• Ei tuloksia

Paristoista lannoitteeksi -materiaalin tehtävät

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Paristoista lannoitteeksi -materiaalin tehtävät"

Copied!
1
0
0

Kokoteksti

(1)

Ravinteiden kierrätys osana kiertotaloutta – kierrätetyt paristot lannoitteeksi -tehtävät

• Miksi akkuja ja paristoja ei saa laittaa sekajätteeseen?

• Selvitä, mitä sinun tulee kuluttajana huomioida, jotta akkujen ja paristojen kierrätys tapahtuu turvallisesti.

• Perehdy alkali-, litium- ja nappiparistoihin sekä nikkelimetallihydridi- ja litiumakkujen sekä litiumkadmiumakkujen käyttötarkoituksiin ja kierrätyksen hyötyihin.

• Mikä on tuottajayhteisö?

• Paristokierrätystä Suomessa organisoi tuottajayhteisö Recser Oy. Perehdy Receser Oyn toimintaan.

• Kuka vastaa akkujen ja paristojen jätehuollon järjestämisestä ja kustannuksista?

• Kaikista vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavista tuotteista ei välttämättä löydy varoitusmerkintää, kuten paristoista ja pienakuista. Mitä vaarallisella jätteellä tarkoitetaan?

• Kun akkuja ja paristoja valmistetaan ja kierrätetään, miten siihen liittyy vaarallisten aineiden kuljetuksen (VAK) lainsäädäntö vaatimuksineen?

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Metallurgical and mechanical methods for recycling of lithium-ion battery pack for electric vehicles. Battery Recycling Technologies - part 2: Recycling Lead- Acid

kunut auringon suhteellisen korkea aktiivisuus yhdessä meriveden pintakerrosten lämpenemi- sen kanssa ovat syynä nykyiseen ilmastonmuu- tokseen.” Noin kategorinen väittämä on

Tieteen ja tutkimuksen toimintaympäristön arviointi osoittaa, että sekä yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa että tutkimuksen rahoitusjärjestelmissä ja rahoituksen suuntaamisessa

• Tuottajalla tarkoitetaan Suomeen sijoittautunutta luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka ammattimaisesti saattaa paristoja tai akkuja, mukaan lukien sähkö-

Lähtökohtaisesti 0,25 op, mutta materiaalia voi räätälöidä opintopistemäärältään tätä isommaksi tai pienemmäksi sen mukaan, miten laajat tarkastelut tehtäviin

Kehittämisohjelmassa määritellään laajasti periaatteet ammatillisten oppilaitosten opetta- jien koulutuksen kehittämisestä pitäen lähtö- kohtana sitä, että

Oikeushistoria on ollut olemassa Suomessa itsenäisenä tieteenalana ja oppituolina vuodesta 1907, mutta se vietti hiljaiseloa 1970-luvulle asti, jolloin oikeushistorian ja

Kirkkohistorian laitos on päättänyt panostaa erityisesti vanhemman kirkkohistorian opettamiseen ja tutkimiseen myös siksi, että nykyisellään niin opinnäytetöissä kuin