KymppiV2019-28 –ohjelma
Viherpalvelujen kehittämisen tavoitteet
Kaupunkirakenteen toimiala
Aikataulu 5 Strategiset linjaukset viherpalvelujen näkökulmasta 6 Poimintoja edellisestä viherpalveluohjelmasta 7
MIKÄ KYMPPIV? 8
KymppiV lyhyesti 9
KymppiV kokonaisuus 10
VIHERPALVELUJEN OHJELMOINTI 15
Oleskelu- ja edustuspuistot 16
Kasvitieteelliset kohteet 17
Avoimet alueet 18
Leikkipuistot 19
Matonpesupaikat 24
Koirapalvelut 25
Lähiliikuntapaikat 26
Kentät 27
Viher- ja katualueiden taide 28
VIHERPALVELUJEN SUURIMMAT KEHITTÄMISKOHTEET 29
Kehä Vihreä 30
Kehä Siniset 31
Tourujoen kunnostus 32
Kangas 33
Keskusta 34
Hippos 35
Kukkula 36
YHTEENVETO
Toimenpiteet 37
Investoinnit 38
LIITE 1. Leikkipuistojen aluekohtaiset toimenpiteet vuosille 2019-28
JOHDANTO
KymppiV-viherpalveluohjelma on pitkän tähtäimen suunnitelma, jossa esitellään viherpalvelujen kehittämisen tavoitteet ja investointien ohjelmointi seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi. Ohjelma koskee Jyväskylän kaupungin Kaupunkirakenteen toimialan hallinnoimia viheralueita kuten esimerkiksi
oleskelupuistoja, kenttiä, leikkipuistoja ja niittyjä. Ohjelma ei koske metsiä, joista on valmistunut
Metsäohjelma 2018. KymppiV:ssä ei myöskään ohjelmoida Jyväskylän Tilapalvelun eikä Liikuntapalvelujen hallinnoimien kohteiden, kuten koulujen ja päiväkotien pihojen tai liikuntapaikkojen, kehittämistä.
KymppiV:n tavoitteena on viherpalvelujen kehittäminen, palveluverkon kattavuuden ja muutosten hallinta sekä investointien kohdentaminen tasapuolisesti, järkevästi ja oikea-aikaisesti suhteessa käytettävissä oleviin resursseihin. KymppiV-ohjelmaan, toimintamalliin sekä jatkuvasti päivitettävään
paikkatietokantaan pohjautuen laaditaan vuosittain esitys viherpalvelujen investointiohjelmasta.
Edellinen Viherpalveluohjelma on vuodelta 2013. Uuden KymppiV-viherpalveluohjelman kehitystyö alkoi Kaupunkirakenteen toimialalla vuonna 2017. Tavoitteena on ollut kehittää viherpalvelujen ohjelmointiin KymppiR-ohjelmaa (Maankäytön toteutusohjelma) vastaava työkalu. Yhteistyötä on tehty muun muassa Liikuntapalveluiden, Varhaiskasvatuksen, Perusopetuksen ja Jyväskylän Tilapalvelun kanssa. KymppiV:stä on pyritty tekemään raportoinniltaan kevyt, sekä toimintaympäristöön ja siinä tapahtuviin muutoksiin joustavasti sopeutuva sekä helposti päivitettävä.
Viherpalveluilla edistetään asukkaiden viihtymistä, virkistäytymistä, liikkumista ja hyvinvointia
Ne ovat kaikille avoimia vehreitä kohtaamispaikkoja
KymppiV:ntärkein työkalu on jatkuvasti päivitettäväpaikkatietokanta. Se kokoaa yhteen
viherpalvelukohteet ja niihin liittyvät taustamuuttujat, ja sen avulla tehtävien analyysien pohjalta ohjelmoidaan tulevia toimenpiteitä. Ohjelmointi perustuu joidenkin palvelujen, kuten leikkipuistojen, osalta paikkatietokannassa tehtäviin alueellisiin palveluverkkotarkasteluihin. Näiden palvelujen osalta lähtökohtana on, että niitä pitää olla siellä missä on asukkaitakin. Tarkasteluissa otetaan huomioon
erityisesti väestö, sen ikärakenne sekä väestöennusteet, alueen muu palvelutarjonta, maankäyttö ja siinä tapahtuvat muutokset sekä kohteen saavutettavuus.
Toisten palvelujen määrä ja sijainti ei ole samalla tavalla riippuvainen asukkaiden sijoittumisesta. Tällaisia ovat esimerkiksi historialliset puistot tai kasvitieteelliset kohteet. Niiden kehittäminen ja ohjelmointi perustuu erikseen laadittaviin kehittämissuunnitelmiin ja –ohjelmiin.
Vuosittain paneudutaanjohonkin erityisteemaan, mikä mahdollistaa palvelujen syvällisemmän
kehittämisen. Vuoden 2018 teemana oli leikkipuistot ja siksi tässä raportissa paneudutaan leikkipuistoihin muita viherpalveluita syvällisemmin. Vuonna 2019 teemana ovat kentät, 2020 oleskelupuistot ja 2021 kasvitieteelliset kohteet.
KymppiV2019-28 –ohjelma esittelee:
•
viherpalvelujen kehittämisen tavoitteet sekä investointien ohjelmoinnin seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi sekä
•
uuden toimintamallin, jolla viherpalveluita jatkossa ohjelmoidaan.
KymppiV:n internetsivu löytyy osoitteesta:
https://www.jyvaskyla.fi/kaavoitus/projektit-ja-ohjelmat/viherpalveluohjelma-kymppi-v
Aikataulu
•
Kaupunkirakennelautakunnan (KRLTK) esittelyt 6.3.2018 ja 26.3.2019
•
Nähtävillä 2.-17.5. ja asukastilaisuus 8.5.2019
•
KRLTK hyväksymiskäsittely 18.6.2019
•
Jatkossa ohjelma esitellään kerran valtuustokaudessa KRLTK:lle
•
Viherpalvelujen investointiohjelma KRLTK:n
hyväksyttäväksi vuosittain
• Kaupunkistrategia 2017
– Lisäämme lasten ja nuorten mahdollisuuksia terveeseen kasvuun – Parannamme palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta
– Vahvistamme yhteisöllisyyttä ja vähennämme yksinäisyyttä – Parannamme kaupunkikeskustan viihtyisyyttä
– Käytämme luonnonvaroja harkiten ja huolehdimme luonnon monimuotoisuudesta – Luomme mahdollisuuksia elinikäiseen liikkumiseen kehittämällä asuinympäristöjen
liikuntamahdollisuuksia
• Viherpolitiikka 2012 ja AVOin kaupunkiympäristö 2019 –ohjelma (Viherpolitiikka, Arkkitehtuuripolitiikka ja Osallisuusohjelma yhdistettynä)
– Periaatteina muun muassa luontopohjaisten ratkaisujen edistäminen ja liikkumiseen kannustavan ympäristön kehittäminen
• KymppiV 2019-28
– Viherpalvelujen kehittämisen tavoitteet ja investointien ohjelmointi seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi
• Viheralueiden kunnossapidon toimintaohjelma 2020
– Viheromaisuuden hallinta, sen laatutasosta huolehtiminen sekä arvon säilyttäminen – Viherpalvelujen kunnossapidon linjaukset
Strategiset linjaukset viherpalvelujen
näkökulmasta
Edellisen viherpalveluohjelman aikaisia toimenpiteitä vuosilta 2013-18.
• Leikkipuistojaperuskunnostettiin 3-7 kpl vuosittain ja uusia rakennettiin 5 kpl
• Leikkipuistojapoistettiin käytöstä 17 kpl vuonna 2014
• Uimarantapalvelujakarsittiin lähes puoleen vuonna 2014 ja loput kohteet siirtyivät Liikuntapalveluiden kunnossapitoon
Poimintoja edellisestä viherpalveluohjelmasta
• Lähiliikuntapaikkojenrakentamiseen osallistuttiin – Keljonkankaalla 2014-15,
– Tikkakoskella 2016-17 ja – Pohjanlammella 2016-17
• Rantaraitin ulkokuntosalin kohteita on rakennettu Liikuntapalveluiden kanssa vuodesta 2017 alkaen – Sataman ja Suuruspään liikuntapaikat
• Suurimpia kehittämiskohteita:
– 2013-14 Äijälänrannan asuntomessualue – 2015 Huhtasuon keskuspuisto
– 2015-16 Esbjergin puisto – 2016-18 Kankaan viheralueet
• Oleskeluranta, Jokiraitti ja Kankaanpuiston 1. vaihe – 2017-18 Kehä Vihreä
• Tourujoen puisto, Aatoksen- ja Mataraisenpuisto sekä Sepänkeitaan yhteisötaideteos
MIKÄ KYMPPIV?
Tässä kappaleessa kuvataan
•
KymppiV:n tavoitteet sekä kokonaisuus lyhyesti
•
KymppiV kokonaisuus ja sen osa-alueet
–Vuosittainen teema
–
Vuosikello ja paikkatietokanta
–Ohjelmointi
–
Ohjaavat suunnitelmat
KymppiV lyhyesti
• Tavoitteet:
– Viherpalvelujen kehittäminen
– Palveluverkon kattavuuden ja muutosten hallinta – Investointien kohdentaminen tasapuolisesti,
järkevästi ja oikea-aikaisesti suhteessa käytettävissä oleviin resursseihin
• Ohjelma, joka kuvaa viherpalvelujen kehittämisen tavoitteet ja investointien kohdentumisen seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi
• Toimintamalli, jota ohjaavat vuosittaiset teemat ja vuosikello
• Työkaluina jatkuvasti päivitettävä paikkatietokanta sekä taulukkolaskentaohjelma, joiden avulla
viherpalvelujen kokonaisuutta hallitaan ja ohjataan
• KymppiV:hen pohjautuen laaditaan vuosittain esitys viherpalvelujen investointiohjelmasta
Viherpalvelujen ohjelmointiin KymppiR-ohjelmaa (Maankäytön toteutusohjelma) vastaava työkalu
Toimintamalli
Vuosittainen teema
Vuosikello ja paikkatietokanta
Ohjaavat suunnitelmat
KymppiV 2019-28 -ohjelma
Vuosittain investointi- ohjelma viher- palveluista
Ohjelmointi
Palveluverkko-
tarkastelut Kehittämis- suunnitelmat ja
–ohjelmat
Kaupungin tasolla Alueittain
KymppiV kokonaisuus
2022-28 2021
2020 2019
• Palveluverkko-tarkasteluja
• Kuntokartoituksia
• Yhteistyötä liikuntapalvelujen ja eri harrastajaryhmien kanssa erityisesti kenttien osalta
• Palvelukartan ja nettisivujen kehittämistä
• Kyselyitä ja muuta osallistamista ym.
Kentät Oleskelu-
puistot Kasvitieteelliset kohteet
esim.
Esteettömyys ja ikääntyneet
Valaistus Osallistaminen ja
yhteistyö
Vuosittainen teema
• Kehittämisohjelman laatiminen
• Palvelukartan, nettisivujen ja mobiiliopastamisen kehittämistä
• Yhteistyötä erityisesti ympäristökasvatuksen näkökulmasta
TE EMA M ITÄ T EH DÄÄN?
Vuosittain perehdytään tiettyyn teemaan. Tämä mahdollistaa aiheen syvällisemmän tarkastelun ja kehittämisen.
Vuosien 2019-21 teemat ovat Kentät, Oleskelupuistot ja Kasvitieteelliset kohteet.
Vuosien 2022-28 teemat ja tehtävät toimenpiteet tarkentuvat myöhemmin, alla esimerkkejä mahdollisista teemoista.
Vuosikello ja paikkatietokanta
PAIKKATIETOKANNAN TAUSTA-AINEISTON
JATKUVA PÄIVITYS Kaavoitus-
katsaus Liikunta-
palvelujen investoinnit
Tilapalvelun investoinnit
Väestötilasto ja -ennuste
Maankäytön muutokset
Kunto- kartoitukset
KymppiR:n muutokset
HEINÄ-SYYSKUU
• Seuraavan vuoden lopullinen
investointiohjelma
HUHTI-KESÄKUU
• Hankesuunnittelun käynnistäminen
investointiohjelman 3:lle vuodelle nousseille uusille kohteille
• Tarvittaessa lautakunnan käsittely
LOKA-JOULUKUU
• Pienten kunnostusten ohjelmointi
• Seuraavan vuoden erityisteeman vaatimien selvitysten käynnistäminen
Vuosikello ohjaa ohjelmoinnin toteutumista, kuten investointiohjelman laatimista ja suunnittelun käynnistämistä.
Paikkatietokannan tausta-aineistoa päivitetään jatkuvasti, kun uutta tietoa on saatavilla.
TAMMI-MAALISKUU
• Alustava investointiohjelma (seuraavat kolme vuotta)
• Rakennussuunnittelun käynnistäminen seuraavan vuoden kohteista
• Uusien kohteiden
päivitykset palvelukarttaan ja nettisivuille
Ohjelmointi
• Avoimien alueiden
kehittäminen (selvitystyön käynnistyminen kesällä 2019)
• Katuvihreän periaatteet
─ohjelman laatiminen
• Kasvitieteellisten kohteiden
kehittämisohjelman laatiminen teemavuonna 2021
• Viher- ja katualueiden taiteen tavoitteet
─ohjelman laatiminen 2022
Palveluiden kunto Maankäytön muutokset
Kehittämissuunnitelmat ja -ohjelmat
Tavoitteet määritellään tarkemmin Viheralueiden kunnossapidon toiminta-
ohjelmassa 2020
Palveluverkkotarkastelut
Tarkastellaan paikkatietopohjaisesti viherpalveluverkkoa suhteessa– väestöön, väestörakenteeseen ja -ennusteeseen,
– palveluiden saavutettavuuteen, – täydentäviin palveluihin sekä – muihin vaikuttaviin asioihin
esim. rakennettavuus ja melu -> paikkatietopohjaiset analyysit
Kaupungin tasolla Koirapuistot Matonpesupaikat Alueittain
Leikkipuistot Yleiskentät
Ohjaavat suunnitelmat
• KymppiR Maankäytön toteutusohjelma
https://www.jyvaskyla.fi/asuminen-ja-ymparisto/kaupunkisuunnittelu/projektit-ja-ohjelmat/maankayton- toteutusohjelma-kymppi-r
• Viherpolitiikka 2012, sekä sen päivitys AVOin kaupunkiympäristö –ohjelma 2019
https://www.jyvaskyla.fi/asuminen-ja-ymparisto/kaupunkisuunnittelu/projektit-ja-ohjelmat/avoin-kaupunkiymparisto
• Meidän keskusta – Keskustan kaupunkirakenteen strateginen suunnitelma 2017
http://www2.jkl.fi/kaavakartat/keskustan_kehittaminen/strateginen_suunnitelma.pdf
• Metsäohjelma 2018
https://www.jyvaskyla.fi/asuminen-ja-ymparisto/ymparisto/metsat/jyvaskylan-metsaohjelma
• Kehä Vihreän toimenpideohjelma 2017
http://www2.jkl.fi/kaavakartat/Keha_vihrea_konseptis/Keha_vihrea_21022017.pdf
• Lähiliikuntapaikkaohjelma 2013 ja sen päivitys 2018
https://www.jyvaskyla.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/liikunta-ja-ulkoilu/liikuntapaikat/lahiliikuntapaikat
• Resurssiviisausohjelma 2019
KymppiV-ohjelmoinnissa on rajapintoja lukuisiin kaupungin strategioihin, ohjelmiin ja suunnitelmiin, alla niistä keskeisimpiä.
VIHERPALVELUJEN OHJELMOINTI
Tässä kappaleessa käydään läpi alla olevan luokituksen mukaan viherpalvelujen
ohjelmointi
• Oleskelu- ja edustuspuistot
• Kasvitieteelliset kohteet
• Avoimet alueet
• Leikkipuistot
• Matonpesupaikat
• Koirapalvelut
• Lähiliikuntapaikat
• Kentät
• Viher- ja katualueiden taide
Kustakin palvelusta kerrotaan:
•
palvelun kuvaus ja nykytila sekä
•
ohjelmoidut toimenpiteet ja kehittäminen
• Hyvin erilaisia rakennettuja puistoalueita, joiden yhteispinta-ala noin 150 ha
• Oleskelupuistot tärkeitä erityisesti virkistyskäytön kannalta
• Edustuspuistoilla virkistyskäytön lisäksi arvoa erityisesti kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti
• Sisältää myös laajoja erillisrahoitettavia kaupunkikehitysalustojen kohteita (mm. Kangas, Hippos ja Kukkula)
Oleskelu- ja edustuspuistot
• Teemavuosi 2020 oleskelupuistojen kehittämisestä
• Selvitys oleskelupuistoista (sisältäen esim. kuntokartoituksia, kyselyn, priorisointia ja hoitoluokkien tarkistuksia sekä kohdekohtaista
kehittämistavoitteiden ja investointien määrittelyä)
• Palvelukartan ja nettisivujen kehittäminen
• Edustuspuistojen osalta kehittäminen perustuu kohdekohtaiseen arvioon ja suunnitelmaan
• Suurimpia investointeja:
• Kirkkopuiston osakunnostus vuosille 2020-22, 1,4 M€
• Harjun osakunnostuksia
vuosien 2020-27 väliselle ajalle, 1,35 M€
• Tällä hetkellä 13 kpl kasvitieteelliseksi kohteeksi luokiteltua aluetta esim. Keltinmäen alppiruusupuisto, Survo-Korpelan omenatarha ja Sepänaukion havupuupuisto
• Kasvitieteelliset kohteet ovat monipuolisia ulkoilu- ja virkistyskohteita, tarjoavat mahdollisuuksia lajintuntemuksen kehittämiseen sekä
rikastuttavat kaupunkikuvaa
Teemavuosi 2021 Kasvitieteellisten kohteiden kehittämisestä
• Kasvitieteellisten kohteiden kehittäminen –ohjelman laatiminen (sisältäen esim. kuntokartoituksia, kyselyn,
priorisointia ja hoitoluokkien tarkistuksia sekä kohdekohtaista kehittämistavoitteiden ja investointien määrittelyä)
• Ympäristökasvatuksellinen näkökulma (esim. lajintunnistus) vahvasti mukana
• Palvelukartan ja nettisivujen kehittäminen sekä
mobiilisovelluksen luominen kaupungin tärkeimmistä kasvillisuuskohteista (esim. tärkeimmät puut)
Sepänaukion havupuupuiston kunnostus ohjelmoitu vuodelle 2020
Kasvitieteelliset kohteet
Avoimet alueet
• Tavoitteena on lisätä avoimien alueiden määrää esimerkiksi kehittämällä nurmialueita niityiksi
• Laaditaan ohjelma Avoimien alueiden kehittämisestä (esim.
kunto, priorisointi, hoitoluokkien tarkistukset, kohdekohtainen ohjelmointi ja investoinnit). Ohjelman sisältö tarkennetaan Viheralueiden kunnossapidon toimintaohjelmassa 2020.
• Avoimilla alueilla on merkitystä erityisesti perinteisen
kulttuurimaiseman ja siihen liittyvien arvojen säilyttämisessä sekä arvokkaiden maisematilojen ja näkymien turvaamisessa
• Avoimet alueet voivat myös lisätä kaupunkiluonnon monimuotoisuutta, sekä tuoda säästöjä viheralueiden kunnossapitoon verrattuna enemmän hoitoa vaativiin nurmialueisiin
• Tällä hetkellä noin 10 ha avoimia niitty, maisemapelto ja laidunalueita
• Kaupunki on mukana VieKas-LIFE –hankkeessa, jossa pyritään torjumaan haitallista vieraslajia jättipalsamia lampaiden
laidunnuksen avulla VieKas LIFE on Suomen suurin ja
kunnianhimoisin haitallisten vieraslajien kartoitukseen, torjuntaan ja tietoisuuden levittämiseen keskittyvä hanke.
Haitalliset vieraslajit aiheuttavat vahinkoa luonnolle, terveydelle ja taloudelle, ja vaikutukset tulevat kasvamaan ilmaston lämmetessä.
Hanke kestää vuoteen 2023 saakka ja sitä koordinoi Suomen luonnonsuojeluliitto.
Leikkipuistot
• Tällä hetkellä 112 kohdetta
• Tarjoavat turvallisen ja monipuolisen ympäristön fyysistä kehitystä ja sosiaalisia taitoja tukevaan toimintaan
• Merkitystä myös yleisen virkistyskäytön, kaupunkikuvan sekä ympäristön jäsentymisen kannalta. Tavoitteena vahvistaa tätä ja kehittää leikkipuistoja palvelemaan laajempaa
käyttäjäryhmää sekä toimimaan alueellisina ihmisten kohtaamispaikkoina
• Leikkipuistojen ohjelmointi perustuu alueellisiin palveluverkkotarkasteluihin, jotka on tehty koko kaupungin alueelta.
Esimerkki alueellisesta palveluverkkotarkastelusta (Jyskän alueen leikkipuistot) sekä johtopäätökset ja toimenpide- esitykset sivuilla 21-22. Toimenpide-esitykset koko kaupungin alueellisista palveluverkkotarkasteluista Liitteessä 1.
• Palveluverkkotarkastelussa yksittäistä leikkipuistoa tarkastellaan aina osana alueellista palvelutarjontaa ja leikkipuistojen palveluverkko yhteensovitetaan mm. liikuntapalveluiden lähiliikuntapaikkaverkoston kanssa.
• Vuosittain peruskunnostetaan keskimäärin viisi kohdetta (20-25 vuoden kunnostuskierto) ja rakennetaan keskimäärin yksi uusi kohde. Tämä tarkoittaa vuosittaista keskimääräistä 400 t€ korvaus- ja 120 t€ uusinvestointia.
• Noin 5 vuoden välein tehtävät pienemmät kunnostukset (esim. välineiden maalaus ja turvahiekan lisäys) ylläpitävät leikkipuistojen kuntoa peruskunnostusten välissä
• Leikkipuistojen osalta on tehty:
– aluekohtaiset palveluverkkotarkastelut koko kaupungin alueelta 2018 (esimerkki Jyskän alueelta sivuilla 21-22), – kuntokartoitukset 2017 ja -18,
– palvelukartan ja nettisivujen kehittämistä 2018-,
– hankesuunnittelun kehittämistä (opinnäytetyö 2018-) sekä – asukaskysely Leikkipuistojen kehittämisestä 2018 (sivu 23).
• Edellä mainittuihin perustuen esitetään (aluekohtaiset toimenpide-esitykset Liitteessä 1):
– 9 uutta (Seppä Högmanin-, Matinmäen-, Kauramäen-, Kirkko-, Kangasrinteen-, Ruokkeen-, Vaajakosken keskustan-, Kekkolan- ja Lutakonpuisto),
– 39 kunnostettavaa,
– 5 poistuvaa kohdetta (Haapaniemen keskuspuisto, Leppälahdenpuisto, Antenni, Kummunmäenpuisto, ja Tuohimutka), sekä
– kaavoituksen perusteella tarkentuvat kohteet
– Vaskonmutka – Eräpälkäne – Hauhonpuisto, joku mahdollisesti poistuva
• Tulevina vuosina:
– hyödynnetään vuonna 2018 toteutetun kyselyn (sivu 23) vastauksia leikkipuistojen yleisessä sekä kohdekohtaisessa kehittämisessä ja
– kehitetään leikkipuistoista kaikkia kaupunkilaisia palvelevia alueellisia kohtaamispaikkoja (konseptin luominen maisemasuunnittelun opinnäytetyönä 2019).
leikkipuistot Jyskän alueella
Johtopäätökset
Laamanninpuisto
Jyskänvuoren alueen ainoa leikkipuisto.
Melko huonossa kunnossa. Kunnostus 2020.
Veturipuisto
Melko huonossa kunnossa.
Melualueella, kunnostussuunnittelun yhteydessä tutkitaan meluntorjunnan mahdollisuuksia. Kunnostus 2022-24.
Tammirinteenpuisto
Melko huonossa kunnossa.
Alueella paljon lapsia ja lisäksi viereinen päiväkoti-koulu käyttää puistoa. Aluetta kehitetään
monipuolisemmaksi. Kunnostus 2019.
Olganpuisto
Peruskunnostettu 2014, joten hyvässä kunnossa. Normaali kunnossapito, mutta ei investointirahoitusta vaativia
toimenpiteitä tarkastelujaksolla 2019-28.
Päiväharjunpuisto
Huonossa kunnossa.
Alueella kohtalaisesti lapsia.
Kunnostus 2019.
Haaparinteenpuisto
Peruskunnostettu 2017, joten hyvässä kunnossa. Normaali kunnossapito, mutta ei investointirahoitusta vaativia
toimenpiteitä tarkastelujaksolla 2019-28.
johtopäätökset ja toimenpide-esitykset leikkipuistojen kehittämisestä
22
Millä tavoin Luhtisenpuistoa tulisi kehittää?
violetit negatiivisia ja vihreät positiivisia vastauksia Käyttäjäkokemuksia Luhtisenpuistosta
Leikkipuistokysely
Esimerkki avoimesta kehitysideasta
Kaikille avoin karttapohjainen kysely toteutettiin loppuvuonna 2018
Kohdekohtaisesti kysymyksiä leikkipuiston kunnosta, varustetasosta ja viihtyisyydestä sekä puiston kehittämisestä
Toiveita sai esittää myös uusista leikkipuistoista, muista uusista viheralueista sekä kehitettävistä kulkureiteistä Esimerkkituloksia Luhtisenpuistosta:
vastausten lukumäärä Sijaintiehdotuksia uusille leikkipuistoille
• Kyselyyn vastasi 646 henkilöä ja vastauksia saatiin 83 leikkipuiston osalta
• Kyselyn vastauksia tullaan hyödyntämään leikkipuistojen yleisessä sekä
kohdekohtaisessa kehittämisessä
Matonpesupaikat
• Matonpesupaikkojen palveluverkko on tarkastelu koko kaupungin tasolla
• Esitetään
– 1 uusi kohde
• Vaajakosken alueelle, toteutus 2022-24, – 1 poistuva kohde
• Kuohun kohde, kun tulee kunnostettavaksi
• Uuden kohteen toteutuminen edellyttää sopivan sijainnin löytymistä
Tällä hetkellä kahdeksan matonpesupaikkaa:
• Huhtasuo
• Keljonkangas
• Lehtisaari
• Palokka
• Tikkakoski
• Vesanka
• Kuohu
• Korpilahti
Koirapalvelut
• Koirapuistojen palveluverkko on tarkasteltu koko kaupungin tasolla
• Esitetään
– 3 uutta koirapuistoa 2021-23,
• Vaajakoski-Halssila alue,
• Keljonkangas ja
• Tikkakoski
– Toteutuminen edellyttää sopivan sijainnin löytymistä
• Tuetaan yhdistysten toimintaa puistojen kunnossapidossa
• Tourujoensuulla säilyy koirien uittopaikka, uittopaikkoja ei lisätä
• Tällä hetkellä kaksi koirapuistoa kaupungin kunnossapidossa:
• Aatoksenkadulla Taulumäellä ja
• Pohjanlammella Kuokkalassa
• Lisäksi koirapuistoja yhdistysten kunnossapidossa
• Huhtasuolla ja
• Kotalammella
• sekä rakenteilla oleva Palokan koirapuisto Kirrissä
• Koirien uittopaikka Tourujoen suulla
• Kaupunkirakenteen toimiala osallistuu
Lähiliikuntapaikkojen kehittämiseen tapauskohtaisesti sovittavalla tavalla
• Lähiliikuntapaikkaohjelman kohteista osallistutaan ainakin:
– Pohjanlampi 2019 – Kortepohja 2021
Lähiliikuntapaikat
• Lähiliikuntapaikat ovat asuinalueilla ja niiden tuntumassa sijaitsevia, monenlaisille käyttäjäryhmille soveltuvia liikuntaympäristöjä, joihin ei jaeta vuoroja tai peritä käyttömaksuja. Pyrkimyksenä on tukea omaehtoista ja päivittäisessä lähiympäristössä tapahtuvaa
liikkumista.
• Lähiliikuntapaikat ovat usein Liikuntapalveluiden, Tilapalvelun sekä Kaupunkirakenteen yhteisinvestointeja, joidenkehittämisen
päävastuu on Liikuntapalveluilla
• Liikuntapalveluiden Lähiliikuntapaikkaohjelmassa 2013 sekä sen päivityksessä 2018 määritellään lähiliikuntapaikkojen kehittämisen toimet vuoteen 2025 asti.
Kentät
Teemavuosi 2019 Kenttien kehittämisestä
• Nykytilakartoitus sekä kysely, selvitys tms. kenttien kehittämisestä
• Yhteistyötä Liikuntapalveluiden sekä eri lajien harrastajaryhmien kanssa
• Palvelukartan ja nettisivujen kehittäminen
• Yleiskenttien osalta tehdään aluekohtaiset palveluverkkotarkastelut, joiden pohjalta tarkastellaan palveluverkon kattavuutta ja kenttien kehittämistä
• Määritellään kohdekohtaisesti kehittämistavoitteet, tehtävät toimenpiteet sekä vaadittavat investoinnit
Sisältää lähes sata asukkaiden vapaassa käytössä olevaa puisto-, lähivirkistys- ja leikkialueilla sijaitsevaa nurmi- ja sorakenttää sekä erilaisia tietyn lajin
harrastamiseen soveltuvia alueita (esim. skeitti- ja parkouralueita sekä lentopallo-, petanque-, koripallo-, rantalentopallo- ja koirankoulutuskenttiä)
Viher- ja katualueiden taide
Viher- ja katualueiden taiteen määrän, tyylin, laadun ja sijoittumisen ohjaamiseksi laaditaan ohjelma vuonna 2022.
Ohjelmassa pyritään vastaamaan mm. seuraaviin kysymyksiin:
• Millä perusteilla hankitaan uusia taideteoksia?
• Milloin taidetta voidaan poistaa tai kierrättää?
• Mitkä ovat taiteen tavoitteet?
• Kuinka ja mihin taidetta voidaan integroida?
• Tällä hetkellä viher- ja katualueilla on 60 kpl julkisia taideteoksia
• Uusien taideteosten rahoitus sisällytetään kohteen investointiin ja hankesuunnittelussa määritellään taiteen kohdekohtaiset tavoitteet
• Viime vuosina laadittuja ohjelmia:
• Kehä Vihreän taidekonsepti
• Kankaan prosenttikulttuuri -periaate
VIHERPALVELUJEN SUURIMMAT KEHITTÄMISKOHTEET
Kehä Vihreä Kehä Siniset
Tourujoen kunnostus Kangas
Keskusta
Hippos
Kukkula
Toteutuneita toimia:
• Suomi100 –hanke
• Tourujoenpuisto (2017)
• Sepänaukion yhteisötaideteos (2017)
• Ensimmäiset orientoivat katumaalaukset, GreenGPS-taideteos (2018)
• Kolo-taideteos (2018)
• Mataraisenpuisto taidepenkkeineen (2018)
• Taidekonsepti ”Polku” (2019)
• Opastuskonsepti ja siihen liittyvä opastuksen prototyyppikokeilu ja –kysely (2018-2019)
• Harjun Talvimaa –ideasuunnitelma (2019)
• 14 teemakävelyä Tulevien vuosien toimia:
• Opastuksen ja orientoivien elementtien toteutus (alkaen 2019)
• Aatoksenpuiston leikkipuiston kunnostus (2019)
• Linnunpönttö+ (2020)
• Kasvillisuuskonsepti (2020)
• Sepänaukion havupuupuiston kunnostus (2020)
• Väliaikainen opastus Tourujoenpuisto-Jyväsjärvi (2020)
• Voionmaankadun ylikulkusilta (2024-25)
• Teemallisia kävelyitä & tapahtumia vuosittain
Vuosittaiset yhteisinvestoinnit Kehä Vihreälle ja Kehä Sinisille keskimäärin 300 t€, suuri yksittäinen investointi tulee olemaan Voionmaankadun ylikulkusilta 2024-25
Yleiskaavan kehittämismerkintä, jonka mukaan tavoitteena on mm. kulttuuri-, maisema- ja ympäristöarvojen säilyttäminen ja kehittäminen
Kehittäminen aktivoitunut vuonna 2017 hyväksytyn toimenpideohjelman myötä
Kehä Siniset
Jyväskylän kaupungin viherpolitiikassa (2012) linjattu periaate
Yleiskaavan kehittämismerkintä, jonka mukaan mm. omarantaisia tontteja ei enää kaavoiteta
Vastaavaa toimenpide- ja kehittämisohjelmaa kuin Kehä Vihreälle ei Kehä Sinisille ole laadittu, olisiko tarpeen?
Toteutuneita toimia:
• Tuomiojärven rantaraitin yleissuunnitelma (2011)
• Jyväsjärven Rantaraitin masterplan –
Suomen suurimman ulkokuntosalin toteutus käynnistynyt (2017)
• Haukanniemen esteettömän reitin suunnittelu (2019)
Tulevien vuosien toimia:
• Virkistysreittiohjelman yhteydessä reittien toteutuksen aikataulutus ja vaiheistus (2021)
• Jyväsjärven Rantaraitin ulkokuntosalin toteutus vaiheittain valmiiksi
• Opastuksen kehittäminen
Tourujoen kunnostus
• Kunnostuksen yleissuunnitelma hyväksytty kaupunginvaltuustossa 1.10.2018
• Vesilupahakemus lähetetty Aluehallintovirastoon joulukuussa 2018
• Rakennussuunnittelun kilpailutus käynnissä ja rakennussuunnitelmien arvioitu valmistuminen vuoden 2020 aikana
• Rakentamisen käynnistyminen 2021
• Kunnostus kestää 2-3 vuotta
• Kustannusarvio 6,2 milj. euroa
Tourujoen pato puretaan ja joki kunnostetaan
Tavoitteena on parantaa joen kalataloudellista ja ekologista tilaa, minkä lisäksi jokiympäristöä kehitetään virkistyksellisesti ja maisemallisesti monipuolisemmaksi ja viihtyisämmäksi
Kangas
KANKAAN OLESKELURANTA
KANKAANPUISTON 1. VAIHE
KANKAANPUISTON 6. VAIHE 2027-28
KANKAANPUISTON 2.VAIHE 2020-22
KANKAANPUISTON 5. VAIHE 2025-26 KANKAANPUISTON
4. VAIHE 2023-24
KOSKIPUISTO 2022
VALKOISEN TALON EDUSTAN PUISTO 2022
Kankaan alueen kehittyessä sinne rakentuu vaiheittain uusia puistoja ja yhteispihoja
Osa viheralueiden rakentamisesta limittyy Tourujoen kunnostukseen
HULEVESIKANAVA
KANGASLEIKKI
Toteutuneita toimia:
• 2018 valmistuivat
leikkipuistot Kangasleikki ja Kankaanpuiston
metsäleikkipaikka sekä Kankaan oleskeluranta, ensimmäinen vaihe Kankaanpuistoa ja hulevesikanava Tulevien vuosien toimia:
• Kankaanpuiston 2. vaihe Rusokinkadusta itään Hjalmarinkatuun saakka 2020-2022
• Valkoisen talon edustan puisto sekä Koskipuisto 2022
• Kankaanpuiston 4. vaihe Valkoiselta talolta Paperitehtaankadulle 2023-24
• Kankaanpuiston 5. vaihe Hjalmarinkadun pohjoispuolinen puistoalue 2025-26
• Kankaanpuiston 6. vaihe, Paperitehtaankadun itäpuolinen puistoalue 2027-28
• Kustannusarvio 2,5 milj. euroa
Kirkkopuiston kunnostus 2020-22 (sisältää uuden leikkipuiston)
Lounaispuiston kunnostus vaiheittain 2020-28
Puistotorin puiston ja leikkipuiston kunnostus 2021-22
Uusi leikkipuisto Lutakkoon 2025-28
Minna Canthin puisto 2020 Harjun kunnostus & kehittäminen
vaiheittain 2020-27 (mm. Harjun portaat)
Keskusta
Hippos
• Kaupunkirakenteen toteutusvastuulla on kaavan VP-alue (punaisella katkoviivalla) ja varsinaisen liikuntapuiston toteutusvastuu on Liikuntapalveluilla
• Kustannusarvio 600 t€
• Arvioitu toteutusaika 2022-23
Hippoksen alueesta on tavoitteena rakentua monipuolinen liikuntakeskittymä
Kukkula
• Kukkulan alueen kehittäminen käynnistyy 2020-luvulla ja viheralueiden kehittäminen alkaa vasta ohjelmointikauden
loppupuolella (2027-2028)
• Julkisten viheralueiden luonne ja määrä tulee tarkentumaan myöhemmissä suunnitteluvaiheissa, mutta alustavasti alueelle on esitetty mm. uuden
leikkipuiston toteuttamista
Kukkulan alueen sijainti viherrakenteessa sekä viheralueverkoston kehittämistavoitteita
(ote Kukkulan Hulevesi-, maisema- ja viherrakenneselvityksestä, WSP Finland Oy)
Uuden sairaalan valmistuttua vanhan sairaalan alueesta rakentuu terveyden ja hyvinvoinnin keskittymä, johon tulee
myös asumista
YHTEENVETO
Toimenpiteet
• Teemavuodet
– Vuosien 2019-21 teemat ovat Kentät, Oleskelupuistot ja Kasvitieteelliset kohteet
– Vuosien 2022-28 teemat tarkentuvat myöhemmin (esim. esteettömyys ja ikääntyneet, valaistus sekä osallistaminen ja yhteistyö)
• Laadittavat kehittämissuunnitelmat ja -ohjelmat
– Viheralueiden kunnossapidon toiminta -ohjelma 2020. Jossa määritellään tavoitteet myös
• Avoimien alueiden kehittämiselle (selvitystyö käynnistyy kesällä 2019),
• Katuvihreän periaatteet ─ohjelmalle,
• Vieraslaji-ohjelmalle sekä
• Taideteosten hoito- ja kunnossapito -ohjelmalle
– Kasvitieteellisten kohteiden kehittämisohjelma teemavuonna 2021 – Viher-ja katualueiden taiteen tavoitteet ─ohjelma 2022
• Leikkipuistojenosalta esitetään 39 peruskunnostettavaa, 9 uutta ja 5 poistettavaa kohdetta. Keskimääräiset vuosittaiset investoinnit 400 t€ korvaus- ja 120 t€ uusinvestoinneissa.
• Koirapuistojenosalta esitetään 3 uutta kohdetta (Vaajakoski-Halssila –alueelle, Kaljonkankaalle ja Tikkakoskelle)
• Matonpesupaikkojenosalta esitetään uutta kohdetta Vaajakoskelle sekä Kuohun kohteen poistamista siinä vaiheessa, kun se vaatisi peruskunnostusta
• Yksittäisiä isoja investointeja:
– 2020-22 Kirkkopuisto1,4 M€
– 2020-27 Harju1,35 M€
– Kehä Vihreä ja Kehä Siniset vuosittain keskimäärin 300 t€
– Lisäksi erillisrahoitettavat kohteet: Kankaan viheralueet, Tourujoen kunnostus, Hippoksen liikuntapuisto ja Kukkulan viheralueet
Investoinnit
• Keskimääräiset vuosittaiset investoinnit 1,8 M€ (suunnittelua sekä korvaus- ja uusinvestointeja)
• Lisäksi erillisinvestoinnit erityis- ja kaupunkikehitysalustojen kohteisiin: Tourujoki, Kangas, Hippos ja Kukkula
LIITE 1. Leikkipuistojen aluekohtaiset toimenpiteet
Poistuva kohde Poisto toteutetaan yleensä silloin, kun kohteessa tulisi tehdä peruskunnostus.
Kunnostettava kohde Leikkipuistot peruskunnostetaan noin kahdenkymmenen vuoden välein. Joskus koko leikkipuistoa ei kunnosteta kerralla vaan tehdään osakunnostus.
Uusi kohdetai lähiliikuntapaikkana kehitettävä alue, joka korvaa alueen muuten alimitoitettua leikkipuistotarjontaa Säilyvä kohde Kohteelle ei ole ohjelmoitu investointitoimenpiteitä vuosille 2019-28
Kaavoituksen perusteella tarkentuva kohde Lähialueen tuleva maankäyttö tms. on vielä epävarmaa, mikä vaikuttaa kohteeseen
• Tähän liitteeseen on koottu leikkipuistojen alueellisten palveluverkkotarkastelujen pohjalta määritellyt vuosien 2019-28 aikana tehtävät investointirahoitusta vaativat toimenpiteet.
• Toimenpiteet on ajoitettu ensin vuosittain (2019, 2020 ja 2021) ja siitä eteenpäin kolmen (2022-24) sekä neljän (2025-28) vuoden aikaikkunoihin.
• Toimenpiteet on luokiteltu seuraavasti:
Toimenpidetarpeen muodostuminen:
o Kunnostettava kohde
• Huono kunto
• Kohteen monipuolistaminen o Poistuva kohde
• Ylimitoitettu tarjonta
• Ympäristöominaisuuksiltaan epäedullinen tai vaarallinen kohde
• Korvaaminen vaihtoehtoisella palvelulla o Uusi kohde
• Uudet asuinrakentamisen alueet
• Täydennysrakentamisen kohteet
• Alimitoitettu tarjonta
• Uudentyyppisen palvelun tarjoaminen
• Lähtökohdiltaan edullisten mahdollisuuksien hyödyntäminen
Asukasyhdistyksen hoitama kohde Kaupungin kunnossapidosta jo aiemmin poistettu kohde, jota asukasyhdistys hoitaa sopimuksen mukaan