Kelan kuntoutustilasto 2019

(1)

Kelan

kuntoutustilasto

FPA-statistik Rehabilitering

Sosiaaliturva 2020 Socialskydd

Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland

2019

(2)

Kelan kuntoutustilasto 2019 FPA-statistik | Rehabilitering 2019

Toimitus

Tuomas Sarparanta Redaktion

Tuomas Sarparanta

Taitto — Ombrytning: Miira Harpf

Kuviot ja taulukot — Figurer och tabeller: Anne-Mari Kilpeläinen ja Timo Lehtonen tilastot@kela.fi

www.kela.fi/tilastot www.fpa.fi/statistik

Julkaisun pysyvä osoite — Publikationens permanenta adress:

http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020051230789

ISSN 1796-0479 = Suomen virallinen tilasto (sähköinen) ISSN 1796-0894 = Kelan kuntoutustilasto (sähköinen) Helsinki, Kela, 2020

Helsingfors, FPA, 2020

(3)

Kelan kuntoutustilasto 3

Sisällys

1 Johdanto ... 5 2 Katsaus Kelan järjestämään kuntoutukseen 2019 ... 6

Taulukot

1. Yksilökohtainen kuntoutus vuonna 2019: sukupuoli ja ikäryhmä ... 26 Kuntoutuspäätökset

2. Kuntoutuspalvelupäätökset vuonna 2019: sairauspääryhmä, sairausryhmä ja ratkaisulaji ... 28 3. Kuntoutuspalvelupäätökset vuonna 2019: kuntoutuksen lakiperuste,

toimen pide ja ratkaisulaji ... 29 Kuntoutujat

4. Kuntoutuspalveluja saaneet vuonna 2019: sairauspääryhmä, sairausryhmä, ikäryhmä ja sukupuoli ... 31 5. Kuntoutuspalveluja saaneet vuonna 2019: kuntoutuksen lakiperuste,

toimenpide ja ikäryhmä... 34 6. Kuntoutuspalveluja saaneet vuonna 2019: kuntoutuksen lakiperuste,

toimenpide ja sairauspääryhmä ... 35 7. Kuntoutuspalveluja saaneet vuonna 2019: maakunta ja ikäryhmä ... 36 8. Kuntoutuspalveluja saaneet vuonna 2019: sairaanhoitopiiri ja ikäryhmä . 36 9. Kuntoutuspalveluja saaneet vuonna 2019: ammattiasema, ammattipää-

ryhmä, sairauspääryhmä ja sukupuoli ... 37 10. Uudet kuntoutuspalveluja saaneet vuonna 2019: kuntoutuksen lakiperuste,

toimenpide, toimenpidepääryhmä ja ikäryhmä ... 38 11. Kuntoutuksen kehittämistoiminta vuonna 2019: kustannukset, kuntoutus-

palveluja saaneet, kuntoutuksen lakiperuste, kehittämishanke, osahanke, sukupuoli ja ikäryhmä ... 39 12. Kuntoutusta edeltävä työtilanne vuonna 2019: kuntoutujat ikäryhmittäin 39 13. Kuntoutusta edeltävä työtilanne vuonna 2019: kustannukset ikäryhmit-

täin ... 39 Kustannetut kuntoutustoimenpiteet

14. Kustannetut kuntoutustoimenpiteet vuonna 2019: kuntoutuksen laki- peruste, toimenpide ja ikäryhmä ... 41 15. Kustannetut kuntoutustoimenpiteet vuonna 2019: kuntoutuksen laki-

peruste, toimenpide ja sairauspääryhmä ... 42 Kuntoutuskustannukset

16. Kuntoutuskustannukset vuonna 2019: sukupuoli, ikäryhmä ja kuntoutuk- sen lakiperuste ... 44 17. Kuntoutuskustannukset vuonna 2019: maakunta, erityisvastuualue,

sairaan hoitopiiri ja kuntoutuksen lakiperuste ... 45 18. Kelan järjestämän kuntoutuksen kustannukset vuonna 2019: sairauspää-

ryhmä, sairausryhmä ja kuntoutuksen lakiperuste ... 46 19. Kelan kuntoutujille maksettujen kuntoutuspalvelujen kustannukset vuonna

2019: kuntoutuksen lakiperuste, toimenpide ja sairauspääryhmä ... 47

(4)

Kelan kuntoutustilasto 4

Kuntoutusraha

20. Kuntoutusrahapäätökset vuonna 2019: laki, jonka perusteella kuntoutusta on myönnetty, sukupuoli ja päätöksen laatu ... 49 21. Kuntoutusrahan saajat vuonna 2019: laki, jonka perusteella kuntoutusta

on myönnetty, ja ikäryhmä ... 50 22. Kuntoutusrahan saajat vuonna 2019: kuntoutusrahan määräytymisperuste,

sukupuoli ja ikäryhmä ... 50 23. Kuntoutusrahan saajat vuonna 2019: maakunta, sairaanhoitopiiri ja laki,

jonka perusteella kuntoutus on myönnetty ... 51 24. Nuoren kuntoutusrahan saajat vuonna 2019: sairauspääryhmä, sairaus-

ryhmä ja sukupuoli ... 52 25. Kuntoutusrahakustannukset vuonna 2019: laki, jonka perusteella kuntou-

tusta on myönnetty, ja ikäryhmä ... 53 26. Kuntoutusrahakustannukset vuonna 2019: kuntoutusrahan määräytymis-

peruste ja ikäryhmä ... 53

Innehåll

1 Inledning ... 15

2 En översikt av FPA-rehabiliteringen 2019 ... 16

(5)

Kelan kuntoutustilasto 5

1 Johdanto

Kela järjestää ammatillista kuntoutusta, vaativaa lääkinnällis- tä kuntoutusta ja kuntoutuspsykoterapiaa sekä harkinnanva- raisena kuntoutuksena muuta ammatillista tai lääkinnällistä kuntoutusta.

Kelan maksamaa kuntoutusrahaa voi saada 16–67-vuotias, joka kuntoutuksen vuoksi ei pysty tekemään työtä. Kuntou- tusrahaetuuksia ovat kuntoutusraha sekä harkinnanvaraiset ylläpitokorvaus ja kuntoutusavustus.

Kelan kuntoutustilasto 2019 -julkaisu sisältää keskeiset tiedot Kelan kuntoutuspalveluista ja niiden ajalta toimeen- tuloturvana maksettavasta kuntoutusrahasta. Julkaisussa on tietoja kuntoutujista, kuntoutustoimenpiteistä, toimenpiteistä aiheutuneista kustannuksista ja kuntoutusrahasta. Kelan kun- toutustilasto ilmestyy vuosittain. Sitä on julkaistu tilastovuo- desta 1978 lähtien. Julkaisut ovat saatavissa Helda-arkistossa.

Julkaisu kuuluu Suomen virallisen tilaston (SVT) sarjaan ja täyttää viralliselle tilastolle asetetut laatukriteerit.

Kelan kuntoutustilaston kuvaus, laatuseloste, käsitteiden kuvaus sekä tarkempi kuvaus tilastoon liittyvistä etuuksista löytyvät tilaston kotisivulta.

Vuositilaston kuvioiden pitkät aikasarjat ja data ovat saata- villa Kelan tilastot kuvina -sivulla.

Kuntoutustilastoja julkaistaan myös Kelan tilastollisessa vuo-

sikirjassa ja Kelan tilastotietokannassa Kelastossa.

(6)

Kelan kuntoutustilasto 6

2 Katsaus Kelan järjestämään kuntoutukseen 2019

2.1 Kuntoutuksen laajuus

Kuntoutuksen tavoitteena on edistää sairaan, vammaisen tai vajaakuntoisen ihmisen toimintakykyä, itsenäistä selviytymis- tä, hyvinvointia, osallistumismahdollisuuksia ja työllistymis- tä. Kela on keskeinen kuntouttaja Suomessa. Kuntoutusta järjestävät Kelan lisäksi esimerkiksi julkinen terveydenhuol- to (terveyskeskukset ja sairaalat), työterveyshuolto, kunnan sosiaalipalvelut ja vammaisjärjestöt. Terveydenhuollon ja Ke- lan kuntoutuksen vertaamista keskenään vaikeuttaa se, että terveydenhuollon kuntoutuksesta ei ole olemassa yksityis- kohtaisia tilastoja. Yhtenä syynä tähän on se, että terveyden- huollossa on usein vaikea määritellä sitä, milloin sairaanhoito loppuu ja kuntoutus alkaa.

Useimmat kuntouttajat järjestävät vain ammatillista, lää- kinnällistä tai sosiaalista kuntoutusta. Kelan kuntoutukseen sisältyy ammatillisen ja lääkinnällisen kuntoutuksen ohella kuntoutuspsykoterapia. Lisäksi Kela maksaa kuntoutusajan toimeentuloturvana kuntoutusrahaa.

Kelan järjestämää ja korvaamaa kuntoutusta voivat saada kaikki Suomessa asuvat henkilöt. Tilastossa ovat mukana kaikki kuntoutujat, joiden kuntoutuksesta Kelalle on vuoden aikana aiheutunut kustannuksia tai joille on vuoden aikana maksettu kuntoutusrahaa.

2.2 Kuntoutujien määrä

Kelan järjestämässä kuntoutuksessa olevien henkilöiden määrä ylitti 100 000 henkilön rajan vuonna 2014. Vuonna 2019 kuntoutujia oli 134 010, mikä oli 11,6 % enemmän kuin vuotta aiemmin. (Kuvio 1.)

Kuntoutujien määrä kasvoi erityisesti ammatillisessa kun- toutuksessa, jossa kuntoutusta saaneita oli neljännes enem- män kuin vuotta aiemmin.

2.3 Kuntoutuskustannukset

Kelan yksilökohtaisen kuntoutuksen menot vuonna 2019 oli-

vat 374 miljoonaa euroa, mikä oli 6,7 % enemmän kuin edel-

lisvuonna. Kuntoutusrahaa maksettiin 151 miljoonaa euroa,

mikä oli 22,2 % enemmän kuin vuotta aiemmin. (Kuvio 2.)

(7)

Kelan kuntoutustilasto 7

Kuvio 1 Kuntoutusetuuksia saaneet 2005–2019

Lkm

0 20 000 40 000 60 000 80 000 100 000 120 000 140 000

Kuntoutujat Kuntoutusraha 2011 2017

2009

2005 2007 2013 2015 2019

Kuvio 2 Yksilökohtaisen kuntoutuksen kustannukset 2005–2019

Milj. €

(vuoden 2019 rahana)

Huom. Kuntoutuksen matkakustannukset on korvattu sairausvakuutuslain perusteella vuoden 2005 alusta lähtien.

Kuntoutusraha Kuntoutujat 0

100 200 300 400 500 600

2017 2015

2013 2011

2009 2007

2005 2019

Kelan kuntoutuksen neljästä päätoimintamuodosta (amma- tillinen kuntoutus, vaativa lääkinnällinen kuntoutus, kuntou- tuspsykoterapia ja harkinnanvarainen kuntoutus) kustannus- ten kannalta merkittävin on vaativa lääkinnällinen kuntoutus.

Näitä kuntoutuksen päätoimintamuotoja kutsutaan myös kun-

toutuksen lakiperusteiksi.

(8)

Kelan kuntoutustilasto 8

Vuonna 2019 ammatilliseen kuntoutukseen käytettiin 35 miljoonaa (lisäystä 25,9 %), vaativaan lääkinnälliseen kun- toutukseen 203 miljoonaa (lisäystä 2,7 %), kuntoutuspsykote- rapiaan 87 miljoonaa (lisäystä 11,1 %) ja harkinnanvaraiseen kuntoutukseen 50 miljoonaa euroa (lisäystä 4,9 %) (kuvio 3).

Keskimääräiset kuntoutuskustannukset olivat 2 794 euroa kuntoutujaa kohti vuodessa. Keskimääräiset reaalikustannuk- set ovat pysyneet noin 3 000 eurossa 2000-luvun puolivälistä lähtien. Kuntoutusrahaa maksettiin kuntoutusajalta keski- määrin 3 314 euroa. (Kuvio 4.)

Kuvio 3 Kuntoutuskustannukset iän ja lakiperusteen mukaan 2019

Milj. €

–15 Ikä

Harkinnanvarainen kuntoutus

Vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Ammatillinen kuntoutus Kuntoutuspsykoterapia

0 20 40 60 80 100 120

65–

55–64 45–54 35–44 25–34 16–24

Kuvio 4 Keskimääräiset kuntoutuskustannukset kuntoutujaa kohti vuodessa 2005–2019

€/henkilö

(vuoden 2019 rahana)

0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 3 500

Kuntoutusraha

Kuntoutus

2019 2017

2015 2013

2011 2009

2007 2005

2 794,5

3 314,0

(9)

Kelan kuntoutustilasto 9

Yksittäisistä kuntoutustoimenpiteistä selvästi muita kal- liimpaa oli moniammatillinen yksilökuntoutus (mm. lasten ja nuorten tuki- ja liikuntaelinsairauksien kuntoutus ja reuma- kuntoutus), jonka keskimääräiset kustannukset olivat 6 300 euroa.

2.4 Kuntoutuspalvelujen sisältö

Kuntoutujien määrä on kasvanut viime vuosina erityisesti ammatillisessa kuntoutuksessa ja kuntoutuspsykoterapias- sa, jossa terapiassa olevien määrä on kaksinkertaistunut 2010-luvulla. Kuntoutuspsykoterapia eriytyi lakisääteiseksi toiminnaksi vuoden 2011 alussa. Sen sijaan harkinnanvaraista kuntoutusta saaneiden määrä on pienentynyt tuntuvasti viime vuosina.

Ammatillista kuntoutusta sai 27 500 henkeä. Ammatillisen kuntoutuksen yleisin kuntoutusmuoto oli ammattikoulutus, johon osallistui 9 200 henkeä.

Vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta sai 35 500 henkeä.

Moniammatilliseen yksilökuntoutukseen osallistui 1 600 ja sairausryhmäkohtaisille kursseille 1 000 kuntoutujaa. Fysiote- rapiaa sai 16 100, toimintaterapiaa sai 11 400 ja puheterapiaa 12 600 henkeä.

Harkinnanvaraista kuntoutusta, joka on pääosin lääkin- nällistä kuntoutusta, sai 26 800 henkeä. Kuntoutuskursseille osallistui 15 900 ja sopeutumisvalmennuskursseille 4 000 henkeä. Moniammatillista yksilökuntoutusta sai 5 100 hen- keä.

Kuntoutuspsykoterapiaa sai kaikkiaan 50 400 henkeä (tau- lukko).

Henkilö voi saada useampaa eri kuntoutuspalvelua vuoden

aikana. Taulukkojen yhteissummiin hänet lasketaan vain ker-

ran.

(10)

Kelan kuntoutustilasto 10

Taulukko. Kelan kuntoutuspsykoterapian saajat ja kustan- nukset vuosina 2003–2019

Vuosi Saajat

yhteensä Nuoret

(16–25-vuotiaat) Kustannukset, milj. euroa

2003 10 309 4 669 20,5

2004

¹

9 407 4 076 14,3

2005 9 142 3 343 13,5

2006 11 140 3 625 17,0

2007 12 553 4 008 18,9

2008 13 621 4 215 20,1

2009 14 703 4 476 21,5

2010 15 757 4 812 22,9

2011 18 245 5 496 27,6

2012

²

20 374 6 328 31,9

2013

²

22 576 7 182 35,1

2014

²

25 050 7 970 37,7

2015

²

27 300 8 738 39,8

2016 31 410 6 470 58,0

2017 36 654 10 203 67,5

2018 43 978 11 494 78,7

2019 50 392 12 595 87,3

1 Selvitettiin Kelan ja kuntien välistä psykiatrisen kuntoutuksen järjestämistä ja samalla tarkennettiin Kelan harkinnanvaraisen psykoterapian myöntöperusteita.

Vuodesta 2004 alkaen lasten psykoterapian järjestämisvastuu on ollut kokonaan julkisella terveydenhuollolla.

2 Henkilö laskettu vain kertaalleen joko harkinnanvaraisena myönnettyä psykotera- piaa (vuonna 2015 enää joitakin kuntoutujia) tai kuntoutuspsykoterapiaa saaneek- si.

2.5 Kuntoutujien ikärakenne

Uusien kuntoutujien mediaani-ikä oli 37 vuotta. Kuntoutujat ovat nykyisin selvästi nuorempia kuin vielä kymmenen vuotta sitten.

2.6 Kuntoutuksen perusteena oleva sairaus

Kelan kuntoutukseen hakeutumisen yleisin syy ovat ongel-

mat mielenterveydessä. Mielenterveyden häiriöt syrjäyttivät

tuki- ja liikuntaelinten sairaudet kuntoutuksen yleisimpänä

sairaus pääryhmänä 1990-luvun lopulla. Mielenterveyskuntou-

tujien määrä on kaksinkertaistunut vuodesta 2010 vuoteen

2019. (Kuvio 5.)

(11)

Kelan kuntoutustilasto 11

Lkm

Kuvio 5 Kuntoutujat sairauden mukaan 2005–2019

0 20 000 40 000 60 000 80 000 100 000 120 000 140 000

2017 2019 2015

2013 2011

2009 2007

2005

Muut sairaudet Diabetes Astma Verenkiertoelinten sairaudet

Hermoston ja

aistimien sairaudet Mielenterveyden

häiriöt Tuki- ja liikunta- elinten sairaudet

Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi kun- toutusta sai 87 200 henkeä. Kun sairausryhmästä poistetaan kehitysvammaiset, oli varsinaisia mielenterveyskuntoutujia 82 300 henkeä. (Kuvio 6.)

Tuki- ja liikuntaelinsairauksien (tules) vuoksi kuntoutusta sai 18 300 henkeä, mikä oli 26 % vähemmän verrattuna tules- kuntoutujien määrään vuonna 2010. Muita yleisiä sairauspää- ryhmiä olivat mm. hermoston sairaudet ja verenkiertoelinten sairaudet.

2.7 Kuntoutujien työtilanne ennen kuntoutusta

Kuntoutujien työtilanne kartoitetaan ennen kuntoutusta.

Työelämän piirissä olevista kuntoutujista suurin ryhmä on

työssä käyvät, joita vuonna 2019 oli noin kolmannes kaikista

kuntoutujista. Opiskelijat olivat toiseksi suurin ryhmä työelä-

mässä olevista kuntoutujista, ja kaikista kuntoutujista opis-

kelijoita oli 17 %. Kuntoutujista joka kolmas ei osallistunut

työelämään. Työelämästä poissa olevista kuntoutujista suurin

ryhmä oli alle 16-vuotiaat kuntoutujat, joita oli 16 % kaikista

kuntoutujista. (Kuvio 7.)

(12)

Kelan kuntoutustilasto 12

Indeksi (1996 = 100)

Kuvio 6 Kuntoutujat eräissä sairauspääryhmissä 1996–2019

1

Ei sisällä älyllistä kehitysvammaisuutta.

59,8 117,9 142,2 206,9 747,2

0 100 200 300 400 500 600 700 800

2018 2016 2014 2012 2010 2008 2006 2004 2002 2000 1998 1996

Verenkiertoelinten sairaudet

Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet

Hermoston sairaudet

Mielenterveyden häiriöt

¹

Sairaudet yhteensä

Kuvio 7 Kuntoutujien työtilanne ennen kuntoutusta 2019

Työelämästä poissa olevat

28 % Työelämässä olevat

Muu eläke 5 % 72 % Työkyvyttömyyseläke

7 %

Alle 16-vuotias 15 %

Kuntoutustuki / muu tilanne 9 %

Sairauspäiväraha

6 % Työtön

10 %

Opiskelija 17 %

Työssä oleva

30 %

(13)

Kelan kuntoutustilasto 13

2.8 Kuntoutujien ammattiasema ja ammatti

Kaikista 16 vuotta täyttäneistä kuntoutujista tallennetaan am- mattitieto. Kuntoutujan ammatiksi merkitään hänen viimeinen pääasiallinen ammattinsa. Ammatissa toimineista kuntoutu- jista oli palkansaajia 92 % ja yrittäjiä 8 %.

2.9 Kuntoutujien alueellinen jakautuminen

Kuntoutujien alueellinen jakautuminen ei ole juurikaan muut- tunut vuosien varrella. Kuntoutujia on ollut jo 1970-luvulta lähtien suhteellisesti eniten Itä- ja Pohjois-Suomessa.

Vuonna 2019 kuntoutujia oli suhteellisesti eniten Pohjois- Karjalassa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Pohjois-Karjalassa oli 26 kun toutujaa ja Pohjois-Pohjanmaalla 25 kuntoutujaa tuhatta asukasta kohden. Suhteellisesti vähiten kuntoutujia oli Ahve- nanmaalla (7 kuntoutujaa tuhatta asukasta kohden) ja Päijät- Hämeessä (14 kuntoutujaa tuhatta asukasta kohden). (Ku- vio 8.) Yksittäisistä kunnista suhteellisesti eniten kuntoutujia oli Joensuussa ja Oulaisissa (kuvio 9).

Lkm

Kuvio 8 Kuntoututujien lukumäärä 1 000:ta asukasta kohti maakunnittain 2019

0 5 10 15 20 25 30

Ahvenanmaa Päijät-Häme Etelä-Karjala Pohjanmaa Kymenlaakso Kanta-Häme Uusimaa Satakunta Koko maa Etelä-Pohjanmaa Lappi

Etelä-Savo Varsinais-Suomi Kainuu

Pohjois-Savo Keski-Suomi Keski-Pohjanmaa Pirkanmaa

Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Karjala

19,7

(14)

Kelan kuntoutustilasto 14

– 14,4 14,5 – 17,4 17,5 – 20,4 20,5 –

Suurin suhdeluku Pienin suhdeluku

Liminka 32,5 Outokumpu 32,6 Raahe 33,2 Tampere 33,7 Vaala 34,4

Oulu 34,7

Evijärvi 36,3 Ikaalinen 36,3 Oulainen 37,7 Joensuu 38,3

Föglö 0,0

Geta 0,0

Kumlinge 0,0

Kökar 0,0

Lumparland 0,0 Sottunga 0,0 Eckerö 7,3 Hammarland 7,6 Jomala 7,6 Lapinjärvi 8,7 Osuus väestöstä, ‰

Kuvio 9 Kuntoutujien osuus (promillea) väestöstä kunnittain 2019

2.10 Kuntoutusraha

Kuntoutusrahaa sai 45 590 kuntoutujaa, mikä oli 13 % enem- män kuin vuotta aiemmin. Kuntoutusrahan saajista 61 % (27 670) sai kuntoutusrahaa Kelan järjestämän kuntoutuksen perusteella. Nuoren kuntoutusrahan saajia oli 11 020.

Kuntoutusrahaa maksettiin 151 miljoonaa euroa, mikä oli

22 % enemmän kuin edellisvuonna. Kelan järjestämässä kun-

toutuksessa olleille kuntoutusrahaa maksettiin 58 miljoonaa

euroa. Nuoren kuntoutusrahaa maksettiin 79 miljoonaa eu-

roa.

(15)

FPA-statistik | Rehabilitering 15

1 Inledning

FPA ordnar yrkesinriktad rehabilitering, krävande medicinsk rehabilitering och rehabiliterande psykoterapi samt annan yrkesinriktad och medicinsk rehabilitering i form av rehabilite- ring enligt prövning.

Rehabiliteringspenning som betalas ut av FPA kan beviljas personer i åldern 16–67 år som på grund av rehabiliteringen är förhindrade att arbeta. Rehabiliteringspenningförmåner är rehabiliteringspenning samt ersättning för uppehälle enligt prövning och rehabiliteringsunderstöd enligt prövning.

Publikationen FPA-statistik, Rehabilitering 2019 innehåller centrala uppgifter om de rehabiliteringstjänster som Folkpen- sionsanstalten, FPA, tillhandahåller och om den rehabilite- ringspenning som betalas för att trygga klienternas försörjning under rehabiliteringen. Publikationen ger information om rehabiliteringsklienterna, rehabiliteringsåtgärderna, de kost- nader som åtgärderna medför samt om rehabiliteringspen- ningen. FPA:s rehabiliteringsstatistik utkommer årligen. Den har publicerats allt sedan statistikåret 1978. Publikationerna finns tillgängliga i Helda-arkivet.

Publikationen ingår i serien Finlands officiella statistik (FOS) och uppfyller därmed de kvalitetskriterier som gäller för den officiella statistiken.

En beskrivning av statistiken, en kvalitetsbeskrivning, be- grepp samt en förmånsbeskrivning finns på webbsidorna för statistiken.

Långa tidsserier och data för de figurer som ingår i årssta- tistiken finns på webbsidan FPA-statistik i bilder.

Statistik över rehabiliteringen publiceras också i FPA:s sta-

tistiska årsbok och månadsvis i FPA:s statistikdatabas Kelasto.

(16)

FPA-statistik | Rehabilitering 16

2 En översikt av FPA-rehabiliteringen 2019

2.1 Rehabiliteringens omfattning

Syftet med rehabiliteringen är att främja funktionsförmågan, möjligheten att klara sig på egen hand, välbefinnandet, möj- ligheterna till delaktighet och sysselsättning för personer med olika sjukdomar eller funktionsnedsättningar.

FPA är en viktig aktör inom rehabiliteringen i Finland.

Rehabilitering ordnas förutom av FPA också av t.ex. den of- fentliga hälso- och sjukvården (hälsovårdscentraler och sjukhus), företagshälsovården, kommunernas socialservice och organisationer för personer med funktionsnedsättning.

Jämförelser mellan den rehabilitering som ordnas av hälso- och sjukvården respektive FPA är svåra att göra eftersom det inom hälso- och sjukvården inte finns detaljerad statistik över rehabiliteringen. En orsak till detta är att det inom hälso- och sjukvården ofta är svårt att definiera när sjukvården upphör och rehabiliteringen tar vid.

De flesta som ordnar rehabiliteringstjänster tillhandahåller bara yrkesinriktad, medicinsk eller social rehabilitering. I FPA- rehabiliteringen ingår utöver den yrkesinriktade och medi- cinska rehabiliteringen också rehabiliterande psykoterapi.

Dessutom betalar FPA rehabiliteringspenning för att trygga klienternas försörjning under rehabiliteringen.

Alla som bor i Finland kan få rehabilitering som ordnas och ersätts av FPA. I statistiken ingår alla de rehabiliteringsklienter vars rehabilitering har förorsakat kostnader för FPA under året, eller till vilka rehabiliteringspenning har betalats under året.

2.2 Antal rehabiliteringsklienter

Antalet personer i FPA-rehabilitering översteg 100 000 år 2014. År 2019 var antalet rehabiliteringsklienter 134 010, vilket var 11,6 % mer än året innan. (Figur 1.)

Antalet rehabiliteringsklienter ökade i synnerhet inom yr- kesinriktad rehabilitering, där antalet klienter var en fjärdedel större än året innan.

2.3 Rehabiliteringskostnader

Utgifterna för FPA:s individuella rehabilitering var 374 miljoner

euro år 2019, vilket var 6,7 % mer än föregående år. I rehabili-

teringspenning betalades 151 miljoner euro, vilket var 22,2 %

mera än året innan. (Figur 2.)

(17)

FPA-statistik | Rehabilitering 17

Figur 1 Mottagare av rehabiliteringsförmåner 2005–2019

Antal

Rehabiliteringspenning Rehabiliteringsklienter

0 20 000 40 000 60 000 80 000 100 000 120 000 140 000

2011 2017 2009

2005 2007 2013 2015 2019

Figur 2 Kostnaderna för individuell rehabilitering 2005–2019

Milj. €

(2019 års penningvärde)

Anm. Ersättning för resekostnader i anslutning till rehabilitering har sedan början av 2005 betalats med stöd av sjukförsäkringslagen.

Rehabiliteringspenning Rehabilitering 0

100 200 300 400 500 600

2017 2015

2013 2011

2009 2007

2005 2019

Kostnadsmässigt viktigast av de fyra huvudsakliga former-

na av FPA-rehabiliteringen (yrkesinriktad rehabilitering, krä-

vande medicinsk rehabilitering, rehabiliterande psykoterapi

och rehabilitering enligt prövning) är den krävande medicin-

ska rehabiliteringen. De här huvudsakliga formerna för rehabi-

litering är också laggrunder för rehabiliteringen.

(18)

FPA-statistik | Rehabilitering 18

År 2019 användes 35 miljoner euro för yrkesinriktad re- habilitering (en ökning med 25,9 %), 203 miljoner euro för krävande medicinsk rehabilitering (en ökning med 2,7 %), 87 miljoner euro för rehabiliterande psykoterapi (en ökning med 11,1 %) och 50 miljoner euro för rehabilitering enligt prövning (en ökning med 4,9 %) (figur 3).

De genomsnittliga rehabiliteringskostnaderna uppgick till 2 794 euro per rehabiliteringsklient och år. De genomsnittliga realkostnaderna har legat kring 3 000 euro sedan mitten av 2000-talet. För rehabiliteringstid utbetalades i genomsnitt 3 314 euro i rehabiliteringspenning. (Figur 4.)

Figur 3 Kostnaderna för rehabilitering efter ålder och laggrund 2019

Milj. €

Rehabilitering enligt prövning

Medicinsk rehabilitering för personer med svår funktionsnedsättning Yrkesinriktad rehabili- tering för personer med funktionsnedsättning Rehabiliterande psykoterapi

0 –15 20 40 60 80 100 120

65–

55–64 45–54 35–44 25–34 16–24

Ålder

Figur 4 Genomsnittliga rehabiliteringskostnader per år och rehabiliteringsklient 2005–2019

€/person

(2019 års penningvärde)

0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 3 500

2019 2017

2015 2013

2011 2009

2007 2005

2 794,5 3 314,0

Rehabeliteringspenning

Rehabeliteringsklienter

(19)

FPA-statistik | Rehabilitering 19

Av de enskilda rehabiliteringsåtgärderna var multiprofes- sionell individuell rehabilitering (bl.a. barn och unga med sjukdomar i rörelseorganen eller rehabilitering vid reumatiska sjukdomar) klart dyrare än andra rehabiliteringsåtgärder; de genomsnittliga kostnaderna uppgick till 6 300 euro.

2.4 Rehabiliteringstjänsternas innehåll

Antalet rehabiliteringsklienter har ökat under de senaste åren i synnerhet när det gäller yrkesinriktad rehabilitering och re- habiliterande psykoterapi, där antalet klienter har fördubblats under 2010-talet. Den rehabiliterande psykoterapin blev lag- stadgad verksamhet i början av 2011. Antalet klienter som fått rehabilitering enligt prövning har däremot minskat avsevärt under de senaste åren.

Antalet personer som fick yrkesinriktad rehabilitering upp- gick till 27 500. Den vanligaste formen av yrkesinriktad reha- bilitering var yrkesutbildning, som 9 200 personer deltog i.

Antalet personer som fick krävande medicinsk rehabilite- ring uppgick till 35 500. I multiprofessionell individuell reha- bilitering deltog 1 600 klienter och i sjukdomsgruppsspecifika kurser deltog 1 000 klienter. Antalet personer som fick fysiote- rapi var 16 100, 11 400 fick ergoterapi och 12 600 fick talterapi.

Antalet personer som fick rehabilitering enligt prövning, som huvudsakligen är medicinsk rehabilitering, uppgick till 26 800 personer. I rehabiliteringskurser deltog 15 900 perso- ner och i anpassningskurser deltog 4 000 personer. Antalet personer som fick multiprofessionell individuell rehabilitering uppgick till 5 100.

Antalet personer som fick rehabiliterande psykoterapi upp- gick till sammanlagt 50 400 (tabell).

En person kan få flera rehabiliteringstjänster under året. I

det sammanlagda antalet personer i tabellerna förekommer

en och samma person dock endast en gång.

(20)

FPA-statistik | Rehabilitering 20

Tabell. Mottagare av rehabiliterande psykoterapi som ordnas av FPA samt kostnaderna åren 2003–2019 År Antalet mottagare

sammanlagt Unga

(16–25 år) Kostnader, mn euro

2003 10 309 4 669 20,5

2004

¹

9 407 4 076 14,3

2005 9 142 3 343 13,5

2006 11 140 3 625 17,0

2007 12 553 4 008 18,9

2008 13 621 4 215 20,1

2009 14 703 4 476 21,5

2010 15 757 4 812 22,9

2011 18 245 5 496 27,6

2012

²

20 374 6 328 31,9

2013

²

22 576 7 182 35,1

2014

²

25 050 7 970 37,7

2015

²

27 300 8 738 39,8

2016 31 410 6 470 58,0

2017 36 654 10 203 67,5

2018 43 978 11 494 78,7

2019 50 392 12 595 87,3

1 Hur den psykiatriska rehabiliteringen ska ordnas mellan FPA och kommunerna ut- reddes, och samtidigt preciserades grunderna för beviljande av psykoterapi enligt prövning från FPA. Från och med år 2004 har ansvaret för att ordna psykoterapi för barn helt vilat på den offentliga hälso- och sjukvården.

2 En och samma person har räknats bara en gång som mottagare av antingen psykoterapi enligt prövning (år 2015 bara några klienter) eller rehabiliterande psykoterapi.

2.5 Åldersstrukturen bland rehabiliteringsklienterna

Medianåldern bland nya rehabiliteringsklienter var 37 år. Re- habiliteringsklienterna är numera betydligt yngre än för tio år sedan.

2.6 Sjukdomar som föranleder rehabilitering

Den vanligaste orsaken till att man söker sig till FPA-rehabili-

tering är problem med den psykiska hälsan. Dessa passerade

i slutet av 1990-talet sjukdomar i rörelseorganen som den

vanligaste sjukdomshuvudgruppen inom rehabilitering. An-

talet mentalvårdsklienter har fördubblats från år 2010 till år

2019. (Figur 5.)

(21)

FPA-statistik | Rehabilitering 21

Antal

Figur 5 Rehabiliteringsklienter efter sjukdom 2005–2019

Övriga

sjukdomar Diabetes Astma Cirkulationsorganens sjukdomar

Sjukdomar i nervsystemet

Psykiska sjukdomar och syndrom samt beteendestörningar

Sjukdomar i rörelseorganen 0

20 000 40 000 60 000 80 000 100 000 120 000 140 000

2019 2017

2015 2013

2011 2009

2007 2005

Psykiska störningar och beteendestörningar gav anledning till rehabilitering för 87 200 personer. När man inte inkluderar utvecklingsstörning var antalet egentliga mentalvårdsklienter 82 300. (Figur 6.)

Antalet personer som fick rehabilitering på grund av sjuk- domar i rörelseorganen var 18 300, vilket var 26 % mindre jämfört med år 2010. Andra vanliga sjukdomshuvudgrupper var bl.a. sjukdomar i nervsystemet och cirkulationsorganens sjukdomar.

2.7 Rehabiliteringsklienternas arbetssituation före rehabiliteringen

Rehabiliteringsklienternas arbetssituation kartläggs före

rehabiliteringen. Av rehabiliteringsklienterna i arbetslivet ut-

görs den största gruppen av förvärvsarbetande, som år 2019

utgjorde ungefär en tredjedel av samtliga rehabiliteringsk-

lienter. Studerande var den näst största gruppen bland de

klienter som deltar i arbetslivet och 17 % av alla klienter var

studerande. Var tredje av rehabiliteringsklienterna deltog inte

i arbetslivet. Av klienterna utanför arbetslivet var den största

gruppen klienter under 16 år, som utgjorde 16 % av alla klien-

ter. (Figur 7.)

(22)

FPA-statistik | Rehabilitering 22

Index (1996 = 100)

Figur 6 Rehabiliteringsklienter i vissa sjukdomshuvudgrupper 1996–2019

1Inkluderar inte psykisk utvecklingsstörning.

59,8 117,9 142,2 206,9 747,2

Cirkulationsorganens sjukdomar

Sjukdomar i rörelseorganen Sjukdomar i nervsystemet

Psykiska sjukdomar och

syndrom

¹

Sjukdomarna

sammanlagt 0

100 200 300 400 500 600 700 800

2018 2016 2014 2012 2010 2008 2006 2004 2002 2000 1998 1996

Figur 7 Rehabiliteringsklienternas arbetssituation före rehabili- teringen 2019

Personer utanför arbetslivet

28 % Personer i arbetslivet

72 % Personer med annan pension 5 %

Personer med sjukpension 7 % Personer under 16 år 15 %

Rehabiliteringsstöd/

annan situation 9 %

Sjukdagpenning 6 % Arbetslösa 10 %

Studerande 17 %

Förvärvsarbetande

30 %

(23)

FPA-statistik | Rehabilitering 23

2.8 Rehabiliteringsklienternas yrkesställning och yrke

Uppgift om yrke registreras för alla rehabiliteringsklienter som fyllt 16 år. Som yrke anges rehabiliteringsklientens senaste huvudsakliga yrke. Av de yrkesverksamma rehabiliteringskli- enterna var 92 % löntagare och 8 % företagare.

2.9 Den regionala fördelningen bland rehabiliteringsklienterna

Den regionala fördelningen av rehabiliteringsklienterna har inte förändrats nämnvärt under årens lopp. Proportionellt sett har antalet rehabiliteringsklienter varit störst i östra och norra Finland ända sedan 1970-talet.

År 2019 fanns det proportionellt sett största antalet reha- biliteringsklienter i Norra Karelen och i Norra Österbotten. Det fanns 26 rehabiliteringsklienter per tusen invånare i Norra Karelen och 25 i Norra Österbotten. Relativt sett var antalet rehabiliteringsklienter lägst på Åland (7 rehabiliteringsklienter per tusen invånare (och i Päijänne-Tavastland (14 rehabilite- ringsklienter per tusen invånare). (Figur 8.) Bland de enskilda kommunerna vara antalet rehabiliteringsklienter proportio- nellt sett störst i Joensuu och Oulainen (figur 9).

Figur 8 Rehabiliteringsklienter per 1 000 invånare landskapsvis 2019

Antal Norra Karelen

Norra Österbotten Birkaland

Mellersta Österbotten Mellersta Finland Norra Savolax Kajanaland Egentliga Finland Södra Savolax Lappland

Södra Österbotten Hela landet Satakunta Nyland

Egentliga Tavastland Kymmenedalen Österbotten Södra Karelen Päijänne-Tavastland Åland

0 5 10 15 20 25 30

19,7

(24)

FPA-statistik | Rehabilitering 24

– 14,4 14,5 – 17,4 17,5 – 20,4 20,5 –

Största relationstal Minsta relationstal

Limingo 32,5 Outokumpu 32,6 Brahestad 33,2 Tammerfors 33,7

Vaala 34,4

Uleåborg 34,7 Evijärvi 36,3 Ikalis 36,3 Oulainen 37,7 Joensuu 38,3

Föglö 0,0

Geta 0,0

Kumlinge 0,0

Kökar 0,0

Lumparland 0,0 Sottunga 0,0

Eckerö 7,3

Hammarland 7,6

Jomala 7,6

Lappträsk 8,7 Andel av befolkningen, ‰

Figur 9 Rehabiliteringsklienter, andelen (promille) av befolkningen kommunvis 2019

2.10 Rehabiliteringspenning

Antalet rehabiliteringsklienter som fick rehabiliteringspenning uppgick till 45 590, vilket var 13 % fler än året innan. Av dem som fick rehabiliteringspenning fick 61 % (27 670 personer) rehabiliteringspenning på grund av rehabilitering som ordnas av FPA. Mottagarna av rehabiliteringspenning för unga var 11 020.

I rehabiliteringspenning betalades 151 miljoner euro, vilket

var 22 % mer än året innan. I rehabiliteringspenning för klienter

som deltog i FPA-rehabilitering betalades 58 miljoner euro och

i rehabiliteringspenning för unga betalades 79 miljoner euro.

(25)

Kelan kuntoutustilasto 25

T aulukoT

(26)

Kelan kuntoutustilasto 26

1. Yksilökohtainen kuntoutus vuonna 2019: sukupuoli ja ikäryhmä Sukupuoli

Ikäryhmä Kuntoutujat Kustannukset, 1 000 e

Yhteensä Kuntou- tuspal- velut

Kuntoutusraha Yhteensä Kuntou-

tuspal- velut

Kuntoutusraha Yhteensä Kuntou-

tuspal- velut Kelalta

Kuntou- tuspal- velut muualta

Ei ole saanut kuntou- tuspal- veluja¹

Yhteensä Kuntou- tuspal- velut Kelalta

Omai- sille makse- tut

Molemmat sukupuolet

Kaikki 145 226 134 010 45 586 29 644 5 241 13 099 525 564 374 491 151 073 66 879 1 456

0 – 6 6 552 6 552 - - - - 42 434 42 434 - - -

7 – 15 13 601 13 601 - - - - 75 696 75 696 - - -

16 – 19 12 304 9 883 9 564 1 005 44 8 694 84 421 15 743 68 677 4 340 1

20 – 24 12 807 11 854 6 227 3 754 280 2 758 55 726 23 214 32 513 17 363 17

25 – 29 14 387 13 912 3 756 3 335 400 415 45 984 29 733 16 252 15 508 50

30 – 34 12 318 11 499 2 522 2 050 473 229 32 933 25 298 7 635 7 011 183

35 – 39 12 448 11 081 3 028 2 464 572 150 31 510 25 219 6 292 5 485 369

40 – 44 11 742 10 268 3 467 2 815 654 124 28 806 23 769 5 037 4 309 396

45 – 49 9 753 8 657 3 472 2 837 637 171 24 696 20 759 3 937 3 455 243

50 – 54 11 149 10 119 4 648 3 838 820 229 29 073 24 656 4 417 3 802 106

55 – 59 12 465 11 536 5 678 4 868 813 284 33 449 28 795 4 654 4 149 57

60 – 64 8 188 7 558 3 143 2 616 529 45 24 185 22 560 1 625 1 430 32

65 – 69 2 190 2 168 81 62 19 - 5 666 5 633 33 28 1

70 – 5 322 5 322 - - - - 10 982 10 982 - - -

Miehet

Kaikki 57 105 52 405 18 049 10 820 1 924 6 428 247 029 176 961 70 068 28 516 655

0 – 6 4 519 4 519 - - - - 29 110 29 110 - - -

7 – 15 9 644 9 644 - - - - 53 477 53 477 - - -

16 – 19 5 652 4 507 4 701 487 18 4 278 41 174 7 152 34 022 2 182 0

20 – 24 4 775 4 285 2 987 1 745 146 1 390 24 276 8 719 15 557 8 067 1

25 – 29 4 650 4 411 1 776 1 556 206 219 17 696 10 114 7 582 7 178 21

30 – 34 3 797 3 470 1 064 852 214 132 11 742 8 445 3 297 2 981 74

35 – 39 3 893 3 309 1 178 924 256 73 11 048 8 346 2 702 2 292 155

40 – 44 3 646 3 053 1 223 989 230 60 9 809 7 916 1 894 1 565 174

45 – 49 3 141 2 677 1 177 946 229 70 8 661 7 188 1 473 1 242 123

50 – 54 3 590 3 213 1 402 1 160 246 95 10 652 9 079 1 573 1 323 61

55 – 59 4 049 3 749 1 660 1 417 243 98 12 470 10 980 1 491 1 278 31

60 – 64 2 858 2 683 861 728 132 13 10 026 9 559 467 398 13

65 – 69 957 951 20 16 4 - 2 704 2 694 11 10 -

70 – 1 934 1 934 - - - - 4 185 4 185 - - -

Naiset

Kaikki 88 121 81 605 27 537 18 824 3 317 6 671 278 534 197 529 81 005 38 364 801

0 – 6 2 033 2 033 - - - - 13 325 13 325 - - -

7 – 15 3 957 3 957 - - - - 22 219 22 219 - - -

16 – 19 6 652 5 376 4 863 518 26 4 416 43 247 8 591 34 656 2 158 0

20 – 24 8 032 7 569 3 240 2 009 134 1 368 31 450 14 494 16 956 9 296 16

25 – 29 9 737 9 501 1 980 1 779 194 196 28 288 19 619 8 670 8 330 29

30 – 34 8 521 8 029 1 458 1 198 259 97 21 191 16 853 4 338 4 030 109

35 – 39 8 555 7 772 1 850 1 540 316 77 20 463 16 873 3 590 3 193 214

40 – 44 8 096 7 215 2 244 1 826 424 64 18 997 15 853 3 144 2 744 222

45 – 49 6 612 5 980 2 295 1 891 408 101 16 035 13 571 2 464 2 213 120

50 – 54 7 559 6 906 3 246 2 678 574 134 18 421 15 577 2 844 2 479 45

55 – 59 8 416 7 787 4 018 3 451 570 186 20 979 17 816 3 164 2 871 26

60 – 64 5 330 4 875 2 282 1 888 397 32 14 160 13 001 1 158 1 032 19

65 – 69 1 233 1 217 61 46 15 - 2 962 2 940 23 18 0

70 – 3 388 3 388 - - - - 6 797 6 797 - - -

1 Saanut nuoren kuntoutusrahaa, kuntoutusrahaa oppisopimuskoulutuksen perusteella tai pelkkää ylläpitokorvausta.

(27)

Kelan kuntoutustilasto 27

k unTouTuspääTökseT

(28)

Kelan kuntoutustilasto 28

Kuntoutuspäätökset

2. Kuntoutuspalvelupäätökset vuonna 2019: sairauspääryhmä, sairausryhmä ja ratkaisulaji Sairauspääryhmä

Sairausryhmä Yhteensä¹ Myönteiset² Hylkäävät²

Lkm Lkm % Lkm %

Kaikki sairaudet 215 362 170 838 79,3 23 201 12,0

A00-B99 Tartunta- ja loistaudit 248 217 87,5 31 12,5

C00-D48 Kasvaimet 2 148 1 852 86,2 296 13,8

E00-E90 Umpieritys-, ravitsemus- ja aineen-

vaihduntasairaudet 2 451 2 025 82,6 426 17,4

E10-E14 Diabetes 1 189 939 79,0 250 21,0

F00-F99 Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt 118 453 106 935 90,3 11 518 9,7

F20-F29 Psykoosit 1 954 1 545 79,1 409 20,9

F30-F39 Mielialahäiriöt 35 679 32 369 90,7 3 310 9,3

F40-F49 Neuroosit 23 437 21 650 92,4 1 787 7,6

F60-F69, F90-F98 Persoonallisuus- ja käytöshäiriöt 11 315 9 686 85,6 1 629 14,4

F70-F79 Älyllinen kehitysvammaisuus 10 719 9 497 88,6 1 222 11,4

G00-G99 Hermoston sairaudet 22 190 19 365 87,3 2 825 12,7

G35 Pesäkekovettumatauti 4 171 3 557 85,3 614 14,7

G40, G41 Epilepsia 1 810 1 567 86,6 243 13,4

G80 CP-oireyhtymä 5 951 5 487 92,2 464 7,8

H00-H59 Silmän ja sen apuelinten sairaudet 1 121 965 86,1 156 13,9

H60-H99 Korvan ja kartiolisäkkeen sairaudet 1 363 1 233 90,5 130 9,5

I00-I99 Verenkiertoelinten sairaudet 8 986 7 329 81,6 1 657 18,4

I20-I25 Iskeemiset sydänsairaudet 912 759 83,2 153 16,8

I60-I69 Aivoverisuonien sairaudet 6 839 5 573 81,5 1 266 18,5

J00-J99 Hengityselinten sairaudet 957 763 79,7 194 20,3

J45, J46 Astma 628 491 78,2 137 21,8

J40-J44, J47 Muut pitkäaikaiset alahengitysteiden sairaudet 177 156 88,1 21 11,9

L00-L99 Ihon ja ihonalaiskudoksen sairaudet 411 324 78,8 87 21,2

L20, L22 Atooppinen ihottuma 116 86 74,1 30 25,9

L40, L41 Psoriaasi 146 124 84,9 22 15,1

M00-M99 Tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudoksen

sairaudet 18 116 14 985 82,7 3 131 17,3

M05, M06, M08 Nivelreuma 1 721 1 463 85,0 258 15,0

M15-M19 Nivelrikko 2 673 2 214 82,8 459 17,2

M45, M46 Selkärankareuma 540 455 84,3 85 15,7

M47 Spondyloosi 986 824 83,6 162 16,4

M50-M51 Nikaman välilevyjen sairaudet 2 771 2 309 83,3 462 16,7

M79 Fibromyalgia 622 483 77,7 139 22,3

M53-M54 Muut selkärangan sairaudet 3 740 3 135 83,8 605 16,2

Q00-Q99 Synnynnäiset epämuodostumat, epämuotoisuudet ja kromosomi-

poikkeavuudet 8 264 7 451 90,2 813 9,8

R00-R99 Muualla luokittelemattomat oireet, sairaudenmerkit sekä poikkeavat

kliiniset ja laboratoriolöydökset 583 460 78,9 123 21,1

S00-T99 Vammat, myrkytykset ja eräät

muut ulkoisten syiden seuraukset 3 905 3 043 77,9 862 22,1

Muut sairauspääryhmät 1 143 934 81,7 209 18,3

Sairaustieto puuttuu 25 023 2 957 11,8 743 20,1

1 Sisältää 21 323 lakkautuspäätöstä tai rauennutta päätöstä, joista sairaustieto puuttuu.

2 Sisältää myös tarkistuspäätökset, jotka ovat joko myönteisiä tai hylkääviä kuntoutusratkaisuja.

Huom. Lakkautuksia ei oteta huomioon hylkäysprosenttia laskettaessa.

(29)

Kelan kuntoutustilasto 29

Kuntoutuspäätökset

3. Kuntoutuspalvelupäätökset vuonna 2019: kuntoutuksen lakiperuste, toimenpide ja ratkaisulaji Lakiperuste

Toimenpide Yhteensä Myönteiset¹ Hylkäävät¹ Lakkautukset²

Lkm % Lkm % Lkm % Lkm %

Kaikki 215 362 100,0 170 838 79,3 23 201 12,0 21 323 9,9

Ammatillinen kuntoutus 34 696 100,0 24 003 69,2 5 667 19,1 5 026 14,5

Pohjakoulutus 979 100,0 596 60,9 287 32,5 96 9,8

Ammattikoulutus 8 328 100,0 5 462 65,6 1 282 19,0 1 584 19,0

Korkeakouluopiskelu 2 155 100,0 1 455 67,5 511 26,0 189 8,8

Muu koulutus 1 065 100,0 7 0,7 1 058 99,3 - -

Vaikeavammaisten apuvälineet 844 100,0 614 72,7 200 24,6 30 3,6

Tyk-kuntoutus 4 100,0 - - 3 100,0 1 25,0

KIILA-kuntoutus 2 613 100,0 2 041 78,1 294 12,6 278 10,6

Elinkeinotuki 72 100,0 36 50,0 35 49,3 1 1,4

Ammatilliset kuntoutuskurssit 1 072 100,0 628 58,6 97 13,4 347 32,4

Ammatillinen kuntoutusselvitys 7 215 100,0 5 040 69,9 1 243 19,8 932 12,9

Koulutuskokeilu 200 100,0 160 80,0 33 17,1 7 3,5

Työkokeilu (ent.) 1 255 100,0 4 0,3 1 20,0 1 250 99,6

Työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus 4 706 100,0 4 182 88,9 524 11,1 - -

- Työkokeilu 2 261 100,0 1 838 81,3 423 18,7 - -

- Työhönvalmennus 1 117 100,0 1 067 95,5 50 4,5 - -

- Työkokeilu ja työhönvalmennus 1 328 100,0 1 277 96,2 51 3,8 - -

Tutkimuslausunto 123 100,0 116 94,3 7 5,7 - -

Kehittämistoiminta 5 100,0 3 60,0 - - 2 40,0

Vaativa lääkinnällinen kuntoutus 101 308 100,0 83 420 82,3 10 814 11,5 7 074 7,0

Moniammatillinen yksilökuntoutus 3 189 100,0 1 524 47,8 1 507 49,7 158 5,0

Lasten ja nuorten reuma ja tule-sairaudet 21 100,0 10 47,6 7 41,2 4 19,0

- Muut yksilölliset jaksot 3 168 100,0 1 514 47,8 1 500 49,8 154 4,9

Sairausryhmäkohtaiset kurssit 2 074 100,0 1 193 57,5 596 33,3 285 13,7

- Kuntoutuskurssit 617 100,0 126 20,4 448 78,0 43 7,0

- Sopeutumisvalmennuskurssit 1 457 100,0 1 067 73,2 148 12,2 242 16,6

Neuropsykologinen kuntoutus 2 107 100,0 1 479 70,2 493 25,0 135 6,4

Psykoterapia 6 124 100,0 4 822 78,7 1 013 17,4 289 4,7

Toimintaterapia 21 809 100,0 18 223 83,6 2 220 10,9 1 366 6,3

Puheterapia 24 499 100,0 21 112 86,2 1 471 6,5 1 916 7,8

Musiikkiterapia 2 216 100,0 1 722 77,7 410 19,2 84 3,8

Fysioterapia 32 201 100,0 27 167 84,4 2 493 8,4 2 541 7,9

Monimuototerapia 2 100,0 - - 1 100,0 1 50,0

Kuntoutuspsykoterapia 49 557 100,0 42 985 86,7 2 402 5,3 4 170 8,4

Aikuisten psykoterapia 36 771 100,0 32 005 87,0 1 751 5,2 3 015 8,2

Nuorten psykoterapia 12 783 100,0 10 979 85,9 651 5,6 1 153 9,0

Kehittämistoiminta 3 100,0 1 33,3 - - 2 66,7

Harkinnanvarainen kuntoutus 29 801 100,0 20 430 68,6 4 318 17,4 5 053 17,0

Moniammatillinen yksilölkuntoutus 5 641 100,0 4 220 74,8 1 017 19,4 404 7,2

- Lasten ja nuorten reuma ja tule-sairaudet 11 100,0 7 63,6 - - 4 36,4

- Muut yksilöllisen kuntoutusjakson linjat 5 630 100,0 4 213 74,8 1 017 19,4 400 7,1

Kuntoutuskurssit³ 17 278 100,0 11 185 64,7 2 779 19,9 3 314 19,2

- Tules-kurssit 6 642 100,0 4 925 74,1 252 4,9 1 465 22,1

- Typo-kurssit 2 622 100,0 1 836 70,0 384 17,3 402 15,3

- Mielenterveyskuntoutuskurssit 2 256 100,0 1 606 71,2 113 6,6 537 23,8

- Muut kuntoutuskurssit 5 758 100,0 2 818 48,9 2 030 41,9 910 15,8

Sopeutumisvalmennuskurssit 5 657 100,0 4 310 76,2 331 7,1 1 016 18,0

- Muut sopeutumisvalmennuskurssit 5 657 100,0 4 310 76,2 331 7,1 1 016 18,0

Neuropsykologinen kuntoutus 704 100,0 452 64,2 176 28,0 76 10,8

Muu kuntoutustoimenpide 4 100,0 3 75,0 1 25,0 - -

Kehittämistoiminta 517 100,0 260 50,3 14 5,1 243 47,0

¹Sisältää myös tarkistuspäätökset, jotka ovat joko myönteisiä tai hylkääviä kuntoutusratkaisuja.

²Sisältää myös rauenneet päätökset.

³Kurssien lyhenteet on selostettu taulukko-osan lopussa.

Huom. Lakkautuksia ei oteta huomioon hylkäysprosenttia laskettaessa.

(30)

Kelan kuntoutustilasto 30

k ^unTouTujaT

(31)

Kelan kuntoutustilasto 31

Kuntoutujat

4. Kuntoutuspalveluja saaneet vuonna 2019: sairauspääryhmä, sairausryhmä, ikäryhmä ja sukupuoli Sairauspääryhmä

Sairausryhmä Kuntou-

tujat Ikäryhmä

0–15 16–24 25–34 35–44 45–54 55–64 Yli 64

Molemmat sukupuolet

Kaikki sairaudet ¹ 134 010 20 153 21 736 25 412 21 349 18 776 19 092 7 492

A00-B99 Tartunta- ja loistaudit 112 3 1 6 20 19 39 24

C00-D48 Kasvaimet 1 243 81 62 64 87 186 345 418

C00-C97 Pahanlaatuiset kasvaimet 1 017 62 41 41 58 143 279 393

Muut pääryhmään II kuuluvat sairaudet 226 19 21 23 29 43 66 25

D50-D99 Veren ja verta muodostavien elinten sairaudet 113 9 14 8 21 24 28 9

E00-E99 Umpieritys-, ravitsemus- ja aineenvaihdunta-

sairaudet 1 637 217 126 108 144 292 393 357

E10-E14 Diabetes 1 000 84 51 39 72 190 275 289

Muut pääryhmään IV kuuluvat sairaudet 637 133 75 69 72 102 118 68

F00-F99 Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt 86 718 16 539 17 801 21 483 16 401 9 176 5 076 242

F20-F29 Psykoosit 1 443 15 307 554 375 138 46 8

F30-F39 Mielialahäiriöt 34 594 146 5 315 10 540 9 169 5 858 3 452 114

F40-F48 Ahdistuneisuushäiriöt 22 869 255 4 944 8 139 5 739 2 574 1 184 34

F60-F69 Aikuisiän persoonallisuus- ja käytöshäiriöt 1 060 1 163 460 300 101 34 1

F70-F79 Älyllinen kehitysvammaisuus 4 790 1 942 1 523 508 327 254 215 21

F80-F89 Psyykkisen kehityksen häiriöt 15 047 11 065 3 124 632 156 50 20 -

F90-F98 Varhain alkavat käytös- ja tunnehäiriöt 5 837 3 097 2 082 387 178 79 13 1

Muut pääryhmään V kuuluvat sairaudet 1 078 18 343 263 157 122 112 63

G00-G99 Hermoston sairaudet 10 126 1 086 843 1 000 1 351 1 944 2 708 1 194

G10-G13 Primaaristi keskushermostoa rappeuttavat sairaudet 587 60 27 40 71 125 201 63

G20-G25 Ekstrapyramidaaliset häiriöt ja liikehäiriöt 1 131 7 6 18 40 122 380 558

G35-G37 Keskushermoston demyelinoivat sairaudet 2 107 6 25 108 327 619 855 167

G40,G41 Epilepsia 783 213 155 116 100 99 77 23

G60-G64 Monihermosairaudet ja muut ääreishermoston sairaudet 324 20 28 18 33 75 98 52

G70-G73 Hermo-lihasliitosten ja lihasten sairaudet 658 95 72 94 99 105 148 45

G80-G83 CP-oireyhtymä ja muut halvausoireyhtymät 2 643 619 392 429 416 359 376 52

Muut pääryhmään VI kuuluvat sairaudet 1 893 66 138 177 265 440 573 234

H00-H59 Silmän ja sen apuelinten sairaudet 712 46 108 94 91 132 94 147

H53-H54 Näköhäiriöt ja sokeus 123 12 21 20 16 21 20 13

Muut pääryhmään VII kuuluvat sairaudet 589 34 87 74 75 111 74 134

H60-H99 Korvan ja kartiolisäkkeen sairaudet 949 320 189 44 76 111 158 51

I00-I99 Verenkiertoelinten sairaudet 4 771 26 42 79 209 699 1 746 1 970

I20-I25 Iskeemiset sydänsairaudet 912 - 1 1 14 81 247 568

I60-I69 Aivoverisuonien sairaudet 2 753 21 29 61 158 500 1 248 736

Muut pääryhmään IX kuuluvat sairaudet 1 106 5 12 17 37 118 251 666

J00-J99 Hengityselinten sairaudet 740 13 21 50 67 143 200 246

J45, J46 Astma 510 7 19 37 53 105 144 145

J40-J44, J47 Muut pitkäaikaiset alahengitysteiden sairaudet 143 - - 4 3 26 37 73

Muut pääryhmään X kuuluvat sairaudet 87 6 2 9 11 12 19 28

K00-K99 Ruoansulatuselinten sairaudet 217 5 41 31 35 44 42 19

K50-K51 Crohnin tauti ja haavainen koliitti 144 2 33 21 30 31 21 6

Muut pääryhmään XI kuuluvat sairaudet 73 3 8 10 5 13 21 13

L00-L99 Ihon ja ihonalaiskudoksen sairaudet 305 4 39 68 47 62 61 24

sairaudet 17 988 123 298 748 2 015 5 086 7 321 2 397

M05-M14 Tulehdukselliset moninivelsairaudet 1 560 111 107 104 140 318 487 293

M15-M19 Nivelrikko 3 020 - 2 12 92 641 1 532 741

M45-M49 Nikamasairaudet 2 112 - 8 72 184 523 906 419

M50-M54 Muut selkäsairaudet 7 165 - 64 317 1 085 2 336 2 861 502

M60-M79 Pehmytkudossairaudet 2 128 3 24 96 244 701 878 182

Muut pääryhmään XIII kuuluvat sairaudet 2 003 9 93 147 270 567 657 260

Q00-Q99 Synnynnäiset epämuodostumat, epämuotoisuudet

ja kromosomipoikkeavuudet 3 219 1 515 564 391 323 226 177 23

Q00-Q07 Hermoston synnynnäiset epämuodostumat 492 147 109 88 76 38 30 4

Muut pääryhmään XVII kuuluvat sairaudet 2 727 1 368 455 303 247 188 147 19

R00-R99 Muualla luokittelemattomat oireet, sairauden- merkit sekä poikkeavat kliiniset ja laboratorio-

löydökset 288 75 27 29 26 48 53 30

S00-T99 Vammat, myrkytykset ja eräät muut ulkoisten

syiden seuraukset 1 864 12 104 249 342 473 522 162

Muut sairauspääryhmät 430 71 56 29 38 75 91 70

Sairaustieto puuttuu 2 578 8 1 400 931 56 36 38 109

1 Sairaustieto tilastoitu kuntoutujan viimeisimmässä hakemuksessa olevan sairausdiagnoosin mukaan.^.

(32)

Kelan kuntoutustilasto 32

Kuntoutujat

Taulukko 4 jatkuu Sairauspääryhmä

tujat Ikäryhmä

0–15 16–24 25–34 35–44 45–54 55–64 Yli 64

Miehet

A00-B99 Tartunta- ja loistaudit 51 1 1 2 10 10 18 9

C00-D48 Kasvaimet 431 47 31 30 23 44 81 175

C00-C97 Pahanlaatuiset kasvaimet 353 35 22 23 14 28 64 167

D50-D99 Veren ja verta muodostavien elinten sairaudet 49 5 12 6 7 11 5 3

sairaudet 719 118 66 49 69 130 152 135

E10-E14 Diabetes 442 50 26 14 36 83 116 117

F00-F99 Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt 32 716 12 099 6 731 5 937 4 438 2 334 1 101 76

F20-F29 Psykoosit 686 10 150 273 183 55 11 4

F30-F39 Mielialahäiriöt 8 409 78 1 133 2 682 2 355 1 414 721 26

F40-F48 Ahdistuneisuushäiriöt 5 551 142 1 153 1 980 1 444 595 228 9

F60-F69 Aikuisiän persoonallisuus- ja käytöshäiriöt 286 1 35 106 96 36 11 1

F70-F79 Älyllinen kehitysvammaisuus 2 782 1 253 877 249 176 132 86 9

F90-F98 Varhain alkavat käytös- ja tunnehäiriöt 4 043 2 405 1 332 190 67 43 6 -

Muut pääryhmään V kuuluvat sairaudet 198 8 35 34 27 38 29 27

G00-G99 Hermoston sairaudet 4 625 656 458 482 535 758 1 146 590

G20-G25 Ekstrapyramidaaliset häiriöt ja liikehäiriöt 547 3 2 4 11 38 182 307

G35-G37 Keskushermoston demyelinoivat sairaudet 650 2 4 25 95 189 279 56

G40,G41 Epilepsia 403 118 84 66 47 40 33 15

Muut pääryhmään VI kuuluvat sairaudet 764 38 64 67 79 156 245 115

H00-H59 Silmän ja sen apuelinten sairaudet 336 28 60 52 44 67 42 43

H60-H99 Korvan ja kartiolisäkkeen sairaudet 439 184 90 22 30 45 53 15

I00-I99 Verenkiertoelinten sairaudet 2 649 20 22 37 109 408 1 066 987

I20-I25 Iskeemiset sydänsairaudet 592 - 1 1 9 56 181 344

I60-I69 Aivoverisuonien sairaudet 1 600 16 13 29 77 279 764 422

Muut pääryhmään IX kuuluvat sairaudet 457 4 8 7 23 73 121 221

J00-J99 Hengityselinten sairaudet 270 8 9 25 24 45 68 91

J45, J46 Astma 144 5 9 19 19 21 36 35

J40-J44, J47 Muut pitkäaikaiset alahengitysteiden sairaudet 90 - - 4 1 20 24 41

Muut pääryhmään X kuuluvat sairaudet 36 3 - 2 4 4 8 15

K00-K99 Ruoansulatuselinten sairaudet 103 5 31 19 15 15 14 4

K50-K51 Crohnin tauti ja haavainen koliitti 73 2 26 13 13 10 7 2

Muut pääryhmään XI kuuluvat sairaudet 30 3 5 6 2 5 7 2

L00-L99 Ihon ja ihonalaiskudoksen sairaudet 81 2 8 16 14 18 12 11

sairaudet 5 524 51 119 270 686 1 569 2 251 578

M05-M14 Tulehdukselliset moninivelsairaudet 366 41 43 23 34 66 93 66

M15-M19 Nivelrikko 801 - 2 8 44 193 400 154

M45-M49 Nikamasairaudet 841 - 2 27 65 242 372 133

M50-M54 Muut selkäsairaudet 2 413 - 32 134 413 760 941 133

M60-M79 Pehmytkudossairaudet 598 3 8 26 62 168 274 57

Muut pääryhmään XIII kuuluvat sairaudet 505 7 32 52 68 140 171 35

ja kromosomipoikkeavuudet 1 551 844 294 179 101 74 53 6

Q00-Q07 Hermoston synnynnäiset epämuodostumat 243 98 56 40 30 12 7 -

Muut pääryhmään XVII kuuluvat sairaudet 1 308 746 238 139 71 62 46 6

löydökset 139 52 13 16 8 22 20 8

syiden seuraukset 1 149 6 64 162 223 307 306 81

Sairaustieto puuttuu 1 389 4 744 560 13 10 16 42

1 Sairaustieto tilastoitu kuntoutujan viimeisimmässä hakemuksessa olevan sairausdiagnoosin mukaan.^.

(33)

Kelan kuntoutustilasto 33

Kuntoutujat

Taulukko 4 jatkuu Sairauspääryhmä

tujat Ikäryhmä

0–15 16–24 25–34 35–44 45–54 55–64 Yli 64

Naiset

A00-B99 Tartunta- ja loistaudit 61 2 - 4 10 9 21 15

C00-D48 Kasvaimet 812 34 31 34 64 142 264 243

C00-C97 Pahanlaatuiset kasvaimet 664 27 19 18 44 115 215 226

D50-D99 Veren ja verta muodostavien elinten sairaudet 64 4 2 2 14 13 23 6

sairaudet 918 99 60 59 75 162 241 222

E10-E14 Diabetes 558 34 25 25 36 107 159 172

F00-F99 Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt 54 002 4 440 11 070 15 546 11 963 6 842 3 975 166

F20-F29 Psykoosit 757 5 157 281 192 83 35 4

F30-F39 Mielialahäiriöt 26 185 68 4 182 7 858 6 814 4 444 2 731 88

F40-F48 Ahdistuneisuushäiriöt 17 318 113 3 791 6 159 4 295 1 979 956 25

F60-F69 Aikuisiän persoonallisuus- ja käytöshäiriöt 774 - 128 354 204 65 23 -

F70-F79 Älyllinen kehitysvammaisuus 2 008 689 646 259 151 122 129 12

F90-F98 Varhain alkavat käytös- ja tunnehäiriöt 1 794 692 750 197 111 36 7 1

Muut pääryhmään V kuuluvat sairaudet 880 10 308 229 130 84 83 36

G00-G99 Hermoston sairaudet 5 501 430 385 518 816 1 186 1 562 604

G20-G25 Ekstrapyramidaaliset häiriöt ja liikehäiriöt 584 4 4 14 29 84 198 251

G35-G37 Keskushermoston demyelinoivat sairaudet 1 457 4 21 83 232 430 576 111

G40,G41 Epilepsia 380 95 71 50 53 59 44 8

Muut pääryhmään VI kuuluvat sairaudet 1 129 28 74 110 186 284 328 119

H00-H59 Silmän ja sen apuelinten sairaudet 376 18 48 42 47 65 52 104

H60-H99 Korvan ja kartiolisäkkeen sairaudet 510 136 99 22 46 66 105 36

I00-I99 Verenkiertoelinten sairaudet 2 122 6 20 42 100 291 680 983

I20-I25 Iskeemiset sydänsairaudet 320 - - - 5 25 66 224

I60-I69 Aivoverisuonien sairaudet 1 153 5 16 32 81 221 484 314

Muut pääryhmään IX kuuluvat sairaudet 649 1 4 10 14 45 130 445

J00-J99 Hengityselinten sairaudet 470 5 12 25 43 98 132 155

J45, J46 Astma 366 2 10 18 34 84 108 110

J40-J44, J47 Muut pitkäaikaiset alahengitysteiden sairaudet 53 - - - 2 6 13 32

Muut pääryhmään X kuuluvat sairaudet 51 3 2 7 7 8 11 13

K00-K99 Ruoansulatuselinten sairaudet 114 - 10 12 20 29 28 15

K50-K51 Crohnin tauti ja haavainen koliitti 71 - 7 8 17 21 14 4

Muut pääryhmään XI kuuluvat sairaudet 43 - 3 4 3 8 14 11

L00-L99 Ihon ja ihonalaiskudoksen sairaudet 224 2 31 52 33 44 49 13

sairaudet 12 464 72 179 478 1 329 3 517 5 070 1 819

M05-M14 Tulehdukselliset moninivelsairaudet 1 194 70 64 81 106 252 394 227

M15-M19 Nivelrikko 2 219 - - 4 48 448 1 132 587

M45-M49 Nikamasairaudet 1 271 - 6 45 119 281 534 286

M50-M54 Muut selkäsairaudet 4 752 - 32 183 672 1 576 1 920 369

M60-M79 Pehmytkudossairaudet 1 530 - 16 70 182 533 604 125

Muut pääryhmään XIII kuuluvat sairaudet 1 498 2 61 95 202 427 486 225

ja kromosomipoikkeavuudet 1 668 671 270 212 222 152 124 17

Q00-Q07 Hermoston synnynnäiset epämuodostumat 249 49 53 48 46 26 23 4

Muut pääryhmään XVII kuuluvat sairaudet 1 419 622 217 164 176 126 101 13

löydökset 149 23 14 13 18 26 33 22

syiden seuraukset 715 6 40 87 119 166 216 81

Sairaustieto puuttuu 1 189 4 656 371 43 26 22 67

1 Sairaustieto tilastoitu kuntoutujan viimeisimmässä hakemuksessa olevan sairausdiagnoosin mukaan.