• Ei tuloksia

Amerikansukasmadon (Marenzelleria viridis) vuosi Tvärminnessä - esiintyminen, lisääntyminen ja kasvu

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Amerikansukasmadon (Marenzelleria viridis) vuosi Tvärminnessä - esiintyminen, lisääntyminen ja kasvu"

Copied!
1
0
0

Kokoteksti

(1)

t,

Työn laii - Arbetsts art Pro gradu -tutkielma

Matemaattis-luonnontieteellinen

Tiedekunta - Fakultel

Aika

- Datum

Marraskuu 1996 46 + 6lütettä

Sivumåårã - Sidoanlal

Työn nimi - Arbêtets titel

Amerikansukasmadon \Marenzelleria uiridis)'.'uosi Tvärminnessä

-

esiintyminen, lisääntyminen ja kasvu

Oppiaine - Låroãmne

H

Eerika

Tekijå - Fðrfattarê Turkkila

La¡tos - lnstitution

Ekologian ja systematiikan laitos, hydrobiologian osasto

Muita tietoja uppgifter

Tvärminnen eläintieteellisen aseman

S.iilytyspaikka - Förvaringslálle

osaston

Avainsanal - Nyckelord

amerikansukasmatc, Mnrenzellerin airidis.Itämeri, tulokaslaji, pohjaeläin, lisääntyminen, kasvu,

veden us

HELSINGIN YL¡OPISTO

_

Tiivistelmå - Releral

UNIVERSITET

Tutkin Tvärminnessä yhden vuoden ajan amerikansukasmad on (Marenzelleria airidis) yksilömäärän ja biomassan vafütelua sãkä veden lämpötilan ja suolapitoisuuden vaikutusta aikuisten yksilöiden kasvuun ja lisääntymiseen.

Amerikansukasmato on Pohjois-Amerikkalainen laji, joka havaittiin Itämeressä ensimmäisen kerran

1985. Pohjois-Amerikassa la¡i üsa:intyy keväällä. Lajin planktiset toukat kulkeutuvat veden ja ihmisen kuljettamina laajoille atueille ja aikuiset yksilötkin liikkuvat aktüvisesti. Laji levisi ja runsastui

nopeasti låihes koko Itämeren alueella ja aiheutti muutoksia pohiaeläinyhteisön rakenteessa.

Laji elää Pohjois-Amerikassa jokien suistoissa pehmeillä sedimenttipohjilla ja on sopeutunut suurijn suôhpitoisuuden vaihteluihin. Se käyttää ravinnokseen sedimentin pinnalla ja sisällä_ olevaa orguuìirtu ainesta. Muut pohjaeläimet, kalat ja linnut käyttävät madon eri kehitysvaiheita ravinnokseen.

Tutkimusalueeni sijaitsi sisäsaaristossa Tvärminnen pohjoispuolella. Otin makrofaunanäytteitä kerran kuussa kahdelta asemalta sekä meiofauna- ja planktonnäytteitä neljältä asemalta' Planktisten toukkien ilmestyttyä näytteisün, tfüensin näytteenottoa kahteen kertaan kuukaudessa. Veden lämpötila ja suolapitoisuus mitattiin kerran kuussa.

Amerikansukasmato on nyt osa Itämeren pohjaeläinyhteisöä. Lajin yksilötiheydet olivat

Tvärmiruressä samaa luokkaa kuin muualla pohjoisella ltämerellä. Eteläistä Itämerta matalammat tiheydet selittyvät veden kylmyydellä, mikä hidastaa toukkakehitystä ja lisää toukkien kuolleisuutta' Laji lisäåintyy Tvärminnessä syksyllä ja syystalvetla planktisten toukkien määrät olivat

tcoitceimmúlaan. Lisääntymisãn jälkeen osa aikuisista yksilöistä katosi. Tutkimuksen alussa kesällä

1994 yksilöt olivat pienikokoisia, sillä edellisen talven (7993-1994) paksu i1af9i1q oli edullinen toukkien kasvulle ¡ã Usaantyminen oli onnistunut hyvin. Suurikokoisten yksilöiden puuttuminen tutkimuskauden alussa on seuraus jäättömästä talvesta 1992'1993. Vesi oli sekoittunut talvella ja kylmä vesi hidasti toukkien kasvua ja lisäsi niiden kuolleisuutta. Sama toistui tutkimusjakson aikana eíkä nuoria pohjaan laskeutuneita yksilöitä löytynyt meiofaunanäytteistä. Myös pr,eltkokoiset aikuiset yksitot puuttuivat kevään 1995 makrofaunanäytteistä, joten talven 1994-1995

lisäåintymistuloJ oh ollut huono. Kasviplanktonravinnon merkitys näkyy yksilöiden keskimääräisen koon kasvuna keväällä.

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Suomessa myös kokonaistuottavuuden kasvu on ollut keskimäärin nopeampaa (3,0 %/vuosi) kuin Norjassa (0,4 %/vuosi).. Muutoksessa ei ollut tren- dinomaista nousua tai laskua

Kvalitatiivinen tieto perustuu klassiseen indikaattoriajatteluun, jonka mukaan lajin esiintyminen ilmentää sen ympäristövaatimusten toteutuneen kyseisellä paikalla (myös veden

Biologian jaoston kokouksessa, Tvärminnessä syyskuussa 1990 todettiin, että edellisenä vuonna otettu avomerinäytteen kvantitatiivinen laskenta on Suomen osapuolen osalta nyt

Edellä mainittujen seikkojen johdosta Sirppujoen valuma alueen happamien suifaattimaiden kehitys ei ole ratkaisevas ti muuttanut vesistöalueen happamoitumisriskiä 15 vuoden

jen lupamenettelyn yhteydessä arvioitav myös mahdolliset vesistövaikuukset Niiden esiintyminen pudotuspajkojlla on riippuvainen veden vaihtuvuudesta siten, että sen ollessa huono,

Aseman kenttäopetuksen ja tutkimuksen painoalueita ovat vähäsuolaiset rannikkovedet ja niiden eliömaailma sekä saariston eliöyhteisöt.. Lounaan vahvistamina porhalsimme sitten

Aikuisilla koe-eläimillä on herkimmillään havaittu kognitiivisen toiminnan muutoksia pitkäaikaisessa tasaisessa altistuksessa veren lyijyn tasolla 0,6-1,2 µmol/l (WHO

Mikäli tämän menetelmän perusteella epäillään näytteessä olevan HBCD:a, sen esiintyminen voidaan vielä varmentaa ja kvantitoida HBCD-analyysillä laboratoriossa