Jukka Rajala
erikoissuunnittelija, OSMO-hanke Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti
Seinäjoki 1.2.2018
Osaamista maan kasvukunnon hoitoon
- Avaus
• Tutkimustietoa ja innovaatiokumppanuutta maaseudun kehittämiseen
– paikallisyhteisöjen kehittäminen – uudistuva ruokaketju sekä
– luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen
• Tutkimus
• Koulutus
• Kehittäminen
• Julkaisutoiminta
• Toimipisteet Mikkelissä ja Seinäjoella
Helsingin yliopisto
Ruralia-instituutti
.
OSMO- Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä
-hanke
2016-2018
Viljelijän tärkeimmät resurssit:
• Osaaminen
• Maan kasvukunto
Punainen lanka
Alueiden välinen yhteistyöhanke
2016-2018
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 / Vesien suojelun ja ravinteiden kierrätyksen erillisrahoitus
• Toteuttajat:
Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti
ProAgriat Länsi-Suomi ja Etelä-Pohjanmaa
Toiminta-alue:
Etelä-Pohjanmaa, Satakunta, Varsinais-Suomi ja Uusimaa
Rahoitus: Varsinais-Suomen ELY-keskus,
yritykset, viljelijät ja säätiöt
Kohderyhmät
• Viljelijät,
kiinnostuneita parantamaan peltojen kasvukuntoa
• Neuvojat, kasvintuotannon opettajat ja opiskelijat sekä sidosryhmien edustajat
• Viljavuustutkimuksia tekevät laboratoriot ja
uudenlaisia lannoitteita tuottavat pienyritykset
JOHTO- PÄÄTÖKSET
SUUNNIT- TELU
KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS SEURANTA
MÄÄRIT- TÄMINEN
TULKINTA
OSAAMINEN
Tavoitteena kasvukunnon
parantaminen
Hankkeen toiminta
Yhteistyö
Yhteistyöryhmät Kehittämisverkostot
Testaus Oppiminen
Maan Kasvukunto
• Paranee • Hoito monipuolistuu • Satotasot nousevat • Resurssitehokkuus paranee
4.1. Kasvukunnon
määrittämisen kehittäminen
• Nykyisten analyysi- menetelmien kehittäminen
• Uusien
analyysimenetelmien testaaminen
• Hoitotoimenpiteiden vaikuttavuuden seuranta
• Tietopohjan kasvattaminen
4.2. Kasvukunto-osaamisen kehittäminen
• Analyysitulosten tulkinta
• Tulosten hyväksikäyttö
• Hoitotoimien suunnittelu (pienryhmävalmennus)
4.3. Työkalupakin tuottaminen
• Materiaalia tilakohtaisten kehittämistoimien
suunnittelun tueksi
4.4. Kasvukuntotiedon levittäminen
Käyttö neuvonnassa
Yhteistyöhankkeiden kautta Internet
Ammattilehdet Uutiskirjeet
• Maan rakenne, tiivistyminen ja muokkaus, Paimio 18.11.2016
• Maakosketusta ja vetokykyä – Mitä kaikkea tulisi tietää
renkaista?
30.11.2017-18.1.2018
Kurssi osana jatkumoa
Kuvat Jukka Rajala
Heinäkasvinurmi
Kuva: Jukka Rajala
Maan kasvukunto?
Kuva: Jukka Rajala
Apilanurmi
Maan kasvukunto?
Säilörehunurmi
Kuvat: Rajala ja Ellä
Näyte 1 Näyte 2
Kuvat: Jukka Rajala
Lohkojen maanäytteet 2/2
Näyte 1 Näyte 2
Tallaus märkänä hävittää
apilan ja mailasen
OSMO-koelohko 2016
Kuvat Jukka Rajala
Pellon kuivatus - Läpäisevyys
Riittämätön Riittävä
Maan kasvukunto –
Osatekijät ja Vuorovaikutukset
- maalaji - vesitalous - rakenne - muruisuus - ilmavuus
=>Renkaat
Fysikaaliset
- juuret
- juurieritteet - pieneliöt
- eloperäinen aine
Biologiset
- happamuus - ravinteet - ravinteiden
varastointikyky - suolapitoisuus
Kemialliset
Aktiivinen pieneliötoiminta
Maan biologiset ominaisuudet
Viherlannoituksesta vapautuvan typen määrä -Lohkoparien vertailua
106 kg/100 Sl
31 / 29
86 / 100
47 / 55
=> Ero maan biologisessa toiminnassa
Tilan ravinnetase
Porttitase, 72 ha, 70 lehmää
Lannoituksen vaikutus maan happamuuteen
6,3
6,0
5,9
6,4
6,8
5,8 6 6,2 6,4 6,6 6,8 7
Maan h ap p am u u s
Sveitsi, DOK-koe 20 vuoden jälkeen
Oehl ym 2001
0 0,1 0,2 0,3 0,4 0,5 0,6 0,7
1 2 3 4 5 6
125 kg
75 kg
25 kg
Typpilannoitus ja raiheinän nitraattipitoisuus
viikkoa
levityksestä
NO₃-N %
Typpilannoitus ja valkuaisen
laatu
0 100 200 300 400 500 600 700 800
0 amino-
happo- glysiini
KNO₃ 30 mg
KNO₃ 60 mg
Sato SL
Sato KNO₃:lla
Sato aminohapolla
Herne, astiakoe
Valleja Virtanen 1965
