Arvonlisäverotus kirjanpidossa

(1)

Arvonlisäverotus kirjanpidossa

Katja Pieviläinen

Opinnäytetyö

Liiketalouden koulutusohjelma 2020

(2)

Tiivistelmä

Tekijä(t)

Katja Pieviläinen Koulutusohjelma

Liiketalouden koulutusohjelma Opinnäytetyön otsikko Arvonlisäverotus kirjanpidossa

Sivu- ja liite- sivumäärä 55+ 1 Opinnäytetyön otsikko englanniksi

Value added tax in accounting

Päiväkirjatyyppisessä opinnäytetyössä käsitellään arvonlisäverotusta rakennusalan yrityksen kirjanpidossa. Seurantajakso sijoittuu ajalle 18.11.2019–31.01.2020.

Opinnäytetyössä seurataan kirjanpitäjän työtä arvonlisäverotukseen liittyvien aiheiden parissa. Opinnäytetyön tavoitteena on tukea ammatillista kehittymistä viikoittaisella työtehtävien raportoinnilla ja viikkoanalyyseillä. Seurantaviikkojen aikana syvennytään kirjanpitäjän arvon- lisäverotukseen liittyvään työhön rakennusalan yrityksen näkökulmasta, ja kuvataan työhön tarvittavaa osaamista. Viikkoanalyyseissä yhdistetään teoria käytäntöön, ja pohditaan viikon aiheita kirjallisuuden sekä lainsäädännön näkökulmasta.

Esiin nousevia aiheita ovat rakentamisen, romumyynnin, ulkomaankaupan ja vesialusten arvonlisäverotus. Opinnäytetyössä käsitellään myös arvonlisäveroilmoitusten tekemistä, ar- vonlisäverotarkastuksia, vähennyskelpoisuutta sekä vahingonkorvauksen luonteisia eriä. Li- säksi opinnäytetyössä käydään läpi muitakin aiheita, jotka tulevat seurantaviikkojen aikana vastaan, esimerkiksi Verohallinnon ohjauspyyntöjä. Opinnäytetyöstä on johdonmukaisuuden säilyttämiseksi rajattu pois kiinteistöhallintapalvelujen oman käytön arvonlisäverotus sekä arvonlisäverotus käyttöomaisuuskirjanpidossa.

Opinnäytetyön edetessä kirjanpitäjän työssä vaadittava osaaminen kehittyy, ja toistuvien työ- tehtävien opettelu muuttuu rutiiniksi. Arvonlisäverolainsäädännön soveltaminen ja tiedon etsiminen tulevat seurantaviikkojen aikana tutuiksi.

Asiasanat

Arvonlisävero, käännetty verovelvollisuus, kirjanpito, rakennusala

(3)

Sisällys

1 Johdanto ... 1

1.1 Tietoperusta ... 1

1.2 Yrityksen esittely ... 2

2 Lähtötilanteen kuvaus ... 3

2.1 Oman nykyisen työn analyysi ... 3

2.2 Sidosryhmät työpaikalla ... 4

2.3 Vuorovaikutustaidot työpaikalla ... 5

3 Päiväkirjaraportointi ... 7

3.1 Seurantaviikko 1 ... 7

3.10 Seurantaviikko 10... 46

4 Pohdinta ja päätelmät ... 52

Lähteet ... 56

Liitteet ... 58

Liite 1. Arvonlisäveroilmoituksen eritelty laskelma ... 58

(4)

1

1 Johdanto

Päiväkirjatyyppisessä opinnäytetyössä syvennytään arvonlisäverotukseen kirjanpidossa.

Työskentelen kirjanpitäjänä rakennusalalla, joka on yksi monimuotoisimmista toimialoista arvonlisäverotuksen näkökulmasta. Tästä syystä aihevalinta oli minulle helppo, ja keskityn työssäni arvonlisäverotukseen rakennusalan yrityksessä. Opinnäytetyössä seurataan työ- täni arvonlisäverotuksen parissa kymmenen viikon ajan. Raportointiaikaväli on

18.11.2019–31.01.2020. Raportointi tapahtuu viikoittaisella työtehtävien kuvaamisella ja viikkoanalyyseillä. Pyhistä johtuen, en raportoi viikolla 52.

Olen monimuoto-opiskelija, joka on vaihtanut alaa. Aloitin uuden alan opiskelun, koska halusin oppia laskentatoimea ja rahoitusta. Tavoitteeni oli työllistyä opintojen aikana taloushallinnon tehtäviin, ja pääsin oman alan töihin toukokuussa 2019. Koska olen työllis- tynyt omalle alalle, päiväkirjatyyppinen opinnäytetyö on minulle paras opinnäytetyötyyppi.

Se on työelämälähtöinen ja helposti toteutettavissa työn ohessa. Sen lisäksi opinnäytetyö on erinomainen mahdollisuus ja työkalu oman osaamisen kehittämisessä. Uskon, että tämä työ tukee ammatillista kasvuani uudessa työssä, ja opin arvonlisäverotuksen perus- teet huomattavasti nopeammin, kuin olisin muuten oppinut. Tarkoitukseni on lähestyä ar- vonlisäverotusta mahdollisimman käytännönläheisesti, ja havainnollistaa sitä työelämän esimerkkien avulla. Jotta sisältö olisi johdonmukainen, opinnäytetyöstä on rajattu pois kiinteistöhallintapalvelujen oman käytön arvonlisäverotus sekä arvonlisäverotus käyttö- omaisuuskirjanpidossa. Arvonlisäverotus käyttöomaisuuskirjanpidossa liittyy esimerkiksi kiinteistöinvestointeihin ja kiinteistöjen luovutukseen. Rajauksella pyrin yhtenäiseen kokonaisuuteen ja siihen, etteivät käsiteltävät aiheet jäisi liian suppeiksi.

1.1 Tietoperusta

Kirjanpitäjän työssä menestymisen kannalta tiedon etsiminen ja lakien tulkitseminen ovat tärkeitä taitoja. Tänä päivänä on myös tärkeää pysyä ajan tasalla lakimuutoksista ja Vero- hallinnon ohjeiden päivityksistä. Raportoin työstäni kirjanpidossa nimenomaan arvonli- säverotuksen osalta. Tästä syystä tietoperustani yksi keskeisimmistä lähteistä on Nyrhi- sen, Hyttisen ja Lampun Arvonlisäverotus käytännössä (Alma Talent 2019). Valitsin kirjasta uusimman painoksen, koska tällaisesta aiheesta kirjoitettaessa on ensiarvoisen tärke- ää, että lähde on ajantasainen. Teos on hyvin kattava, ymmärrettävästi kirjoitettu ja sisäl- tää paljon esimerkkejä. Kirja sisältää Kirjanpitolautakunnan ja Korkeimman hallinto- oikeuden päätöksiä, ja siinä on perusteltu hyvin, miksi KILA ja KHO ovat päätyneet näihin ratkaisuihin. Minun on ollut helppo löytää tästä kirjasta tarvittavia tietoja, ja Arvonlisävero- lain tulkitseminen on helpompaa tämän teoksen avulla.

(5)

2

Rakennusalalla on arvonlisäverotuksellisia erityispiirteitä, joiden ymmärtäminen on välttä- mätöntä rakennusalan kirjanpidossa. Toinen teos, jota käytän opinnäytetyössä keskeise- nä lähteenä, on Kuusalan ja Sainion Rakentamisen arvonlisäverotus (Rakennustieto Oy 2018). Kirja pitää sisällään kaikki ne rakennusalan erityispiirteet, joihin olen kirjanpitäjänä törmännyt, ja jotka esiintyvät tässä opinnäytetyössä. Tämäkin kirja on helppolukuinen, käytännönläheinen ja sisältää runsaasti esimerkkejä. Kirja on kattava, ja siinä esiintyy myös sellaisia rakennusalan erityispiirteitä, jotka jäävät tämän opinnäytetyön ulkopuolelle.

Kolmas kirja, jota käytän lähteenä tässä työssä, on Lahden ja Salmisen Digitaalinen ta- loushallinto (Sanoma Pro Oy 2014). Käsittelen viikkoanalyysissä kehittämiskohteita, kun niitä tulee vastaan raportointiviikkojen aikana. Pyrin peilaamaan kirjan näkemyksiä, jos vastaan tulee automatisointiin liittyviä kehittämiskohteita. Neljäs käyttämäni kirja on Tom- perin ja Keskisen Kirjanpidon erityiskysymyksiä (Otavan Kirjapaino Oy 2018). Kirjassa käsitellään ulkomaankaupan arvonlisäverotusta, mihin aion perehtyä seurantaviikkojen aikana. Keskeisimpiä sähköisiä lähteitä ovat Arvonlisäverolaki (1993/1501) ja Verohallin- non ohjeistukset. Korkeimman hallinto-oikeuden ja Kirjanpitolautakunnan päätökset ovat myös opinnäytetyön kannalta hyviä ja käytännönläheisiä lähteitä. Pyrin käyttämään niitä, jos raportointiviikkojen aikana tulee sellaisia tapauksia vastaan, joihin voin näitä päätöksiä soveltaa.

1.2 Yrityksen esittely

Työskentelen infra- ja rakennusalan yrityksessä, joka rakentaa, ylläpitää ja suunnittelee liikenneväyliä sekä liikenne- ja teollisuusympäristöjä. Yrityksen asiakkaina ovat teollisuus- ja liikeyritykset, kunnat ja kaupungit sekä valtionhallinnon organisaatiot. Yksityishenkilöille tehdään satunnaisesti pieniä töitä. Yrityksellä on toimipaikkoja ympäri Suomen, ja minun työpisteeni on yrityksen pääkonttorilla pääkaupunkiseudulla. Työympäristöni on avokonttori, jonka jaan muiden talouspalvelukeskuksessa työskentelevien työkavereideni kanssa.

Kirjanpito ja arkistointi tehdään sähköisessä muodossa niin, että kaikilla kirjanpitäjillä on pääsy yhteisiin tiedostoihin. Jotkut työkavereistani arkistoivat asiakirjoja lisäksi myös kan- sioon vanhasta tottumuksesta. Minä suosin kuitenkin sähköistä arkistointia, ja olisin valmis luopumaan kansioista kokonaan. Siitä huolimatta, ainakin vuoden loppuun asti aion arkis- toida asiakirjoja samalla tavalla kuin tähän asti, jotta yhdenmukaisuus säilyy. Yritys on linjannut, että yksi sen keskeisimmistä tavoitteista on prosessien jatkuva kehittäminen.

Tämä on näkynyt esimerkiksi niin, että talouspalvelukeskukseen on palkattu useita kehit- tämishenkisiä työntekijöitä. Toimintojen kehittäminen on myös minulle tärkeää, ja nostan tässä työssä esille raportointiviikkojen aikana havaitsemiani kehityskohteita.

(6)

3

2 Lähtötilanteen kuvaus

2.1 Oman nykyisen työn analyysi

Työskentelen konserniyhtiössä kirjanpitäjänä. Vastaan kahden pienemmän konserniyhtiön kirjanpidosta, ja osallistun muiden kirjanpitäjien tavoin pääyhtiön kirjanpitoon. Työhöni kuuluvat kaikki kirjanpitäjän tehtävät, joita konsernissa tehdään. Koska keskityn opinnäy- tetyössäni arvonlisäverotukseen, raportoin työtehtävieni sisällöstä nimenomaan arvonli- säverotuksen näkökulmasta.

Toukokuussa 2019 aloitin talousharjoittelun nykyisessä yhtiössä. Hieman alle puolen vuoden kuluttua, lokakuussa 2019, siirryin kirjanpitoon. Tämä on ensimmäinen taloushallinnon työpaikkani, sillä työskentelin aiemmin eri alalla. Marraskuussa 2019, kun aloitin päi- väkirjaraportoinnin, minulla oli kokemusta täysipäiväisestä kirjanpitäjän työstä vain kuukauden verran. Kirjanpitäjän työnkuva on laaja ja monipuolinen, ja näin aikaisessa vaiheessa kirjanpitäjän uraa on vielä paljon opittavaa. Oppimiseen on varattava aikaa, koska oppimista ei voi nopeuttaa, eikä kaikkea voi oppia kerralla. Pääsin tekemään ensimmäistä kertaa kirjanpidon töitä talousharjoittelun aikana. Tutustuin myös arvonlisäverotukseen ostoja myyntilaskujen käsittelyn yhteydessä. Ne kirjanpidon tehtävät, joita olen jo use- amman kerran tehnyt, sujuvat minulta hyvin ja itsenäisesti. Koska olen aloitteleva kirjanpi- täjä, kyselen vielä työkavereilta melko usein. Ammatillinen kehittymiseni on vasta alkanut, mutta olen kehittynyt työssäni nopeasti. Olen jo pystynyt neuvomaan ja auttamaan työka- vereita esimerkiksi reskontrakirjauksiin ja arvonlisäverotukseen liittyen.

Minulla on opinnäytetyön kirjoittamisen näkökulmasta ihanteellinen tilanne: näen työn uu- sin silmin, mutta olen kuitenkin ehtinyt saada hyvän käsityksen monesta kirjanpidon pe- rusasiasta. Arvonlisäverotuksesta olen oppinut kaikkein eniten ostolaskujen käsittelyn yhteydessä, ja opinnäytetyön myötä pääsen syventämään omaa osaamista. Kirjanpidossa arvonlisäverotuksen käsittely on laaja-alaisempaa kuin ostoreskontrassa. Kirjanpidossa tehdään lopulliset arvonlisäverotarkastukset, ennen kuin luvut ilmoitetaan Verohallintoon.

Kirjanpitäjän on osattava tulkita arvonlisäverolakia ja Verohallinnon ohjeistuksia, ja sovel- lettava niitä käytännön tilanteisiin. Arvonlisäveroilmoitukset, -tarkastukset ja arvonlisävero- lain soveltaminen käytännön tilanteissa ovat tärkeimpiä työtehtäviäni, jotka liittyvät arvon- lisäverotukseen. Arvonlisäverolain tulkitsemista tehdään monessa tilanteessa, joita kuvai- len tarkemmin raportointiviikkojen aikana. Näitä tilanteita ovat esimerkiksi vähennyskel- poisuuden ratkaiseminen ja oikean arvonlisäverokannan käyttäminen.

(7)

4

Arvonlisäverotuksen ymmärtämisen lisäksi työssä vaaditaan tarkkuutta, huolellisuutta, joustavuutta, pitkäjänteisyyttä, sujuvaa järjestelmien käyttöä ja paineensietokykyä katko- jen aikana. Katko tarkoittaa kauden sulkua, jolloin suljettavan kauden kirjanpidon pitää valmistua annetussa aikataulussa. Mielestäni työssä on välttämätöntä ymmärtää kirjanpidon logiikka, ilman sitä on hyvin vaikea hahmottaa kokonaisuuksia sekä syy-seuraus- suhteita. Vaikka olenkin vielä aloittelija, minulla on kuitenkin hyvä pohja tähän työhön.

Opintoihini sisältyi kirjanpidon ja verotuksen kursseja, ja niitä oli mielestäni riittävästi kirjanpidon ymmärtämiseksi. Talousharjoittelussa sain hyvän käsityksen taloushallinnon pe- rustoiminnoista käytännössä. Näin ollen, kesän jälkeen olin valmis siirtymään kirjanpitoon.

Tiesin, että uusi työ pitäisi sisällään asioita, joihin ei voi etukäteen valmistautua, vaan jotka opitaan työssä. Olin kuitenkin valmistautunut kirjanpitäjän työhön niin hyvin, kun siihen voi mielestäni etukäteen valmistautua.

2.2 Sidosryhmät työpaikalla

Sidosryhmät, joita työni koskettaa, voidaan jakaa sisäisiin ja ulkoisiin sidosryhmiin. Sidos- ryhmät kuvataan kuviossa 1.

Kuvio 1. Työtäni koskettavat sidosryhmät

Arvonlisäverotuksen näkökulmasta merkittävin ulkoinen sidosryhmä on Verohallinto. Ve- rohallinnolle raportoidaan kuukausittain kauden maksettava arvonlisävero. Verohallinto on kaikista sidosryhmistä kiinnostunein arvonlisäveron oikeellisuudesta. Toinen tärkeä ulkoi-

(8)

5

nen sidosryhmä on tilintarkastajat, jotka tarkastavat yrityksen kirjanpidon säännöllisesti.

Tilintarkastajat kiinnittävät tarkastuksessaan huomiota arvonlisäveron käsittelyyn, ja Vero- hallinnon lisäksi tilintarkastajat ovat kiinnostuneita yrityksen raporttien paikkansapitävyy- destä. Asiakkaat ovat kolmas merkittävä sidosryhmä. Kirjanpitäjät ovat asiakkaiden kanssa tekemisissä esimerkiksi silloin, kun tiliotteelle tulee epäselvä suoritus, jota ei saada sisäisesti selvitettyä. Arvonlisäverotukseen liittyvissä asioissa kirjanpitäjät eivät ole asiakkaiden kanssa suoraan tekemisissä. Jos myyntilaskulla on esimerkiksi käytetty väärää arvonlisäverokantaa, myyntireskontra on yhteydessä asiakkaaseen, ellei asiakas ole itse yhteydessä ensin. Asiakkaat voivat myös ottaa yhteyttä suoraan projektin henkilöstöön, joka tietää tekemiensä myyntilaskujen sisällön parhaiten.

Sisäisiin sidosryhmiin kuuluvat kirjanpitäjät, ostoreskontra ja myyntireskontra. Suurin osa arvonlisäveroraporttien sisältämästä aineistosta tulee ostoreskontrasta. Siellä eivät kierrä ainoastaan hankintojen ostolaskut, vaan muutkin laskut. Näihin kuuluvat esimerkiksi vakuutuslaskut ja romumyynnin ostohyvityslaskut. Vaikka romumyynti on tuottoa, toimittajien kanssa on sovittu, että he lähettävät yritykselle siitä tositteen. Tästä syystä ostoreskontrassa kiertää myös tuottolaskuja. Toinen sidosryhmä on myyntireskontra, jonka myyntilas- kujärjestelmä on toinen niistä järjestelmistä, jotka tuottavat tietoa arvonlisäveroraporteille.

Työni vaikuttaa myös tiimissäni oleviin kirjanpitäjiin, jotka tekevät samoja arvonlisävero- tukseen liittyviä töitä kuin minä. Meillä täytyy olla yhdenmukaiset toimintatavat, jotta työn- teko sujuu saumattomasti. Sen lisäksi meillä on sovittu työnjako, jotta mikään tarkastus ei jäisi tekemättä.

2.3 Vuorovaikutustaidot työpaikalla

Minulla on eniten vuorovaikutustilanteita muiden kirjanpitäjien sekä ostoreskontran kanssa. Rakennusalalla tehdään paljon hankintoja, ja ostoreskontrasta tulee iso määrä laskuja kirjanpitoon. Siksi kirjanpito on enemmän ostoreskontran kuin myyntireskontran kanssa tekemisissä. Kirjanpidossa tehdään myös reskontrakirjauksia, niiden osalta vuorovaikutus jää yleensä kirjanpitotiimin sisälle.

Työskentely-ympäristöni on avokonttori, teen töitä samassa tilassa muiden talouspalvelu- keskuksen työntekijöiden kanssa. Talouspalvelukeskus koostuu kirjanpitäjistä, ostoreskontrasta ja myyntireskontrasta. Keskustelemme paljon, ja pohdimme usein ongelmia ääneen. Avun pyytäminen on helppoa, ja autan itsekin työkavereita mielelläni.

Käytän useita sähköisiä kanavia viestinnässä. Veroilmoitukset tehdään OmaVerossa, asi- ointini Verohallinnon kanssa on tähän asti ollut ainoastaan sen välityksellä. Kun asioin

(9)

6

muiden kuin talouspalvelukeskuksessa työskentelevien kollegojen kanssa, niin lähetän heille yleensä sähköpostia. Sähköpostia tulee lähetettyä melko paljon työpäivän aikana, ja se on minulle luonteva tapa viestiä. Vaikka minulla on työpuhelin, soitan sillä vain hyvin kiireellisissä tapauksissa. Sähköpostin lähettäminen on nopeaa, enkä keskeytä sähköpos- tiviestillä kenenkään työntekoa. Jos soitan, niin silloin toinen osapuoli ei voi tehdä samalla muuta, ja joutuu keskeyttämään työnsä. Soittaminen toimii kuitenkin sellaisissa tilanteissa, kun asian selvittäminen on kiireellistä, tai henkilö ei vastaa sähköpostiin. Tällaisissa tilanteissa käytän kuitenkin ensisijaisesti Skypeä, jonka avulla saan yleensä toisen osapuolen nopeasti kiinni. Kaikki eivät kuitenkaan käytä Skypeä tottuneesti: olen lähettänyt viestejä tavoitettavissa-tilassa oleville henkilöille, jotka eivät ole vastanneet. Sellaisissa tilanteissa täytyy soittaa, jos asia on kiireellinen. Soittamisen hyvä puoli on myös se, että pitkän asian saa selitettyä nopeasti.

Olen miettinyt, että kirjallinen viestintä voi olla minulle houkuttelevampi kommunikointi- vaihtoehto kuin soittaminen siksi, koska tein puhelintyötä puolitoista vuotta ennen talous- hallintoon siirtymistä. Toisaalta suosin viestien lähettämistä myös yksityiselämässä, joten saattaisin välttää soittamista joka tapauksessa. Kaikki töissä käyttämäni viestintävälineet ovat tarpeellisia, koska niistä muodostuu monipuolinen, erilaisiin tilanteisiin sopiva tapa kommunikoida.

(10)

7

3 Päiväkirjaraportointi

3.1 Seurantaviikko 1

Alkuviikko 18.11.2019–20.11.2019

Tavoitteeni on käydä seurantaviikon aikana läpi, mitä kaikkia arvonlisäverokoodeja konsernissa käytetään. Kun koodit on käyty läpi, teen arvonlisäverotarkastuksen marraskuun osalta kahdelle konserniyhtiölle, joiden kirjanpidosta vastaan. Arvonlisäverotarkastus pitää sisällään kirjanpitotilien ja arvonlisäverokoodien läpikäymisen, ja varmistumisen siitä, että kirjanpitotapahtumissa on käytetty olennaisilta osin oikeita arvonlisäverokoodeja.

Päivän aluksi tein lokakuun arvonlisäveroilmoituksen yhdelle konserniyhtiöistä (jäljempänä Yhtiö A). Arvonlisäveroilmoituksen eräpäivä on 12.12.2019. Koska lokakuun kausi on sul- jettu marraskuun alussa, eikä lokakuun kirjanpitoon tule enää muutoksia, pystyin teke- mään ilmoituksen hyvissä ajoin. Ilmoitin Verohallinnolle yhtiön vähennettävän veron, joka muodostui kolmen eri verokannan tapahtumista: kotimaan ostot 10 %, kotimaan ostot 14

% ja kotimaan ostot ja myynnit 24 %. Hain summan kirjanpitojärjestelmästä, jonka raportti muodostuu näiden verokantojen perusteella. Myynnit ja ostot näkyvät saman verokannan alla. Myynnit ovat raportilla miinusmerkkisiä, koska myynnin arvonlisävero vähennetään ostojen arvonlisäverosta. Jos ostoja on enemmän kuin myyntiä, kuten tässä tapauksessa oli, Verohallinnolle ei tarvitse tilittää maksua, vaan veroilmoituksessa ilmoitetaan vähen- nettävä vero. Verohallinto palauttaa tämän summan Yhtiö A:n tilille.

Arvonlisäveroilmoituksen tekeminen OmaVerossa oli sujuvaa, ja ensi kuussa teen toisen- kin konserniyhtiön veroilmoituksen (jäljempänä Yhtiö B). Kyseisellä konserniyhtiöllä on enemmän veroilmoituksessa ilmoitettavia tapahtumia, pääsen täyttämään ilmoituksessa useampaa kohtaa. Kollega oli jo ehtinyt tehdä Yhtiö B:n arvonlisäveroilmoituksen, mutta katsoimme sen vielä yhdessä läpi. Teimme Exceliin laskelman veroilmoituksen sisältämis- tä luvuista, jotta minun olisi helpompi hahmottaa, mistä luvut muodostuvat (liite 1). En- simmäisenä veroilmoituksessa kysytään, tilitetäänkö arvonlisävero maksuperusteisesti.

Tähän on vastattu ”ei”, sillä yrityksen kirjanpito on suoriteperusteista. Seuraava kohta ilmoituksessa on vero kotimaan myynnistä verokannoittain. Koska kyseessä on infra- ja rakennusalan yritys, myynnin verokanta on 24 %. Tämän verokannan alainen myynti on saatu suoraan kirjanpitojärjestelmän raportilta. Sen jälkeen veroilmoituksessa ilmoitetaan vero sellaisista ostoista, joissa sovelletaan ostajan käännettyä arvonlisäverovelvollisuutta.

Näitä ovat Yhtiö B:ssä rakentamispalvelun ostot, tavara- ja palveluostot EU-maista ja maahantuonnit EU:n ulkopuolelta. Seuraavaksi ilmoitetaan vähennettävä vero. Vähennet-

(11)

8

tävä vero sisältää 10 %, 14 % ja 24 % verokantojen ostot sekä edellä mainitut ostot, joissa sovelletaan ostajan käännettyä arvonlisäverovelvollisuutta. Aluksi hämmennyin siitä, että ostajan käännetyn verovelvollisuuden alaiset ostot ilmoitettiin kahdessa kohdassa. Excel- laskelman (liite 1) avulla kuitenkin ymmärsin, että vaikka näistä ostoista tilitetään arvonli- sävero, niin ne vähennetään myös verotuksessa. Maksettavan veron laskemiseksi myynnin vero ja käännetyn verovelvollisuuden alaisten ostojen vero lasketaan yhteen, ja niistä vähennetään äsken lisätty ostojen vero sekä muiden verokantojen (10 %, 14 % ja 24 %) ostojen vero. Käännetyn verovelvollisuuden alaisten ostojen verot kumoavat toisensa, koska sama luku lasketaan yhteen myynnin veron kanssa ja vähennetään siitä heti pe- rään. Tämä tuntui aluksi hassulta, mutta toisaalta, miten ilmoituksen voisi tehdä toisin?

Veroilmoituksen lopuksi Verohallinnolle raportoidaan tavara- ja palveluostot EU-maista, tavaroiden maahantuonnit EU:n ulkopuolelta ja rakentamispalvelun ostot. Nämä summat ovat oston käännetyn veron veroperusteena. Vero aiemmin mainituista ostoista, joissa sovelletaan käänteistä verovelvollisuutta, on laskettu näistä luvuista. Lisäksi Verohallinnol- le ilmoitetaan rakentamispalvelujen ja metalliromun myynti (ainoastaan tiedoksi, arvonli- säveron tilittää ostaja).

Seuraavana päivänä kävimme kollegan kanssa läpi yrityksessä käytettäviä arvonlisävero- koodeja. Katsoimme ne Microsoft Dynamix Ax-ohjelmasta, jota käytetään yrityksen kirjan- pitojärjestelmänä. Kokosin arvonlisäverokoodit taulukoksi, ja poistin siitä harvinaisimmat koodit. Poistetut koodit eivät esiinny tässä opinnäytetyössä.

Taulukko 1. Arvonlisäverokoodit konserniyhtiössä

(12)

9

Käytyämme koodit läpi, siirryimme tekemään Yhtiö A:n arvonlisäverotarkastusta. Haimme arvonlisäveroraportin järjestelmästä ja tarkistimme, että tapahtumat oli tiliöity oikealla ar- vonlisäverokoodilla. Ensimmäisenä raportilla oli tapahtumat, joissa oli arvonlisäverokoodi- na 0. Tällaisia tapahtumia olivat esimerkiksi vakuutuslaskut ja ePassin laskut. Seuraava alv-koodi oli 999, eli vähennyskelvottomat menot. Näitä olivat työsuhdeautoista johtuvat menot, koska työsuhdeautot ja niihin liittyvät menot ovat verotuksessa vähennyskelvotto- mia (AVL 114 §). 24 % arvonlisäverokoodilla on monenlaisia kuluja, tällä raportilla oli esimerkiksi uudet kulkukortit henkilökunnalle ja tilintarkastuspalkkio. 14 %:n arvonlisävero- koodilla oli kokouksen tarjoilukulut.

Loppuviikko 21.11.2019–22.11.2019

Yhtiö A:n tiliotteelle oli tullut palautusta. Viestikentässä luki ”oma-aloitteisten verojen palautus”. Kyseessä oli eri summa, minkä ilmoitimme arvonlisäveroilmoituksessa alkuviikol- la, eikä palautus tule muutenkaan kahdessa päivässä. Tarkistin kirjanpidon tapahtuma- luettelosta, milloin maksettava arvonlisäverovelka-tilille on aiemmin tänä vuonna kirjattu suorituksia. Vaikka kyseessä on palautus, se menee maksettava alv-velka-tilille. Suoritus kirjataan tilin kredit-puolelle, jolloin se pienentää velkatilin kokonaissaldoa. Katsottuani läpi kyseisen tilin muut kredit-puolen suoritukset, katsoin kahta edellistä kredit-suoritusta myös tiliotteilta. Niissä oli täsmälleen sama viesti kuin tällä tiliotteella, joten ajattelin, että ky- seessä on syyskuun arvonlisäveropalautus. Kirjasin sen tälle tilille. Katsoimme kuitenkin kollegan kanssa myöhemmin samana päivänä OmaVerosta, ettei kyseessä ollutkaan alv- palautus, vaan hyvityskorko. Tein korjaustositteen, ja siirsin suorituksen maksettava alv- velka-tililtä verovapaat korkotuotot-tilille. Sain OmaVero-tunnukset vasta pari viikkoa sitten, niin en käytä palvelua vielä tottuneesti. Aion ehdottomasti tehdä jatkossa niin, että katson OmaVerosta tarkemmat tiedot, kun tilille tulee suorituksia Verohallinnolta.

Jatkoin arvonlisäverotarkastusta Yhtiö B:n osalta. Yhtiö B:ssä on huomattavasti enemmän tapahtumia kuin Yhtiö A:ssa. Jokaista kirjausta ei voi, eikä ole olennaistakaan käydä läpi.

Käyn läpi huomiota herättävät tapahtumat, ja satunnaisia tapahtumia pistokokeena. Huo- miota herättävät tapahtumat ovat ei-tyypilliset arvonlisäverokoodit tietyillä tileillä. Esimer- kiksi ensimmäisenä tarkastamani tili ”myyntituotot” pitää sisällään alv-koodit GEN (24 % myynti) ja RAK-ALV M (rakentamispalvelujen myynti, käännetty verovelvollisuus). Jos tilillä olisi ollut esimerkiksi alv-koodi 0, olisin tarkastanut, millaisesta myyntilaskusta on kyse. Toinen esimerkki on tili ”rakennusmateriaalit”. Jos sieltä olisi löytynyt tapahtuma, jonka koodi on muu kuin ”GEN”, olisin käynyt katsomassa ostolaskun sisällön.

Arvonlisäverotarkastuksessa tuli esille monenlaisia tapahtumia, joista mainitsen muutaman. Satunnaistarkastuksessa poimin ostolaskun, jolla oli käytetty arvonlisäverokoodia

(13)

10

EU-P GEN. Kyseessä oli tavaraosto Saksasta, ja laskulla oli asianmukaisesti sekä Yritys B:n VAT-tunnus että saksalaisen myyjän VAT-tunnus. Tarkastin myyjän VAT-tunnuksen, tunnus on voimassa. Katsoin läpi alihankintana ostetut yksikköhintaiset urakat-tililtä sa- tunnaisella otannalla kaksi laskua, joissa oli käytetty alv-koodia RAK-ALV. Talousharjoitte- lun aikana minulle on tullut vastaan ostolaskuja, joilta puuttui käännetyn arvonlisäverovel- vollisuuden merkintä. Tällaisessa tilanteessa toimittajalta on pyydettävä hyvityslasku ja uusi lasku, jolla on merkintä käännetystä verovelvollisuudesta. Minulle tuli vastaan myös laskuja, joissa siivouksessa oli sovellettu käännettyä verovelvollisuutta. Siivoaminen ei ole rakentamispalvelua, siksi siihen sovelletaan 24 %:n arvonlisäverokantaa. Nämä kaksi laskua, jotka poimin satunnaisesti tarkastettaviksi, olivat kunnossa. Työ oli rakentamispalvelua, ja käännetyn verovelvollisuuden merkintä löytyi laskulta.

Alihankintana ostetut tuntihintaiset työt ja koneet-tilillä on pääosin arvonlisäverokoodeja GEN ja RAK-ALV. Huomasin tarkastuksessa tapahtumia koodeilla 999 ja 0. Kävin tutki- massa nämä ostolaskut. Arvonlisäverokoodin 999 tapauksessa kyseessä oli aliurakoitsi- jan majoituskulu. Laskulla oli kaksi riviä: varsinaisen majoituksen osuus sekä hotelliaamiainen. Koska majoittuja ei ollut Yritys B:n henkilökuntaa, hänen majoituskuluja ei tiliöity majoituskulut-tilille. Kulut tiliöitiin samalle tilille kuin hänen työstään tulevan laskun kulut.

Hotelliaamiainen on verotuksessa vähennyskelvoton, siksi sen osuus tiliöitiin arvonlisäve- rokoodilla 999 (Nyrhinen, Hyttinen & Lamppu 2019, 445). Toisella laskulla alv-koodi 0 joh- tui siitä, että toimittaja oli maksanut alihankkijan terveystarkastuksen. Toimitila- ja huo- neistovuokrat-tilillä oli lähes yhtä paljon tapahtumia alv-koodilla 0 kuin GEN-koodilla. Toi- mittajan hakeutuminen verovelvolliseksi kiinteistön luovutuksesta tarkastetaan ostoreskontrassa, jos laskun arvonlisäverokanta on 24 %. Jos toimittaja ei ole hakeutunut kiinteis- tön luovutuksesta verovelvolliseksi, arvonlisäveroa ei kuulu maksaa AVL 27 §:n mukaan.

Viimeisenä huomioni kiinnitti majoituskulut-tilillä käytetty arvonlisäverokoodi MID. Hotelli- aamiaisessa kuuluu käyttää koodia 999, joten päätin tutkia laskun. Laskulla luki ”ateria”, mikä on puutteellinen tieto. Sovimme kollegan kanssa katsovamme tämän ensi viikolla läpi.

Viikkoanalyysi

Viikon aikana sain tehtyä arvonlisäverotarkastukset, Yhtiö A:n veroilmoituksen ja kävin kokonaisvaltaisesti läpi Yhtiö B:n veroilmoituksen. Palaan ensi viikolla laskuun, jossa oli käytetty alv-koodia MID. Tein ensimmäistä kertaa yrityksen nimissä veroilmoituksen, ja opinnäytetyön ansiosta selvitin heti perusteellisesti, mistä luvuista veroilmoitus koostuu.

Opinnäytetyö on ollut erinomainen työkalu arvonlisäverotukseen syventymisessä, koska sellaisista aiheista ei voi kirjoittaa, joita ei kunnolla ymmärrä. Tämä konkretisoitui veroil-

(14)

11

moituksessa: minun oli tehtävä siitä Excel-laskelma (liite 1), ennen kuin pystyin kerto- maan, mistä luvuista se muodostui ja miksi.

Arvonlisäverotarkastuksissa pääsin syventymään kirjallisuuteen, kun varmistin, että tapahtumat oli kirjattu oikealla arvonlisäverokoodilla. Vakuutuslasku oli arvonlisäverokoodilla 0, koska vakuutustoiminta on arvonlisäverotonta (Nyrhinen ym. 2019, 272). Terveyspalvelut eivät myöskään ole arvonlisäverotuksen piirissä (Nyrhinen ym. 2019, 158). Alv-koodia 0 sovellettiin myös ePassin tapauksessa, koska ePassi huolehtii työsuhde-etujen arvonli- säverotuksesta. Kokouksen tarjoilukulut olivat verotuksessa vähennyskelpoisia. Tämä perustuu siihen, että neuvottelutilaisuudet ovat arvonverotuksellisesti kokonaisuudessaan vähennyskelpoisia, ja vähennyskelpoisuus koskee tilaisuuden yhteydessä tapahtuvaa tavanomaista tarjoilua (Nyrhinen ym. 2019, 440).

Kesällä selvitin eräälle työnjohtajalle, milloin rakentamispalvelujen käännettyä verovelvollisuutta ei saa soveltaa. Olin palauttanut hänelle laskun, jossa oli sovellettu virheellisesti käännettyä verovelvollisuutta. Kyseisessä laskussa piti käyttää 24 %:n verokantaa, koska toimittajan tekemä työ ei ollut rakentamispalvelua. Pääsin tällä viikolla palaamaan tähän aiheeseen. Rakentaminen jakaantuu talonrakentamiseen, maa- ja vesirakentamiseen sekä erikoistuneeseen rakentamiseen. Maa- ja vesirakentaminen sisältää kulkuyhteyksien (tiet, kadut, lentokentät, rautatiet, kanavat ja vesiväylät), verkostojen (vesi-, viemäri-, säh- kö-, kaasu-, ja lämpöverkostot) ja muiden ympäristö- ja maarakenteiden (esimerkiksi ojien) rakentamisen. (Kuusala & Sainio 2018, 99.) Työnantajayrityksen tapauksessa rakentamispalvelu on maa- ja vesirakentamista. Käytin seurantaviikon 1 raportoinnissa esi- merkkinä siivousta, johon rakentamispalvelun käännettyä verovelvollisuutta ei saanut soveltaa. Tässä tapauksessa kyseessä oli toimistosiivous, joka ei ole rakentamispalvelua.

Rakennussiivous, joka tapahtuu rakentamisen aikana, lasketaan rakentamispalveluksi.

Rakennussiivoukseen sovelletaan käännettyä verovelvollisuutta. Rakennussiivousta ei kuitenkaan ole pelkkä jätteiden kuljettaminen pois työmaalta, sillä sitä ei katsota rakentamispalveluksi. Rakennusalan käännetyn arvonlisäverovelvollisuuden käyttöönoton jälkeen Verohallinto on antanut tarkennuksia siitä, mitä muuta ei katsota rakentamispalveluksi.

Rakentamispalvelua eivät ole esimerkiksi viheralueiden istutus, arkkitehti- ja suunnittelu- palvelut, rakennuskoneiden vuokraus ilman kuljettajia, puiden kaataminen ja aluskasvilli- suuden raivaus ja rakennusmateriaalin kuljettaminen rakennustyömaalle. Rakennustyö- maan alueella tapahtuva rakennusmateriaalin kuljettaminen puolestaan on rakentamispalvelua. (Kuusala & Sainio 2018, 99–100.)

Viikon aikana minulle tuli vastaan kehityskohteita. Yhtiö B:n arvonlisäverotarkastuksessa huomasin, että eräällä matkalaskulla oli käytetty tiliä ”työsuhdeautoista johtuvat kustan-

(15)

12

nukset”, ja sen kanssa alv-koodia GEN. Mainitsin loppuviikon raportissa, että työsuhdeau- tot ovat verotuksessa vähennyskelvottomia. Selvitin asian, ja samalla saimme Yhtiö B:lle matkalaskujärjestelmään pakotteen tämän tilin kohdalle: jatkossa siihen voi laittaa vain koodin 999. Arvonlisäverotarkastuksessa nousi esille myös ostolaskujärjestelmän pakot- teiden puute. Sen pitäisi kuitenkin korjaantua keväällä uuden järjestelmän käyttöönoton myötä. Lisäksi arvonlisäverotarkastuksessa kävi ilmi, että saadut käteisalennukset kirjautuvat kirjanpitojärjestelmässä muuttuviin kuluihin. Tämä on epäkäytännöllistä esimerkiksi silloin, kun kyseessä on pieni konserniyhtiö. Alennukset voivat olla kymmenien senttien kokoluokkaa, ja ainoa tapahtumalaji kyseisellä tiliryhmällä. Tässä tilanteessa olisi käytän- nöllisempää, että käteisalennus menisi ostojen oikaisuksi: kun ostot kirjataan kuluksi de- betiin, alennuksen osuus kirjattaisiin kreditiin pienentämään ostoja.

Alkuviikko 25.11.2019–27.11.2019

Viikon tavoitteena on käydä läpi ulkomaankaupan arvonlisäverotusta ja sen käsittelyä.

Lisäksi on tarkoitus jatkaa viime viikolla aloitettua vähennyskelpoisuuden aihetta, ja kat- soa kokonaisuudessaan läpi vähennyskelvottomat erät. Selvitän myös viimeviikkoisen majoituslaskun vähennyskelpoisuuden.

Tutkimme kollegan kanssa majoituslaskua, josta mainitsin edellisen raportointiviikon päät- teeksi. Majoituskulun lisäksi laskulla veloitettiin aterioista. Laskulta ei käy ilmi, mikä ateria on kyseessä: aamiainen, lounas vai illallinen. Laskun tiliöinyt henkilö ei tarkentanut asiaa, eikä laskun hyväksyjäkään ollut pyytänyt selvitystä. Ostoreskontrassakaan tätä ei kyseen- alaistettu siinä vaiheessa, kun siirtovalmis lasku siirtyi sinne tarkastettavaksi ennen kirjanpitoon siirtoa. Ostolaskujärjestelmässä ei ole minkäänlaisia liitteitä tai kommentteja ateri- oihin liittyen. Koska näillä tiedoilla en pääse eteenpäin vähennyskelpoisuuden suhteen, pyydän laskun tarkastajalta selvitystä aterioista sähköpostitse. Jos hän ei vastaa pian, niin otan häneen uudestaan yhteyttä, jotta mahdollinen korjaus saadaan kirjattua marraskuul- le.

Palaan arvonlisäverotarkastukseen ulkomaankaupan osalta. Haen Yhtiö B:n raportin koodeilla EU-P GEN (EU-tavaraostot 24 %), EU-SP GEN (EU-palveluostot 24 %) ja EXIM GEN (tavaraostot EU:n ulkopuolelta 0 %) ajalta 01.10.–25.11.2019. Viimeviikkoisen ar- vonlisäverotarkastuksen ja Yhtiö B:n veroilmoituksen tarkastelun johdosta tiedän, ettei Yhtiö B:llä ollut palveluostoja EU:n ulkopuolelta, eikä tavara- ja palvelumyyntiä muihin EU- maihin. Hain raportin Yhtiö B:n tapahtumista, koska Yhtiö A:lla ei ole sellaisia tapahtumia,

(16)

13

joita ei löytyisi Yhtiö B:stä. Tarkastelin Yhtiö B:n lokakuun laskua, jossa oli laskutettu maahantuonnista EU:n ulkopuolelta. Tässä tilanteessa kirjanpidon on pyydettävä tullaus- päätös tavarat tilanneelta rakennusprojektilta, jos tullauspäätöstä ei ole toimitettu kirjanpitoon valmiiksi. Jos projektilla ei ole tullauspäätöstä, niin projektin henkilöstön on pyydettä- vä se huolitsijalta tai suoraan tavarantoimittajalta, jos kuljetusyritystä ei ole käytetty välis- sä. Tullauspäätöksestä katsotaan tullauspäivä ja tavaran tullausarvo. Tullauspäivä määrit- telee sen, mille kuukaudelle arvonlisävero kirjataan ja ilmoitetaan Verohallintoon. Taulu- kosta 1 näkyy, että koodilla EXIM GEN tiliöidyt tavaraostot ovat kirjanpitojärjestelmässä verokannalla 0 %. Tämä johtuu siitä, että kirjanpidossa on kirjattava maahantuonnit EU:n ulkopuolelta erikseen, ja kyseisessä kirjauksessa käytetään koodia MTALV 24 %. Tämän jälkeen järjestelmään ja raporteille nousee todellinen verokanta, jonka mukaan valtiolle tilitetään arvonlisävero, ja jonka mukaan arvonlisävero vähennetään verotuksessa. Maa- hantuonnin arvonlisäveron oma-aloitteinen ilmoittaminen on alkanut vuonna 2018, käytän- tö on siis melko uusi. Konsernin ensimmäiset maahantuonnin arvonlisäveroilmoitukset ovat elokuulta 2018. Ennen sitä Tulli peri arvonlisäveron maahantuojalta, minkä maahan- tuoja laskutti edelleen konserniyhtiöltä. Tulli tilitti perimänsä arvonlisäveron Verohallintoon.

Loppuviikko 28.11.2019–29.11.2019

Sain vastauksen liittyen ateriaan, josta kysyin laskun tiliöineeltä henkilöltä alkuviikosta.

Hän kertoi, että kyseessä oli huoneen hintaan sisältynyt aamiainen. Aamiainen on verotuksessa vähennyskelvoton, joten korjasin arvonlisäveron kirjanpitojärjestelmään. Tein korjaustositteen, ja aamiaisen arvonlisäverollinen hinta päätyi kokonaisuudessaan majoituskulut-tilille, kun aiemmin aamiaisen arvonlisänveron osuus oli vähennyskelpoisena ostojen alv-saaminen-tilillä.

HR-osastolta tuli kirjanpitoon Yhtiö A:n palkka-aineisto kirjattavaksi. Sen mukana tuli viesti siitä, että palkka-aineisto sisältää hallituksen jäsenten taksikuluja. Palkanlaskijat eivät voi tehdä arvonlisäveron vähennystä, siksi palkanlaskija pyysi kirjanpitoa tekemään sen. Kuitit taksimatkoista olivat liitteenä. Tarkistin, että taksimatkojen summa täsmää palkka-

aineistossa olevaan summaan, ja merkitsin arvonlisäveron vähennyskelpoiseksi. Kirjasin aineiston kirjanpitoon, ja tarkistin, että kulutilille meni ainoastaan nettosumma taksimatkoista. Tämän jälkeen käsittelin Yhtiö B:n palkka-aineiston. HR-osastolta oli toimitettu aineisto ulkopuolisista palkoista, joka sisälsi palkansaajan junalipuista aiheutuneen kulun.

Tässäkin tapauksessa kirjanpitoa pyydettiin vähentämään junalippujen arvonlisävero. Ai- neiston liitteenä ei kuitenkaan ollut kuitteja alkuperäisistä junalipuista. Pyysin niitä aineiston lähettäneeltä henkilöltä ja kerroin, etten voi vähentää arvonlisäveroa ilman kuitteja.

Hän toimitti kuitit, joista tarkistin arvonlisäveron määrän. Arvonlisäveron määrä ja lippujen

(17)

14

hinta täsmäsivät, ja merkitsin arvonlisäveron vähennyskelpoiseksi ennen aineiston kirjaa- mista kirjanpitoon.

Kuun katkon lähestyessä HR-osasto lähettää kirjanpitoon koosteen henkilöistä, joilla on puhelinetu. Puhelinedun raha-arvo on 20 euroa kuukaudessa (Veronmaksajain Keskusliit- to Ry 2018), ja puhelinetu on verollinen. Kirjanpidossa on tehtävä puhelinedun arvonli- sävero-oikaisu, koska työnantaja maksaa puhelinedusta oman käytön veroa. Käsittelin Yhtiö A:n ja Yhtiö B:n matkapuhelinetujen oikaisut. Tein korjaustositteen, jolla korjasin matkapuhelinedun arvonlisäverokannan vähennyskelvottomaksi, ja muutin arvonlisävero- koodiksi 999.

Viikkoanalyysi

Pääsin syventymään viikon aikana ulkomaankaupan arvonlisäverotukseen ja arvonlisäve- ron vähennyskelpoisuuteen. HR-osastolta tuli kuin tilauksesta palkka-aineiston mukana kuluja, joiden vähennyskelpoisuuteen pääsin perehtymään. Tämä oli luonteva tapa jatkaa vähennyskelpoisuuden aihetta, jota pääsin tutkimaan jo ensimmäisellä seurantaviikolla työsuhdeautojen vähennyskelvottomuuden osalta.

Yhteisöhankintojen arvonlisäverotarkastuksessa myyjältä saadulta laskulta on tarkistetta- va, että laskumerkintävaatimukset täyttyvät. Myyjän on käytettävä laskulla työnantajayri- tyksen, eli ostajan, VAT-tunnusta, ja ilmoitettava laskulla myös oma VAT-tunnuksensa (Nyrhinen ym. 2019, 527). VAT-tunnuksen on oltava voimassa, sen voimassaolon voi tarkistaa esimerkiksi Euroopan Komission verkkosivuilta. Yhteisömyynti on arvonlisäveroton- ta. Toisesta yhteisömaasta saatu lasku ei sisällä arvonlisäveroa, vaan ostajan on huomioi- tava arvonlisävero oma-aloitteisesti. (Tomperi & Keskinen 2018, 33.) Myyjän on merkittä- vä laskulle, että myynnissä sovelletaan käännettyä verovelvollisuutta (reverse charge).

Verohallinto suosittelee, että laskulle merkitään myös käännetyn verovelvollisuuden pe- ruste. Perusteen merkitseminen tarkoittaa sitä, että viitataan arvonlisäverodirektiiviin tai arvonlisäverolain asiaa koskevaan säännökseen. (Nyrhinen ym. 2019, 833.) Arvonlisäve- rotuksessa ilmoitetaan erikseen yhteisöostot ja maahantuonnit, niitä on seurattava kirjan- pitojärjestelmässä omilla tileillään (Tomperi & Keskinen 2018, 34–37).

Tavaran maahantuonti EU:n ulkopuolelta Suomeen edellyttää Tulli-ilmoituksen täyttämis- tä. Tulli-ilmoitusta varten tarvitaan kauppalasku, joka sisältää mm. toimitusehdot ja tavaran hinnan. Kauppalaskussa oleva hinta muodostaa maahantuonnin tullausarvon. Tul- lausarvo merkitään tullauspäätökseen, joka on samalla tullilasku. Tullauspäätös on doku- mentoitava muun tositeaineiston liitteeksi. (Tomperi & Keskinen 2018, 36.) Maahantuon-

(18)

15

nin ja yhteisöhankintojen lisäksi arvonlisäverotarkastuksessa nousivat esille myös palveluostot EU:n sisällä. Palvelujen myynnissä ja ostoissa sovelletaan myyntimaasäännöstä, koska palvelujen siirtymistä ei voida todentaa samalla tavalla kuin tavaroiden. Myynti- maasäännöksen mukaan myynti elinkeinonharjoittajalle verotetaan pääsäännön mukaan siinä maassa, johon myyjä on sijoittunut. Koska työnantajayritys on sijoittunut Suomeen, arvonlisäverokin suoritetaan Suomeen käännetyn verovelvollisuuden perusteella. (Tompe- ri & Keskinen 2018, 38.)

Mainitsin tämän seurantaviikon viikkoraportoinnissa, että maahantuonnit EU:n ulkopuolelta kirjautuvat järjestelmään arvonlisäverokoodilla 0 %, ja oikea arvonlisäverokoodi kirjataan järjestelmään manuaalisesti. Tämä on mielestäni sellainen asia, mitä ei saisi jättää manuaalitarkastuksen varaan. Lahden ja Salmisen (2014, 20) mukaan organisaatioiden välinen tiedonsiirto on ollut teknologian puolesta mahdollista jo kolmen vuosikymmenen ajan. Heidän mukaan organisaatioiden välinen tiedonsiirto on tullauksen osalta yleisem- pää isommissa kuin pienemmissä yrityksissä. Työnantajayritys on kirjanpitolain

(1339/1997) 4 c §:n mukainen suuryritys. Tullauksen tapauksessa Tullilta on mahdollista saada saapumisilmoitus (Lahti & Salminen 2014, 20). Koska maahantuodut tavarat tila- taan työmaalla, ja tullauspäätös toimitetaan sinne, niin kirjanpidosta käsin ei selviä, miten tieto kulkee projektin ja Tullin välillä. Kirjanpidon pitäisi joka tapauksessa saada saapumisilmoitus suoraan Tullilta. Silloin ei kävisi niin, että tieto maahantuonnista tavoittaa kirjanpidon vasta viikkojen kuluttua, kun kirjanpitäjä kyselee projektin henkilöstöltä tullauspäätös- tä. Asian eteenpäin viemiseksi minun olisi selvitettävä, miten maahantuontia tilaavan projektin ja Tullin välinen asiointi toimii.

Vähennyskelpoisuuden osalta seurantaviikon aikana tuli neljä erilaista tapausta vastaan.

Ensimmäinen tapaus oli aterian arvonlisävero: viikon aikana kävi ilmi, että ateria oli aamiainen. Hotellin aamiaisen arvonlisävero on verotuksessa vähennyskelvoton, käsittelin aamiaisen vähennyskelvottomuutta seurantaviikolla 1. Hallituksen jäsenten taksimatkojen arvonlisäveron vähennysoikeus perustuu siihen, että neuvottelumenot ovat arvonlisävero- tuksessa vähennyskelpoisia liiketoiminnan kuluja. Yhtiön hallintoelinten kokouksista ai- heutuvat menot ovat neuvottelumenoja, näin ollen taksimatkojen arvonlisäveron sai vä- hentää verotuksessa. (Nyrhinen ym. 2019, 454.) Vähennysoikeuden edellytyksenä on, että verovelvollisella on ostamastaan tavarasta tai palvelusta myyjän antama lasku tai muu laskuna toimiva tosite (Nyrhinen ym. 2019, 410). Tästä syystä pyysin junalippujen puuttuessa HR-osastolta alkuperäisiä lippuja, jotka dokumentoin tositteen liitteeksi. Työ- matkakustannukset ovat arvonlisäverotuksessa vähennyskelpoisia aina, kun ne katsotaan tuloverotuksessa työmatkoista aiheutuneiksi kustannuksiksi. Asunnon ja työpaikan väliset matkakustannukset ovat arvonlisäverotuksessa vähennyskelvottomia (Nyrhinen ym. 2019,

(19)

16

447–448.) Kyseessä ei ollut asunnon ja työpaikan välinen matka, siksi junalippujen arvon- lisäveron sai vähentää. Puhelinedusta maksetaan oman käytön veroa, mutta matkapuhe- limen ostohintaan ja puhelinlaskuihin sisältyvän arvonlisäveron saa vähentää. Verohallin- non vahvistamaa raha-arvoa (20 euroa) voidaan käyttää veron perusteena, jos tarkka yksityispuhelujen määrä ei ole tiedossa. (Nyrhinen ym. 2019, 481.) Matkapuhelinedun alv- oikaisussa käytin veron perusteena Verohallinnon vahvistamaa raha-arvoa, ja merkitsin veron vähennyskelvottomaksi.

Alkuviikko 2.12.2019–3.12.2019

Tavoitteeni on tehdä arvonlisäverotäsmäytykset marraskuun osalta, sillä marraskuun kauden täytyy olla suljettuna tällä viikolla. Tarkoituksena on tämän lisäksi käydä läpi laskuja, joilla on käytetty rakennusalan käännettyä arvonlisäverovelvollisuutta.

Tällä hetkellä on kiireisin aika kuusta, koska nyt on kauden sulku. Osa kauden sulun työs- tä on aloitettu perjantaina, mutta arvonlisäverotuksen osalta se alkoi tällä viikolla. Hain ensin Yhtiö A:n arvonlisäveromaksun koodeittain. Tämä raportti sisältää arvonlisäveroerit- telyn veroilmoituksessa käytettävien Verohallinnon koodien mukaan, jotka käyty on läpi seurantaviikolla 1. Seuraavaksi hain arvonlisäveroluettelon. Siihen on koottu kotimaan ostot ja myynnit kaikilla kolmella arvonlisäverokannalla eriteltynä. Niiden lisäksi arvonli- säveroluetteloon on listattu vähennyskelvottomat ostot sekä arvonlisäverottomat ostot ja myynnit. Arvonlisäverottomia myyntejä ei rakennusalalla ole, käytännössä raportilla oli pelkästään ostoja. Lopuksi ”nollasin” arvonlisäverotilit marraskuun osalta. Tämä tarkoittaa sitä, että marraskuun arvonlisävero on siirtynyt tuloslaskelmaan ja taseeseen. Yhtiö A:lla on tässäkin kuussa saatavaa arvonlisäveroa. Se kirjautui maksettava arvonlisäverovelka- tilille ”vääränmerkkisenä”, koska Verohallinto on velkaa Yhtiö A:lle. Täsmäytin tämän tase- tilin saldon arvonlisäveromaksuun koodeittain ja arvonlisäveroluetteloon. Summa tasetilillä täsmäsi raporttien summaan.

Tein heti perään samat toimenpiteet myös Yhtiö B:lle. Tällä yhtiöllä on maksettavaa Vero- hallinnolle, ja maksettava summa kirjautui nollauksen yhteydessä velaksi maksettava ar- vonlisäverovelka-tilille. Kun tarkastin taseen maksettava arvonlisäverovelka-tilin saldoa, huomasin luvun poikkeavan arvonlisäveroraporteista. Arvonlisäveromaksun koodeittain ja arvonlisäveroluettelon loppusummat täsmäsivät, mutta taseessa oli eri summa. Kysyin tästä kollegalta, ja hän kertoi, että taseessa näkyy sekä lokakuun että marraskuun maksettava arvonlisäverovelka. Helpotuin, vaikka epäilin, että asialle on looginen selitys. Ero

(20)

17

taseen ja raporttien välillä oli niin iso, etteivät yksittäiset kirjausvirheet olleet todennäköi- siä. Koska lokakuun arvonlisäveroilmoituksen eräpäivä on 12.12.2019, se näkyy taseessa vielä joulukuun alussa. Yhtiö B:n arvonlisäveroilmoitukset kiertävät ostolaskujärjestelmäs- sä. Lokakuun arvonlisävero kuittaantuu pois, kun arvonlisäveroilmoitus (joka käsitellään teknisesti laskuna) siirretään ostoreskontrasta kirjanpitoon. Yhtiö A:lla on eri tilanne, koska sillä on saatavaa, ei velkaa. Verohallinto on jo palauttanut Yhtiö A:n tilille summan, jonka ilmoitin lokakuun veroilmoituksessa. Siinä vaiheessa, kun Verohallinto on palauttanut tä- män summan, saatava on lähtenyt pois maksettava arvonlisäverovelka-tililtä.

Loppuviikko 4.12.2019–5.12.2019

Kuulin työkaverilta, että joitakin Yritys X:n rakennusalan käännettyyn verovelvollisuuteen liittyviä asiakirjoja on koottu Teamsiin. Microsoft Teams on tiimityöhön tarkoitettu sovellus ja Officen työkalu, johon dokumentoidaan yhteisiä tiedostoja. Asiakirjojen tallentaminen sähköiseen muotoon alkoi vuonna 2011, jolloin rakennusalan käännetty verovelvollisuus otettiin käyttöön (Verohallinto 2017a). Monia asiakirjoja on päivitetty viimeksi useita vuosia sitten ja pohdin, ovatkohan ne enää ajantasaisia. Asiakirjoista minulle kertonut työkaverini sanoi, että sisältö ei ole juurikaan muuttunut. Päätin kuitenkin, että varmistan kaikkien niiden lähteiden ajantasaisuuden, joita käytän tässä työssä.

Koska tämä Teamsin kansio herätti mielenkiintoni, päätin syventyä loppuviikon osalta siihen. Kansio sisältää koulutusmateriaaleja ja kootun sekä tiivistetyn ohjeistuksen rakentamisen käännetystä verovelvollisuudesta, toimittajille tarkoitetun asiakirjan käännetyn ar- vonlisäveron soveltamisesta sekä Verohallinnon ratkaisuja ja tarkennuksia. Asiakirja käännetyn arvonlisäveron soveltamisesta pitää sisällään tiedon siitä, että pääyhtiö (jäl- jempänä Yritys X) myy rakentamispalveluja säännöllisesti. Näin ollen yhtiö on arvonlisäve- rolain 8 c §:ssä tarkoitettu ostaja. Yhtiölle osoitettuihin laskuihin ei tule lisätä arvonlisäve- roa, kun yhtiölle myydään arvonlisäverolain 31 §:n 3 momentissa tarkoitettua rakentamispalvelua. (Yritys X 2011a.) Verohallinnon tarkennukset on aiempi versio Verohallinnon vuonna 2017 päivittämästä ohjeesta rakennusalan käännetystä verovelvollisuudesta. Ohje on julkaistu myös Verohallinnon sivuilla. Verohallinnon sivuilla olevasta ohjeesta löytyy versiohistoria, josta pääsee edelliseen, Teamsiin ladattuun ohjeeseen. Versiohistoriassa on myös alkuperäinen ohje, josta käy ilmi käännetyn verovelvollisuuden soveltamisen alkamisajankohta.

Verohallinnon ratkaisut koskivat tapauksia, joissa on pyydetty kannanottoa siihen, onko kyseessä rakentamispalvelu vai ei. Päätökset on lähetetty suoraan Yritys X:lle verotoimis- tosta. Yhdessä tapauksessa Yritys X on lähestynyt Verohallintoa alihankkijan tarjoamaan

(21)

18

palveluun liittyen. Alihankkija on veloittanut yritystä siltasuunnittelusta tienrakentamispro- jektissa. Yritys X on kysynyt Verohallinnolta, sovelletaanko tässä tilanteessa käännettyä arvonlisäverovelvollisuutta. Verohallinto erittelee vastauksessaan, mitä arvonlisäverolain pykäliä päätöksessä sovelletaan. Näitä ovat AVL 1 §, 8c §, ja 31 §. Vaikka suunnittelupalvelu liittyy tienrakentamisprojektiin, pelkkä suunnittelupalvelu ei ole AVL 31 § tarkoittama rakentamispalvelu. Tilanne oli kuitenkin se, että Yritys X oli myymässä tilaajalle rakenta- misprojektiin liittyvän kokonaispalvelun, jossa alihankkijan myymä suunnitteluosuus on vain pieni osa kokonaisprojektia. Kun myydään rakentamispalvelua ja ostajaa koskeva edellytys täyttyy, koko myynti käsitellään rakennusalan käännetyn verovelvollisuuden mukaisesti, vaikka siihen sisältyy myös suunnittelua. Verohallinto tarkentaa päätöksessään, ettei ole yleissääntöä siitä, minkä suuruinen osuus myytävästä palvelusta saa sisältää muuta kuin rakentamispalvelua. Tilanteet ovat tapauskohtaisia. Jos myytävä palvelu olisi ollut pääasiassa suunnittelupalvelua, käännettyä verovelvollisuutta ei olisi voinut soveltaa.

Tämä asiakokonaisuus on minulle tuttu ostoreskontrassa työskentelyn ansiosta. Ostores- kontrassa minulle kerrottiin, että verovelvollisuus määritellään sen palvelun perusteella, jonka osuus laskulla on suurin. Koska en ole enää tehnyt juurikaan ostolaskuja, tämä oli erinomainen kertaus asiasta.

Viikkoanalyysi

Tein arvonlisäverotäsmäytyksen toista kertaa, ja prosessi on minulle nyt selkeämpi kuin edellisellä kerralla. Lahden ja Salmisen (2014, 175) mukaan yksi käyttämistäni raporteista, arvonlisäveromaksu koodeittain, on yleinen arvonlisäveron raportoinnin pohja. Arvonli- säverokoodeilla merkityt kirjanpitotapahtumat kootaan raportille koodien, eli arvonlisäve- rokantojen, mukaan. Arvonlisäveroilmoitukset, kuten muut veroilmoitukset, Tullin ilmoituk- set ja työnantajailmoitukset, on mahdollista tehdä sähköisesti välittämällä tiedot tyvi- operaattorille. Tyvi on lyhenne sanoista ”tietovirrat yrityksiltä viranomaisille”. Tiedot voi välittää operaattorille joko lähettämällä ne tiedostona, tai tallentamalla tiedot sähköisille lomakkeille. Tällä tavalla viranomaisraportointi tehostuu, ja raportit saadaan samalla arkis- toitua sähköisessä muodossa. (Lahti & Salminen 2014, 175.) Yritys X:ssä ei ole käytössä tätä palvelua, vaan arvonlisäveroilmoitukset tehdään OmaVerossa. Mielestäni yrityksen olisi syytä harkita palvelun käyttöönottoa, sillä tyvi-palvelu kuulostaa erittäin käytännöllisel- tä. Sitä käyttämällä voisi jättää pois ylimääräisiä vaiheita arvonlisäveroraportoinnissa ja - täsmäytyksessä. Palvelun kautta hoituisi myös muu viranomaisraportointi, minkä uskon tehostavan prosesseja ja säästävän työaikaa. Jos palvelu olisi yrityksen käytössä, niin kuun puolessavälissä ei tarvitsisi tehdä arvonlisäveroilmoitusta. Tiedot päätyisivät täsmäy- tyksen jälkeen suoraan Verohallintoon.

(22)

19

Toinen raportointiviikon aiheista oli rakentamisen käännetyn verovelvollisuuden tutkimi- nen. Ensimmäisen raportointiviikon viikkoanalyysissä kävin läpi toista rakentamisen kään- netyn verovelvollisuuden soveltamisen edellytyksistä, rakentamispalvelua. Jotta käännet- tyä verovelvollisuutta voidaan soveltaa, myytävän tai ostettavan palvelun täytyy olla rakentamispalvelua tai työvoiman vuokrausta rakentamispalvelua varten (Kuusala & Sainio 2018, 96). Nyt pääsin käsittelemään toista soveltamisen edellytystä, sillä pelkästään rakentamispalvelun ehtojen täyttyminen ei riitä. Rakentamispalvelun ostajan täytyy olla AVL 8 c §:n mukainen elinkeinonharjoittaja, joka myy rakentamispalvelua muutoin kuin satunnaisesti, tai vuokraa työvoimaa rakentamispalvelua varten. Käännettyä verovelvollisuutta sovelletaan Suomessa tapahtuvaan myyntiin tai työvoiman vuokraukseen rakentamispalvelua varten. (Kuusala & Salminen 2018, 96.) Satunnainen rakentamispalvelujen myynti ei siis riitä, vaan rakentamispalvelujen myynnin on oltava osa ostajan liiketoimintaa, jotta käännettyä verovelvollisuutta voidaan soveltaa.

Selvitin, mitä Verohallinnon vastauksessaan käyttämä AVL 1 § pitää sisällään. 1 §:ssä käsitellään yleistä soveltamisalaa. Yleisessä soveltamisalassa eritellään, missä tilanteissa valtiolle maksetaan arvonlisäveroa. Näitä tilanteita ovat Suomessa liiketoiminnan muodossa tapahtuva tavaran ja palvelun myynti, Suomessa tapahtuva tavaran maahantuonti ja yhteisöhankinta sekä AVL 72 l §:ssä tarkoitetusta tavaran siirrosta varastointimenette- lystä (AVL 1 §).

Verohallinnon antamassa vastauksessa on katsottu, että kyseisessä myynnissä sovelletaan rakentamisen käännettyä verovelvollisuutta. Tämä perustui siihen, että myytävä palvelu oli pääosin rakentamispalvelua. Suunnittelu ei ole rakentamispalvelua, mutta sen osuus oli pienempi kuin rakentamispalvelun osuus. Rakentamispalvelun ehtojen täyttymis- tä arvioidaan samalla tavalla myös silloin, kun myydään sekä tavaraa että rakentamispalvelua. Kun palvelun osuudella on palvelun laajuus, kustannus ja kesto huomioiden suuri merkitys, kyseessä on kokonaisvaltaisesti arvioiden palvelun myynti (Kuusala & Sainio 2018, 104). Pelkkä tavaran myynti ei ole rakentamispalvelua, mutta rakentamispalvelun sisältäessä materiaalia, materiaali ja palvelu lasketaan yhdeksi kokonaisuudeksi. Tällöin sovelletaan käännettyä verovelvollisuutta. Rakentamispalveluksi katsotaan myös sellainen myynti, jonka lasku sisältää materiaaleja, tarvikkeita ja niiden kuljettamisen, kun pääsuori- te on rakentamispalvelua. (Verohallinto 2017a.) Pääsuorite onkin tärkeä käännetyn verovelvollisuuden käsite. Se on tullut minulle vastaan ensimmäisen kerran talousharjoittelussa, kun käsittelin sellaisia ostolaskuja, joilla oli sekä tavaraa että rakentamispalvelua. Ko- en, että tällä viikolla aiheesta lukemani asiat syvensivät ymmärrystäni, ja osaan nyt määri- tellä paremmin, voiko laskulla käyttää käännettyä verovelvollisuutta vai ei.

(23)

20 3.4 Seurantaviikko 4

Alkuviikko 9.12.2019–11.12.2019

Viikon tavoitteena on tehdä arvonlisäverotarkastus joulukuun alusta alkaen Yhtiö A:lle ja Yhtiö B:lle, ja käydä läpi erityisesti rakennusalan käännetyn verovelvollisuuden alaisia laskuja. Laskujen läpikäynti siirtyi viime viikolta tälle viikolle, koska viime viikolla tutkin tapauksia, joissa Yritys X on pyytänyt Verohallinnolta kannanottoja liittyen rakennusalan käännettyyn verovelvollisuuteen. Laskujen läpikäymisellä ei ollut kiire, joten päätin käydä laskut läpi tällä viikolla arvonlisäverotarkastuksen yhteydessä. Tällä viikolla maksetaan lokakuun arvonlisävero, ja teen marraskuun arvonlisäveroilmoitukset valmiiksi.

Yhtiö A:n arvonlisäverotarkastus oli nopeasti tehty, tapahtumia ei ollut paljon. Yhtiö B:n arvonlisäverotarkastuksessa huomasin, että ostojen rahdit, huolinta ja vakuutukset-tilille oli kirjattu kuluja rakentamispalvelujen käänteisen arvonlisäveron koodilla. Koska kysees- sä ei ole tili, joka pitää sisällään työtä tai rakentamispalvelua, hain kyseisen ostolaskun järjestelmästä tutkiakseni laskun sisältöä tarkemmin. Laskulle oli merkitty asianmukaisesti

”AVL 8 c §:n mukaan arvonlisäveron maksaa ostaja”. Laskun tarkastaja oli erotellut laskulta kolmasosan kokonaissummasta, joka sisälsi kaivinkoneen siirron. Hän tiliöi sen omalle rivilleen. Kaksi kolmasosaa laskusta oli rakentamispalvelua, jota oli tehty työmaalla kysei- sellä kaivinkoneella. Koko lasku olisi pitänyt tiliöidä samalle tilille kuin kaivinkonetyö, mikä oli laskun pääsuorite. Tein korjaustositteen, ja siirsin ostojen rahdit, huolinta ja vakuutukset-tililtä pois sinne kirjatun summan alihankintana ostetut tuntihintaiset työt ja koneet- tilille.

Jatkoin Yhtiö B:n arvonlisäverotarkastusta seuraavana päivänä. Huomasin, että toimistotarvikkeet-tilille oli tiliöity summa arvonlisäverokoodilla LOW, mikä tarkoittaa 10 %:n arvon- lisäverokantaa. Toimistotarvikkeiden arvonlisäverokanta on 24 %. Koska tämä kirjaus oli tullut matkalaskuaineiston mukana, en pääse tarkastelemaan, millaisesta kulusta on kyse.

Vaihtoehtoja on kaksi: joko arvonlisäverokoodi on väärin, tai tili on väärin. Kysyin sähkö- postitse henkilöltä, jolla on oikeudet matkalaskujärjestelmään, millaisesta kulusta on kyse.

Kerroin hänelle, että joko arvonlisäverokanta tai tili on kirjattu väärin, ja tarvitsen tiedon kirjauksen sisällöstä korjauksen tekemiseksi. Odotan hänen vastaustaan, ja saatuani vastauksen teen arvonlisävero- tai tilikorjauksen.

Tilillä ”alihankintana ostetut tuntihintaiset työt ja koneet” on paljon tapahtumia arvonlisäve- rokoodilla RAK-ALV. Kyseessä on rakentamispalvelujen osto, ja rakentamispalvelujen oston verosta vastaa ostaja. Otan satunnaisesti muutaman laskun tarkastettavaksi, ja

(24)

21

tutkin niitä tarkemmin. Yksi laskuista koski maantierumpujen uusimista Keski-Suomessa.

Rumpu on putkirakenne, jonka avulla tie ylittää vesiuoman. Maantierumpua käytetään, kun tielinja ylittää laskuojan tai muun vesiuoman. Toisen laskun rakentamispalvelu sisälsi kiskopyöräkoneella tehdyn työn. Laskulla on eritelty työntekijöiden tunnit, ajanjakso, jolloin työtä on tehty sekä työntekijöiden sukunimet. Joiltakin laskuilta ei käy ilmi, onko kyseessä ollut työ, vai esimerkiksi pelkkä koneen kuljetus työmaalle. Tällä laskulla oli kuitenkin asi- anmukaiset merkinnät työnteosta. Kun sain käytyä läpi tämän tilin laskuja, siirryn tiliin ”alihankintana ostetut yksikköhintaiset urakat”. Sieltä löytyi esimerkiksi sellainen lasku hit- sauksesta työmaalla. Laskussa on merkitty omille riveilleen erilaiset hitsaukset, esimerkiksi lisätyöhitsaus ja kaarijatkoshitsaus. Kaikilla laskuilla oli asianmukainen merkintä rakennusalan käännetystä verovelvollisuudesta tai ostajan arvonlisäverovelvollisuudesta (kuva 1). Kaikilla tarkastamillani laskuilla tehty työ oli rakentamispalvelua, arvonlisäverokorjauk- sia ei tarvinnut tehdä.

Kuva 1. Esimerkki käännetyn verovelvollisuuden laskumerkinnästä

Loppuviikko 12.12.2019–13.12.2019

Sain vastauksen alkuviikon kysymykseeni toimistotarvikkeet-tilille tiliöidystä kulusta, jonka arvonlisäverokanta oli 10 %. Kulun sisältö on turvalaitekirjat, joka olisi kuulunut tilille leh- det, kirjat ja julkaisut. Tein korjaustositteen, ja siirsin kulun oikealle tilille.

Keskiviikkona ja torstaina minä ja kaksi muuta kirjanpitäjää autoimme ostoreskontraa ostolaskujen käsittelyssä. Lähetin käsittelemättömiä laskuja kiertoon, ja osa laskuista on nyt palannut minulle. Nämä laskut on siirtotarkastettava ja siirrettävä kirjanpitoon. Siirtotarkas- tus tarkoittaa sitä, että käyn läpi laskun tiliöinnin, täsmäytän maksettavan kokonaissum- man ja arvonlisäveron sekä varmistan vielä kerran, että pankkitili on oikein. Pankkitili tarkastetaan myös siinä vaiheessa, kun lasku lähetetään kiertoon. Siirtotarkastuksen jälkeen lasku siirretään kirjanpitoon. Kun lähetin laskuja kiertoon, kiinnitin huomiota siihen, että monella laskulla oli maininta rakennusalan käänteisestä arvonlisäverovelvollisuudesta.

Nyt kun laskut ovat palanneet takaisin siirtotarkastettaviksi, hyödynnän tilaisuuden ja käyn viikkotavoitteeni mukaisesti läpi rakennusalan käännetyn verovelvollisuuden alaiset laskut.

(25)

22

Selvitän, millaista työtä toimittajilta on ostettu, ja varmistan, että työ luokitellaan rakentamispalveluksi.

Siirtotarkastettavilla laskuilla esiintyi seuraavanlaista työtä: aidan korjausta, aidan asen- nusta, sillan saumausta, työmaa-ajoja (esimerkiksi maanajoa ja louheenajoa), kiskopyörä- koneen kuljetusta, hitsausta, betonointia, raudoitusta ja ”miestyötä”. Joiltakin laskuilta käy hyvin ilmi, mitä kaikkea työtä on tehty. Joillakin laskuilla sisältöä ei ole avattu tarkemmin, vaan laskuilla lukee esimerkiksi ”urakkasopimuksen mukaan”, ja päivämäärä, jolloin työtä on tehty. Olen hieman yllättynyt siitä, kuinka monella laskulla työn sisältöä kuvataan ainoastaan sanalla ”miestyö”. En tiedä, kumpi yllättää enemmän: se, että termiä käytetään edelleen, vai se, miten suppea laskun sisältö on. Projektin henkilö, joka on tilannut laskun, on tietysti tietoinen siitä, mitä lasku pitää sisällään. Toimittaja on kuitenkin viime kädessä vastuussa siitä, että arvonlisävero on käsitelty laskulla oikein, ja käännettyä verovelvollisuutta sovelletaan vain rakentamispalveluun. Toki olisi hyvä, että siitä voisi varmistua myös taloushallinnossa. Jos laskun sisältö on pelkkä ”miestyö”, kaikista laskuista ei voi, eikä ole olennaistakaan pyytää erittelyä. Tässä tilanteessa ostoreskontrassa luotetaan siihen, että toimittaja on osannut käsitellä arvonlisäveron oikein. Laskun tarkastajankin pitäisi tietää, saako laskulla soveltaa käännettyä verovelvollisuutta. Tarkastajan ollessa epävarma käännetyn verovelvollisuuden soveltamisesta, hän voi tarkistaa asian ottamalla yhteyttä ostoreskontraan. Jos laskun sisältö ilmenee riittävästi, ja ostoreskontrassa huo- mataan virhe, laskun tarkastajaa ohjeistetaan pyytämään toimittajalta hyvityslasku ja uusi lasku.

Tein Yhtiö A:n ja Yhtiö B:n arvonlisäveroilmoitukset. Tarkistin ennen ilmoitusten tekemistä, että 12.12.2019 maksetut työnantajasuoritukset ja lokakuun arvonlisävero olivat kirjautu- neet OmaVeroon. Tarkistin tämän ennen veroilmoitusten tekemistä, koska Yhtiö A:lla oli käyttämätöntä hyvitystä, jonka kohdistin työnantajasuorituksiin. Toisin sanoen vähensin maksettavista työnantajasuorituksista OmaVeroon kertyneen hyvityksen. Maksetut työn- antajasuoritukset pitivät sisällään ennakonpidätykset ja sairausvakuutusmaksut. Kun varmistin, että työnantajasuoritukset ja lokakuun maksettu arvonlisävero näkyvät OmaVeros- sa, eikä käyttämätöntä korkohyvitystä enää näy, niin ilmoitin molempien yhtiöiden marraskuun arvonlisäveron. Pääsin nyt tekemään myös Yhtiö B:n arvonlisäveroilmoituksen, jota en tehnyt kuukausi sitten. Siinä oli useampi täytettävä kohta, ja ilmoituksessa oli katsotta- va tarkkaan, mitkä summat olivat veron perusteita, ja mitkä summat maksettavaa veroa.

Nyt kun olen tehnyt arvonlisäveroilmoituksia ja huolehtinut niiden maksatuksesta, prosessi on minulle melko selkeä. Koen pystyväni huolehtimaan itsenäisesti Yhtiö A:n ja B:n arvon- lisäverotuksesta, kun näistä yhtiöistä vastannut kollega jää viikon kuluttua eläkkeelle.

(26)

23 Viikkoalanyysi

Seurantaviikolla 3 tutkimani pääsuoritteen aihe nousi tälläkin viikolla esille. Kaivinkoneen siirrossa sovellettiin käännettyä verovelvollisuutta koska pääsuorite, kaivinkoneella tehty työ, oli rakentamispalvelua. Tästä syystä kaivinkoneen siirtoa ei olisi pitänyt eritellä omalle tililleen. Jokaista liiketoimea on lähtökohtaisesti pidettävä itsenäisenä. Jos kyseessä on objektiivisesti katsottuna taloudellinen kokonaisuus, jonka jakaminen osiin olisi keinote- koista, kyseessä on yksi myynti. (Kuusala & Sainio 2018, 104.) Tässä tapauksessa ky- seessä oli yksi palvelu. Kaivinkoneen siirto työmaalle oli välttämätöntä rakennustyömaalla tehtävän työn suorittamiseksi. Koska ostojen rahti, huolinta ja vakuutukset eivät ole rakentamispalvelua, tilille ei voi erotella käännetyn verovelvollisuuden alaista työtä. Niissä on käytettävä sellaisia tilejä, jotka pitävät sisällään työtä. Toinenkin arvonlisäverotarkastuk- sessa löytynyt virhe koski väärää tiliä. Turvalaitekirjat oli tiliöity oikealla 10 % arvonlisäve- rokannalla, mutta ne oli tiliöity väärälle tilille. Molemmat korjaukset olivat tässä tapauksessa tilikorjauksia. Arvonlisäveroa ei tarvinnut korjata, se oli kirjattu oikein.

Ennen opinnäytetyön kirjoittamista en ollut perehtynyt yhtä ahkerasti laskujen rakentamispalvelujen sisältöön. On kuitenkin hyvä ymmärtää, millaisesta työstä toimittajille on maksettu. Tällä tavalla syvenee ymmärrys myös liiketoiminnasta. En esimerkiksi tiennyt, mitä maantierummut tarkoittivat, kun käsittelin alihankkijan lähettämää ostolaskua. Kun tutkin asiaa ja löysin niistä kuvia, niin tiesin nähneeni niitä monta kertaa. En kuitenkaan tiennyt ennen tätä viikkoa, mitä nimeä niistä käytetään. Maantierummut kuuluvat väylärakentami- sen kokonaisuuteen, mikä puolestaan kuuluu maa- ja vesirakentamiseen (Verohallinto 2017a). Siksi laskulla sovellettiin käännettyä verovelvollisuutta.

Käännetty verovelvollisuus tarkoittaa sitä, että ostaja on verovelvollinen myyjän sijaan (Verohallinto 2019). Olen joutunut korjaamaan arvonlisäverokoodin 0 koodiksi RAK-ALV käsitellessäni ostolaskuja talousharjoittelun aikana. Jos arvonlisäverokoodi on 0, kysees- sä on arvonlisäveroton toiminta. Käännetyn verovelvollisuuden alainen myynti on verollis- ta, siitä on tilitettävä arvonlisävero valtiolle (Verohallinto 2019). Tästä syystä nämä korjaukset olivat tärkeitä: jos koodi olisi mennyt sellaisenaan läpi, rakentamispalvelujen os- tosta olisi jäänyt arvonlisävero tilittämättä.

Raportointiviikon aikana minulle tuli vastaan muutamia laskuja, joista ei käynyt ilmi rakentamispalvelun tarkkaa sisältöä. Verohallinnon ohjeistuksen mukaan palvelun myynnissä palvelut on yksilöitävä mainitsemalla palvelun tyyppi (Verohallinto 2019). ”Miestyö” ei ole riittävä tieto. Siitä ei selviä, mitä työtä alihankkija on tehnyt. Jos tilintarkastaja kysyy tar- kempia tietoja kyseisestä laskusta, silloin ostoreskontran on pakko olla yhteydessä projek-

(27)

24

tin henkilöön, joka on tilannut laskun. Kaikille osapuolille olisi helpointa, jos rakentamispalvelujen myyjät merkitsisivät laskulle selvästi palvelun sisällön. Vaikka ostaja on verovelvollinen, myyjällä on laskunantovelvollisuus. Myyjä on vastuussa myös siitä, että arvon- lisävero on käsitelty oikein. Yleisten laskumerkintöjen lisäksi myyjän on merkittävä laskulle ostajan y-tunnus ja mainittava laskulla käännetystä verovelvollisuudesta. Koska myyjä vastaa käänteisen arvonlisäverovelvollisuuden merkinnästä, myyjän täytyy tietää, saako käännettyä verovelvollisuutta soveltaa. Myyjän on huolellisuutta noudattaen selvitettävä, täyttääkö ostaja käännetyn verovelvollisuuden soveltamisen vaatimukset. Ostajan täytyy olla elinkeinonharjoittaja, joka myy rakentamispalvelua ei-satunnaisesti. Käännetyn verovelvollisuuden merkitsemisen yhteydessä Verohallinto suosittaa viittaamaan arvonlisäve- rolakiin (8 c §) tai Euroopan yhteisöjen neuvoston direktiivin 2006/112/EY artiklaan 199.

(Verohallinto 2017a.)

Alkuviikko 16.12.2019–18.12.2019

Viikon tavoitteena on käsitellä romumyyntiä ja tehdä joulukuun toinen arvonlisäverotarkas- tus. Joulukuussa ei ole tämän viikon jälkeen enää montaa arkipäivää, siksi loppuviikko on hyvä ajankohta kuukauden toiselle arvonlisäverotarkastukselle. Arvonlisäverotarkastuksen tekeminen loppuviikosta helpottaa vuodenvaihteen urakkaa, jolloin suljetaan joulukuun kausi ja tilinpäätöksen tekeminen alkaa.

Viime viikolla Yhtiö B:n tiliotteelle tuli suoritus romumyynnistä. Romua myydään, kun työ- mailla syntyy tarpeetonta, mutta kierrätyskelpoista romua. Monenlainen romu on kierrä- tyskelpoista, viimeisimpiä samalle asiakkaalle myytyjä romuja olivat esimerkiksi sillan kai- teiden pätkät, harjateräs, valurauta ja sekapelti (sekalainen peltiromu). Tässä tapauksessa ostajan suoritus koski kaapeliromua. Toimistotarvikkeetkin, kuten rikkinäiset näytöt ja tulostimet, voivat olla romumyyntiin kelpaavaa tavaraa. Romumyynnissä pääyhtiöllä ja muilla romua myyvillä konserniyhtiöllä on sopimus muutaman yrityksen kanssa. Romua myydään vain näille yrityksille. Romumyynnissä yritys on sopinut ostajien kanssa niin, että siitä ei tehdä myyntilaskua, kuten muusta myynnistä. Sen sijaan romun ostaja tekee ostohyvityslaskun, josta käytetään myös nimeä ”itselasku”. Tämän romumyynnin ostohyvitys- lasku ei ollut tullut perille, kun raha tuli tilille.

Pyysin ostajalta sähköpostitse ostohyvityslaskun, ja laitoin sen ostolaskun tavoin kiertoon viime viikolla. Nyt lasku on palannut minulle siirtotarkastettavaksi, ja siirsin sen kirjanpitoon. Romumyynnissä sovelletaan ALV 8 d §:n mukaista käännettyä arvonlisäverovelvolli-

(28)

25

suutta. Sitä sovelletaan, kun ostajan ja myytävän romun ehdot täyttyvät. Romun ostaja tekee meille itselaskun, johon ei sisälly arvonlisäveroa. Laskulla käytetään arvonlisävero- koodia ROMUMY. Ostaja maksoi romusta arvonlisäverottoman summan Yhtiö B:lle, ja ostajan vastuulla on tilittää arvonlisäveron osuus valtiolle. Romumyynnit ilmoitetaan Vero- hallinnolle arvonlisäveroilmoituksessa, samassa kohdassa kuin rakentamispalvelujen myynnit. Romun ja rakentamispalvelujen myynti raportoidaan Verohallinnolle ainoastaan tiedoksi, sillä ostaja tilittää ostamistaan romuista arvonlisäveron. Kun teen loppuviikon aikana arvonlisäverotarkastuksen, tämä romumyynti nousee Yhtiö B:n arvonlisäverorapor- tille. Koska Yhtiö B:llä ei ole niin paljon tapahtumia kuin pääyhtiöllä, kirjanpitoon siirtämäni romumyyntilaskut on ollut helppo huomata. Olen siirtänyt muitakin romumyynnin ostohyvi- tyslaskuja kirjanpitoon, koska monessa tapauksessa raha on tullut tilille, ennen kuin lasku on tullut järjestelmään. Tällaisissa tilanteissa pyydän laskun ostajalta sähköisesti. Olen ainakin tähän asti muistanut nähdessäni arvonlisäveroraportilla olevat, ROMUMY-koodin sisältävät summat, että olen itse siirtänyt kyseiset laskut kirjanpitoon. Tämä on helpottanut arvonlisäverotarkastusta, sillä minun ei ole tarvinnut tutkia laskuja tarkemmin ostolaskujär- jestelmästä.

Loppuviikko 19.12.2019–20.12.2019

Loppuviikko on ollut kiireinen. Tilinpäätös lähestyy, ja kirjanpidon sähköpostiin on tullut paljon viestejä. En halunnut siirtää arvonlisäverotarkastusta maanantaille, niin jäin teke- mään perjantaina hieman pidempää päivää, kun kirjanpidon sähköposti saatiin hyvälle mallille. Sain tehtyä Yhtiö A:n arvonlisäverotarkastuksen nopeasti, kuten viimeksikin. Edel- lisen arvonlisäverotarkastuksen jälkeen yritykselle ei tullut montaa uutta tapahtumaa. En- nen kuin aloitin Yhtiö B:n arvonlisäverotarkastuksen, huomasin virheen yhdessä siirtoval- miissa ostolaskussa. Lasku piti sisällään työtä, jossa sovellettiin 24 % arvonlisäverokan- taa. Yhdellä rivillä oli kuitenkin käännetyn verovelvollisuuden merkintä. Kyseisellä rivillä oli laskutettu työnjohdosta. Työnjohto liittyi pääsuoritteeseen, eli hakkuu-urakkaan. Kumpi- kaan palveluista, varsinainen hakkuutyö tai työnjohto, ei ole rakentamispalvelua. Riveille oli eritelty lisäksi kuljetus, varsinainen palvelu (hakkuu), asiantuntijapalvelu ja työnjohto.

Palautin laskun sen tiliöineelle henkilölle ja kerroin, että yhdellä rivillä pitäisi olla arvonli- sävero 24 %, kuten pääsuoritteella. Toimittajalta on pyydettävä hyvityslasku ja uusi lasku.

Yhtiö B:n arvonlisäverotarkastuksessa ensimmäisenä huomiona oli EU:n sisäinen tavaraosto. Tarkastin laskulta, että toimittaja oli EU-alueelta. Yhtiö B:n sekä toimittajan VAT- tunnukset oli merkitty laskulle, ja laskulla oli maininta yhteisömyynnin käännetystä verovelvollisuudesta. Lasku oli laadittu oikein. Muut aineet ja tarvikkeet-tilillä oli myös kaksi EU-tavaraostoa, ja tarkistin niistä samat asiat. Alihankintana ostetut tuntihintaiset työt ja