Kollaja-hankkeen YVA

(1)

Kollaja-hankkeen YVA

Kysely Pudasjärven, Yli-Iin ja Iin asukkaille

Joonas Hokkanen

(2)

Sisällys

1. JOHDANTO 1

2. KYSELYN TOTEUTUS 2

2.1 Kohderyhmä 2

2.2 Kysymykset 3

2.3 Tiedon keräys 3

2.4 Aineiston käsittely 4

2.5 Vastausmäärä 4

2.6 Vastaajat 4

3. IIJOEN NYKYTILA 9

3.1 Asioiden tärkeys nykytilassa 9

3.2 Tyytyväisyys nykytilaan eli 0 - vaihtoehtoon 10

4. KOLLAJA 2008 SUUNNITELMAN VAIKUTUKSET 13 4.1 Suhtautuminen Kollaja – hankkeen aiheuttamiin muutoksiin 13

4.2 Vaihtoehto 2 – pelkkä tekojärvi 15

4.3 Hankkeen hyödyllisimmät vaikutukset 16

4.4 Hankkeen haitalliset vaikutukset 18

4.5 Vapaamuotoiset kommentit 19

5. VANHA JA UUSI KOLLAJA-SUUNNITELMA 21

6. TIEDOTUS HANKKEESTA 22

7. VAPAAMUOTOISET KOMMENTIT 22

7.1 Kommenttien sisältö 22

Liitteet

1. Alueelliset tarkastelut 2. Kyselylomake

(3)

1. JOHDANTO

Tämä kysely toteutettiin osana Kollaja-hankkeen ympäristövaikutusten arviointia. Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten selvittämiseksi tarvitaan vuorovai- kutusta ja tietoa paikallisten näkemyksistä ja kokemuksista. Ympäristövaiku- tusten arvioinnin aikana toteutettiin kaksi kyselyä.

Ensimmäisellä kyselyllä pyrittiin selvittämään, mitä asioita Kollaja- hankkeeseen välittömästi liittyvien ranta-alueiden kiinteistönomistajat eli maan omistajat pitävät elinympäristössään tärkeänä. Se toteutettiin keväällä 2008. Kysely toimii yhtenä nykytilanteen lähtötietona vaikutusten arvioinnissa ja se ohjasi hankkeen suunnittelua. Kyselyn tuloksista on julkaistu oma raportti. (www.kollaja.fi) . Kyselyssä kysyttiin mm.

- läheisen vesistön ja tekojärven alueen käyttötavat ja kuinka usein käytetään

- suhde vesistöihin ja tekojärven alueeseen

- hankkeen suunnittelussa ja vaikutusten arvioinnissa tärkeät asiat - huolet ja pelot

- näkemykset vuorovaikutuksesta - taustatiedot.

Toinen, varsinainen asukaskysely toteutettiin loppuvuodesta 2008. Se toteutettiin pian sen jälkeen kun PVO-Vesivoima Oy oli tiedottanut uudesta Kolla- ja-hankkeen suunnitelmasta.

Kysely suunnattiin Pudasjärven, Yli-Iin ja Iin asukkaille. Pudasjärvellä huo- mioitiin erityisesti hankkeeseen liittyvien vesistöjen ranta-alueiden asukkaat ja loma-asukkaat. Kyselyn tavoitteena oli selvittää

- Iijoen nykytilan laatua ja sen tärkeyttä

- Uuden Kollaja 2008 suunnitelman vaikutuksia ja vertailua aiem- paan suunnitelmaan

- paikallisten kokemuksia hankkeen vaihtoehtojen vaikutuksista ih- misten elämään ja elinoloihin (asuminen, viihtyisyys, maisema, virkistys, liikkuminen, luonto, elinkeinot, työllisyys, talous)

- haitallisten vaikutusten lievittämistavat (kompensointimahdollisuu- det?)

- suhtautumista Kollaja-hankkeen vaikutuksiin - taustatiedot.

Vastausten avulla voidaan arvioida hankkeen sosiaalisia vaikutuksia ja muu- toin näkemyksiä hankesuunnitelmasta. Vastausten avulla voidaan suunnata hankkeen suunnittelua, vaikutusselvityksiä ja tutkimuksia eri intressiryhmille tärkeisiin asioihin.

Molemmat kyselyt toteutti Ramboll Finland Oy. Projektipäällikkönä toimi Dos.

FT Joonas Hokkanen. Tilastollisia käsittelyjä teki suunnittelija Seela Sinisalo.

Kyselyn postituksen ja vastausten tallennuksen hoiti Itella TGM Oy.

(4)

2

2. KYSELYN TOTEUTUS

2.1 Kohderyhmä

Kysely kohdennettiin Kollaja-hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnissa määritellyn hankkeen vaikutusalueen talouksiin. Näissä on vakituisia asukkaita ja loma-asukkaita.

Kohderyhmän osoitteet poimittiin väestörekisteristä. Kysely postitettiin alueen asukkaille seuraavasti:

- Pudasjärven kaupungin alueella 751 satunnaisesti valittuun talouteen - Yli-Iin ja Iin kunnissa 900 satunnaisesti valittuun kotitalouteen Lisäksi Pudasjärven kaupungissa hankkeen lähivaikutusalueella (kuva 2-2) kysely postitettiin kaikkiin talouksiin

, joissa asuu 18 - 80-vuotias markkinointi- kielloton henkilö.

Talouksista valittiin satunnaisesti vähintään 18-vuotias hen- kilö, jos siinä asui useampi henkilö. Lähialueelta kysely meni yhteensä 288 talouteen.

Yhteisomistuksessa olevien kiinteistöjen osalta kyselylomake lähetettiin vain yhdelle omistajalle. Yllä määriteltyyn kohderyhmiin kuului yhteensä 1936 taloutta.

Kuva 2-1. Asukaskyselyn otanta-alue

(5)

Kuva 2-2. Hankkeen lähivaikutusalueen rajaus asukaskyselyssä 2.2 Kysymykset

Taustatietoina kartoitettiin mm vastaajien sukupuoli, elämäntilanne, ikäryh- mä, asumisvuodet ja asuin- ja / tai lomakiinteistön sijainti.

Vastaajia pyydettiin arvioimaan Iijoen nykytilaa erilaisten ominaisuuksien perusteella ja näiden ominaisuuksien tärkeyttä. Lisäksi vastaajia pyydettiin arvioimaan miten he kokevat tietyt Kollaja 2008 suunnitelman aiheuttamat muutokset, mitkä ovat suunnitelman hyödyllisimpiä ja mitkä haitallisimpia vaikutuksia. Edelleen kysyttiin miten haitallisia vaikutuksia voidaan lievittää.

Lisäksi tiedusteltiin aiempaa suhtautumista Kollaja hankkeeseen, vastustuk- sen tai kannatuksen perusteita sekä pyydettiin vertailemaan uutta ja vanhaa suunnitelmaa. Lisäksi kysyttiin tiedotuksen onnistumisesta.

Kyselylomake liitteenä 2.

2.3 Tiedon keräys

Kohderyhmään kuuluvat asukkaat saivat kyselylomakkeen, lähetekirjeen, hanke-esitteen, yhteenvedon asukaskyselyn tulosten huomioonottamisesta Kollaja 2008 -suunnitelmassa ja palautuskuoren 19.12.2008. Vastausaikaa annettiin 5.1.2009 asti, mutta käytännössä vastauksia odoteltiin 9.1. asti.

Kysely toteutettiin nimettömänä, joten muistutuskirjeen saivat kaikki kyselyn saaneet 29.12.2008.

Asukkaat ottivat runsaasti yhteyttä puhelimitse. Nämä yhteydenotot koskivat mm. seuraavia asioita:

- neljälle postitettiin lähetekirje, kyselylomake ja palautuskuori (osin uu- destaan lomakkeen hukanneille ja osin uusia talouksia)

- muutama ilmoitti muistutusviestin saatuaan, että on vastannut

- muutama tiedusteli muistutuskirjeen saavuttua miten on tiedetty, ettei hän ole vielä vastannut

Sekä yllä mainitut että muutamat muutkin soittajat halusivat tarkempaa tietoa kyselystä tai kommentoivat hanketta tai kyselyä.

Kyselyjen lähettäminen talouskohtaisesti oli jonkin verran ongelmallista, sillä

(6)

4 asukkaiden osalta. Rekisteriin henkilön kohdalle merkitty markkinointikielto aiheuttaa sen, ettei henkilöä oteta huomioon otannassa.

2.4 Aineiston käsittely

Vastaukset tallennettiin havaintomatriisiksi, jota analysoitiin sekä tilastollisin että laadullisin menetelmin. Kysymykset, joissa sai valita monta vastaus- vaihtoehtoa, on analysoitu tilasto-ohjelman monivastausmenetelmällä. Nii- den tuloskuvissa vastausten määrä on suurempi kuin vastaajien määrä.

Avoimet kysymykset luokiteltiin sisältönsä mukaisiin ryhmiin.

2.5 Vastausmäärä

Kyselylomakkeita palautui 389 kpl. Kysely lähetettiin 1939 taloudelle (luvus- sa mukana lomaketta pyytäneet), joten vastausprosentti oli 20 %. Viiden lomakkeen vastauksista ei käynyt ilmi, miltä alueelta vastaus tuli. Vastaajien aktiivisuus eri alueilla vaihteli niin, että hankkeen lähialueella vastausprosentti oli 42 %, Iissä ja Yli-Iissä 17 % ja Pudasjärvellä 15 % (taulukko 1).

Tuloksia esiteltäessä mainitaan vastaajien määrä silloin, jos se poikkeaa oleellisesti luvusta 389.

Taulukko 1. Kyselyn vastausmäärät ja vastausprosentit eri alueilla

Lähetetyt kyselyt

Palautuneet

vastaukset Vastausprosentti

Pudasjärvi 751 110 15 %

Lähialue 288 122 42 %

Ii ja Yli-Ii 900 152 17 %

Muu - 5 -

Yhteensä 1939 389 20 %

Vastausprosentti muilla kuin lähialueella on hieman alhaisempi kuin YVA ky- selyissä yleensä. Vastausten tulokset ovat kuitenkin eroiltaan niin selkeät, että kyselyn tuloksilla voidaan tulkita koko vaikutusalueen että myös osa- alueiden näkemyksiä hankkeen vaikutuksista.

2.6 Vastaajat

Vastaajat ovat asuneet tai lomailleet Iijoen lähellä pitkän aikaa (kuva 2-5).

Vastaajista 72 % on asunut hankealueella yli 30 vuotta ja uudempia alle 5 vuotta alueella asuneita on 5 % vastaajista.

Pitkää oleiluaikaa hankealueella ja sen ympäristössä selittää osaltaan vastaajien ikäjakauma. Kyselyn vastaajien ikäjakauma painottuu iäkkäämpiin ihmisiin (kuva 2-3). Yli 50-vuotiaita vastaajista on noin kolme neljäsosaa ja neljäsosa vastaajista on alle 30-vuotiaita.

Noin kolme neljäsosaa kyselyn vastaajista on miehiä. Miesten suurempaa osuutta selittänee se, että maaomaisuuteen liittyvät asiat koetaan perintei- sesti miesten vastuulla olevaksi aihepiiriksi. Perheessä mies on saattanut vastata kyselyyn, vaikka se olisikin lähetetty naisen nimellä. Vastaajista noin puolet on pariskuntia ja noin neljännes lapsiperheitä (kuva 2-4).

(7)

Sukupuoli ja ikäjakauma

0 7 7

13

3

16

33 22

0 10 20 30 40 50

18-30 vuotta 31-50 vuotta 51-65 vuotta Yli 65 vuotta

%

Nainen Mies

Kuva 2-3. Vastaajien ikä- ja sukupuolijakauma

Elämäntilanne, N=380

24

49

27

0 10 20 30 40 50 60

Yksin asuva

Pariskunta

Lapsiperhe

%

Kuva 2-4 Vastaajien elämäntilanne

(8)

6 Asumis- ja lomailuaika Iijoen lähellä ja hankealueella, N=374

40

32

20

3

5

0 10 20 30 40 50

Yli 50 vuotta

30-49 vuotta

10-29 vuotta

5-9 vuotta

Alle 5 vuotta

%

Kuva 2-5. Vastaajien asumis- tai lomailuaika hankealueella

Vastaajista noin 17 % asuu vakituisesti hankkeen lähialueella (kuva 2-5).

Tässä hankkeen lähialueeksi on luettu Pudasjärven, Tuulijärven tai Iso- Kaakkurin rannalla, Pudasjärven taajaman alapuolisella Iijoen rannalla, Nais- järven rannalla, Aittojärven tai Livojoen rannalla ja Ypykkäjärven rannalla vakituisesti asuvat vastaajat (kuva 2-6).

Vakituisen asunnon sijainti, N=372

34

17

39

10

0 10 20 30 40 50

Pudasjärvi

Lähialue

Ii tai Yli-Ii

Muu

%

Kuva 2-6. Vastaajien vakituisen asunnon sijainti alueittain

(9)

Vakituisen asunnon sijainti, N=372

5

20 9

3 7 1

6 1

13 14 9

4

10

0 5 10 15 20 25

Pudasjärvellä taajaman yläpuolisella Iijoen rannalla

Pudasjärven taajamassa Muualla Pudasjärvellä Pudasjärven, Tuulijärven tai Iso-Kaakkurin

rannalla

Pudasjärvellä taajaman alapuolisella Iijoen rannalla

Naisjärven rannalla Aittojärven tai Livojoen rannalla Ypykkäjärven rannalla Iin kunnassa Iijoen rannalla Muualla Iin kunnassa Yli-Iin kunnassa Iijoen rannalla Muualla Yli-Iin kunnassa Muualla

%

Kuva 2-7. Vastaajien vakituisten asuntojen sijainti osa-alueittain

Noin 34 % vastaajien omistamista loma-asunnoista sijaitsee hankkeen lähi- alueella (kuva 2-7). Tässä hankkeen lähialueeksi on luettu Pudasjärven, Tuulijärven tai Iso-Kaakkurin rannalla, Pudasjärven taajaman alapuolisella Iijoen rannalla, Naisjärven rannalla, Aittojärven tai Livojoen rannalla ja Ypykkäjärven rannalla loma-asunnon omistavat vastaajat (kuva 2-8).

Loma-asunnon sijainti, N=226

24

34

28

14

0 5 10 15 20 25 30 35 40

Pudasjärvi

Lähialue

Ii tai Yli-Ii

Muu

%

Kuva 2-8. Vastaajien loma-asunnon sijainti alueittain

(10)

8 Loma-asunnon sijainti, N=226

5 1

18 1

19 3

10 0

3

12 9 4

14

0 5 10 15 20 25

Pudasjärvellä taajaman yläpuolisella Iijoen rannalla

Pudasjärven taajamassa Muualla Pudasjärvellä Pudasjärven, Tuulijärven tai Iso-Kaakkurin

rannalla

Pudasjärvellä taajaman alapuolisella Iijoen rannalla

Naisjärven rannalla Aittojärven tai Livojoen rannalla Ypykkäjärven rannalla Iin kunnassa Iijoen rannalla Muualla Iin kunnassa Yli-Iin kunnassa Iijoen rannalla Muualla Yli-Iin kunnassa Muualla

% Kuva 2-9. Vastaajien loma-asuntojen sijainti osa-alueittain

(11)

3. IIJOEN NYKYTILA

3.1 Asioiden tärkeys nykytilassa

Kyselyn tulosten perusteella vastaajien mielestä nykytilanteessa tärkeimmät asiat hankkeen vaikutusalueella ovat kotikunnan talous, asumisviihtyvyys, työllisyys, vesistöjen virkistyskäyttö, kalastus ja alimmat vedenkorkeudet eli tilanteet, joissa Iijoen virtaama on hyvin alhainen (kuva 3-1).

Asioiden tärkeys nykytilassa

71,8

70,0

67,8

57,9

55,0

47,6

44,3

41,7

40,5

40,0

36,7

36,1

34,3

33,3

31,7

30,7

30,2

24,5

24,1

18,2

17,5

17,7

22,1

18,2

33,0

32,5

25,5

30,2

23,9

26,2

28,8

34,3

33,4

42,4

37,9

22,3

24,3

25,1

30,8

31,6

26,7

22,1

8,4

6,8

11,6

7,2

8,0

17,6

19,5

30,8

30,2

29,1

17,0

19,8

17,8

18,7

40,5

36,2

40,6

34,3

35,9

28,6

35,0

2,1

1,2

2,4

1,9

4,4

9,4

6,0

3,6

3,1

2,1

12,0

10,7

5,6

10,1

5,5

8,8

4,1

10,4

8,4

26,4

25,4

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Kotikunnan talous, N=333 Asumisviihtyvyys, N=340 Työllisyystilanne, N=335 Vesistöjen virkistyskäyttö, N=321 Kalakanta ja kalastus, N=338 Alimmat vedenkorkeudet, N=330 Hanke-alueen rantakiinteistöjen arvo, N=334 Veden laatu Iijoessa Haapakosken voimalaitoksen ja

meren välillä=331

Veden laatu Pudasjärvessä, N=321 Veden laatu Iijoessa Pudasjärven ja Haapakosken

yläaltaan välillä, N=330

Kalastusmatkailu, N=341 Tulva-ajan korkeimmat vedenkorkeudet, N=338 Hankealueen asukkaiden yhteistoiminta, N=321 Vedenkorkeuden vaihtelu, N=327 Veden laatu Naisjärvessä, N=309 Tekojärvialueen kiinteistöjen arvo, N=329 Veden laatu Aittojärvessä, N=315 Iijoen venereitti Pudasjärvestä Haapakosken

yläaltaalle, N=318

Virtaama Iijoessa kesällä Pudasjärven ja Haapakosken yläaltaan välillä, N=323

Pudasjärven suiston Natura-alue, N=318 Poronhoito, N=331

tärkeä melko tärkeä vaikea sanoa tai ei koske minua ei lainkaan tärkeä Kuva 3-1 Asioiden tärkeys nykytilassa

(12)

10 Enimmillään vain noin neljännes vastaajista on sitä mieltä, ettei joku asia ole lainkaan tärkeä alueen nykytilassa. Selkeästi vähemmän tärkeinä vastaajat pitävät esimerkiksi poronhoitoa ja Natura-aluetta. Esimerkiksi poronhoidon sijoittumiseen vähemmän tärkeiden asioiden joukkoon vaikuttaa se, että porotaloutta harjoittavien osuus väestöstä on pieni.

Osa vastaajista on kuitenkin arvioinut, että asioiden tärkeyden arviointi on vaikeaa tai asia ei koske vastaajaa.

3.2 Tyytyväisyys nykytilaan eli 0 - vaihtoehtoon

Nykytilanteessa vastaajat ovat tyytyväisimpiä omaan asumisviihtyvyyteensä ja vesistöjen virkistyskäyttöön (kuva 3-5). Todennäköisesti asioiden nykytilan arviointia on pidetty hankalana, tai nykytilaan ollaan jokseenkin tyytyväi- siä, sillä puolessa kysymyksistä noin 40 % vastaajista ei pitänyt nykytilan- netta erityisen hyvänä tai huonona. Neutraaleja vastauksia on annettu erityisesti yksityiskohtaisiin tiettyjä vesistön osia koskeviin kysymyksiin, joihin vastaaminen vaatisi paikallistuntemusta. Tällaista paikallistuntemusta ei kaikilla vastaajilla välttämättä ole. Vastausten alueellisia eroja on kuvattu liit- teessä 1.

Huomattavan tyytymättömiä vastaajat ovat erityisen tärkeinä pidettyihin taloudellisiin asioihin. Erityisen huonona pidetään alueen työllisyystilannetta, kotikunnan taloustilannetta sekä alimpia vedenkorkeuksia ja vedenkorkeuk- sien vaihtelua.

Kokonaisuudessaan alueella pidetään tärkeänä ja ollaan tyytyväisiä asumisviihtyvyyteen (kuva 3-2). Tärkeänä pidetään myös vesistöjen virkistyskäyt- töä ja siihen liittyvää kalakantaa ja kalastusta.

Liitteessä 1 on kuvattu alueelliset tulokset. Lähialueen asukkaat ovat muita selvästi tyytyväisempiä vesistöjen virkistyskäyttöön ja kalastukseen. Kaiken kaikkiaan alueen vesistön tilassa tyytyväisimpiä ollaan Iijoen virtaamaan ja Iijoen venereitteihin. Veden laatuun järvissä sekä tulviin ja vedenkorkeuden vaihteluihin ollaan vähemmän tyytyväisiä.

Vastausten perusteella kotikunnan talous ja työllisyystilanne ovat erityisen tärkeitä ja niiden nykytilaa pidetään huonona. Rantakiinteistöjen arvoa pide- tään tärkeämpänä ja siihen ollaan tyytyväisempiä kuin tekojärven alueen kiinteistöjen arvoon.

(13)

Tyytyväisyys asioiden nykyiseen tilanteeseen

11,3

6,9

6,4

5,9

5,3

5,1

4,8

4,7

4,4

3,6

3,3

3,2

2,5

2,4

2,1

2,0

1,8

1,7

44,9

27,6

27,5

25,6

23,1

27,8

33,0

19,4

25,8

21,3

24,0

23,6

17,5

26,2

24,9

12,3

17,8

13,0

5,9

17,9

5,6

28,9

51,0

43,1

48,4

58,0

45,8

34,0

48,6

30,0

42,2

39,9

23,0

28,1

34,6

46,9

51,2

48,6

53,4

24,6

48,2

25,1

12,3

10,7

18,8

15,6

9,4

15,0

20,8

16,2

26,1

24,5

25,7

32,8

36,1

27,2

19,9

25,0

24,9

23,9

47,5

22,3

38,9

2,7

3,8

3,6

4,0

3,5

5,5

6,9

10,7

13,2

7,2

6,1

17,0

14,9

8,7

5,8

9,0

6,3

7,6

20,0

9,9

28,7

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Asumisviihtyvyys, N=301 Poronhoito, N=261 Virtaama Iijoessa kesällä Pudasjärven ja Haapakosken

Iijoen venereitti Pudasjärvestä Haapakosken yläaltaalle, N=250

Pudasjärven suiston Natura-alue, N=255 Hanke-alueen rantakiinteistöjen arvo, N=273 Vesistöjen virkistyskäyttö, N=303 Tekojärvialueen kiinteistöjen arvo, N=253 Tulva-ajan korkeimmat vedenkorkeudet, N=310 Hankealueen asukkaiden yhteistoiminta, N=277 Kalastusmatkailu, N=296 Alimmat vedenkorkeudet, N=305 Vedenkorkeuden vaihtelu, N=302 Kalakanta ja kalastus, N=338 Veden laatu Iijoessa Pudasjärven ja Haapakosken

Veden laatu Naisjärvessä, N=244 Veden laatu Pudasjärvessä, N=253 Veden laatu Aittojärvessä, N=238 Työllisyystilanne, N=305 Veden laatu Iijoessa Haapakosken voimalaitoksen ja

meren välillä, 274

Kotikunnan talous, N=303

erittäin hyvä hyvä ei hyvä eikä huono huono erittäin huono Kuva 3-2. Tyytyväisyys asioiden nykytilaan

(14)

12 Kuva 3-3. Eri asioiden tärkeys alueen nykytilassa ja asukkaiden tyytyväisyys nykytilaan.

(15)

4. KOLLAJA 2008 SUUNNITELMAN VAIKUTUKSET

4.1 Suhtautuminen Kollaja – hankkeen aiheuttamiin muutok- siin

Kollaja 2008 suunnitelman odotetaan vaikuttavan myönteisesti taloudellisiin asioihin. Hankkeen rakentamisen odotetaan työllistävän ja hankkeen odotetaan tuottavan Pudasjärven kaupungille verotuloja. Vain pieni osa vastaajista suhtautuu näihin asioihin kielteisesti. Myönteisenä pidettiin sitä, että hanke alentaa tulvia ja nostaa alimpia vedenkorkeuksia (kuva 4-1).

Suhtautuminen luonnossa tapahtuviin muutoksiin jakaa vastaajien mielipitei- tä, sillä osa vastaajista pitää muutoksia erittäin kielteisinä, osa erittäin myönteisinä. Esimerkiksi uuden tekojärven syntymistä pitää myönteisenä asiana 51,4 % ja kielteisenä 34,1 %. Kielteisimmin suhtaudutaan hankkeen maisemassa aiheuttamiin muutoksiin.

Eri alueiden suhtautumista on kuvattu liitteessä 1. Suhtautuminen tärkeim- piin myönteisiin asioihin eli työllisyyteen (90 – 65 %), verotuloihin (90 – 70 %)ja tulvien alenemiseen (82 – 61 %) olivat samansuuntaiset kaikilla alueilla.

Lähialueella 45 % on pitää tekojärveä myönteisenä ja 44 % kielteisenä asiana. Muualla Pudasjärvellä 71 % piti tekojärveä myönteisenä ja 17 % kieltei- senä asiana. Lähialueella ollaan huolissaan maiseman muutoksesta, 47 % piti maiseman muutosta kielteisenä. Vastaavasti muualla Pudasjärvellä vain 21,3 % piti maiseman muutosta kielteisenä. Iissä ja Yli-Iissä 47,7 % piti maiseman muutosta haitallisena. Tämä heijastaa 1960-luvulla toteutetun vesistörakentamisen aiheuttamaa merkittävää muutosta jokimaisemassa.

Kaikilla alueilla ollaan huolissaan hankkeen vaikutuksista porotalouteen.

(16)

14 Kollaja 2008 suunnitelman aiheuttamat muutokset

53,6

52,9

35,3

34,9

33,3

26,0

23,5

23,1

22,9

22,3

16,7

12,1

11,2

9,6

8,2

26,0

27,1

40,3

39,1

40,2

41,7

44,8

45,4

28,5

38,6

40,9

4,5

28,4

35,1

21,6

16,4

15,0

11,5

12,6

12,5

16,6

19,5

12,5

14,4

21,6

15,6

44,3

25,2

25,5

29,9

0,7

1,3

4,7

8,8

6,1

6,7

5,4

5,1

10,2

8,6

18,6

13,6

10,9

13,1

3,3

3,6

8,3

4,6

8,0

9,0

6,8

13,9

23,9

7,2

18,3

20,5

21,6

18,8

27,1

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Hankkeen rakentaminen työllistää, N=304 Pudasjärven kaupunki saa verotuloja, N=306 Virtakalojen elinympäristöt koskissa paranevat, N=278 Korkeimmat tulvat alenevat hankealueella, N=261 Alemmat vedenkorkeudet nousevat hankealueeella,

N=264

Aittojärveen tulee läpivirtaus, N=223 Naisjärven vedenpintaa voidaan nostaa, N=221 Pudasjärven, Livojoen suun, Aittojärven ja tekojärven

välille syntyy vesireitti, N=273

45km2 maa-alue jää veden alle ja syntyy uusi tekojärvi, N=284

Tulvajuoksutukset Iijoen alaosalla pienenevät, N=264 Aittojärven ja Livojoen välille rakennetaan kanava,

N=257

Poronhoito vaikeutuu, N=264 Pudasjärven, Iijoen luonnonuoman ja Livojoen välillä kulljetaan jatkossa virtausaukkojen ja venesulkujen Pudasjärven luusuaan rakennetaan padot vesien

ohjaamista varten, N=239

Hankkeen toteutuminen muuttaa maisemaa, N=291

erittäin myönteinen myönteinen ei vaikutusta kielteinen erittäin kielteinen Kuva 4-1. Kollaja 2008 suunnitelman aiheuttamat muutokset

(17)

4.2 Vaihtoehto 2 – pelkkä tekojärvi

Vastaajista lähes puolet pitää tekojärven ja voimalaitoksen rakentamista tai pelkän voimalaitoksen rakentamista hyvin samankaltaisina vaihtoehtoina (kuva 4-5). Vain 16 % vastaajista on sitä mieltä, että pelkän tekojärven rakentamisen vaikutukset olisivat pienemmät kuin tekojärven ja voimalaitoksen rakentamisen vaikutukset. Kielteisempinä pelkän tekojärven rakentamisen vaikutuksia pitää 38 % vastaajista.

Tekojärven ja voimalaitoksen rakentamisen vertailu pelkän tekojärven rakentamiseen, N=296

16

47

38

0 10 20 30 40 50

Pelkän tekojärven rakentamisen vaikutukset olisivat pienemmä kuin tekojärven ja

voimalaitoksen vaikutukset

Pelkkä tekojärvi ei eroa oleellisesti voimalaitoksen sisältävästä vaihtoehdosta

(vaihtoehdot yhtä kielteisiä tai myönteisiä)

Pelkän tekojärven rakentamisen vaikutukset olisivat kielteisemmät kuin tekojärven ja

voimalaitoksen vaikutukset

%

Kuva 4-2. Tekojärven ja voimalaitoksen rakentamisen vertailu pelkän teko- järven rakentamiseen.

(18)

16 4.3 Hankkeen hyödyllisimmät vaikutukset

Hyödyllisimpinä Kollaja 2008 suunnitelman vaikutuksina vastaajat pitävät hankkeen taloudellisia vaikutuksia ja vaikutuksia hankealueen vesistöjen virkistyskäyttöön (kuva 4-6). Hanke herättää myös voimakasta vastustusta ja kannatusta, sillä 12 % vastauksista ei pidä mitään hankkeen vaikutusta hyödyllisenä.

Suunnitelman hyödyllisimmät vaikutukset, N=327

63 54 36

34 21 12 11 9 7 6 3 2 2

0 10 20 30 40 50 60 70

Työllisyyteen rakentamisen aikana Pudasjärven kaupungin talouteen Vesistöihin (vedenkorkeus, virtaama,

vedenlaatu)

Hankealueen elinkeinoelämään Hankealueen vesistöjen virkistyskäyttöön Ei yhtään hyödyllistä vaikutusta Hankealueen asumisviihtyvyyteen Hankealueen kiinteistöjen arvoon Tekojärven kanavien maisemaan Hankealueen asukkaiden yhteistoimintaan Pudasjärven Natura-alueeseen Jokin muu vaikutus Tekojärven kanavien maa-alueisiin

%

Kuva 4-3. Kollaja 2008 suunnitelman hyödyllisimmät vaikutukset

Suunnitelman hyödyllisimpinä koetut vaikutukset ovat erilaisia eri alueilla (kuva 4-7). Erityisesti hankkeen lähialueella hankkeen odotetaan vaikuttavan myönteisesti vesistöihin ja asumisviihtyvyyteen. Elinkeinoelämään hankkeen odotetaan vaikuttavan lähialueella vähemmän kuin muualla. Pudasjär- vellä hankkeeseen kohdistuu taloudellisia odotuksia muita alueita enemmän.

(19)

Suunnitelman hyödyllisimpinä koetut vaikutukset eri alueilla

75 69 27

40 13

11 5

6 7 4 3 0

1

49 52 47 18

21 16

21 13 6

9 3 3 1

65 44

35 41 26 11

8 8 8 5 2

3 2

0 10 20 30 40 50 60 70 80

Työllisyyteen rakentamisen aikana

Pudasjärven kaupungin talouteen Vesistöihin (vedenkorkeus, virtaama,

vedenlaatu)

Hankealueen elinkeinoelämään Hankealueen vesistöjen virkistyskäyttöön Ei yhtään hyödyllistä vaikutusta Hankealueen asumisviihtyvyyteen Hankealueen kiinteistöjen arvoon Tekojärven kanavien maisemaan Hankealueen asukkaiden yhteistoimintaan Pudasjärven Natura-alueeseen Muu vaikutus Tekojärven kanavien maa-alueisiin

%

Pudasjärvi, N=97 Lähialue, N=96 Ii ja Yli-Ii, N=133

Kuva 4-4. Kollaja 2008 suunnitelman hyödyllisimpinä pidetyt vaikutukset eri alueilla.

(20)

18 4.4 Hankkeen haitalliset vaikutukset

Haitallisimpina Kollaja 2008 suunnitelman vaikutuksina vastaajat pitävät hankkeen vaikutuksia hankealueen kiinteistöjen arvoon, tekojärven kanavien maa-alueisiin ja hankealueen asumisviihtyvyyteen sekä vesistöihin (kuva 4- 8). Hanke herättää niin vastustusta ja kannatusta. Vastaajista 25 % ei pidä mitään hankkeen vaikutusta haitallisena.

Suunnitelman haitallisimmat vaikutukset, N=304

33 28 28 26 25 24 22 18 16 10 4 3 3

0 5 10 15 20 25 30 35

Hankealueen kiinteistöjen arvoon Tekojärven kanavien maa-alueisiin Hankealueen asumisviihtyvyyteen Vesistöihin (vedenkorkeus, virtaama,

vedenlaatu)

Ei yhtään haitallista vaikutusta Tekojärven kanavien maisemaan Pudasjärven Natura-alueeseen Hankealueen vesistöjen virkistyskäyttöön Hankealueen asukkaiden yhteistoimintaan Hankealueen elinkeinoelämään Pudasjärven kaupungin talouteen Työllisyyteen rakentamisen aikana Jokin muu vaikutus

%

Kuva 4-5. Kollaja 2008 suunnitelman haitallisimmat vaikutukset

Suunnitelman haitallisimpina koetut vaikutukset ovat erilaisia eri alueilla (kuva 4-9). Erityisesti hankkeen lähialueella hankkeen pelätään vaikuttavan kielteisesti kiinteistöjen arvoon ja hankealueen vesistöjen virkistyskäyttöön.

Pudasjärvillä hankkeen odotetaan vaikuttavan kielteisemmin alueen asukkaiden yhteistoimintaan. Pudasjärvellä näytetään suhtautuvan hankkeeseen muita alueita myönteisemmin, sillä 31 % vastauksista todetaan, ettei hank- keella ole yhtään kielteistä vaikutusta, lähialueella vastaava luku on 24 %.

Muualla Pudasjärvellä (29%) koetaan, että hanke aiheuttaa kielteisiä vaikutuksia asukkaiden yhteistoimintaan. Tämä heijastaa alueella pitkään olleita ristiriitoja. Lähialueella ei näin koeta (10 %).

(21)

Suunnitelman haitallisimpina koetut vaikutukset eri alueilla 31 22

29 19

31 20

17 15

29 8

4 2

3

39 20

26 29 24 22 22

24 10

10 7 5 2

30 39 29

29 20

28 26 17

11 11 2

2 2

0 5 10 15 20 25 30 35 40 45

Hankealueen kiinteistöjen arvoon Tekojärven kanavien maa-alueisiin Hankealueen asumisviihtyvyyteen Vesistöihin (vedenkorkeus, virtaama,

vedenlaatu)

Ei yhtään haitallista vaikutusta Tekojärven kanavien maisemaan Pudasjärven Natura-alueeseen Hankealueen vesistöjen virkistyskäyttöön Hankealueen asukkaiden yhteistoimintaan Hankealueen elinkeinoelämään Pudasjärven kaupungin talouteen Työllisyyteen rakentamisen aikana Muu vaikutus

%

Pudasjärvi, N=89 Lähialue, N=87 Ii ja Yli-Ii, N=127

Kuva 4-6: Kollaja 2008 suunnitelman haitallisimpana pidetyt vaikutukset eri alueilla.

4.5 Vapaamuotoiset kommentit

Hankkeen haitallisten vaikutusten vähentämistä, lieventämistä ja haittojen kompensointia koskevia vapaamuotoisia kommentteja kirjoitti 109 vastaajaa eli noin 28 % vastaajista.

Kommentit on luokiteltu aihepiireittäin sen mukaan minkä tyyppisiä keinoja niissä ehdotetaan (kuva 4-7). Suuri osa kommenteista on lyhyitä, mutta sama vastaaja on voinut ehdottaa useita eri keinoja haittojen lieventämisek- si. Tämän vuoksi kommenttien luokittelussa on käytetty monivastausmene- telmää.

Kommenteista 40 kpl todettiin, että paras ja joissain tapauksissa ainoa keino ehkäistä ja lieventää hankkeesta aiheutuvia haittoja on jättää hanke toteuttamatta. Kommenteista 8 kpl pidettiin haittojen lieventämisen kannalta tär- keänä, että hanke toteutettaisiin mahdollisimman nopeasti, tai että hankkeen toteuttamisesta ei aiheudu merkittävää haittaa.

Kommenteista 17 % ehdotettiin, että haittoja olisi mahdollista lievittää mak- samalla korvauksia haittoja kärsiville. Haittoja kärsivistä elinkeinoista mainit- tiin erityisesti porotalous. Taloudellisiin korvauksiin on tässä ryhmitelty myös suuri joukko kommentteja, joissa korvauksena haitoista ehdotettiin ilmaista, tai markkinahintaa edullisempaa sähköä hankealueen talouksiin hankkeen

(22)

20 Luontoon, vesistöihin ja maisemaan kohdistuvien haittojen lieventämistä käsitteleviä kommentteja oli yhteensä noin neljännes (26 %) kommenteista.

Näissä ehdotuksissa useissa todettiin, että maisemavaikutusten minimointiin ja maisemointiin tulisi käyttää paljon osaamista ja resursseja parhaan mah- dollisen tuloksen saavuttamiseksi. Eläimiin kohdistuvia haittoja ehdotettiin lievennettäväksi esimerkiksi takaamalla poroille ja hirvieläimille mahdollisuus ylittää vesistöjä.

Vesistöihin ja kaloihin koskevien haittavaikutusten lieventämiseksi ehdotettiin kalaportaiden rakentamista merestä myös jo olemassa olevien voimalai- tosten ohi, kalojen istutuksia jokeen ja tekojärveen, sekä turpeisten vesien pääsyn ehkäisyä jokeen.

Ryhmään muut on luokiteltu kommentit, jotka eivät koskeneet haittavaikutusten lieventämistä, tai joissa vastaaja toteaa, ettei halua arvioida haittavaikutusten lieventämistä. Osassa näistä kommenteista myös todettiin, että haittojen lieventämisen pohtiminen vaatisi erityisasiantuntemusta, eikä vastaaja kokenut olevansa oikea henkilö kysymystä pohtimaan.

Haittojen lieventäminen, N=109

40 23

19 18 10 8 4

0 10 20 30 40 50

Jätetään hanke toteuttamatta Muuta, tai eos Taloudellisia korvauksia haitoista Ehkäistään haittavaikutuksia vesiin ja

kaloihin

Ehkäistään maisemaan ja muille eläimille aiheutuvia haittoja

Toteutetaan hanke nopeasti Parannetaan tiedotusta hankkeesta

kpl

Kuva 4-7. Vastaajien ehdotukset Kollaja-hankkeesta aiheutuvien haittojen lieventämiseen.

(23)

5. VANHA JA UUSI KOLLAJA-SUUNNITELMA

Kyselyn tulosten perusteella uutta Kollaja 2008 suunnitelmaa pidetään sel- västi vanhaa 80-luvun Kollaja suunnitelmaa parempana. Tärkeimpiä muutoksia ovat se, että koskia ei rakenneta, virtaama Iijoessa kesällä ja talvella on suurempi ja Naturan tulvaniityt säilyvät.

Kollaja 2008 suunnitelmaan tehdyt muutokset verrattuna ja 80-luvun Kollaja suunnitelmiin, N=253-285

35,8

30,7

25,6

18,9

18,1

16,3

12,3

41,4

39,2

38,6

38,8

39,5

31,8

30,8

16,1

19,4

23,8

34,5

31,9

42,6

41,9

2,5

6,0

6,1

4,6

5,4

5,8

8,7 4,2

4,6

5,8

3,2

5,1

3,5

6,3

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Kosket

Virtaama kesällä Iijoessa Pudasjärvi - Haapakosken yläallas

Virtaama talvella Iijoessa Pudasjärvi - Haapakosken yläallas

Naturassa suojellut tulvaniityt

Tekojärven alueen rajaus

Veden peruskorkeus Pudasjärvessä

Veden korkeus Pudasjärvessä

kesällä

Erittäin myönteinen Myönteinen Ei vaikutusta Kielteinen Erittäin kielteinen Kuva 5-1. Kollaja 2008 ja Kollajan 80-luvun suunnitelman vertailu

(24)

22

6. TIEDOTUS HANKKEESTA

Kollaja hankkeen tiedotus vuonna 2008 jakaa vastaajien mielipiteitä. Noin 30 % vastaajista on kokenut hankkeen tiedotuksen epäselväksi, vaikeatajui- seksi tai liian vähäiseksi, kun taas noin 20 % vastaajista on sitä mieltä, että tiedotus on ollut selvää, ymmärrettävää ja riittävää.

Tiedotus Kollaja-hankkeesta vuonna 2008

16 18

20

11 11

10

18 22

23

21 21

18

34 28 29

Riittävää, N=319 Ymmärrettävää,

N=311 Selvää, N=309

Liian vähäistä Vaikeatajuista

Epäselvää

Kuva 6-1. Arvio Kollaja-hankkeen tiedotuksesta vuonna 2008

7. VAPAAMUOTOISET KOMMENTIT

7.1 Kommenttien sisältö

Lopun avoimeen kysymykseen kommentoi lähes puolet vastaajista. Vapaa- muotoisen kommentin kirjoitti 228 vastaajaa. Tämä vastaajien aktiivisuus osoittaa, että hankkeesta ollaan kiinnostuneita.

Kommentit on luokiteltu aihepiireittäin sen mukaan mitä asioita kommenteissa käsiteltiin (kuva 7-1 ja 7-2). Kommentit ovat lyhyehköjä ja ytimekkäi- tä. Tästä huolimatta monissa käsiteltiin useaa eri aihepiiriä, joten kommenttien luokittelussa on käytetty monivastausmenetelmää.

Hanketta puoltavissa kommenteissa (40 %) todetaan hankkeen olevan tar- peellinen ja hyödyllinen. (Lähialue 29 % ja muu Pudasjärvi 44 %). Myöntei- siä seurauksia vastaajat odottavat esimerkiksi rakentamisen aikaiseen työlli- syyteen ja alueen talouteen. Hankkeen toivotaan vaikuttavan myönteisesti myös alueen kiinteistöjen arvoon ja vesistöjen virkistyskäyttömahdollisuuk- siin. Joukossa on myös paljon kommentteja joissa todetaan lyhyesti hankkeen olevan hyvä ja toivotaan rakentamisen alkavan mahdollisimman pian.

Ryhmään muut kommentit (18 %) on ryhmitelty sävyltään neutraaleja kommentteja, joissa ei suoraan oteta kantaa hankkeen puolesta tai vastaan.

Niissä kommentoidaan esimerkiksi Suomen energiapolitiikkaa, kaivataan lisää energiapoliittista keskustelua ja vesivoiman ympäristöystävällisyyttä muihin energiamuotoihin verrattuna. Osassa kommenteista myös kysellään mahdollisista korvauksista kiinteistönomistajille ja toivotaan pikaisesti pää- töstä hankkeen toteuttamisesta tai toteuttamatta jättämisestä.

(25)

Vapaamuotoisista kommenteista 12 % sisältää hankkeen tiedotusta ja kyse- lyä koskevia kommentteja. Osassa kommenteista todettiin hankkeen tiedotuksen ja kyselyjen toteuttamisen olevan hyvä asia. Osassa kommenteista kritisoitiin kyselyn rakennetta ja sisältöä, tai todettiin kysymysten olevan vaikeita vastata. Kommenteissa myös epäiltiin asukkaiden kannan painoar- voa ja vaikutusta kun päätöksiä hankkeesta tehdään.

Hankkeen ympäristövaikutuksiin, vesistöön ja maisemaan liittyvissä kommenteissa (14 %) on pääosin neutraali sävy. Useissa kommenteissa toivotaan täsmätietoa ja takuita oman lähirannan ja lähiympäristön tulevaisuu- desta, mikäli suunnitelma toteutuu. Osassa kommenteista toivotaan paran- nuksia käytännön toteutukseen, esimerkiksi kalaistutuksia ja kalaportaita jokeen.

Noin neljänneksessä vapaamuotoisissa kommenteissa esitetään hankkeeseen yksiselitteisen kielteinen kanta. (Lähialueella 30 % ja muualla 20 %).

Kielteistä kantaa perustellaan esimerkiksi hankkeen lainvastaisuudella, hankkeen järjettömyydellä tai voimalaitoksesta saatavan energiamäärän vähäi- syydellä. Osassa kommenteista todetaan, että koskematon luonto on energi- antuotantoa tärkeämpi arvo, eikä luontoon kajoamista voi siksi hyväksyä.

Kommenteista paistaa myös vastaajien turhautuneisuus.

Vapaamuotoiset kommentit, N=228

26

40

12

18

14

0 10 20 30 40 50

kielteinen kanta (ei pidä rakentaa, menetetään tärkeitä luontoarvoja) myönteinen kanta (parantaa taloutta, työllisyyttä, kiinteistöjen arvoa, alueen

virkistyskäyttöä)

kommentoi kyselyä ja hankkeen tiedotusta muu kommentti (energiapolitiikka, korvaukset, pikaisesti mikä tahansa päätös,

jne)

vaikutukset vesistöön ja maisemiin

%

Kuva 7-1 Vapaamuotoiset kommentit hankkeesta

(26)

24

Vapaamuotoiset kommentit alueittain tarkasteltuna (N=253)

20

44 16

11 9

20

37 10

20 13

30 29 8

16 16

0 10 20 30 40 50

kielteinen kanta (ei pidä rakentaa, menetetään tärkeitä luontoarvoja) myönteinen kanta (parantaa taloutta, työllisyyttä, kiinteistöjen arvoa, alueen

virkistyskäyttöä)

kommentoi kyselyä ja hankkeen tiedotusta muu kommentti (energiapolitiikka, korvaukset, pikaisesti mikä tahansa päätös,

jne)

vaikutukset vesistöön ja maisemiin

% Lähialue Ii ja Yli-Ii Pudasjärvi

Kuva 7-2 Vapaamuotoiset kommentit hankkeesta alueittain

(27)

Alueelliset tarkastelut

Asioiden tärkeys nykytilassa, Pudasjärvi

80,6

63,0

79,8

47,9

46,4

37,2

37,8

18,6

49,5

33,3

34,7

35,4

31,9

32,6

32,3

29,2

34,4

21,1

18,1

10,4

15,3

13,3

27,0

10,1

39,4

34,0

22,3

28,6

27,8

28,3

29,3

32,7

28,1

41,5

28,4

24,0

22,9

30,2

29,5

30,9

30,2

25,5

0,0

2,0

1,0

3,2

6,2

10,6

12,2

7,2

2,0

4,0

14,3

8,3

6,4

10,5

6,3

13,5

2,1

11,6

10,6

37,5

29,6

6,1

8,0

9,1

9,6

13,4

29,8

21,4

46,4

20,2

33,3

18,4

28,1

20,2

28,4

37,5

34,4

33,3

37,9

40,4

21,9

29,6

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Kotikunnan talous, N=98 Asumisviihtyvyys, N=100 Työllisyystilanne, N=99 Vesistöjen virkistyskäyttö, N=94 Kalakanta ja kalastus, N=97 Alimmat vedenkorkeudet, N=94 Hanke-alueen rantakiinteistöjen arvo, N=98 Veden laatu Iijoessa Haapakosken voimalaitoksen ja meren

välillä, N=97

Veden laatu Pudasjärvessä, N=99 Veden laatu Iijoessa Pudasjärven ja Haapakosken yläaltaan

välillä, N=99

Kalastusmatkailu, N=98 Tulva-ajan korkeimmat vedenkorkeudet, N=96 Hankealueen asukkaiden yhteistoiminta, N=94 Vedenkorkeuden vaihtelu, N=95 Veden laatu Naisjärvessä, N=96 Tekojärvialueen kiinteistöjen arvo, N=96 Veden laatu Aittojärvessä, N=96 Iijoen venereitti Pudasjärvestä Haapakosken yläaltaalle,

N=95

tärkeä melko tärkeä ei lainkaan tärkeä vaikea sanoa tai ei koske minua Kuva 7-3 Asioiden tärkeys nykytilassa, Pudasjärvi

(28)

2 Asioiden tärkeys nykytilassa, lähialue

61,0

77,1

57,4

68,7

60,0

58,7

60,2

26,8

47,0

48,6

34,9

44,9

42,0

34,3

40,0

38,8

32,7

33,3

38,5

27,5

15,7

19,0

17,1

18,8

25,3

30,5

23,1

27,2

26,8

29,0

35,2

30,2

33,6

46,0

42,2

24,2

28,2

26,5

37,3

38,5

28,4

25,5

6,0

1,0

5,0

1,0

3,8

9,6

1,9

5,2

2,0

1,9

13,2

13,1

4,0

14,7

5,3

3,9

4,1

9,8

6,7

24,5

17,6

14,0

4,8

18,8

5,1

5,7

8,7

10,7

41,2

22,0

14,3

21,7

8,4

8,0

8,8

30,5

29,1

36,7

19,6

16,3

19,6

41,2

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Kotikunnan talous, N=100 Asumisviihtyvyys, N=105 Työllisyystilanne, N=101 Vesistöjen virkistyskäyttö, N=99 Kalakanta ja kalastus, N=105 Alimmat vedenkorkeudet, N=104 Hanke-alueen rantakiinteistöjen arvo, N=103 Veden laatu iijoessa Haapakosken voimalaitoksen ja

meren välillä, N=97

yläaltaalle, N=102

tärkeä melko tärkeä ei lainkaan tärkeä vaikea sanoa tai ei koske minua Kuva 7-4 Asioiden tärkeys nykytilassa, lähialue

(29)

Asioiden tärkeys nykytilassa, Ii ja Yli-Ii

73,1

69,6

66,7

57,0

57,4

46,2

36,4

69,1

27,9

38,1

39,4

29,6

29,9

33,1

24,6

25,4

25,0

19,8

16,8

16,7

20,0

20,1

22,2

23,7

34,4

33,1

29,5

34,1

19,1

22,1

23,0

38,7

37,0

40,2

41,5

19,5

22,3

20,0

26,4

22,5

16,9

0,7

1,5

1,6

3,7

8,3

4,5

0,0

4,9

0,8

9,5

10,4

6,3

6,2

5,1

9,2

5,0

9,9

8,0

19,2

28,5

6,0

7,4

8,1

7,0

5,9

15,9

25,0

11,8

45,1

38,1

12,4

23,0

23,6

19,2

50,8

43,1

50,0

43,8

48,8

41,7

34,6

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Kotikunnan talous, N=134 Asumisviihtyvyys, N=135 Työllisyystilanne, N=135 Vesistöjen virkistyskäyttö, N=128 Kalakanta ja kalastus, N=136 Alimmat vedenkorkeudet, N=132 Hanke-alueen rantakiinteistöjen arvo, N=132 Veden laatu Iijoessa Haapakosken voimalaitoksen ja

meren välillä, 136

yläaltaalle, N=121

tärkeä melko tärkeä ei lainkaan tärkeä vaikea sanoa tai ei koske minua Kuva 7-5. Asioiden tärkeys nykytilassa

(30)

4 Tyytyväisyys asioiden nykyiseen tilanteeseen, Pudasjärvi N=75-90

3,5

6,1

2,4

4,0

3,7

4,9

1,1

5,2

3,4

2,5

1,2

2,3

3,4

3,6

2,5

1,2

2,2

2,6

1,1

44,2

24,4

31,3

21,3

20,7

23,5

29,5

16,9

15,7

19,0

18,4

11,4

25,0

27,7

16,3

20,5

17,7

0,0

19,2

1,1

36,0

53,7

38,6

50,7

57,3

53,1

39,8

50,6

32,6

39,2

41,7

24,1

34,1

38,6

48,2

42,5

36,1

48,1

18,0

64,1

17,8

15,1

13,4

22,9

18,7

13,4

16,0

26,1

20,8

32,6

30,4

33,3

40,2

38,6

23,9

15,7

31,3

33,7

26,6

50,6

10,3

43,3

1,2

2,4

4,8

5,3

4,9

2,5

3,4

6,5

15,7

8,9

4,8

14,9

13,6

9,1

4,8

7,5

8,4

5,1

29,2

3,8

36,7 2,5

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Asumisviihtyvyys Poronhoito Virtaama Iijoessa kesällä Pudasjärven ja Haapakosken

yläaltaan välillä

Iijoen venereitti Pudasjärvestä Haapakosken yläaltaalle Pudasjärven suiston Natura-alue Hanke-alueen rantakiinteistöjen arvo Vesistöjen virkistyskäyttö Tekojärvialueen kiinteistöjen arvo Tulva-ajan korkeimmat vedenkorkeudet Hankealueen asukkaiden yhteistoiminta Kalastusmatkailu Alimmat vedenkorkeudet Vedenkorkeuden vaihtelu Kalakanta ja kalastus Veden laatu Iijoessa Pudasjärven ja Haapakosken

Veden laatu Naisjärvessä Veden laatu Pudasjärvessä Veden laatu Aittojärvessä Työllisyystilanne Veden laatu iijoessa Haapakosken voimalaitoksen ja

meren välillä

Kotikunnan talous

erittäin hyvä hyvä ei hyvä eikä huono huono erittäin huono Kuva 7-6. Tyytyväisyys nykytilaan, Pudasjärvi

(31)

Tyytyväisyys asioiden nykyiseen tilanteeseen, lähialue N=78-105

23,2

7,7

12,0

10,0

9,1

7,5

12,2

7,0

7,6

7,4

9,4

6,9

6,0

5,0

2,0

2,3

3,4

2,5

2,1

3,8

3,2

44,4

26,9

28,0

33,3

23,9

32,3

40,8

23,3

21,9

22,1

28,1

24,8

18,0

34,0

28,7

10,5

21,8

10,0

6,4

15,0

4,3

19,2

52,6

39,0

37,8

56,8

34,4

27,6

41,9

26,7

37,9

44,8

15,8

19,0

37,0

43,6

40,7

36,8

47,5

28,7

61,3

35,5

10,1

9,0

18,0

15,6

6,8

18,3

11,2

12,8

23,8

24,2

11,5

25,7

36,0

21,0

19,8

30,2

31,0

26,3

41,5

13,8

32,3

3,0

3,8

3,0

3,3

3,4

7,5

8,2

15,1

20,0

8,4

6,3

26,7

21,0

3,0

5,9

16,3

6,9

13,8

21,3

6,3

24,7

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Asumisviihtyvyys Poronhoito Virtaama Iijoessa kesällä Pudasjärven ja Haapakosken

Veden laatu Naisjärvessä Veden laatu Pudasjärvessä Veden laatu Aittojärvessä Työllisyystilanne Veden laatu iijoessa Haapakosken voimalaitoksen ja

meren välillä

Kotikunnan talous

erittäin hyvä hyvä ei hyvä eikä huono huono erittäin huono Kuva 7-7. Tyytyväisyys nykytilaan, lähialue

(32)

6 Tyytyväisyys asioiden nykyiseen tilanteeseen, Ii ja Yli-Ii N=78-122

7,0

6,9

5,4

4,7

5,1

2,6

3,3

3,4

3,9

2,6

1,7

1,8

1,7

2,2

2,4

1,3

1,6

0,0

0,8

46,1

30,7

23,7

21,2

24,7

27,3

29,1

17,8

37,1

22,3

24,1

26,7

21,9

20,7

18,3

10,8

10,3

11,5

9,8

19,0

10,0

31,3

47,5

51,6

57,6

60,0

50,5

35,0

53,3

31,0

48,5

34,5

28,4

31,6

29,8

49,5

73,5

71,8

65,4

26,2

28,4

22,5

12,2

9,9

16,1

12,9

8,2

11,1

24,8

15,6

23,3

20,4

31,9

32,8

34,2

34,7

23,7

9,6

12,8

19,2

50,0

36,2

40,8

3,5

5,0

3,2

3,5

2,4

6,1

8,5

10,0

5,2

4,9

6,9

10,3

10,5

13,2

6,5

3,6

2,6

12,3

16,4

25,8 2,6

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Asumisviihtyvyys Poronhoito Virtaama iijoessa kesällä Pudasjärven ja Haapakosken

Veden laatu Pudasjärvessä Veden laatu Naisjärvessä Veden laatu Aittojärvessä Työllisyystilanne Veden laatu iijoessa Haapakosken voimalaitoksen ja

meren välillä

Kotikunnan talous

erittäin hyvä hyvä ei hyvä eikä huono huono erittäin huono Kuva 7-8. Tyytyväisyys nykytilaan, Ii ja Yli-Ii

(33)

Kuva 3-10. Eri asioiden tärkeys alueen nykytilassa ja Pudasjärven asukkaiden tyytyväisyys nykytilaan.

(34)

8 Kuva 3-11. Eri asioiden tärkeys alueen nykytilassa ja lähialueen asukkaiden tyytyväisyys nykytilaan.

(35)

Kuva 3-12. Eri asioiden tärkeys alueen nykytilassa ja Iin ja Yli-Iin asukkaiden tyytyväisyys nykytilaan.