• Ei tuloksia

Animal Instinct : sarja akryylimaalauksia

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Animal Instinct : sarja akryylimaalauksia"

Copied!
5
0
0

Kokoteksti

(1)

Heta Mäkelä

Opinnäytetyö Animal Instinct

Opinnäytetyöni on sarja suurikokoisia akryylimaalauksia. Animal Instinct –maalaussarjassa tutkin eläimiä ja eläimellisyyttä. Yritän tavoitella tietynlaista eläimellisyyttä myös maalausjäljessäni, jota voi luonnehtia rakennetuksi ekspressiivisyydeksi. Maalauksissani voi nähdä niin sorkat taivaaseen sojottavia sikoja, mustikassa olevia hirviä kuin raivoisaa valtataistelua käyviä villakoiria. Kuitenkaan työni eivät ole realismiin pyrkiviä, vaan eläimet usein hajoavat väreiksi ja saattavat ensin katsojan silmissä näyttää abstrakteilta.

Maalauksissani onkin usein kaksi tasoa: itse kuva-aihe sekä maalauksen pinta, jossa paksujen ja ohuiden värikerrosten päällekkäisyys tekee siitä moniulotteisen.

Olen elänyt koko elämäni eläinten parissa ja ne ovat usein olleet ainoita, joille olen todella uskaltanut näyttää tunteeni. Myös maalaaminen on minulle hyvin tunnepitoista ruumiin kautta ajattelua. Siksi minulle oli luonnollista yhdistää eläimet aiheen tasolla maalaamiseen. Jokaisen työn aiheena on tarina elämästäni.

Esimerkiksi maalauksessa Porsastus käsittelen metatasolla lapsuuttani isovanhempieni sikatilalla, jossa oli kunnia syödä oman talon porsasta joulupöydässä ja paikallislehteen annettiin haastatteluita sian

sielunelämästä. Maalauksissani eläimet ovat kuitenkin ennen kaikkea alitajuntani jatke: milloin ne ovat brutaalin väkivallan uhreja ja milloin ne sekaantuvat imelään satumaailmaan.

Lopputyöripustuksessa Taidehalli TR1:ssä töitäni oli esillä kolme.

(2)

Lopputyöni ripustus Taidehalli TR1:ssä

(3)

Porsastus, 2010, akryyli kankaalle 160 x 140 cm

(4)

Hirvet mustikassa, 2010, akryyli kankaalle 140 x 155 cm

(5)

Gladiaattorit, 2010, akryyli kankaalle, 150 x 180 cm

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Ei ole ihme, että WOS-aineistojen kattavuus erityisesti humanistisen tut- kimuksen parissa näyttää olevan hyvin heikko: Puuskan tutkimuksessa (2014, 39–41)

Suunnittelu: Emilia Nordling / Åbolands naturskola / Natur och Miljö Suomennos ruotsin kielestä: Malva Green / Luonto-Liitto Kuvitukset: Maija Karala / Lasten luontolehti

Saamelaisen kirjallisuuden tutkijat Vuokko Hirvonen (1999, 37) ja Veli-Pekka Lehtola (1997, 25) ovat todenneet, että jälkikoloni- aalinen tutkimusnäkökulma soveltuu

Kuten tutkijat Vilho Harle ja Sami Moisio (2000, 105) asian ilmaisevat, ”Karjala on käsite tai pikemmin myytti, josta voidaan puhua vain sen enemmän tai vähemmän rajallisten

Saadaan siis seuraava kuvio, jossa on esitetty sekä maailman kaikkien polttonesteitten tuotanto että raaka- öljyn ja kondensaatin (C&C)

Ajatuksen taustalla olisi siis kokemus ruumiin ja tietoisen minuuden dualismista ja se, että ”sielua” tai vastaavaa on hyvin vaikea kuvitella ilman ruumiin sille

Inarinsaamen elpymisen on mahdollistanut sen johdon mukainen käyttäminen ainoana kielenä kaikissa oman kieliyhteisön kielen- käyttötilanteissa, yhdistyksissä,

Nimenantajalle eli lapsen vanhemmalle adoptiolapsen alkuperäinen nimi ei välttämättä ole tärkeä, jos se tie- detään esimerkiksi lastenkodin hoitajan eikä biologisen