kalatalousvelvoitteen muutostarpeiden selvitys Inarijärven

(1)

Inarijärven

kalatalousvelvoitteen muutostarpeiden selvitys

Maare Marttila

Inarijärven seurantaryhmän kokous 2/2018 20.09.2018 Veskoniemi

ELY-keskus Pohjois-Suomen kalatalouspalvelut

(2)

SISÄLTÖ



^Taustaa



Vahinkoarvio



Istutusten tavoitteet ja tuloksellisuus



Muutokset kalataloudellisessa tilanteessa



Sidosryhmien näkemykset



Velvoitteiden tarkoituksenmukaisuus



Johtopäätökset muutostarpeista



Mitä seuraavaksi?

(3)

Taustaa 1



Inarijärven säännöstelyn kalastovaikutukset liittyvät kalojen ravintotalouteen ja lisääntymismahdollisuuksiin.



Säännöstelyyn liittyvä kalatalousvelvoite

 Tavoitteena istutusten avulla kompensoida säännöstelyn vuoksi vähentyneitä kalansaaliita ja vahvistaa kalakantojen luontaista lisääntymistä.

 Aloitettiin 1976 Inarijärvelle ja 1985 sivuvesistöjen alueelle.

 Siika, taimen ja nieriä.

 Vuotuiset kustannukset n. 0,7 miljoonaa euroa.

 Velvoitetarkkailu, tutkimustieto lisääntynyt

(4)

Taustaa 2: Inarijärven kalataloudellisen kehittämisen monitavoitearviointi 2014-2015

 Erilaisten tavoitteiden ja ratkaisuvaihtoehtojen läpinäkyvä tarkastelu.

 Vahvuudet: arvokkaat kalakannat, hyvä maine, saaliiden hyvä kysyntä, kalanviljelyyn satsattu paljon, laaja tietopohja.

 Heikkoudet: valikoiva kalastuspaine, ylitiheä

siikakanta ravintovaroihin ja kalastukseen nähden.

 Mahdollisuudet: velvoitehoidon entistä joustavampi käyttö ja taimenen lisääntymisalueiden hyvä

tuotantopotentiaali.

 Toimenpidesuositukset

 Uusimmassa istutussuunnitelmassa valtaosa

siikaistutuksista kompensoidaan taimenen ja nieriän poikas- ja mäti-istutuksilla.

 Taimenen virikekasvatus, järvi-istutuksissa siirrytty käyttämään Juutuan järvitaimenkantaa.

(5)

Kalatalousvelvoitteen muutostarpeiden selvitys

 Toteutuvatko velvoitehoidon tavoitteet parhaalla mahdollisella tavalla?

 Onko kalataloudellinen tilanne merkittävästi muuttunut?

 Selvitetään tarve muuttaa/tarkistaa kalatalousvelvoitetta

 Asiantuntijaryhmän ohjaus

 MMM:n tulosohjaus

 Otetaan huomioon laki ja säädökset, jotka painottavat luontaisen elinkierron vahvistamista.

(6)

Vahinkoarvio ja kompensoitava saalismäärä

SAALIS (tonnia)

Luonnon- tilainen

Saalis- alenema

Säännöstelystä johtuva

alenema

Istutuksilla kompen-

soitava

INARIJÄRVI Taimen

Nieriä Siika

27 20,5 145,2

23,2 17 104,2

18,6 13,6 84,2

20 10 50

 Vahinkoarvio perustui arvioituun saalisalenemaan

– Kalastustiedustelut, saaliskirjanpito, kalakaupan tilastot, koekalastukset, sivujokien vertaus säännöstelystä

riippumattomiin vesistön osiin.

 80 % saaliin alenemisesta katsottiin johtuvan säännöstelystä

ja 20 % muista tekijöistä.

(7)

Tuloksellisuus

ISTUKASSAALIS (tonnia)

Tavoite Toteuma 2005- 2015

INARIJÄRVI Taimen

Nieriä

Harmaanieriä Siika

20

10 (sis. Harmaanieriä) 50

10-30 2-9 5,7 (ka)

15-20

 Taimenen ja nieriän istutuksilla verrattain hyviä tuloksia.

 Siikasaaliissa luonnontuotannon osuus merkittävä; lisääntyy luontaisesti tehokkaasti.

 Pohjasiikojen kasvussa havaittiin aiemmin hidastumista,

joka on kuitenkin viime vuosina pysähtynyt.

(8)

Muutokset kalataloudellisessa tilanteessa

Kalastus

 Kalastuksensäätelyssä muutoksia: ei merkittävää vaikutusta saalismääriin.

 Rakennemuutos kalastajaryhmissä

– Runsaampien siikasaaliiden

avainkysymys olisi

nykyistä voimakkaampi kalastusponnistus.

Kalasto

 Istutettu ravintovaroihin nähden liian paljon siikaa

 Uudet lajit, erityisesti muikun tulo Inariin

– Kilpailu

– Voimakkaat kannanvaihtelu – Saaliin lisäys

 Monimuotoisuuden

huomioiminen ohjenuorana

–

Pienten populaatioiden

merkitys

(9)

Sidosryhmien näkemykset

- sidosryhmätilaisuus Ivalossa 1.6.2017



Kalakantoja ei saa heikentää.



Huoli kalastuksen edellytyksistä, jos istutuksia vähennetään ja/tai kalastusta rajoitetaan järvellä.



Mahdollisimman

luonnonmukaiset kalakannat, luonnonkudun tukeminen

tärkeää.



Muut mahdolliset syyt siian

kasvunopeuden hidastumiseen ja pienikokoisuuteen.



Tarve ja mahdollisuudet

säännöstelyn kehittämiseen.



Pitäisi katsoa, mihin suuntaan kalakannat kehittyvät jo tehtyjen muutosten seurauksena.



Kalastuksen infran,

kalanjalostuksen ja kaupan kehittämistarpeet.



Lisätoimien ei pitäisi sulkea pois nykyisiä istutuksia.



Tarvitaan paljon lisää kalastajia.

Kalastajia tulossa lisää ja investointejakin on tehty.

Rysäkalastus nousemassa.

(10)

Velvoitteiden tarkoituksenmukaisuus

 Ovatko taimenen lisäistutukset, joilla kompensoidaan siikavelvoitetta, tarpeellisia?

• Eivät takaa suurempia saaliita

• Mittavilla mäti- ja pienpoikasistutuksilla vaikutetaan taimenen osakantojen monimuotoisuuteen.

 Siian tehokas luonnonlisääntyminen.

 Ylitiheä siikakanta suhteessa kalantuotantopotentiaaliin



Pohjasiikojen kasvun heikentyminen



Siikaistutusten vähentäminen on ollut oikeansuuntainen

ratkaisu.

(11)

Johtopäätökset muutostarpeista

 Ei perusteita kyseenalaistaa käytettyä vahinkoarviota.

 Tarve muuttaa velvoitteen sisältöä ja lisätä sen joustavuutta.

 Velvoitehoidon vaihtoehtoja 1. Nykykäytäntö jatkuu.

2. Siian istutusvelvoite muutetaan kokonaan muiden lajien istutuksiksi.

3. Kalatalousmaksun käyttöönotto istutusten rinnalle lisäämään joustavuutta.

(12)

Mitä seuraavaksi?

 Jos velvoite on osoittautunut epätarkoituksenmukaiseksi tai jos olosuhteet ovat olennaisesti muuttuneet esimerkiksi tutkimustiedon lisääntymisen myötä, voidaan

kalatalousvelvoitetta hakemuksesta muuttaa vastaamaan muuttuneita oloja.

 Kalatalousvelvoitetta voidaan myös tarkistaa ilman että sen rahallinen arvo merkittävästi muuttuu.



Asiaa valmistellaan siitä lähtökohdasta, että

kalatalousvelvoitteen arvo pysyisi nykyvelvoitteen mukaisena ja velvoitteen joustavuus lisääntyisi.

(13)