SIVISTYSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 8/2009 vp
Hallituksen esitys laiksi Suomen Akatemiasta
JOHDANTO
Vireilletulo
Eduskunta on 21 päivänä huhtukuuta 2009 lähet- tänyt sivistysvaliokuntaan valmistelevasti käsi- teltäväksi hallituksen esityksen laiksi Suomen Akatemiasta (HE 27/2009 vp).
Lausunto
Eduskunnan päätöksen mukaisesti perustuslaki- valiokunta on antanut asiasta lausunnon (PeVL 15/2009 vp), joka on otettu tämän mie- tinnön liitteeksi.
Asiantuntijat
Valiokunnassa ovat olleet kuultavina - opetusministeri Henna Virkkunen
- johtaja Leena Vestala ja korkeakouluneuvos Juhani Hakkarainen, opetusministeriö - hallituksen varapuheenjohtaja, professori
Pirkko Nuolijärvi, Suomen Akatemia - kansleri Ilkka Niiniluoto, Helsingin yliopisto
- puheenjohtaja Krista Varantola, Suomen yli- opistojen rehtorien neuvosto
- toiminnanjohtaja Jorma Virkkala, Professori- liitto
- toiminnanjohtaja Eeva Rantala, Tieteenteki- jöiden liitto TTL
- puheenjohtaja Jussi Vauhkonen, Suomen aka- teemisten tutkijoiden yhdistys ry
- professori Risto Alapuro - professori Niklas Bruun - akateemikko Olavi Granö - akateemikko Pekka Jauho
- valtiotieteiden kandidaatti Arvo Jäppinen - professori, dosentti Markku Kulmala - akatemiaprofessori Markku Leskelä - varatuomari Markku Linna
- professori Olavi Nevanlinna - pääjohtaja Jussi Nuorteva - professori Pirjo Ståhle.
Lisäksi kirjallisen lausunnon on antanut
— Ammattikorkeakoulujen Rehtorineuvosto ARENE ry.
HALLITUKSEN ESITYS Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki
Suomen Akatemiasta. Samanniminen vanha laki kumottaisiin. Laki sisältäisi perussäännökset Suomen Akatemian tehtävistä, hallinnosta ja or- ganisaatiosta, päätöksentekoelimistä, ratkaisu- vallan käytöstä ja akateemikon arvonimistä.
Akatemian toimielimiä ja päätöksentekoa kos- kevia säännöksiä ehdotetaan siirrettäväksi ase-
tustasolta lakiin ja laissa olevia asetuksenanto- valtuuksia täsmennettäviksi. Akatemian halli- tuksen kokoonpanoon ehdotetaan eräitä muutok- sia. Yliopistolakiuudistukseen liittyen Akate- mian tutkimusvirkajärjestelmää muutetaan si- ten, että jatkossa akatemiaprofessorit ja akate- miatutkijat toimisivat työsuhteessa niihin orga- nisaatioihin, joissa he työskentelevät. Tutkija-
SiVM 8/2009 vp — HE 27/2009 vp Perustelut
järjestelmä säilyy muutoin entisellään. Laki si- sältäisi siirtymäsäännöksen, jolla turvataan tut- kimusviroissa siirtymävaiheessa olevien henki- löiden asema.
Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voi- maan 1 päivänä tammikuuta 2010.
VALIOKUNNAN KANNANOTOT
Yleisperustelut
Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valio- kunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksen- mukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja muu- tosehdotuksin.
Yleistä
Valiokunta korostaa, että Suomen Akatemialla on keskeinen ja vakiintunut asema Suomen tut- kimus- ja innovaatiojärjestelmässä, tieteen ja tutkimuksen suuntaamisessa ja kehittämisessä.
Sen rooli sekä tutkimuksen rahoittajana että toi- mijana kansallisessa ja kansainvälisessä tieteel- lisessä ja tiedepoliittisessa yhteistyössä on li- sääntynyt voimakkaasti. Akatemia on onnistu- nut tehtävissään erittäin hyvin, ja nyt toteutetta- villa muutoksilla halutaan ennen kaikkea tukea Akatemian kasvavaa tiede- ja tutkimuspoliittis- ta asemaa ja mahdollistaa tiede- ja tutkimussek- torin eri osapuolten mahdollisimman tuloksekas yhteistyö.
Esityksen yhtenä tavoitteena on saattaa Suo- men Akatemiaa koskevat säädökset nykyisen pe- rustuslain edellyttämälle tasolle. Suomen Akate- miassa julkisen vallan käyttöä liittyy ensi sijas- sa Akatemian hallituksen, tieteellisten toimikun- tien ja pääjohtajan päätöksentekoon. Tämän vuoksi lakiin ehdotetaan otettavaksi näitä toimi- elimiä koskevat perussäännökset, jotka nyt ovat olleet pääosin asetuksessa. Sisällöllisesti kysei- set säännökset säilyisivät olennaisin osin enti- sen kaltaisina. Lakiin ehdotetaan myös otetta- vaksi tarkkarajaiset ja täsmälliset säännökset sii- tä, mistä asioista voitaisiin säätää valtioneuvos- ton asetuksella ja mistä asioista voitaisiin lisäk- si määrätä myös johtosäännössä.
Esityksellä pyritään myös vahvistamaan Aka- temian hallitusta ja sen asemaa Akatemian stra- tegisessa ohjauksessa ja tätä kautta vahvista- maan Suomen Akatemian asemaa tiedepolitiik- kaa luovana organisaationa. Hallituksen osalta ehdotetaan, että Akatemian pääjohtaja ei enää olisi hallituksen puheenjohtaja vaan jäsen ja että hallituksen niin sanottujen ulkopuolisten jäsen- ten määrä kasvaisi kahdesta kolmeen.
Valiokunta toteaa, että hallituksen esittämät perustuslaista johtuvat muutosesitykset ovat pe- rusteltuja ja että hallituksen kokoonpanoon ja pääjohtajan asemaan esitetyt muutokset ovat lin- jassa uudessa yliopistolaissa (558/2009) tehdyn yliopistojen hallitusten rakennemuutoksen kans- sa. Akatemian tehtäviin ja hallituksen kokoon- panoon liittyvä uudistus parantaa mahdollisuuk- sia koordinoida tiedepolitiikkaa akatemiatasolla ja suhteessa yliopistoihin ja kannustaa poikkitie- teellisyyteen ja laajaan tutkimusyhteistyöhön eri toimijoiden kesken.
Virkojen siirto yliopistoihin
Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että tutki- musvirkojen sijasta Akatemia tulisi rahoitta- maan akatemiaprofessorin ja akatemiatutkijan nimikkeisiä tutkijantehtäviä, joiden haltijat oli- sivat työsuhteessa asianomaiseen yliopistoon tai muuhun tutkimuksen suoritusorganisaatioon.
Tutkijantehtäviin liittyvät haku- ja valintapro- sessit samoin kuin tehtävien toimenkuvat säilyi- sivät entisellään. Tutkimusviroissa siirtymävai- heessa olevien siirtyminen uusimuotoisiin tehtä- viin turvattaisiin.
Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on eh- dotettu palvelussuhteen muutos saanut osakseen laajaa kritiikkiä. Tämän kritiikin vuoksi valio- kunta on erityisen aktiivisesti ja perusteellisesti perehtynyt ehdotetun muutoksen merkitykseen
akatemian rahoittamalle maamme huippututki- mukselle. Valiokunnan keskeinen huoli on ollut muutoksen vaikutus tutkimuksen riippumatto- muuteen ja tutkijoiden akateemiseen vapauteen, jonka tähän saakka merkittävin tae on ollut aka- temian tutkimusvirka. Keväällä 2009 hyväksyt- ty laaja yliopistolain uudistus on muuttanut voi- makkaasti sitä toimintakenttää jossa akatemia- tutkijat käytännössä toimivat. Valiokunta on joutunut ottamaan arvioinnissaan huomioon myös tämän muutoksen.
Yliopistolain uudistus muuttaa yliopistojen oikeudellista asemaa niin, että yliopistot eivät lain voimaantulon jälkeen vuoden 2010 alusta enää kuulu valtio-organisaatioon. Yliopistojen virkasuhteinen henkilökunta siirtyy työsuhtee- seen. Koska valtaosa Suomen Akatemian tutki- musviran haltijoista, akatemiaprofessoreista ja akatemiatutkijoista toimii yliopistolaitoksen pii- rissä, on hallituksen esityksen mukaan tarkoi- tuksenmukaista, että nämä muutokset otetaan huomioon myös Akatemian tutkijajärjestelmäs- sä.
Valiokunta korostaa, että uuden yliopistolain myötä yliopistojen toimintavapaus ja taloudelli- nen autonomia lisääntyvät. Tavoitteena on uu- distaa hallintoa, joustavoittaa henkilöstöpolitiik- kaa ja aktivoida yliopistoja kehittämään pitkän- linjan strategioita ja sitä kautta profiloitumaan.
Uudistus antaa yliopistoille mahdollisuuden ke- hittyä nykypäivän edellyttämällä tavalla kor- keimman opetuksen, tieteellisen tutkimuksen ja taiteellisen toiminnan eturintamaan. Valiokun- nan mielestä nyt esitettävät Akatemian virkojen siirrot yliopistoihin ovat luonnollinen jatke yli- opistouudistukselle ja sille luottamukselle itse- näisten yliopistojen toimintaa kohtaan, jota laa- ja yliopistouudistus on osoittanut. Tutkijanvir- kojen säilyttäminen edelleen hallinnollisesti erillään itsenäisistä yliopistoista olisi selvässä ristiriidassa yliopistouudistuksen perusajatuk- sen kanssa. Valiokunta painottaa, että huipputut- kimuksen edistäminen kaikin tavoin on jatkossa- kin mitä suurimmassa määrin yliopistojen edun mukaista. Tämän johdosta ei voida lähtökohtai- sesti olettaa, että uudistuksen seurauksena yli- opistot heikentäisivät tutkijoiden työoloja. Suo-
men Akatemian ja yliopistojen välisen yhteis- työn saumattoman jatkumisen vuoksi on välttä- mätöntä, että uudistukset toteutetaan samanai- kaisesti.
Uudistuksen kriitikot ovat olleet huolissaan yksittäisten akatemiaprofessoreiden ja -tutkijoi- den tutkimusvapauden mahdollisesti lisäänty- vistä rajoituksista heidän siirtyessään työsuhtee- seen yliopistoihin. Akatemian viran takaama hallinnollinen itsenäisyys on merkinnyt vapaut- ta kokonaan keskittyä alan huippututkimukseen.
Tutkijalle ei ole voinut sälyttää ylimääräistä opetusvelvollisuutta tai muita lisätehtäviä. Va- liokunta on suhtautunut tähän kritiikkiin suurel- la vakavuudella. Uudistus ei saa merkitä sitä, että akatemian rahoittama maamme huippututki- mus joutuisi kärsimään hallintotehtävien lisään- tymisestä tai laajentuvasta opetusvelvollisuu- desta. Valiokunta korostaa akate- miaprofessoreiden ja -tutkijoiden tieteenteon ja tutkimuksen vapauden takaamista sekä periaat- teessa että käytännössä. Tämä on tarkoitus var- mistaa Akatemian rahoituspäätöksiin sisältyvil- lä ehdoilla. Valiokunta ehdottaa hallituksen esi- tyksen 9 §:n täydentämistä säännöksillä, joilla vahvistetaan akatemiaprofessoreiden ja -tutki- joiden itsenäistä asemaa ja tutkijanvapautta.
Yliopistouudistus merkitsee valiokunnan ar- vion mukaan käytännössä sitä, että nykyinen vir- koihin perustuva akatemiatutkijoiden järjestel- mä ei voi jatkua ongelmitta. Palvelussuhteiden erilaisuus loisi ongelmia nimenomaan tutkijoil- le ja tutkijanuran jatkuvuudelle. Nykyisen käy- tännön jatkaminen aiheuttaisi palvelussuhteiden määräaikaistumista potentiaalisesti kaikkein tuotteliaimmassa vaiheessa oleville huippututki- joillemme. Siirtyminen yliopiston työsuhteesta Akatemian nykyisenlaiseen virkaan edellyttäisi työsuhteen katkaisemista, vaikka tarkoituksena olisi jatkaa huippututkijana samassa yliopistos- sa. Käytännössä tutkijalla ei olisi mitään takeita uudesta työsuhteesta akatemiatutkijan määräai- kaisen viran päättyessä. Valiokunta korostaa voimakkaasti tutkijanuran kehittämistä. Mietin- nössään (SiVM 5/2009 vp — HE 7/2009 vp) yli- opistolain uudistuksesta valiokunta on toden- nut, että jatkossa on yliopistoissa kiinnitettävä
SiVM 8/2009 vp — HE 27/2009 vp Perustelut
selvästi nykyistä enemmän huomiota määräai- kaisuuksien käytön lainmukaisiin perusteisiin ja että tavoitteena tulee olla nykyisten määräai- kaisten palvelussuhteiden osuuden vähenemi- nen kaikista palvelussuhteista. Yhtenäiset palve- lussuhteet saman työnantajan palveluksessa edistävät valiokunnan mielestä selkeästi pitkä- jänteistä ja tuloksellista tutkijanuraa. Työsuhde yliopistoon varmistaa myös yliopistoyhteisön jäsenille kuuluvan mahdollisuuden osallistua yliopistoa koskevaan päätöksentekoon. Erityi- sen ongelman tutkijanuralle muodostaa jatkossa- kin siirtyminen akatemiatutkijana yliopistosta toiseen. Valiokunta pitää välttämättömänä, että käytännössä näihinkin tilanteisiin löydetään so- pimusteitse tutkijaa ja yliopistoja tyydyttävät ratkaisut.
Asiantuntijakuulemisessa on tuotu esiin huoli nykyisen joustavan sijaisuusjärjestelmän romut- tumisesta uudistuksen seurauksena. Järjestelmä on toiminut siten, että virkahaussa parhailla, il- man virkaa jääneillä tutkijoilla on ollut mahdol- lisuus saada määräaikainen virkamääräys viras- sa olevan henkilön erottua kesken virkakauten- sa. Tämä järjestelmä ei voi jatkua sellaisenaan, mutta esityksen mukaan Akatemian on mahdol- lista sisäisesti päättää sijaisuusjärjestelyjen muutoksista myöntövaltuusmenettelyn puitteis- sa siten, että turvataan nykyisen sijaisuusjärjes- telyn myönteiset piirteet. Valiokunta pitää erit- täin tärkeänä nykyisen sijaisuusjärjestelmän tyyppisen menettelyn jatkumista ehdotetun uu- distuksen jälkeenkin siten, että Akatemialle osoitetut määrärahat voidaan käyttää täysimää- räisesti tieteen ja tutkimuksen edistämiseen.
Valiokunta korostaa, että nyt toteutettavalla uudistuksella on suuri merkitys maamme tieteen ja tutkimuksen kehittymiselle. Uudistuksen to- teutumista ja sen vaikutuksia tulee seurata moni- puolisesti. Valiokunta ehdottaa asiasta lausu- maa (Valiokunnan lausumaehdotus).
Yksityiskohtaiset perustelut
7 §. Pääjohtaja. Perustuslakivaliokunnan lau- suntoon viitaten valiokunta ehdottaa, että sään- nökseen lisätään maininta valtioneuvoston ni-
mittämistoimivallasta. Pääjohtaja nimitetään enintään viideksi vuodeksi kerrallaan.
Valiokunta ehdottaa myös säännöstä pääjoh- tajan kelpoisuusvaatimuksista (uusi 2 mom.) ja pääjohtajan sijaisen nimittämistoimivallasta (uusi 3 mom.).
9 §. Tutkijantehtävät. Akatemiaprofessoreiden ja akatemiatutkijoiden työsuhteen ehdot määrit- tyvät jatkossa työehtosopimuksen, työsopimuk- sen ja Suomen Akatemian rahoituspäätöksen pe- rusteella. Tutkijan tehtävää koskevaan rahoitus- hakemukseen liitettävällä suorituspaikan sitou- muksella varmistetaan tutkimuksen suoritusor- ganisaation sitoutuminen rahoituksen ehtoihin, jotka koskevat tutkijan työajan käyttöä muihin kuin tutkimustehtäviin, palkkausta ja muita tut- kijan toimintaedellytyksiä. Rahoituspäätökseen on mahdollista sisällyttää myös sellaisia sitou- mukseen sisältyviä työsuhteen ehtoja, jotka voi- vat olla työehtosopimuksessa sovittua parem- pia. Valiokunta painottaa näiden ehtojen merki- tystä akatemiaprofessoreiden ja tutkijoiden tosi- asiallisen tutkijanvapauden kannalta. Valiokun- ta korostaa ehtojen sitovuutta ja ehdottaa pykä- lään lisättäväksi uuden 2 momentin, jonka mu- kaan työnantaja sitoutuu jo hakemusvaiheessa rahoituksen ehtoihin.
Perustuslakivaliokunnan lausuntoon viitaten valiokunta ehdottaa pykälään lisättäväksi uuden 3 momentin, joka vastaa yliopistolain (558/2009) 32 §:n 3 momenttia. Perustuslain mukaisen tieteen ja tutkimuksen vapauden var- mistamiseksi akatemialakiin on syytä lisätä sa- mansisältöinen työnantajan direktiovaltaa työ- suhteessa tai sen irtisanomisessa rajaava sään- nös kuin yliopistolaissa. Erillinen säännös tässä laissa on tarpeen sen vuoksi, että akatemian ra- hoittamia tutkijoita toimii myös muualla kuin yliopistoissa.
12 §. Tarkemmat säännökset ja määräykset.
Edellä 7 §:n kohdalla esitettyjen lisäysten vuok- si ja perustuslakivaliokunnan lausuntoon viita- ten valiokunta ehdottaa pykälän 1 momentista poistettavaksi sanat "ja virkojen täyttämisestä sekä pääjohtajan sijaisen määräämisestä".
13 §. Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset. Pe- rustuslakivaliokunnan lausuntoon viitaten valio- kunta ehdottaa poistettavaksi 3 momentin toisen virkkeen lopusta perustuslain 18 §:n 3 momen- tin kannalta asiattoman sanonnan "eikä perustet- ta".
Päätösehdotus
Edellä esitetyn perusteella sivsitysvaliokunta ehdottaa,
että lakiehdotus hyväksytään muutettu- na (Valiokunnan muutosehdotukset) ja
että hyväksytään yksi lausuma (Valio- kunnan lausumaehdotus).
Laki
Suomen Akatemiasta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1—6 § (Kuten HE)
7 § Pääjohtaja
Akatemiaa johtaa pääjohtaja, jonka valtioneu- vosto nimittää enintään viideksi vuodeksi kerral- laan. Pääjohtaja ratkaisee Akatemialle kuuluvat asiat, jollei toisin säädetä tai johtosäännössä tai työjärjestyksessä toisin määrätä.
Pääjohtajalta vaaditaan, että hän on tieteelli- sesti ansioitunut. Hänellä tulee lisäksi olla tie- de- ja korkeakouluhallinnon tuntemusta sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamis- kokemus. Pääjohtajalta vaaditaan suomen kie- len erinomaista suullista ja kirjallista taitoa ja ruotsin kielen tyydyttävää suullista ja kirjallista taitoa.(Uusi 2 mom.)
Pääjohtajan sijaisen määrää hallitus pääjoh- tajan esityksestä.(Uusi 3 mom)
8 § (Kuten HE)
9 § Tutkijantehtävät (1 mom. kuten HE)
Akatemiaprofessorien ja akatemiatutkijoiden tutkijantehtävää koskevaan hakemukseen tulee liittää sitoumus, jossa työnantaja sitoutuu rahoi- tuksen ehtoihin.(Uusi 2 mom.)
Työnantaja ei saa Suomen Akatemian rahoi- tuksella toimivan tutkijan työsuhteessa menetel- lä tavalla, joka voi vaarantaa tutkimuksen tai opetuksen vapautta. Sen lisäksi mitä työsopi- muksen irtisanomisesta säädetään työsopimus- lain (55/2001) 7 luvussa ja sen purkamisesta lain 8 luvussa, Akatemian rahoituksella toimi- van tutkijan työsopimusta ei saa irtisanoa tai purkaa perusteella, johon vetoaminen loukkaisi tutkimuksen tai opetuksen vapautta. (Uusi 3 mom.)
10 ja 11 § (Kuten HE)
SiVM 8/2009 vp — HE 27/2009 vp
12 §
Tarkemmat säännökset ja määräykset Tarkempia säännöksiä Akatemian tehtävistä, hallituksesta ja tieteellisistä toimikunnista, asi- oiden ratkaisemisesta ja henkilöstöstä (poist.) annetaan valtioneuvoston asetuksella.
(2—3 mom. kuten HE)
13 §
Voimaantulo ja siirtymäsäännökset (1 ja 2 mom. kuten HE)
Akatemian tutkimusvirat lakkaavat ja niihin perustuvat virkasuhteet päättyvät ilman irtisano- mista tämän lain tullessa voimaan. Virkojen lak- kaamiseen ja virkasuhteiden päättymiseen ei edellytetä suostumusta (poist.).
(4—5 mom. kuten HE)
Valiokunnan lausumaehdotus
Eduskunta edellyttää, että hallitus seu- raa Suomen Akatemiaa koskevan lain-
uudistuksen toteutumista ja vaikutuksia ja antaa asiasta selvityksen sivistysva- liokunnalle vuoden 2012 kevätistunto- kaudella.
Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 2009
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa pj. Raija Vahasalo /kok
vpj. Tuomo Hänninen /kesk jäs. Paavo Arhinmäki /vas
Timo Heinonen /kok Elsi Katainen /kesk Anneli Kiljunen /sd Jukka Mäkelä /kok Mikaela Nylander /r
Lauri Oinonen /kesk (osittain) Tuula Peltonen /sd
Tuomo Puumala /kesk Leena Rauhala /kd Pauliina Viitamies /sd vjäs. Risto Autio /kesk
Ilkka Kantola /sd Juha Mieto /kesk.
Valiokunnan sihteerinä on toiminut valiokuntaneuvos Kaj Laine.
VASTALAUSE
Perustelut
Tutkijanvirkojen perustamisen tavoitteena oli tutkimustyön edellytysten parantaminen yliopis- toissa ja valtion tutkimuslaitoksissa sekä niiden välisen yhteistyön kehittäminen. Tämän takia tutkijat sijoitettiin Suomen Akatemian alaisuu- teen tarkoituksellisesti erilleen yliopistojen ja valtion tutkimuslaitosten hallinnosta. Suomen Akatemian akatemiaprofessorit ja akatemiatut- kijat ovat kansainvälisesti tunnettuja huipputut- kimuksen tekijöitä, ja Akatemialla on hyvä mai- ne tutkijayhteisön piirissä. Ulkomailla Akatemi- an toimintarakennetta on pidetty mallina nykyai- kaiselle tiedehallinnolle. Akatemian viroissa on saanut keskittyä tutkimukseen. Ne ovat olleet tärkeä keino pitää huippututkijat kotimaassa ja houkutella muualle lähteneitä takaisin. Akate- miatutkijan virat ovat tällä hetkellä tärkein väli- ne nuorten tutkijoiden urakehityksen tukemisek- si. Virat ovat erittäin tavoiteltuja ja kilpailtuja sekä tärkeitä tutkijanuran portaita.
Nykytila, jossa kaikilla akatemiatutkijoilla ja akatemiaprofessoreilla on yksi työnantaja, on selkeä ja toimiva. Jos akatemiaprofessorin ja akatemiatutkijan tehtävät siirtyvät hallituksen esityksen mukaisesti hallinnollisesti yliopistoil- le, niiden itsenäinen asema heikkenee. Mikään tutkimus- tai tiedepoliittinen etu ei perustele Akatemian tutkijanviroista luopumista. Halli- tuksen esityksen perustyö oli myös puutteellis- ta, ja lakiehdotuksen valmistelua kiirehdittiin si- vuuttamalla siitä eri vaiheessa annetut kriittiset kannanotot.
Yliopistolain muutoksella, jossa samalla yli- opiston virkasuhteet muuttuivat työsuhteiksi, ei
akatemiavirkojen lakkautusta voida perustella.
Lisäksi yliopistojen muuttuminen itsenäisiksi oikeushenkilöiksi ei edellytä Akatemian tutki- janvirkojen siirtämistä. Perusteluina ei etenkään voi hyväksyä tuottavuusohjelmaa, jonka on näh- ty aiheuttaneen jo suurta vahinkoa valtionhallin- nossa. Yliopistoilla on suuri koulutusvastuu, ja ne joutuvat ottamaan toiminnassaan huomioon myös aluepolitiikan. Akatemiassa virkojen ha- kumenettely, virkoihin valinta ja huolehtiminen viranhoidon edellytyksistä ovat valtakunnalli- sesti keskitettyjä. Tällä on suuri merkitys sekä järjestelmän vakauden että resurssien ohjauksen näkökulmasta.
Sivistysvaliokunnan käsittelyssä viime met- reillä hallituksen esitykseen tuotiin muutoksia, joilla pyrittiin vahvistamaan Suomen Akate- mian tutkijoiden itsenäisyys. Muutosesitys tuo taas toisensuuntaisen ongelman. Työnantajan eli yliopiston pitää sitoutua Akatemian rahoituseh- toihin jopa osana työsopimusta. Yliopistoista tu- lisi siis työnantajia ilman työantajan oikeuksia.
On todella vahingollista, että hallitus ja hallitus- puolueet eivät voi myöntää, että kaikkein järke- vintä ja tuloksellisinta olisi säilyttää akatemia- tutkijoiden nykyinen asema.
Mielestämme koko hallituksen esitys tulee hylätä.
Ehdotus
Edellä olevan perusteella ehdotamme, että lakiehdotus hylätään.
Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 2009 Tuula Peltonen /sd
Paavo Arhinmäki /vas Ilkka Kantola /sd
Pauliina Viitamies /sd Anneli Kiljunen /sd Leena Rauhala /kd
