Korkeakoulukirjastojen rakenteellinen kehittäminen digitaaliseksi palveluverkoksi
Kristiina Hormia-Poutanen & Iiris Kuusinen & Jarmo Saarti & Pentti Vattulainen
Opetusministeriö asetti keväällä 2008 hankkeen selvittämään korkeakoulukir- jastojen rakenteellista kehittämistä. Sen tavoitteena oli hahmotella korkeakou- lukirjastojen tilanne yhdistyvässä korkeakoulukentässä, selvittää yliopistouudis- tukseen liitännäisten säädösten vaikutukset sekä tutkia keinoja tehostaa kirjas- tojen toimintaa ja vähentää kustannuksia.
Rakenteellisen kehittämisen hankkeeseen liittyi lukuisia taustaselvityksiä, joi- den tarkoituksena oli antaa tarkempaa tietoa mm. korkeakoulukirjastojen orga- nisoinnista ja hallinnosta sekä palvelujen tehokkuudesta. Hankkeen tulokseksi tuotettiin mm. kirjastojen kehittämisen visio vuoteen 2020 sekä joukko ehdo- tuksia kehittämistoimenpiteiksi, jotka koskettavat sekä kirjastoja että korkea- kouluja. Visiossa kehittämisen suunniksi täsmentyvät digitalisoituminen, ver- kostoituminen, keskittyminen ja kansainvälistyminen.
S
elvitystyötä varten nimettiin työryhmä, jon- ka puheenjohtajana toimi kirjastonjohtaja Jar- mo Saarti Kuopion yliopistosta sekä jäseninä pal- velupäällikkö Kristiina Hormia-Poutanen Kan- salliskirjastosta, kirjastonjohtaja Iiris Kuusinen Kymenlaakson ammattikorkeakoulusta ja kirjas- tonjohtaja Pentti Vattulainen Varastokirjastosta.Työryhmä luovutti hankkeen loppuraportin ope- tusministerille syyskuussa 2009.
Tehtäväksianto ja selvitystyö
Asettamiskirjeen mukaan korkeakoulujen raken- teellisen kehittämisen työryhmän (RAKE) tehtä- vänä oli hahmotella korkeakoulukirjastojen orga- nisoituminen Suomen uudistuvassa korkeakou- lulaitoksessa. Työssä tuli ottaa huomioon kor- keakoulujen yhdistymisten vaikutukset kirjasto- jen lukumääriin ja toimintojen tehostamiseen se- kä selvittää yliopistolakiuudistuksen vaikutukset korkeakoulukirjastojen toimintaan liittyvissä sää-
döksissä ja rahoituksessa. Lisäksi työryhmän teh- tävänä oli selvittää, miten korkeakoulukirjastojen ylläpito- ja muita kustannuksia voidaan vähen- tää vahvistamalla Kansalliskirjaston asemaa kes- kitettyjen palvelujen tuottajana sekä mitkä ovat Kansalliskirjaston ja Varastokirjaston yhteistyön tiivistämismahdollisuudet.
RAKE-työryhmä asetti tavoitteekseen, että sel- vitystyötä tehdään tiiviissä vuorovaikutuksessa korkeakoulukirjastokentän kanssa. Hankkeen aikana järjestettiin yliopistokirjastojen neuvos- ton työvaliokunnan ja ammattikorkeakoulujen kirjastoyhteistyökonsortion (AMKIT-konsortio) johtoryhmän yhteisiä kokouksia, kokous kirjas- tojen esittämistä juridisista kysymyksistä sekä kir- jastoverkolle suunnattu keskustelutilaisuus Kan- salliskirjaston ja Varastokirjaston palveluista.
Raporttiluonnos oli ennen julkaisua kommen- toitavana molemmilla kirjastosektoreilla, ja ope- tusministeriössä järjestettiin kuulemistilaisuus
dun varmistaminen on korkeakoululaitoksen ke- hittämisessä olennaisen tärkeää. Kirjastojen rooli palvelujen tuottajana on voimakkaasti muuttu- massa myös tieto- ja viestintäympäristön rakentu- essa yhä enemmän sähköisten prosessien varaan.
RAKE-hankkeen selvityksessä on tulevaisuus- perspektiivi asetettu vuoteen 2020, jonka Ope- tusministeriö on asettanut rakenteellisen kehit- tämisen tavoiteaikatauluksi. Korkeakoulukirjas- tojen toimintaympäristön muutosta seuraavien kymmenen vuoden aikana kuvaavat sanat: digi- talisoiminen, keskittäminen, verkostoituminen ja kansainvälistyminen. Muuttuva toimintaympä- ristö on visioitu selvityksessä seuraavasti:
Vuoteen 2020 mennessä Suomen korkeakoulujen opiskelijoilla, opettajilla ja tutkijoilla on käytös- sään kansainvälinen digitaalinen toimintaym- päristö ja sen käyttämiseen liittyvät taidot. Kir- jastopalvelut tuotetaan asiakaslähtöisesti verkos- tossa, jossa aktiivisina toimijoina ovat suoma- laiset korkeakoulukirjastot ja niille keskitettyjä palveluita tuottava Kansalliskirjasto sekä kan- sainväliset yhteistyökumppanit. Varastokirjastos- ta ja Kansalliskirjastosta muodostettu kirjastover- kon palveluyksikkö tuottaa keskitettyjä palvelui- ta kirjastoille. Korkeakoulukirjastojen tehtävänä on erityisesti oman kehysorganisaation opetuksen ja tutkimuksen palveluiden tarjonta ja tätä tu- keskeisille sidosryhmille. Loppuraporttiin liitet-
tiin yhteenveto kuulemistilaisuuden kommen- teista. Taustatietoa työryhmä hankki myös kir- jastoille suunnattujen kyselyiden sekä muiden selvitysten avulla. Hankkeen aikana toteutettiin seuraavat kyselyt ja selvitykset:
Opetusministeriö asetti hanketta varten myös ohjausryhmän, jonka puheenjohtajana toimi joh- taja Leena Vestala opetusministeriöstä. Ohjaus- ryhmässä oli edustajia molemmilta korkeakou- lukirjastosektoreilta, Kansalliskirjastosta, Arkis- tolaitoksesta, FinELib -konsortiosta ja opetus- ministeriöstä. Ohjausryhmä kommentoi työryh- män työtä ja raporttiluonnosta sen eri vaiheissa.
Opetuksen ja tutkimuksen muuttuva toimintaympäristö
Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen ta- voitteena on koulutus- ja tutkimustoiminnan laadun parantaminen ja vaikuttavuuden lisää- minen tiivistämällä korkeakouluverkkoa ja vah- vistamalla korkeakoulujen profiloitumista ja pai- noaloja. Lisäksi painotetaan korkeakoulujen kan- sainvälistymistä.Korkeakoulujen kirjastot ovat keskeinen ope- tuksen ja tutkimuksen infrastruktuuri, mistä syystä niiden elinkelpoisuuden ja toiminnan laa-
Kyselyt ja selvitykset Toteutuksen ajankohta
Asiakaskysely Kansallisista kirjastoverkkopalveluista (Kansalliskirjaston kysely amk-, erikois-, yliopisto- ja yleisille kirjastoille)
Huhti-toukokuu 2008 Lisensiointikysely kirjastoille toimintaympäristön
muutoksista Kesä-elokuu 2008
Korkeakoulukirjastojen määrä, rakenne, rahoitus
ja hallinto Syyskuu 2008
Varastokirjastokysely Marraskuu 2008
Selvitys keskitetyn verkkoaineiston hankinnan
kustannustehokkuudesta Tammi-Huhtikuu 2009
Selvitys keskitetyn ja hajautetun
julkaisuarkistotoiminnan kustannuksista Syksy 2009
kevan kokoelman muodostaminen. Kirjastover- kon palveluyksikkö tuottaa kansallisia keskitet- tyjä digitaalisen kirjaston palveluja ja kokoelmi- en säilytyspalveluja. Kansainvälinen yhteistyö on merkittävä osa kirjastojen toimintaa.
Digitalisointi, verkostoituminen, keskittyminen ja
kansainvälistyminen
Vision mukaisesti vuonna 2020 merkittävä osa korkeakoulujen opetuksen ja tutkimuksen tar- vitsemista tietoaineistoista tuotetaan ja käyte- tään digitaalisessa muodossa. Valtaosa tieteelli- sistä lehdistä on saatu käyttöön lisensioinnin ja tiedeyhteisöjen Open Access -julkaisemisen kaut- ta. E-kirjat ovat tutkimuksen ja opetuksen arkea, ja globaalin digitointitoiminnan ansiosta keskei- sin painettu aineisto on suurelta osin digitoitu.
Digitoidun aineiston käytön esteitä on pois- tettu tekijänoikeuslainsäädäntöä kehittämällä ja myös joustavilla sopimuslisenssikäytännöillä. Di- gitaalisten aineistojen hallintajärjestelmien mer- kitys on korostunut. Tietoaineistot saadaan käyt- töön nopeasti ja joustavasti tutkimus- ja oppimis- ympäristöissä.
Aineistojen pitkäaikaissäilytysjärjestelmät ovat kehittyneet ja muodostavat yhdessä hakupalvelu- jen kanssa oleellisen osan kansallista infrastruk- tuuria. Kansalliset digitaaliset palvelut edellyttä- vät keskitettyjä palvelin- ja ohjelmistoratkaisuja, jotka varmistavat tarkoituksenmukaisen kansal- lisen ja tietyiltä osin kansainvälisen työnjaon se- kä kustannustehokkaat toimintamallit.
Kirjastot yhdistyvät, kokoelmat pienenevät ja työ integroituu tutkimukseen
Korkeakoulukirjastojen ja korkeakoulujen mää- rä supistuu merkittävästi jo lähivuosina. RAKE- hankkeessa syksyllä 2008 tehdyn kyselyn mu- kaan kirjastojen toimipisteiden määrä vähenee puoleen seuraavien kolmen vuoden aikana. Kir- jastojen yhdistämisiä tapahtuu yksittäisten kor- keakoulujen sisällä toimipisteverkon tiivistämi-
sen myötä sekä eri korkeakoulujen yhdistymis- ten kautta. Kehityssuuntana on, että osa kirjas- toista toimii ammattikorkeakoulujen ja yliopisto- jen yhteisten kampusten palvelukeskuksina, mut- ta myös muunlaisia yhteisiä kirjastoja perustetaan eri organisaatioiden välille.
Kirjastojen fyysiset kokoelmat pienentyvät to- dennäköisesti e-aineistojen lisääntymisen ja pai- netun aineiston digitoinnin myötä. Tässä on kui- tenkin otettava huomioon sellaisten tieteenalojen tarve, joissa tullaan lähitulevaisuudessakin käyt- tämään runsaasti painettuja kirjoja. Tilana kir- jasto ei kuitenkaan menetä merkitystään, vaan se vakiintuu oppimisympäristöksi ja opiskelijoi- den kohtaamis- ja työskentelypaikaksi.
Omassa kehysorganisaatiossaan korkeakoulu- jen kirjastot integroituvat tutkimukseen ja ope- tukseen yhä syvemmin. Ne opettavat ja räätälöi- vät digitaalisen kirjaston palveluita omille asiak- kailleen toimien aktiivisesti kansallisissa ja kan- sainvälisissä verkostoissa. Toimintaympäristön muutos edellyttää kirjastojen henkilöstön moni- puolista osaamisen ja verkostoyhteistyön toimin- tatapojen kehittämistä.
Työryhmän suosituksia
RAKE-työryhmä esittää selvityksessään useita kirjastojen kehittämiseen, resursointiin ja nii- tä koskevan lainsäädännön tarkasteluun liitty- viä suosituksia ja toimenpide-ehdotuksia kor- keakoulujen, opetusministeriön, Kansalliskirjas- ton ym. tahojen toteutettaviksi.
Suomen kirjastoverkon vahvuus perustuu työn- jakoon kirjastojen sekä Kansalliskirjaston ja Va- rastokirjaston kanssa. Työryhmä esittää, että kir- jastojen nykyisten ja uusien palvelujen kehittä- minen rakennetaan työnjaon ja yhteistyön poh- jalle. Erityisen tärkeänä työryhmä pitää ammat- tikorkeakoulukirjastojen ja yliopistokirjastojen toiminnallisesti tarkoituksenmukaista yhteistyö- tä sekä korkeakoulukirjastojen palvelujen kehit- tämistä integroimalla ne entistä tiiviimmin kehy- sorganisaatiossa tapahtuvaan opetukseen ja tut- kimukseen.
Selvityksessään työryhmä suosittaa muun mu- assa, että
• korkeakoulukirjastojen toiminnallisesti tarkoi- tuksenmukaisia yhdistymisiä jatketaan. Kirjas- toista luodaan tarpeeksi suuria yksiköitä, joilla on riittävät resurssit ja osaaminen tarjota kaik- ki keskeiset tutkimuksen, opetuksen ja alueelli- sen vaikuttavuuden tieteelliset kirjasto- ja tieto- palvelut. Eri organisaatioiden yhteiskirjastoil- le kehitetään kansalliset sopimusmallit RAKE- hankkeessa luodun pohjan jatkeeksi.
• korkeakoulukirjastot vastaavat paikallisesta ja korkeakoulun mukaisesti profiloidusta sisäl- löllisestä palvelusta ja Kansalliskirjaston palve- luyksikkö kirjastoverkon yhteisistä palveluista.
• korkeakoulut vahvistavat kirjastoa johtaval- le henkilölle budjetti- ja henkilöstövastuut.
Hankkeessa syksyllä 2008 tehdyn kyselyn pe- rusteella tämä ei vielä toteudu kaikissa kor- keakoulukirjastoissa. Johtamisen merkitys ko- rostuu korkeakoulukirjastojen koon kasvaessa ja toimintarakenteiden laajentuessa. Kirjasto- jen johtajien on kyettävä osoittamaan erilaisil- la mittareilla toiminnan taloudellisuus, tehok- kuus ja vaikuttavuus.
• kunkin korkeakoulun strategia sisältää sen kir- jastopalveluiden kehittämistavoitteet. Laadu- kas opetus ja tutkimus edellyttävät korkeata- soisia tietopalveluja. Työryhmä pitää tavoite- tasona, että korkeakoulut resursoivat kirjasto- ja tietopalveluihin vähintään 5 % kokonais- budjetistaan. Kirjastojen toiminnan vertail- tavuuden parantamiseksi tulee määrällistä ja laadullista mittaristoa edelleen kehittää. Kor- keakoulujen kirjasto- ja tietopalvelutoiminnan kansallista seuraamista varten työryhmä ehdot- taa, että opetusministeriö ottaa korkeakouluille annettaviin kirjallisiin palautteisiin yhdeksi ar- viointikohdaksi kirjastopalveluiden resursoin- nin ja laadun vuodesta 2012 alkaen.
• kaikki korkeakoulut sitoutuvat omien tutki- musjulkaisujensa avoimeen julkaisemiseen (Open Access) vuoteen 2015 mennessä. Jul- kaisuarkistojen ylläpidossa toimintatapa perus-
tuu työnjakoon, jossa palvelinten ja ohjelmis- ton ylläpito ja kehittäminen hoidetaan kansal- lisissa palvelukeskuksissa (mm. CSC, Kansal- liskirjasto) ja julkaisemiseen liittyvät palvelut paikallisella tasolla. Tekijänoikeuslain muutos- ten valmistelussa opetusministeriön tulee huo- mioida opetuksen ja tutkimuksen tarvitsemi- en aineistojen käytön rajoitteiden poistami- nen. Muistiorganisaatiot vaikuttavat omalta osaltaan tekijänoikeuslainsäädännön kehittä- miseen niiden toimintaedellytyksiä tukevaksi.
• ammattikorkeakoulu- ja yliopistokirjastot muodostavat yhden yhteisen konsortion/neu- voston, joka toimii korkeakoulukirjastojen yh- teistyöelimenä ja palveluiden hankkijana. Yli- opistokirjastojen neuvoston ja AMKIT-kon- sortion tulee nimetä työryhmä selvittämään yhteisen konsortion muodostamista. Tavoittee- na on yhteisen konsortion toteutuminen vuon- na 2011. Yhteisillä toimintatavoilla, henkilös- töllä ja asiantuntijoilla sekä kirjastojen työpa- nosten yhdistämisellä voidaan saavuttaa kus- tannussäästöjä.
• varmistetaan keskeisten keskitettyjen palvelui- den suora kansallinen rahoitus. Kirjastoverkon yhteisten peruspalveluiden budjettirahoitus- ta lisätään 5–10 %:a (300 000 – 600 000 eu- roa). Rahoitus kohdennetaan tällä hetkellä ali- resursoituihin yhteisiin palveluihin: kirjasto- järjestelmä, verkkoaineiston hankinta ja digi- taalisen kirjaston standardien määrittely ja so- veltaminen.
• kirjastoverkon yhteisiä ja laajoja digitalisoitu- mista tukevia infrastruktuurihankkeita viedään eteenpäin keskitetysti.
• tutkimuksen tarvitsemien tietoaineistojen joustavan ja sektorirajat ylittävän saatavuuden parantamiseksi hankitaan tutkimuksen tarvit- semat keskeiset tietoaineistot keskitetysti (tut- kimuksen perusinfrastruktuuri). Aineistojen joustava saatavuus tehostaa kilpailukykyisen tutkimuksen edellytyksiä korkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissa. Verkkoaineiston keskitet- tyä hankintapalvelua (FinELib) vahvistetaan
tavoitteena, että se välittää noin 80 %:a kor- keakoulujen sähköisistä aineistoista ja vähen- tää kirjastojen omaa aineistojen hankintatyötä.
• Kansalliskirjasto ja korkeakoulukirjastot uu- sivat keskitettyjen palveluiden ohjausjärjes- telmän 2010–2011. Korkeakoulukirjastojen asiantuntemus korkeakouluyhteisön ja opiske- lijoiden tarpeista tulee olla yhteisten palvelujen kokonaisuuden ja sen toimintamallin kehittä- misen lähtökohtana.
• Kansalliskirjasto ja OPM edistävät 1) takau- tuvaa digitointia 2) kulttuuriaineistojen tal- lettamisesta ja säilyttämisestä annetun lain ke- hittämistä ja 3) merkittävien kansallisten kor- puksien digitointia. Laajamittaisesti toteutet- tuina ne vähentävät kirjastoverkon varastoin- ti- ja henkilöstökustannuksia ja tuovat kansalli- sen julkaisuperinnön muun tiedeaineiston saa- tavuuden tasolle.
• varmistetaan yliopistokirjastoille yliopistolain muutoksesta johtuvien alv-kustannusten kor- vaaminen rahoituksessa.
Varastokirjaston liittäminen Kansalliskirjastoon
Työryhmä suosittaa lisäksi, että Varastokirjasto liitetään Kansalliskirjastoon ja muodostuva pal- veluyksikkö tuottaa kirjastonverkolle keskitetty- jä palveluita. Uusi palveluyksikkö toimii esimer- kiksi FinELibin palveluperiaatteella siten, että korkeakoulukirjastojen vaikutusvalta varmiste- taan kirjastoverkon palveluiden kehittämisessä ja niihin suunnattujen määrärahojen kohden- tamisessa.
Yhdistymisestä saatava hyöty on arvioitava se- kä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Yhdistämi- sen edellytyksenä ja yhdistymisestä saatavan lisä- arvon ja hyödyn maksimoimiseksi nykyisiä kes- keisiä Varastokirjastoon ja mm. kirjastojen mak- sulliseen palveluun liittyviä säädöksiä on arvioi- tava uudelleen.
Aikatauluksi ministeriö on kaavaillut, että toi- menpiteisiin ryhdytään Kansalliskirjaston kan- sainvälisen arvioinnin jälkeen – edellyttäen, että
arviointipaneeli näkee yhdistymisen järkeväksi.
Arviointi toteutetaan vuonna 2010.
Kirjastoilta on jo saatu palautetta mm. kuule- mistilaisuuksissa yhdistymisestä. Varastokirjaston palvelujen maksuttomuus myös tulevaisuudessa on kirjastojen ja myös työryhmän mielestä kyn- nyskysymys. Lisäksi kirjastot ovat esittäneet, et- tä tulevassa hallintomallissa varmistetaan kirjas- tojen vaikutusmahdollisuudet palveluja kehitet- täessä. Edelleen kirjastot ovat palautteessaan edel- lyttäneet, että Varastokirjaston nykyisten perus- palveluiden maksuttomuus säilyy. Kaiken kaikki- aan toiveena on ollut, että nykyisenkaltaisen su- juvan toiminnan tulee voida jatkua.
Kirjastoverkon palveluiden keskittämisellä hae- taan järkevää logistista mallia, jossa toisaalta vä- hän käytetty aineisto on jatkossa tarvitsijoiden käytössä ja jossa digitoinnilla ja kansainvälisel- lä yhteistyöllä varmistetaan erityyppisten doku- menttien saatavuus kaikkiin suomalaisiin korkea- kouluihin. Samalla tämä antaa mahdollisuuden kehittää kirjastojen tietojärjestelmiä tutkimus- ta ja opetusta paremmin palveleviksi. Keskeistä tässä on yhteistyö ja järkevä työnjako kirjastojen ja palveluyksikön välillä.
Kuinka tästä edetään?
Raportissa esitettyjen toimenpiteiden toteutus- vastuussa ovat valtiovalta, korkeakoulut ja nii- den kirjastot. Erittäin keskeistä on huomata, et- tä valtiovallan ohjaava rooli vähenee korkeakou- lulaitoksen autonomian kasvaessa. Näin kirjas- toille ja niiden kehysorganisaatioille tulee entistä merkittävämpi rooli uudistusten läpiviemisessä.
Suomalaiselle korkeakoulukirjastotoiminnal- le on ollut ominaista verkostoituminen, järkevä työnjako ja kansallisesti toteutetut ja osarahoite- tut keskitetyt palvelut. Työryhmä pitää tärkeänä, että tätä taloudellista, tehokasta ja tietoresursseja laajaan käyttöön saattavaa tuloksellista toiminta- tapaa ei lopeteta vaan että se sovitetaan uudistu- vaan toimintaympäristöön.
Korkeakoulujen kirjastot ovat keskeinen resurs- si yliopistoille ja ammattikorkeakouluille niiden
perustehtävien toteuttamisessa: tiede ja osaami- nen perustuvat aikaisemmalle tutkimukselle, joka näyttäytyy erilaisina julkaisuina. Kirjastojen pe- rustehtävänä on tallentaa, järjestää ja saattaa nä- mä julkaisut käyttöön ja opettaa ja opastaa nii- den käytössä. Myös tämän tehtävän vaatimukset kasvavat informaation määrän kasvaessa ja toi- mintaympäristön kansainvälistyessä.
Korkeakoulupuhe on osin muuttumassa säästä- mispuheeksi ja erityisesti säästön kohteeksi tässä puheessa ovat joutumassa palvelut. Kirjastot tie- tävät kuitenkin hyvin konkreettisesti, että tieto- resurssien ja niihin liittyvän osaamisen kustan- nukset kasvavat koko ajan.
Korkeakoululaitos on investointi, joka tuot- taa kansakunnalle sekä taloudellista että henkis- tä pääomaa. Informaatio vastaavasti on hyödyke, jonka optimituottavuus saavutetaan kun sen saa- tavuus on turvattu kaikille maailman kansoille, kaikille yksilöille. Kirjastot ovat keskeinen osa tä- tä uuden tietämyksen ja osaamisen infrastruktuu- ria. Kirjastojen tuleekin kyetä entistä selvemmin osoittamaan jatkossa niiden tarjoama konkreetti- nen ja välillinen hyöty oman korkeakoulunsa pe- rustehtäviin – oppimiseen ja tutkimukseen. &
Lisätietoja
Korkeakoulukirjastojen rakenteellisen kehittä- misen hanke:
www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/rake.html Korkeakoulukirjastojen rakenteellisen kehit- tämisen hankkeen raportti: Opetuksen ja tutki- muksen toimintaympäristö 2020 – korkeakoulu- kirjastojen rakenteellinen kehittäminen digitaa- liseksi palveluverkoksi. Opetusministeriön työ- ryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:26, on luet- tavissa www-osoitteessa: http://www.minedu.fi/
OPM/Julkaisut/2009/Korkeakoulukirjastot_di- gitaaliseksi_palveluverkoksi.html
Tietoa kirjoittajista:
Kristiina Hormia-Poutanen, johtaja, Kansalliskirjasto
email. kristiina.hormia-poutanen@helsinki.fi Iiris Kuusinen, kirjastonjohtaja, FT
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu email. iiris.kuusinen@kyamk.fi Jarmo Saarti, kirjastonjohtaja, FT Kuopion yliopisto
email. jarmo.saarti@uku.fi Pentti Vattulainen, kirjastonjohtaja Varastokirjasto
email. pentti.vattulainen@nrl.fi
