Kuvaus 1700-luvun Huittisista · DIGI

(1)

Kuvaus f 700-luvun Huittisista

Viime kesänä ilmestyi Huittisten Kotiseutuyhdistyksen

jul kaisusarjassa mielenkiintoinen ja paikallishistoriallisesti arvokas julkaisu.

{. ^(0.fl' Äcadämifit $6rf0t ^I

fiåå,n Stftitnrn$

Phylico -Occoqgmt$

Kysymyksessä on huittislais- syntyisen Ephraim Careni- uksen teos Huittisten pitajå, talo us-luo nno ntieteellinen

kuvaus. Alunperin yliopistol- lisena opinndytteenä ruotsiksi vuonn a 17 59 kirjoitetun

j*l-

kaisun suomenti ansiokkaasti maist. Simo Keski-Vakkuri.

Kitj a antaa varsin moni- puolisen kuvan kahden ja puolen vuosisadan takaisesta

Huittisista. On muistettava, että tuolloin Huittisiin ^viela kuuluivat myös Vampula, Keikyä ja Kauvatsa.

Kirjan aloittaa maantieteel- linen ja historiallinen kuvaus Huittisista. Kasitellaan mäet,

vuoret, suot, joet ja lahteet.

Viela nykyäänkin tunnettu Rautaportaan eli Prunsalin lahde oli jo silloin tunnettu terveysvedestään. ^Paikka- kunnalla tavattavat kivilajit samoin

kuin

joissa olevat kosket luetell aan tarkoin.

Kasviston tutkiminen ^on varmaankin antanut Care- niukselle

paljot

_ryötä,^silla

han luettelee suuren määrän

paikkakunnalla tavattavia kasvej a ja selittää, mihin mi- täkin niistä voidaan kayttåå.

Metsien, peltojen ja niitryjen hoidosta annetaan ohjeita, ja huittislainen aura saa tarkan kuvauksen. Karjan sairauksiin neuvotalan hyuä laake: muu-

rahaispesäuute.

Huittislaisten tavat ^saa- vat kuvauksensa, ja tekijän mielestä täällä on ihmisilla nelja pahaa tapaa: viinan väärinkdyttö, liiallinen sauno-

minen, tapa viedä lapset ko- valla pakkasellakin kirkkoon kastettavaksi ^ja vieraspitoj en ylellisyys.

Kirjan tekijä

Ephraim Carenius synryi Huittisissa tammikuun 8. päivänä 1739.

Flänen vanhempansa olivat Huittisten kappalainen _Jacob Carenius ja hänen puolison- sa Katarina Kristina Täckou.

Perhe asui omistamassaan Torpon talossa Nanhialla.

Ephraim Carenius aloitti opintonsa

Porin

triviaali-

läö,;t**

koulussa,

mutta

pääsi

jo

^Pääosanelämänryöstään 15-vuotiaana opiskelemaan Carenius teki Loimaan kirk- Turun akatemiaan ja

valmis-

koherrana,

mihin

virkaan tui maisteriksi vuonna

1760,

han tuli vuonna ^1783.^Vielä

siis 21-vuotiaana.Huittisten Loimaan-kaudellakin häntä pitäjänkuvauksen han

kir- kiinnosti

paikallishisto ria,

joitti maisterintutkintoon

ⁿⁱⁱⁿ^ettähan laati perusteelli- kuuluneena opinnäytteenä. sen kuvauksen Loimaalla kay-

Tultuaan vihiryksi

papiksi

teryistä maatalousryökaluista.

han toimi vähän aikaa

van-

^Carenius

kuoli

^Loimaan

han isänsä apulaisena

Huitti-

kirkkoherrana marraskuun sissa ja Luvian kappalaisena. 18. päivänä 1802.

Myöhemmin han

^toimi

sotilaspappina

rakuunaryk-

KeijoJaakola mentissä.

d;itrysttttr

Biö*:lln,lHrr*r llo ^stlrtbös.-

oaomnlc-!usrrr.ur4'.$ffi'

t#'öffi"$å"t

ffiRtAN Hä;,P*il":

",r,'_.#JåqliiF;$"*n-ffi*q^i{*?'$i'

,r**it*",tt**];

,lä#;'a;xtsit:nr#

ffiäm*ils."-TffiirrTY

lnttrdum ^t

*-"#rktt-'"nn$;

r uffiSJ,l'1fi i'',;l$l$iä^'-

Huittisten Joulu

2005

¹⁷