l owat: kauppiaiden H. Saasta- oissa. Hauppa-Uhtiö Kuopiossa.

l owat: kauppiaiden H. ^Saasta- oissa. Hauppa-Uhtiö Kuopiossa.

Kuoma! ^{Ihtiöu ostopaika} moisen ^{ja Birger} Hallmanin ^tai

MoiZsillesiii

koiwusta.

9M^ät(St astian tekijät ryh-

tykää

n>almi«tamaan Woi-Drit- teliä fotttmSta; niitä Idällä ^t>iit=

italia

ostaa

fjnii|i|ifl=!)l|liö finojiioöfa.

iMiisiikki-yhdistyksen

kokoontukoot ensi sunnuntailla klo 5 j. pp.

Auoirr! Kaikkien läsnä 010 vält- tämätön.

Johtokunta.

Kuopiossa iUantifihitttti 9 p.

Tiistaina Maa/iskuun ^{13 p:nä}

antaa

Pataljoonan soittokunta

Musiikin harrastajain suosiollisella

¦avulla kolmannen

Abonnementti

iMMIi»,

Lähemmin

ohjelman

mukaan

Aokonklicr.

v

''*fil!fttffT^ ^"

^{w E»si} lauantaina, ₁₁₁

åj&Så j^

^p. täta Initita ptbetään

«V

"*"'

kunnallishuoneessa

^kello

5 ^j. p. p. i)l)teinen kaupungin ja maa seurakunnan kirkkokokaus, jossa keskus tellaan ja päätetään seuraamista «sijoista:

1).Suomen matkailija i)l)btoti)kfwNuo pion

haaraosaston

pnipttö saada latu

mukaisesti

omistaa M! neliöjalkaa maata ni)ki)iffn Puijon tornin lMpä- polkutietä sinne.

!i). Mitä

kirkkoherran

puustellin metsä»

warjelemisek!» ja

hoitamisekll

^olill

^teh-

riltä sekä rakentaa ^{ajotien ja} kaksi

seikoista,erittäinmaaseurakunuassa.

5). Tuomiokirkon ukonilma» johdon^tar- tämä.

A). Tarpeellisten palokoueitten

hankkimi-

nen pappilan kartanon suojelemiseksi tnlipalon tapahtuessa, joitakoneita nl>t ei ole

minkäänlaisia.

4). muutamista

siweellisl>l>ttä

^koskemista

kastamisesta,

li). Tuomiokirkon urkujen korjaamisesta

rittamiseksi

^{sikli kuin}

^«ilöskanto

^ennät.

ensi kesänä.

7).Lainan otosta lukkarin palkan

suo-

tää tapailtua.

Ll). nii(inm\iⁿ feurakuuuan suntion pal- kan

määräämisestä

^(a hantoprruotuh=

sesta.

Kuopiossa 5 n.maaliskuuta 1888.

B. ^§?. Qvanxt

w. t.

kirkllolierra.

Ilrnoitnkficl.

"TTVl^HP^^fe

Ne henkilöt jotka molempia kotimaisia kieliä haluaisi- vat vastaan ottaa teknillisten lau- suntojenkääntämistä etupäässäruot-

sista ^suomeksi, käyköötitseehdoista

sopimassa allekirjoittaneen kanssa, jokaasuu entisessä Rissasen talossa Snellmanin puistonvarrella

A-

^yon

^Haartman,

Insinööri.

p:nä kello 6j. p. p

kokoontukoot Kuopion kau-

pungin

kauppaseuran

jäsenet seurahuoneessa,jossa

tilaisuu- dessa

on kysymys

uudesta oh-

jesäännöstä

seuralle, tullinhoi-

tajan

vastaanotto tunneista

se-

kä tilintarkastajain kertomuk-

sesta.

Kuopiossa 5 p. maalis- kuuta 1888.

J. Mi chel

so^n,

tåxxtÖ.

Aylnnicneo tilitin

nåy

Kansanteateri

Perjantaina 9 p:nä Maaliskuuta

liUOp!O53H.

ytjpr' näytellään "^pf

Työväen elämästä,

Näytelmä i:änäyt. Kirj.

Manuel.

näytäntö.

Sunnuntaina seuraava tilaamaton

Ilveilys

Naimapuuhat,

?:a näyt. i'.v? /'//.''<?////,Kirj .V, Gogol,Suometit. Rauta

Piiijo-Vlulistys

toimeen panee

Ree-i!tttllm

JMF*

^kaupungin

^{talossa "TH|}

ensi sunnuntaina Maaliskuun 11 I»

j/c^^J Ohjelma:

--^

täten

haettamaksi

ennen tämänkuun l!^

päimää. pitempiä tietoja antaa Tl,öh johtot,pulMnj.

Torvisoittoii.

Pahe, Laulua,

Kertomus, Laulua,

Yleinen hyppy

M^isalmc»

.^onniHHMilii Cfnfr ^vi)li w^) ^tiön

osatlaat kutsntaan sään-

m

non

iitufaiftvii muofifofouffeen,

ensi

tuleman Maalistllllll lo p,nä klo 6 j. p. p.

lisalmen

^tauppa-

lan maja-taloon keskustelemaan ^ja päättämään 3)htiön

wuosikokoukseen

tuuluwista

asioista.

lisalmella

^{16 p.}

Helnntnllta

^1888.

rsolitofuntu. Alkua kello

<>

_j.p.p.

Sisuunpiiilsömf^vliiltil75penniä,uni- silta^jakoululaisilta 50^p:niii.

Wlwsitoloiis.

Zolltotunta.

Kuopiou

Anniskelu-Mtiö

^kokoolltuu

warsiuaiseen nnlosikokonkseen

^kestinnit-

tona Maaliskuun 14 päimänä kello <»

j. p. p.

senrahllolleellai

^jossa

tilaisuu- dessa käsitetään

^sääntöjen

H

^{17 mää-}

rätytkysymykset y.m.

S| Maskeraadi M

Hp. lhtl)tiUuitta.

Acilicnnnin

lv^otedc"...

Suoni. Seuruu Johtokunta.

lt^ lii

⁴

iki-jisioif«i _:±n

Keisarillisessa Wiipurin Hovioikeu- dessa ynnäkaikissa muissa oikeuk- sissa toimittaalnlnl<>lli«<>«ti ja luiok»^l- usiu hinnasta

linkar ITlalleiiliiH.

varatuomari.

Otoitei^Riipun:Punanen lähde^n:o56

Posti- jalihkOoioiteⁱViipuri.

duillll.

ssemeyshoidosta lNllllseu-

lokainen

^myöntänee,että yleinen termeyshoito

maaseuduilllnunie

^ei

suin-

kaail ole kiitetläwällä kannalla,waan walitettaiuasti kyllä antaa syytä mo-

nenlaisiin mnistutuksiin

^ja toiwomuk- siiu

tuleioaisuuden suhteeu.

^Suurin

puute ou tietysti lääkärien liarmalu tuislius, joita ei

läänissämme

^{ole kuin}

6piirilääkäriä jakunnan lääkäreitä ei

ole mnnalla knin Kun

Kliopion

lääiussä maaseuduilla asuu

voin 204,<»<»<» henkeä, tulee kuntin pii- rilääkärin

lioidettamaksi

keskimäärin

44,«»»»<»

heilkeä.

Kuinka äärettöinäi'

Mehän

piirilääkäri, jos

hän olisi

^mi:

ten innokas ja uuttera tahansa,moipi maitnttaa näin

sllliren kansan

^paljon-

den ^{kesken, joka} on leminnyt monen neliöpminkulman laajoillealoille, ym- märtää ^ja tietää ^jokainen

sanomattani

mekin.

Wuosittain

^kuolee

tnliansia ih^

nnsiä,jotka eimät ole moineet tilskiin-

sa saada mähintäkään

^{aplia ja lienien}

nystä lääkäriltä,

vuosittain

^tlloili armottomasti miepi

saaliiksensa

^joukot-

tain

ihmisiä ennenaikaiseen

liantaan

hoidon

^{ja annin}pullttecsti. Niin on

asian _—

^{laita janiin}

se ^--

^{ikämä kyllä}

näkyi) wielä

kaukaisessa tulemaisuu- dessakin

tuleman olemaan. Maamme liarma ^asutus, wcrrattain pieni waral

lisuus

ja monet mnnt asianhaarat pa- koittamat

ilnnisiä

^yhä edestinpäin tuo leman järjettömän luontokappaleenta- woin. ^{-^}

lunlala

^on

sen

ⁿⁱⁱⁿsallinut", sanotaan,kuu kainala mieras känpita-

lossa, mutta

lisein

^{kyllä owat}

ihmiset itse

^suypäät

tarttmuaisen

tultlitalldin

leweneniiseen

^ja

walirastlimiseen.

^Mon-

ta monituista kertaa ei tauti

olisi

^pääs syt niin ^woimaan,jos

olisi

^ollut

saa-

tawissa

hywää neuwouantajaa, miten

kussakin

tapauksessa on meneteltäwä,

mihin niarukeinoihin

on ryhtyminen j. n.e.

Meisen

terweyshoidon

suhteen

^on

meillä

olemassa

^armollinen

asetus Jou-

lukuun 22päimältä 1879, joka joten- kin tarkalleen ⁴⁹

Wssä

^{säätää,miten}

t^rweyshoitoon järjestettäwä

sekä

^kau-

pungeissa että

maaseuduilla. Katso-

kaamme tätä

asetusta muutamissa koh-

dissa,koska

se

^on

asianomaisten

^ala-

maisuudessa

noudatettamana".

Kunnallislautakunta on maa-

seuduilla

yleisen terweyshoidon walwo»

jana ja ednstajana, jonka tulee

Helmi'

kuulla tunakiu muonna piirilääkärille antaa kirjallinen kertomus yleisestäter»

meydentilasta

kunnassa

^ja

sen ohessa

ilmoittaa,mitä on tehty

kunnassa

^ylei-

sen

^{terweys: ja}

sairashoioon suhteen

muodon

kuluessa.

Edellytämme, että

asianomaiset

kunnallislautakunnat o»

mat

kuuliaisina alamaisina

^kyhänneet

kertomuksensa, jotka nyt lienemät pii- rilääkärien

nähtännnä.

Minkälaatui»

set kertomukset

^omat,

—

jos niitä to- dellakin on

olemassa —

_{emme tiedä,}

kun emme ole

sattuneet

^{niitänäkemään,}

maan

suotanee

^{meille anteeksi,jos epäi-}

lemme, woiwatko lautakunnat hywällä

tahdollakaan kaikissa

täyttää lain mo- nia määräyksiä.

Monien

melmollisuuksiensaohessa

^tv,

lee lmltakllnnan mmln

muassa

^wal-

woa, että ne ^maarat,mitkä yleiselle termeydelleja yksityiselle

ihnuselle

^tulee

siitä, että

huoneet

^owat

siiwottomia

^ja

likaisia, poistetaau jaerittäinkin ^omat

asuinratennnsten

ylnpäristöt suojelta- mat

siiiuottonnnldesta.

Mitenkä on ul-

konaisen ^siimonden

laita Kuopion lää- nin 650 kylässä? Oliko lautakunnilla syytä

muistutuksiin

ja mitä

he

^owat

tehneet?

Tiedämme että puhtaus on terweyshoidou

ensimmäinen elinehto

^ja

tässä suhteessa

lienee lautakunnan jä-

senillä

äärettömän laaja työ-ala.

melwollisuutena

^{on nii-}

nikään ^walwoa,ettei

likamesi

^nametois-

ta, sikolääteistä, karjapihoista, tllnki- oista ^j.n. e.

saastuta

^{lähteitä,kaimo-}

ja ja muita mesiä, joista otetaan ^met- tä juomaksi ja

keittämiseen.

^{Näin ke-}

mät ^aikana,knn talwen kokoelmat al- kamat

sulata

pihamailla,

olisi

^{kyllä mo-}

nessa talossa

syyni pidettämä,

mihin

litawedet juoksemat

kussakin talossa.

määrätään lautakun- nan

welwollisuudeksi

^{walwoa,etta kou-}

lllliuoneet, töyhäinhnoneetja muut

hoitolat

rakennetaan ja järjeotetään y-

leisen

terweyshoidon waatimus- ten nillkaan. ivtitkä omat yleisen terweyslioidon

waatimulset kouluhllo-

neiden suhteen,kysynee moni lautatun- nan jäsen, puistellenpäätään. En mi- nä tiedä eitä Matti liioin,_{kun envät} oppineet

herrat

lääkäritkään ^tuosta

polttamasta päiwänkysymyksestä lie- ne aiwan

selwillä.

^Tietysti

kouluhuo-

neiden tlllee olla ^tarpeeksi tilawia ^ja törkeitä,

»oaloisia

wnrllstetut hywillä ilmawieinäreillä,mlltawilla plilpeteilla,

siistit

^{j. n.e. Kuinka montakuutio-}

jalkaa raitista ilmaa

tarwitsee

^tukin oppilas

mähintään

koulupenkillä istu-

essaan

^{4 5 5»} tllntia päiwässä? Miltä ilnian

suunnalta

^{on laskettawa}

koulllliuoneesen^ Minkälaiset

^omatlam

put? Onko niitä ^tarpeeksi monta? ^)iäi-

Z«ll°Knjlllll ^IBBS.

Jluopiosfn |)ei;jan{aiuQ Mantuun 9 ^p:nä.

3tlailKl)iNNat otuO t: 3lmoitukfia maataan otetaan joka maanantai ja torstaikello G:tttn illalla

«oio »Mobeitn

' .

ⁿ

VSu

^«1

»?.'

^','>„

Vo«ti..^r«..tta

³

^„

^»i

hilatessa:

^„ äamoloH liirjnliaupasfn.^{riiuilta tahi} luastaaiualta tilalta.Hinta ^{on 12}Vaihtoilmoituksia^{pennia enli ja 10 p.wälitetään}4:Ua siwullakaikkiin maamme

hienolta

'/. ,'.'

i

^{,',' 2^„ i" 71}

^"

sanomalehtiin,

»aitaama totmlttaja:-göruno

o»ra«tt. Ruotsalaiset

suomennetaan ^eri

maksutta.

lehti ilmestini ^{kunakin arki}Tiistaina ^{kelloiiip i,a}Pcriaillailin ^klo2 ^päimällä lehteä ^{petaani,a tilauklk}luaetunnotrtnanfturaniuiafapaikoin:Sniuolau ^hiv»

jakaupassa. 3. Määttäsen\\. Pirisen^{i," 3.}Pölihösrn^kaupoissa,IV Hallmanin ^ltiou=

kaupassa, A.Turusen, O.Holopaisen,M. ^tipposenja D. Eskelisen kau^papuodeigsa, J.Mardin wärjäystehtaalla,^{ja 2).}Suonion leipäpuodissa.

Toimituspaikka jakonttoriTulliporttikadunniartfilatalo tl:o^'J,

asema

^{H:a lii).}

iför* Hyylättäwänä

CsÉ>|Y| asunto j&i}X}ne£äo(ä.

Fs^l^

Mbempiä tietoja

gjctnrilaareCCa.

H.

iilordberg.

Kvnrättälvänä:

Huoneita

^{1 p:*tä}

Kesäkuuta

^Walkei-

sen Humilassa.

puolipäiwäsaarnan

Airkollisict iln^oituksicl.

thmli|)iiaBton sunnuntaina ^luunmuiuut Tuomiokirkossa^:

Kello 12Ruotsalaisen puolipäiwäs.Pastori Rossander.

Lauantaina kello^4j.pp.Naamat, selityksen

Pastori Älehtonen.

Kunnallishuoneessa Kello ^'/,W Suomal

Pastori TUlanen.

o*tnn ~«Wf

IWiW* ^{$nlutn .m}

Petäjäisiä ja

kllnsisia

⁵

,/ 4

Petäjäisiä 4-5—6

4-5-6

6

lO'/2"XlO'/2"

s," X ^7"

f)V,"Y YLä sullreinpimäärä Kuopion Läänin lvantilaan rakeinulsaineita

Petäjäisiä 4 ^5,-6 sylistä l2"

Xl2"

tuuman parruja

¦¦) 77 Tf

"'

/N

" „ „

'^ _/N

" „

,/

hirsiä

^9"

„

latwa

M. G. 3for*rfr3m.

hirsiä ^{o^taa Anopiosla}

"g&x\xxxo (^raitit.

DW^ ^{Valmiiksi piiluttuja}

rakennushirsiä ostetaan Niuvanniemeliä.

)l\\i\\mé\

Jiiiii))|)rtJ|ljliii

ostaa Meijeri- sekä Talonpoikais-woita korkeimmilla hinnoilla ^wom

laatuun katsoen, ja

ottaa

myöskin myyjaislukuun välittääkseen

Meijeri-lvoin kauppaa, maksamalla käsirahaa ^{woin paljondcn}

^ja

laadun mukaan.

N:o

30. — ₁₈₈₈

Mccltiopciiwcit.

Perjantaina

9 päiwä

Maaliskuuta

I:sen

palkinnon lyseol. Ahlfors,

I.

^R.

«5 yksiköllä,50mk.

2:sen

^palkinnontaituri Haataja, Antti 55 yksiköllä,30 mk.

3:nen palkinnon

insin.

^{Nielsen, Krist.,}

5l yksiköllä,20mk.

4.nen palkinnonyliopp.Burman,V.^M., 5l yksilöllä, 10 mk.

s:nen

^{palkinnonlyseol.Hansson,}

_I.

^E.,

5l yksiköllä, l0mk.

Kilpailu ennätys-hiihdossa oli

seuraa»

»vana_joko ^päiwänä. Siinä oli

hiihdeltäwä

28 wirstaa

tahi

^l<) »virstaa ja osanottajia oli ilmoittautunut

edelliseen

11 ja jälkimäiseen35.

sQioo=RorjaloUf."

fjotiiiiflilia Söliliiifaiiaiiiio.

Itään

tullut

sähkösanoma

^ilmoit-

taa

Salsan leisarin'

^joluolleen tänä aamuna.

Helsinki,maalisl.9 p:nä

Salsan

leisari

sairastunut,

moimat melkoisesti ^mähen»

ty»»eet.

Helsinki,»naallsl « ^p.

Kansatoulujen ylitartastaian wirta.

Senaatti

on tällään

ehdottanut Flo-

manin kansakoulujen ylitarkastajaksi.

massa

että jollkmilainen

remisioni

^ei alempien maan korkeampien wirkamies- tenpalkkojen

suhteen

^{pantaisiintoimeen,}

koska ne eimät ole

luissaan suhteessa

ylitä

mahan

alempien mirkamiesten palkkoihin kuin

maassa mallitsemaan lvarallisnuteen »lähden.

Jo

ennen kun mainittu yleinen pal»

kall koroitus pantiin toimeen,

lausui

eräs niaan etemimpiä miehiä,etteimi- kään mirkasääty

maailmassa

^{ole niin}

hywin palkittu kuin Suomen eikämyös- kään niiii

mahtawa.

Tungos wirka- miesuralle onkin alkanut käydä yhä

suu-

remmaksi

ja kullkorkeampien wirkamies- ten toimeentulo on niin

edullisella

^ta-

tvalla ^tnrmattu, onkin luoimollista et- tä^{kaikki, jotka} woiwat lapsilleen antaa kaswatnsta,kaswattamat

heitä

^mirkoja

»varten. Tämä ei ollnt hymä, jaylei-

seeil

käsitykseen pitäisi

saada istutetuksi

että muutkin

kansalaiset

oivat yhtäar- moa

ansaitsemat

^kuin

mirkamiehelkin.

Pllhuja

ehdotti

^että maliokunta,jo- ka tätä kysymystä tulee käsittelemään,

ottaisi selkoa siitä

mitkä palkan toroi-

tllkset maassamme

eri aikoina omat ta- palitlmeet,mitä wirkakunilat ylipäänsä

maassa maksamat

^ja

missä suhteessa

mirkaknntien palkat

maassamme

^owat,

werrattlliua muiden naapurimaidenwar-

sintiu

polijoislnaiden mirkainiestell palk-

koihin.

^Tämän

ohessa mainitsi

^puhu-

ja,että Norjan Storthingetissä ¹⁴ar-

moisaa

^jäsentä

olisimat tehileet sa»nas-

ta

asiasta

anomusesityksen, jossa lan-

slltaan

että heistä riittämä palkka kor- keimpaan llloktaan tlllllnmille mirka-

»liehille olisi

^l>

tilh ,

alhaisempaan 4 tvh, trumma eli Suomen

rahassa

^ttja

8

tllh.

llltk. ja kuitenkin ou mliistami- nen että Norjassa

»varallisuus

^{on pal-}

jon snurempi tuin meillä

Suomessa.

EdilSll».

Häk

li ariueli että

syy

ky- synlyksessä olewaail epäkohtaan oli

itse

palkta»järjestcllllässä; mirkanliesten palk- koja lliillittäiil ei pitäisi määtätä py- syiväiseksi, maan

asettaa '^

palkasta riippllwaksi

siitä

^Hilmasta,

niissä

^maa-

miehen

^{tuotteet ja} päimäpaltat kulloin- kin oivat ja ainoastaan '/«

maksetta»

»vaksi rahassa.

Kuu ailomugesityksen waliokmltaan lyktäälnistä wielä olimat pnolustalleet

edllsilliehet

Horilborg, Ojaileil,

Riihi-

mäki, Rosenberg, Kiipnla, Leppäilen, Awellail, Mattila,Suutaria,Sa»volai-

lien ja Kyander, lytättiil» anoiullsesitys yleiseen malituswalioknntnan.

ta kysymyksiä

«voisi

wielä paljo jatkaa ja kysytään

monenlaisia

tietoja, mo- nenlaista kotemntzta, ennenknin

niihin

woipi wastatayleisen terweyshoidon waatimusten mllkaail". Meidän tie-

tääksemme

ei liioin ole

olemassa

^mi-

tään yhteiseksi

malliksi

kelvaawaa pii- rnstusta kansakoulurakenilukselle,maik- ka tällä

hetkellä

^on

^Suomessa

^maikut-

tamassa

¹¹¹¹⁷

kansakmllua

maaseudililla, joista Kuopion

läänissä

^{on 72. Ei}

luulisi

oleman sopimatonta

kouluhalli- tukselle

ryhtyä toimiin tuon ^puutteen poistamiseksi, mutta

sehän

^{on kunnal-}

lislautakunnan asia

^walwoa,että kaikki

kansakouluissa

^{on yleisen} terweyshoi- don waatimusten mukaan."

Kun

kunnallislautakunnankokouksissa

on kysymys terweyshoito^asioista,o ^l- toon piirilääkäri

sekä

^kirkko-

herran

miran pitäjä saapumilla ja ottakoon

osaa

lautakunnan neuwot- telmliin, maan ei päätöksiin." Niin

sanoo asetus.

Me emme ole tuulleet koskaan puhuttaman, että

tällaisia

^juh-

lallisia kokouksia olisi

^pidetty

maaseu

duilla,maikka

asetus

on ollut woimas-

sa kohta

^9muotta.

Jos

tarttmvia tautia

kmmassa

^il-

maantuu, ja

niitähän

^{kyllä sattuu,}

sil-

loin wasta lautakunnalla on monenlai-

sia

^tehtäwiä, joiden kertominen kuiten- kin

käwisi

kowill laajaksi. Että tun»

nallislautaknnnat

itse asiassa suoritta-

mat tuskin puoliakaan, on aiwmiwää- rä

sanoa, _sillä

ne suorittanet,minkä woiwat, jos niillä olihywää tMoa^ja tarpeeksi tietoja taudin laadusta.

Kuwernööriuasia

^on

tarkoin

^wal-

w^oa",että knnliat ja niiden

asettamat

erityiset toimikunnat täyttämätwelwol»

lisuuksiaail

teriveyshoito-asetllkseil muk-

aan

ja jos tuimat niskottelewat,woi- pi kuwernööri sopimilla

sakoilla

^wel-

woittaa

heitä

^lain

kullliaisuuteell.

^All-

tara on kyllä ^laki, waan toinen

asia

on,

missä

^määrin

asianomaiset sitä

^nou- dattamat ja kytenemät

sitä

^noudatta- maan.

Luullaksemme itsekllllakiu

^on

paljo toiweita lain täyttämisen

suh-

teen.

Mitä pi

irilääkäreihin

^tulee,

soi'

simme, että ne edes kerta kuukau-

dessa ^käwisiwät säännöllisesti

^piiris-

sään

^ja

siitä

aina ennakolta kirkos-

sa kmlluttaisiwat

^yleisön

tiedoksi.

^On-

han

piirilääkärillä

runsaanlaisia

^mat-

karahoja tätä tarkoitustawartenja

Har-

mat lienewät ^{»ie, jotta}kyytirahoissa ku- luttamat koko

matkarahansa.

Kuhunkin

^kuntaan

olisi

wälttämättä

hantittawa

tlltkiililon

suorittanut

^kä-

tilö,suurempiin tuntiin sopisi

taksi-

kin. Kuinka moni waimorautka saapi tätä nykyä nääntyä

tuskiinsa

^awu»

puutteesta! Wielä

lisäksi

^olisi,jos

suin-

kin

mahdollista

^on,

hankittama

^taitamia

sairaiden

hoitajia, jotka erittäin owat kaswatetnt tätä tarkoitusta mar- ten.

Nykyisillä waltiopäiwillä ontermeys-

hoito-asia

^erityisen

huomion alaisella Kaikissa

säädyissä on tehty _ano»lUs

terweysopin opettalnisesta maamme

kouluissa.

Talonpoitaissäädyssä _o>»

tästä

asiasta

jätetty koko

seitsemän

alwmusta. Näiden anomusten

esit-

täjistä ja ponsista on tehty tili tä- män

lehden

^Ili

numerossa.

^Tilan

ahtaus

^ei

salli

meidän uudelleen rn- weta kertoillaan niiden sisältöä,_maan miittaamme ainoastaan

niihin

^Ano-

mukset

^owat kaikki lytätyt yleiseen wa- litusmalioknntaan !pohdittawitsi. Toi- womme ^wanltaan, että yleinen wali- tuswaliokullta aitanaall ottaa

esille

nä mä

anomllkset

^eitä

sninkaan

aillla nii- den joutua

unohduksiin.

Raitis run- mis,hywä terweyson inilt tärkeä

asia

koko

kansakunnan

menestykseksi, ett'ei ole pelkääminenkustannuksia,jottater- weyshoidon järjestämisen

suhteen

^omat

tuiki tarpeelliset.

Assesforin waalissa

^Kuopiontuo- miokapituliin kolmen wuoden ajaksi

sai-

»vat Kajaanin ro,vastitunnassa_ääniä

seuraamat: kirkkoherrat I.I. Nahm

^7,

K.

Fr. ^Durckman

^I,

Fr. Nechardt

^!,

A. W. Wallin ^I, pitäj. apul.

I. H.

Ilwonen

_Kemin^{3 ja}

kirkkoherra

^W.

Lindstedt

^A.

rowastitunnassa saiwat

^ääniä:

kirkkoherrat I. I. Rahm

^{5, K.}

Fr.

Durckman l,A. W. Wallin Ija W.

Lindstedt

^{l^.}

Tiedot »rielä ^puuttumat Lapin ro-

»vastikunnasta ja owat

tähän

^{asti enim-}

mät äänet

saaneet: kirkkoherrat ^I.I.

Rahin

^70,K.

Fr.

^{Durckman44, A. W.}

Wallin 10,

I. H. Ilwonen

^{10, W.}

Lindstedt

_Noos ^7,

Fr. Nechardt

^{6, K. E.}

F. F.

Lönnrot ljaH. G.

Th.

Brofeldt -

_Määräys.

Lehtori

^Kuopion

suo-

malaisessa

lyseissä Edioard

Maunulin

on määrätty ,nate»natitan jafysitan

leh- toriksi

^Turun

suolnalaifeen

waltion ly-

seiin. —

stimitylstä. Apulaisnimismie-

hetst Ilomantsiin

^{on läänin}

hra

^tumer-

nööri»näärännyt ylioppilas V.

P.Par-

»viaisen.

Kuopion höyrywene'osate«l,h.

tiö ^jataa

osakkeilleen

wiime »vuoden lii- kenteestä»voittoa

7"/y.

lahtilvouditsi

^{Räätlylään} on^määrät-

ty talollinen

P. H. Ihalainen.

—

_Kruunun

siitosoriitfi

^{on ostettu}

>,'<!!)<) mk:lla toinenkin

hewonen

^wiime perjantaina taupp. W._joensuusta

Hämäläiseltä

nimeltä Eino", _{jota on}

lautaselta

^{K» kort. l tuumaa.} Se tuli maanwiljelijä Gust Mccklin'illc

Polwi-

(Sawo.)

—

Lauttun,«fät _{omat rumenneet} Samon radan »varrella

suuressa

^määrin

iaupittelemaan

hotmanma"

^{ja kuuluu,}

tm

sillä talliisen hintaansa nähden —

»vähin

^annos

»natsaa

^{50 penniä}

—

man

suuri

menetti. Nauttijat armele-ole-

wat, että Wenäjältätuoaine lienee tän- ne tuotu,kostava

siinä

^{onoutoryssän}

haju" jamatukin.

—

Kuumetautia rautatien työmie-

hissä

^on

suuressa määrässä olemassa.

'Itiinpä Kumpumäelläkinkuuluu

eräässä talossa

sairastuneen mainittuun tautiin

»viisi henkeä

ja yksi niistä ennättänyt

siihen

^tuollakin.

-

Puijo-3laittiu»yhdisttis »viettää

ensimäistä tee-iltamaansa ^ensi sunnun-

taina kello

<>

_{j. p p.} torwisoitolla, pu-

heella,

—

Musiitti.yhdistlilsenlaululla y.m. _jäseniäon meidän pyydetty

huomauttamaan

^toto»

uksesta ensi sunnuntaina

klo ^{5, j. pp.}

Seurahuoneella.

—

_Kuopion

Isänmaallisen seuran

nmositolous

^on perjantaina t. t. K»

p:näkello ^<i j._p.p. kaupungin

talossa.

—

_Kuopion

Isänmaallisen seuran

museo,

jota sopi»van

hentilön

^puutteessa

tähän saakka

on hywin epäsäännöllisesti ollut awoinna yleisölle, tulee

ensi

lau»

antaista alkaenole,naanyleisön

nähtä-

>vänä kunakin lauantaina kello 2—3 j. p. p.

— _Yhteinen

Nrlontslous Kuopion kaupungin ja

maaseurakunnan

^{lesken pi-} detään

huomenna

lauantaina lello 5 j.

p. p.

tunnallishuoneessa.

Nirkamiebten palkkaeduista.

Edusmiesten Xii^pulan,Wuoli- joen, Hollmen'in,Ralltajoenja Landgren'in tekemä:

että H.

K. Majesteettinsa

ottaisi

armossa tutkiaksensa

^eikö

^olisi

^syytäta-

sapainon säilyttämiseksi niiden ^etlljeit

malilla, jotka wirkaura tarjoo werrat- tnna

muihin

elinkeinoihin,ryhtyä

sem-

moisiin

^{toimiin,ett'eiwät}

edellisen

^edut

olisi

liialliset,_{eikä niitä}

ainakaan

enää

lisättäisi."

Edusm. Hedberg myönsi että ^pal- jo

ivalituksia

on knnltu meidän mirka- miestnnuastamme, jameillä on todel- lakin

lukuisa

wirkamies-armeija, joka lisääntymistään lisääntyy. Tällä kun- nalla on maamme

ahtaasen

talondelli»

seen

^tilaan

katsoen suliret

palkat, joita niinkuin myöskin

itse

wirkamiesten lu- klla

woitaisiill

epäilemättämähentää,jo- ten

samalla saataisiin

wähelmetyksi nii- den^kuormaa, joiden täytyy wirkamie-

hiä

palkata. Mntta löytyy wirkamie- hiä, joilla oilliian pienet palkat

esim.

maapolisilla ja alemmilla

mirtamiehillä

keskllsiuirastoissa,

toisilla

^taason »var-

sin suuret

palkat, waikkei

heillä

^juuri

ole mitään tekemistä. ⁽⁵ⁱ

siis

^woinut

»vaatia yleistä ^palkkojen alentamista eikä myöskään

sitä

ettei palkkoja mis-

sään

tapauksessa

»voisi

koroiltaa. Kun

siis

epäoumstlmilt hyökkäys maan

olisi

»voitto wastllStajille, jota puhnja ei kliiteukaail

tahtonut suoda

mirkamielnlle,

»liiil

ehdotti

puhuja, että

anomns

tällä kertaa hyljättäisiin.

Cdllsm.

Pääkkönen huomautti ^sii-

tä kuin maa»wiljelijäl» tulot »virkamies ten palkkoihin merrattuna omat l)ywin

»vähäiset, ja kuitenkin täytyy

heidän

»vielä rakentaa

wirkamiehille

^kartanoita

ja ottaa

muihin rasituksiin osaa

^Ednsm.

Tuomikoski ^arweli, että ennen ai- kaa» l»n

mirkamiehillä

^oli

h»lo»ot

^pal-

kat, woi olla syytä »iide» palkkojen ko-

rotnksee».

^{»nlltta nyt 01l}

asian

^laita toi»e» ^ja ylei»e»

huono

taloudellinen tila waatii säästälväisyyttä

siinä koh-

den. Eienää mitään palkan toroitus- ta pitäisi tlllla kysymykseen, jos ei li- sätty _työ tai

suuremmat

wirkaan tel paamaisllllswaatimnkset tee

sitä

^tarpeel-

liseksi.

Edusm.

Ehrström

^sanoi,että

hän olisi

kamlattanut

anomuSehdotusta

^jos

siinä olisi

kesknsteltll ennen kmn sääty kcskllSteli säädyn jäsenien palkoista.

Tässä keskustelussa

maitettiin nimittäin ettei

mähemmällä

^{tuin Itt markalla}

waltiopäiwämies woi tlllla toinleen Helsingissä. Joy tästä pitää ^kiinni,

niin tulee

siihen

päätökseen että enim- millä

alhaisemmilla wirkamiehillä

^täällä

Helsingissä on liian mähäiset,eikä lii- an

suuret

^palkat

Maaseudun

^»virka-

miehistä nimiSlniehillä esim.

^ei

suiu-

taan ole liian

snuret

palkat eikä niitä- tääll

siis »ooisi mähentää.

^EdllSln.

Lindberg

tahtoi

niinikään hyljätä a-

nomuksen.

^K»ln lneillä tuiteilkin ^löy tyy wirtoja, jotta ennen owatolleet tarpeelliset, mntta

sittemmin

lnunttu- neet tarpeettolnilsi niin

olisi

ne lakkau- tettalvat

esinl.

^Mirat

se»»lloisi<zsa

^lou

lniösa, joissa ou opettajia nseampia tuiil ^oppilaita.

Tällaisen

^epäkolidau

poiotaniiseksi

»uastaisulldessa olisi

^wi-

rat

asetettawat

aiiwastaail

esinl

^kym-

»neneksi wuodeksi

erältään.

Edusm. Castren

tahtoi ^asettaa

^ky

symyksen mäliän loisii! kllill ailonlul-

seli

tekijät, nimittäin ^siten, omatko

lllaainine torteimpieil luirtalniesten^pal kat sopusoilnlussa maan

waraUisuudeu tailssa. Tähän

tysymykseeil puhuja

eh-

dottomasti

ivastasi

kieltäwästi. Tim»

llettuoli että meillä palkan koroitusta on tuon tuostatiil pantu toimeen,_mut- ta

useimmiten

^{omat ne}

suuremmaksi

^o-

saksi

^{tulleet juuri} korkeimpien mirta- miesteu hymäksi ja

alhaisemmat

^mirka-

lniehet,jottamoiltakertaa

olisimat

^ol- leet palkan

koroitutsen

^{tarpeessa o»uat}

jääneet

sitä

^{maille. W.}1877 pantiin

teis. senatili

^{päätötseukautta}

^snliri

^pal-

tankoroitus toimeen n.

s.

kalliin ajan

eläkerahan

^{lisäyksen nimellä,}

se

^onnoin

11 milj. Marttaan,mutta

siitä

koroi

tuksesta sailvat

etupäässämaamme kor- keimmat ja ennestään

»varsin ednllisesti

palkatut

wirkamiehet sunrimmall osan.

Tämä» toroitlltsell kautta koroitettiin

esim. senatin

palkkasääntö noin

sadalla

tul), ^markalla, Seuatiil marapllheen:

johtaja, joka ennen oli

saannt ^tuh.

mkt.

sai

^{nyt 25»}

tnh.

^mkk.,

tawallisen senatorill

palkka koroitettiin 17

tnhan»

nesta markasta ²⁰

tuh.

^mtt.;esittelijä-

sihterit saiwat

⁵

sataa

^{markkaa lisäksi,}

mutta kamrerit ja kanslistit ainoastaan 2

sataa

mkk. Samoja

suhteita seurat»

tim myöskin kun oli kysymys keskus»

mirastoiöta.

Olisi siis

^täysi

syy

ole-

— _Uleinen

walituswaliotunta on päättänyt pappis- jatalonpoikaissäädys- sä tehtyjen anomusesitysten johdosta kannattaa anomusta,että

se

^{V, pennin}

suuruinen maksu

^{numerosta, jotanyky-}

ään

sanomalehtien tilauksessa

^maksetaan,

poistettaisiin.

Wi laa toimittawien

tansal-o»

pettajattarien palktaedut. Koululai-

toksen

ylihallitus on

senatille

^esittänyt

että opettajattaret, jotka

hoitamat

^awo-

naista opettajanwirkaa

kansakoulussa

maalla,

saisiwat

wastedes kantaa ^paitsi

»vakinaista ⁴⁰⁰ m:tan palkkiota,^myös 20 m., jolla

kansat

-opettajien palkat omat ylennetyt,

—

_Neserwineli kaikkiaanharjoituslotoutfista^{l»00 m.}

mainitsemme wielä kertomamme

uutisen lisäksi seuraamaa:

1887 »vuoden

kutsunta

^eli

ensimmäi-

nen ^{ikäluokka, joka} kokoontuu aamulla toutok. ^{28 p., on}palweluksessa

heinät.

11 v:ään illalla;

1885 wuoden

kutsunta

eli kolmas itä- luotta elok. 2<» p:n aamusta syyst. 3 p:n iltaan.

188N»vuoden

kutsunta

^eli toinen ikä- luokka on koolla

heinät.

^{15 pistäelot.}

l4 p:ään; ja

Reserwimiesten

^on oltaiva kokouspai- koilla »viimeistään kello 9 illalla ennen totouspäiwää.

Wiipurin

howioiteus

^onpäättä-

nyt

senatille

esittää, että

se saisi siksi

^ai-

taa kuin

hoivioikeuden assessori

^Lawo-

nius nauttii

kiwuloisuuden tähden

^wir-

ta,vapautta apujäseneksi kutsua

lisalmen

tuomiokunnan w. ^t. tuomari Igor

Öst«

ling'in

—

Kuollut. T. t. l p.tuoli,ku-

ten U. S.^kertoo,Kirkkonummella tan- sat.opettaja

Isat

^{Erik Wiik 3k»vuo-}

denijässä. Wainaja oli syntynyt Koi-

»vulahdella, täynyt läpi Swedbergin

kansakoulun

Äiunsalassa w. ^IBl>4

—

_<is»

ollut apulaisopettaja

siinä

»v. l8l»!^-s»9

sekä

^pääsi Kirttonulnmelle

kansakoulun

opettajaksi »v. ^{1871, jossa}

»virassa hän kuolemaansa saakka

^pysyi.

Wainaja oli ^{pare»n»nin tunnettu}tuin moni muu

hänen »vertaisensa siitä ^syys-

tä että

hän

^paljo kirjoitteli

sanomaleh-

tiin, ajaen hywin »vapaamielisiä aat»

teitä,

— sanoo

Meijerit. Merikapteeni^{U, S.}

H.

^stock

on pyytänyt lamaa yleisistä »varoista meijerin perustamista »varten perintö tilalle mo l Linkolan kyläosä ja Sul- lawanpitäjässä. (U, S.)

—

Höyrytaimayhtiö..Saiman" ^yh-

tiölotsulsessa

^{t.k.p:nä tuli ilmi,että}

yhtiön nettowoitto »viin^e ^»vuoden lii- kenteestä tekee ^{18,500 m.,} joka

summa

käytetään entisten ^tappioidentörmäämi- seksi,

Mtiön

höyrylailvat,,(sliasLönn- rot"ja

Ail»a»no"

^tulemat

ensi tesänä

kulkemaan

eiltisiä

tultmväyliänsä.

Mätijuomaiu kaupasta _)oeu

suussa

kertoo paikkakunnan

lehti

^että

kaupungin

»valtuusmiehet

^{owatpitämäo-}

sään

totoutseosa

»nyöntäneet

sikäläiselle

lvätijuomain kauppa-yhtiölleoikeuden

ensi kesäkuusta

^alkaen

kahden

wuoden kulu-

essa

^myödätoti- ja ultoinaan »uätijuo-

»nia

»vähittäin

^{yhdenkannun määrissä,}

mutta olutlaupal oivatkiellettynä toko-

»»aan.

Kiitettäwää raittiuden

harras»

tueta.

Hollolan

^promasti

I.

^(H.Snell-

man, jota on tunnettu

innokkaaksi

^rait»

tiudenharrastajalsi, on jo useampina

»vuosina

liittänyt lululinteri-tuulutuk-

siinsa hartaan

toimomutsen, jossa

hän

pyytääseurakuntalaisiaan,

terrassaan

^jät-

tämään

taitennimiset

juomutusjuomat lu-

tutinteriinsä

hantti,natta,

sekä

^ettäruo-

talaitotsettin olisilvat

»vaan yksinkertai-

sia

^ja

lotimaisia.

^{Tä,nä on}

sekä

^aineel-

liselta

^että

siweelliseltä

kannalta tiitel-

täwää ja

_—

seurattawaa,

sanoo

^{U. Z.}

Painojutut

Aamulehden

^{ja Tam-}

pereen Sanomain toimittajia »vastaan oli taas t. t. ²p:näraastuwanoiteu-

dess.

täsitcltäwänä, Wastaajat Wilja- täinen ja Brummer jättilvät tuinpitin jutussaan tirjalliset,

useilla todistutsilla

,varustetut »vaslautsensa, joiden joh-

dosta

»vähän

kinasteltua päästiinsiihen,

ettäoiteus »voi ryhtyä päätöksentekoon,

joksi tuli

asian

lyttääminen epämääräi-

seen

tulewaisuuteen,tunnes »uastaajain nostama tänne Maistraattia ^»vastaan

ehtii

^päättyä.

Kaupungin tolinannentin

sanomaleh-

den, Aftonblad»»,, ,uastaa»ua toi,nittaja

kasööri

O. Björtellon

haastettu

^t.kuun

l2päilvätsioikeuteen »vastaamaan tan»

teesen, jonka

ruotsalaisen

alteisopiston opettajisto on nostanut erään

lehdessä

olleen

uutisen

^{johdosta. (Aamul.)} Helsingin Sporttiklubi,,

hiihto»

lllpailussa t. t. 5 p.

saiwat

^mäenlas-

tussa

^{palkintoja 15,niuotta}

»vanhemmat

^:

— Proturaattori

^ja

fanomalehdet.

säädyille antamassaan

lertoinutsessa lausu

proturaattorisanomalehdistä,lait-

tomuuksien

^ja wäärintäy'östen ilmituo- jina,seuraaiuaa:

..Prokuraattorin

toilnilvallan ja

teh-

tämäin

lameudeösa

^{o>l »»inulla pääasi-}

allisesti samat

»nielipiteet kuin ^{ne, jotta} eräs»ninun edeltäjiäni

»virassa

^on>vuo-

den 18^5 Waltiosäädyille

antamassaan tertoulutsessa lähemmin

selittänyt kui- tenkin

sillä

poikkeuksella että ininä,tat^

soen siihen

kehitykseen, jonkamaamme sanomalchdiytö on saa»vutta»»ut, ja

sii- hen

merkitykseen,mitä

sen ^muotsi

^syystä

on

sanomalehtien

^{lausumille annettawa,}

en ole lunllut woiwani jättää

huonli-

ooni ottamattayhtäkään »ninun

nähtä-

wiini tulleista sailoinalclitikirjoituksista,

loissa

»nertitläivilupiä

laittomuuksia

^tai luäärintäytötsiä ou ^kerrottu;ja tätä »nie- limdettäni ^omat yhäenemmän

wahwis-

taneel ne kokemukset, jottaminä nyt

proturaattorina-oloajallani olen

saamut-

tanut. Totta kyllä on että useat, jopa

useimmattin

^niistälaittomuutsistc»,joista

sanomalehdistöosä siten

on ^malitettu,

asiaota

^»vaaditun tartenlinan selityksen pohjalla on

huomattu osaksi

^{jo joutu-}

neen laillisten

hillitsemistointen

^alaisiksi,

osaksi

^tulleen

laittomuuksina mainituiksi

ainoastaan

asianomaisten sanomalehti-

miesten ja

heidän

tirjeenmaihtajainsa luäärinkäsitylsen ^takia,

tahi

^{muuten ole-} man

sitä

^laatua, että syystä

olisi saa-

nut olla niintä^{kannettatekemättä,mutta}

toiselta

^puolenon

sanomalehdissä

^ollei-

den

lausumien

^kautta

sangen

^monta»ual- lan-wäärinläytöstä ja laiminlyömistä

saatu laillisessa

järjestyksessä tapahtu- neensyytteen alaiseksi; ja

sitä

^»vastusta,

että proluraattorin-wiraston

useinkin

^on

läytynyt turhan-päiten olla tirjewaih- dossa jostakin

sanomalehdissä

^ilmituo-

dusta epäkunnosta,

tahi

^että jotakin»vi-

rastoa tai »uirtainiestä joskus »vaan jonkun,niinkuin

sittemmin

^onhawaittu,

perusteettoman sanomalehtitirjoitutsen takia on selityksen

antamisella

^waiwattu, ei tarwinne »uaota»»nainittuull

asianlai-

taan

nähden

pitää juuri

suuria

^merlit-

sewänä".

Karjalan rata. Rautatiewalio- tunta on päättänyt ettäKarjalan rata on tultewa

Wuotsen

yli Antrean

koh-

dalla, ja että

siwurata

on ratennettawa Imatralle, _tiet.

sähtäsanomatoimisto.

g>att>o*JlarjaCa