• Ei tuloksia

Kuinka lukea klassikoita? näkymä

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Kuinka lukea klassikoita? näkymä"

Copied!
1
0
0

Kokoteksti

(1)

AVA I N 4 / 2 0 1 8 3

Kuinka lukea klassikoita?

Kiinnostava kirjallisuus ja kirjallisuudentutkimus syntyvät usein liikkeestä keskustan ja marginaalin välillä. Toisinaan on vaikea sanoa, mikä on keskustaa, mikä marginaalia. Tämän voi havaita, kun selailee Avain-lehden vuoden 2018 aiheita. Alkuvuoden numeroissa tilaa ovat saaneet perinteisesti kirjallisuuden- tutkimuksessa marginaalisiksi mielletyt mediatekstit, sarjakuva ja kokeellinen kirjallisuus – lajit, jotka haastavat meitä pohtimaan kirjallisuuden ja muiden tekstien rajapintaa ja keskenään risteäviä vaikuttamisen tapoja.

Avaimen numero 4/2018 sukeltaa kirjallisuuden perinteisempään ytimeen, romaaneihin, runoihin ja lukijan rooliin. Näihin etsitään lehden kirjoituk sis sa uusia tulokulmia. Numeron avaavassa, Kati Launiksen ja työryhmän artikke- lissa ”Mitä naiset lukevat?” selvitetään ”big datan” ja digitaalisten tutkimus- menetelmien mahdollisuuksia lukijatutkimuksessa. Työryhmän data- ana lyysi on armoton ainakin klassikoille: Kivet ja Runebergit osuvat harvoin edes keski- ikäisten kulttuurin suurkuluttajien kirjakoriin.

Klassikoihin tarttuminen kuitenkin kannattaa. Lehden muissa artikkeleissa luetaan uudelleen tunnettuja kotimaisia, mutta liian usein hyllyyn jääviä teok- sia. Kasimir Sandbacka nostaa esiin Tove Janssonin Muumi-tuotannon varjoon jääneet novellit. Hän pohtii artikkelissaan ”Myöhäismoderni melankolia Tove Janssonin novelleissa ’Aikakäsite’ ja ’Lokomotiivi’” ajan kokemiseen ja tuntemi- seen liittyviä kysymyksiä. Mikko Turunen kokeilee artikkelissaan ”Maiseman poetiikkaa Aleksis Kiven lyriikassa” maisematutkimuksen käsitteistön sovel- lettavuutta Kiven romanttisiin runoihin. Sari Salinin artikkelissa ”Wilhelm Horsma vastaan kaikkitietävyys. Kaksi kertojaa Aapelin romaanissa Siunattu hulluus” lähestytään kotimaista modernismia narratologian välinein.

Jarkko Toikkasen puheenvuoro ”Mediaalisuudet ja modaalisuudet” osal- listuu kirjallisuudentutkimuksen uusia metodeja koskevaan keskusteluun.

Projektit-esittelyssä on vuorossa Pirjo Hiidenmaan johtama Helsingin yli- opiston tutkimushanke ”Tiedonkerronta. Esitystavat ja tekijän läsnäolo koti- maisessa tietokirjallisuudessa”. Lehdessä on neljä kirja-arvostelua: Tuulikki Kurki arvioi Kukku Melkaksen ja Olli Löytyn toimittaman Toistemme viholliset?

Kirjallisuus kohtaa sisällissodan (2018). Risto Turusen arvioitavana on Kai Hägg- manin teos Kivelle perustettu. Suomen Kirjailijaliitto 1897–2017 (2017). Liisa Steinby paneutuu arviossaan Erich Auerbachin teokseen Maailmankirjallisuuden filologia (2018), ja lehden päättää Helmi Järviluoman arvio Sari Kivistön ja Sami Pihlströmin teoksesta Sivistyksen puolustus. Miksi akateemista elämää tarvitaan (2018).

Elina Arminen ja Anna Logrén

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Pohdin siinä Aleksis Kiven viimeisten vaiheiden arvoitusta eli tutkijoita kautta aikojen askarruttanutta kysy- mystä siitä, mistä johtui Kiven sekä psyykkinen että

Kinnusen Seitsemän veljestä ja lukemisen juonet jakautuu neljään päälukuun, joissa hän tarkas- telee Seitsemän veljeksen kuolemankatsomusta (I luku), XII luvun suhdetta

Luonnontieteiden edustajat tarjoavat kurs- seja huomattavasti vähemmän johtuen ehkä suu- remmasta sitoutuneisuudesta ja aikapulasta, ehkä myös siitä, että he tietävät

Ensin- näkin Kiven tuotannon maisemiin viitataan usein suomalaisen maiseman varhaisena kuvana ja vaikuttajana (esim. Lukkarinen 2017, 56), mutta maisema- analyysia Kiven teksteistä

Tarkiainen päätyy siihen, että publikaanien suhteen Kivi on ilmeisesti saanut herätteitä Renanilta ja että Kiven luoma kuva fariseus Joaksesta on sekä Uuden testamentin hen- gen

Näitä ovat kaunokirjallisuuden klassikko Aleksis Kiven Seitsemän veljestä, joka ilmestyi ensi kerran 1870, ja tieteen klassikko Immanuel Kantin vuonna 1790 ilmestynyt Kritik

Irma Sulkunen puolestaan on teoksessaan Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 1831–1892 (2004) liittänyt Seitsemän veljeksen vastaanoton Suomalaisen Kirjal- lisuuden Seuran

Sanakirja on tosin synkroni- nen, mutta sen selitetään olevan historial- linen siinä mielessä, että siitä voidaan lu- kea Goethen kielenkehityksen eri vaihei-.. ta; se on sitä