• Ei tuloksia

Kaavassa ei ole turvetuotannolle aluevaraus- ta

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Kaavassa ei ole turvetuotannolle aluevaraus- ta"

Copied!
37
0
0

Kokoteksti

(1)

PÄÄTÖS

Nro 121/08/2 Dnro ISY-2007-Y-71 Annettu julkipanon jälkeen

2.12.2008

ASIA Löytänänsuon turvetuotantoalueen ympäristölupa, Vesanto

HAKIJA

Vapo Oy

PL 22

40101 Jyväskylä

ASIAN VIREILLETULO

Hakemus on tullut vireille 19.3.2007 ja sitä on täydennetty 7.6.2007, 24.1.2008 ja 9.7.2008. Lisäksi 9.7.2008 hakija on hakenut vesilain 10 luvun 6 §:n mukaista oikeut- ta kuivatusvesien johtamiseen toisen maalla olevaan ojaan.

TOIMINTA JA SEN SIJAINTI

Hakemus koskee suunnitellun Löytänänsuon 37,3 hehtaarin turvetuotantoalueen ym- päristölupaa. Alue sijaitsee Vesannon kunnan keskustasta noin 4 km lounaaseen Kuuslahden kylässä.

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin kohdan 7 d) mukaan turvetuotannolla ja siihen liittyvällä ojituksella on oltava ympäristölupa, jos tuotantoalue on yli 10 ha.

Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 §:n 1 momentin kohdan 5 c) nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa.

(2)

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE

Toiminta on uusi, joten sillä ei ole aikaisempia lupia.

Pohjois-Konneveden ja Vesannon kunnan luoteisosan järvien ja lampien ranta- osayleiskaava on hyväksytty 16.12.2002. Kaavassa ei ole turvetuotannolle aluevaraus- ta. Ympäristöministeriön 21.6.2000 vahvistamassa seutukaavassa Löytänänsuon alu- eella tai sen lähiympäristössä ei ole kaavamerkintöjä.

YMPÄRISTÖOLOSUHTEET

Turvetuotantoalue ja sen lähialue

Löytänänsuon turvetuotantoalue on osaksi luonnontilaista ja osaksi ojituksen seurauk- sesta muuttunutta. Luonnontilaisilla alueilla on neva- ja rämekasvillisuutta. Kasvilli- suusselvityksessä vuonna 2005 ei alueelta tavattu luonnonsuojelulain tai metsälain no- jalla suojeltuja luontotyyppejä, eikä havaittu uhanalaisia kasveja.

Löytänänsuon ympäristö on pääasiassa ojitettuja soita ja metsäistä kangasmaastoa.

Luoteessa suo rajoittuu peltoon. Suon koillispuolella noin 100 m:n etäisyydellä pinta- valutuskentän reunasta sijaitsee Iso-Löytänä -lampi ja lounais- ja länsipuolella noin 800 m:n etäisyydellä sijaitsee Pohjainvesi. Tuotantoalueen länsipuolella noin 50 m:n etäisyydellä sijaitsee Pieni-Löytänä -lampi, joka metsäojitusten vuoksi ei ole enää luonnontilainen. Suon luoteispuolella noin 2,5 km:n etäisyydellä sijaitsee Mertasuon turvetuotantoalue.

Pohjainveden rannalla 0,5 - 1,0 km:n etäisyydellä suosta sijaitsee rakennettuja kiin- teistöjä.

Alapuolinen vesistö ja sitä kuormittava toiminta

Turvetuotantoalue sijaitsee Kymijoen vesistön Rautalammin reitin valuma-alueen Konneveden lähialueella (17.711). Hakijan 24.1.2008 tekemän täydennyksen mukaan tuotantoalueen vedet johdetaan ohi Iso-Löytänä -lammen ohitusojaa pitkin suoraan

(3)

Myllypuroon ja edelleen puroa pitkin Pohjainveteen, joka laskee Pohjois- Konneveteen. Pohjainveden rannoilla on runsaasti loma-asutusta ja ympäri vuoden asuttuja talouksia. Siellä on kaksi retkisatamaa ja tulentekopaikkaa sekä uimaranta.

Maatalouden vesiensuojelullisia suojavyöhykkeitä on suunniteltu eri puolille Pohjain- veden rantoja.

Iso-Löytänä on noin 16 ha:n suuruinen rehevä lampi, jonka suurin syvyys on 1,1 m.

Iso-Löytänästä Myllypuroa pitkin on matkaa Pohjainveteen noin 3,5 km. Myllypuron valuma-alueesta turvetuotantoalueen osuus on vajaat 3 %. Valuma-alue on pääosin metsää ja suota sekä jonkin verran peltomaata.

Veden laatu

Iso-Löytänä -lammen vesi on hapanta ja tummaa. Ravinne- ja rautapitoisuudet ovat erittäin korkeat. Lammen veden puskurikyky on hyvä. Myllypuro on ollut ravinneta- soltaan ylirehevä. Pohjainvedessä vesi on selvästi kirkkaampaa ja ravinnepitoisuudet ovat alhaisempia kuin yläpuolisella reitillä. Happipitoisuus on järven pintakerroksessa hyvä, pohjaa kohti mentäessä huono ja pH vaihtelee neutraalista happamaan. Veden väriarvo sekä humus-, ravinne- ja rautapitoisuudet ovat melko matalat. Vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan Pohjainvesi kuuluu luokkaan erinomainen.

Kalasto ja kalastus

Pohjainveden kalastus on kotitarve- ja virkistyskalastusta. Järven kalalajistoon kuulu- vat taimen, siika, muikku, ahven, kuha, kiiski, hauki, made ja särkikalat. Pohjainve- teen on vuonna 2006 istutettu 12 000 kuhaa, 3 000 siikaa ja 2 000 taimenta.

Myllypurossa ei kalasteta.

Muut lähialueen ympäristöolosuhteet

Alueella ei ole arvokkaita maisemakokonaisuuksia tai perinnemaisemaksi luokiteltuja alueita. Tuotantoalueen välittömässä läheisyydessä ei ole vedenhankintaan soveltuvia pohjavesialueita.

(4)

Suon länsipuolella 600 - 700 m:n etäisyydellä on kaksi lähdettä. Pohjainveden poh- jois- ja koillispuolella kulkevan tien varrella sijaitsevilla kiinteistöillä on pääasiassa oma kaivo. Osa lähialueen kiinteistöistä saa talousvetensä kunnallisesta vesijohtover- kosta.

TOIMINTA LÖYTÄNÄNSUOLLA

Yleiskuvaus toiminnasta sekä tuotantoalueen kuntoonpano ja vesienkäsittely

Löytänänsuon turvetuotantoalueella on tarkoitus tuottaa energiaturvetta ja ympäristö- turvetta. Tuotantomenetelmänä on imuvaunu tai mekaaninen kokoojavaunu. Tuotan- non on arvioitu päättyvän vuonna 2035.

Tuotantoalue ojitetaan 20 metrin ojavälein. Sarkaojissa on lietesyvennykset, päiste- putket ja lietteenpidättimet. Vedet johdetaan ympärivuoden pumppausaltaaseen ja siitä pintavalutuskentälle. Pumppausaltaassa on pintapuomi.

Pintavalutuskentän pinta-ala on karttatarkastelun perusteella noin 1,4 ha, mikä on 3,8

% tuotantopinta-alasta. Kentän turvepaksuus vaihtelee 1,8 - 3,6 m:n välillä. Pintavalu- tuskentällä ei ole metsäojia.

Ulkopuoliset vedet ohjataan eristysojilla tuotantoalueen ohi.

Hakijan mukaan suunnitellut vesiensuojeluratkaisut täyttävät parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) vaatimukset.

Hakija toimittaa hyvissä ajoin ennen turvetuotannon loppumista kuivatusvesiä koske- van jälkihoitosuunnitelman Pohjois-Savon ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi. Tuo- tannosta poistuneiden alueiden vedet johdetaan ja käsitellään hakemussuunnitelman mukaisesti, koska niiden erottaminen lohkon muista vesistä ei ole tarkoituksenmukais- ta. Soiden jälkikäyttömuoto on näillä näkymin joko metsätalous tai maatalous.

(5)

Kuivatusvesien johtaminen toisen maalla olevaan ojaan

Hakija hakee vesilain 10 luvun 6 §:ssä tarkoitettua oikeutta johtaa kuivatusvedet toi- sen maalla olevaa ojaan. Ojan pituus on tilan Ojala RN:o 10:99 ja Vesannon kunnan omistaman tilan Mörkölä RN:o 10:55 kohdalla noin 75 m. Lisäksi on 9.7.2008 tehdyn hakemuksen täydennyksen mukaan tarpeen kaivaa 360 m:n ohitusoja tilan Mörkölä RN:o 10:55 kautta Iso-Löytänä -lammen ohittamiseksi. Ojan keskileveys on 3,0 - 3,5 m. Korvaukseksi tilan Mörkölä RN:o 10:55 omistajalle aiheutuvasta haitasta haki- ja esittää 5 290 euroa, mikä koostuu puuston arvosta 5 040 euroa ja maapohjan arvosta 250 euroa.

Liikenne

Turve toimitetaan käyttöön pääasiassa joulu-maaliskuun välisenä aikana. Kuopion suuntaan toimitetaan turvetta yhteensä noin 175 rekkakuormaa vuodessa. Muistutuk- siin ja lausuntoihin 9.7.2008 annetun selityksen mukaan liikenne järjestetään työmaal- ta siten, ettei se tule sivuamaan tai sijoittumaan lähelle asutusta. Työmaatien liittämi- nen johonkin olemassa olevaan yksityistiehen edellyttää joko sopimusta taikka yksi- tyistielain mukaista viranomaistoimitusta.

Tuotantotoiminnan aiheuttama työmaaliikenne keskittyy touko-elokuun väliselle ajalle ja se on pääasiassa henkilöautoliikennettä. Tuotantokoneiden vetokoneet tuodaan työ- maalle keväällä ja viedään syksyllä pois.

Jätteet ja tuotannossa käytettävät aineet sekä niiden varastointi

Jäteöljyä syntyy vuodessa noin 100 l, muita ongelmajätteitä noin 50 kg, sekajätettä noin 2 m3 ja muovia noin 2 000 kg. Jätteet kerätään keräilypisteisiin ja jätemääristä pidetään kirjaa. Tuotantoalueelle laaditaan jätehuoltosuunnitelma, josta käy ilmi keräi- lypisteen sijainti, jätteen laatu, jätteen poiskuljettaja yhteystietoineen ja tyhjennysjak- sot. Aumojen peitteenä käytettävä muovi kerätään kasoihin ja varastoidaan tuotanto- alueella. Muovi voidaan paalata ja käyttää myöhemmin energiantuotannon polttoai- neena.

(6)

Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman 9.7.2008 mukaan kannot ja muu puutavara (tuotantoaikana 22 200 m3) kerätään auma-alueille ja tuotantoalueen reunoille ja käy- tetään energiahakkeen raaka-aineena. Kivet (tuotantoaikana 19 m3) käytetään teiden rungoissa tai sijoitetaan maaperään. Mineraalimaat (tuotantoaikana 9 250 m3) käyte- tään taimikoiden kasvupohjana, pellon pohjamaana tai sijoitetaan ojien viereen. Las- keutusaltaiden liete (tuotantoaikana 37 m3) siirretään tuotantoalueelle tai käytetään maisemoinnissa.

Kevyen polttoöljyn kulutus traktoreissa (2 - 3 kpl) on tuotantokaudella noin 15 000 l.

Voiteluöljyjä käytetään noin 100 l sekä muita voiteluaineita noin 50 kg. Polttoöljy va- rastoidaan tuotannon kannalta tarkoituksenmukaisessa paikassa. Voiteluaineet säilyte- tään tukikohta-alueella niille varatuissa paikoissa.

Kevyttä polttoöljyä säilytetään dieselaggregaatein varustettujen pumppaamojen yh- teydessä.

PÄÄSTÖT JA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET

Päästöt vesistöön, vaikutukset alapuolisen vesistön veden laatuun ja sen käyttöön

Turvetuotannon vesistökuormitus on suurinta kunnostusvaiheessa ja tuotantovaiheessa rankkojen sateiden yhteydessä. Jos turvetuotantoon valmisteltava alue on valmiiksi metsäojitettu, kunnostusvaiheen vaikutukset ovat vähäisempiä. Kesäaikana niin kun- toonpano- kuin tuotantovaiheessa kuormituksen vaikutukset ovat melko suuria, erityi- sesti kesän alivirtaamatilanteissa.

Vesistökuormituslaskelmissa on käytetty Itä-Suomen alueen turvetuotantosoiden tark- kailusta saatuja ominaiskuormituslukuja. Kuntoonpanovaiheen kuormitusarvio on las- kettu lisäämällä ominaiskuormituslukuihin 40 %. Pintavalutuskenttä pienentää kiinto- ainekuormitusta 55 - 72 %, typpikuormitusta 30 - 58 % ja fosforikuormitusta 46 – 57 %.

(7)

Löytänänsuon (37,3 ha) arvioitu bruttovuosikuormitus kuntoonpanovaiheessa on noin 1 020 kg kiintoainetta, 8 kg fosforia ja 350 kg typpeä. Tuotantoaikana arvioitu brutto- vuosikuormitus on noin 730 kg kiintoainetta, 6 kg fosforia ja 250 kg typpeä.

Myllypurossa Löytänänsuolta tulevan ravinne- ja kiintoainekuormituksen vaikutukset näkyvät lähinnä typpipitoisuuden nousuna, joka voimistaa puron rehevyyttä. Muutos nykytilanteeseen ei todennäköisesti ole huomattavan suuri, koska puro on jo nykyisel- lään rehevä ja vesi on väriltään hyvin tummaa. Myllypurolla ei ole merkittävää virkis- tyskäyttöarvoa tai muuta käyttöä, johon rehevyyden lisääntyminen voisi vaikuttaa.

Pohjainvedessä turvetuotannon kuormitusvaikutukset eivät juurikaan ole havaittavis- sa. Löytänänsuon keskimääräinen kuormitus nostaa Myllypuron suulla Pohjainvedessä fosforipitoisuutta keskimäärin 1 - 2 µg/l ja typpipitoisuutta 60 - 80 µg/l. Ravinnepitoi- suuksien kasvu voi hieman voimistaa Myllypuron suualueen veden rehevyyttä ja tummuutta. Turvetuotanto ei vaikuta alueen talousvesien käyttökelpoisuuteen.

Kalasto ja kalastus

Pohjainvedellä on merkitystä koti- ja virkistyskalastuskohteena. Turvetuotannon ve- sistövaikutukset voivat heikentää ainakin lohensukuisten kalalajien menestymistä kuormitetussa vesistössä. Lisääntyvä kuormitus voi lisätä kalastukseen liittyviä haitto- ja, kuten veden tummuutta, pyydysten likaantumista ja pohjan liettymistä.

Pohjainveden arvokas kalasto huomioiden Löytänänsuon tuotantoalueen kuormituksen kalataloudellisten haittavaikutusten kompensoimiseksi hakija esittää 75 euron vuotuis- ta kalatalousmaksua.

Pöly ja melu

Turpeen jyrsintä, kääntö, karheaminen ja kuormaus karheelta kokoojavaunuun sekä aumaus ovat turvetuotannon pölyäviä työvaiheita. Näistä kuormaus karheelta on pö- lyävin vaihe. Pölyvaikutus ulottuu noin 200 m:n etäisyydelle tuotantoalueen reunasta.

(8)

Vallitsevat tuulet ovat Pohjainveden rannalla sijaitseviin kiinteistöihin nähden edulli- set. Tuotantoaluetta ympäröi lähes kaikilta suunnilta metsä, lukuun ottamatta luoteis- puolella olevaa peltoaluetta. Metsä suodattaa tehokkaasti pölyä. Hakija säilyttää puus- ton rakennettujen ja asuttujen kohteiden ja tuotantoalueen välissä. Turvetuotannosta ei näin aiheudu kohtuutonta rasitusta ympäristölle pölyn muodossa eikä nostotoimintaa koskevia rajoituksia pölyn vuoksi ole tarpeen määrätä.

Tuotanto voi aiheuttaa satunnaista pölyhaittaa Pieni-Löytänällä ja Iso-Löytänällä.

Suota ympäröivä puusto estää pölyn leviämistä.

Kuljetuksista aiheutuvaa teiden pölyämistä ei tapahdu kuin noin 2 km:n matkalla tuo- tantoalueelta maantielle. Turvekuormat peitetään pölyämisen estämiseksi.

Melua aiheutuu työkoneista ja turpeen kuormauksesta sekä kuljetuksista. Muualla teh- tyjen selvitysten mukaan 40 dB(A):n meluvaikutus jää 100 - 150 m:n etäisyydelle tuo- tantoalueen reunasta, kun alueen reunasta alkaa metsävaltainen alue. Ympäröivä met- sä ja syrjäinen sijainti huomioon ottaen hakija katsoo, että turvetuotannon melu ei yli- tä rakennetuissa kohteissa melulle käytettyjä ohjearvoja.

Muut ympäristövaikutukset

Tuotantoalueen ympäristössä ei ole arvokkaita maisemakokonaisuuksia tai perinne- maisemiksi luokiteltuja alueita, joiden tilaa tuotantoalue voisi heikentää. Löytänän- suon maisemakuva on pääasiassa metsämaista. Alueella ei esiinny luonnonsuojelulain tai metsälain nojalla suojattuja luontotyyppejä. Suon tuotantoon ottaminen muuttaa maisemaa paikallisesti.

Lähiympäristössä ei ole vedenhankintaa varten tärkeitä tai siihen soveltuvia pohja- vesialueita, joihin tuotannolla voisi olla vaikutusta. Turvetuotantoalueella ei tule ole- maan vaikutusta talouksien veden saantiin. Turvetuotannolla ei arvioida olevan vaiku- tuksia 600 - 700 m:n etäisyydellä oleviin lähteisiin.

(9)

TARKKAILU

Hakija esittää, että Löytänänsuo liitetään osaksi Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkkailuohjelmaa, joka on päivitetty 21.8.2006.

Käyttötarkkailussa pidetään käyttöpäiväkirjaa, johon kirjataan tiedot ojitus-, kunnos- tus- ja tuotantotoiminnan etenemisestä, ojitusten kaivuajat ja vedenkorkeuslukemat, vesiensuojelurakenteiden valmistuminen, kunnon seuranta, havainnot toimivuudesta sekä kaikki poikkeamat vesiensuojelusuunnitelmista, altaiden ja lietetaskujen tyhjen- nykset, mittapatojen asennus ja vedenkorkeuslukemat, vesinäytteiden ottoajankohdat, sadanta, haihdunta, lämpötila ja tuuli, jos niitä työmailla mitataan sekä muut mahdolli- set tapahtumat, joilla arvellaan olevan vaikutusta suolta lähtevän veden kuormituk- seen. Käyttöpäiväkirja on tarvittaessa viranomaisten nähtävillä.

Kuormitustarkkailussa Löytänänsuon pintavalutuskentälle tulevasta ja sieltä lähtevästä vedestä otetaan näyte kevättulvan aikana kerran viikossa ja kesä-lokakuussa kaksi ker- taa kuukaudessa. Näytteistä määritetään kiintoaine ja kiintoaineen hehkutushäviö, mi- käli kiintoaine on yli 20 mg/l, kemiallinen hapenkulutus (CODMn), kokonaisfosfori ja kokonaistyppi. Kerran kuukaudessa mitataan lisäksi pH-arvo, nitraattityppi, nitriitti- typpi, ammoniumtyppi, fosfaatti ja rauta.

Samaa tarkkailuohjelmaa voidaan noudattaa kunnostus- ja tuotantovaiheessa.

Vesistötarkkailupisteet sovitaan tarkemmin Pohjois-Savon ympäristökeskuksen kans- sa käytävässä vuosittaisessa palaverissa. Tarkkailun järvipisteestä otetaan näytteet oh- jelman mukaisesti kaksi kertaa vuodessa. Joka kolmas vuosi otettavat virtavesitarkkai- lun näytteet otetaan ohjelman mukaisesti ensimmäisen kerran vuonna 2009 (Rauta- lammin reitti).

Näytteenottovuonna virtavesipisteistä otetaan näytteet neljä kertaa vuodessa: kevättul- van jälkeen huhti-toukokuussa ja loput kesä-toukokuussa eri virtaamatilanteissa. Li- säksi näytteet otetaan ennen kunnostustöiden aloitusta vähintään yhtenä vuotena kaksi kertaa vuodessa. Näytteistä määritetään kiintoaine ja kiintoaineen hehkutushäviö, mi- käli kiintoaine on yli 20 mg/l, pH-luku, väriluku, kemiallinen hapenkulutus (CODMn),

(10)

kokonaistyppi, nitraattityppi, nitriittityppi, ammoniumtyppi, kokonaisfosfori ja fos- faatti.

Järvinäytteet otetaan lopputalvella maalis-huhtikuussa ja loppukesällä elokuussa.

Näytteistä määritetään happi, kiintoaine, sameus, pH-luku, sähkönjohtavuus, väriluku, kemiallinen hapenkulutus (CODMn), kokonaistyppi, nitraattityppi, nitriittityppi, am- moniumtyppi, kokonaisfosfori ja fosfaatti sekä avovesiaikaan kasviplanktonin kloro- fylli-a ja suppea levämääritys.

Kuormitus- ja vesistöraportti sekä vuosiraportti toimitetaan Pohjois-Savon ympäristö- keskukselle. Vuosiraportti toimitetaan myös kuntaan.

Hakija ei esitä kalataloudellista tarkkailua, vaan katsoo vesistötarkkailun riittävän myös kalataloudellisten vaikutusten seurantaan. Hakijan käsityksen mukaan ei myös- kään ole tarpeen tehdä pöly- tai melutarkkailua tai –mittauksia.

TOIMINNAN RISKIT

Kuiva kesäkausi ja työn luonne aiheuttavat paloturvallisuusriskin. Kaikille työnteki- jöille ja yrittäjille jaetaan paloturvallisuussuunnitelma. Hätätilanteita voi syntyä myös merkittävien patojen murtumisten tai poikkeuksellisten rankkasateiden ja tulvien tai polttoaineen toimitusten ja varastoinnin yhteydessä.

Tuotantoalueelle hankitaan alkusammutuskalustoa ja ensiapuvälineistö sekä laaditaan toiminta- ja ensiapuohjeet onnettomuustilanteiden varalle.

HAKEMUKSEN KÄSITTELY

Hakemuksesta tiedottaminen

Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Vesannon kun- nassa 26.6. - 26.7.2007 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Hakemusta koskeva ilmoitus on julkaistu 26.6.2007 Sisä-Savon Sanomat –lehdessä.

(11)

Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Pohjois-Savon ympäristökeskukselta, Pohjois- Savon TE-keskukselta, Vesannon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta ja Vesan- non kunnalta.

Hakemus on annettu uudelleen tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Ve- sannon kunnassa 13.8. - 12.9.2007 sekä erityistiedoksiantona aiemmasta tiedoksian- nosta puuttuneille asianosaisille.

Lausunnot

1) Pohjois-Savon ympäristökeskus lausuu, että luonnonarvojen osalta ei ole estettä ympäristöluvan myöntämiselle. Pieni-Löytänän rantavyöhykkeen luonnontilaisuus tu- lisi säilyttää hakijan esityksen mukaisesti siellä esiintyvän ravinteisuutta ilmentävän kasviston vuoksi.

Turvetuotannon vesillä ei ole vaikutusta Syrjäkankaan vedenottamon veden laatuun.

Myllypuron eteläpuolella aiemmin ollut pohjavesialue on poistettu pohja- vesialueluokittelusta.

Hakijan esittämä vesienkäsittely, ympärivuotinen pintavalutus, on parhaan käyttökel- poisen tekniikan mukainen. Laskeutusaltaalta lähtevän ojan tulisi sijaita altaan päässä, jotta laskeutukseen voidaan hyödyntää altaan koko tilavuutta.

Siirrettävät polttoainesäiliöt on pidettävä tiiviillä ja kantavalla alustalla niin, ettei mahdollisen vuodon sattuessa polttoainetta pääse ojiin eikä maaperään. Koneiden ja laitteiden huoltopaikat on sijoitettava tiiviille alustalle. Varastointipaikat on sijoitetta- va riittävän kauas ojista ja vesistöistä, jotta mahdollisessa vuototapauksessa öljyä ei pääse leviämään veden mukana. Säiliöiden jakeluletkuissa tulee olla ylitäytönestin.

Pintavalutuskentän toiminnan tarkkailu on toteutettava kunnostusvaiheessa, kahtena vuotena heti tuotannon aloittamisen jälkeen sekä kahtena muuna vuotena lupakauden aikana.

(12)

Järvitarkkailuun tulisi lisätä Pohjainveden Koppinen-saaren koillispuolen syvänne.

Pohjainveden oma valuma-alue on pieni, joten turvetuotannon kuormituksella voi olla merkitystä. Tilavuutta Pohjainveden altaassa on, eikä järvi siinä mielessä ole kovin herkkä kuormitukselle. Kuormitusmuutokset voivat silti heijastua levätilanteeseen.

2) Pohjois-Savon TE-keskus vaatii, että vesistökuormituksen kalataloushaitat on kom- pensoitava istuttamalla haitta-alueelle joka toinen vuosi 1 500 kpl kesänvanhoja vä- hintään 7 cm:n pituisia kuhanpoikasia tai arvoltaan vastaava määrä joitain muita TE- keskuksen hyväksymiä istukkaita. Luontaisesti karun vesistön ravinne-, humus- ja kiintoainekuormituksesta aiheutuvat vesistön tilan muutokset muuttavat myös kalas- ton rakennetta. Valumavesien kalatalousvaikutusten arviointi voidaan tehdä hyödyn- tämällä vesistötarkkailun tuloksia.

3) Vesannon kunnanhallitus ei puolla ympäristöluvan myöntämistä Löytänänsuon tur- vetuotantoalueelle. Rautalammin reitti on sekä suojelu- että virkistyskäyttöarvoltaan valtakunnallisesti poikkeuksellisen merkittävä ja korvaamaton vesistöalue. Vesistön tilan on säilyttävä mahdollisimman luonnontilaisena ja veden laadun on pysyttävä hy- vänä.

Ympäristöministeriö on vahvistanut 21.6.2000 Sisä-Savon seutukaavan. Kaavasta poistettiin Löytänänsuon turvetuotantoalue pohjavesialueen vuoksi. Löytänänsuo si- jaitsee kunnanvaltuuston 16.12.2002 vahvistamalla rantaosayleiskaava-alueella, johon turvetuotantoaluetta ei ole merkitty. Iso-Löytänän rannalle on kaavoitettu kaksi ranta- rakennuspaikkaa ja yksi rantasaunapaikka. Pohjainveden ranta-alueelle kaavoitettiin kymmeniä rakennuspaikkoja. Löytänänsuon ottaminen turvetuotantokäyttöön on kaa- van vastaista ja aiheuttaa huomattavaa haittaa lähistöllä sijaitseville rakennuspaikoille.

Näin mittavaa toimintaa ei tulisi sallia kaavan vastaisena ja samalla vaarantaa kunnal- lisen itsehallinnon ja valtakunnantason päätöksiä ja linjauksia.

Löytänänsuo sijaitsee kunnan kahden tärkeimmän pohjavesialueen välisellä kannak- sella. Turvetuotanto saattaa aiheuttaa pohjavesialueiden vedenlaadun heikkenemisen.

Ennen päätöksen tekemistä tulee hankkeesta tehdä YVA-selvitys. Hanke on olennai- nen muutos nykytilanteeseen ja sillä on laajat vaikutukset.

(13)

Mikäli lupa myönnetään, on toiminnan vaikutuksia Iso-Löytänään, Myllypuroon, Poh- jainlahteen ja Asinsalmeen sekä Ahvenisen pohjavesialueisiin tarkkailtava luotettavin ja tarpeeksi laajoin tutkimuksin. Luvassa on annettava määräykset melu- ja pölyhaitto- jen estämiseksi. Melutasot ja pölypitoisuudet eivät saa ylittää asuntojen pihalla yleisiä ohjearvoja tai muutoin aiheuttaa kohtuutonta haittaa. Lisäksi luvassa on annettava määräykset myös pohjavesialueiden, talousvesikaivojen ja lähteiden suojelemiseksi.

Pohjainveden tila tulee perusteellisesti selvittää ennen turvetuotantoalueen perustamis- ta, koska Pohjainvedestä on tutkimustuloksia ainoastaan vuodelta 1992. Näin voidaan selvittää turvetuotannon järvelle aiheuttama muutos.

Muistutukset ja mielipiteet

1) AA:t (Hyötyniemi RN:o 7:125, Hyötyranta RN:o 7:128) vastustavat hanketta.

Muistuttajien kiinteistöt sijaitsevat Pohjainveden rannalla turvetuotantoalueen liitty- mätien kohdalla. Tontille on matkaa liittymätieltä 250 m ja tuotantoalueelta vajaa 1 km. Pohjainveden alue on kulttuurihistoriallisesti arvokas alue. Pohjainvesi kuuluu Suomen puhtaimpiin järvikokonaisuuksiin. Löytänänsuo on arvokas ja harvinainen suoalue Vesannolla. Suo sijaitsee lähellä kirkonkylän taajamaa sekä Ahvenisen ja Kuuslahden asumis- ja loma-asumisaluetta. Suhteellisen pienuutensa ja läheisen si- jaintinsa vuoksi suo tulisi säilyttää luonnontilaisena.

Melu- ja pölyhaitat, jotka johtuvat kuorma-autoliikenteestä sekä tuotantotoiminnasta, kantautuvat muistuttajien tontille. Purontauksen keveärakenteinen tie ei sovellu ras- kaiden kuorma-autojen liikennöintiin. Löytänänsuota ei ole merkitty viimeaikaisiin kaavoihin turvetuotantoalueeksi. Löytänänsuon molemmin puolin on Vesannolle tär- keät pohjavesialueet.

2) BB (Kuhmola RN:o 10:116) pyytää tutkimaan, voiko rantaan tulevan puron siirtää vanhaan uomaansa Jokiniemeen. Tällöin perattavaksi tulisi noin 140 m uomaa. Nyt turvetuotannon vedet tulevat Myllypuroa pitkin muistuttajan rantaan, joka saastuu.

3) CC:t (Huiluupaekka RN:o 7:130) vaativat kiinteistön arvonalentumisesta kertakor- vauksena 20 000 euroa, mikäli lupa myönnetään. Turvetuotannosta aiheutuu haittaa muistuttajille. Muistuttajat ovat kiinteistöä hankkiessaan tienneet kaavoituksista, tur-

(14)

vetuotantovarauksen poistamisesta seutukaavasta ja kunnan tahdosta suojella vesistö- jä. Ympäristöluvan myöntäminen loukkaisi muistuttajien oikeusturvaa ja yksityistä etua.

4) Purontauksentien Tiekunta vastustaa turvetuotannon aloittamista Löytänänsuolla.

Turvetuotannon raskasliikenne kulkee noin 2,4 km Purontauksentietä, joka on kapea ja suunniteltu asumuksiin johtavaa liikennettä varten. Tie ei kestä raskaan liikenteen rasitusta. Kelirikon aikana tiellä on 4 t painorajoitus. Tien liittymä Siniseen tiehen on mäen alla ja vaarallinen raskaalle liikenteelle. Purontauksentiellä on rekka-auton si- vuttaminen mahdotonta, koska tie on kapea. Tämä hankaloittaa muuta liikennettä. Tie kulkee neljän asuintalon pihan halki. Liikenteestä ja nostotyövaiheesta aiheutuu koh- tuutonta melu- ja pölyhaittaa. Tiehoitokunnan jäseniä ja tienvarren asukkaita olisi tul- lut kuulla turvetuotantosuunnitelmia tehtäessä.

Löytänänsuota ei ole kaavoitettu turvetuotantoalueeksi. Pohjainvesi ei kestä turvetuo- tannon pitkäaikaisia seuraamuksia. Järvi rehevöityy entisestään ja sen virkistys- ja ka- lastuskäyttöarvo alenee. Järvessä on ollut sinilevää vuonna 2007.

5) Vesannon Luonnonsuojeluyhdistys ry vaatii ympäristövaikutusten arviointimenette- lyn (YVA) teettämistä ennen lupapäätöksen käsittelyä. Turvetuotannolle suunnitellulla alueella on virkistyskäyttö- ja luonnonsuojelu arvoa. Hakija ei ole riittävästi ottanut huomioon turvetuotannon aiheuttamia ympäristövaikutuksia Löytänänsuohon ja sen lähiympäristöön sekä Pohjainveteen. Yksi laskeutusallas ja pintavalutuskenttä eivät ole riittäviä vesienkäsittelymenetelmiä. Rehevä ja matala (alle 1 m) Iso-Löytänä ei tu- le kestämään turvetuotannosta aiheutuvaa lisäravinne- ja kiintoainekuormitusta. Ilmoi- tettu kiintoaineen määrä on vähäinen todellisuuteen verrattuna. Myös toiminnan aihe- uttama turvepöly vaikuttaa vedenlaatuun. Lampea uhkaa umpeenkasvaminen. Lampi on merkittävä lintulampi ja kalasääsken saalistuspaikka.

Löytänänsuo on vesantolaisen suoluonnon kannalta merkittävä sekä sijainniltaan että luonnoltaan. Erilaisista suotyypeistä koostuva suoalue on merkittävä lintujen pesimä- alue. Alueella on tavattu kurki, ruskosuohaukka, liro, kapustarinta, keräkurmitsa ja teeri.

(15)

Vesistövaikutukset tulevat näkymään myös Pohjainvedessä. Veden vaihtuvuus on heikkoa, joten ravinteet ja kiintoaine jäävät Pohjainveteen. Syvänteiden happitilanne pahenee ja vedenlaatu heikkenee olennaisesti.

6) DD:t ym. vastustavat turvetuotannon aloittamista Löytänänsuolla. He eivät hyväksy turvetuotantoliikenteen kulkemista Purontauksentien kiinteistöjen pihojen läpi. Lähin kiinteistö on vain 8 m:n päässä tiestä. Liikenne tulee aiheuttamaan melu- ja pölyhait- toja sekä liikenneturvallisuuden heikkenemistä.

7) EE:t ym. yhdessä vaativat, että hankkeesta tulee järjestää YVA-menettely, koska lähtötietoja ja ottamistoimintaan liittyviä vaihtoehtoja ei ole selvitetty riittävän perus- teellisesti, eikä asianosaisille ole tiedotettu riittävästi asiasta valmisteluvaiheessa. Ky- seessä on arvokas Rautalammin reitti. Ellei YVA-menettelyä järjestetä, on muistutus- ten ja vastineiden tekoon varattava lisäaikaa ja asia on kuulutettava uudelleen. Ennen hakemuksen käsittelyä on järjestettävä Purontauksen yksityistiellä katselmus sen arvi- oimiseksi aiheutuuko mahdollisesta rekkaliikenteestä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n mukaista kohtuutonta rasitusta ja haittaa asutukselle.

Muistuttajat vaativat, että hakemus on hylättävä. Ympäristönsuojelulain mukaisia lu- van myöntämisen edellytyksiä ei ole. Hanke tulee hylätä vesilain ja naapuruussuhteis- ta annetun lain vastaisena, kaavoituksen vastaisena sekä toiminnasta aiheutuvien hait- tojen vuoksi. Muutokset Iso-Löytänässä ovat vesilain vastaisia. Kun otetaan huomioon Rautalammin reitin merkittävyys, myös muutokset Pohjainvedessä ovat merkittäviä.

Turvetuotanto vähentää luonnon kauneutta, ympäristön viihtyisyyttä sekä haittaa Poh- jainveden virkistyskäyttöä pölyn ja melun muodossa. Vedenvaihtuvuus on Pohjainve- dessä huono ja syvänteissä esiintyy hapettomuutta. Turvetuotannon kuormitus huo- nontaa entisestään järven tilannetta.

Hanke on seutukaavan ja oikeusvaikutteisen Pohjois-Konneveden rantaosayleiskaavan vastainen. Rantaosayleiskaavassa tuotantoalue on merkitty maa- ja metsätalousalueek- si. Hakija on jättänyt mainitsematta Iso-Löytänälammen itärannalla sijaitsevat ranta- osayleiskaavassa olevat kaksi loma-asuntotonttia ja rantasaunan. Lammella on merki- tystä virkistyskäytölle.

(16)

Hakija ei ole Purontauksen yksityistien tiekunnan osakas. Turpeen kuljetuksista tulee aiheutumaan tien varren asukkaille kohtuutonta melu-, pöly- ja tärinähaittaa. Tien liit- tymä maantielle on vaarallinen. Muistutuksen liitteenä on Tiehallinnon edustajan lau- sunto, jossa suositellaan turvallisempaa reittiä, esimerkiksi Vesanto - Kerkonkoski tielle.

Hakija on esittänyt estävänsä pölyn leviämistä suojapuustolla. Tuotantoalue rajoittuu lähes alueen rajalle, joten suojapuuston merkitys on vähäinen. Rannan puoleisen met- sän omistava yhtiö voi halutessaan hakata metsän, jolloin turpeennostosta aiheutuvat haitat lisääntyvät ranta-alueella.

Mikäli lupa myönnetään on hakijan selvitettävä Iso-Löytänän ja Pohjainveden tila.

Hakijan tulee tehdä käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailua ja raportoida niistä valvoval- le viranomaiselle. Päästöjen estämiseksi ilmaan on käytettävä parasta mahdollista tek- niikkaa. Pölyävä toiminta on kiellettävä, kun tuulen suunta on pohjoisen ja idän väli- seltä sektorilta ja tuulen voimakkuus on yli 5 m/s. Toiminta on kiellettävä klo 22 - 7 välisenä aikana meluhaittojen vuoksi.

Lisäksi on rakennettava toinen pintavalutuskenttä, jotta kenttiä voidaan vaihtaa toisen tukkeutuessa. Pohjainveden itärannan asuin- ja lomakiinteistöjen arvo vähenee merkit- tävästi ympäristöhaittojen takia. Kiinteistöjen omistajilla on oikeus saada korvausta kiinteistön arvonalentumisesta. Toiminnalle on haettava uutta lupaa 5 vuoden kuluttua tuotannon aloittamisesta.

8) Kuuslahden osakaskunta ja Koskelo-Konneveden kalastusalue vaativat, että lupaa Löytänänsuon turvetuotantoalueelle ei myönnetä. Alapuoliseen vesistöön ei enää tar- vita lisäkuormitusta. Hakemuksessa esitetyt vedenlaatutiedot ovat niin vanhoja, ettei niitä voi pitää luotettavina. Iso-Löytänästä tulee laskeutusallas, joka rehevöityy ja kas- vaa umpeen. Kuormituksen vaikutukset ulottuvat purkupaikan läheiseen syvänteeseen Pohjainvedessä. Erityisen haitallista on turvetuotantoalueen veden sisältämä ferro- rauta, joka saostuu kalan kiduksiin.

Toisin kuin hakemuksessa sanotaan Iso-Löytänässä kalastetaan haukea ja ahventa.

Myös Pohjainveteen turvetuotannolla on kalataloudellisia vaikutuksia kuten lohensu-

(17)

kuisten kalojen häviäminen, pyydysten likaantuminen ja pohjan liettyminen. Pohjois- Konnevesi on tärkeimpiä luonnonvaraisen ja istutetun taimenen syönnösalueita. Sitä on pidetty vertailujärvenä. Seurantaa varten Pohjois-Konneveteen, johon Pohjainvesi- kin kuuluu istutetaan vuosittain noin 3 000 kpl 2-vuotisia järvitaimenia eväleikattuina ja Pohjainveden alueelle lisäksi 1 500 kpl kuukauden vanhoja kuhia.

Löytänänsuota ei ole alueen osayleiskaavassa hyväksytty turvetuotantoalueeksi. Vai- kutukset pohjavesialueisiin olisi pitänyt selvittää tarkemmin. Lisäksi olisi tullut selvit- tää Pohjainveden kokonaiskuormitus ja järven muut kuormittajat.

Mikäli lupa myönnetään, on vedet johdettava ohi Iso-Löytänän. Vesienkäsittelyssä on käytettävä parasta mahdollista tekniikkaa. Vedet on johdettava siten, että vaikutukset alapuoliseen vesistöön jäävät mahdollisimman vähäisiksi.

9) FF:t (Heikkilä RN:o 8:77) vastustavat ympäristöluvan myöntämistä. Pohjainvedestä ei ole tehty riittäviä selvityksiä. Pohjainveden Laajalahden ranta on kasvanut umpeen.

Lahtea on pidetty avoimena niittämällä. Muistuttajat vaativat tarkempien selvitysten tekemistä ja asian kuuluttamista tämän jälkeen uudelleen.

10) GG (Rajamäki RN:o 7:17, Lisämaa RN:o 1:21, Raivio RN:o 1:25, Rantamäki RN:o 1:15) vastustaa luvan myöntämistä. Melun, pölyn ja Pohjainveden vedenlaadun huonontumisen myötä muistuttajan tilan virkistysarvo vähentyy. Muistuttaja varaa oi- keuden virkistyshaittakorvauksen esittämiseen. Hankkeessa on huomioitava vesien- suojelun valtakunnalliset ohjeistukset.

11) HH:t (Pohjaintalo RN:o 1:49) vastustavat rannanomistajina luvan myöntämistä, koska turvetuotanto aiheuttaa veden laadun huononemista. Tilalla on viisi rakennus- paikkaa järven rannalla. Veden humuspitoisuuden nousu ja veden sameneminen hei- kentää lohikalojen nousua ja menestymistä järvessä. Tämä aiheuttaa rantapaikkojen arvon alenemista. Muistuttajat varaavat oikeuden vaatia korvauksia aiheutuvista ta- loudellisista menetyksistä, jos lupa myönnetään.

(18)

12) JJ:t (Pajulahti RN:o 10:142) vastustavat Myllypurosta tulevien vesien laskemista Kuhmolan tilan (RN:o 10:116) rantaan. Muistuttajilla on rantaan käyttöoikeus. Turve- tuotanto pilaa rannan. Myllypuron alue kuuluu osin pohjavesialueeseen.

13) KK:t ym. yhdessä ovat esittäneet muistutuksen 7) kanssa pääosin samansisältöisen muistutuksen.

Hakijan selitys

Pohjois-Savon ympäristökeskuksen lausunnosta hakijalla ei ole huomauttamista.

Pohjois-Savon TE-keskuksen vaatimus hoitovelvoitteesta on kustannuksiltaan kohtuu-

ton toimenpide. Hakija esittää, että vuotuisvahinko 75 euroa pääomitetaan 20 vuodella kertakorvaukseksi ja kertakaikkinen korvaus 1 500 euroa koko toiminta-ajalta määrä- tään suoritettavaksi Kuuslahden osakaskunnalle, jonka kautta se siirtyy tarkoituksen- mukaisimmin kalaveden hoidoksi.

Vesannon kunnan kunnanhallituksen ja muistutusten 1) - 13) vaatimukset ovat aiheet-

tomat. Rantaosayleiskaavassa osoitetut rakennuspaikat ovat 600 m tai sitä kauempana hakijan omistamasta suoalueesta laajan metsäalueen takana. Tuotanto ei aiheuta koh- tuutonta naapuruussuhdelaissa tarkoitettua kiellettyä rasitusta, eikä toiminnalle ole tarpeen asettaa rajoitteita. Vesiä ei johdeta Pohjainveteen kunnan lausunnon liitteenä olevan kaavakartan alueella vaan sen ulkopuolella, eivätkä ne muuallakaan purku- vesistössä aiheuta merkittävää ympäristön pilaantumista taikka sen vaaraa eivätkä korvausvelvollisuuden perustavia vaikutuksia. Rannoiltaan soisessa ja rakentamatto- massa Iso-Löytänässä vesien johtaminen ei myöskään aiheuta kiellettyjä luvan myön- tämisen esteenä pidettäviä vaikutuksia. Tarkkailut hoidetaan ympäristökeskuksen edellyttämällä tavalla.

Hakemusasiakirjat ovat riittävät lupaharkinnan suorittamiseksi. Kulkuyhteydet käsitel- lään sopimuksin taikka tietoimituksin lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Kuljetuk- set suoritetaan tieliikennelain mukaisesti. Hankkeelle ei ole kaavoituksellista estettä.

Ympäristövaikutusten arviointi ei ole tarpeen harkinnanvaraisena.

(19)

Pohjois-Savon TE-keskuksen ja Kuuslahden osakaskunnan vastaus hakijan esittämään kertakorva- ukseen

TE-keskus toteaa, että hoitovelvoitteeksi esitetty kalanistutus on kompensaatio valu-

mavesien yleiseen kalatalousetuun kohdistuvasta haitasta ja se on eri asia kuin vesi- alueen omistajalle maksettava korvaus tälle aiheutuvasta haitasta. Vesialueen omista- jaa ei voida velvoittaa käyttämään saamaansa korvausta kalaveden hoitoon. Näin ollen istutusvelvoite ei ole muutettavissa kertakorvaukseksi.

Kuuslahden osakaskunta pysyy aiemmin esittämässään vaatimuksessaan. Lisäksi osa-

kaskunta vaatii, että mikäli lupa myönnetään, on hakija määrättävä maksamaan vuo- tuista kalatalousmaksua 700 euroa. Hakijan esittämää kalatalousmaksua tai kertakor- vausta osakaskunta pitää riittämättömänä. Pohjainvedessä ei ole juuri muita kuormitta- jia kuin suunniteltu turvetuotanto. Oikeuskäytännössä muodostunut kalatalousmaksu noin 2 - 4 euroa tuotantohehtaaria kohden perustuu osakaskunnalle tuntemattomiin seikkoihin. Korvauksella ei voida tehdä järkevästi hoito tai kunnostustöitä nykyisellä kustannustasolla. Niittokustannukset olivat noin 10 vuotta sitten 80 - 500 euroa/ha/a.

Ruoppauskustannukset olivat 2 - 10 euroa poistettavaa sedimenttikuutiota kohden. Is- tutuskustannukset ovat 1,5 - 3 euroa/ha/a. Kun vaikutusalue on koko Pohjainvesi noin 350 ha, hoitokustannukset olisivat noin 700 euroa/a ja 20 vuoden aikana noin 14 000 euroa.

Hakijan selitys ja hakemuksen täydennys

Hakija katsoo, että vuosittaisella 75 eurolla voidaan estää aiheutuva kalataloudellinen haitta. Maksua ei ole välttämätöntä käyttää joka vuosi, vaan useampi maksu kerral- laan. Vuosivälein tehtävät istutukset jäävät kovin pieniksi ja kustannukset olisivat vel- voitteeseen nähden kohtuuttomat. Kalastusoikeuden haltijan vaatimusta hakija pitää kohtuuttomana.

Hakija on täydentänyt 24.1.2008 hakemustaan siten, että Löytänänsuon turvetuotanto- alueen kuivatusvedet esitetään johdettavaksi ojaa pitkin Iso-Löytänän ohi suoraan Myllypuroon. Iso-Löytänän ja tuotantokentän väliin jäävä puusto on kasvatusmetsik- köä, jonka puulajeja ovat noin 15 m korkeat männyt ja koivut. Liikenteen hakija esit-

(20)

tää kulkevaksi Kerkonkoski-Vesantotieltä Kotalahdenkankaan kautta tuotantoalueelle.

Muutokset on esitetty myös karttaliitteellä 1:6 000.

1.7.2008 ympäristölupavirastoon saapunut muistutus

14) LL:t (Valkovuokko RN:o 7:88 ja RN:o 7:119) toteavat muistutuksessaan, että Va- po Oy on suunnitellut turpeen kuljetuksen Kerkonkoski-Vesantotieltä Kotalahdenkan- kaan kautta tuotantoalueelle maanomistajia tai tieoikeuden haltijoita kuulematta. Suu- rin haitta rekkaliikenteestä on muistuttajien lähellä maantietä olevalle ympärivuotisel- le vapaa-ajan asunnolle ja siitä yhdystietä pitkin rantakiinteistölle. Muistutukseen on liitetty valokuvia tien läheisyydestä vapaa-ajan asunnolle. Aittarakennuksen nurkalta on tielle 1,7 m, saunarakennukselta 12 m, päärakennukselta 16 m ja lasten hiekkalaa- tikolta 10 m. Rakennusten kohdalla on ylämäki, joten melu ja pakokaasut tulevat häi- ritsemään. Tie ei muutoinkaan sovellu raskaalle liikenteelle mutkaisuutensa ja kapeu- tensa takia. Raskas liikenne olisi myös vaaraksi muille tienkäyttäjille.

Muistuttajat ovat esittäneet vaihtoehtoisen kuljetusreitin turvetuotantoalueen itäpuolel- ta valmista metsäautotietä pitkin. Tien läheisyydessä ei ole asutusta ja se sijaitsee Ve- sannon kunnan mailla. Muistuttajat ovat käyneet Vapo Oy:n kanssa asiasta keskuste- lua, mutta eivät ole saaneet lopullista vastausta esittämäänsä tievaihtoehtoon.

Muistuttajat tiedustelevat, onko läheisen Mertasuon vaikutuksista Mertajärveen tutki- mustuloksia. Muistuttajien saamien tietojen mukaan vaikutukset ovat olleet merkittä- vät. Muistuttajat myös tiedustelevat, onko Vapo Oy tehnyt tai toimittanut ympäristö- lupavirastolle pohjainveden käyttökelpoisuusluokituksen. Ympäristökeskukselta saa- dun tiedon mukaan järveä ei ole arvioitu 16 vuoteen ja silloin veden laatu on ollut luokituksen mukaan hyvä, eikä erinomainen kuten hakemuksessa on. Viime vuosina järvellä on esiintynyt sinilevääkin. Muistutukseen on liitetty luettelo Pohjainveden ja Löytänänsuon alueellisesti uhanalaisista kasveista.

(21)

Hakijan lisäselitys

Selityksessään muistutuksesta 14) hakija toteaa, että Löytänänsuon varsinainen työ- maatie ei tule sivuamaan tai sijoittumaan lähelle asutusta järjestyipä muuksi kuljetus- reitiksi mikä tahansa olemassa oleva yksityistie tai sen osuus taikka yleinen tie.

Työmaatien liittäminen johonkin olemassa olevaan yksityistiehen edellyttää joko so- pimusta taikka yksityistielain mukaista viranomaistoimitusta. Em. yhteyksiä on selvi- tetty hakemuksessa, mutta asiaa ei voida toimivaltasyistä ratkaista ympäristöluvan kä- sittelyn yhteydessä. Toisaalta kulkuyhteyskysymykset liittymineen yleisiin teihin rat- kaistaan alueen kuntoonpanovaiheessa.

Muistutuksessa esitetty yhteys on yksi mahdollinen. Alueen omistaa Vesannon kunta, joka ei ole suostunut sopimukseen laskuojan sijoittamisesta kunnan maille. Se ei kui- tenkaan tarkoita sitä, etteikö sopiminen tiestä olisi mahdollista ja etteikö kulkuyhteyttä saisi kunnan maiden kautta toimituksella.

OHITUSOJAN RAKENTAMISTA KOSKEVA HAKEMUKSEN MUUTOS

Hakemus

Hakija on toimittanut suunnitelman muutoksen ympäristölupavirastoon 9.7.2008.

Muutos on selostettu kertoelman kohdassa "Kuivatusvesien johtaminen toisen maalla olevaan ojaan".

Suunniteltu Iso-Löytänän ohittava oja kulkee Vesannon kunnan omistaman tilan läpi, joten ympäristölupavirasto varasi kunnalle tilaisuuden muistutuksen antamiseen.

Muistutus

Vesannon kunnanhallitus vastustaa ojitushanketta. Turvetuotanto siihen liittyvine oji- tuksineen saattaa aiheuttaa pohjaveden pilaantumista. Turvetuotanto on myös yleis- ja seutukaavojen vastainen.

(22)

Hakijan selitys

Hakija toteaa, että turvetuotantoalue sijoittuu siten, ettei sen toteuttaminen voi vaike- uttaa jokseenkin etäällä olevien vesistöjen (Iso-Löytänä, Pohjainvesi) rannoille kaa- voituksin suunnitellun asutuksen toteuttamista. Suunniteltu rantarakentaminen on jo osittain toteutettu. Näin ollen tarpeelliset tiedot siitä sisältyvät hakemukseen. Ympä- ristöluvan myöntämiselle ei hakijan käsityksen mukaan voi olla kaavoituksellista eikä myöskään naapurustollista tms. estettä.

Hanke ei sijoitu pohjavesialueelle tai sen välittömään läheisyyteen. Pohjois-Savon ympäristökeskuksen lausunnossa on käsitelty pohjaveteen liittyviä kysymyksiä.

Hankkeesta ei ole todettu aiheutuvan kiellettyjä tai poikkeuslupaa edellyttäviä pohja- vesivaikutuksia.

Ojitusta koskeva hakemus on asianmukainen ja hyväksyttävä, eikä muistutuksessa sitä vastaan ole esitetty päteviä perusteita.

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU

Ympäristöluparatkaisu

Ympäristölupavirasto myöntää Vapo Oy:lle ympäristöluvan turvetuotantoon Vesan- non kunnan Kuuslahden kylässä sijaitsevalla Löytänänsuon valmistelemattomalla noin 37 ha:n alueella.

Kalastolle ja kalastukselle aiheutuva ilmeinen vahinko alapuolisessa vesistössä määrä- tään hyvitettäväksi kalatalousvelvoitteella. Muuta ympäristönsuojelulain mukaista hy- vitettävää tai korvattavaa vahinkoa hankkeesta ei ennalta arvioiden tule aiheutumaan.

Ennakoimattomien vahinkojen varalta annetaan lupamääräykset.

Toiminnassa on noudatettava tässä päätöksessä annettuja lupamääräyksiä.

(23)

Vesitalousluparatkaisu

Ympäristölupavirasto myöntää Vapo Oy:lle vesilain 10 luvun 6 §:n mukaisen oikeu- den Löytänänsuon turvetuotantoalueen kuivatusvesien johtamiseen 75 m:n matkalla Kuuslahden kylässä sijaitsevien kiinteistöjen RN:o 10:99 ja RN:o 10:55 rajalla kulke- vassa ojassa sekä 360 m:n matkalla kiinteistön RN:o 10:55 läpi kulkevassa kaivetta- vassa ohitusojassa. Luvan saajan on huolehdittava ojan kunnossapidosta tällä osuudel- la.

Ohitusojan kaivuusta aiheutuva vahinko määrätään korvattavaksi lupamääräyksessä 24 esitetyn mukaisesti.

Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu muuta vesistöön tai sen käyttöön kohdistuvaa korvattavaa vahinkoa. Ennakoimattomien vahinkojen varalta annetaan ohjaus.

LUPAMÄÄRÄYKSET

Vesien johtaminen

1. Löytänänsuon tuotantoalueen vedet johdetaan purkuojaa ja ohitusojaa pitkin Myllypu- roon ja edelleen Pohjainveteen.

Tuotantoalueen ulkopuoliset vedet on johdettava tuotantoalueen ja vesiensuojelura- kenteiden ohi eristysojilla, jotka on varustettava lietesyvennyksillä.

Vesiensuojelurakenteet ja päästöt vesiin

2. Turvetuotantoalueelle on rakennettava tuotantosuunnitelmakarttaan (MK 1:6 000) merkityt vesiensuojelurakenteet, laskeutusallas, pumppaamo ja pintavalutuskenttä.

Pintavalutuskentän on oltava pinta-alaltaan vähintään 1,4 hehtaaria.

Laskeutusaltaan mitoituksen on oltava vähintään turvetuotannon ympäristönsuoje- luohjeen (ympäristöministeriö 19.9.2003) mukainen. Hakemuksessa esitetyn laskeu- tusaltaan rakennetta on muutettava siten, että vedet jakaantuvat sille tasaisesti.

(24)

Kuivatusvedet on johdettava laskeutusaltaan ja pintavalutuskentän kautta ympäri vuo- den.

3. Tuotantoalueen sarkaojissa on oltava lietesyvennykset, päisteputket ja lietteenpidätti- met. Laskeutusallas on varustettava pintapuomilla ja virtaamaa säätävällä padolla.

4. Laskeutusallas ja sarkaojien lietesyvennykset on pidettävä kunnossa ja puhdistettava tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa tuotantokauden päättyessä.

Ojastojen, laskeutusaltaan ja pintavalutuskentän kunto on tarkastettava säännöllisesti ja mahdolliset puutteet on korjattava välittömästi. Myös muut vesistökuormitusta vähen- tävät rakenteet on pidettävä kunnossa.

5. Laskeutusaltaan välittömässä läheisyydessä on oltava alueet altaasta poistettavalle liet- teelle. Alueelta ei saa päästä lietettä vesistöön.

6. Vesienkäsittelyrakenteet ja ohitusojan kaivaminen on toteutettava ennen tuotantoken- tän kuntoonpanon aloittamista siten, että töiden haitalliset vaikutukset vesistöön jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Kuntoonpano- ja ojien kaivutyöt on tehtävä vähävetisenä aikana. Vesiensuojelurakenteiden valmistumisesta on ilmoitettava Pohjois-Savon ym- päristökeskukselle ja Vesannon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen tuo- tantoalueen kuntoonpanotöiden jatkamista.

Pintavalutuskenttää rakennettaessa ei saa vahingoittaa tarpeettomasti alueen luontaista kasvillisuutta. Oikovirtaukset on estettävä. Veden jakautumisesta tasaisesti koko pin- tavalutuskentälle on huolehdittava.

7. Aumojen ja ojien väliin on jätettävä suojavyöhyke, jotta turvetta ei joudu ojiin.

8. Rakennettava ohitusoja on toteutettava hakijan ympäristölupavirastoon 9.7.2008 toi- mittaman kartan osoittamaan paikkaan. Ohitusojan vaatimalta alueelta poistettavasta puustosta saatava puutavara on kuljetettava maanomistajan osoittamiin paikkoihin.

Ojien kaivumaat on tasattava ja muotoiltava ympäristöön sopiviksi sekä on huolehdit-

(25)

tava siitä, ettei kaivumaiden taakse jää vettyviä alueita. Ojien syöpymiselle alttiit koh- dat on vahvistettava.

Luvan saajan on ilmoitettava maanomistajalle ennalta ohitusojan kaivun ajankohta.

9. Vesiensuojelurakenteisiin voidaan niiden toiminnan tehostamiseksi tehdä sellaisia Pohjois-Savon ympäristökeskuksen hyväksymiä muutoksia, joilla ei ole haitallisia vai- kutuksia yleiseen tai yksityiseen etuun.

Päästöt ilmaan ja melu

10. Toiminnassa on käytettävä mahdollisimman vähän pölyämistä aiheuttavia koneita, laitteita ja työmenetelmiä. Turvetuotantoalueen toiminta on järjestettävä ja työt ajoitet- tava siten, että turvepölyä leviää mahdollisimman vähän lähimpien asuttujen tilojen suuntaan sekä Pieni- ja Iso-Löytänä -lampiin.

Alueella on oltava asianmukainen tuulen suunnan ja nopeuden osoittava tuulimittari.

Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava niin, että kuorma ei pölyä häiritse- västi.

11. Turvetuotannon aiheuttama melu ei saa lähimpien asuttujen kiinteistöjen alueella ylit- tää klo 7 - 22 A-painotettua ekvivalenttitason (LAeq) arvoa 55 dB eikä klo 22 - 7 arvoa 50 dB. Loma-asuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää 45 dB(LAeq) klo 7 - 22, eikä 40 dB(LAeq) klo 22 - 7.

12. Turpeen kuljetus on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu yksityistien varrella olevalle asutukselle kohtuutonta haittaa melun, pölyämisen tai tärinän muodossa.

Jätteet

13. Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Erilaista käsittelyä ja hyödyntämistä edellyttävät jätteet on lajiteltava ja pidettävä toisistaan erillään. Jätteiden varastoinnista ei saa aiheutua roskaantumista tai maaperän pilaan-

(26)

tumista. Toiminnassa syntyvät jätteet on toimitettava hyötykäyttöön tai käsiteltäviksi tavanomaisen jätteen tai ongelmajätteen käsittelypaikoissa. Jätteet on ensisijaisesti py- rittävä toimittamaan hyötykäyttöön materiaalina. Jätteistä on pidettävä kirjaa, josta il- menee niiden määrä, laatu, alkuperä sekä toimitusaika ja -paikka.

Luvan saajan on noudatettava rakennukseen sisältyvää kaivannaisjätteen jätehuolto- suunnitelmaa (päivätty 9.7.2008).

Toiminnassa käytettävät aineet

14. Toiminnassa käytettävien aineiden (mm. polttoaineet, voiteluaineet ja öljyt) varastoin- ti ja käsittely on järjestettävä niin, että niiden pääsy ympäristöön estetään. Pumppaa- mon polttoainesäiliö ja siirrettävät polttoainesäiliöt on pidettävä tiiviillä ja kantavalla alustalla niin, että mahdollisen vuodon sattuessa polttoainetta ei pääse ojiin eikä maa- perään. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestimet.

Tuotannosta poistuvat alueet

15. Tuotannosta poistuvat alueet on ilmoitettava Pohjois-Savon ympäristökeskukselle.

Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes Pohjois-Savon ympäristökeskus on todennut, että alueet ovat kasvipeitteisiä, siirretty pysyvästi muuhun käyttöön tai että vesienkäsittely ei muusta syystä ole enää tarpeen.

Pohjois-Savon ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa tuotannosta poistuvien alueiden jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä.

Häiriö- ja poikkeustilanteet

16. Turvetuotantoon liittyvistä merkittävistä häiriö- ja poikkeustilanteista on ilmoitettava Pohjois-Savon ympäristökeskukselle ja Vesannon kunnan ympäristönsuojeluviran- omaiselle. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä ja havaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä.

(27)

17. Luvan saajalla on oltava valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien häiriö- ja poikkeusti- lanteiden aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. Öljyvuotojen varalta on oltava käytössä imeytysainetta ja säilytyspaikka öljyyntyneelle maa-ainekselle.

Toiminnan tarkkailu

18. Luvan saajan on pidettävä toiminnasta käyttöpäiväkirjaa, johon on merkittävä tuotan- tokausittain tiedot tuotannosta, ojitus-, kunnostus- ja tuotantotoiminnan etenemisestä, ojitusten kaivuajat ja vedenkorkeuslukemat, vesiensuojelurakenteiden valmistuminen, niiden kunnon seuranta, havainnot toimivuudesta sekä kaikki poikkeamat vesiensuoje- lusuunnitelmista, altaiden ja lietetaskujen tyhjennyksistä, mittapatojen asennuksista ja vedenkorkeuslukemista, vesinäytteiden ottoajankohdista, sadannasta, haihdunnasta, lämpötilasta ja tuulesta sekä poikkeuksellisista tilanteista. Käyttöpäiväkirjaa on säily- tettävä tarkkailujaksojen aikana työmaalla tai nimetyn vastuuhenkilön hallussa siten, että tiedot ovat tarvittaessa ympäristöviranomaisten nähtävissä. Vastuuhenkilön nimi- ja yhteystiedot on ilmoitettava Pohjois-Savon ympäristökeskukselle ja Vesannon kun- nan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

19. Päästötarkkailu on järjestettävä siten, että kuivatusvesien määrästä, laadusta ja kuormi- tuksesta sekä pintavalutuskentän käsittelyn tehokkuudesta saadaan luotettavat tiedot.

Vesistövaikutuksia on tarkkailtava päästöjen vaikutusalueella Myllypurossa ja Poh- jainvedessä Koppinen-saaren koillispuolen syvänteessä. Muutoin vesistötarkkailu on tehtävä hakemuksessa esitetyllä tavalla. Löytänänsuon tarkkailulla täydennetty Poh- jois-Savon turvetuotantosoiden tarkkailuohjelma on esitettävä Pohjois-Savon ympäris- tökeskukselle ennen kuntoonpanotöihin ryhtymistä.

20. Pohjois-Savon ympäristökeskus voi muuttaa käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailuohjel- maa tarpeelliseksi katsomallaan tavalla.

Tarkkailutulosten raportointi

21. Käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailun vuosiraportit on toimitettava Pohjois-Savon ym- päristökeskukselle, Pohjois-Savon TE-keskukselle ja Vesannon kunnan ympäristön- suojeluviranomaiselle.

(28)

Tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa.

Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuuste- kijät sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät.

Kalatalousvelvoite

22. Luvan saajan on istutettava Pohjainveteen joka toinen vuosi 1 500 kpl vähintään 7 cm:n pituisia kuhanpoikasia tai arvoltaan samansuuruinen määrä jotain muuta kala- lajia Pohjois-Savon TE-keskuksen hyväksymällä tavalla. Ensimmäinen istutus on teh- tävä kuntoonpanon aloittamisvuonna.

Korvaus ohitusojan kaivusta

23. Luvan saajan on maksettava, ellei toisin sovita, ennen kuntoonpanotöiden aloittamista, mutta kuitenkin viimeistään vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemi- sesta, ohitusojan kaivusta tilan RN:o 10:55 alueelle aiheutuvasta vahingosta tilan omis- tajalle 5 290 euron korvaus.

Korvaukselle on maksettava maksun viivästyessä eräpäivän jälkeiseltä ajalta vuotuista viivästyskorkoa, joka on korkolain 12 §:ssä tarkoitettu viitekorko lisättynä seitsemällä prosenttiyksiköllä.

ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON KORVAAMINEN

Vesistön pilaantumisesta aiheutuvista korvattavista vahingoista, joita nyt ei ole enna- koitu aiheutuvan, on vahingonkärsijällä oikeus vaatia korvausta ympäristönsuojelulain 72 §:n mukaisesti ympäristölupavirastolle tehtävällä hakemuksella.

LUVAN VOIMASSAOLO JA TARKISTAMINEN

Lupa on voimassa toistaiseksi.

(29)

Luvan saajan on, mikäli se aikoo jatkaa tässä päätöksessä tarkoitettua turvetuotantoa vuoden 2017 jälkeen, tehtävä 1.3.2017 mennessä ympäristölupavirastolle ympäristö- luvan määräysten tarkistamista koskeva hakemus. Hakemukseen on liitettävä selvitys päästö- ja vaikutustarkkailujen tuloksista sekä suunnitelma vesienkäsittelyn edelleen tehostamisesta sekä muut ympäristönsuojelulaissa ja -asetuksessa edellytetyt tiedot ja selvitykset.

Jos turvetuotanto lopetetaan ennen vuotta 2018, luvan saajan on vuosi ennen toimin- nan lopettamista tehtävä ympäristölupavirastolle alueen jälkihoitoa ja -käyttöä sekä sen vaatimaa tarkkailua ja vesiensuojelutoimia koskeva hakemus.

ASETUKSEN NOUDATTAMINEN

Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan es- tämättä noudatettava.

RATKAISUN PERUSTELUT

Ympäristöluparatkaisun perustelut

Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jä- telain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty.

Toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumis- ta, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaaran- tumista toiminnan vaikutusalueella eikä kohtuutonta rasitusta naapuritiloilla.

(30)

Vesitalousluparatkaisun perustelut

Turvetuotantoalueen kuivatusvesien tarkoituksenmukaiseen johtamiseen on tarpeen käyttää toisten maalla sijaitsevaa ojaa ja kaivaa uutta ojaa 360 m:n matkalla. Kuivatus- vesien johtamisesta toisen omistaman maan kautta, ei määrätty korvaus huomioon ot- taen aiheudu kohtuutonta haittaa. Aluetta, jolle uusi oja kaivetaan, ei ole otettu erityi- seen käyttöön, eikä kuivatusvesistä niiden laadun vuoksi aiheudu alueen omistajalle melkoista haittaa. Oikeus tuotantoalueen vesien johtamiseen toisen maalla olevaan ojaan on myönnetty vesilain 10 luvun 6 §:n nojalla. Laskuoja on määrätty luvan saajan kunnossapidettäväksi.

Lupamääräysten perustelut

Vaikutuksia Iso-Löytänään ei aiheudu, kun vedet johdetaan lammen ohi suoraan Myl- lypuroon. Pintavalutusta ja vesiensuojelurakenteita koskevat määräykset perustuvat parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Laskeutusaltaan rakenteesta on ollut tarpeen määrätä, koska hakemuksessa esitetyllä tavalla toteutettuna vedet eivät jakaannu las- keutusaltaaseen tasaisesti. Sulan maan aikana pintavalutuskentän odotetaan pienentä- vän kiintoainekuormitusta 55 - 72 %, typpikuormitusta 30 - 58 % ja fosforikuormitus- ta 46 - 57 %. Ennalta arvioiden pintavalutus tehostaa vesien käsittelyä myös talvella erityisesti mahdollisten sulamisjaksojen aikana. Koska hakemuksessa ei ole esitetty täsmällistä pinta-alaa kentälle, on vesistövaikutusten estämiseksi tarpeen antaa määrä- ys kentän pinta-alasta. Kentän pinta-alaksi määrätään vähintään 3,8 % tuotantoalueen pinta-alasta, mikä on ympäristönsuojeluohjeen mukainen osuus.

Koska etäisyys lähimpään asutukseen on noin 500 m, tuotannosta ei ennalta arvioiden aiheudu melu- tai pölytasojen ylittymistä asuttujen tilojen pihalla, eikä näin ollen koh- tuutonta rasitusta tai terveyshaittaa. Viihtyisyyshaitan vähentämiseksi toiminnassa on kuitenkin tarpeen ottaa huomioon tuulen suunta ja voimakkuus. Lisäksi Pieni-Löytänä –lampi sijaitsee noin 50 m:n etäisyydellä ja Iso-Löytänä -lampi noin 100 m:n etäisyy- dellä tuotantoalueesta. Asumiseen käytettyjen alueiden melutasolle annetaan enim- mäisarvot, jotka vastaavat valtioneuvoston päätöksen (993/1992) melutason ohjearvo- ja.

(31)

Liikennöintiä alueelle on tarpeen ohjata lupamääräyksellä 12. Purontauksen yksityis- tien varren asutukselle, esimerkiksi tiloilla RN:o 7:37, RN:o 7:40 ja RN:o 7:54, aiheu- tuisi erityisesti turpeen kuljetuksesta kohtuutonta rasitusta melun, pölyämisen ja täri- nän muodossa. Liikennöinti alueelle on tarpeen järjestää muuta reittiä pitkin, kuten hakijakin on esittänyt.

Jätteen haltijaa koskevat jätelain 6 §:n mukaiset yleiset huolehtimisvelvollisuudet jäte- huollon järjestämisestä. Jätehuollon edistämisen ja jätteiden vähentämisen kannalta on tärkeää, että jätteen haltija on selvillä hallinnassa olevan jätteen määrästä, lajista, laa- dusta, alkuperästä ja jätehuollon kannalta merkityksellisistä ominaisuuksista sekä ter- veys- ja ympäristövaikutuksista.

Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pilaan- tumisen ehkäisemiseksi on tarpeen antaa määräys mm. polttoaineiden varastoinnista.

Alueen jälkihoidon suunnitelmallisuus on tarpeen vesiensuojelun järjestämiseksi.

Käytöstä poistuneiden alueiden kuormitus ei lopu välittömästi tuotannon loppuessa, vaan alenee asteittain. Siksi myös käytöstä poistuneiden alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta.

Häiriö- ja poikkeustilanteiden ja niiden syiden seuranta on tärkeää haittojen arvioimi- seksi ja niiden ennaltaehkäisemiseksi.

Luvan haltijan on oltava selvillä toimintansa aiheuttamasta kuormituksesta ja sen vai- kutuksesta ympäristöön. Tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten, ennakoimattomien vahinkojen varalta sekä lupamääräysten tarkistamista varten tehtävää selvitystä varten. Pintavalutuskentän toimivuutta on tarkkailtava niin, että tarkkailun perusteella voidaan valvoa kentän puhdistustehoa.

Kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan kompensoimiseksi määrätään istutusvel- voite. Kun otetaan huomioon tuotantoalueen koko, kuormitus ja alapuolisen vesistön tärkeä merkitys kalastukselle, ympäristölupavirasto pitää nyt määrättyä istutusvelvoi- tetta kohtuullisena.

(32)

Ohitusojan kaivusta määrätyssä korvauksessa on otettu huomioon ojaan tarvittava maapohja ja kaivumaiden läjitykseen tarvittava maapohja ojan vieressä, leveydeltään yhteensä 7 - 9 m. Puuston arvoksi on arvioitu 5 040 euroa.

Ennakoimattoman vahingon korvaamista koskeva määräys perustuu ympäristönsuoje- lulain 72 §:ään.

VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA VAATIMUKSIIN

Pohjois-Savon ympäristökeskuksen ja Pohjois-Savon TE-keskuksen vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä näkyvin tavoin.

Vesannon kunnanhallituksen vaatimus, luvan epäämisestä on hylätty. Tuotantoalueen

koko ja BAT-tasoinen vesienkäsittely huomioon ottaen vesien johtamisesta ei aiheudu vesistön pilaantumista. Etäisyyttä lähimpään asutukseen on riittävästi, joten toimin- nasta ei aiheudu asukkaille kohtuutonta rasitusta tai terveyshaittaa. Riittävän etäisyy- den vuoksi turvetuotannolla ei ole vaikutusta pohjavesialueeseen, eikä toiminnan lä- heisyydessä ole myöskään kaivoja tai lähteitä. Tuotanto ei vaaranna kaavan toteutu- mista. Toiminnalla ei ole vaikutusta Iso-Löytänään, kun tuotantoalueen vedet johde- taan lammen ohi suoraan Myllypuroon.

Vesistötarkkailu on määrätty ulottumaan Pohjainveteen saakka. Tarkkailu aloitetaan ennen kuntoonpanotöiden aloittamista, jolloin saadaan uutta tutkimustietoa veden laa- dusta. Melutasosta on annettu määräys. Etäisyys lähimpään asuttuun kiinteistöön huomioon ottaen pölypitoisuuden ohjearvosta määrääminen on tarpeetonta. Tuotanto- alueen pinta-ala ei ylitä YVA-asetuksen hankeluettelon rajaa, joka on 150 ha.

Muistutuksissa 1), 6), 7), 9), 10) ja 11) esitetty vaatimus luvan epäämisestä on hylätty.

Luvan myöntämisen edellytykset ovat olemassa päätöksen perusteluista ilmenevin ta- voin.

Muistutukseen 1) ympäristölupavirasto vastaa, että kiinteistön ja tuotantoalueen väli- nen etäisyys huomioon ottaen toiminnasta ei aiheudu kohtuutonta rasitusta muistutta- jille. Tuotantoalueella ei saatujen selvitysten mukaan esiinny suojeltuja lajeja, joiden

(33)

olemassa olo vaarantuisi turvetuotannosta. Kaavoituksen osalta ympäristölupavirasto viittaa kunnanhallitukselle vastattuun. Liikennöinnistä tuotantoalueelle on annettu lu- pamääräys 12.

Muistutuksessa 2) esitetty vaatimus puron siirtämisestä vanhan uoman paikalle Joki-

niemeen jätetään tutkimatta. Ympäristölupahakemus käsitellään hakemuksen mukai- sena, jolloin vaihtoehtoista purkupaikkaa ei voida käsitellä. Ympäristölupavirasto on hyväksynyt hakemuksen mukaisen purkupaikan.

Muistutuksessa 3) esitetty korvausvaatimus kiinteistön arvonalentumisesta hylätään.

Vesipäästöjen, melun ja pölyn rajoittamisesta annetaan lupamääräykset. Toiminnasta ei tällöin aiheudu vesistön pilaantumista tai kohtuutonta rasitusta muistuttajille. Kaa- voituksen osalta ympäristölupavirasto viittaa kunnanhallitukselle vastattuun.

Purontauksentien Tiekunnan vaatimus luvan epäämisestä hylätään. Liikennöinnistä

tuotantoalueelle on annettu lupamääräys 12. Tien soveltuvuus raskaalle liikenteelle ei kuulu arvioitavaksi ympäristöluvassa. Etäisyys ja annetut lupamääräykset huomioon ottaen nostotyövaiheesta ei aiheudu kohtuutonta melu- ja pölyhaittaa tien käytölle.

Kaavoituksen osalta ympäristölupavirasto viittaa kunnanhallitukselle vastattuun. Ve- sien pilaantuminen on estettävissä lupapäätöstä noudattaen.

Vesannon Luonnonsuojeluyhdistys ry:n vaatimus ympäristövaikutusten arviointime- nettelyn (YVA) tekemisestä hylätään viitaten kunnanhallitukselle vastattuun.

Muistutuksessa 6) esitetty vaatimus, että turvetuotantoliikenne ei kulje muistuttajien kiinteistöjen pihojen läpi otetaan huomioon lupamääräyksestä 12 näkyvällä tavalla.

Muistutuksessa 7) esiin tuodun YVA-selvityksen ja kaavoituksen osalta ympäristölu-

pavirasto viittaa kunnanhallitukselle vastattuun. Liikennöinnistä tuotantoalueelle on annettu lupamääräys 12. Muutoin ympäristönsuojelulain mukaiset luvanmyöntä- misedellytykset täyttyvät. Vaikutukset Iso-Löytänä -lampeen jäävät pois, kun tuotan- toalueen vedet johdetaan lammen ohi suoraan Myllypuroon. Vesiensuojelutekniikka edustaa tällä hetkellä parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT), joten toinen pin- tavalutuskenttä on tarpeeton. Toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu muuta korvat-

(34)

tavaa vahinkoa, kuin kalaistutuksilla korvattavaa kalataloushaittaa. Asia on kuulutettu kahdesti.

Kuuslahden osakaskunnan ja Koskelo-Konneveden kalastusalueen vaatimus luvan

epäämisestä on hylätty. Vesiensuojelurakenteita koskevat määräykset perustuvat par- haaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Kalastukselle aiheutuva haitta on määrätty kor- vattavaksi kalaistutuksilla. Vaikutukset Iso-Löytänä -lampeen jäävät pois, kun tuotan- toalueen vedet johdetaan lammen ohi suoraan Myllypuroon. Tarkkailusta annetaan määräykset. Kaavoituksen osalta ympäristölupavirasto viittaa kunnanhallitukselle vas- tattuun.

Muistutukseen 9) ympäristölupavirasto vastaa, että selvitykset ovat olleet riittävät asi- an ratkaisemiseksi.

Muistutukseen 10) ympäristölupavirasto vastaa, että toimittaessa lupapäätöksen mu-

kaisesti toiminnasta ei aiheudu korvattavaa virkistyshaittaa tai kohtuutonta rasitusta muistuttajan tiloille.

Muistutukseen 11) ympäristölupavirasto vastaa, että vesiensuojelurakenteita koskevat

määräykset perustuvat parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Toiminnasta ei en- nalta arvioiden aiheudu muuta korvattavaa vahinkoa, kuin kalaistutuksilla korvattavaa kalataloushaittaa.

Muistutuksessa 12) esitetty vaatimus, että Myllypurosta tulevia vesiä ei saa laskea

Kuhmolan tilan (RN:o 10:116) rantaan on hylätty aiheettomana. Turvetuotantoalueen vesien käsittelystä on annettu määräykset. Tuotantoalueen kuivatusvesien johtamisesta Myllypuroon ei aiheudu pohjavesien pilaantumisen vaaraa.

Muistutuksen 13) vaatimuksiin ympäristölupavirasto vastaa viittaamalla muistuttajille 7) vastattuun.

Muistutuksessa 14) esitetty liikennettä koskeva vaatimus on otettu huomioon lupa- määräyksestä 12 näkyvällä tavalla. Vesistötarkkailu on määrätty ulottumaan Pohjain-

(35)

veteen saakka. Tarkkailu aloitetaan ennen kuntoonpanotöiden aloittamista, jolloin saa- daan uutta tutkimustietoa veden laadusta.

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET

Ympäristönsuojelulaki 41 - 46 §, 52 §, 55 §, 56 §, 62 §, 72 § ja 90 §, 103 a § Ympäristönsuojeluasetus 19 §, 30 § ja 37 §

Jätelaki 4 §, 6 §, 12 §, 15 §, 51 § ja 52 § Vesilaki 10 luvun 6 § ja 7 §

KÄSITTELYMAKSU

Päätöksestä peritään käsittelymaksu 4 600 euroa (turvetuotantoalue 30 – 300 ha).

Ympäristönsuojelulain 105 § (86/2000).

Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1388/2006).

PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN

Ympäristönsuojelulain 54 §:n ja ympäristönsuojeluasetuksen 23 §:n mukaisesti päätös toimitetaan luvan saajalle, Pohjois-Savon ympäristökeskukselle, Pohjois-Savon TE- keskukselle, Vesannon kunnan ympäristölautakunnalle, Vesannon kunnalle ja Suomen ympäristökeskukselle. Päätöksen antamisesta kuulutetaan Vesannon kunnassa. Tieto kuulutuksesta julkaistaan Sisä-Savon Sanomat -lehdessä.

Päätöksen antamisesta ilmoitetaan lisäksi niille, joille on annettu hakemuksesta erik- seen tieto.

(36)

MUUTOKSENHAKU

Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla.

Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasi- asta.

Muutosta tähän päätökseen saa hakea

1) se, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea,

2) rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta- alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät,

3) toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutuk- set ilmenevät,

4) alueellinen ympäristökeskus sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kun- nan ympäristönsuojeluviranomainen ja

5) muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen.

Valitusosoitus liitteenä.

Marjo Kaikkonen

Ahti Itkonen Esko Vaskinen

Päivi Määttä

Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet johtaja Marjo Kaikkonen sekä ympäristöneu- vokset Ahti Itkonen ja Esko Vaskinen. Asian on esitellyt esittelijä Päivi Määttä.

PM/LN

Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 040 774 8087, 020 490 4981

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Näin hän tutkii jatkuvasti filosofian käsitettä ja voi tutkimuksessaan luovasti hyödyntää paitsi filosofian eri traditioita myös akateemisen filosofian rajoille ja

Se ei kuitenkaan ole sama kuin ei-mitään, sillä maisemassa oleva usva, teos- pinnan vaalea, usein harmaaseen taittuva keveä alue on tyhjä vain suhteessa muuhun

Severinon mukaan tämä on länsimaisen ajat- telun suuri erhe, jossa kuvitellaan, että jokin oleva voisi olla rajallinen, katoava ja loppuva ettelee sellaisia suomenkielisiä

Jokainen järkevä ihminen pitää sopimisen mahdollisuutta parempana kuinV.

markkinointitiimimme myös veti muun muassa identiteetti- ja ilmeprosessin, jonka myötä keskusmuseosta tuli Luomus.... Tein antoisaa yhteistyötä niin Luomuksen tutkijoiden kuin

• Tilanteen selvittelyssä sovitaan toimenpiteistä ja arvioidaan, onko korjattavaa opetuksen järjestelyissä tai työoloissa (TtL 10, 17, 27 §) sekä korjattavaa. työpaikan

Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että kun Palvelukoti Kotivallin jätevedenpuhdistamon toimintaa harjoitetaan hakemuksessa esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja

Lapinlahden jätevedenpuhdistamon purkuvesistö Onkivesi on rehevä tai jopa erittäin rehevä kuten yläpuolinen Porovesikin. Onkivesi on kuitenkin huomattavan matala