• Ei tuloksia

Sabine Kuhlmann & Hellmut Wollmann: Introduction to Comparative Public Administration. Administrative Systems and Reforms in Europe. Cheltenham, Edward Elgar 2014. 345 s. näkymä

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Sabine Kuhlmann & Hellmut Wollmann: Introduction to Comparative Public Administration. Administrative Systems and Reforms in Europe. Cheltenham, Edward Elgar 2014. 345 s. näkymä"

Copied!
2
0
0

Kokoteksti

(1)

96 HALLINNON TUTKIMUS 1/2015

Sabine Kuhlmann & Hellmut Wollmann:

Introduction to Comparative Public Administration. Administrative Systems and Reforms in Europe. Cheltenham, Edward Elgar 2014. 345 s.

Vertailevalla politiikan ja hallinnon tutkimuk- sella on pitkät perinteet. Euroopassa kiinnos- tusta lisää Euroopan Unionin pyrkimys yhte- näistää jäsenvaltioiden käytäntöjä ja vertailla esimerkiksi avoimen koordinaation menetel- mällä jäsenmaiden eroavaisuuksia. Tuore teos eurooppalaisista hallintojärjestelmistä ja niiden uudistamisesta tarjoaa tuhdin paketin vertai- levan tutkimuksen ystäville. Sabine Kuhlmann työskentelee Potsdamin yliopiston professorina (Lehrstule) ja Hellmut Wollmann on Humboldt yliopiston emeritusprofessori ja edelleen aktii- vinen toimija. Sabine Kuhlmann johtaa myös COST-hanketta ”Local Public Sector Reforms:

An International Comparison”. Kummaltakin kirjoittajalta on vaikuttava lista omaa tutkimus- ta mukana. Kirjan voi sanoa olevan henkilökoh- tainen.

Eurooppalaisia poliittis-hallinnollisia järjes- telmiä verrataan yleensä erilaisten typologioi- den kautta. Gösta Esping-Andersenin hyvin- vointivaltiotypologia lienee tuttu kaikille. Kuhl- mannin ja Wollmannin teoksen runkona toimii jako viiteen osajärjestelmään: mannermaiseen napoleoniseen ja federatiiviseen, anglo-saksi- seen, pohjoismaiseen ja itä-eurooppalaiseen.

Jaottelun perusteena on perusteellinen pohdin- ta historiallisista, hallintojärjestelmään liitty- vistä ja valtio-kunta-suhteeseen kytkeytyvistä piirteistä. Kustakin kategorista on valittu esi- merkkimaa tai maita, siten että tarkastelu kirjan jatkossa kohdentuu Ranskaan, Italiaan, Saksaan, Iso-Britanniaan, Ruotsiin ja Unkariin. Teoksen teoreettisena näkökulmana toimii institutionaa- linen teoria. Kuhlmann ja Wollmann käyvät läpi institutionalismin eri näkökulmia ja totea- vat, että hallinnollisen muutoksen selittämises- sä on relevanttia tarkastella muutostekijöitä ja muutos logiikkaa eri näkökulmista.

Pääosa kirjaa on erilaisten hallinnollisten uu- distusten läpikäynti vertailevasta näkökulmasta.

Näitä ovat uudistusdiskurssit, hallintorakenteen uudistukset, kuntauudistus, julkisen ja yksityi- sen sektorin vuorovaikutus sekä hallinnon mo-

dernisointi. Suomalaisesta näkökulmasta kiin- nostava on esimerkiksi meilläkin ajankohtainen kuntauudistus. Kuhlmannin ja Wollmannin mu kaan eteläiselle Euroopalle tyypillistä on kuntien pieni koko ja vaatimattomat tehtävät, pohjoiselle suuret kunnat ja tärkeä yhteiskun- nallinen rooli. Jälkimmäisessa tapauksessa hy- vinvointivaltion rakentaminen ja ylläpito vaatii rationaalista ”zeigeistia” kun taas eteläisessä Euroopassa kuntien yhdistäminen ei kuulu käytössä olevaan keinovalikoimaan. Toisena esimerkkinä poimin julkisen ja yksityisen sek- torin vuorovaikutuksen. Hellmut Wollmann on jo jonkin aikaa eri konferensseissa esittänyt aja- tusta heiluriliikkeestä. Sen mukaan toisen maa- ilmansodan jälkeisessä Euroopassa järjestettiin aluksi palvelut julkisina, 1970-luvun lopulta läh- tien yksityistäminen ja markkinoiden esimerkki on ollut kasvavaa. Yksityistämisen taustalla on NPM, erityisesti Englannissa konservatiivien valtakausi, mutta on huomattava myös EU:n vaikutus, ajaahan se pääomien, tavaran, ihmis- ten ja palvelujen vapaata liikettä. Viime vuosina olisi heiluri liikahtanut takaisin julkiseen päin.

Tästä käytetään kirjassa termiä ”remunicipalisa- tion”. Sen liikkeellepanevina voimina ovat toi- mineet kansalaisten tyytymättömyys yksityisiin palveluihin ja toisaalta kuntien pyrkimys tur- vata tiettyjen palvelujen laatu ja saatavuus. Osa esimerkeistä koskee teknisiä palveluja kuten ve- sihuoltoa, sähköä ja jätehuoltoa. Näiden kohdal- la kuntien mielessä voi olla myös tulojen saanti.

Suurissa eurooppalaisissa kaupungeissa (esim.

Pariisi, Berliini, Grenoble) onkin äskettäin siir- rytty yksityisestä tuotannosta kunnalliseen.

Kirja on laadittu oppikirjaksi. Lukujen alussa selostetaan tavoitteet ja lähteiden ohella on esi- tetty 20 keskeisen vertailevan tutkimuksen kir- jan lisälukemisto. Lähteet kokoavat monipuoli- sesti vertailevan tutkimuksen klassikoita, empii- ristä tutkimusta ja tapaustutkimuksia esimerk- kialueilta. Vertaileva hallinnon ja politiikan tutkimus on haasteellista. Vaikka järjestelmät muistuttavat toisiaan, ne voivat olla, ja yleensä ovatkin, omintakeisia. Hyvän esimerkin tästä tarjoaa vaikkapa Tanskan kuntauudistus, jota Suomessa katsotaan kadehtien. Tanskan kunta- uudistuksen erityispiirteet selittävät kuitenkin vahvasti sen kulkua, joten uudistuksen kopiointi ei ole mahdollista. Toisaalta jos ei poliittis-hal- linnollisista järjestelmistä voisi siirtää mitään

Hallinnon Tutkimus 34 (1), 96–97, 2015

(2)

KIrjA-ArvIO 97

tietoa toiseen, niin sellaisten organisaatioiden kuten EU, OECD ja YK työ tulisi vaikeammaksi.

Tällaisen tiedon välittymisen mekanismit (esim.

europeanisation) ovatkin oman kiinnostuk- sensa kohteena. Vertailevan tutkimuksen haas- teena on aina asettaa samalla viivalle erilaisia järjestelmiä. Samalla voi todeta, että Euroopan Unionin haasteenahan on juuri tällainen kirjo.

Vaikka esimerkiksi sosiaalisektori ei kuulu vah- voihin integraation alueisiin, sitäkin käsitellään avoimen koordinaation menetelmällä, joka ei tuota jäsenmaille sanktioita mutta järjestykseen laittamista (naming and blaming). Vertailu voi toki tyytyä vain nostamaan esille erot ja saman- kaltaisuudet. Tässä tullaan samalla kysymyksiin globaaleista arvoista kun siirrytään Euroopan kontekstista laajemmalle.

Kaiken kaikkiaan Kuhmannin ja Wollmannin teosta voi pitää tervetulleena täydennyksenä vertailevan, eurooppalaisen hallinnontutkimuk- sen saralla. Se täydentää aiempaa, tarjoaa tuo- reita näkemyksiä ja tekee tutuksi eurooppalaisia hallintojärjestelmiä. Kirja on jo laaja, mutta voisi todeta, että EU toimijana on niukasti esil- lä. Tämä liittynee tutkijoiden turhankin korkei- siin raja-aitoihin, jolloin hallinnon tutkimus ei koske ylikansallista tutkimusta. Toisena vajeena

voi pitää poliittisten tekijöiden puutetta, voi- daanko hallinnon muutosta ymmärtää ilman politiikkaa. Kuntauudistuksissa se ainakin on vahvasti läsnä. Kirjan johtopäätöksissä tekijät myös hahmottavat vertailevan tutkimuksen tu- levaisuuden haasteita. Heidän mukaansa yhtenä tällaisena alueena on vaikuttavuus. Toisin sa- noen kysymys koskee hallinnollisen muutoksen ja uudistusten seurauksia. Kirjoittajien mukaan tästä kysymyksestä saisi olla enemmän todistet- ta, evidenssiä. Tässä tullaankin sitten vaikeam- paan problematiikkaan. Ajatellaanpa muutosta x, mitä se sai aikaan. Lähtökohta on uudistuk- sen tavoite, toteutuiko se. Mutta, ehkäpä tavoite olikin vain silmänlumetta. Toiseksi tulos voikin olla jotain muuta kuin on tavoiteltu. Ajatellaan vaikkapa kuntaliitoksia. Kyllä, isompi kunta on toki leveäharteisempi kuin pieni, mutta kun ra- hat on jaettu koittaa arki. Entä yksityistäminen, se voi auttaa kunnan taloutta mutta siirtää ku- luja kuntalaisille. Uudistuksilla on myös sivu- vaikutuksia, niin myönteisiä kuin kielteisiäkin.

Kolmanneksi on vaikeaa osoittaa, mikä on uu- distuksen aikaan saamaa muutosta ja mikä mui- den tekijöiden vaikutusta.

Pekka Kettunen

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Direktiivi julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä 17.5.2019 (emt.), josta jäsenmaiden tulee saattaa se osaksi lainsäädäntöään 24 kuukauden

This study examines and discusses the concept of managerialism and related themes and phenomena such as new public management in the context of the administrative reforms of

Public Administration, Public Management Review, Public Administration Review, Admi- nistration & Society, Governance, Organizatio- nal Studies, Human Relations, Administrative

Yhteisen kannan aloituksessa todetaan, että ”Euroopan puolustuksen teknologisen ja teollisen perustan lujittaminen edistää osaltaan Euroopan unionin yhteisen ulko-

Lisäksi merkittävä muutos on määräys, jonka mukaan Euroopan unionin jäsenvaltioiden on nimet- tävä ”toimivaltainen viranomainen tai viranomaiset, jotka vastaavat yleisen

Hän toteaa, että riippumatta siitä, että Euroopan unionin intressit ovat kooste jäsenmaiden erillisistä intresseistä, yhden yhteisen intressin eurooppalainen yhteishanke

Suosituksessa esitetyt konkreettiset avoimen tieteen edistämismenetelmät ovat hyvin tuttuja jo kotimaisen avoimen tieteen koordinaation linjauk- sista.. Suosituksessa

The reform of local government anticipates reorganization of the administrative territorial divisions of Latvia and local government institutions, improvement of the