A R T T U R I PA V E LA :
T A L V I T I E H Ä M E E S E E N
n
a nt
K
r*J
(
92.8
PAV
PK Lai ia v
M uinainen talvitie
Uudestakaupungista Hämeeseen Piirroksen tehnyt
Laitilassa 6.1.1988 Artturi Pavela.
Yi'iKM
f
Vanhan Pirkkalan tieverkosto
1760 ~ luvulla
y le in e n m a a n tie t l r k e a y h d y s tie - k y lä tie
4 f 4-f- tftrkei. talvitie kestikievari ja
sen to im in ta v u o d e t
1 8 0 0 - lu vu n
alkupuoliskolla rakennettu tie
L 5 km
#
POHJAKARTTA O MAANMITTAUSHALLITUS
T A L V I T I E H A M E E S E E N .
• •
TERVETULOA SINÄ TULISUITSUINEN HEPO UUTEENKAUPUKGIIN VAKKA*
SUOMEN PÄÄKAUPUNKIIN• KATJVAN ON SINUA ODOTETTU JA NYT VIHDOIN
KIN SINÄ TULET , LIPUT'LIEHUVAT TULOSI KUNNIAKSI JA KANSA.
ILOLLA SAAPUMISTASI TERVEHTII.
Näin juhlallisesti toivotti aikanaan Uudenkaupungin Sanomat
tervetulleeksi ensimmäisen junan Uuteenkaupunkiin. Nyt ei ole kuitenkaan tarkoitus muistella niitä aikoja ,vaan tarkoitus
olisi palauttaa mieliin aika ,jolloin rautateitä ei vielä
ollut,ja .kuinka silloin liikuttiin ja ta varoita kuljetettiin.
Rautatieliikennehän Suomessa alkoi vasta kahöefcfcanen-
toista vuosisadan puolivälin jälkeen: nimittäin elokuussa 1861
v
tehtiin ensimmäinen koematka Helsingistä Pasilaan ja liikenne radalla aloitettiin maaliskuussa 1862.
Eletty ja tavaroita kuljetettu on, kuten tiedämme,kuiten
kin paljon aikaisemmin,kautta vuosisatojen .Kaikki raskas ja pitkä tavara ( kuten puu monessa muodossa; parruja,lankkuja,
lautoja suuria laivanrakennuksessa tarvittavia masto ja raa
kapuita, samoin kuin monia' muitausen.ajan tuotteita, joita
maaseudulta tuotiin kaupunkiin) oli melkeinpä ainoa mahdolli- suus kuljettaa talvella vakiintuneita talvitéitälpitkih.i-
Nämä talvitiet noudattelivat mäkiä vältellen alavia niitt ja suomaita myöten. Jos linjalle sattui järviä,ne pyrittiin
*
aina käyttämään hyväksi . Yksi tärkeimmistä tämän maakunnand -- o talviteistä on ollut täältä Uudestakaupungista Satakuntaan
ja aina Hämeen pohjoispuolelle asti jatkunut tie.
Tästä oli Uudenkaupungin Sanomissa lokakuun 2 päivänä
piirros joka silloin päätyi Valkojärvelle Laitilaan .Kalanti- lainen Martti Uussaari muisti vielä paikan,josta josta mainit tu tie on jatkunut Valkojärveltä Uuteenkaupunkiin,nimittäin
Laitilan Salon ja Torren mailta Kalannin puolelle ja sieltä edelleen Sannaisten ja Ruonanperän kautta Ruokolaan.
Vielä hän kertoi muistavansa ollessaan pikkupoika vuo- isadan vaihteen tienoilla ,kuinka pitkät jonot kuormahevosia kulki mainittua tietä tuodeen kaupunkiin parruja, lankkuja,
lautoja,tuohia.Siis kaikkea,mitä maaseudulta siihen aikaan kaupunkiin tuotiin •
1 A A S E U I) U
I I
A L V I T I E.uudenkaupungin Sanomissa olleessa piirroksessa teinit tn. tie
päättyi Siuron seudulle. Siinä piirroksessa tie oli merkitty
kulkemaan Lieko-ja Rautaveöen selkiä .Kuitenkin eräiden lähtei- den mukaan talvitie näillä kohdin olisi noudatellut Lieko- ja
Rautaveden rantoja, sekä Kokemäen joen vartta niin kuin oli
myös piirroksessa . Täyttä var uutta t'r' 'tä ei siis ole ,mutta
koska talvitiet paljolti ovat tasaisia järven selkiä seurailleet niin olettamus ,että näin olisi tässäkin tapauksessa tuntuisi
4
oikealta.
Lisävalaitusta tien jatkolle löytyi Tamperen Icaupun^in
✓
%
kirjastosta . Siellä oli Juhani Saarenheimon 1974- ilmestyneessä
1T tl
teoksessa Vanhan Pirkkalan Historia .karttapiirros 1760 luvul
la tärkeäksi mainitusta talvitiestä. Siinä ilmenee Siuron
maastosta tien jatkuvan vuoroin maalla ja vuoroin järven selkien yli ohitse Nokian ja Pirkkalan, sekä edelleen Ylöjärven tienoil
ta atkuen ja päättyy Käsi järvessä olevaan Penrjonp oh j an lahteen.
Vaikka tämä talvitie aikoinaan on ohittanut varsin lä
heltä Tamperen lienee itse Tamperen kaupungille tämän tien ole-
9
massaolo ollut vähämerkitjrkoellinen• Kyllä tämä tie on ollut lä
hes yksin omaan maaseudun tavaroitten kuljetusväylä pohjan
lahden rannikolle, Männäisille ja Uuteenkaupukiin .
Paluukuormi sa sitten kuljetett .in ulkomailta tuotuja
välttämättömiä tavaroita joi sta suola liene ollut tärkeimpiä •
Täällä Laitilan pohjoispuolella oli vielä 1920 ja osin 1930
#
luvullakin henkilöitä,jotka muisti-ja perimätietoon perustuen puhuivat ,että aikoinaan Ruovedeltä asti olisi tuotu masto ja
laivanrakennuspuita Uuteenkaupunkiin . kuten edellämainittu ja piirroksessa osoitettu talvitie päättyi siis Pen^onpohjan lahteen Käsi järvessä.
Nyt voitaisiin olettaa,että tie olisi jatkunut Näsijärveä
#
pitkin linnuntietä 4-0-59 'km:n matkan Ruovedelle .Tätä olettamusta
t! Tl
tukee Suomen teiden historian ensimmäisessä osassa maininta : '■•'Virttä in Kankaanpään kautta Keurun emäkirkolle johtava
talvitie yhdisti puolestaan Ruoveden-Virtain tieosan Vaasasta Alavuuden ja Keurun kautta Jyväskylään vievään tiehen. Se oli
tärkeä myös Hämeen ja Satakunnan pohjoisosien välistä liikennettä ajatellen. Edelläesitetyn perustella Ruovedeltä olisi tullut
talvitie Hämeeseen ja edelleen Satakuntaan, ja kuin edellämcini-
ff
tu'sa karttapiirroksessa Pen,r;onp ohjasta etelään johtanut tal
vitie mainitaan tärkeäksi niin olettamus ,ettäRuoveden suunnal
ta etelään johtanut tie olisi yhtynyt juuri Pen^onpohja
• > %
tuntuisi perusteellulta.
O o O
O k- J c i
Nyt jo pitkään unohduksissa olleella talvitiellä on ollut
keskeinen ja tärkeä, merkitys. Tavaroita sitä myöten on kuljetet- tu laajalti ja paljon. On luonnollista että lähikunnat Sata
kunnan puolella ovat olleet ahkerampia tien käyttäjiä.
• * %
• . • • * • , # • • • I I * 9 i — i J /“* i • • n ^ • ! • • * • * * ‘ f ^ _ * 1 • • • I • 9
X V u n p a tieoetar n , ett-; Eurasta,Srliylapta ja neylisst^ on
aitoinaan netsan tuotteita paljon kuljetettu Uuteenkaupunkiin.
Tervanpolttoon olivat erikoistuneet ainakin Säkylä ja Köyliö, tuohia tiedetään ainakin Köyliöstä ajetun paljon . Tuohi on ollut vielä viimevuosisadallakin yleisesti käytetty kattamis
aine .
Kotipolton aikana 011 ollut täysin laillinen kauppaartik-
keli myöskin viina.Allekirjoittaneen ollessa polven korkuinen
kertoi jo silloin eräs vanha mies,että Padon kylässä jota matka-
+
I
laiset pitivät levähdys paikkana ja juhtien syöttöpaikkana oli erässä kuormassa myöskin viinatynnyri.Heitä -oli muutamia poi
kia , jotka löysivät erään talon sahahuoneen parsilta semmoi
sen nokivesikupin, johon tukkien sahausaikana tehtiin nokivettä.
rnähän sitten kastettiin nyöri ja pingotettiin sahattavan tuliin päälle, jolla napautettiin suora viiva tuliin pintarn .
Omistajien ollessa talossa sisällä laskivat n* mä nuoret vesselit tähän kuppiin tynnyrissä ollutta ilolientä. Sitä
sitten suurella mielenkiinnolla maisteltiin .Iloinen olo ,joka heti alussa alkoi tuntua ,suorastaan yllätti .pojat ja kuutanöi-
f *
sen illan vanhetessa laskettiin vielä lisää tätä iloainetta tynnyristä. Pojilla oli niin hauskaa ettei oikeån tiedetty mitä olisi- tehty.
Kuin sitten vaikeni seurarva aamu oli olo perin toisen
lainen ,päänkivun lisäksi ,kun kirveli myöskin takapuolta . Tama viimeksi mainittu johtui siitä ,että äiti oli saanut
#
asiasta vihiä.
A L K U K A N T A I S I A K U L K U R E U V 0 J A.
Talvitie arvon kaukaisina vuosisatoina ymmärjmme vielä paremmin kun muistamme ,että niin sanottu patikka-ja ratsastuskausi
M E R K I T T Ä V Ä
Y H D Y S T I E
%
Suomessa päättyi 1500-luvun vaiheilla. Tällöin vasta vähitellen alettiin aikojen alusta asti kuljettuja mutkaisia patikka ja
ratsastus polkuja parannella ja levitellä .Nämä tiet aluksi oli
vat erittäin huonokuntoisia ja varsinkin keväisin ja syksyisin kulkukelvottomia.
Huonojen teiden lisäksi kesäliikenteen yleistymistä hidasti myös aluksi se,että ajoneuvot olivat aluksi perin alkukantaisia.
Hiinpä rattaat ,kuin niitä 1600-luvun lopulla ja 1700- alkupuo
lella alkoi ilmaantua maaseudulle,olivat ne aluksi puupyörien
9
lisäksi pUuaksäLisia,jousettornia ja raudoitus puuttui niistä koko
naan .Vasta vähitellen ja ajan myötä niitä alettiin raudoitul sella vahvistaa.
. Kuormien kuljetukseen vallankin isompien,tällaiset rattaat
0
.olivat jokseenkin sopimattomat. Kuin sitten 1700-luvun lopulla
9
ja 1800-luvun alkupuolella alkoi ilmaantua kiessejä talonpoikien
• #
käyttöön,niin kuvaava ajalle on ,että niistä perittiin ylelli
syys veroa.d tf
%
•Talvitiet sen.sijan näihin kurapolkuihin verrattuna olivat mitä.Ihaaanteellisimpia kulkureittejä .
• • •
Runsas lumisina talvina,jolloin kevättalvella olivat vahvat hakikannot,oli matkalaisilla edessä valkea kulkukelpoinen
tänner,jolloin voitiin mennä melkeimpä mistä ja minne vaan . Hakikelien hyväksikäyttöön viittaa myöskin Matti Vakkilainen
ff t!
kirjassaan Vanhoilla valtateillä ,kuin hän mainitsee,että
kalatie olisi 1600-luvulla siirtynyt hankikelien myötä Padon kylästä Kaitonsuon. Hakosuon ja Korronsuon kautta Malijärvellet i * W
ja siitä edelleen sopivia talvimaastoja Makkarasuon kautta Korven kestikievariin •
Tämä on senverran vanha suunta,että muistitietoa ei paikka kunnalla liiemmälti ole . Sitä on saatettu aikoinaan kyllä
hyvinkin käyttää »koska se on ollut Ilvessuon kautta paremin tunnettua tietä suorempi Korven kylään ja lisäksi Ilveeeuon
kautta kulkenut tie sivutti Korven huomattavasti vasemmalta.
Padon kylä.tä Kaitonsuon kautta Ilvessuolle ja siitä
edelleen Siion maastosta laajoja korpimaita myöden Huolimaan
avaroille tasaisille niityille,jatkuen täältä metsäistä tasannetta Lavajärven kautta Kauttualle . Tästä suunnasta on paikkakunnalla
vahva muisti ja perimätieto. Tätä talvitietä käytettiin vielä viiraesotien jälkeenkin ,tosin vaan paikallisesti ja on siitä
vieläkin paikkapaikoin juonteita havaittavisma.
H A „M E E N . ‘K A U P P A L A I T I L A S S A .
Laitilan historiassa mainitaan erikoisen tärkeäksi Laitilan
kautta jo keskiajalta ja ehkä pakanuuden aikanakin harjoitettu Hämeen kauppa . Maininnassa 1600- luvun puolivälin tienoilta
alkaen,kun hämäläisiä saapui idästä Laitilan alueelle oli vas
tassa ostajia jotka saattivat ostaa kuormat tyhjiksi ennen 'kuin ehtivät kaupungin lähellekään .
0 m
w
Historiassa on tässä kohden maininta , että paikkakunnan
asukkaat saivat rahaa vierailta ja he olivat vaan tavallaan kaup välittäjiä. Edelleen on samassa historiassa maininta vuodelta*
1 7 6 7 ,että hämäläiset talonpojat ovat kulkeneet viljakuoraineen
Pedon kylän kautta, Padon kylän kautta kulkenutta talvitietä.•7 7 v
v n n
Kauvan,kauvan jo vuosisatojen ajan on tämä Varsinais-Suo
ta Hämeen perukoille johtanut talvitie ollut olemassa ja aikoinaan hyvin, vilkkaassa kaviossa .
Tätä juonnetta Hämeestä kohti Pohjanlahden rantaa ovat
&
liulnineet kapakala-ja viljakuormat, sanoin laivojen rakennuk
sessa tarvitut suuret puu j r r ke leet. Sitä ovat akkoinaan mars
sineet Klaus Feminä;in huovit matkatessaan Huittisilta Ylä- S at akuiltaan ja monen monet muut jo aikoja sitte ajan hämärään
osa häipyneet .
Sen vaiheilla myös 011 koettu kylmät ja tuiskut,hyvät ja
huonojf kelit- Matkan teko kovilla pakkasilla samoin kun ssJteass lumipyryssä ei ole ollut helppoa ju.iclils. eikä inr.iioilla •Steen-
päin vaan on aina menty.
Nykyaikaisten nope iden liikenneväline iaen aikanauoelia mainitunlainen matkanteko tuntuu uskomattomalta • Joskus kun
tulee puhe entisen ajan “.ihmisten ..elaraästä, heinän matkoistaan f työtavoistaan ja työstään nykyajan nuorten ihmisten kan
saattavat jotkut suorastaan halveksien puhua heistä •
Elämänmeno, työtavat ja liikennevälineet ovat kuitenkin niin perusteellisesti muuttuneet',että tämänkin tapaista ajat
telua on ymmärrettävää .•• Tärkeintä olisi kuitenkin aina muistaa
0
se,että nämä ennen meitä-eläneet ihmiset ovat olleet tärkeitä lekkejä siinä elämisen ketjussa joka halki vuosisatojen on
jatkunut ja edelleen jatkuu.
• *
Laitilassa 6p:n Tammikuuta 1988.
%
Artturi Pavela.
Muinainen talvitie
Uudestakaupungista Hämeeseen Piirroksen tehnyt
Laitilassa 6,1.1988 Artturi Pavela.
A 3_öö*lr*
«f/*/
*[jjp
w B i
I
t/f J«a« ^
<$Bh E
L q i T i l 4
m *>*/>
oPr ø g
r#-
lAø
j, 4' 0 <° 'f'*
\£bl*
/•IB! I B
IM M M
✓
f l0
T u o n
M i r
PAVELA
Talvitie Hämeeseen
5528^
Laitilan kaupunginkirjasto
92.8 PK Lai 1988 Pavela, Artturi
Talvitie Hämeeseen
Moniste 4000T3332
4000T3332
