen käyttöön, on se sinulle varmasti helpompi lähestyä myös
