KUOPION INSSIT

KUOPION INSSIT

01/2015

Kuopiolaista huonekaluosaamista

Aurinkoenergiaa Insinöörien tarpeisiin

INSSIT ­ SISÄLTÖ 01/2015

03 Puheenjohtajan palsta 05 Syksyn kulttuurimatkat 06 Työmarkkinallinen kiekkoilta 08 Inssit kiipeilemässä

10 Kuopiolaista huonekalu­

osaamista

15 Aurinkovoimaa insinöörien tarpeisiin

18 Ulkoilupäivä 20 Hallitus 2015 21 Tahko Inssi

22 Jäsenedut vuonna 2015

KUOPI2ON INSSIT

Julkaisija:

Kuopion Insinöörit ry.

Päätoimittaja: Jyri Hakkarainen Suunnittelu ja taitto: Tapio Helminen

Etukannen kuva: Juho Kauppinen

Toimitus:

Puhelin: 050­366 2415

e­mail: jyri.hakkarainen@gmail.com

Levikki 1400 kpl

Insinöörit, Kuopion alueen kirjastot, KINRAn toimisto.

Ilmestyminen: 4 / vuosi

Paino: ESA PRINT OY

Puheenjohtaja: Johanna Kinnunen

GSM: 050­349 7783

e­mail: johanna.kinnunen@outlook.com Toiminut kerhomuotoisena marraskuusta 1942 ensimmäisenä vetäjänään Ilmari Ulvinen.

Helmikuun kuudennesta 1945 lähtien toiminut Yleisen Insinööriyhdistyksen Kuopion alaosastona, I puheenjohtajanaan Eino Tomminen.

Rekisteröity Kuopion Insinöörit ry ­nimiseksi yhdistykseksi 6.11.1952.

Ensimmäisenä puheenjohtajanaan toimi Tuomas Soikkeli.

Laskutusosoite:

Kuopion Insinöörit ry Kanavaharjunkatu 17 a 6 70840 KUOPIO

Yhdistyksen pankkiyhteys:

Osuuspankki:

FI65 5600 0520 0730 84 Nordea:

FI31 2027 1800 1579 53

Kuopion Insinöörit ry

Puheenjohtajan palsta

Talvi on vaihtunut kevääksi. Ihanaa on, et­ tä aamulla töihin lähtiessä ja illalla töistä palatessa on valoisaa. Lumet ovat kovaa vauhtia sulaneet ja pakkaset vaihtuneet leudoiksi säiksi. Tuntemattomille järven jäille ei enää kannata uhkarohkeana ryn­ nätä ja tämän vuoksi keväälle suunniteltu kelkkasafarikin tulee vaihtumaan suunnit­ telussa mönkijäsafariksi. Aurinko pilkiste­ lee pilvien takaa ja on tuonut keväisen ja iloisen mielen – ainakin itselleni.

Suomalaisille hyvin ajankohtainen asia täl­ lä hetkellä on huhtikuussa tulevat edus­ kuntavaalit. Moni meistä etsii tällä hetkellä – omalla tavallaan – itsellensä omasta vaalipiiristä ehdokasta, jota voisi äänestää ja luottaa että omat ajatukset tulevat eh­ dokkaan kautta hoidettua. Insinööri­leh­ den alkuvuoden numeroissa on esitelty osa insinööriehdokkaista. Kuopion Insi­ nöörien toiminta­alueella on tietojeni mu­ kaan ainakin kaksi insinööriksi ilmoittautunutta ehdokasta pyrkimässä eduskuntaan. Insinöörikoulutuksen käy­ neitä ehdokkaita saattaa toki olla enem­ mänkin.

Insinöörinä on nyt hyvä pysähtyä ja tutus­ tua puolueiden ohjelmiin ja etenkin eh­

dokkaina oleviin kaikessa rauhassa – miettiä kenen mielipiteet ovat lähinnä korkeatasoisen insinöörikoulutuksen säi­ lyttämisessä, duaalimallin puolestapuhu­ jana ja insinöörien työpaikkojen säilyttämisessä. Mitä enemmän saadaan insinöörikoulutuksen saaneita tulevaan eduskuntaan, sitä todennäköisempää on insinöörien etujen ajaminen ja niistä huo­ lehtiminen.

Kuopion Insinöörit yhdistyksenä kuten myös Insinööriliitto on sitoutumaton ja haluaa sellaisena myös pysyä. Tärkeintä jäsentemme kannalta on yhteistyö eri puolueiden ja kansanedustajaehdokkaiden kanssa. Asioihin vaikutetaan loppujen lo­ puksi kuitenkin monta kautta ja useissa puolueissa.

Yhdistyksemme koulutustarjonta on li­ sääntynyt huomattavasti viime vuoden aikana. Suuri kiitos kuuluu tästä Insinöö­ riliitolle, joka on tehnyt mahdolliseksi alueilla kouluttamisen tuoden kouluttajat lähelle jäseniämme. Alkuvuoden aikana Kuopion Insinööreillä on ollut tarjolla jäse­ nistölleen jo kolme koulutusta, minkä li­ säksi huhtikuussa tullaan vielä järjestämään yksi koulutus. Jäsenemme ovat erittäin tervetulleita näihin koulutuk­ siin ja toivotaan että saatte niistä itsellen­ ne parhaan mahdollisen tuen työn hakemiseen ja työpaikalla menestymi­ seen. Syksyn koulutukset ovat vielä suun­ nittelupöydällä, joten nyt teillä jäsenillä olisi hyvä aika ottaa yhteyttä suoraan mi­ nuun puheenjohtajana ja esittää toivei­ tanne ja ideoitanne koulutusten suhteen.

Tarkoitus on järjestää kolmesta neljään koulutusta syksynkin aikana. Älkää siis epäröikö ehdotustenne kanssa.

Tiedottamista siirretään enemmän säh­ köisiin medioihin lehden harvaan ilmesty­

Kuopion Insinöörit ry kevätkokous

Aika: Torstaina, 9.4.2015 klo. 18:00.

Paikka: Hotelli Ravintola Savonia, Sammakkolammentie 2, Kuopio.

Kokouksessa käsitellään sääntöjen 11§ mainitut asiat.

Paikalle ovat tervetulleita kaikki Kuopion Insinöörit ry:n jäsenet.

Kokousväelle tarjolla ruokailu klo. 17:30 alkaen.

Ilmoittautumiset 2.4. mennessä puheenjohtajalle, johanna.kinnunen@outlook.com.

misen vuoksi. Sähköpostiviestien ja netti­ sivujen lisäksi mukaan on otettu tämän talven aikana myös sosiaalista mediaa yh­ distyksen toiminnasta kertomisessa. Kuo­ pion Inssit –lehden painamista jatketaan, mutta lehti ei tavoita jäseniä pikaisella ai­ kataululla tulleista tapahtumista, tilaisuuk­ sista tai koulutuksista. Käy siis tykkäämässä Kuopion Insinööreistä face­ bookissa (https://www.face­ book.com/KuopionInssit ) ja seuraa myös sieltä mitä yhdistystoiminnassa tapahtuu.

Sivut on tarkoitettu myös viestintäkana­ vaksi jäseniltä hallituksen suuntaan. Si­

vuilla julkaistut tiedot ovat luettavissa myös ilman facebook profiilia.

Yhdistyksen vuosikokous järjestetään torstaina huhtikuun 9. päivänä. Olet jäse­ nenä lämpimästi tervetullut kokoukseen.

Kevätterveisin Johanna

17­18.10.2015 Musikaalimatka Helsinkiin:

Svenska teatterissa "MAMMA MIA!"

Jäsenhinta: 178 € Hintaan sis.:

­ bussimatkat ohjelman mukaan, www.eahonen.com

­ majoitus Sokos Hotel Presidentissä 2­hengen huoneessa

­ aamiainen hotellissa

­ lippu permannolta ”MAMMA MIA!” ­musikaaliin Ilmoittautumiset ja lisätiedot:

LINJA­AUTOLIIKE E. AHONEN KY Matintie 12,733 00 Nilsiä

Puh. 017 – 3686 800 www.eahonen.com

16­17.8.2015 Konserttimatka Helsinkiin:

Jari Sillanpään 50­vuotisjuhlakonsertti

Jäsenhinta: 130 € Hintaan sis.:

­ bussimatka ohjelman mukaan, www.matkamainio.fi

­ majoitus Cumulus Hakaniemessä 2­hengen huoneessa

­ aamiainen hotellissa

­ lippu Jari Sillanpään 50­vuotisjuhlakonserttiin Olympiastadionilla

Lisätiedot ja ilmoittautumiset 31.3. mennessä:

MATKA­MAINIO OY Puh. 017 – 46 33666 www.matkamainio.fi

Kuva:www.jarisillanpaa.com

Syksyn

kulttuurimatkat

Lauantaina 28.2.2015 kokoontui iso jouk­ ko Insinööriliiton Itä– ja Kaakkois­Suomen piirin jäsenistöä Kuopioon Työmarkkinalli­ seen kiekkoiltaan. Mukana tapahtumassa oli jäseniä Kuopion Insinööreistä (36 hen­ kilöä), Mikkelin Insinööreistä, Pieksämäen seudun Insinööreistä, Varkauden Insinöö­ reistä, Savonlinnan Insinööreistä ja Poh­ jois­Karjalan Insinööreistä sekä Tietoalan toimihenkilöistä.

Tapahtuma järjestettiin Kuopiossa osin Hotelli Best western Savoniassa ja osin Kuopion jäähallilla. Tilaisuus alkoi virallisel­ la työmarkkinatietoudella, jonka jälkeen syötiin maittava päivällinen ja lopuksi siir­ ryttiin porukalla KalPa—JYP jääkiekko­ot­ telua seuraamaan.

Tilaisuuden avaussanat lausui tapahtuman organisoinut ja järjestelyistä vastannut In­

sinööriliiton alueasiamies Marjo Nykänen.

Hänen yllään oli teeman mukaisesti KalPan kelta­musta pelipaita, josta hänet erotti helposti illan aikana muusta jäsenistöstä.

Tilaisuuden puhujaksi oli saatu Insinööri­ liiton puheenjohtaja Pertti Porokari ja jää­ kiekkoteemaan meidät johdatti KalPan toimitusjohtaja Toni Saksman.

Puheenjohtaja Porokari kertoi suuresta eläkeuudistuksesta, työelämän pelisään­ töneuvotteluista sekä uudesta keskusliit­ tohankkeesta. Jäsenistöllä oli mahdollisuus kysyä askarruttavia asioita suoraan liiton puheenjohtajalta, eikä pelkästään luottaa lehdistön kirjoitteluun.

Porokari tähdensi, että keskusjärjestö­ hankkeessa tehdään rauhassa selvitys­ työtä yhden keskusjärjestön mallista.

Teksti: Johanna Kinnunen Kuvat: Timo Kinnunen

Työmarkkinallinen

kiekkoilta 28.2.2015

Varsinaiset päätökset uuteen keskusjärjes­ töön kuulumisesta tehdään luonnollisesti edustajakokouksessa vuoden ­ kahden päästä. Samaan aikaan yhteistyötä myös Akavan kanssa kehitetään koko ajan eteenpäin.

KalPan toimitusjohtaja Toni Saksman ker­ toi KalPasta ja illan tulevasta ottelusta.

Näiden lisäksi Saksman avasi jääkiekko­ seuran johtamista. Jäsenistö kyselikin hä­ neltä ahkerasti jääkiekkoon liittyviä kysymyksiä muun muassa Kalpan sen hetkisestä tilanteesta liigassa, pelaajien myynnistä NHL:än tai KHL:än sekä KalPan pelaajien loukkaantumisista.

Puheenvuorojen jälkeen jäsenistö siirtyi päivällispöytään ja siitä sitten jäähallille peliä seuraamaan.

Kalpa­Jyp peli oli mielenkiintoinen ja kat­ sojia oli ennätyksellinen määrä tälle kau­ delle. Istumapaikat oli myyty loppuun jo useita päiviä ennen ottelua. Jännittävä ot­ telu päättyi lopulta vierasjoukkueen voit­ toon 1­2.

Insinööriliiton alueasiamies Nykänen muis­ tutteli meille jäsenille, että mieltä askarrut­ tavissa asioissa voi olla yhteydessä häneen. Hänen lisäkseen jäsenistömme apuna työskentelee useita kymmeniä hen­

kilöitä Helsingin keskustoimistolla. Kalpan toimitusjohtaja Toni Saksman Insinööriliiton puheenjohtaja

Pentti Porokari

Insinööriliiton alueasiamies Marjo Nykänen

Kuopion Insinöörit järjesti 27.1.2015 laji­ tutustumisen seinäkiipeilyyn. Tilaisuutta yritettiin aikaisemmin järjestää jo viime vuonna mutta vähäisen ilmoittautumis­ määrän takia tilaisuus jouduttiin peru­ maan.

Uudella yrityksellä ilmoittautuneita löytyi vaadittava määrä ja tilaisuus saatiin jär­ jestettyä. Lajitutustumisessa oli tarkoitus ohjatusti tutustua sisäseinä­kiipeilyyn, sen eri muotoihin ja varusteisiin sekä tietysti päästä hieman kokeilemaan itse kiipeilyä.

Lajitutustuminen pidettiin Voeman kiipeily­ keskuksella. Keskus on perustettu 2013 ja on painottunut bolderointiin, mutta sen li­ säksi keskukselta löytyy muutama kor­ keampi seinä yläköysikiipeilyyn. Muita sisäkiipeily paikkoja löytyy Kuopiosta mm.

Kylpylähotelli Rauhalahdesta sekä Kuopio­

hallilta.

Tilaisuuden alussa tutustuttiin kiipeilyva­ rusteisiin joka tässä tapauksessa tarkoittaa kiipeily­kenkiä. Jokaiselle osallistujalle et­ sittiin sopivankokoiset kengät ennen aloi­ tusta. Kenkien kuuluu olla hieman pienet niin, että varpaat painuvat kasaan kengän kovaan kärkeen. Tämä mahdollistaa tuke­ van kärkiotteen pienestäkin pinnasta. Ohje kenkien pitämiseen oli että ne kannattaa ottaa pois aina kun meinaa olla hetken kii­ peämättä. Moni huomasi pian että tämä ohje oli enemmän kuin paikallaan. Allekir­ joittanut totesi myös, että varpaankynnet kannattaa leikata ennen tilaisuutta, mikäli niissä on yhtään ylimääräistä.

Kun jokaiselle oli löytynyt kengät, aloitet­ tiin kiipeämisen kokeilu siitä kaikista tär­ keimmästä eli tippumisesta. Oikealla alastulotekniikalla kiipeilynharrastajat vält­ tyvät turhilta venähdyksiltä ja murtumilta.

Paksu patja toki pitää huolen että alastulo on aina pehmeä mutta väärässä asennos­

sa tippuminen voi siltä olla haitallista etenkin raajoille. Hyvässä alastulossa ote­ taan oma paino kevyesti vastaan jaloilla samalla joustaen ja seinästä taaksepäin kaatuen. Kädet tulisi pitää vartalon lähellä eikä missään nimessä yrittää käsillä peh­ mentää pudotusta.

Harjoittelutippumisen jälkeen jokainen pääsi vapaasti kokeilemaan boulderointia.

Boulderointi tarkoittaa kiipeilyä ilman köy­ sivarmistuksia max. 5m korkeilla seinillä.

Turvallisuuden takaa puolenmetrin pak­ suiset patjat. Boulderointi seinillä erilaisia reittejä menee ristiin rastiin ja ne on koo­ dattu otepalikoiden värillä. Jokainen reitti on myös merkitty sen mukaan mitenkä haastava se on ja millaisia ominaisuuksia reitillä on. Yksinkertaisenkin reitin voi suo­ rittaa usealla erilaisella tavalla joten taito­ jen kehittyessä tutuistakin reiteistä saa enemmän irti. Oman haasteensa tekevät myös kaltevat seinät jollain kiipeilijältä vaaditaan enemmän tekniikkaa sekä tie­ tenkin fyysistä suorituskykyä. Etenkin toi­ mistotyötä tekevälle sormien puristusvoima tuntui loppuvan ensimmäi­ senä kesken mutta parin nousun jälkeen huomasi että myös kädet, jalat ja keski­ ruumis on tehnyt työtä. Vapaan kiipeilyn jälkeen kokoonnuimme koko porukalla

Kuva: Voema ­ Kuopion Kiipeilykeskus

Inssit kiipeilemässä

Teksti: Juho Kauppinen

korkeammalle köysikiipeilyseinälle. Ohjaa­ ja perehdytti valjaiden sekä turvalaitteiden käyttöön ja pian jo ensimmäiset kiipesivät varmistajien turvaamana kohti hallin kat­ toa. Köysikiipeily ei olennaisesti eroa boul­ deroinnista mutta korkeus tuo siihen oman jännittävän momentin.

Kaikki tilaisuuteen osallistuneet jäsenet olivat kovin tyytyväisiä illan tarjontaan.

Monelta tulikin toive että samanlaisia tilai­

suuksia tulisi järjestää tulevaisuudessa enemmän. Kuopion Insinöörien hallitus ottaa mielellään vastaan ehdotuksia jä­ sentapahtumien suhteen. Ehdotuksia voi lähettää esim. sähköpostilla kelle tahansa hallituksen jäsenelle.

KUOPIO WINE FESTIVAL

Kuopion Insinöörit tarjoaa jäsenilleen lippuja Kuopio Wine Festivaliin. Liput ovat lauantaille 27.6.2015, jolloin lavan valtaavat Juha Tapio ja Haloo Helsinki!

Lisätiedot: www.kuopioninsinoorit.fi ja www.kuopiowinefestival.fi

Ilmoittautumiset:

johanna.kinnunen@outlook.com

Kuopiolainen huonekalutehdas Kuopion Woodi Oy on panostanut tuotannon­kehi­ tykseen viime vuosina merkittävästi vaik­ ka yleiset suhdanteet alalla ovat olleet varsin huonoja. Perinteinen puusepän­

teollisuus ei ole ollut merkittävästi esillä, varsinkaan innovatiivisena teollisuuden alana, vaikka kyseisellä sektorilla on ha­ vaittu paljon tuotantoteknisiä muutoksia.

Tällaisia ovat mm. Konenäkö, robotiikka sekä yhdistelmäkoneiden hyödyntäminen.

Viimeisen 15 vuoden aikana on tapahtunut paljon muutoksia tuotantotapoihin, mutta vahva ”verstas” –ajattelu on vienyt pohjan muutoksilta ja kehitys on ollut hidasta. Puu on materiaalina haastava koska se on elä­ vä materiaali. Tämä vaatii aina joko ko­ neilta, tai koneen käyttäjiltä, osaamista käytetyn materiaalin ominaisuuksista ja tavoista. Sanottakoon, jotta metallimiehille ei tulisi paha mieli, myös metallit tulee tuntea jotta niitä voi työstää, mutta puu on materiaalina arvaamattomampi. Ehkä

tämän takia puumiehet ovat paremmin menestyneitä myös naisten keskuudessa…

Kuopion Woodi on aloittanut toimintansa pienenä puusepänverstaana jolla on ollut halu kasvaa isoksi tekijäsi. Alku vuosina yritys haki paikkaansa alalla ja hyvin pian osaamisalaksi valikoitui lasten kalusteet.

Nykyisellään Kuopion Woodi on yksi Suo­ men suurimpia päiväkotikalustoiden val­ mistajia. Päämarkkina­alueena on Suomi mutta toimituksia menee myös Saksaan, Norjaan ja Venäjälle. Tällä hetkellä Woodi työllistää noin 40 henkeä. Yrityksessä on töissä neljä insinööriä jotka toimivat myynti­, työnjohto­, suunnittelu­ sekä ke­ hitystehtävissä.

Viime vuosina Kuopion Woodi on kasvanut yrityksenä tuotantoteknisesti. Yritys on halunnut pitää valmistusteknisen osaami­ sen itsellään ja tämä on johtanut siihen että yritys on panostanut merkittävästi tuotantoon sekä konekantaan. Uusimpina koneina on tullut 2014 pintakäsittelyro­ botti –linjasto, sekä nyt alkuvuodesta 2015 listoituskone ja yhdistetty varastoro­ botti/sahalinjasto. Linjastojen uusimisella on haettu kykyä pysyä nykytuotantotek­ niikan perässä sekä mahdollisuutta toimia joustavampana ja monipuolisempana toi­ mittajana. Uusien reunalistoitus­ ja saha­ linjastokoneiden toimittajana on ollut saksalainen Homag group.

Homag group on saksalainen puuntyös­ töön erikoistunut konevalmistaja ­konser­ ni. Toimintaa konsernilla on yli 100 maassa ja kokonaisuudessaan omaavat noin 28% markkinaosuuden. Alkujaan yritys on perustettu 1960 luvulla ja siihen on fuusioitunut mm. Brandt, Homag, Friz, Bargstedt, Weeke, Holzma jne. Tällä het­ kellä Homag Groupin tuotekanta on niin laaja että he pystyvät tarjoamaan hyvinkin monipuolisia linjasto­kokonaisuuksia hy­ vinkin vaativiin tarpeisiin. Samalta toimit­

Kuopiolaista

huonekaluosaamista

Juho Kauppinen

tajalta saa Automaattivaraston, sahan, kuljettimet, CNC­jyrsimen sekä reunalis­ toituskoneen ja kaikki laitteet tukevat sa­ maa käyttöliittymää joka tekee koneiden käytöstä helppoa. Suomen päässä maa­ hantuojana laitteille on toimii Projecta.

Ennen linjastojen toimitusta järjestettiin viikon mittainen koulutusrupeama Saksas­ sa. Koulutukseen osallistui kolme henkilöä, allekirjoittanut mukaan lukien. Kahden päivän mittainen koulutus varasto­ohjel­ man käytöstä pidettiin Hampurin lähellä sijaitsevassa Hemmoorin kylässä jossa Homag automationin tehdas sijaitsee. Tä­ män jälkeen siirryttiin Stuttgartin lähellä sijaitsevaan Calw kaupunkiin jossa vastaa­ vasti Holzan tehdas sijaitsee. Holzman koulutuksessa tutustuttiin tarkemmin Cut Rite V9 sahaoptimointiohjelmaan.

Molemmat koulutukset olivat hyvin in­ tensiivisiä koska laaja koulutusohjelma oli laadittu hyvin tiukkaan aikatauluun.

Koulutuksen materiaalit olivat kuitenkin ensiluokkaiset ja hyvin valmisteltuja. Li­ säksi varasimme matkaan todellista tuotantodataa joten kaikki esimerkit ja kokeilut pystyttiin suorittamaan todelli­ silla tiedoilla. Koulutuksesta saatiin myös mukaan lisenssit ohjelmistoihin niin että esivalmistelua erilaisten kirjastojen suh­ teen pystyttiin tekemään jo ennen ko­ neiden toimitusta.

Etenkin Holzman tehtaalla olevassa koulutuskeskuksessa oli luotu hienot puitteet ohjelmistojen opettamiseen. Vir­ tuaaliseksi rakennettu tuotantoympäristö mahdollisti opettelun aivan kuin todellises­ sakin tilanteessa. Luonnollisesti virtuaali­ sessa ympäristössä harjoittelu ei toiminut ihan kokoajan täysin halutulla tavalla, mutta kokonaisuudessaan siitä sai hyvän käsityksen siitä missä vaiheessa mikäkin laite keskustelee minkäkin laitteen kanssa.

Kouluttajien ammattitaidosta ei myöskään ole muuta kuin hyvää sanottavaa. Vaikka koulutus käytiinkin vieraalla kielellä, piti

kouluttaja huolen siitä että asiat tuli ym­ märretyksi ja että aikataulussa pysyttiin.

Automaattivaraston ja sahan toimitus oli viikolla 8. Varasto ja saha oli paikallaan sekä asennettuna seuraavan viikon alussa ja kokonaisuuden ylös ajo ja testaaminen aloitettiin. Automaatti­varaston toimittajan asentaja vastasi kokonaisuuden testauk­ sesta sekä synkronoinnista. Tähän meni koko viikko 9. Samalla kun linjastoa tes­ tattiin, käytiin myös itse käyttökoulutus laitteista. Ohjelmisto itsessään oli jo alle­ kirjoittaneelle tuttu koulutuksen puolesta, mutta itse linjaston käyttö oli vielä uutta.

Asentajan kanssa käytiin läpi monia erilai­ sia ongelmatilanteita, joita saattaa syntyä, ja kuinka ne selvitetään. Automaattiva­

rastossa on joukko uusia ominaisuuksia joita on toimitettu vasta muutamalle asiakkaalle joten laitteiston synkronointi ei ollut ihan mutkatonta. Internetin ansiosta suurienkin ohjelmistomuutosten tekemi­ nen on suhteellisen helppoa nykyään kun saksalaiset insinöörit pääsivät suoraan kä­ siksi laitteistoon. Pienien viilausten jälkeen ohjelmisto saatiin toimimaan halutulla ta­ valla.

Kuinka sitten koko homma toimii ja mikä

on automaattivarasto? Automaattivarasto on niin kutsuttu kaaosvarasto jossa levy­ pinot muodostavat erilaisia ryhmiä kes­ kenään. Ryhmillä on erilaisia ominaisuuksia jotka määräävät ryhmien käyttäytymistä. Samalla tavalla levytie­ doilla on erilaisia ominaisuuksia jotka keskustelevat ryhmätietojen kanssa.

Näillä tiedoilla varasto luo itselleen sään­ nöt mitenkä se saa liikutella levyjä varas­ tossa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä että varastossa on lattialla erilaisia pinoja levyjä, jotka saattavat olla sekalaisessa järjestyksessä. Varasto­robotti tietää kui­ tenkin missä mikäkin levy on ja pystyy sen tarvittaessa noutamaan käyttöön.

Automaattiajossa robotti pitää huolen kaikesta toiminnasta. Sisään lastauspai­ kalle tuodaan levynippu, luetaan viiva­ koodinlukijalla levytyyppi ja annetaan levyjen määrä. Tämän jälkeen käynniste­ tään varastointi jolloin robotti alkaa nostel­ la levyjä varastoon annettujen sääntöjen mukaan ikään kuin ”mielivaltaisesti”. Ro­ botti punnitsee jokaisen levyn joten se tunnistaa jos paino ei täsmää annetun le­ vytyypin tiheyteen. Lisäksi robotti mittaa jokaisen levyn pituuden, leveyden ja kul­ man. Näiden mittauksien avulla se osaa tehdä pinoista suoria ja tasaisia. Näiden li­ säksi robotissa on lukuisia ominaisuuksia esimerkiksi imukuppien hallintaan. Robotti tietää että jos levy on huokoista muuttaa se imuasetuksia niin että ohuilla levyillä ei nouse useampaa levyä yhtä aikaa. Tämä on suuri ongelma etenkin MDF levyn kanssa jonka läpi imu menee herkästi. Li­ säksi tarvittaessa robotti taivuttaa levyä hieman niin että alempi levy irtoaa nostet­ tavasta levystä. Etenkin ohuilla 1mm pak­ suisilla pinnoitelevyillä taivuttaminen mahdollistaa muuten hankalan ja hauraan materiaalin käsittelyn.

Woodille kehitettiin vuoden 2014 aikana valmistettavien osien hallintaan osittain automaattinen järjestelmä joka luo ai­ hiointi tiedot sahaa varten. Tämä järjestel­

mä oli käytössä jo vanhan sahan aikana ja mahdollisti uuden sahan mutkattoman käyttöönoton tietojenkäsittelyn kannalta.

Vanha pohja pystyttiin hyvin pienillä muu­ toksilla integroimaan uuteen järjestel­ mään. Suurin ero vanhan ja uuden järjestelmän kesken on se että nyt sa­ hauksen optimointi suoritetaan toimistossa ennen sahalle vientiä. Tähän käytetään Cut Rite V9 optimointiohjelmaa.

Mitä optimointi sitten käytännössä tekee?

Tuotettavien osien lista ajetaan ohjelmaan ja ohjelma optimoin muodostaa niistä op­ timoinnin. Optimoinnin lopputulokseen vaikuttavat monet asiat. Käytettävä ma­ teriaali, osien määrä, kuinka paljon ohjel­ ma saa tehdä kullekin osalle ali­ tai ylituotantoa, millaiset oikaisusahauksen arvot ovat, halutaanko optimoida paras mahdollinen saanto vai mahdollisesti no­ pein mahdollinen sahausaika. Käytännös­ sä muuttujia on loputonmäärä ja kaikki vaikuttaa omalla tavallaan siihen millaisen optimoinnin ohjelma tekee. Kun opti­ mointi on valmis tarkoittaa se käytännössä sitä että ohjelma tietää pienimmänkin yk­ sityiskohdan siitä kuinka sahaus tulee ta­ pahtumaan ja mitä levyä siihen käytetään.

Tämä optimoitu sahauskuvio lähetetään toimistosta automaattivarastolle.

Nyt siis automaattivarasto on saanut sa­ hauskuvion tietoonsa ja se tietää mitä le­ vyjä sen pitää sahalle antaa seuraavaksi.

Useasti muodostuu tilanteita että kaikki sahauskuvioihin tarvittavat levyt eivät ole suoraan saatavilla. Tätä varten varasto voidaan jättää esim. yöksi järjestelemään varastoa niin että se tekee yhden pinon jossa levyt ovat halutussa sahaus järjes­ tyksessä valmiina. Esivarastointi mahdol­ listaa sen että kun sahan käyttäjä tulee töihin voi hän aloittaa suoraan sahaamisen kun kaikki levyt on saatavilla välittömästi.

Sahan ehdottomia vahvuuksia on kelluva­ kynsikelkka joka mahdollistaa sen että va­ rasto voi nostaa sahalle valmiiksi seuraavaa pinkkaa, vaikka sahalla on edellinen sahaus kesken. Kun sahaus val­ mistuu, nousee kelkan kynnet ilmaan ja kelkka voi kulkea valmiin pinon taakse ha­ kemaan pinon. Käytännössä tämä tarkoit­ taa sitä että hyvin valmisteltuna sahan käyttäjän ei tarvitse odottaa levyjen saa­ pumista varastosta ollenkaan. Riippuen le­ vyn ominaisuuksista sekä paksuudesta, voidaan sahalla sahata jopa 12 levyn pink­

koja mikäli sahauskuvio sen mahdollistaa.

Varasto kykenee tekemään yhtäaikaisesti useampaa tehtävää. Tehtäville on mää­ rätty prioriteetit siitä mikä tehtävä tehdään ensimmäisenä. Suurin prioriteetti on sa­ halla ja sen lastaamisella. Samaan aikaan varasto voi siis täyttää sahaa, täyttää va­ rastoa, järjestellä seuraavia tuotantopino­ ja, tai ”huoltaa” varastoa järjestelemällä levyjä järkevämmin. Automaattiajolla va­ rasto voi helposti pyöriä kaksi vuoroa niin että sitä ei juurikaan tarvitse manuaali­ sesti käyttää. Varastosta saa paljon irti erilaisia analyysejä siitä mitä varasto on tehnyt. Tällä pystytään mm. tutkimaan onko varaston layout toimiva vai tulisiko siihen tai ryhmärakenteisiin tehdä muu­ toksia. Uudelleen nostojen suuri määrä indikoi että layout ei välttämättä ole paras mahdollinen.

Erikoisuutena varastossa ovat ns. lami­ naattilaatikot. Laminaattilaatikot ovat alu­ miinisia kehikoita joissa voidaan säilyttää pinnoituksessa käytettäviä laminaattilevy­

jä. Kuopion Woodin vakio laminaatti väri­ malleissa on yhteensä 16 erilaista väriä.

Yhdessä laatikossa on yhtä laminaatti vä­ riä ja laatikkoja nostamalla päästään no­ peasti käsiksi haluttuun väriin. Mikäli laminaatit olisivat lattialla pinossa, saattaisi jonkun värin saaminen kestää kohtuutto­ man kauan kun sen päällä voisi olla satoja laminaattilevyjä. Vain harvinaisemmat vä­ risävyt pidetään lattiapaikoilla.

Kuten aikaisemmin kirjoitin, optimointi oh­ jelma tekee vaihevaiheelta suunnitellun sahauskuvion. Kun levypino tulee varas­ tosta sahaukseen, ei käyttäjä vielä siinä vaiheessa tiedä mitä hän sahaa niistä. Sa­ han käyttöpäässä on tietokone jolla sahaa ohjataan ja jossa sahausgrafiikka näkyy.

Sahausgrafiikka osoittaa hyvin todellisen näköisenä grafiikkana kuinka sahurin tulee kääntää levy sahauspöydällä seuraavaa sahausta varten. Sahan käyttäjä siis kään­ tää levyn monitorin osoittamalla tavalla kynsikelkkaa vasten ja kuittaa sahauksen käyntiin. Kynnet ottavat levypinosta kiinni ja säätävät levypinon oikealle kohdalle.

Sahassa on tunnistin joka tietää missä kohtaa levy on. Oikaisuveitsi pitää huolen että pinkka on suorassa ja sahan terä saha vain siitä kohtaa missä levyä on. Nyt jäl­ leen jaksografiikka näyttää että mitä pa­ loille tehdään seuraavaksi. Lopuksi ohjelma jopa näyttää mille lavalle palat tu­ lee asetella sekä tulostaa mukaan tuotan­ totarran. Tuotantotarrasta selviää mikä

pala on kyseessä, ja mitä sille tehdään tuotannossa seuraavaksi. Tuotantotarrasta löytyy esim. viivakoodi jolla CNC koneet lataavat käytetyn koneistusohjelman.

Hukkapalojen hallinta on myös varastossa täysin automaattista. Sahauskuvioista useasti jää yli paloja jotka säilötään myö­ hempää käyttöä varten. Mikäli hukkapala on suuri (esim. puolikas levy) voidaan se palauttaa takaisin automaattivarastoon.

Varasto tietää millaisia hukkapaloja sillä on käytössä ja jakaa tämän tiedon optimoin­ tiohjelman kanssa. Näin hukkapalat tulee käytettyä nopeasti seuraavan sahauksen yhteydessä. Mikäli hukkapala on pieni voi­ daan se sijoittaa sahan vieressä olevaan käsivarastoon. Saha kertoo käyttäjälle mihinkä lokeroon pala sijoitetaan ja tulos­ taa siihen vielä tarran. Tarrasta voidaan viivakoodinlukijalla tarkistaa onko pala jo varattu johonkin työhön vai onko se va­ paa.

Jutun kirjoitushetkellä linjasto on ollut vii­ kon varsinaisessa tuotannossa ja linjas­ tontoimivuus on ollut hyvä. Joitakin muutoksia varaston ryhmityksiin joudu­ taan tekemään että varasto saadaan te­ hokkaammaksi. Lisäksi paljon erilaisia pieniä ominaisuuksia ei ole ehditty ottaa täysin käyttöön joten tehtävää riittää vielä ainakin pariksi kuukaudeksi.

Milloin: 20.4.2015 14–17 Missä: Sokos Hotel Puijonsarvi

Koulutuksessa perehdytään työsopimuksen sisältöön ja työsopimusta solmittaessa erityistä huomiota vaativiin kohtiin. Tavoitteena on, että koulutuksen jälkeen osallistujilla on parempi valmius perehtyä heille

tarjottuihin työsopimuksiin ja arvioida mihin sopimuksen allekirjoittamisella käytännössä sitoutuu.

Työelämän pelisäännöt 1

Aurinkoenergiaa

Insinöörien tarpeisiin

Yleistä tietoa

Aurinkopaneelit koostuvat aurinko­ken­ noista, jotka muuttavat valon fotonit säh­ köksi, eli elektroniksi. Aurinkokennoja on paljon erilaisia ja tuloillaan on ns. kolmas sukupolvi, jonka hyötysuhde on parempi kun edeltäneiden. Yleisimpiä aurinkoken­ nojen materiaaleja ovat yksikiteinen pii, monikiteinen pii, galliumarsenidi ja amorfi­ nen pii. Aurinkopaneeli yksinään ei toimi sähköntuottajana, koska sähköä ei varas­ toidu minnekään. Myöskin saatava jännite vaihtelee kuormituksen mukaan, koska teho pyrkii pysymään vakiona (P=U*I) riippuen valon määrästä. Eli teho(W)=jän­ nite(V)*virta(A). Sähkö pitää siis myös va­ rastoida jonnekin, joten tarvitaan akku.

Akun ja aurinkopaneelin väliin tarvitaan myös lataussäädin. Sähkön hyödyntämi­ seksi ja akun suojaksi tarvitaan myös tek­ niikkaa. Jos on tarve 230V laitteille, niin tarvitaan lisäksi invertteri, joka muuttaa akuston jännitteen verkkojännitteeksi.

Aurinkokenno

Albert Einstein selitti valosähköisen ilmiön, johon piipohjaiset aurinkokennot perustu­ vat. Valosähköilmiö havaittiin ensimmäisen kerran 1830­luvulla, mutta vasta 1880­lu­ vulla ilmiötä alettiin ymmärtää edes jollain

tasolla. Tuosta kesti kumminkin kauan ennen kun aurinkopaneeleita on päästy hyödyntämään kuluttajan kannata. Suurin alkupuolen kehittäjä oli avaruusteknologia, koska satelliitit tarvitsivat jonkun teknii­ kan, jolla ne tuottavat tarvitsemansa energian. Aurinkopaneeli koostuu useasta aurinkokennosta. Yhden kennon nimelli­ nen jännite on noin 0.5V riippuen teknii­ kasta. Niitä kytketään tarvittava määrä sarjaan, jotta saadaan korkeampi jännite.

Kennon hyötysuhde riippuu sen tekniikas­ ta, joka kyllä näkyy myös hinnassa. Hyö­ tysuhde tekniikasta riippuen on 10­25%.

Tulevaisuuden nanokennot pääsevät jo 40% hyötysuhteeseen. Auringonsäteily yhdelle neliölle suorassa paisteessa Suo­ messa on noin 800W, joten yhden neliön pinta­alalla oleva kenno tuottaa noin 80­

200W nykyisellä tekniikalla. Tuo on siis teoreettinen maksimi, jossa ei ole pilviä yms. otettu huomioon. 60W paneeli tuot­ taa normaalina aurinkoisena kesäpäivänä noin 200­300W/h. Jos paneeleita käänne­ tään moottorilla auringon suuntaan, saa­ daan keskimäärin 30% parempi tuotto.

Edelliset mittaukset on suoritettu Varkau­ dessa Savonian toimesta.

Teksti: Mikko Ruotsalainen ja Juho Kauppinen

Kuopion INSSIT –lehden toimikunta päätti tehdä kolme osaisen juttusarjan aurinkopaneeleista ja niiden käytöstä esim. kesämökkien sähköistämisessä.

Tässä ensimmäisessa osassa tutustutaan hieman perusteisiin aurinkoenergian tuottamiseen. Toisessa osassa tutustutaan hieman konkreettisemmin siihen kuinka sähkönkulutuksen tarpeita vastaava kokonaisuus rakennetaan ja paljon se arviolta kustantaa. Kolmannessa osassa tutustutaan laitteiston ylläpitoon ja huoltoon sekä järjestelmän tarviteloille laittamiseen.

Lataussäädin

Nykyaikaiset säätimet perustuvat joko PWM(Pulse Wild Modulation) tai MPPT(Maximum Power Point Tracking)

tekniikkaan. PWM­säätimet ovat halvem­ pia ja tekniikaltaan yksinkertaisempia.

MPPT säätimellä päästään kumminkin (jo­ pa 40%) parempaan lataustehoon kuin perinteisellä PWM säätimellä. MPPT sääti­ men lataushyötysuhde on n. 95­98%, kun taas pulssileveys säätimen noin n. 50­

60%. MPPT säädin hakee aina korkeim­ man paneelijännitteen ja virran leikkaus­ pisteen, jolla saadaan paras teho ulos aurinkopaneelista.

Akkusto ja sen jännite

Aurinkopaneelijärjestelmissä käytetään edelleen paljon lyijyakkuja(AGM). Ne ovat paljon halvempia kun kilpailevat kemiat.

Akun kapasiteetti kertoo, paljonko se pys­ tyy varastoimaan energiaa. Tyypillinen ke­ sämökin akusto kapasiteetti on noin 200­400Ah. 12V ja 200Ah järjestelmässä tämä tarkoittaa että sähköä voidaan va­ rastoida teoreettisesti 2400W/h. Käytän­ nössä koko energia ei ole koskaan käytettävissä, joten voidaan sanoa että tuosta määrästä kannattaa laskea pois ai­ nakin 20%. Jos käyttötarve sähkölle on suuri, niin akuston jännite kannattaa nos­

taa vähintään 24V. Tällöin kaikki laitteet täytyy suunnitella korkeamman jännitteen mukaan. Korkeampi jännite pudottaa tar­ vittavan virran määrää, kun kuormitus on suuri. Esim: jääkaappi 60W+10kpl valoa 50W(led)+TV 50W vie kerralla tehoa 160W. 12V järjestelmässä tällöin virta on 13,3A, mutta 24V vaan 6.7A. Yksi iso kuormittaja voi olla esimerkiksi pölynimuri jonka teho on keskimäärin noin 1600W.

Sen käyttö nostaa edellisen virran kym­ menkertaiseksi. Yli 100A virta on vaativa kaapeloinnin ja liittimien suhteen. Kaape­ lihäviöt muodostuvat myös suurilla virroilla merkittäviksi.

Tulevaisuudessa tullaan näkemään litium­

tekniikkaan perustuvia akkuja. Litium­

rautafosfaattiakku (LiFePO4) on kovasti yleistymässä varavoimaloissa ja isoissa laitoksissa. Se on paljon turvallisempi kun perinteiset litium akut. Yhden LiFePO4 kennon jännite on 3.2V ja niitä saa monen kokoisina, jopa 1000Ah kokoluokassa.

Näiden hinta on vielä korkeampi kuin lyi­ jyakkujen, mutta ne kestävät enemmän lataus/puku­sykliä. Lataus ja käyttösuo­ jaus on vähän monimutkaisempia näillä akuilla, mutta nekin laitteet ovat nopeasti halpenemassa.

Kaapelointi

Kaapelointi on aika tärkeässä osassa, jos haetaan isoja tehoja ja hyvää hyötysuh­ detta. Esimerkiksi jos aurinkopaneelin etäisyys säätimestä on 40 m ja johtimena on käytetty 6 mm2 kuparikaapelia. Pa­ neelin tehontuotto on 100 W (virta 8,3A, jännite 12 V ) lämpötila 20 °C. Kaapelin tehohäviö on jo 16%, mutta saman tehoi­ sessa 24V järjestelmässä häviö on vain 4.2%. Mitä paksumpi kaapeli on, sen vä­ hemmän siihen hukkautuu tehoa. Kaape­ leiden häviöiden laskemiseen löytyy paljon valmiita laskureita internetistä, joten en avaa tähän tarkempaa laskukaavaa. Mo­ nesti näkee isojakin aurinkopaneelijärjes­ telmiä, jotka on pilattu liian ohuilla kaapeloinneilla.

Kuva:www.harborfreight.com

Myös akustolta tuleva kaapelointi ja sulak­ keet pitää mitoittaa oikein, jotta vikatilan­ teessa ei satu haaveria. Ja myös voi olla tilanteita että liian ohuet kaapelit kuumu­ vat vaarallisen kuumaksi käytössä.

Invertteri ja akuston suojaus

Invertteri on laite joka muuntaa tasajän­ nitteen vaihtojännitteeksi. Yleisimmät on 12V tai 24V syöttöjännitteellä toimivia, jotka muuttavat kyseiset jännitteen 230V vaihtovirraksi. Jos mökillä tarvitaan verk­ kojännitteellä toimivia laitteita, niin invert­ teri on pakollinen hankinta. Invertterin teho pitää mitoittaa riittävän suureksi tar­ vittavan kuormituksen mukaan. Osa lait­ teista vaatii suuren käynnistysvirran, kuten jääkaapit ja pumput. Joten vaikka jääkaa­ pin nimellisteho on 60W, niin se voi vaatia vähintään 600W invertterin, jotta se toimii.

Sulakkeet ovat sähköjärjestelmässä eh­ dottomia. Varsinkin kun puhutaan akuista joissa on paljon kapasiteettia ja oikosulku­ virta nousee tuhansiin ampeereihin. Ylei­

simpien laadukkaiden n:200A/h akkujen valmistajat ilmoittavat että niitä voi het­ kellisesti kuormittaa 2000A virralla 5 se­ kunttia. Oikosulkuvirta on vielä tuosta suurempi. Kyseinen virtamäärä riittää kuumentamaan paksunkin kaapelin pu­ nahehkuiseksi.

Akustonsuojauslaite on monesti yhdistetty lataussäätimeen. Eli samaan laitteeseen kytketään aurinkopaneeli, akku ja kulu­ tuslaitteet. Monesti kumminkin lataussää­ timen virrankesto ei ole riittävä, vaan invertteri joudutaan kytkemään suoraan akkuun. Näissä tilanteissa pitää valvoa et­ tä akku ei pääse koskaan tyhjenemään kokonaan, koska se pilaa akun erittäni nopeasti. Akkua ei kannata koskaan pur­ kaa alle 80% varaustason.

Linkit

http://suntekno.bonsait.fi/resources/pub­ lic/tietopankki//paneelimittaukset.pdf http://www.jkauppi.fi/jannitehavio/

Tietokone 80W Invertteri 150W

12V lamppu

Lataussäädin

Akku 120Ah Aurinkopaneeli 55W

Kuva:www.mysolarshop.co.uk

Kuopion Insinöörien ja Kuopion Insinöörio­ piskelijoiden jo perinteeksi muodostunut ulkoilupäivä pidettiin lauantaina 28.2.2015 Rauhalahden leirintäalueen läheisyydessä sijaitsevalla kodalla.

Tänä vuonna saimme tapahtumaan vie­ raaksemme sekä Insinööriliiton puhteen­ johtaja Pertti Porokarin että Insinööriliiton alueasiamiehen Marjo Nykäsen.

Ilma oli miellyttävän lämmin vaikkakin hieman tuulinen. Lämpöä toki antoi kodan keskellä sijaitseva tulipesä, jossa jäsenet perheineen saattoivat paistaa itsellensä lounaaksi yhdistyksen tarjoamia makka­ roita.

Osallistujia tapahtumaan kertyi reilusti toistakymmentä. Paljon enemmänkin olisi jäseniä mahtunut. Suurkiitos osallistuneil­ le.

Insinöörien ja KINRAn ulkoilupäivä

INSSIKARTING 2015

Missä: Neulamäen Kartingrata Millä: Dino Honda GX 270 cc

Miten: Harjoittelut, aika­ajot ja GP. Hinta jäsenistölle 15 €. 15 nopeinta mahtuu mukaan.

Milloin: Tiistaina 19.5.2015

Ilmoittautumiset ja lisätiedot tapio.helminen@gmail.com

Kuva: Thomas Morel

www.kuopioninsinoorit.fi

LINNANMÄKI KUTSUU KESÄLLÄ!

Huippusuosittu jäsenetu on taas täällä! Kuopion Insinöörit tarjoavat jäsenilleen rannekkeita jäsenetuhintaan 25 € / kpl. Jäsenetuhintai­

sia rannekkeita on 2 kpl / jäsen.

Rannekkeita on rajoitetusti joten toimi nopeasti!

Lisätiedot www.kuopioninsinoorit.fi

Rannekkeiden tiedustelut:

johanna.kinnunen@outlook.com

Kuva:www.linnanmaki.fi

Puheenjohtaja Johanna Kinnunen

050 349 7783 johanna.kinnunen@

outlook.com

Varapuheenjohtaja Jyri Hakkarainen

050 366 2415 jyri.hakkarainen@

gmail.com

Sihteeri Timo Kinnunen

044 785 6229 timo@savonia.fi

Taloudenhoitaja Juho Kauppinen

040 528 2052 juho.kauppinen@

finsaex.fi

Simo Turunen 040 729 1417 sjturun@gmail.com

Heli Luostarinen heli.luostarinen@

hotmail.com

Tapio Helminen tapio.helminen@

gmail.com

Jani Karhunen janikarh@gmail.com

Kuopion Insinöörien

hallitus 2015

Kuopion Insinöörien loma­asunto Tah­

ko­Inssi sijaitsee 900 metrin päässä maantien 577 ja Sääskiniementien risteyksestä vasemmalla puolella.

Loma­asunnossa on alakerrassa tilava olohuone/keittiö, makuuhuone, WC, pukuhuone/kuivaushuone, pesuhuone, sauna, sekä puuvarasto ja suksiva­

rasto, yläkerrassa on kaksi parvitilaa sänkyineen. Huoneistossa on parisän­

ky alakerrassa ja 5­6 vuodepaikkaa parvella. Pinta­alaa huoneistossa on 54+17 m2.

Keittiössä on liesi, jääkaappi ja astianpesukone sekä astiasto, saunassa aina­

lämmin kiuas, oleskelutilassa on tv. Liinavaatteet sekä siivous sisältyvät vuokraukseen. Vuokralaisen edellytetään kuitenkin hoitavan roskatpois, imu­

roivan lattiat sekä pesevän astiat ennen poistumistaan. Käytetyt liinavaatteet kasataan vuoteen päälle.

Hintaan sisältyy polttopuut.

Tahkon keskustaan on matkaa noin 4km, hisseille 4,5 km. Aivan tontin vierestä kulkee sekä hiihtoladut että kelkkareitti.

Tahkon matkailualueen palvelutarjontaan voi tutustua netissä www.tahko.com Vuokraushinnat:

Viikko ma­pe pe­su

A­kausi 680 € 420 € 340 €

B­kausi 500 € 310 € 240 €

C­kausi 280 € 180 € 140 €

Vuokrausaika alkaa klo 17 ja päättyy klo 12.

Vuokrausta hoitaa:

Matti Hukkanen puh. 050 4674 752

Tahko­Inssi

LIIKUNTA

Kaikki jäsenedut ovat toistaiseksi voimassa olevia.

Jäsenedut ovat tarkoitettu jäsenten ja perheen henkilökohtaiseen käyttöön.

Jäsenedun käyttö edellyttää Kuopion Insinöörien tai Kuopiossa opiskelevien IOL:n jäsenten jäsenkortin esittämistä.

MUSIIKKIKESKUS

Konserttiliput (enintään 2 kpl/jäsen) Liput varataan normaalisti lippukassalta.

Lippuja lunastettaessa esitetään jäsenkortti ja lippukassa vähentää lipun hinnasta jäsenedun 5 €/lippu.

Aikaisemmista ilmoituksista poiketen musiikkikekuksella voi nykyään maksaa pankki– ja luottokortilla.

KUOPION KAUPUNGINTEATTERI Teatteriliput (enintään 2 kpl/jäsen) Hinta jäsenelle on 17,00 €/lippu (puhenäytelmät).

1) Varaa ensin liput teatterin

lippukassasta (saat varausnumeron) 2) Maksa varaamasi liput (17,00 €/kpl) yhdistyksen tilille ja merkitse

maksutositteeseen viitenumeroksi 3450.

3) Lunasta liput maksutositetta ja varausnumeroa vastaan Teatterin lippukassalta.

Huom: Musikaalit tai vastaavat näytökset ovat kalliimpia kuin puhenäytelmät, ja tällöin lippuja lippukassalta lunastaessasi sinulta peritään näytöksen kalleuden mukainen hinnan erotus.

KUOPION KEILAHALLI,

RAUHALAHTI BOWLING, BowlD1ner ja Iisalmen Pelixir

Jäsenille 4 €:n alennus /rata/tunti, max 4 krt/kk

Opiskelijoille 2 €:n alennus /rata/tunti, max 4 krt/kk

Keilailukerrat merkittävä hallilla olevaan listaan: nimi, jäsennumero, puh. ja kuittaus. Alennus on ratakohtainen =>

yksi alennus/rata (keilaaja määrästä riippumatta)

KUNNONPAIKKA VUORELA Hinnat jäsenille:

Kylpyläkäynti 8,00 € Kuntosali 5,00 €

Kuntosali + kylpylä 11,00 €

Hinnat perheenjäsenille (jäsenen oltava mukana):

Kylpyläkäynti 10,00 € Kuntosali 6,00 €

Kuntosali + kylpylä 13,50 € Kylpyläkäynti lapsi 4­14 v 6,00 € Liput saa kassalta alennettuun hintaan esittämällä IL:n tai Kuopion Insinöörien jäsenkortin sekä henkilökohtaisella kuittauksella.

IISALMEN UIMAHALLI Jäsenille tuki 2€ / kerta / jäsen

Edellyttää jäseneltä ilmaisen yrityskortin hankkimista.

KULTTUURI

Jäsenedut

vuonna 2015

KYLPYLÄ FONTANELLA Hinnat jäsenille:

KYLPYLÄKÄYNTI 2 TUNTIA TAI YHDISTELMÄKÄYNTI*

Arkipäivät ma­pe 8,00 €

La, su, pyhäpäivät (ja sesonkiviikot 1­

2,10,42 ja 52) 9,50 € Kuntosali 4,50 € Squash 1/2 h 4,50 €

Hinnat perheenjäsenille (jäsenen oltava mukana):

KYLPYLÄKÄYNTI 2 TUNTIA TAI YHDISTELMÄKÄYNTI*

arkipäivät ma­pe 10,00 €

la, su, pyhäpäivät (ja sesonkiviikot 1­

2,10,42 ja 52) 11,50 € Kuntosali 5,50 € Squash 1/2 h 5,50 €

KYLPYLÄKÄYNTI 2 TUNTIA lapsi 4­14 v ma­pe 6,00 €

la, su, pyhäpäivät (ja sesonkiviikot 1­

2,10,42 ja 52) 6,80 €

* aikuisten yhdistelmäkäynnin kokonaisaika 2 tuntia. Käynnin voi toteuttaa kuntosali 1 tunti + kylpylä 1 tunti tai squash 1∕2 tuntia + kylpylä 1 1∕2 tuntia.

Liput saa kassalta alennettuun hintaan esittämällä IL:n tai Kuopion Insinöörien jäsenkortin sekä henkilökohtaisella kuit­ tauksella.

CAFE FREETIME

Kirjastokatu 8, 70100 Kuopio Jäsenkortilla biljardin ja snookerin pelaamisesta alennus 20 %.

MUUT EDUT

SAVON VARAOSA JA TARVIKE Jäsenkortilla 20­35% alennus kaikista autotarvikkeista. (Ei koske tarjoustuotteita).

KUOPION ELEKTRONIIKKATARVIKE

­10% myymälähinnoista, ei koske tarjous­ tuotteita.

TIMANTTISET KUOPION KELLO JA KULTA

Kuopion Prismassa, Kauppakeskus Minnassa ja Matkus Shopping Centerissä.

Jäsenkortilla normaalihintaisista tuotteista 20% alennus, seuraavin poikkeuksin: Kalevala koru 15%

Pöytähopeat päivän hinnoin Korjaustöistä ei alennusta.

PARTURI­KAMPAAMO MINTTU Puijon Tori, Sammakkolammentie 6 puh. 017 282 7272

­10 % alennus palvelun hinnoista

LIIKUNTA

Lisätietoja

jäsenedu ista www.ku

opionins

inoorit.fi