Turtola_E_Lannoitus_ja_ravinnetaseet_ja_maatalouden_vesistökuormitus_120228

(1)

Lannoitus, ravinnetaseet ja maatalouden vesistökuormitus

-

taustaa ja tutkimustuloksia

Eila Turtola Professori

MTT (maaperäprosessit ja vesistökuormitus) 28.2.2012

(2)

Sisältö

 Typpitaseiden kehitys MYTVAS 2-tutkimuksen mukaan

 Taseet huuhtouman indikaattorina

 Typpihuuhtoumat luomussa

 Kasvien typenoton ja huuhtoumien yhteys

 Fosforitaseiden kehitys MYTVAS 2-tutkimuksen mukaan

 Maan fosfori ja huuhtouma

 Kotieläinlannan parempi hyödyntäminen, fosforinkierron säätövara Suomessa

 Fosforilannoitustarve luomussa

(3)

Ravinnetaseet

 Ravinnetaseita lasketaan koko valtakunnan, alueiden, maatilan ja peltolohkon tasolla

 Taseet kuvaavat ravinteiden käytön tehokkuutta

 Pitkällä aikavälillä taseiden kehitys kuvaa ravinne- huuhtomariskin kehitystä:

 laskeva tase kertoo riskin pienentymisestä

 Huuhtoumaan vaikuttavat myös muut tekijät, kuten säätekijät, viljelykasvi ja viljelykierto ja maassa olevat ravinnevarastot

(4)

Typpitaseet ja kuormitus

(5)

Miten lannoitus ja ravinnetaseet ovat muuttuneet ympäristötukikausina?

 MYTVAS 2 –SEURANTA- TUTKIMUS 2000-2006

 Eila Turtola (MTT/HY)

 Juha Grönroos (Syke), Risto Uusi- talo (MTT), Petri Ekholm (Syke), Laura Alakukku (MTT/HY), Tapio Salo (MTT), Kirsti Granlund (Syke), Katri Rankinen (Syke), Riitta Lemola (MTT), Martti Esala (MTT), Heikki Lehtonen (MTT), Kauko Koikka- lainen (MTT), Jussi Lankoski (MTT)

 Julkaisu: Maa- ja elintarviketalous 120

JOENSUU KOKKOLA

HELSINKI

Kinarehenoja Lestijoki

Taipaleenjoki Löytäneenoja

Yläneenjoki Savijoki

Lepsämänjoki TURKU

(6)

Suomen peltojen typpitase 1/4

 Koko Suomen maataloudessa typpilannoitteiden käyttö väheni ympäristötukikausien aikana lähes 30 kg/ha

 peltojen keskimääräinen typpitase laski vuodesta 1995 lähtien 80 kg:sta 50 kg:aan hehtaaria kohti

 Ympäristötukea edeltävään aikaan verrattuna

karjanlannan typpimäärä hieman laski ja satojen mukana poistunut typpimäärä nousi

(7)

Suomen peltojen typpitase 2/4

Lähde: Lemola, Riitta ja Tapio Salo 0

20 40 60 80 100 120

1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007

Typpi, kg/ha

Ostolann. Karjanlanta Sato Tase

(8)

Suomen peltojen typpitase 3/4

 Typpitaseet laskivat eniten Itä- ja Keski-Suomessa, vähemmän Itämeren rannikkovyöhykkeellä

(9)

Suomen peltojen typpitase 4/4

 Itämeren tilaan eniten vaikuttavalla alueella

jokivesistöjen typpikuormitus ei pienentynyt ja esimerkiksi Lapuanjoessa se lisääntyi

 Miksi ei selvää kuormituslaskua?

1. seuranta-alueet rannikolla

2. taseen muutokset voivat näkyä kuormituksessa vas-

ta viiveellä.

3. esimerkiksi nurmialan su-

pistuminen laskee taseita vaikka todellisuudessa se voi nostaa typpikuormitusta.

4. typpitase vaikuttaa huuhtou-

tumisriskiin kynnysarvon jälkeen

0 20 40 60 80 100 120 140

1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004

Typpitase, kg/ha

Farma ja FHS Keski-Pohjanmaa Pohjois-Karjala

(10)

Onko typpitase hyvä huuhtoutumisen indikaattori?

 Korkeat taseet lisäävät huuhtoumariskiä

 Kivennäismailla pienillä taseilla yhteys heikompi

 Jos maassa on paljon orgaanista ainesta, jo negatiiviset taseet voivat tuottaa korkeita huuhtoumia

 Kun typpitasetta tulkitaan huuhtoutumisen

indikaattorina, tulkinnassa tulisi huomioida maan multavuus ts. typen vapautuminen orgaanisesta aineksesta liukoiseen muotoon

(11)

Typpitase eri maalajeilla

 Kivennäismailla N-taseella oli kyn- nysarvo, minkä jälkeen huuhtou- tuminen kasvoi lineaarisesti

 Turvemaalla jo

negatiiviset taseet tuottivat suuria huuhtoumia

Hiesu

0 20 40 60 80 100 120 140

-200 -100 0 100 200 300 Typpitase, kg/ha

Kok-N, kg/ha

Hieta

0 20 40 60 80 100 120 140

-200 -100 0 100 200 300 Typpitase, kg/ha

Kok-N, kg/ha

Savi

0 20 40 60 80 100 120 140

-200 -100 0 100 200 300 Typpitase, kg/ha

Kok-N, kg/ha

Turve

0 200 400 600 800 1000 1200

-600 -400 -200 0 200 Typpitase, kg/ha

Kok-N, kg/ha

Tulokset lysimetrikentän laidun- kokeesta, Lemola & Turtola (2006)

(12)

Tutkimustuloksia luomun vaikutuksesta typpikuormitukseen

0

20 40 60 80 100 120

TotalN, kg/ha

Tavanomainen Luomu

Niitty

1. vuosi 2. vuosi 3. vuosi 4. vuosi 5. vuosi 6. vuosi 7. vuosi Nurmi Nurmi/Ruis Ruis Herne/Kaura Ohra/Nurmi Nurmi Nurmi/Ruis

Vertailu Jokioisissa savimaalla

(13)

Eri viljelyjärjestelmien vertailuun tarvitaan pitkäaikaisia tutkimuksia 1/2

 Vertailututkimus Toholammilla hietamaalla:

Luomussa hieman pienempiä typpihuuhtoumia

0 10 20 30 40 50 60 70 80

19.4.2001 1.9.2002 14.1.2004 28.5.2005 10.10.2006 22.2.2008

Kokonaistyppi, kg/ha

Kumulatiivinen typpihuuhtouma, kg/ha, 2001-2008

A B C D

Tavanomainen, vilja

Tavanomainen, nurmi Luomu, vilja

Luomu, nurmi

Riitta Lemola, MTT

(14)

Eri viljelyjärjestelmien vertailuun tarvitaan

pitkäaikaisia tutkimuksia 2/2

(15)

Heikko viljelykasvin typenotto altistaa suurelle huuhtoumalle? 1/2

 Kasvin puuttuminen (avokesanto) tai säistä johtuva huono kasvu altistavat typpihuuhtoumille

 nämä tekijät vaikuttavat myös luomuviljelyssä

 kasvien typenotto on erittäin tärkeä huuhtoumaa torjuva tekijä

 Lannoittamaton viherkesantonurmi tuottaa pienimmät typpihuuhtoumat

(16)

Heikko viljelykasvin typenotto altistaa suurelle huuhtoumalle? 2/2

0 5 10 15 20 25

30^NO3 –N huuhtouma, kg/ha vuodessa A B C D

avokesanto myöhäinen kylvö

kuiva kesä

viherkesanto

(17)

Maan rakenteen ja vesitalouden vaikutus

 Maan rakenne ja vesitalous vaikuttavat voimak-

kaasti satotasoon, typenottoon ja sitä kautta typpi- taseeseen

 Typen huuhtouma reagoi herkästi kasvin typenottoon; maan rakenne puolestaan rajoittaa usein satotasoa ja typenottoa varsinkin sääolosuhteiden puolesta äärimmäisinä vuosina

 Riittämättömän ja toimimattoman ojituksen vuoksi toimintahäiriöistä kärsiviä peltoja arvioidaan olevan 10 % peltoalasta

 Ennen kevennettyyn muokkaukseen tai suora- kylvöön siirtymistä maan rakenne tulee saada peruspa-rannuksin kuntoon ravinnehävikkien vähentämiseksi

(18)

Pellon perusparannukset nostavat satotasoa ja pienentävät ravinnetaseita

 Esimerkkinä salaojituksenkunnostus:

 HtS/AS, pohjamaa AS

 2 ha, kaltevuus 2 %

 tiiliputkiojitus v. 1962

 ojaväli 16 m, syvyys 1-1,15 m

 16 salaoja- ja 4 pintavalunta- ruutua

 valunnan jatkuva mittaus v. 1975 lähtien

 valuntapainotteinen näytteen-

 ottouusintasalaojitus v. 1991 muovi- putkella vanhojen ojien viereen

 ojakaivantoihin pintamaa yläosassa, puuhake alaosassa

Kuva: Eila Turtola

(19)

Uusinta- ja täydennysojitus saa huonokuntoisen pellon toimimaan

Ennen ojitusta Ojituksen jälkeen

N-lannoitus kg/ha 100 91

Sato kg/ha 3 680 4 350

N jyvissä kg/ha 55 68

N-tase kg/ha 45 23

P-lannoitus kg/ha 44 (y-tuki 33) 19 (y-tuki 28) Viljavuus-P 3,4 (huononl.) 5,6 (välttävä)

pH 5,9 6,0

P jyvissä kg/ha 12 14

P-tase kg/ha 33 6

 Vaikutus ohran satoon ja ravinnetaseisiin

(syysmuokkauksena kyntö, kaikki ruudut 1980-1999; Turtola ym. käsikirjoitus)

(20)

Ilmastonmuutos, pienentyvä nurmiala ja vuokrapellot lisäävät riskejä

 Leudot talvet ja kasvukauden kuivuus lisäävät huuhtoumariskiä talvikauden aikana

 Nurmialan supistuminen Suomen peltoviljelyssä yhdessä ilmaston lämpenemisen kanssa luo

riskejä paitsi vesistö-

kuormituksen myös maan rakenteen suhteen

 Luomussa nurmi viljely-

kierrossa ja maan hyvän rakenteen ylläpito vä-

hentävät typpikuormaa ⁰

200 400 600 800 1000 1200 1400 1600

1930 1940 1950 1960 1972 1980 1990 2000 2006 Pinta-ala, ha _Nurmea Vuokrapeltoa

(21)

Fosforitaseet ja kuormitus

(22)

Fosforikuormituksen taustatekijänä on lannoitefosforin kertyminen maahan

 1930 –luvulta lähtien Suomen maatalousmai-

hin pidättynyt fosforia 800-900 kg/ha, vähin-

tään 1/3 nykyisestä pintamaan fosforimää-

rästä (Saarela 2002)

 Fosforilannoitus lisääntyi voimakkaasti 1960 –luvul-

ta lähtien, peltomaiden fosforipitoisuutta nostet-

tiin tarkoituksellisesti

P-lannoitus voimakasta, kasvi- ja eläintuotannon eriytyminen

Lähde: Antikainen ym. (2005)

Laskeuma Maasta Lanta

Väkilannoitteet Sato

(23)

Fosforilannoituksen väheneminen 1/2

 Fosforilannoitus väheni nopeasti 1990-luvun alussa, uudelleen vuoden 1995 jälkeen ja

myöhemmin edelleen hitaasti

 Vuodet 1989-1994:

 uudet, pienemmät P-lannoitus-suositukset

 suosituimpien NPK -lannoitteiden P-pitoisuutta pienennettiin

 1990-luvun alkuvuosina lähes 25 % peltoalasta oli viherkesantona

 2008: lannoitteiden hinnannousu vähentänyt edelleen käyttöä

(24)

Fosforilannoituksen väheneminen 2/2

Vuosina

1989-1994 Vuodesta 1995 ->

Ympäristötuen fosforilannoitus- rajat

Taloudellinen optimi laski Lannoitteet P

Lanta P

(25)

Suomen peltojen fosforitase

 Fosforilannoitteiden käyttö väheni ympäristötuki- kausien aikana noin 10 kg/ha

 Peltojen keskimääräinen fosforitase laski vuodesta 1995 lähtien 18 kg:sta 6 kg:aan hehtaaria kohti

 Karjanlannan käyttö ja sato-

jen mukana

poistunut fosforimäärä

pysyivät lähes ennallaan

0

5 10 15 20 25 30 35

1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007

Fosfori, kg/ha

Ostolann. Karjanlanta Sato Tase

Lähde: Riitta Lemola, Tapio Salo

(26)

Helppoliukoisen fosforin pitoisuus MYTVAS 2 -tutkimuksen mukaan

 Tämän hetkisellä fosfori- taseella peltojen helppoliukoisen fosforin pitoisuus on keskimäärin hitaassa laskussa

 Maan helppoliukoisen fosforin pitoisuus vaikuttaa suoraan fosforin liukene- miseen valumavesiin

 Koska peltojen helppo-

liukoisen fosforin pitoisuus laski osalla peltoalasta,

myös fosforin kuormituspotentiaali pieneni hieman

1961-1965 1966-1970 1971-1975 1976-1980 1981-1985 1986-1990 1991-1995 1996-2000 2001-2005

0 2 4 6 8 10 12 14 16

Maan P-luku, mg/l

1 10 100 1000

0.001 0.01 0.1 1 10

Maan helppoliukoinen fosfori, mg/l maata Valumaveteen liuennut fosfori, mg/l

Lähde: Risto Uusitalo

(27)

Alueelliset fosforitaseet vaihtelevat 1/2

 Fosforitaseiden lasku hidastui 2000-luvulla

 Fosforitaseet jäivät korkeammiksi intensiivisen kotieläintuotannon alueilla ja erikoiskasvien viljelyssä

 Näillä alueilla ympäristötuen toimenpiteet eivät ole olleet riittäviä, jotta kuormitus voisi pienentyä lähitulevaisuudessa

 Keski-Pohjanmaalla tase pysynyt korkeana intensiivisen lypsykarjatalouden vuoksi

(28)

Alueelliset fosforitaseet vaihtelevat 2/2

0 5 10 15 20 25 30 35 40

Farma ja FHS Keski-Pohjanmaa Uusimaa ja NSL

Lähde: Riitta Lemola, Tapio Salo

Fosforitase (kg/ha)

(29)

Peltojen fosforipitoisuus 1/2

 Peltojen fosforipitoisuus vaihtelee voimakkaasti eri alueiden välillä

 Alueellisesti korkeita pitoisuuksia esiintyy Itämeren

rannikkoalueella

 esim. Varsinais-Suomessa pitoisuus ei ole laskenut

Peltomaan helppoliukoisen fosforin pitoisuus Suomen kunnissa 2001-2005.

Lähde: Viljavuuspalvelu Oy ja Ålands Försöksstation

(30)

Peltojen fosforipitoisuus 2/2

0 5 10 15 20

P-luku (mg/l)

(31)

Helppoliukoisen fosforin pitoisuudet 1/2

 Lypsykarjatilojen pelloilla fosforipitoisuudet ovat hieman korkeampia kuin viljanviljelytiloilla

Erikoiskasvien viljely

0.01 0.02 0.03 0.04

0.05 keskiarvo 25 mg/l

mediaani 18 mg/l

Suht. frekv.

Muu kotieläintalous (ei turkiseläimiä)

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 0.00

0.01 0.02 0.03 0.04 0.05 0.06

mediaani 15 mg/l

Suht. frekv.

Lypsykarjatilat

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 0.00

0.01 0.02 0.03 0.04 0.05 0.06 0.07 0.08

mediaani 12 mg/l

Suht. frekv.

Viljatilat

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 0.00

0.01 0.02 0.03 0.04 0.05 0.06 0.07 0.08 0.09 0.10

mediaani 9,5 mg/l

Suht. frekv.

Lähde: Juha Grönroos, Risto Uusitalo

28.2.2012

31 E. Turtola: Lannoitus ja vesistökuormitus

Punaisen linjan oikealla puolella olevalla peltoalalla on hyvin vähän fosforilannoitustarvetta

(32)

Helppoliukoisen fosforin pitoisuudet 2/2

 Paikallisesti korkeita pitoisuuksia esiintyy varsinkin

erikoiskasveja viljelevillä tiloilla sekä sika- ja kanatiloilla

Erikoiskasvien viljely

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 0.00

0.01 0.02 0.03 0.04

mediaani 18 mg/l

P-luku

Suht. frekv.

Muu kotieläintalous (ei turkiseläimiä)

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 0.00

0.01 0.02 0.03 0.04 0.05 0.06

mediaani 15 mg/l

Suht. frekv.

Lypsykarjatilat

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 0.00

0.01 0.02 0.03 0.04 0.05 0.06 0.07 0.08

mediaani 12 mg/l

Suht. frekv.

Viljatilat

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 0.00

0.01 0.02 0.030.04 0.05 0.06 0.07 0.08 0.09 0.10

mediaani 9,5 mg/l

Suht. frekv.

Punaisen linjan oikealla puolella olevalla peltoalalla on hyvin vähän fosforilannoitustarvetta

Lähde: Juha Grönroos, Risto Uusitalo

(33)

Suuri osa peltoalasta ei hyödy fosforilannoituksesta

 Lannoitushistoriasta johtuen suuri osa Suomen peltoalasta ei hyödy lisäfosforista

 Satotasoa rajoittavatkin nykyisin yleensä muut tekijät, mm. maan rakenne, siitä johtuva poudan- arkuus tai puutteellisesta ojituksesta johtuva

liiallinen märkyys

 Useilla alueilla lannan fosfori yksinään, kasvien tarpeen mukaisesti levitettynä, riittäisi turvaamaan fosforintarpeen

 Lannan fosforin käyttökelpoisuus vastaa kemiallista lannoitefosforia

(34)

Fosforilannoituksen hyöty turvemailla

 Jos maan P-luokka on

”huono” tai ”huonon- lainen”, P-lisäyksellä voi turvemailla saada selviä sadonlisiä

 Maan P-luokan nous- tessa ”tyydyttävälle”

tasolle, fosforin lisäys ei enää juurikaan

kasvata satoa

Maan P-luokka "tyydyttävä", turvemaan kokeet

0 10 20 30 40 50 60

2500 3500 4500 5500 6500

kaura

ohra

P kg/ha

Jyväsato, kg/ha

Maan P-luokka "huono"

turvemaan kokeet

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 2500

3500 4500 5500 6500

kuivaheinä

kaura ohra

P kg/ha

Sato, kg/ha

(35)

Fosforilannoituksen hyöty karkeilla kivennäismailla

 Karkeilla kivennäismailla fosforilisäyksen antamat sadonlisät ovat olleet

keskimäärin korkeintaan 10 %:n luokkaa mata-

lissa maan P-luokissa

 ”Tyydyttävästä” P-luo- kasta lähtien ei fosforilannoituksen voi odot- taa antavan minkään- laisia sadonlisiä

Maan P-luokka "huononlainen", karkeammat mineraalimaat

0 10 20 30 40 50 60

2000 3000 4000 5000

k-vehnä ohra kaura

P kg/ha

Jyväsato, kg/ha

Maan P-luokka "tyydyttävä", karkeammat mineraalimaat

0 10 20 30 40 50 60

3000 4000 5000 6000

ohrakokeet 1977-1994 ohrakokeet 2001-2007

P kg/ha

Jyväsato, kg/ha

(36)

Fosforilannoituksen hyöty savimailla

 Savimailla edes alhais- ten P-luokkien mailla ei juurikaan saada

satovasteita fosforilla;

ainoastaan hyvin mär- kinä vuosina voivat satovasteet olla mer- kittäviä

 Savimailla sadonlisiä kannattaa ensisijaisesti hakea maan rakennetta ja kuiva- tusta parantamalla

Maan P-luokka "huononlainen", savimaat

0 10 20 30 40 50 60

2500 3500 4500 5500 6500

k-vehnä ohra

P kg/ha

Jyväsato, kg/ha

Maan P-luokka "hyvä", savimaat

0 10 20 30 40 50 60

2000 4500 7000 9500

rehunurmi

ohra

s-vehnä

kaura ruis

P kg/ha

Sato, kg/ha

(37)

Onko luomupelloilla puute fosforista?

 Selkeää fosforin puutetta voisi esiintyä turve-

mailla ja karkeammilla kivennäismailla, jos maan fosforiluku on huono tai huononlainen

0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50

55 Mr Hk Ht He Hs S Elop. maat

Pohjanmaa Häme

Maalajijakauma, %

Kuvassa maalaji-

jakauma tutkimuk-

seemme osallistu- neilla luomutiloilla

(38)

Luomupeltojen fosforipitoisuudet 1/2

 Ovatko luomupeltojen fosforipitoisuudet

laskeneet luomuviljelyn aikana Pohjanmaalla?

 Pohjanmaan alueella luomutilojen fosforiluvut eivät olleet laskeneet

 kasvinviljelytiloilla löy- tyy peltolohkoja, joilla annettu fosfori voi kasvattaa satoa

0 10 20 30 40 50 60 70 80 80 120 160

vuosi 1992 vuosi 2004 vuosi 1992 vuosi 2004 Pienimmän fosforiluvun peltolohko Suurimman fosforiluvun peltolohko

(a)

fosforiluku, mg l-1

0 10 20 30 40 50 60 70 80

Vuosi 1992 Vuosi 2004 Vuosi 1992 Vuosi 2004

(b)

Fosforiluku, mg l-1

Kotieläintilat

Lähde: Ylivainio ym. (2009)

Kasvinviljelytilat

(39)

Luomupeltojen fosforipitoisuudet 2/2

 Ovatko luomupeltojen fosforipitoisuudet

laskeneet luomuviljelyn aikana Hämeessä?

 Hämeen alueella luomutilojen fosforiluvut olivat laskeneet niillä lohkoilla, joilla ne olivat alun perin olleet suurimmat;

peltojen kuormituspotentiaali oli siten myös laskenut

 Hämeen luomutiloilla löytyy Pohjanmaata enemmän sellaisia peltolohkoja, joille annettu fosfori voi kasvattaa satoa; näitä peltoja olisi ekolo- gisesti järkevä lannoittaa koti- eläinten lannalla tai muilla soveltuvilla fosforilähteillä

0 10 20 30 40 50 60 70 80

(a)

Fosforiluku, mg l-1

0 10 20 30 40 50 60 70 80

(b)

Fosforiluku, mg l-1

Kotieläintilat

Kasvinviljelytilat

Lähde: Ylivainio ym. (2009)

(40)

Lannan fosforin hyödyntäminen on puutteellista 1/2

 Koko Suomessa fosforilannoituksen kokonais- määrä oli vuonna 2005 moninkertainen biolo- giseen tarpeeseen verrattuna

 Lannan fosforisisältö riittäisi turvaamaan kasvien tarpeen 5-10* vuotta

* ensimmäisinä vuosina säästöön jäävä lannan P käytettäisiin myöhemmin

(41)

Lannan fosforin hyödyntäminen on puutteellista 2/2

 Lannoitustarve ja lannan, lihaluujauhon ja ihmisten ulos- teiden sisältämät kasveille käyttökelpoiset fosforimäärät eri aikoina sekä vuoden 2005 lannoitus

Lähde: Lemola ym. (2009)

(42)

Fosforitarpeen arvio v. 2005 tiedoilla

 Kasvien tarpeen mukaisessa lannoituksessa lannan fosfori riittäisi

 Uudenmaan alueella tällä hetkellä

 Varsinais-

Suomessa 20 vuotta

 Pohjanmaalla yli 20 vuotta

Lähde: Lemola ym. (2009)

(43)

Fosforiyhteenveto 1/2

 Jotta vesistökuormitusta voidaan pitkällä aika- välillä vähentää tehokkaasti, fosforilannoituksen tulisi perustua kasvien todelliseen tarpeeseen

 ympäristötuen lannoitusrajoja tulisi tarkistaa erityisesti kotieläinten lannan kohdalla

 lantafosforia kannattaa levittää ottamalla huomioon fosforin koko lannoitusarvo, ts. lannan kokonaisfosfori

 Kun kotieläinten lanta ja muut fosforipitoiset sivutuotteet levitetään ensisijaisesti tarpeen mukaan, ostolannoitteiden käyttöä Suomen pelloilla voidaan edelleen vähentää

 tarpeenmukainen käyttö ja kotieläinten lannan

suosiminen fosforilähteenä sulkevat fosforikiertoa ja hidastavat rajallisen luonnonvaran ehtymistä

(44)

Fosforiyhteenveto 2/2

 Koska luomussa ei käytetä kemiallisia fosfori- lannoitteita, fosforitaseet ovat yleensä pieniä

 tällä hetkellä luomutiloilla onkin peltoja, joilla on todellista fosforilannoitustarvetta

 Sellaisilla luomutiloilla, joilla ei ole kotieläimiä, lannan vastaanottaminen voisi parantaa satotasoa ennen kaikkea lannan sisältämän typen vuoksi

(45)

Kirjallisuutta 1/3

 LEMOLA, R., NOUSIAINEN, J., HUHTANEN, P. & TURTOLA, E. (2009). Fosforikierron biologinen säätövara ja sen

vaikutus maatalouden fosforikuormitukseen. Maa- ja elintarviketalous 138: 224-244.

 SAARELA, I. (2002). Phosphorus in Finnish soils in the 1900s with particular reference to the acid ammonium acetate soil test. Agricultural and Food Science in Finland 11, 4: 257-271.

 SAARELA, I., JÄRVI, A., HAKKOLA, H., RINNE, K. (2004).

Phosphorus status of diverse soils in Finland as influenced by long-term P fertilisation 2.Changes of soil test values in relation to P balance with references to incorporation

depth of residual and freshly applied P. Agricultural and Food Science 13, 3: 276-294.

(46)

Kirjallisuutta 2/3

 TURTOLA, E. & LEMOLA, R. (2008) (toim.) Maatalouden ympäristötuen vaikutukset vesistökuormitukseen, satoon ja viljelyn talouteen. Maa- ja elintarviketalous 120. 103 s.

 TURTOLA, E., YLIVAINIO, K. (2009) (toim.) Suomen koti- eläintalouden fosforikierto - säätöpotentiaali maatiloilla ja aluetasolla. Maa- ja elintarviketalous 138: 244 s.

 UUSITALO, R., AURA, E. (2005). A rainfall simulation study on the relationships between soil test P versus dissolved and potentially bioavailable particulate phosphorus forms in runoff. Agricultural and Food Science 14, 4: 335-345.

 UUSITALO, R., TURTOLA, E., GRÖNROOS, J., KIVISTÖ, J., MÄNTYLAHTI, V., TURTOLA, A., LEMOLA, R., SALO, T.

(2007). Finnish trends in phosphorus balances and soil test phosphorus. Agricultural and Food Science 16, 4:

301-316.

(47)

Kirjallisuutta 3/3

 VALKAMA, E., UUSITALO, R., YLIVAINIO, K., VIRKAJÄRVI, P., TURTOLA, E. (2009). Phosphorus fertilization: a meta-

analysis of 80 years of research in Finland. Agriculture, ecosystems & environment 130, 3-4: 75-85.

 YLIVAINIO, K., NIKUNEN, U., TURTOLA, E. (2009). Peltojen viljavuuden kehitys Pohjanmaan ja Hämeen luomutiloilla.

Maa- ja elintarviketalous 138: 161-189.