• Ei tuloksia

Selenius_M_Hukkakauran_torjunta_110401

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Selenius_M_Hukkakauran_torjunta_110401"

Copied!
10
0
0

Kokoteksti

(1)

Hukkakauran torjunta

Magnus Selenius Viljelijä

Espoo 1.4.2011

(2)

Hukkakaura

2011 Selenius M Hukkakauran torjunta

2

Kuva: Jukka Rajala

(3)

Taustaa

 1990-luvun alussa oli 4 lohkoa, joilla

hukkakauraa. Kahdelta lohkolta hukkakaura hävisi heti luomuun siirtymisen jälkeen,

kahdelle jäi.

 Kevytmuokkaukset, pääasiassa kevätkylvöiset viljelykasvit ja heinänurmien viljely,

yhdistettynä kitkemiseen, eivät käytetyillä viljelyrutiineilla hävittäneet hukkakauraa kahdelta lohkolta.

 =>Miksi ja mitä oli tapahtunut erilailla alussa?

(4)

Hukkakaura

Siemen ei säilytä itävyyttä kovin pitkään maassa, ehkä 8 vuotta?

Osa siemenistä ilmeisesti itää jo syksyllä

Osa siemenistä on itämislevossa

Maan pinnalle varisseet siemenet voivat ilmeisesti säilyttää itämiskyvyn

itämislevon kautta nurmivuosien yli?

2011 Selenius M Hukkakauran torjunta

4

Kuva: Jukka Rajala

(5)

Torjunta 1/2

Omissa ja naapurin oloissa toimivaksi havaittu torjunta- menetelmä:

Kyntämättä viljelyä, edellinen syksy sänki- muokkausta

Kesannointia keväällä

Kuva Magnus Selenius

(6)

Torjunta 2/2

Apilanurmen kylvö, huolellista niittoa ennen hukkakauran röyhylle tuloa

Pari vuotta nurmen viljelyä

2011 Selenius M Hukkakauran torjunta

6

Kuva: Jukka Rajala

(7)

Avoimia kysymyksiä

 Tarve kyntämättä viljelylle ennen / jälkeen?

 Mikä on riski kaivaa esiin vielä itämiskykyisiä siemeniä syvemmistä kerroksista?

 Vähentääkö matala muokkaaminen nopeammin siementen itävyyttä?

 Vähentääkö hyvä maan rakenne ja suuri

biologinen aktiivisuus nopeammin itävyyttä?

 Idättääkö maan hyvä biologinen aktiivisuus nopeammin siemeniä pois itämislevosta?

(8)

Kesannointi

Voiko useammalla muokkauksella kesannoinnin aikana idättää useampia siemeniä?

Tarvitseeko siemen valoa, onko maa muokattava hienoksi?

Riittäisikö pelkkä kesannointi ilman nurmen kylvöä?

Kuinka myöhään keväällä kesannoinnin voi aloittaa, esim mikä on maan kosteuden

merkitys?

Toimisiko keskikesän pikakesanto esim heinän korjuun jälkeen?

2011

8 Selenius M Hukkakauran torjunta

(9)

Kesannon jälkeen kylvetty heinänurmi

 Voisiko nurmen korvata esim syysviljalla?

 Tai kokokesannon jälkeen esim harattavalla kasvilla tms seuraavana vuonna?

 Onko nurmen pituudesta hyötyä, kuoleeko silloin useampi siemen?

 Onko etua kylvää syysvilja nurmen jälkeen, ja sänkimuokata viljan korjuun jälkeen?

 Jos korvaa nurmen myöhästetyllä kylvöllä,

esim kesäkuun alussa kevätrypsin kylvö, onko siitä hyötyä vai joutuuko ojasta allikkoon?

(10)

Seurantaviljan kylvö

 Nurmen kanssa voi kylvää hieman esim vehnää, ilman puintiaikeita.

 Tällöin voi vehnän kasvusta yrittää päätellä niittoajankohtaa, sekä niittokaluston

työjälkeä. Monen koneen jäljiltä saattaa

viljankorsia jäädä pystyyn yllättävän herkästi.

 Varottava tallaamasta kasvustoa pyörillä ennen niittoa!

 Jo röyhylle tullut kaura lienee itämiskykyistä, mutta onko itävyys yhtä säilyvää, jollei siemen ole kypsynyt?

2011

10 Selenius M Hukkakauran torjunta

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Pohjois-Savon tutkimusasemalla (KHt) maan ka- liumluvut laskivat kahdeksassa vuodessa 140:stä 70:een mg:aan litrassa maata, mutta kasveille käyt- tökelpoinen kalium ei

Samalla selvitettiin myös sitä, milloin täydennyskylvö on tarpeen ja missä tilanteissa nurmen uusiminen onkin jo täydennyskylvöä järkevämpi vaihtoehto.. Kyselyyn saatiin

Toisen sadon lannoitukseen oli sijoitettu liete (30 t ha -1 ): 87 kg kokonaistyppeä, josta 51 kg liukoista typpeä, 15 kg fosforia ja 87 kg kaliumia sekä annettu väkilannoitus: 27

Nurmiruuduilla käsittelyjäännös tuotti raakalantaa alhaisem- man typpitaseen ainoastaan vuonna 2012, jolloin sen liukoisen typen osuus kokonaistypestä oli suu-

Tämä saavutetaan esimerkiksi apilapitoisten nurmien viljelyssä, kun nurmen apilapitoisuus on keskimäärin yli 50 % (Nykänen 2008). Palkokasvien

Hidasliukoisemman dolomiitin vaikutus yleensä erottui nopeavaikutteisten kalsiitin ja magnesiumpitoisen kalkin vaikutuksista: Maan pH:n nouseminen oli hieman kalsiittia ja

Tulosten mukaan erityisesti nurmen viljelyssä, lannan levityksessä ja viljan puinnissa sekä tilayh- teistyö että töiden ulkoistaminen tai niiden ja oman työn yhdistelmät

Toisen vuoden nurmilohiksi valittiin vain kivennäismaita seitsemästä kunnasta kahdeksalta tilalta kaksi nurmilohkoa kultakin tilalta mahdollisimman suurel- la korkeuserolla..