TIETEESSÄ TAPAHTUU 5 2019 67 MUISTIKUVIA
MUISTIKUVIA
Bicentennial-professorien vaikutus
Yhdysvaltalaisilla Bicentennial-professoreilla on ollut suuri vaikutus historian oppiaineen kansain- välistymiseen, niin Helsingissä kuin myös muissa Suomen yliopistoissa, joissa he vierailivat. Vuonna 1976 perustettiin Helsingin yliopiston Yhdysval- tain tutkimuksen Bicentennial-professuuri, jonka tehtävänä oli edistää Yhdysvaltain tuntemusta ja tutkimusta Suomessa. Kustannukset jaettiin puo- liksi yliopiston ja Yhdysvaltain hallituksen kesken.
Ensimmäinen vieraileva professori nimitettiin vir- kaansa lukuvuodeksi 1976–77. Hän oli Texasin yli- opiston professori Robert Crunden. Oppituoli sai Yhdysvaltojen 200-vuotisjuhlien kunniaksi nimen Bicentennial Chair.
Bicentennial-professorit ovat olleet alansa huippuja, Yhdysvaltojen maineikkaimmista yli- opistoista. Tämän takasi järjestelmä, jossa edel- liset professorit, jotka tunsivat sekä suomalaisen yliopistojärjestelmän että yhdysvaltalaisia tutki- joita, saattoivat suositella seuraavaa ja näin Hel- sinkiin saapui toinen toistaan kuuluisampia pro- fessoreita. Crundenin jälkeen Robert Bannister (Swarthmore College), Allan Winkler (Miami Uni- versity, Ohio), William H. Chafe (Duke Universi- ty, North Carolina), Allan Winkler (Miami Univer- sity, Ohio), John Lewis Gaddis (Ohio University), Donald Matthews ja Jane DeHart-Mathews (North Carolina–Chapel Hill), Barbara Clarke Mossberg ja Christer Lennart Mossberg (University of Ore- gon), Lloyd Gardner (Rutgers University), Judith Fryer (Miami University) ja Alfred Crosby (Uni- versity of Texas at Austin).
Meille noremmille yhdysvaltalaisprofessoreita avustaville assistenteille vierailijoidemme kannus- tavat puheenvuorot loivat uskoa siihen, että meis- täkin voisi kerran tulla professoreja. Robert Crun- denin aikana käynnistyi klubi, jonka istunnoissa saatoimme kuulla analyyttisiä alustuksia ja käydä keskusteluja. Uusia tuulia edustivat poikkitieteel- liset luennot: Crundenin luennot kirjallisuuden ja
historian välimaastosta, Bob Bannisterin sosiolo- giapainotteiset tulkinnat sekä Allan Winklerin ki- taralla säestetyt luennot ja Barbara Mossbergin ru- nouspainotteiset luennot.
Varsin merkityksellisiä olivat William H. Cha- fen esimerkit suullisen historian käytöstä hänen tutkiessaan kansalaisoikeustaistelua ja tasa- arvokysymyksiä, erityisesti mustan väestönosan ja naisten asemaa. Chafella ja Robert Bannisteril- la on ollut suuri vaikutus naistutkimuksen alkuun ja kehittymiseen Suomessa. Chafen innoittamana otin riskin ja aloitin ”Veteraanikansanedustajien muistitietoprojektin” valmistelut. Historian alal- la ei 1970-luvulla ollut haastatteluprojekteja, sillä useimpien historiantutkijoiden mielestä metodilla ei saanut luotettavaa tietoa. Opimme, miten hyväs- sä haastattelussa haastattelija on taka-alalla ja haas- tattelijan tehtävä on saada haastateltava puhumaan.
Elimme 1970-luvulla kylmän sodan aikaa ja suo- mettumis-termistä ”Finlandization” keskusteltiin.
Suomen asema suuren itänaapurin vieressä herät- ti pohdintoja. Kun Yhdysvalloissa keskusteltiin atomi sodan uhasta, pelättiin Suomessa itse- sensuurin vallitessa ”vahingoittamasta” naapuria.
American studies -opintokokonaisuus perustet- tiin Helsingin yliopistoon vuonna 1985 – Tampe- reen yliopistoon vastaava opintokokonaisuus oli perustettu vuotta aiemmin. Allan Winklerin lisäksi kansainvälisen politiikan ekspertit John L. Gaddis ja Lloyd Gardner tulkitsivat kylmän sodan maail- maa eri näkökulmista. Heille Suomen ja Neuvos- toliiton väliset suhteet olivat mielenkiintoisia; pie- nen maan ja suurvallan välinen yhteistyö kaiken koetun jälkeen. Gaddis toi esiin, miten pienen maan asema maailmassa sittenkin rakentui kult- tuurin, tieteen ja taiteen vahvuuteen.
Assistenttina avustin yhdysvaltalaisprofesso- reita, kuten Markku Henriksson, Päivi Setälä ja Aura Korppi-Tommola. Kuului asiaan, että kut- suimme Bicentennial-professorit kotiin. Monelle heistä järjestämämme illalliset avasivat näkö- kulman suomalaiseen ruokaperinteeseen. Häm- mästykseni oli suunnaton, kun vuoden 1978–79 Bicentennial-professori Winkler saapui Naisten- klinikalle onnittelemaan nuorimman tyttäremme syntymää.
Yhdysvaltalaisprofessorien työpiste vuorotte- li Historian laitoksen ja Englannin kielen laitok-
68 TIETEESSÄ TAPAHTUU 5 2019 MUISTIKUVIA
sen välillä, kunnes vuonna 1991 se siirtyi pysyvästi Renvall-instituuttiin (aikaisemmin Historian tut- kimus- ja dokumentaatiolaitos). Opetusohjelmien suunnittelussa ja arjen organisoimisessa suurim- man panoksen antoi Renvall-instituutin assistent- ti, myöhemmin professori Markku Henriksson.
Hän toimi myös Englannin kielen laitokselle saa- puneiden yhdysvaltalaisprofessorien assistentti- na. Henriksson toimitti lisäksi teoksen Ten years of American Studies: The Helsinki Experience (Suomen Historiallinen Seura 1987), jossa suomalaisten kol- legojen ohella yhdeksän Bicentennial-professoria analysoi oman alansa tutkimusta ja Helsingissä vietetyn vuoden kokemuksia. Suomalaisten tutki- joiden kansainvälisyys, kielitaito ja alullaan olevat vaihto-ohjelmat olivat tehneet heihin vaikutuksen.
Mitä Bicentennial-professorit veivät mukanaan Yhdysvaltoihin? Mukaan pääsi elinikäisiä ystävyys- suhteita, Aalto-maljakko, Suomi-paita tai -verryt- telypuku, Paavo Nurmen pienoispatsas, saunako-
kemus sekä näkemys pienen maan vahvuuksista.
Solmitut kontakti- ja ystävyyssuhteet ovat kan- taneet vuosia. Sain apua ja neuvoja Yhdysvaltain- vuotta varten. Winklerin kitaran säestyksellä lap- seni ovat laulaneet yhdysvaltalaisia lastenlauluja Ohiossa. Lumipyryn hidastama matka Chafien luo lasteni talvilomalla sai iloisen lopun, kun pääsim- me nauttimaan Lornan, Williamin puolison, teke- mää jauhelihakastiketta ja spagettia. Osa profes- soreista on palannut joka toinen vuosi Maple Leaf and Eagle -konferensseihin tai myöhemmin viettä- neet toisenkin vuoden Bicentennial-professoreina.
MARJATTA HIETALA
Kirjoittaja on Tampereen yliopiston yleisen historian professo- ri (emerita).
Kuvassa useita kirjoituksessa mainittuja henkilöitä, vasemmalta Ritva Levo-Henriksson, Allan Winkler, Sarah Winkler, Barbara Mossberg, Christer Mossberg, Lorna Chafe ja William Chafe. Kuva: Markku Henriksson.
TIETEESSÄ TAPAHTUU 5 2019 69 TEKSTINTUTKIJAN TUUMAT
Parasta suomenkielistä tietokirjallisuutta.
Matthew Hindman: Internet- ansa, Kuinka digitaalinen talous synnyttää monopoleja ja nakertaa demokratiaa.
Ovh. 40 €.
J. M. Berger: Ekstremismi.
Ovh. 30 €.
Jared Diamond: Mullistus, Kriisi valtioiden
käännepisteenä.
Ovh. 50 €.
Mariana Mazzucato: Arvo, Globaalin talouden luojat ja välistävetäjät.
Ovh. 40 €.
Vaclav Smil: Energia ja sivilisaatio, Historia.
Ovh. 60 €.
Markus J. Rantala:
Masennuksen biologia, Evoluutiopsykologinen näkökulma
mielialahäiriöihin. Ovh. 40 €.
Hyvin varustetuista kirjakaupoista tai suoraan kustantajalta.
www.terracognita.fi
