KÄSITELLYN PUUN UUDELLEENKÄYTTÖ JA -MYYNTI SEKÄ ESIKÄSITTELY JA HYÖDYNTÄMINEN ENERGIANA Ympäristövaikutusten arviointiselostus

(1)

KÄSITELLYN PUUN UUDELLEENKÄYTTÖ JA -MYYNTI SEKÄ ESIKÄSITTELY JA HYÖDYNTÄMINEN ENERGIANA Ympäristövaikutusten arviointiselostus

Maaliskuu 2008

(2)

ESIPUHE

Ekokem Oy Ab suunnittelee käsitellyn puun uudelleenkäyttö- ja esikäsittely-yksikön perustamista nykyisen Porin Mäntyluodossa sijaitsevan laitoksensa yhteyteen.

Oheisessa ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa on arvioitu yksikön rakentamisesta ja käytöstä aiheutuvia ympäristövaikutuksia ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain edellyttämässä laajuudessa.

Hankkeen projektiryhmätyöskentelyyn osallistuivat Ekokemiltä ympäristö- ja työsuojelupäällikkö Hannu Ukkonen sekä Mäntyluodon yksikön päällikkö Kai Laaksonen. Materiaalia hankesuunnitteluun ovat tuottaneet lisäksi Ekokemiltä tuotantojohtaja Heikki Metsäranta sekä projekti-insinööri Jorma Manninen.

Projektiryhmätyöskentelyyn osallistui lisäksi konsulttitoimisto LogiPort Ky:stä projektipäällikkö Harri Sjöblom sekä T:mi Lampolahden luontoselvityksestä FM Janne Lampolahti. Viranomaisten kanssa on pidetty hankkeen sidosryhmä- palaveri.

Arviointiselostuksen ovat laatineet Ekokem Oy Ab:n toimeksiannosta konsulttitoimisto LogiPort Ky sekä T:mi Lampolahden luontoselvitys.

Ekokemin hankkeen YVA-menettelyn yhteysviranomaisena toimii Lounais-Suomen ympäristökeskuksen Turun toimipaikka.

(3)

1 Johdanto ...5

2 Hankkeesta vastaava ...5

3 Tavoitteet ja suunnittelutilanne...6

4 Hankkeen ja sen vaihtoehtojen kuvaus ...8

4.1 Hankkeen yleiskuvaus...8

4.2 Arvioitavat vaihtoehdot ja niiden vertailu ...11

4.2.1 Kirrinsanta...11

4.2.2 Hankkeen toteuttamatta jättäminen...11

4.3 Prosessin yleiskuvaus...12

4.3.1 Kestopuun vastaanotto ja varastointi ...14

4.3.2 Lajittelu ...14

4.3.3 Murskaus ja energiahyötykäyttö ...15

4.3.4 Murskeen välivarastointi ja kuljetus energiahyötykäyttöön ...15

4.3.5 Uudelleenkäyttö ja myynti ...15

4.4 Vesien keräily ja käsittely...16

4.5 Liittyminen muihin hankkeisiin ja suunnitelmiin ...17

5 Arviointimenettelyt ja osallistuminen...17

5.1 Arviointiohjelman nähtävilläolo ...18

5.2 Arviointiohjelmasta saadut lausunnot ja mielipiteet...19

5.3 Suunnittelu- ja seurantaryhmätyöskentely...19

5.4 Arviointiselostuksen nähtävilläolo...20

5.5 Yleisötilaisuudet...20

5.6 YVA-menettelyn päättyminen ...20

6 Ympäristövaikutusten arvioinnin rajaus ...20

6.1 Arviointitehtävä ...20

6.2 Olemassa olevat selvitykset ...21

6.3 Tarkastelualueen rajaus...21

6.4 Arviointimenetelmät ja aineisto...22

6.5 Epävarmuustekijät arvioinnissa ...23

7 Ympäristön nykytila ja arvioidut ympäristövaikutukset...24

7.1 Yhdyskuntarakentaminen ja maankäyttö...24

7.1.1 Sijainti ja nykyinen maankäyttö...24

7.1.2 Kaavoitus- ja suojelutilanne...25

7.1.3 Hankkeen vaikutus yhdyskuntarakenteeseen ja suhde maankäytön suunnitelmiin ...29

7.2 Jätehuollon nykytilanne ja vaikutuksen jätehuoltoon ...29

7.2.1 Jätehuollon nykytilanne ...29

7.2.2 Hankkeen vaikutukset jätehuoltoon ...29

7.3 Energiatalous...29

7.3.1 Nykytilanne...29

7.3.2 Hankkeen vaikutus energiatalouteen ...29

7.4 Elinkeinoelämä...29

7.4.2 Hankkeen vaikutus elinkeinoelämään ja työllisyyteen ...29

7.5 Maisema ...30

7.5.2 Hankkeen maisemavaikutukset...30

7.6 Liikenne ...30

7.6.2 Liikenneturvallisuus...31

7.6.3 Laitoksen liikenne...31

7.6.4 Liittyvät suunnitelmat ja parantamistarpeet...31

7.6.5 Hankkeen vaikutus liikenteeseen ...31

7.6.6 Liikenteen vaikutus luontoon...32

(4)

7.7 Melu ja tärinä ...32

7.7.1 Melun ja tärinän nykytilanne ...32

7.7.2 Hankkeen meluvaikutukset...32

7.7.3 Hankkeen tärinävaikutukset...35

7.8 Ilmanlaatu ja päästöt ilmaan ...35

7.8.1 Ilmanlaadun nykytilanne...36

7.8.2 Hankkeen vaikutus ilmanlaatuun ...37

7.9 Maaperä sekä pohja- ja pintavedet...38

7.9.2 Hankkeen vaikutus maaperään sekä pohja- ja pintaveteen...38

7.10 Kasvillisuus ja eläimistö ...41

7.10.2 Hankkeen vaikutus luontoon...43

7.11 Ympäristöriskit ...43

7.11.1 Arvio hankkeen ympäristöriskeistä...43

7.12 Vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen...45

7.13 Vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen...45

7.14 Rakennusvaiheen vaikutukset...45

7.15 Hankkeen toteuttamatta jättämisen vaikutukset...45

7.16 Laitoksen toiminnan lopettamisen vaikutukset...46

8 Haitallisten vaikutusten ehkäiseminen ja vähentäminen ...46

8.1 Rakentamisen aikaiset vaikutukset ...46

8.2 Maisemavaikutukset...46

8.3 Käsitellyn puun vastaanotto ja varastointi ...46

8.4 Pölyvaikutukset...46

8.5 Hajuvaikutukset ...47

8.6 Meluvaikutukset...47

8.7 Liikenteen vaikutukset ...47

8.8 Varautuminen ympäristöriskeihin ja onnettomuuksiin ...47

9 Hankkeen suhde ympäristönsuojelua koskeviin säädöksiin ...47

9.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet...47

9.2 Suojeluohjelmat ...48

10 Hankkeen edellyttämät suunnitelmat ja luvat ...48

10.1 Ympäristövaikutusten arviointi...48

10.2 Asemakaavoitus ...48

10.3 Rakennusluvat...48

10.4 Ympäristölupa...49

10.5 Muut luvat...49

11 Ehdotus seurantaohjelmaksi...49

11.1 Seurannan periaatteet ...49

11.2 Maaperän-, pinta- ja pohjavesien tarkkailu...49

11.3 Ilmanlaadun tarkkailu ...49

11.4 Melun tarkkailu...49

11.5 Muu seuranta...50

12 Johtopäätökset ja toteuttamiskelpoisuus ...50

13 Lähteitä...51

(5)

1 Johdanto

Ekokem Oy Ab:n Mäntyluodon yksikkö puhdistaa käytettyjä voiteluöljyjä teollisuuden polttoaineeksi sekä käsittelee öljyisiä vesiä ja pilssivesiä. Lisäksi laitoksella käsitellään pieniä määriä orgaanisia yhdisteitä sisältäviä jätevesiä.

Toiminnalla on voimassa oleva ympäristölupa. Ekokem suunnittelee toimintansa laajentamista, jolloin sen Porin Mäntyluodossa sijaitsevan yksikön yhteyteen rakennetaan käytöstä poistetun käsitellyn puun uudelleenkäyttö- ja esikäsittely- yksikkö. Suunnitellun kierrätysyksikön toiminta sijoittuu yhtiön nykyiselle ja nykytontin viereiselle 1,15 hehtaarin kokoiselle laajennusalueelle. Ekokemin Mäntyluodon alueella on suunniteltu esikäsiteltäväksi vuosittain 27.000 tonnia käytöstä poistettua käsiteltyä puuta. Suunniteltu toiminta nivoutuu luontevasti Ekokemin toimintaan ongelmajätteiden hyödyntäjänä ja käsittelijänä.

Suomessa käytettävien puunsuoja-aineiden ennakkohyväksynnästä vastaa Suomen ympäristökeskus. Haitallisia tai vaarallisia aineita sisältävien jätteiden käsittelyn aloittaminen edellyttää ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain mukaista hankkeen ympäristövaikutusten arviointia.

Hankkeen arviointiselostus toteutetaan arviointiohjelman sekä ympäristövaikutusten arvioinnista annetun YVA-lain edellyttämässä laajuudessa. Arviointiohjelmassa kuvataan hankkeen toteutuslaajuus sekä suunnitellun toiminnan ympäristövaikutusten arviointitavat. Tehtävän arvioinnin tavoitteena on tuottaa tietoa suunnitellun toiminnan vaikutuksista ympäristöönsä sekä eri intressiryhmiinsä.

Tässä arviointiohjelmassa käsitellyllä puulla tarkoitetaan tyypillisesti CCA-liuoksilla (kromia, kuparia ja arseenia sisältävät liuokset) tai kreosoottiöljyllä käsiteltyjä pylväitä ja muuta puutavaraa. Käsitelty puu luokitellaan ympäristöministeriön 22.11.2001 antaman asetuksen (1129/2001) mukaan ongelmajätteeksi, mikäli se käytöstä poistettuna sisältää esimerkiksi arseenia, kromia, kuparia tai kreosoottiöljyä.

Nykyisin sahatavaraa käsitelläänkin Suomessa ympäristöystävällisemmillä kupariyhdisteitä sisältävillä ja arseeni- sekä kromivapailla käsittelyaineilla.

Tämä arviointiselostus vastaa ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain edellyttämiä vaatimuksia suunnitellun toiminnan arviointimenettelystä.

2 Hankkeesta vastaava

Ekokem Oy Ab on suomalainen ongelmajätealan ja vaativan ympäristöhuollon palveleva erikoisosaaja. Ekokem tarjoaa asiakkailleen kattavan palveluvalikoiman, joka ulottuu ongelmajätehuollon ja maaperän kunnostuksen käytännön ratkaisuista tutkimukseen, koulutukseen ja alan valistukseen. Konsernin kaikki toiminnot täyttävät sertifioitujen laatu- ja ympäristöjärjestelmien ISO 9001:2000 ja ISO 14001 sekä työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmän OHSAS 18001:2003 vaatimukset.

Ekokemin omistus jakaantuu Suomen valtion ja kuntien sekä muutamien Suomessa toimivien suuryritysten kesken. Yhtiöllä on toimipaikkoja Suomessa kymmenellä eri paikkakunnalla. Yhtiön liikevaihto vuonna 2006 oli 60,9 miljoonaa euroa ja

(6)

henkilöstömäärä keskimäärin 288. Ekokem on hyödyntänyt käytöstä poistettua käsiteltyä puuta energian tuotantoon vuodesta 2005.

Kuva 1. Ekokem Oy:n omistus

Tutkimustoimintansa tuloksena Ekokem on selvittänyt Suomessa käsitellyn puun uudelleenkäsittelyn vaihtoehtoisia hyödyntämismalleja. Yhtenä hankkeena on käsitellyn puun uudelleenkäyttö ja esikäsittely-yksikön perustaminen Ekokemin nykyisen Mäntyluodon yksikön yhteyteen.

3 Tavoitteet ja suunnittelutilanne

Hankkeen tausta ja tavoitteet

Puu on perinteinen, yleinen ja tuttu rakennusmateriaali. Puun suosio rakentamismateriaalina perustuu sen hyviin ominaisuuksiin kuten helppoon työstettävyyteen ja rakenteelliseen lujuuteen. Suomessa vallitsevissa vaihtelevissa ilmasto-olosuhteissa säälle alttiit puun rakenneosat tulee suojata huolellisesti kosteuden aiheuttamien laho- ja sienivauriomahdollisuuksien vuoksi. Kosteissa käyttökohteissa käytettävät puut suojataankin usein kyllästämällä puu laho- ja homevaurioiden ehkäisemiseksi pidentämällä näin puun käyttöaikaa 3-5-kertaiseksi.

Puun kyllästämiseen käytetään Suomessa vesipohjaisia suolayhdisteitä sekä öljypohjaisia yhdisteitä, joihin kuuluu mm. kreosoottiöljy.

Puun kyllästyksessä Suomessa käytetyt aineet sisältävät mm.

- arseenia - booria - fosforia - kromia - kuparia sekä

(7)

Yhdisteiden haitallisten ympäristövaikutusten johdosta niiden käyttöä on rajoitettu ohjein ja säädöksin. Esitettyjen yhdisteiden pitoisuuksien vähentäminen kyllästeissä on alentanut kyllästetyn puun lahonkestoa sen käyttökohteissa.

Suolapohjaisilla kromia, kuparia ja arseenia (CCA) tai öljypohjaisilla kreosoottiöljyä sisältävillä kyllästeillä suojattua puutavaraa on tuotettu Suomessa yli 50 vuoden ajan.

Suomessa tuotettiin vuonna 2005 kyllästettyä puutavaraa noin 365.000 kuutiota josta sahatavaran osuus oli 224.000 kuutiota, puupylväiden osuus 126.000 kuutiota ja ratapölkkyjen osuus 15.000 kuutiota. Kaiken kaikkiaan Suomen rakennuskannassa, maa- ja vesirakenteissa sekä ilmajohtorakenteissa on arvioitu olevan kyllästettyä puuta yli 10 miljoonaa kuutiometriä.

Kuva 2. Teollisesti kyllästetyn puutavaran tuotanto vuosina 1950 –2005.

Lähde: Kestopuuteollisuus ry

Ekokemin Mäntyluodon alueella on suunniteltu käsiteltäväksi vuosittain n. 27.000 tonnia käytöstä poistettua käsiteltyä puuta. Läntisessä Suomessa ei ole toistaiseksi käytöstä poistetun käsitellyn puun vastaavaa hyödyntämisjärjestelmää.

Suunnitellun toiminnan laajuus määräytyy ensisijaisesti lähialueiden sähkö- ja tele- sekä rataverkkojen uusimistarpeen mukaisesti, sillä määrällisesti suurin käyttökohde CCA-liuoksilla käsitellylle puulle on ollut sähkö- ja puhelinpylväät ja kresoottiöljyllä käsitellylle puulle vastaavasti ratapölkyt. Pylväiden uudelleenkäyttö verkkojen uudelleenrakentamisessa on myös merkittävä osa käsitellyn puun uudelleenkäytöstä tai myynnistä.

Uudelleen käyttöön soveltuvien tai käytöstä poistettavien pylväiden ja muun käsitellyn puutavaran kokonaismäärä Suomessa on arviolta 30 000 – 50 000 tonnia vuodessa.

Ekokemin tavoitteena on suunnitellun käsitellyn puun uudelleenkäyttö- ja esikäsittely- yksikön toiminnan käynnistäminen nykyisen Mäntyluodon yksikkönsä yhteydessä vuonna 2008.

Toiminnan tarkoituksena on kerätä ja kuljettaa läntisestä Suomesta käytöstä poistettua käsiteltyä puuta Mäntyluotoon esikäsiteltäväksi. Toiminta käsittää puiden vastaanoton, lajittelun ja varastoinnin uudelleenkäyttöä tai hyötykäyttöä varten, puun

(8)

uudelleen myynnin, uudelleenkäyttöön kelpaamattoman puun murskauksen ja varastoinnin sekä puumurskeen lastauksen ja kuljetuksen esimerkiksi energiantuotantoon.

Hankkeen suunnittelutilanne

Toiminnanharjoittaja on käynnistänyt käsitellyn puun uudelleenkäyttö- ja esikäsittely- yksikön suunnittelun vuoden 2006 lopussa.

Hankkeen ympäristövaikutusten arviointiprosessi on suunniteltu olevan läpikäyty maaliskuussa 2008. Hankkeen ympäristölupahakemus valmistellaan niin, että se on jätettävissä alkuvuonna 2008. Ekokemin tavoitteena on, että hankkeen suunnittelu-, ympäristövaikutusten arviointi- sekä ympäristöluvan hakuprosessit olisivat valmiina kesäkuussa 2008. Toiminta on suunniteltu aloitettavaksi vuoden 2008 aikana.

4 Hankkeen ja sen vaihtoehtojen kuvaus

4.1 Hankkeen yleiskuvaus

Ekokem suunnittelee uutta käsitellyn ja käytöstä poistetun puun uudelleenkäyttö- ja esikäsittely-yksikköä Porin Mäntyluodossa sijaitsevan yksikkönsä vierestä vuokratulle 1,15 hehtaarin kokoiselle laajennusalueelle. Ekokemin Mäntyluodon alueella on suunniteltu käsiteltäväksi vuosittain 27.000 tonnia käytöstä poistettua käsiteltyä puuta.

Käsitellyllä puulla tarkoitetaan erityisesti CCA-liuoksilla tai muilla aineilla käsiteltyä puuta, joka voidaan käyttää tai myydä uudelleen 20.12.2006 annetun komission direktiivin 2006/139/EY (liite 1) mukaisesti. Puumurske voidaan hyödyntää energiana sähkön ja kaukolämmön tuotannossa.

(9)

Kuva 3. Toiminnan sijoittuminen Meri-Poriin.

Kuvalähde: Porin kaupunki, mittaustoimi

Nykyistä Ekokemin Mäntyluodon laitosaluetta laajennetaan vähintään yhdellä hehtaarilla. Toteutuessaan hankkeen kokonaiskesto olisi alustavasti arvioituna noin 10-20 vuotta. Alueella on hyödynnettävissä nykyisen toiminnan käytössä olevia alueita kuten pilaantuneiden maiden käsittelyalue. Käsittelyalueelle sijoitetaan toiminnan tarvitsemat kenttärakenteet ja rakennukset sekä esikäsittelylaitteistot.

Esikäsittely tapahtuu ainakin aluksi alueelle tuotavilla siirrettävillä työkoneilla ja murskaimilla sekä kuljettimilla. Vastaanotettu ja uudelleenkäyttöön tai myyntiin tarkoitettu puutavara varastoidaan varastokentällä ja esimerkiksi energiahyötykäyttöön tarkoitettu murske varastoidaan alueelle rakennettavassa tai olemassa olevissa varastotiloissa.

(10)

Kuva 4. Toiminnan sijoittuminen Mäntyluotoon.

Käsitellyn puun uudelleenkäytön ja myynnin määrä on riippuvainen markkinatarpeesta, ja alustavien arvioiden mukaan sen osuus käytöstä poistuvan puutavaran määrästä voi olla jopa 20 %. Loput puutavarasta hyödynnetään esimerkiksi energiana.

Kuva 5. Ilmakuva alueesta

Kuvalähde: Porin kaupunki

(11)

4.2 Arvioitavat vaihtoehdot ja niiden vertailu

Käytöstä poistetun käsitellyn puun uudelleenkäyttöä ja hyötykäyttöä Suomessa on mahdollista tehostaa merkittävästi nykyisestään. Merkittävä osa Mäntyluotoon suunnitellun yksikön raaka-aineesta tulisi olemaan läntisestä Suomesta käytöstä poistettuja CCA-kyllästettyjä pylväitä.

Sijoitusvaihtoehdot ja niiden vertailu

Sijoituspaikkavaihtoehtoja on kaksi:

A. Yksikkö sijoitetaan esitetylle paikalle Ekokem Mäntyluodon nykyisten toimintojen yhteyteen.

B. Yksikköä ei rakenneta lainkaan (nollavaihtoehto).

Tässä arviointiselostuksessa tuodaan esiin mitä vaihtoehtoja ja vaihtoehtoisia ehdotuksia perusteineen suunnittelun ja arvioinnin kuluessa on esitetty.

Nollavaihtoehdossa tarkastellaan tilannetta jossa laitosta ei rakenneta Kirrinsantaan.

Ekokem on arvioinut paikallisesti käsitellyn puun uudelleenkäyttö- ja esikäsittely- yksikön mahdollisia sijoituspaikkoja. Arviointiperusteina käytettiin mm. hankkeen toteuttamisen osalta yksikön sijoittumista Ekokemin muun toiminnan välittömään läheisyyteen, alueen logistisia mahdollisuuksia sekä yksikön vaikutusta mahdollista sijoituspaikkaa ympäröivän alueen ympäristötekijöihin.

Perustelut nollavaihtoehdolle

Ekokem Oy on kartoittanut paikallisesti em. puun käsittelylaitokselle muitakin mahdollisia sijoituspaikkoja todeten kuitenkin, ettei Ekokemillä ole tällä hetkellä tiedossa paikallisesti muita mahdollisia sijoituspaikkavaihtoehtoja laitokselle kuin Mäntyluoto. Muun mahdollisen sijoituspaikan edellytyksenä ovat samat kuin kohdassa 4.2.1 kuvatut Mäntyluodon Kirrinsannan sijoituspaikan valintaperusteet sekä mm. sijoituspaikan omistusolot. Muita valintaperusteet täyttäviä paikallisia sijoitusvaihtoehtoja laitokselle ei ole löytynyt.

4.2.1 Kirrinsanta

Hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnin sijoituspaikaksi määriteltiin yksikön rakentaminen Ekokem-konsernin nykyisten Mäntyluodossa sijaisevien yksiköiden yhteyteen, jolloin hyödynnetään alueen infrastruktuuria ja yhtiön nykyistä henkilöstöä.

Mäntyluodon sijoituspaikkaa puoltavat mm. seuraavat tekijät:

1. Nykyisen Ekokem Mäntyluodon henkilöstö on valmiiksi koulutettua, 2. Sijoituspaikka on materiaalivirtojen kannalta optimaalisesti logistisessa risteyskohdassa,

3. Laitoksen tarvitsemat logistiikkapalvelut ovat lähellä ja

4. Suunniteltu laitos soveltuu hyvin nykyisen Ekokem Mäntyluodon toiminnan yhteyteen.

4.2.2 Hankkeen toteuttamatta jättäminen

Esitetty sijoitusvaihtoehto sijaitsee kaavoitetulla teollisuusalueella Ekokemin nykyisen laitoksen naapurissa valmiiden laiva-, rautatie- ja maantieyhteyksien päässä.

Ainoastaan tällöin Ekokem pystyy hyödyntämään alueen infrastruktuuria ja

(12)

turvaamaan henkilöstön työpaikat. Ainoa määritelty vaihtoehto Ekokemin kannalta on em. perusteella hankkeen nollavaihtoehto: Rakentamatta jättäminen. Arvioitaessa nollavaihtoehdon vaikutuksia kestävän kehityksen kannalta tulee ottaa huomioon, että käsitellyt puut ja kestopuut ovat ongelmajätettä, eikä sitä saa sijoittaa kaatopaikalle tai polttaa muualla kuin tarkoitusta varten suunnitellussa polttolaitoksessa.

4.3 Prosessin yleiskuvaus

Vastaanotettavan kestopuun määrä, ominaisuudet ja laatu

Vuosittain käsittelyalueelle arvioidaan tulevan:

- 25 000 tonnia CCA-liuoksilla kyllästettyjä pylväitä - 1 000 tonnia kreosoottiöljyllä kyllästettyjä pylväitä - 1 000 tonnia CCA-liuoksilla kyllästettyä sahatavaraa

CCA-, CC- ja C-kyllästeet ovat suolakyllästeitä. CCA-kylläste sisältää kuparioksidia (CuO), kromitrioksidia (CrO3) ja arseenipentoksidia (As2O5), CC-kylläste kuparioksidia ja kromitrioksidia ja C-kylläste ainoastaan kuparioksidia. CCA-puun haitallisten aineiden, kromin, kuparin ja arseenin, osuus on Ekokemin tekemien tutkimusten ja analyysien perusteella yhteensä noin 0,6-1,5 %. Suolakyllästeiden metallioksidit sitoutuvat kyllästyksen aikana puun soluseinämään. Suomessa käytettävässä CCA-kyllästeessä on keskimäärin 6-14 % kuparioksideja, 16-38 % kromioksideja ja 10-25 % arseenioksideja. CCA-kyllästeen sisältämät arseeni, kromi ja kupari ovat suurina pitoisuuksina ihmiselle ja ympäristölle haitallisia.

Kreosoottiöljy on koksin valmistuksen yhteydessä syntyvä kivihiilitervan tisle. Öljy koostuu sadoista orgaanisista aineista, joista osa on todettu ympäristölle tai terveydelle vaarallisiksi. Kreosootilla kyllästetty puu on tummanruskeaa, ja sillä on tunnusomainen haju. Kreosoottiöljy ei kiinnity puuhun yhtä hyvin kuin suolakyllästeet. Kreosoottiöljyn pitoisuus kierrätysterminaaliin tuotavassa puutavarassa on noin 10-20 % puutavaran painosta.

Käytöstä poistettava CCA- ja kreosoottikyllästetty puu on yleisimmistä jätteistä sekä ongelmajätteistä annetun ympäristöministeriön asetuksen (1129/2001) mukaan ongelmajätettä, eikä sitä saa sijoittaa kaatopaikalle tai polttaa muualla kuin tarkoitusta varten suunnitellussa polttolaitoksessa.

Kuva 6. Suunnitellun toiminnan periaatekuva.

(13)

Toiminta alueella - yleiskuvaus 1. Kuljetukset

Painekyllästetyt pylväät tuodaan alueelle täyspitkinä pylväinä, joiden pituus on 4-12 metriä. Kaikki purkamiset ja lastaukset tehdään kuljetuskaluston nosturilla tai alueella olevalla siirtokalustolla.

2. Punnitus

Käsittelyyn tulevat materiaalit punnitaan käsittelyalueen omalla tai lähialueella olevalla vaa’alla. Punnitus tehdään täydellä ja tyhjällä kuormalla.

3. Pylväiden esivalinnat

Kaikille pylväille tehdään ns. esivalinta, jossa valitaan kokonaan murskaukseen menevät pylväät ja mahdollisesti uusiokäyttöön menevät pylväät. Valinta tehdään pelkästään silmämääräisen arvioinnin perusteella, ja kaikki siirrot käsittelypaikoille tehdään siirtokalustolla.

4. Murskaukseen menevien pylväiden käsittely

Murskaukseen menevät pylväät sahataan tarvittaessa esimerkiksi moottorisahalla pätkiksi, ja niistä poistetaan kaikki suuret näkyvät metalliosat, kaapelit, eristimet jne.

Tässä vaiheessa voidaan vielä osa pylväistä siirtää uusiokäyttöpylväiden linjalle.

Metallien poiston ja lyhennyssahauksen jälkeen pylväsosat nostetaan siirtokalustolla suoraan murskattavaksi. Metallien irrottamisessa pylväistä tarvitaan erilaisia sähköisiä ja hydraulisia aputyökaluja. Käsittelyssä erotellut metallit siirretään suoraan erilliselle metallilavalle.

5. Uusiokäyttöön menevien pylväiden käsittely

Uusiokäyttöön menevät pylväät sahataan esimerkiksi moottorisahalla etukäteen määriteltyyn standardipituuteen ja niistä poistetaan kaikki suuret näkyvät metalliosat, kaapelit, eristimet jne. Uusiokäyttöön kelpaamattomat pylväsosat nostetaan siirtokalustolla suoraan murskattavaksi. Eripituiset uusiokäyttöpylväät kasataan omiin pituuden mukaisiin kasoihin kuljetusta varten. Käsittelyssä erotellut metallit siirretään suoraan erilliselle metallilavalle.

6. Pylväiden murskaus hakkeeksi

Pylväät murskataan sopivantyyppisellä murskaimella yhdessä tai kahdessa vaiheessa halutun kokoiseksi hakkeeksi. Murskatyypin määrittelee haluttu hakekappalekoko ja kapasiteetti. Murskain siirtää hakkeen suoraan siirtohihnalle. Murskan läheisyyteen asennetaan kiinteä vesisammutusputkisto.

7. Metallien erottelu

Murskausvaiheessa irronneet metallikappaleet erotellaan magneettierottimella erilleen hakkeen joukosta. Eroteltu metalli siirretään metallikierrätyksen lavoille.

8. Hakkeen siirrot varastointiin ja varastointi

Murskaimelta tuleva hake siirretään välivarastokasaan tai pitkäaikaisvarastoon, joka on erikseen rajattu alue.

9. Hakkeen lastaukset ja kuljetus

Hake lastataan pitkäaikaisvarastosta hakerekkoihin.

10. Uusiokäyttöön menevien pylväsosien käsittely

(14)

Uusiokäyttöön varastoidut pylväsosat lastataan siirtokalustolla rekka-autoihin, joissa on riittävän kokoiset laidat.

11. Käsittelyalueen liikennejärjestelyt

Käsittelyyn pylväitä tuovien rekkojen ja hakerekkojen liikenne järjestetään siten, että risteävää liikennettä on vain vähäisessä määrin. Uusiokäyttöön lähtevien pylväsosien kuljetus pyritään järjestämään paluukuljetuksena pylväskuljetusrekoilla.

Kuva 7. Periaatekuvaus yksikön toiminnasta

4.3.1 Kestopuun vastaanotto ja varastointi

Käsitelty puu tuodaan alueelle pääasiassa kuorma-autoilla. Käytöstä poistetut pylväät voivat tulla suoraan käyttöpaikalta yli 10 metrin pituisina. Muu käsitelty puu tuodaan syntypaikoilta tai keräyspisteistä siirto- tai vaihtolavoilla. Osa käsitellystä puusta voidaan tuoda myös junalla. Siirto- ja rahtiasiakirjat tarkastetaan vastaanoton yhteydessä. Kuormat punnitaan, minkä jälkeen ne puretaan lajittelukentälle ja tarkastetaan sekä hyväksytään vastaanotetuksi.

4.3.2 Lajittelu

Käsitelty puu lajitellaan ja välivarastoidaan pinoissa tiiviillä asfaltoidulla kentällä.

Lajittelussa käytetään tarvittaessa käsianalysaattoreita tai muita tarkoitukseen sopivia tunnistuslaitteita.

Käsitellystä puusta otetaan talteen metalliosat ja muut uudelleenkäyttöön, myyntiin tai energiahyötykäyttöön soveltumattomat osat, jotka pakataan siirtolavoille. Ne toimitetaan edelleen jalostettavaksi teollisuuden uusioraaka-aineena, hyödynnettäväksi energiana tai loppusijoitettavaksi kaatopaikalle.

vastaanotto punnitus, välivarastointi

metalliosien erotus

puun tunnistus CCA-kreosootti

haketus tai hyötykäyttö

metallien erotus

hakkeiden välivaras-

tointi

hakkeiden kuljetus hyötykäyttöön

HYÖTYKÄYTTÖ

(15)

Käsitellyt puupylväät ja muu pitkä puutavara katkaistaan tarvittaessa uudelleenkäytön, myynnin tai energiahyötykäytön kannalta sopivan mittaisiin kappaleisiin, jotka lajitellaan ja välivarastoidaan omiin pinoihinsa. Puun katkaisussa syntyvät puusäleet tai sahanpuru otetaan talteen ja toimitetaan edelleen hyödynnettäväksi energiana.

4.3.3 Murskaus ja energiahyötykäyttö

Puutavara murskataan suojarakennukseen sijoitettavalla siirrettävällä murskaimella.

Murskaintilan suunnittelussa otetaan huomioon melun- ja pölyntorjunnan vaatimukset.

Uudelleenkäyttöön tai myyntiin soveltumaton puutavara siirretään varastokentältä pyörökuormaajalla murskauskentälle, josta puutavara syötetään murskaimeen kahmarilla. Puutavara murskataan sopivaan palakokoon (esim. 50x200 mm), joka määräytyy energiahyötykäytön murskeelle asettamien laatuvaatimusten mukaisesti.

Murskeesta erotetaan metalliosia magneetilla, ennen kuin se siirretään kuljettimella varastohalliin tai suoraan kuljetusvälineeseen. Metalliosat pakataan erikseen siirtolavalle. Murskattavaa puutavaraa kastellaan murskauksen aikana pölyämisen vähentämiseksi ja tarvittaessa käytetään pölynerottimia.

4.3.4 Murskeen välivarastointi ja kuljetus energiahyötykäyttöön

Murskauksessa syntynyt hake varastoidaan katollisessa varastotilassa. Hakkeen varastointikapasiteettia on suunniteltu olevan noin 3 000 m³. Varastoinnissa ja murskeen lastauksessa maahan laskeutuva pöly siivotaan talteen tarkoitukseen soveltuvilla laitteilla. Murske lastataan pyörökuormaajalla katetuille siirtolavoille, joissa se kuljetetaan hyödynnettäväksi energiana. Siten murskeen kuljetuksessa ei vapaudu pölyä ympäristöön.

4.3.5 Uudelleenkäyttö ja myynti

Lajitellut uudelleenkäyttöön tai myyntiin soveltuvat puupylväät ja muu puutavara lastataan puutavara-autoon tai vaihtolavoille, ja kuormat punnitaan ennen kuljetusta uudelleenkäyttökohteeseen.

(16)

Kuva 8. Suunnitellun toiminnan alustava layout.

4.4 Vesien keräily ja käsittely

Ekokem Mäntyluodon vesienkäsittely

Ekokemin nykyisellä Mäntyluodon yksikön toiminta-alueella on oma erillinen sulkuventtiileillä varustettu viemärijärjestelmä, jossa piha-alueiden sadevedet ja muut valumavedet johdetaan hiekan- ja öljynerottimen kautta Porin kaupungin valumavesien viemäriin. Alueella on useita näytteenottokaivoja, joista otetaan analysoitavaksi vesinäytteet oman näytteenottosuunnitelman mukaisesti. Nykyisen alueen saniteettivedet johdetaan erilliseen Porin kaupungin Pihlavan jätevedenpuhdistamolle johtavaan paineviemäriin.

Suunnitellulla käsitellyn puun toiminta-alueella sadevedet ja muut pintavalumavedet kerätään talteen. Suunnitellun alueen vesienkäsittelyssä hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan Ekokem Mäntyluodon nykyisen toiminnan alueen viemärijärjestelmän toimintavalmiuksia.

Vesienkäsittelymenetelmien vaihtoehdot CCA-hankkeessa

Tässä ympäristövaikutusten arvioinnissa arvioitiin uuden käsittelyalueen kolmea eri vesienkäsittelyratkaisua.

A. vesien johtaminen sellaisenaan viemäriin, B. vesien johtaminen kunnalliseen viemäriin ja C. vesienkäsittely laitoksen alueella.

Selvityksessä tutkitaan mm. kuinka paljon ja missä muodossa alueen kenttävesissä voi esiintyä arseenia.

(17)

Kaikissa arvioitavissa vesienkäsittelyvaihtoehdoissa alueen kenttien muotoilu on suunniteltu toteutettavaksi niin, ettei kenttien tulviminen maastoon hallitsemattomasti ole määriteltävissä poikkeusoloissakaan mahdollista.

4.5 Liittyminen muihin hankkeisiin ja suunnitelmiin

Suunniteltu hanke liittyy osaltaan Ekokemin Riihimäen jätteidenpolttoyksiköiden toimintojen kehittämishankkeisiin tukien osaltaan niiden monipuolista kehittämistä.

5 Arviointimenettelyt ja osallistuminen

Arviointimenettelyn kulku ja tiedotus

Ympäristövaikutusten arviointimenettely käynnistyy kun hankkeesta vastaava toiminnanharjoittaja toimittaa arviointiohjelman yhteysviranomaiselle.

Yhteysviranomaisena toimivan Lounais-Suomen ympäristökeskuksen vastuualueeseen kuuluu arviointiohjelmasta ja arviointiselostuksesta tiedottaminen. Tiedottaminen tapahtuu kuuluttamalla hankkeesta julkisesti asianosaisille hankkeen arvioidulla vaikutusalueella. Arviointiohjelma lähetetään kuultavaksi vaikutusalueen asianomaisille viranomaisille lausuntojen antamista varten. Muut asianosaiset, kuten mm. vaikutusalueella asuvat, voivat toimittaa viranomaisille mielipiteensä hankkeesta kuulutuksessa ilmoitetun ajan kuluessa.

Asianosaisten annettua lausuntonsa ohjelmasta yhteysviranomainen antaa oman lausuntonsa arviointiohjelmasta hankkeesta vastaavalle. Näiden jälkeen hankkeesta vastaava toiminnanharjoittaja laatii arviointiselostuksen. Arviointiselostus laitetaan asianosaisten nähtäville ja lausuntokierrokselle samoin kuten arviointiohjelmakin.

Tämän jälkeen yhteysviranomainen antaa arviointiselostuksesta oman lausuntonsa.

Arviointiohjelmasta sekä -selostuksesta järjestetään yleisötilaisuudet hankkeen etenemisestä tiedottamiseksi ja asianosaisten mielipiteiden huomioimiseksi sekä kirjaamiseksi.

Tämän jälkeen hankkeesta vastaava toiminnanharjoittaja mahdollisesti laatii ympäristölupahakemuksen, johon tämä arviointiselostus liitetään.

(18)

Taulukko 1. YVA-prosessin ja ympäristölupahakemusprosessin 19.12.2007 päivitetty aikataulu.

Vaihe/aikataulu ⁰⁶

2007 07 2007

08 2007

09 2007

10 2007

11 2007

12 2007

01 2008

02 2008

03 2008

04 2008

05 2008

YVA–prosessin käynnistys

x Arviointiohjelman

laatiminen

- --- --- x Arviointiohjelman

kuuluttaminen ja tiedottaminen

x

Arviointiohjelman yleisötilaisuus

16.10 . Porin ympäristö-

toimiston lausunto

x

Muut lausunnot

Yhteysviranomai- sen lausunto arvi- ointiohjelmasta

x

Arviointiselostuk- sen laatiminen

--- --- --- --- --- ---x Arviointiselostuk-

sen kuuluttami- nen ja tiedottami- nen

x

Arviointiselostuk- sen yleisötilai- suus

26.3.

Lausunnot x

Yhteysviranomai- sen lausunto arvi- ointiselostuksesta

x

Ympäristölupa- hakemuksen laatiminen

-- --- ---x

Ympäristölupa 7-9

/2008

5.1 Arviointiohjelman nähtävillä olo

Arviointiohjelman vireilläolosta on kuulutettu ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain ja asetuksen mukaisesti Porin kaupungin ilmoitustaululla. Arviointiohjelma on pidetty nähtävänä Porin kaupungin hallintokeskuksessa, ympäristötoimistossa ja kaupunginkirjastossa 10.10. – 12.11.2007, ja siitä on pyydetty Porin kaupungin sekä muiden keskeisten viranomaisten lausunnot. Kuulutus arviointiohjelman nähtävänä olosta on julkaistu sanomalehdessä Satakunnan Kansa.

(19)

5.2 Arviointiohjelmasta saadut lausunnot ja mielipiteet

Lausunnot

Porin kaupunginhallituksen mielestä arviointiohjelma on riittävä.

Ympäristölautakunta on antamassaan lausunnossa pitänyt hanketta erittäin kannatettavana. Lautakunta tuo esille joitakin lisäselvitystarpeita arviointiin.

Lisäselvitystarpeet on esitetty arviointiselostuksen liitteenä olevassa lausunnossa arviointiohjelmasta. Lautakunta pitää vaihtoehtojen tarkastelussa pelkän nollavaihtoehdon tarkastelua riittävänä.

Kaupunkisuunnittelusta kaupunginhallitukselle lähetetyssä kirjeessä arviointiohjelman on ilmoitettu olevan maankäytön näkökulmasta riittävä.

Ympäristöterveydenhuollon kaupunginhallitukselle lähettämässä kirjeessä ilmoitetaan, ettei ympäristöterveydenhuollolla ole huomautettavaa arviointiohjelmaan.

Satakunnan Museo katsoo, että ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa tulee kiinnittää huomiota esitykseen suunniteltujen rakennelmien maisemallisesta sijoittumisesta rakennettuun teollisuusympäristöön.

Satakuntaliiton käsityksen mukaan arviointiohjelmassa on esitetty riittävällä tarkkuudella ne ympäristövaikutukset, joita hankkeesta voidaan olettaa aiheutuvan ja joiden arvioiminen on tarpeellista.

Yhteysviranomaisen lausunto (5.12.2007) on tämän arviointiselostuksen liitteenä.

Yhteysviranomaisen lausunnossa on mainittu seuraavat kohdat, joissa ohjelmaa tulee täydentää. Hankkeen kuvausta tulee täydentää havainnekuvilla laitoksen rakenteiden koosta ja mittasuhteista. Lisäksi tulee esittää arviot laitoksen käytön elinkaaresta.

Hankkeen toteutumisen aikatauluarviota tulee täsmentää. Arvioinnissa käytettävien selvitysten asiantuntijatahojen yksilöinti on tehtävä selkeästi. Hankkeen vaikutusalueen rajausta tulee selventää.

Mielipiteet

A ja B sekä Mäntyluodon Hotelli eivät halua, että Porin Mäntyluodossa aletaan käsitellä kreosootilla käsiteltyä puuta, ja että mahdollisen muunkin käsitellyn puun käsittelyn toimintoja valvottaisiin ja tarkistettaisiin tarvittaessa. Mielipide on esitetty kokonaisuudessa tämän arviointiselostuksen liitteessä olevassa lausunnossa arviointiohjelmasta.

5.3 Suunnittelu- ja seurantaryhmätyöskentely

Arviointityötä on laadittu seurantaryhmässä, jossa ovat olleet hankkeesta vastaavan Ekokemin sekä YVA-konsultin LogiPort Ky:n edustajat. Seurantaryhmän työskentelyyn ovat osallistuneet Ekokemiltä tuotantojohtaja Heikki Metsäranta, ympäristö- ja työsuojelupäällikkö Hannu Ukkonen sekä Mäntyluodon yksikön päällikkö Kai Laaksonen. Seurantaryhmän sihteerinä on toiminut arviointia tekevän konsultin edustaja.

(20)

5.4 Arviointiselostuksen nähtävillä olo

Arviointiselostus tullaan asettamaan nähtäville samoin kuten arviointiohjelma.

Kansalaisilla ja eri intressiryhmillä on kuulutusaikana mahdollisuus esittää mielipiteensä selostuksesta yhteysviranomaiselle. Yhteysviranomainen pyytää selostuksesta lausunnon viranomaistahoilta. Ympäristövaikutusten arvioinnin lopuksi Lounais-Suomen ympäristökeskus antaa lausuntonsa arviointiselostuksesta ja sen riittävyydestä. Arviointiselostus ja siitä annetut lausunnot tulee liittää hanketta koskeviin lupahakemuksiin, mm. ympäristö- ja rakennuslupahakemukseen. Hanketta koskevasta lupapäätöksestä tai siihen rinnastettavasta muusta päätöksestä on käytävä ilmi, miten arviointiselostus ja siitä annettu yhteysviranomaisen lausunto on otettu huomioon.

5.5 Yleisötilaisuudet

Arviointiohjelmasta pidettiin yleisötilaisuus Yyterin golf-ravintolan tiloissa 16.10.2007. Paikalla oli 2 osallistujaa sekä edustajat Ekokemiltä, Lounais-Suomen ympäristökeskuksesta, LogiPort Ky:stä sekä Porin kaupungin ympäristötoimistosta.

Arviointiselostuksen valmistumisen jälkeen järjestetään avoin yleisötilaisuus, jossa esitellään arvioinnin tulokset. Tilaisuus pidetään 2.4.2008.

5.6 YVA-menettelyn päättyminen

Lounais-Suomen ympäristökeskus antaa lausuntonsa tästä YVA-selostuksesta enintään kahden kuukauden kuluessa nähtävillä oloajan päättymisestä. YVA- menettely päättyy ympäristökeskuksen lausuntoon.

6 Ympäristövaikutusten arvioinnin rajaus

6.1 Arviointitehtävä

Arvioitavat ympäristövaikutukset

Tässä ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä arvioidaan käsitellyn puun uudelleenkäyttö- ja esikäsittely-yksikön rakentamisen ja toiminnan vaikutukset ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain edellyttämässä laajuudesta.

Arvioitavaksi tulevat vaikutukset

• ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen

• maaperään, vesiin, ilmaan, ilmastoon, kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen

• yhdyskuntarakenteeseen, rakennuksiin, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön

• luonnonvarojen hyödyntämiseen

• näiden välisiin vuorovaikutussuhteisiin

Tässä hankkeessa arvioitavia vaikutuksia ovat erityisesti

• puupöly ja muut päästöt ilmaan

• päästöjen vaikutukset pohja- ja pintavesiin

• lisääntyvän liikenteen vaikutukset

• melun vaikutukset etenkin läheisille luontokohteille Natura-alueille

• entisen kosteikkoalueen rakentamiskelpoisuus

• ympäristöriskit erityisesti läheisille luontokohteille (Natura-alueet)

(21)

• käsitellyn puun asianmukaisen uudelleenkäytön ja esikäsittelyn kansalliset vaikutukset

• hankkeen sosiaaliset vaikutukset 6.2 Olemassa olevat selvitykset

Ympäristövaikutusten arviointi perustuu soveltuvin osin olemassa oleviin ja arvioinnin yhteydessä tehtäviin selvityksiin ja tutkimuksiin. Olemassa olevia selvityksiä ovat mm.

• tiedot alueen nykytoiminnan emissioista

• tiedot olemassa olevien sahatavaran murskauslaitosten päästöistä

• tiedot alueen ympäristön luontoarvoista ja aluerajauksista

• Yyterinniemen liikennelaskennat

Alueen nykyiset ympäristöolosuhteet tunnetaan varsin hyvin. Olemassa oleva aineisto on esitetty lähdeluettelossa luvussa 13.

Arvioinnin aikana laadittiin lisäksi mm. meluselvitys suunnitellun murskaustoiminnan meluvaikutuksista.

6.3 Tarkastelualueen rajaus

Suuri osa vaikutuksista rajoittuu hyötykäyttöyksikön välittömään läheisyyteen. Jäte- ja hulevesien käsittely liittyy koko teollisuusalueen infrastruktuuriin. Kuljetusten aiheuttamaa liikenteen kasvua tarkastellaan koko Yyterinniemen liikenteen kasvuna.

Natura- ja luonnonsuojelualueen läheisyyden takia ympäristövaikutuksia luontoarvoihin tarkastellaan kahden kilometrin säteellä alueesta.

Kuva 9. Välittömien ympäristövaikutusten tarkastelualue.

(22)

Alueellisten vaikutusten lisäksi selostuksessa tarkastellaan kestopuun kierrätyksen vaikutuksia koko Suomessa nollavaihtoehdon arvioimiseksi.

6.4 Arviointimenetelmät ja aineisto

Ihminen ja yhteiskunta

Ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen kohdistuvat vaikutukset

Ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen vaikuttavia tekijöitä arvioidaan kokonaisuutena.

Arvioinnissa on hyödynnetty muiden vaikutusten arvioinnin yhteydessä saatuja tietoja hankkeen vaikutuksista ihmisten jokapäiväiseen elinympäristöön.

Arviointia on täydennetty arviointiohjelmasta saatavien lausuntojen ja mielipiteiden sekä yleisötilaisuudessa esille nousevien asioiden perusteella. Erityistä huomiota on kiinnitetty hankkeen hyväksyttävyyteen ja sen mahdollisesti aiheuttamiin ennakkokäsityksiin.

Ihmiseen kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa on hyödynnetty sosiaali- ja terveysministeriön aiheeseen liittyviä oppaita ja tunnistuslistoja. Arvioinnin taustatiedoksi on kerätty tietoja sijoituspaikan ympäristöoloista, lähimmästä asutuksesta ja virkistysalueista sekä muista häiriintyvistä kohteista.

Terveysvaikutukset

Terveysvaikutuksia on arvioitu tarkastelemalla pintavesiin sekä ilmaan kohdistuvien päästöjen ja melun vaikutuksia käsittelyalueella työskentelevien ihmisten terveyteen.

Tässä on huomioitu aiemman seurannan tuloksia. Terveysvaikutusten arvioinnissa huomioidaan sosiaali- ja terveysministeriön asettamat ohjearvot.

Melu

Uudelleenkäyttö- ja esikäsittely-yksikön toiminnassa melua aiheutuu murskauksesta, liikenteestä ja työkoneiden käyntiäänistä. Hyötykäyttöyksikön toiminnan ja liikenteen muutosten vaikutusta ympäristön melutasoihin arvioidaan.

Luonnonympäristö

Vaikutukset luontoarvoihin

Toiminta kaavoitetulla teollisuusalueella ei aiheuta luontoarvojen menetyksiä.

Kuitenkin vaikutukset läheisten Natura-alueiden ja Levon luonnonsuojelualueen luontoarvoihin arvioidaan erikseen.

Päästöt ilmaan

Merkittävimmät päästöt ilmaan aiheutuvat murskaustoiminnasta ja liikenteestä.

Murskaustoiminnan aiheuttaman pölyämisen arvioinnissa hyödynnetään jo toimivista sahatavaran murskauslaitoksista saatavissa olevaa tietoa. Puupölyn leviäminen laitoksen ympäristöön arvioidaan. Lisääntyvän liikenteen aiheuttamia ilmapäästöjä arvioidaan liikennemääräarvioiden perusteella. Arvioituja päästöjä verrataan ilmanlaadun raja-arvoihin ja saatavilla olevaan tietoon ilmanlaadun nykytilasta.

(23)

Vaikutukset pintavesiin

Puupölyn ym. emissioiden leviäminen arvioidaan pintavesien osalta. Myös alueelle satavan huleveden viemäröintitavat selvitetään hankkeen jatkosuunnitelmissa.

Rakennettu ympäristö, maankäyttö ja maisema

Arviointia varten koottiin tiedot sijoituspaikan ja sen lähiympäristön nykytilanteesta, maankäytöstä ja harjoitettavista toiminnoista. Tulevaisuuden suunnitelmat maankäytön suhteen selvitettiin kaavoista.

Maaperään tulevat haitallisten aineiden valumat minimoidaan varmistamalla alueen viemäröintisuunnitelmat ja maaperän tekninen suojaus rakentamisen yhteydessä sekä laitoksen että välivarastoalueen kohdalta. Rakennettavan alueen maaperä on sekalaista täyttömaata, jonka rakentamiskelpoisuus selvitetään toiminnan aiheuttama tärinä huomioiden.

Vaikutukset liikenteeseen

Puu- ja murskekuljetukset lisäävät vähäisesti Mäntyluodon-Kirrinsannan liikennettä.

Liikennemääräarvioiden perusteella arvioidaan hankkeen vaikutukset liikenteen sujuvuuteen, turvallisuuteen sekä liikenteen aiheuttamiin päästöihin ja meluun.

Luonnonvarat

Alue sijaitsee Yyterin harjumuodostuman päällä, ja maaperä on hiekkaa, hietaa ja hiesua. Hiedan päälle on kerrostunut joen tuomaa hienoa maa-ainesta. Alueen hiekkavarat eivät ole savisuuden takia hyödyntämiskelpoisia, ja alueen pohjavesivarat eivät ole meren läheisyyden takia hyödyntämiskelpoisia.

Ympäristöriskit

Normaalista toiminnasta aiheutuvien vaikutusten lisäksi arviointiselostuksessa selvitetään toimintaan liittyvät riskit, häiriötilanteet ja mahdolliset katastrofitilanteet sekä näiden todennäköisyyttä ja vaikutuksia ympäristöön.

6.5 Epävarmuustekijät arvioinnissa

Ympäristövaikutusten arviointiin liittyy tekijöitä, joiden vaikutuksia joudutaan ennustamaan. Ympäristövaikutuksia arvioidaan vasta suunnitteilla olevasta käsitellyn puun kierrätystoiminnasta. Arviointi perustuu hankkeen suunnittelijoiden käytössä olevaan valmiiseen tietoon alueen ympäristöstä sekä suunnitellun toiminnan luonteesta. Arvioinnin epävarmuustekijät liittyvätkin juuri käytetyn tiedon sisältöön ja tasoon.

Arvioinnissa suoritetut keskeiset epävarmuustarkastelut:

- Toiminnalle suunniteltu sijaintipaikka tunnetaan hyvin, ja tästä tehtyjen

arviointien epävarmuus on vähäinen. Toiminnan ei odoteta pilaavan maaperää eikä vesialueita kaiken operoinnin tapahtuessa viemäröidyillä tiiviillä asfaltoiduilla laitosalueilla.

- Meri-Porista on laadittu 1995 luontoselvitys, mikä kattaa toiminnan valitun vaikutusalueen tarkastelun hyvin. Kaikkiaan sijaintipaikan ympäristön luonto tunnetaan hyvin, eikä luontovaikutusten arviointiin sisälly merkittäviä

epävarmuuksia.

(24)

- Pihlavanlahden Natura-alueen pesivä vesi- ja lokilinnusto on inventoitu vuosittain 1992 lähtien, ja Kirrinsannan alueen linnusto tunnetaan helpon saavutettavuutensa ansiosta hyvin.

- Meluvaikutuksiin liittyvät epävarmuudet on arvioitu olemassa olevien vastaavien murskainten vertailutietoa käyttäen.

- Lähialueiden ilman laadun arviointeja on tehty ja ollaan parhaillaan tekemässä.

Toimeksiantajina selvityksissä ovat olleet Porin kaupunki ja Porin Satama sekä Kuusakoski Oy.

- Alueen liikennemäärät tiedetään hyvin, ja liikenteen aiheuttamiin vaikutuksiin liittyy vähän epävarmuustekijöitä.

- Laitoksen normaalitoiminta ei aiheuta ympäristölleen merkittäviä haittoja.

Laitoksen ympäristöä mahdollisesti kuormittavien häiriötilanteiden ennustaminen on melko vaikeaa.

- Hankkeen välittömien elinkeinovaikutusten arviointi on tehtävissä melko tarkoin.

Rakentamisen kerrannaisvaikutusten arviointiin liittyy vähäisissä määrin epävarmuutta.

- Laitosrakenteiden soveltuminen sijaintipaikkaan voidaan ennustaa hyvin rakentamisesta tehtyjen suunnitelmien ja kuvien kautta.

Suoritettujen tarkastelujen epävarmuudet eivät vaikuta merkittävästi ympäristö- vaikutusten arvioinnista tehtyihin johtopäätöksiin.

7 Ympäristön nykytila ja arvioidut ympäristövaikutukset

Luonnonympäristö

Alue sijaitsee Yyterin harjumuodostuman päällä, ja sen maaperä on hiekkaa, hietaa ja hiesua. Hiedan päälle on kerrostunut joen tuomaa hienoa maa-ainesta. Mäntyluodon rautatien rakentaminen 1890-luvulla aloitti mittavien rautatie- ja maantiepengerrysten sarjan, jonka seurauksena jokivedet virtaavat nyt Pohjanlahteen Mäntyluodon sataman pohjoispuolelta.

Tontti sijaitsee toiminnallisella teollisuusalueella, eikä sen välittömässä läheisyydessä ole luontoarvoja omaavia kohteita. Kokemäenjoen suiston-Pihlavanlahden Natura 2000 –alueen raja kulkee noin 600 metriä tontista itään Tahkoluodon ratapenkereen takana. Eteläsuunnassa sijaitsevalle Preiviikinlahden-Yyterin Natura 2000 –alueelle on matkaa 2,1 km. Tontista lounaaseen 500 metrin etäisyydellä on Levon lampi, joka on Satakunnan seutukaavassa ja Porin yleiskaavassa vahvistettu kaavamerkinnältään SL-1 luonnonsuojelualueeksi arvokkaan kosteikkoluontonsa takia.

7.1 Yhdyskuntarakentaminen ja maankäyttö

7.1.1 Sijainti ja nykyinen maankäyttö Sijainti

Ekokemin Mäntyluodon yksikkö ja hankkeen suunniteltu toteutuspaikka sijaitsee Porin rannikolla Yyterin kylässä avomeren tuntumassa. Nykyisellä alueella Kirrinsannantie 3:ssa toimintaa harjoittavat Ekokemin keräysöljyjen käsittelylaitos mukaan lukien ongelmajätteiden ja eräiden muiden hyödynnettävien jätteiden välivarastotoiminnot. Samalla alueella sijaitsee myös Ekokem-Palvelu Oy:n saastuneiden maiden käsittely-, välivarastointi ja loppusijoitusalue. Nykyinen toiminta on aloitettu vuonna 1986. Tontti rajoittuu pohjoisessa telakka-alueeseen, idässä teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeseen, lännessä yleisten rakennusten

(25)

korttelialueeseen sekä etelässä puistoalueeseen. Sijaintipaikan naapurustossa sijaitsevat mm. Tehcnip Offshore Finland Oy, Porin Satama, VR ja Kirriwood Oy.

Kuva 10. Ekokem Mäntyluoto ja käsitellyn puun jatkokäsittelyn suunniteltu sijoituspaikka.

Kuvalähde: Porin kaupunki, mittaustoimi Maankäyttö

Ekokem Mäntyluodon nykyiset ja suunnitellut toiminnot sijaitsevat alueella, jonne on tuotu täytemaiksi hiekkaa ja soraa. Täytemaakerrosten paksuus on 4-5 metriä, ja niiden alapuolella on savi- ja silttimaakerroksia. Savi- ja silttimaiden alla on moreenia.

Maanpinta alueella on 1,9-2,4 metriä merenpinnan yläpuolella. Pohjaveden pinta noudattaa merenpinnan korkeusvaihteluja. Pohjaveden pinta on 0,3-1,6 metriä nykyisen maanpinnan alapuolella. Laitos ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella, eikä sen läheisyydessä ole talous- tai käyttövesikaivoja. Koko nykylaitoksen toiminta- alue on asfaltoitu.

7.1.2 Kaavoitus- ja suojelutilanne

Hankkeen suunniteltu sijoituspaikka kuuluu osana 6.3.2000 vahvistettuun Meri-Porin osayleiskaavaan. Alueen kaavamerkintä on (T) = teollisuus- ja varastoalue. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin kilometrin etäisyydellä suunnitellusta sijoituspaikasta. Muita välittömästi häiriintyviä kohteita ei lähistöllä ole. Porin kaupunki on osoittanut Karhuluodontien-Merikarhuntien asemakaava-alueelle, noin 500 metriä laitosalueelta lounaaseen, koirille tarkoitetun uimarannan, joka on runsaassa käytössä. Sijoituspaikan vaikutusalueella ovat lisäksi mm. Yyterin laajat virkistysalueet, pienvenesatama, useita uimarantoja, lintutorni, luontopolkuja ja golfkenttä.

(26)

Kuva 11. Pohjois- ja Lounais-Porin osayleiskaavaote 2000, Porin KH:n hyväksyntä 6.3.2000.

Tontin länsipuolella noin kahden kilometrin päässä on Uniluodon kylätaajama ja noin yhden kilometrin päässä etelässä alkaa Levon kylän asutus. Yyterin kylään kaakossa ja Karhuluodon taloihin lounaassa on noin kahden kilometrin matka. Pohjanlahden rantaan on linnuntietä noin kilometri niin lounaassa kuin luoteessa, ja Kokemäenjoen laskulahdelle Pihlavanlahdelle on matkaa 800 metriä.

Porin kaavoituskatsauksen 2008-2010 mukaan Kirrinsannan 66. teollisuusalueella on 1-3 vuoden aikajänteellä suunnitteilla kaavauudistus, jossa alueen asemakaava tarkistetaan Porin Sataman kehittämistarpeiden ja Meri-Porin osayleiskaavan periaatteiden mukaan ottaen huomioon vanha kaatopaikka ja luontokäytävät.

Tavoitteena on lisätä tuulivoimatuotantoa alueella.

(27)

Kuva 12. Kirrinsannan teollisuusalue, kaavauudistussuunnitelma 1-3 vuodessa.

lähde: Porin kaavoituskatsaus 2008-2010

Yleiskaavassa on lisäksi varaukset Mäntyluodontien nelikaistaistukselle välille Tiilimäki-Uusiniitty ja eritasoliittymille Ulasoorin, Uudenniityn ja Rieskalan liittymiin. Ahlströmin aluetta Pihlavassa on suunniteltu laajennettavaksi ja teollisuusraiteen viereen on varaus uudelle tieyhteydelle, joka parantaa kulkuyhteyksiä etenkin sataman suuntaan. Pohjoisen satamatien ja Reposaaren maantien risteyksen tuntumaan on varaus yritystoiminnalle.

Kuva 13. Ote Satakunnan seutukaavasta.

lähde: Satakunnan seutukaavaselostus (Sarja A:255)

Satakuntaliiton 5. seutukaava on ympäristöministeriön 11.1.1999 vahvistama. Siinä hankkeen suunniteltu sijoitusalue on osoitettu kaavamerkinnällä T

(teollisuustoimintojen alue).

(28)

Kuva 14. Satakunnan maakuntakaavan valmistelu A0+.

lähde: Satakuntaliitto maakuntakaavan valmistelu.

Suojelualueet ja -kohteet

Kokemäenjoen suisto, Preiviikinlahti ja Yyterinsannat kuuluvat Suomen Natura 2000 –verkostoon. Kokemäenjoen suistoalue (FI0200079, noin 2800 ha) on sekä kasvillisuutensa että linnustonsa puolesta kansainvälisesti merkittävä kosteikkoalue, joka on sekä luonto- että lintudirektiivin mukainen suojelukohde. Preiviikinlahti on laaja, rannoiltaan matala liejupohjainen merenlahti, joka on kansainvälisesti merkittävä linnustonsuojelualue. Yyterin santojen avoin dyynialue on puolestaan Etelä-Suomen laajin yhtenäinen ja yhä aktiivinen dyynialue, jonka pituus on kaikkiaan noin kolme kilometriä.

Preiviikinlahden pinta-alaltaan noin 4600 ha:n suuruinen Natura-alue FI0200151 on lintudirektiivin mukainen kohde ja sijaitsee kokonaisuudessaan pinta-alaltaan noin 5500 ha:n suuruisen luontodirektiivin mukaisen kohteen FI0200080 sisällä. Näistä Natura 2000 –alueista Kokemäenjoen suisto sijaitsee lähimpänä hankkeen sijoituspaikkaa, etäisyys on pienimmillään noin 600 metriä. Yyterinsannan suojelualue sijaitsee lähimmillään noin 2 kilometrin päässä hankkeen sijoituspaikasta.

Laitokselta 500 metriä lounaaseen sijaitsee asemakaavavarauksin merkitty, Pohjanlahteen rajoittuva luonnonsuojelualue (SL-1). Alueen luonnontilainen hiekkaranta sekä puuton ja luonnontilaisesti vähäpuustoinen dyynialue ovat luonnonsuojelulain mukaisesti suojeltavia luontotyyppejä.

Suunniteltu hanke ei vaikuta Natura-alueiden suojelun toteuttamiseen. Hanke ei myöskään vaikuta Levon luonnonsuojelualueen toteuttamiseen.

(29)

7.1.3 Hankkeen vaikutus yhdyskuntarakenteeseen ja suhde maankäytön suunnitelmiin

Suunniteltu hanke tiivistää nykyistä rakennettua yhdyskuntarakennetta. Suunnitellut rakenteet sijoittuvat jo rakennettuun teolliseen ympäristöön, jossa pääosa yhdyskuntatekniikasta on jo olemassa Ekokemin nykyisen yksikön yhteydessä.

Hankkeella toteutetaan alueen maankäytön suunnitelmia niiden tarkoittamassa muodossa.

7.2 Jätehuollon nykytilanne ja vaikutuksen jätehuoltoon

7.2.1 Jätehuollon nykytilanne

Ekokem Mäntyluodon nykyisen yksikön kaikki ongelmajätteeksi luokiteltavat prosessissa syntyvät jätteet, kuten kiinteät pastamaiset jätteet ja liuotinjätteet, välivarastoidaan ja toimitetaan Riihimäelle loppukäsiteltäviksi ja hyödynnettäviksi energiana. Laitoksella syntyvä kaatopaikkakelpoinen jäte ja muu jäte, kuten paperi, toimitetaan asianmukaiseen käsittelypaikkaan. Hankkeen suunnitellulla sijoitusalueella on näin valmiit rakenteet ja menettelyt jätehuollon hoitamiseksi.

7.2.2 Hankkeen vaikutukset jätehuoltoon

Suunnitellun käsittely-yksikön toteuttamisen vaikutukset jätehuoltoon tulevat käsitellyn puun lisääntyvinä kuljetuksina, jolloin kierrätetään uudelleenkäyttöön useimmiten luonnossa avovarastoinnissa lojuvia käytöstä poistettuja puita.

7.3 Energiatalous

7.3.1 Nykytilanne

Ekokem-konserni liittyi energiansäästösopimukseen vuonna 2001 ja Porin toimipaikassa Electrowatt-Ekono teki energiakatselmuksen 2002. Suunnitellun laitoksen toiminta ja sen energiankäytön tarkkailu sekä tehostaminen liitetään osaksi yhtiön energiansäästösopimusta.

7.3.2 Hankkeen vaikutus energiatalouteen

Hankkeen vaikutus energiatalouteen tulee käsitellyn puun polton tuomana lisäenergiana. Haketta on suunniteltu poltettavan Ekokemin Riihimäen polttolaitoksella. Syntyvän hakkeen osuus on noin 26.000 tonnia, mikä vastaa 390.000.000 MJ energiasisältöä (noin 15 MJ/kg) .

7.4 Elinkeinoelämä

Ekokemin Mäntyluodon yksikössä työskentelee selvityksen tekohetkellä 10 henkilöä.

Täystyöllisyyden ylläpitämiseksi Ekokemin Mäntyluodon yksikössä on arvioitu tarvittavan lisäkuormitusta nykyiselle henkilökunnalle. Suunniteltu hanke varmistaisi nykyisen henkilökunnan työllistymistä Ekokem Kirrinsannan yksikössä.

7.4.2 Hankkeen vaikutus elinkeinoelämään ja työllisyyteen

Hankkeen rakennusvaiheen arvioidaan työllistävän noin 8 henkilöä työmaalla. Tämän lisäksi hankkeella on työllistävä vaikutus valittujen rakennusurakoitsijoiden tehtailla.

(30)

Suunnitellun hankkeen tavoitteena on säilyttää Ekokemin Mäntyluodon yksikön työpaikat täydentämällä yksikön nykyistä työkuormitusta käsitellyn puun jatkojalostustoiminnalla.

7.5 Maisema

Suunnitellun sijoituspaikan maisemaa hallitsee rakennettu teollisuusympäristö sekä rakenteilla olevat teollisuustoiminnalle varatut alueet. Uusi teollisuusrakennus sijoittuu vallitsevaan teollisuusympäristöön eikä kohoa naapurirakennuksia korkeammaksi. Esimerkiksi alueella olevan Ekokem Palvelut Oy:n hpilaantuneiden maa-ainesten käsittelyhalli on 7 m korkuinen ja lähiympäristössä on tätäkin huomattavasti korkeampia rakennuksia. Mantereen puolelta tarkasteltuna taustalla ovat sataman ja telakan korkeat rakennukset.

7.5.2 Hankkeen maisemavaikutukset

Suunnittelun kohteena olevalle alueelle rakennetaan noin 200 neliön suuruinen noin kuusi metriä korkea rakennus murskaimen sijoituspaikaksi. Murskainrakennuksen lisäksi alueelle sijoittuvat käsiteltävien puiden varastokasat sekä murskatun hakkeen katosvarastot. Hankkeen maisemavaikutukset täydentävät alueen rakennettua teollisuusympäristöä. Hankkeella ei ole mainittavia maisemavaikutuksia.

Kuva 15. Ilmakuva alueesta.

7.6 Liikenne

Kehityshankkeen kannalta on erittäin merkityksellistä, että alueella on hyvin toimivat ja turvalliset liikenneyhteydet. Mäntyluodon-Kirrinsannan liikenneyhteydet ovat maantie- ja raideliikenneyhteyksiä. Alueen pääasialliset nykyiset liikennevirrat muodostuvat Mäntyluodon satamaliikenteestä ja satamassa toimivien yritysten liikenteestä sekä Kirrinsannassa toimivien yritysten kuten Technip Offshore Finland Oy:n ja Ekokem Oy:n paikallisyksikön liikennevirroista. Alueen liikennevirtoja lisäävät lisäksi asuminen ja työmatkaliikenne.

(31)

Mäntyluotoon/Mäntyluodosta suuntautuva liikenne on pääosin raskasta tavaraliikennettä. Sataman raskasliikenteen arvellaan kasvavan nykyisestään merkittävästi sataman tavaraliikennevirtojen lisääntyessä mm. rikasteliikenteen osalta.

Porin satamien ja Meri-Porin teollisuuden liikennetarpeiden priorisointi 2004 (Ramboll 2004) -selvityksen mukaan Mäntyluodon KVL-liikenne on kasvanut vuodesta 2001 vuoteen 2004 31 %. Mäntyluodon KVL-liikenne vuonna 2004 oli 2483 ajoneuvoa. Raskasliikenteen kasvu tarkasteluajanjaksolla 2001-04 oli 18 %.

Mäntyluodontiellä raskaan liikenteen osuus on 7-12 %. Raskasliikenteen kuormakoot ovat luokkaa 35–45 tonnia/kuorma.

Porin sataman teettämän selvityksen mukaan vuonna 2003 Mäntyluodon sataman huipputuntiliikenne (meno/paluu) oli 710 ajoneuvoa. Laskelma tehtiin porttien kulunvalvonnan perusteella, ja siinä on laskettu henkilöautot, raskas liikenne ja työkoneet.

Ekokemin Mäntyluodon yksikön vuoden 2005 liikennevirrat olivat seuraavat:

keräysöljy 485 kuormaa, laivaöljyt 265 kuormaa, valmistuotekuljetukset 350 kuormaa, tukipolttoainekuljetukset 25 kuormaa, jätteet Riihimäelle 85 kuormaa, kauttakulkukuormat 55 kuormaa; kaikkiaan 1265 kuormaa.

7.6.2 Liikenneturvallisuus

Mäntyluodontien (valtatie 2) liikenne on kasvanut kolmessa vuodessa (2001-2004) noin 30 %. Raskas liikenne on kasvanut noin 20 %, mitä on kasvattanut erityisesti kemikaalikuljetusten lisääntyminen. Mäntyluodontiellä tapahtui välillä Länsitie- Kirrisannantie vuosina 1998-2003 yhteensä 101 liikenneonnettomuutta, joista henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia oli 38 ja kuolemaan johtaneita onnettomuuksia 24. Mäntyluodontiellä keskimääräinen henkilövahinko- onnettomuustiheys on 51,2 onnettomuutta/100 km, kun valtakunnallinen valtateiden keskiarvo vuonna 2002 oli 15,8 onnettomuutta/100 km.

Mäntyluodontien liikennemäärien lisääntymisestä suunnitellun laitoksen arvioidut liikennevirrat muodostavat hyvin vähäisen osan. Laitoksen vähäisten liikennevirtojen ei arvioida vaikuttavan Mäntyluodontien onnettomuustiheyksiin.

7.6.3 Laitoksen liikenne

Laitoksen liikenne muodostuu käsitellyn puun tuonnista käsiteltäväksi sekä jatkojalostetun käsitellyn puun toimituksista laitokselta asiakkaille. Laitokselle saapuvien lastien määrä on noin 800 autoa vuodessa ja lähtevien lastien noin 1200 autoa vuodessa.

7.6.4 Liittyvät suunnitelmat ja parantamistarpeet

Hankkeen mahdollisen toteuttamispäätöksen tueksi ja sen jatkoselvityksenä tutkitaan raideliikenteen käyttömahdollisuudet käsitellyn puun toimituksissa laitokselle sekä jatkojalostetun käsitellyn puun toimitusmahdollisuuksissa asiakkaille.

7.6.5 Hankkeen vaikutus liikenteeseen

Laitoksen liikenteen vaikutus Mäntyluodon-Kirrinsannan kokonaisliikennemääriin on erittäin vähäinen. Mäntyluodon vuoden 2004 KVL-vuorokausiliikenne on

(32)

tutkimuksen mukaan 2483 autoa vuorokaudessa. Laitoksen aiheuttaman liikenteen lisäys Mäntyluotoon on keskimäärin kahdeksan autokäyntiä vuorokaudessa.

7.6.6 Liikenteen vaikutus luontoon

Laitoksen aiheuttamat liikennemäärälisäykset alueen nykyliikenteeseen ovat marginaaliset. Liikenteen ympäristövaikutukset Meri-Porissa näkyvät vähäisesti lisääntyvinä päästöinä ja kasvavana meluna. Liikennepäästöjen lisääntyminen on prosentuaalisesti pieni jo kuormitetussa Meri-Porissa. Mäntyluodon pikatien sekä rautatien nykyiset meluvaikutukset kuormittavat jo nykyisellään aluetta, ja ne ovat tietojen mukaan karkottaneet pesimälintuja eräiltä alueilta. Hankkeen takia ei kuitenkaan rakenneta uusia teitä, ja hanke sijoittuu ennestäänkin melukuormitetulle alueelle. Laitoksen toiminnan aiheuttamien liikennemäärien lisäyksellä ei arvioida olevan erityistä vaikutusta luontoon.

7.7 Melu ja tärinä

7.7.1 Melun ja tärinän nykytilanne

Porin Mäntyluodossa toimivien Mäntyluodon sataman ja alueen yritysten toiminnasta aiheutuu melua ja osin vähäistä tärinää lähiympäristöönsä. Satamatoiminnasta aiheutuva melu syntyy pääasiassa lastien purku-, lastaus- sekä siirtotoiminnoista.

Sataman ja alueen yritysten synnyttämä melu on osin staattista, osin impulssimaista.

Mäntyluodontien liikenteen melupäästöt ovat merkittäviä arvioitaessa alueen kokonaismelupäästöjä. Lisäksi alueen luonnollisia taustamelun lähteitä ovat tuulesta johtuva puiden kahina sekä aaltojen kohina.

Ekokemin nykyisestä alueella tapahtuvasta toiminnasta ei arvioida aiheutuvan melu- tai tärinähaittoja ympäristöönsä. Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy on mitannut joulukuussa 1998 laitoksesta aiheutuvaa ympäristömelua. Raportissa (n:o 12397, 4.12.1998) todetaan, että laitoksen toiminnasta ei aiheudu meluhaittaa eikä melun ohjearvojen ylittymistä lähimmälle asutukselle.

7.7.2 Hankkeen meluvaikutukset

Hankkeen meluvaikutuksia on selvitetty mallintamalla suunnitellun toiminnan meluvaikutuksia ympäristöönsä. Meluselvityksen on toteuttanut Promethor Oy.

Meluselvityksessä esitetään Ekokemin Porin Mäntyluotoon suunnitteleman puumurskaimen aiheuttama ympäristömelun suuruus. Mallinnettavana on kaksi tilannetta: murskain ilman melusuojaa avoimella paikalla ja murskain rakennuksen sisällä. Melun leviämislaskenta on tehty ohjelmalla Datakustik Cadna 3.7 käyttäen yhteispohjoismaista teollisuusmelumallia.

Lähtötiedot

Taulukossa 2 on esitetty vastaavalle puumurskaimelle määritetty äänitehotaso.

Taulukossa 2 on lisäksi arvioitu äänitehotaso, kun murskaimen ympärille on rakennettu lähes umpinainen rakennus. Rakennuksen seinien ja katon ääneneristävyys on arvioitu 10 kg/m² painavan rakennuslevyn eristävyyden suuruiseksi (vastaa likimain pellin ääneneristävyyttä, jota ulkovuoraus todennäköisesti on).

Rakennuksessa on aukkoja etelään (murskeen hihnakuljetin), pohjoiseen (puutavaran tuonti kuorma-autoilla) ja länteen (puutavaran siirto murskaimelle varastosta). Näihin suuntiin melun on oletettu leviävän 30 asteen kulmassa lähes vapaasti, kuitenkin niin, että etelään suuntautuvasta tehotasosta on vähennetty 10 dB, pohjoiseen

(33)

suuntautuvasta tehotasosta 5 dB ja länteen suuntautuvasta tehotasosta 0 dB (arvioitu aukkojen koon ja murskain sijainnin mukaan).

Taulukko 2.

Suoritetut laskennat ja laskentatulokset

Laaditussa selvityksessä on mallinnettu kaksi eri tilannetta:

A. Puumurskaimen aiheuttama keskiäänitaso LAeq,7-22.

B. Rakennuksessa olevan puumurskaimen aiheuttama keskiäänitaso LAeq,7-22.

Oletuksena on, että puumurskain on toiminnassa 15 h päivässä eli koko päiväajan.

Muita melulähteitä, kuten kaivinkoneet ja liikenne, ei mallinnuksessa ole huomioitu.

Laskentatulokset ovat liitteissä 1 ja 2. Laskentatuloksien perusteella 45 dB melutaso ulottuu

- noin 580 m etäisyydelle murskaimesta, kun murskainta ei ole suojattu

- noin 100-580 m etäisyydelle murskaimesta, kun murskain on sijoitettu rakennuksen sisälle.

Jälkimmäisessä vaihtoehdossa ylli 45 dB:n melualue on siis selvästi pienempi kuin ilman suojarakennusta. Laskentatulosten perusteella 45 dB:n melualue ei ylety yhdenkään loma- tai vakituisen asuinrakennuksen piha-alueelle.

Hankkeen meluvaikutukset kohdistuvat lähinnä pesimälinnustoon. Hanke sijoittuu meluisalle alueelle, jolta melulle herkät lintulajit ovat jo kaikonneet. Lintujen pesimäaikana melua synnyttävä toiminta sijoittuu ”virka-ajalle” eikä hiljaisille aamutunneille. Huomioiden alueen nykyisen liikenteen ja melutason hankkeen meluvaikutuksen ei voi katsoa karkottavan pesimälinnustoa läheisiltä Natura-alueilta.

Seuraavassa on esitetty ympäristömelun mallinnukset niin, että murskain on ilman suojarakennusta ja murskain on sijoitettuna suojarakennukseen.

(34)

Kuva 16. Ympäristömelun mallinnus, murskain ilman suojarakennusta.

Pohjakartta: Porin kaupunki, mittaustoimi

Kuva 17. Ympäristömelun mallinnus, murskain sijoitettu suojarakennukseen.

Pohjakartta: Porin kaupunki, mittaustoimi

Suoritettujen melulaskentojen mukaan valtioneuvoston päätöksen 993/1992 päivä- ja yöajan ohjearvot alitetaan kaikilla loma- tai asuinrakennusten piha-alueiden riippumatta siitä, onko puumurskain sijoitettu avonaiselle paikalle tai rakennuksen

(35)

sisään. Suojarakennuksella melualueen laajuutta voidaan pienentää. Laskentamallista aiheutuvan epävarmuuden voidaan arvioida olevan ±3 dB. Lisäksi epävarmuutta aiheutuu suojaavan rakennuksen eristävyysarviosta ja murskaimen melulähdeosien sijoittumisesta seinäaukkoihin nähden. Kokonaisepävarmuuden voidaan arvioida olevan

- mallissa A ±3 dB - mallissa B ±5 dB.

7.7.3 Hankkeen tärinävaikutukset

Hankkeen suunnitelluista toiminnoista ainoastaan murskaimen toiminta aiheuttaa vähäistä tärinää. Murskaimen sijoituspaikka tullaan tiivistämään niin, ettei sen toiminnasta aiheutuva vähäinen tärinä johdu ympäristöönsä. Hankkeella ei arvioida olevan tärinävaikutuksia lähiasukkaille eikä ympäristöönsä.

7.8 Ilmanlaatu ja päästöt ilmaan

Ilmasto ja tuuliolosuhteet

Porissa vuoden keskilämpötila on 4-6 plusastetta ja keskimääräinen kosteus 78-80 %.

Porissa on keskimäärin 180 sadepäivää vuodessa. Mäntyluodon tuulimittausasemalta kerättyjen tuulitietojen mukaan vallitsevat tuulensuunnat ovat etelästä sekä osin lounaasta ja kaakosta. Tuulisuus alueella on Suomen Tuuliatlaksen mukaan suurimmillaan syysmyrskyjen aikaan lokakuussa, jolloin tuulennopeuden keskiarvo on 8-8,5 metriä sekunnissa.

Taulukko 3. Mäntyluodon tuulisuus, Suomen Tuuliatlas.

suunta 0 30 60 90 120 150 180 210 240 270 300 330 Ka m/s 6,1 5,1 5,1 5,5 5,9 5,8 7,1 7,6 7,5 7,5 7,3 7,5

dd% 6,9 4,6 6,1 7,1 9,4 9,8 11,5 9,9 7,5 7,7 7,5 10,0

Tuulen pääasialliset suunnat ovat etelästä, lounaasta ja kaakosta.

Kuva 18. Mäntyluodon tuulisuus, Suomen Tuuliatlas.

0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 0

30

60

90

120

150

180 210

240 270

300 330

tuulen nopeus k.a. m/s tuulen suunta k.m./v -%