Digitalisaation mukanaan tuomien sähköisten työkalujen hyödyntäminen pien- ja mikroyrityksissä

Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto LUT School of Engineering Science

Tietotekniikan koulutusohjelma

DIGITALISAATION MUKANAAN TUOMIEN SÄHKÖISTEN TYÖKALUJEN HYÖDYNTÄMINEN PIEN- JA

MIKROYRITYKSISSÄ

Saku Arho

Työn tarkastaja: Assoc. Prof. Ari Happonen

ii

TIIVISTELMÄ

Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto LUT School of Engineering Science

Tietotekniikan koulutusohjelma Saku Arho

Digitalisaation mukanaan tuomien sähköisten työkalujen hyödyntäminen pien- ja mikroyrityksissä

Kandidaatintyö

32 sivua, 4 kuvaajaa, 5 taulukkoa

Työn tarkastajat: Assoc. Prof. Ari Happonen

Hakusanat: digitalisaatio, pienyritys, mikroyritys

Keywords: digitalization, small business, micro enterprise

Tässä työssä käydään läpi digitalisaation hyötyjä ja haittoja mikro- sekä pienyrityksissä.

Tarkoituksena on luoda kuva mitä nämä yritykset ovat, mitä on digitalisaatio ja miten se voi hyödyttää kooltaan huomattavasti pienempiä yrityksiä. Tarkoitus on myöskin tuoda esille syitä miksi pienemmät yritykset ovat jääneet digitalisaatiossa jälkeen ja myös osittain sitä, miten pienien ja suurien yritysten eroa voitaisiin kaventaa. Myös pienemmille yrityksille hyödyllisiä työkaluja on tarkoitus tuoda esille.

iii

ABSTRACT

Lappeenranta-Lahti University of Technology LUT School of Engineering Science

Degree Programme in Software Engineering Saku Arho

Utilization of tools brought by digitalization in small and micro enterprises

Bachelor’s Thesis

32 pages, 4 figures, 5 tables

Examiner: Assoc. Prof. Ari Happonen

Keywords: digitalization, small enterprise, micro enterprise

This work reviews the advantages and disadvantages of digitalization in micro and small enterprises. The aim is to create an image of what these companies are, what digitalization is and how it can benefit companies of a much smaller size. It is also intended to highlight the reasons why smaller companies are lagging behind in digitalization and also, in part, how the gap between small and large companies could be narrowed. Tools useful for smaller companies will also be discussed.

iv

ALKUSANAT

Työ on toteutettu Lappeenrannan-Lahden teknillisessä yliopistossa. Tässä vaiheessa haluaisin kiittää kaikkia niitä, jotka muistuttelivat hyvin väliajoin kandityön tekemisestä.

Varsinkin pitkäjänteisyydellään ja auttavaisuudellaan eteenpäin työtä saattanut työn ohjaajaa Ari Happosta.

1

SISÄLLYSLUETTELO

1 JOHDANTO ... 2

1.1 TAUSTA ... 3

1.2 TAVOITTEET JA RAJAUKSET ... 4

2 PIEN- JA MIKROYRITYKSET ... 5

2.1 PIENYRITYKSET ... 6

2.2 MIKROYRITYKSET ... 6

3 DIGITALISAATIO ... 7

3.1 DIGITALISAATION HYÖDYT ... 7

3.1.1 Asiakaskokemus ... 8

3.1.2 Tehokkuus ja tuottavuus... 8

3.1.3 Loppusanat hyödyistä ... 10

3.2 DIGITALISAATION HAASTEET ... 11

3.2.1 Verkkorikollisuus ... 11

3.2.2 Liian vaikutusvaltaiset yritykset... 12

4 TYÖKALUT ... 13

4.1 DATAN KESKITTÄMINEN PILVIPALVELUIHIN.PALVELUMALLIT, EDUT JA HAASTEET.13 4.1.1 Pilvipalveluiden potentiaaliset edut sekä mahdolliset haasteet ... 15

4.1.2 Syitä pilvipalveluiden käyttöön tai välttämiseen pienemmissä yrityksissä ... 15

4.2 YRITYKSEN VERKKOSIVUT JA HINTA ... 16

4.3 SÄHKÖISET OHJELMISTOT ... 17

4.4 SÄHKÖISET PALVELUT ... 18

4.5 YRITYSTEN NÄKYVYYS SOSIAALISESSA MEDIASSA ... 19

5 TULOKSET ... 21

6 YHTEENVETO ... 23

LÄHTEET ... 24

1

SYMBOLI- JA LYHENNELUETTELO

AWS Amazon web services

CRM Customer relationship management DOS Denial of service

EK Elinkeinoelämän keskusliitto ERP Enterprise resource planning GCE Google compute engine IaaS Infrastructure as a service

ICT Information and communication technology

IT Tietotekniikka

MFP Multifactor Productivity

OECD Organisation for Economic Co-operation and Development OLS Ordinary least squares

PaaS Platform as a service PCT Percentage of points PK Pieni ja keskisuuri

R&D Research and development SaaS Software as a service

2

1 JOHDANTO

Digitalisaatio pien- ja mikroyrityksissä ei ole niin pitkällä¹ mitä voisi kuvitella seuratessa julkista keskustelua aiheesta. Suomen yrittäjien 2019 Pk-yritysbarometristä² käy ilmi, että yrityksen iällä ei ole yhteyttä yrityksen digitalisaation asteeseen, mutta henkilöstön määrällä sekä liikevaihdolla on. Pieni yritys omaa todennäköisesti matalamman digitalisaation asteen.

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n selvitys¹ sanoo, että vain noin neljännes pk-yrityksistä kokee digiosaamisensa olevan hyvässä tilanteessa.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteivätkö pk-yritykset yrittäisi tehdä asian eteen muutoksia tai etteikö yritysten liiketoimintamallit olisi merkittävissä määrin ottamassa sisäänsä digitalisaatio ilmiöitä. Toisaalta vanhat ja traditionaalisetkin toimialat (kuten rakennusteollisuus), ovat siirtämässä tuotteista digitaalisuutta sisältäviin palveluliiketoimintamalleihin³, pienetkin yritykset pääsevät paremmin digitaalisuuteen mukaan suurempien yritysten digitalisaatio alustojen kautta⁴ ja pk-yritykset ovat löytäneet oppilaitosverkostoitumisen yhdeksi tukikeinoksi, luoda uusia digitaalisuuteen ja Industry 4.0 teknologiaan liittyviä liiketoimintamalleja. ^{(5, 6)}

Elisan sekä Suomen Yrittäjien 2017 toteutettu tutkimus⁷ osoitti, että pk-yritykset olisivat jumiutuneet digitalisoitumisen prosessissa. Kuitenkin heidän toteuttamassaan uudemmassa tutkimuksessa⁸ on havaittu selkeitä parannuksia sillä useampi kuin joka toinen pk-yritys on tehnyt useita digitalisointia edistäviä tekoja vuosien 2017 ja 2018 välillä. Näitä tekoja ovat esimerkiksi toimistoratkaisut, taloushallinnon tai asiakkuudenhallinnan sähköistäminen, IT:n ulkoistaminen digitaalisen markkinoinnin tai verkkokaupan käyttöönotto sekä digitaalisuutta hyödyntävien tuotteitten kehittäminen.

Digitalisaation haasteet vaihtelevat toimialasta riippuen, mutta IT-taitojen tai henkilöstön vähäisyys (67 %), tietosuoja ja tietoturva (62 %), korkeat investointi- ja käyttökustannukset (59 %) ja internet-yhteyden nopeus (58 %) ovat syyt, jotka useimmiten nousevat esille digitalisaation esteiksi.⁹ Näiden haasteiden poistaminen ei kuitenkaan ole tarpeeksi, sillä yritykset eivät tiedä tarpeeksi digitalisoitumisen prosessista tai siihen liittyvistä erinäisistä strategioista. Pk-yritykset eivät ole tietoisia digitalisaation panostamiseen liittyvistä hyödyistä.

3

Vastuu yrityksen kilpailukyvystä on aina yrityksellä itsellään. Kuitenkin pk-sektorin digitalisoitumisesta on etua koko kansantaloudelle, sillä onhan Suomessa 99,9 % yrityksistä pk-yrityksiä. Tästä syystä digitalisaatioon liittyviä esteitä tulee purkaa sekä digitalisaatiota helpottavia erinäisiä strategioita ja palveluita pitää helpottaa sekä tuoda lähemmäs yrityksiä.

1.1 Tausta

Tämän kandidaatintyön tavoitteena on käsitellä digitalisaation vaikutuksia pien- ja mikroyrityksiin. Tilastokeskuksen vuoden 2019 datan mukaan tämän kokoiset yritykset kattavat helposti suurimman osan kaikista suomen yrityksistä (98,9 %) ja ne työllistävät yhteensä melkein puolet (46,1 %) suomen väestöstä.¹⁰

Sillä pien- ja mikroyritykset kattavat niin suuren osan kaikista yrityksistä ja työllisyydestä, on niihin tärkeä myös panostaa. Digitaalisella aikakaudella on useita työkaluja ja palveluja, jotka voivat helpottaa pienien yritysten arkea näiden toimialasta riippumatta. Vaikkakaan pienillä yrityksillä ei ole samaa määrää resursseja kuin suuremmilla, ovat ne paljon ketterämpiä tekemään muutoksia. Tästä syystä digitalisoitumiseen kannattaa panostaa mahdollisimman varhain.

Hyvänä esimerkkinä tämänlaisesta työkalusta taloushallinnon ohjelmistot. Maailman kolmanneksi suurin ohjelmistoyhtiö Oracle Corporationin mukaan taloushallinto ohjelmistot on suunniteltu luomaan, yhdistämään, tallentamaan sekä raportoimaan useita erityyppisiä rahoitustapahtumia. Ilman jonkinlaista kirjanpitosovellusta organisaatiot eivät selviäisi.

Jokainen yritys tarvitsee systeemin pitämään kirjaa sen rahaliikenteestä. Hyvä taloushallinnon systeemi pystyy kuitenkin tekemään paljon enemmän, se voi: optimisoida kannattavuuden, mitata kassavirtoja, määrittää verovelvollisuuksia, varmistaa määräystenmukaisuuden, sekä ylläpitää yrityksen pitkän aikavälin kestävyyttä.¹¹ Suurin osa yrityksistä käyttävät taloushallinnon ohjelmistoja nykyään joko ulkoistetusti tai sisäisesti, jos omaavat oman kirjanpidon osaston.

4 1.2 Tavoitteet ja rajaukset

Työn tavoitteena on auttaa pien- sekä mikroyritysten siirtymistä digitaaliselle aikakaudelle tuomalla esiin digitalisaation erinäisiä työkaluja ja palveluita, niiden käyttöönoton hyötyjä kuten myös haittapuolia. Näiden avulla yritykset voivat tehdä tietoisempia päätöksiä digitekojaan suunnitellessa.

Työn alkuperäinen idea oli käydä läpi vain mikroyrityksiä, mutta niitä käsittelevät tutkimukset ja tilastot ovat erittäin harvassa sillä mikroyritys käsitellään kirjanpidossa myös pienyrityksenä. Tästä syystä aiheen laajuutta täytyi kasvattaa käsittelemään myös pienyrityksiä.

5

2 PIEN- JA MIKROYRITYKSET

Suomi on tuhansien järvien, kuten myös yritysten maa. Pienet- ja mikroyritykset koostavat suurimman osan yrityksistä Suomessa. Tästä syystä ne ovat työllistämisen sekä liikevaihtonsa kannalta erittäin merkittävä osa-alue, johon tulisi panostaa mahdollisimman paljon. Yrittämisessä on paljon haasteita, joten on tärkeää helpottaa yrittäjän arkea kaikin mahdollisin konstein sillä se hyödyttää meitä kaikkia mm. uusilla innovaatioilla sekä tuomansa liikevaihdon puolesta.

Työssä käydään läpi vain pienempiä yrityksiä, mutta työssä esille tuomat työkalut saattavat olla hyödyllisiä myös isommille yrityksille, joilla ei ole niin suuri tarve ”haastavimpien”

teknologioiden suhteen. Kohdissa 2.1 ja 2.2 esille tuodut kokoluokkarajoitukset ovat hyvin mustavalkoista kirjanpitolain määrittämiä termejä. Esimerkiksi yhden henkilön osa-aikainen yritys määritellään pienyritykseksi kirjanpidossa, jos yrityksen liikevaihto on miljoonan luokkaa.

Tilastokeskuksen 2019 dataan¹⁰ pohjautuva taulukko 1 sisältää Suomessa toimivien yritysten sekä työssäkäyvän henkilöstön määrän, sekä näiden yritysten liikevaihdon.

Yrityksiä oli yhteensä 369 940 joista 94,4 prosenttia on mikroyrityksiä ja pienyrityksiä 4,6 prosenttia. Yhteensä tämän kokoiset yritykset työllistävät melkein puolet (44,9 %) työssäkäyvistä ja kattavat yli kolmasosan (35,3 %) liikevaihdosta. Eli kokonaisuudessaan pien- ja mikroyritykset ovat merkityksellinen osa Suomen työllistymisestä sekä liikevaihdosta.

Henkilöstön suuruusluokka Yritykset Henkilöstö Liikevaihto

lukumäärä % tuhatta % milj. € %

0–4 330 555 89,4 232 15,2 50 965 11,8

5–9 18 466 5,0 120 7,8 22 154 5,1

10–19 10 679 2,9 143 9,4 30 604 7,1

20–49 6 395 1,7 191 12,5 48 464 11,3

50–99 2160 0,6 148 9,6 39 595 9,2

100–249 1025 0,3 153 10,0 44 067 10,2

250–499 372 0,1 128 8,4 37 819 8,8

500–999 161 0,0 113 7,4 33 418 7,8

1 000– 127 0,0 302 19,7 123 161 28,6

Yhteensä 369 940 100 1 531 100 430 246 100

6 Taulukko 1. Yritykset 2019.¹⁰

2.1 Pienyritykset

Kirjanpitolaki¹² lukee pienyrityksenä kirjanpitovelvollisiksi ne yritykset, joilla sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella ylittyy enintään yksi seuraavista kolmesta raja-arvosta tilinpäätöspäivänä:

 Taseen loppusumma 6 000 000 euroa;

 Liikevaihto 12 000 000 euroa;

 Tilikauden aikana palveluksessa keskimäärin 50 henkilöä.

2.2 Mikroyritykset

Kirjanpitolaki¹² lukee mikroyrityksinä kirjanpitovelvollisiksi ne yritykset, joilla sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella ylittyy enintään yksi seuraavista kolmesta raja-arvosta tilinpäätöspäivänä:

 Taseen loppusumma 350 000 euroa;

 Liikevaihto 700 000 euroa;

 Tilikauden aikana palveluksessa keskimäärin 10 henkilöä.

7

3 DIGITALISAATIO

Digitalisaation uskotaan saapuneen kotitietokoneiden mukana 1950-luvulla.¹³ Siitä lähtien se on radikaalisti muokannut, miten jaamme tietoa keskenämme ja siihen, kuinka paljon tietoa on saatavilla. Se on muokannut yritysten tapaa toimia jo useita vuosikymmeniä helpottamalla niiden arkea, ja on usein avainasemassa yrityksen kilpailukyvyn sekä suorituksen parantamisessa.

Digitalisaatiolla ei ole yksiselitteistä taikka vakiintunutta määritelmää. Se tarkoittaa tiedon tallentamista, siirtämistä ja käsittelyä tietokoneiden ymmärtämässä muodossa, mutta käsitteellä viitataan myös laajemmin taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen muutosprosessiin, joka on seurausta ICT:n (tieto- ja viestintätekniikan) kehityksestä.¹⁴ Digitalisaatiosta siis löytyy useita eri määritteitä riippuen sen käyttötarkoituksista. Tässä työssä keskitytään kuitenkin digitalisaation tuomista hyödyistä yrityksen näkökulmasta.

Kansainvälisen ICT-alan tutkimus ja konsultointiyrityksen Gartnerin¹⁵ sanaston mukaan digitalisaatio on digitaalisten teknologioiden käyttöä liiketoimintamallin muuttamiseksi sekä uusien tulo- ja arvonmuodostus mahdollisuuksien tarjoamiseksi. Yrityksille digitalisaatio on mahdollisuus muokata yrityksen keskeistä toimintaa tuottamaan sille lisäarvoa uusilla teknologioilla sekä rahan lähteillä.

3.1 Digitalisaation hyödyt

Digitalisaatio on tärkeä nykypäivän yrityksille, jotka haluavat pysyä kilpailukykyisinä eivätkä jäädä jälkeen muista oman alansa kilpailijoista. Saksalaisen yrityksen SAP:in toteuttaman tutkielman mukaan 84 prosenttia yrityksistä ovat täysin samaa mieltä, että digitaalinen muutos on tärkeä tai erittäin tärkeä yrityksen selviämisen kannalta seuraavan viiden vuoden ajalla. Sama tutkimus myös osoitti, että vain kolme prosenttia yrityksistä ovat kokeneet suorittaneensa yrityksen laajuisen digitalisoitumisen.¹⁶

8 3.1.1 Asiakaskokemus

Tim Clark kuvailee artikkelissaan¹⁶ kolme tärkeää jaksoa, jotka ajavat nykyajan digitaalitaloutta. Teollisen vallankumouksen aikana oli kyse tehtaista, jotka tekivät kohtuuhintaisia tuotteita massatuotannon avulla. Teollisuustalous loi tietä kuluttajataloudelle, jossa tuotteita oli riittävästi, mutta halu puuttuui – tämä synnytti mainonnan kulta-ajan eli Mad Men -kauden. Tällä vuosituhannella meillä on tuotteita sekä usein halu, mutta määräävänä tekijänä on sitoutuminen asiakkaidemme kanssa. Asiakkaan asettaminen etusijalle on nykyaikana erityisen tärkeää, koska sillä yritys pystyy erottumaan nykypäivänä kilpailustaan.

Asiakaskokemuksen parantaminen on yksi digitalisaation tuomista hyödyistä. Ja kun useammat yritykset siihen panostavat, rupeavat myös asiakkaat odottamaan helpompaa ja nopeampaa asiakaskokemusta. Kun yritys panostaa asiakaskeskeiseen digitalisointiin, saa yritys useammin pysyviä asiakkaita paremman palvelunsa vuoksi. Asiakaskokemuksen parantamisen tärkeyden ovat huomanneet myös digitaalisen muutoksen johtajat, sillä SAP:in tutkimuksessa todettiin myös, että 92 prosenttia heistä toteuttavat digitaalista muutosta ensisijaisesti parantaakseen käyttäjäkokemuksia.¹⁶

3.1.2 Tehokkuus ja tuottavuus

Digitalisaatio tuo mahdollisuuden yrityksen tehokkuuden sekä tuottavuuden parantamiseen.

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön toteuttaman tutkimuksen¹⁷ mukaan tehokkuus yrityksissä on kuitenkin digitalisaation aikana laskenut viimeisten vuosikymmenien aikana kuvaajan 1 mukaisesti. Epävarmuudet tehokkuuden mittaamisen ympärillä ovat kasvaneet suureksi osaksi digitalisaation ja aineettomien varojen ympärillä, kuten datan ja algoritmien.

9

Kuvaaja 1. Työn tuottavuus laskettuna BKT (bruttokansantuote) per työtunti.¹⁷

Tuottavuuden (tuotot/työvoima) mittaamisen epävarmuuden vuoksi on luotu mittari nimeltä MFP (Multi-factor productivity). MFP kuvastaa yleistä tehokkuutta, jolla työvoimaa ja pääomaa käytetään yhdessä tuotantoprosessissa. Muutokset MFP:ssä kuvastavat hallintokäytäntöjen, tuotenimien, organisaatiomuutosten, yleisen tiedon, verkostovaikutusten, tuotantotekijöiden vaikutusten, sopeutumiskustannusten, mittakaavaetujen, epätäydellisen kilpailun ja mittausvirheiden vaikutuksia.¹⁸

10

Kuvaaja 2. MFP jakautuminen korkean, vs. matalan digitaalisen käyttöönoton aloilla.¹⁹

Taulukko 3 näyttää perustason MFP-mallin arvioinnin tulokset pienimmän neliösumman menetelmällä (OLS). Kaikilla kertoimilla on odotettu merkki ja merkitsevyys. Noin 20 prosenttia etupään kasvusta siirtyy keskimääräiselle yritykselle ja 10 prosenttia erosta etupäähän täytetään vuosittain kiinnioton avulla, jotka ovat vakiosti suurennettu yritysten tasolla ja ovat yhtenäisiä yleisen tuottavuus hajonnan mallin kanssa.²⁰ Tästä huomataan, että aloilla, joilla on korkeampi digitaalinen käyttöönottoaste johtaa korkeampaan MFP:n kasvuun keskivertoisessa yrityksessä. Ottamatta huomioon monimutkaisia pilvipalveluita, taulukosta 3.1. huomataan, että kaikki muut digitaaliset teknologiat vaikuttavat positiivisesti ja merkityksellisesti MFP:n kasvuun. Tämän huomaa myös ensimmäisestä pääkomponentista, joka osoittaa korkeimman variaation suunnan datassa.

Taulukko 3. MFP kasvu verrattaessa digitaalisiin teknologioihin.²⁰

3.1.3 Loppusanat hyödyistä

Digitalisoituminen hyödyttää yrityksiä myös parantamalla mm. (i) Yrityksen sisäistä ja ulkoista kommunikaatiota erinäisillä työkaluilla täten parantaen yhteistyötä. (ii) Parantamalla työolosuhteita esim. joustavilla työtunneilla sekä mahdollisuudella etätyöskentelyyn. (iii) Skaalautuvuuden helpottumisella. (iv) Uusia asiakkaita on helpompi tavoittaa.

Digitalisaation tuomat hyödyt eivät kuitenkaan ole jakautuneet tasaisesti. Yritykset, joilla on parempi valmius tekniikan-, johdon- ja organisatorisissa taidoissa ovatkin hyötyneet

11

enemmän digitalisaatiosta. Näillä yrityksillä oli jo aikaisemmin taipumus olla usein tuottavampia verrattuna keskimääräisiin yrityksiin kuvaajan 3. mukaisesti. Jopa suhteellisen alhaisen teknologian yrityksissä (esim. majoitus- ja ruokapalvelut) kasvava saatavuus käyttäjien verkossa antamista arvosteluista yleensä nostaa kysyntää tuottavampien yritysten suuntaan. Tulevaisuuteen katsoessa uudet teknologiat, jotka vaativat suuren määrän aineettomia varoja, kuten R&D, algoritmit ja data, lisäävät riskiä kasvattaa näiden yritysten välistä eroa, joten kuilu tuottavien- ja vähemmän tuottavien yritysten välillä tulee todennäköisesti kasvamaan.¹⁷

Kuvaaja 3. Keskimääräinen MFP.¹⁷

3.2 Digitalisaation haasteet

Kuten kaikessa muussakin, myös digitalisaatiossa on omat huonot puolensa. Kaiken hyvän varjolla mitä digitalisaatio on edesauttanut, on se myös helpottanut mm. erinäisten rikoksien toteuttamista. Tässä luvussa käydään läpi verkkorikollisuutta, mutta myös muita aspekteja, joita digitalisaatio on mukanaan tuonut.

3.2.1 Verkkorikollisuus

Verkkorikollisuus voidaan jakaa kolmeen eri alalajiin: vanhoihin rikoksiin, joiden toteuttamista digitalisaatio on helpottanut (esim. erinäiset petokset sekä varkaudet).

Rikoksiin, jotka ovat riippuvaisia digitalisaatiosta (rikokset, jotka ovat ilmaantuneet vasta tietyn digitaalisen teknologian myötä), sekä spesifiin alustaan pohjautuva rikollisuus (rikokset, jotka pohjautuvat vielä syvemmin teknologiaan ja käyttävät esimerkiksi

12

botnettejä).²¹ Verkkorikollisuuden useita esimerkkejä on esimerkiksi identiteettivarkaudet, verkkourkinta tai phishing, DOS hyökkäykset, haittaohjelmat, hakkerointi,²² ransomwaret, vale kaupat, tietokonepetokset, tilitapahtuman kumoamispetokset,²³ datan pimittäminen, sekä digitaalisen sisällön luvaton jakaminen²⁴ Verkkorikolliset toimet helpottuvat digitaalisuuden myötä sillä rikolliset voivat toimia anonyymisti, verkkorikollisuuden uhrit harvoin huomaavat joutuneensa rikoksen uhriksi, ja uudet innovaatiot kehittävät jatkuvasti uusia mahdollisuuksia.(21, 22, 25) Verkkorikollisuus saattaa vahingoittaa yksilöitä, organisaatioita tai yhteiskuntia kuten 2017 luvun WannaCry hyökkäys meille sen osoitti.²¹

3.2.2 Liian vaikutusvaltaiset yritykset

OECD datasta käy myös ilmi, että digitalisaatio on hyödyttänyt suurempia yrityksiä enemmän verrattuna pienempiin yrityksiin. Digitaaliset teknologiat ovat edesauttaneet joitakin suuria yhtiöitä kasvattamaan valtaansa ns. suurvalloiksi. Nämä yhtiöt ovat erittäin vaikutusvaltaisia kansainvälisen, ylikansallisen ja/tai melkein monopoliaseman saavuttaneita instituutioita, jotka saattavat luoda riippuvaisuuksia heidän teknologioihinsa, tai tukahduttaa kilpailua, innovaatiota, sekä regulaatioita.²⁶ Julkinen väittely Facebookin suhteesta Yhdysvaltojen poliittisiin tapahtumiin, tietosuojaongelmiin sekä yrityksen konfliktiin sen sosiaalisen tehtävän sekä tuottojen kasvussa on yksi esimerkki tällaisesta.²⁷

13

4 TYÖKALUT

Työssä on useaan otteeseen mainittu digitalisaation tuomat digitaaliset työkalut, joita tässä kappaleessa on tarkoitus käydä läpi. OECD:n datasta¹⁹ huomataan, että pienemmät yritykset hyödyntävät näitä työkaluja huomattavasti vähemmän.

Tässä osiossa esille tuodut työkalut ovat pienemmän yrityksen helppo ottaa käyttöön pienyritysten toimesta eivätkä vaadi yritykseltä liikaa panostuksen suhteen. Työkaluja käydään läpi ensin keskustelemalla mitä ne ovat samalla tuomalla esiin muutamia esimerkkejä, jonka jälkeen käydään läpi mahdollisia työkalun tuomia etuja sekä haasteita.

4.1 Datan keskittäminen pilvipalveluihin. Palvelumallit, edut ja haasteet.

Kansallinen standardi- ja teknologiainstituutti määritti julkaisussaan pilvipalvelut malliksi, joka mahdollistaa kaikkialla saatavana olevan, kätevän, on-demand-verkkoyhteyden konfiguroitaviin tietokoneresursseihin (esim. verkot, palvelimet, tallennustila, sovellukset ja palvelut), jotka voidaan nopeasti tarjota ja vapauttaa minimaalisella hallintaponnistelulla tai palveluntarjoajan vuorovaikutuksella. Tämä pilvimalli koostuu viidestä olennaisesta ominaisuudesta, kolmesta palvelumallista, sekä neljästä käyttöönottomallista.²⁸

Olennaiset ominaisuudet:

 On-demand-verkkoyheydet. Kuluttaja voi itsenäisesti varata resursseja, kuten palvelinaikaa tai verkkotallennustilaa.

 Laaja verkkoyhteys. Ominaisuudet ovat saatavilla verkon kautta kaikille mahdollisille alustoille (esim., puhelimet, tabletit, kannettavat tietokoneet).

 Resurssien yhdistäminen. Palveluntarjoajan tietojenkäsittely resurssit on yhdistetty palvelemaan useita kuluttajia samanaikaisesti. Nämä resurssit varataan käyttöön dynaamisesti ja uudelleen varataan kuluttajan käytön niin vaatiessa.

 Helppo datan integroitavuus. Dataa voidaan kasata yhteen erinäisistä lähteistä johtaen yhtenäiseen ja arvokkaampaan näkymään.

 Nopea joustavuus. Kapasiteettia voidaan joustavasti ottaa käyttöön ja vapauttaa, joskus jopa automaattisesti. Tämä saa palveluiden kapasiteetin vaikuttamaan rajattomalta kuluttajalle.

14

 Palvelujen mittaus. Pilvijärjestelmät ohjaavat ja optimoivat resurssien käyttöä automaattisesti hyödyntämällä järjestelmien mittausominaisuutta. Resurssien käyttöä voidaan seurata, valvoa sekä raportoida, joka lisää läpinäkyvyyttä palveluntarjoajan ja kuluttajan välillä.

Palvelumallit:

 Software as a service (SaaS). Tämän avulla kuluttaja voi käyttää palveluntarjoajan pilvi-infrastruktuurissa toimivia sovelluksia. Näitä voi käyttää mm. verkkoselaimen kautta. SaaS-palveluja on esimerkiksi Google Apps, DropBox, sekä Slack.

 Platform as a Service (PaaS). Tällä kuluttajan on mahdollista julkaista erinäisiä sovelluksia, jotka on luotu käyttämällä palveluntarjoajan tukemia ohjelmointikieliä, kirjastoja, palveluja ja työkaluja. PaaS-palveluja ovat esimerkiksi Windows Azure, Heroku, Google App Engine.

 Infrastructure as a Service (IaaS). Kuluttajalle tarjotaan prosessointi, tallennustila, tietoverkot, sekä muut fundamentaaliset tietojenkäsittelyä vaativat resurssit, joilla kuluttaja pystyy julkaisemaan ja ajamaan haluamiansa sovelluksia. IaaS-palveluja ovat esimerkiksi Amazon Web Services (AWS), Microsoft Azure sekä Google Compute Engine (GCE).

Käyttöönottomallit:

 Yksityinen pilvi. Pilvipalvelun infrastruktuuri on järjestetty yksinomaan yhden organisaation käyttöön, joka sisältää useita käyttäjiä (esim. liiketoimintayksiköt. Se voi olla organisaation omistuksessa, hallinnassa sekä se voi olla organisaation, kolmannen osapuolen tai jonkin niiden yhdistelmän ylläpitämä.

 Yhteisön pilvi. Pilvi-infrastruktuuri on varattu tietyn käyttäjäyhteisön yksinomaiseen käyttöön erinäisistä organisaatioista, joilla on yhteisiä huolenaiheita. Yhteisön pilveä saatetaan käyttää mm. turvallisuusvaatimusten, käytäntöjen sekä vaatimustenmukaisuuksien hoitamiseen.

 Yleinen pilvi. Pilvi-infrastruktuuri on järjestetty avoimesti kaikkien julkiseen käyttöön. Sitä voi omistaa, hallinnoida ja ylläpitää kaupallinen, akateeminen tai hallituksen alainen organisaatio.

 Hybridi pilvi. Pilvi-infrastruktuuri on koostumus kahdesta tai useammasta erillisestä aiemmin mainitusta infrastruktuurista (yksityinen, yhteisöllinen tai julkinen), jotka

15

pysyvät ainutlaatuisina kokonaisuuksina, mutta ovat sidottuja yhdessä standardoidulla tai omalla tekniikalla, joka mahdollistaa datan ja sovelluksien siirrettävyyden.

4.1.1 Pilvipalveluiden potentiaaliset edut sekä mahdolliset haasteet

Pilvipalveluiden käyttö on lisääntynyt kaikenkokoisissa organisaatioissa. Tämän teknologian hyödyt ovat hyvinkin selkeitä keskikokoisissa ja suurissa yrityksissä, mutta varsinkin pienemmille yrityksille, joilla ei ole esimerkiksi yhtä paljoa asiantuntemusta, on pilvipalvelujen käyttöönotolla myös tiettyjä haittoja. Taulukossa 4 käydään läpi muutamia yleisiä pilvipalveluiden tuomia hyviä sekä huonoja puolia.²⁹

Pilvipalveluiden hyvät puolet Pilvipalveluiden haittapuolet

Kusannussäästöt Hallinnan puute

Skaalautuvuus/joustavuus Riippuvaisuus

Toimintavarmuus Riski

Ylläpito Vaatii internetyhteyden

Uusien ohjelmistojen lisensoinnin minimointi Migraatio ongelma Innovaation lisääntyminen Standardien puute Useita käyttäjiä samanaikaisesti Kehittyy jatkuvasti

Taulukko 4. Pilvipalveluiden hyvät ja huonot puolet²⁹

4.1.2 Syitä pilvipalveluiden käyttöön tai välttämiseen pienemmissä yrityksissä Pk-yrityksissä omataan usein huonommat tekniset taidot sekä matalampi käsitys pilvipalveluiden tuomista hyödyistä.³⁰ Tämän lisäksi pk-yrityksiltä puuttuu rahalliset resurssit, ja ovat hyvin alttiita lyhytkatseisuudelle suunnittelussaan. Tästä syystä pk- yrityksillä ei riitä ylimääräistä rahoitusta pilvipalveluiden käyttöönotolle ja saattavat täten joutua valitsemaan halvimman vaihtoehdon, joka ei välttämättä sovi heidän tarpeisiinsa.³¹

Pk-yritykset eivät siis välttämättä lyhytkatseisuutensa takia osaa arvioida pilvipalvelun käyttöönottoon vaadittua aikaa, tai pilvipalveluiden pitkäaikaisia hyötyjä. Pk-yritykset kestävät myös huonommin epäonnistuneita investointeja, sillä niillä on harvemmin yhtä paljoa vapaita resursseja kuin suuremmilla yrityksillä. Tämän lisäksi isommilla yrityksillä on usein paremmat lähtökohdat ottaa käyttöön pilvipalvelun mahdollistamia teknologioita

16

parempien teknologisten valmiuksiensa vuoksi.³² Taulukossa 5 käydään läpi syitä ottaa tai olla ottamatta pilvipalveluita käyttöön pk-yrityksessä.

Syitä ottaa pilvipalveluita käyttöön Syitä välttää pilvipalveluiden käyttöönottoa

Keskitetty data Turvallisuus

Datan monitorointi Viiveajat

Etäyhteys Palvelun tasoa koskeva sopimus (SLA)

Helppo toteutus Vaatii internetyhteyden

Ketteryys (Agility) Sovelluksien migraatio

Laitteen sekä sijainnin riippumattomuus toisistaan Työntekijöiden taidot Vihreämpi vaihtoehto Liiketoimintariskien hallinta

Taulukko 5. Syitä pilvipalveluiden käyttöön tai välttämiseen pienemmissä yrityksissä.²⁹ 4.2 Yrityksen verkkosivut ja hinta

Yritysten välinen tutkimusyritys Clutch toteutti 2016 kyselyn³³ yli 350 pienyritykselle, joista suurin osa oli mikroyrityksiä. Suurin syy nettisivujen puutteelle oli se, ettei nettisivuja koettu relevanteiksi yritykselle, toiseksi suurin syy oli kustannukset. Muina yleisinä syinä oli teknisten taitojen puute sekä se, että nettisivujen omaaminen vaatii ylläpitoa. 12 prosenttia kyselyyn vastanneista sanoi, että he käyttävät sosiaalista mediaa staattisen sivuston sijaan.

Ensimmäiseksi syyksi nousi 32 prosentilla se, ettei nettisivuja koettu tarpeelliseksi yritykselle. Toimialojen johtajat ovat kuitenkin hyvin yksimielisiä siitä, että nettisivu on jossain määrin oleellinen kaikenlaisille yrityksille.³³ Tämä johtuu siitä, että nykypäivänä kuluttajat tutkivat enenevissä määrin yrityksen tarjoamia palveluita internetistä. Nettisivut antavat usealle, varsinkin uusille asiakkaille, ensivaikutelman yrityksestä ja ovat tästä syystä tärkeitä toimialasta tai yrityksen koosta riippumatta. Miltä näyttää samalta toimialalta yritys joka omaa omat nettisivut verrattuna sellaiseen, joka ei?

Toiseksi suurin syy oli kyselyn mukaan nettisivujen hinta. Tämä voi vaihdella hyvinkin paljon riippuen siitä mistä sen tilaa. Yksi tapa saada laadukkaat sivut, on ostaa sellaiset yritykseltä, joka spesialisoituu niiden suunnitteluun. Nämä sivut ovat usein erittäin laadukkaat, mutta hinnan puolesta ne eivät sovi pienille yrityksille. Muita vaihtoehtoja on ostaa joltain yksityiseltä tekijältä tai jossain tapauksissa tehdä omat sivut jollakin useista tee- se-itse sivustoista.³³

17

Nettisivuja on siis monen hintaisia, joten omaan ajallisesti sekä rahallisesti löytyy varmasti sopivin vaihtoehto. Miettiessä nettisivujen hankintaan kuluneita resursseja kannattaa pitää mielessä niiden tuoma hyöty ja se, kuinka nopeasti käytetyt resurssit saadaan takaisin.

Halvimman vaihtoehdon nettisivut vaativat yritykselle vain pienen kasvun uusissa asiakkaissa, jolloin on sijoitus jo kannattava.

4.3 Sähköiset ohjelmistot

Tässä osiossa toimivat useat myöskin edellä mainitusti pilvessä palveluna (SaaS), mutta pystyy myös ladata koneelle ja käyttää offline-tilassa. Jokaisella näistä erinäisten palvelujentarjoajien työkaluista on hyvin uniikki käyttötarkoituksensa ja hyödyttävät täten yrityksiä myös eri tavoin.

Muita hyödyllisiä ohjelmistoja yrityksen toiminnan tehostamiseen on esimerkiksi hyvin Tunnetut Microsoft Officen -sovellukset. Tärkeimpinä, ja varmasti käytetyimpinä näistä, on Microsoftin sivuilla mm. Word-, Excel-, Powerpoint-, Outlook-, OneDrive-, sekä Teams - sovellukset. Näillä kaikilla on omat toimintonsa ja kattavat yhdessä hyvin perustarpeet kuten erinäisten dokumenttien sekä esitysdiojen luomisen, sähköpostin, tallennustilaa pilvessä sekä alustan viestintään ja yhteistyöhön. Office-sovelluksia voi myös käyttää pilvessä eikä niitä tarvitse erikseen asentaa fyysisesti tietokoneelle.³⁴

Useamman Microsoft Officen -työkalujen käyttö vaatii kuitenkin maksullisen tilauksen.

Halvin vaihtoehto näistä ei ole kovinkaan kallis, mutta ilmaisiakin vaihtoehtoja on. Avoimen lähdekoodin Libre Office on hyvä vaihtoehto tutummille Microsoftin -työkaluille. Libre Officen -työkalut ovat hyvin samanlaisia verrattuina Microsoftiin. Näissä ei kuitenkaan ole laatu välttämättä niin taattua sillä käytöstä ei peritä maksua.³⁵

Kolmas hyvä vaihtoehto toimisto-ohjelmistoille on Googlen kehittämät Google Workspacen ohjelmistot. Näitä käytetään suoraan pilvessä ja dokumentit ym. tallentuvat henkilökohtaiseen Google Driveen. Googlella on myös tarjolla mm. sähköpostipalvelu Gmail, sekä Google Meet videopuhelupalvelu. Näistä kaikkia voi käyttää tiettyyn pisteeseen asti ilmaiseksi, mutta yrityksille tästä peritään kuukausimaksu kokeilujakson jälkeen.³⁶

18 4.4 Sähköiset palvelut

Digitalisaation myötä myös suuri osa erinäisistä palveluista siirtyvät sähköisiksi. EU:n määrittelee sähköisen palvelun ICT:hen pohjautuvaksi palveluksi (ei fyysinen tuote), joka tarjotaan sähköisesti ja vaatii minimaalisen määrän ihmisen toimia, sillä se on täysin automatisoitu.³⁷ Esimerkkejä sähköisten palvelujen kategorioista on itsepalvelusivustot, automaattinen sivustojen ylläpito ja tuki, sekä SaaS-palvelut internetin välityksellä.

Sähköiset palvelut ovat usein todella hyödyllisiä pienemmille yrityksille sillä niistä voi saada apua mm. marketointiin, lakisääteisiin asioihin, strategioihin, rahoitukseen ja erinäisten teknologioiden käyttöön.³⁸ Sähköisissä palveluissa on myöskin hyödyllistä se, että niitä ylläpidetään palveluntarjoajan puolesta eikä yrityksen tarvitse tähän kuluttaa omia resursseja.

Julkisista palveluista esimerkiksi verohallinto sähköistää palveluitaan toimintansa tehostamiseksi sekä asioiden käsittelyn helpottamiseksi. Verohallinto on mm. luonut katso- tunnukset yrityksille, joilla yritys voi tunnistautua erinäisissä palveluissa asioimisen helpottamiseksi. Toinen hyvä esimerkki on palkka.fi, jolla pystyy laskea palkat sivukuluineen, tulostaa palkkalaskelmat työntekijöille sekä erinäiset ilmoitukset tulorekisteriin ja verohallinnolle.³⁹

Sähköisissä palveluissa on se huono puoli, että niitä on niin suuri määrä ja niin moneen eri tarkoitukseen. Tämä tekee yrityksille kokonaisuuden hahmottamisesta hyvin vaikeaa.⁴⁰ Tämän takia on tärkeä miettiä palvelun valinnassa yrityksen tarpeeseen, sekä palvelun kohdistuvuuteen ja vaikuttavuuteen. Hallituksen politiikan olisi hyvä kannustaa siis näiden palvelujen jatkuvaa kehittämistä ja käyttöönottoa mahdollisesti pankkien ja teknologiayritysten kanssa, joilla on yhteisiä etuja uusien ja pienempien yritysten menestymisestä sekä kasvusta. ^{(38, 40)} Taulukossa 6 käydään läpi merkittävimpien kansallisella tasolla tuotettujen yrityspalveluiden tarjontaa ja kohdentumista. ⁴⁰

19

Taulukko 6. Merkittävimpien kansallisella tasolla tuotettujen yrityspalveluiden tarjonta ja kohdentuminen. ⁴⁰

4.5 Yritysten näkyvyys sosiaalisessa mediassa

Kohdassa 4.2. käytiin läpi verkkosivujen hyötyä ja siinä viitatessa tutkimuksessa käytiin läpi, että osa yrityksistä käyttää omien verrkosivujen sijaan sosiaalista mediaa, joten se on myös hyvä käydä läpi. Sisira Neti et al mukaan ⁴¹ kun voidaan jakaa mielipiteitä, kuvia, kontenttia, näkemyksiä ja kun ihmiset voivat kommunikoida keskenään se tunnetaan

”sosiaalisena mediana”. Esimerkkejä sosiaalisesta mediasta on mm. Twitter, Facebook, Youtube.

Australian hallitus ajaa yrityksille sosiaalisen median käyttöä sillä se (i) houkuttelee asiakkaita ja sieltä saa asiakaspalautetta sekä kasvattaa myös asiakasuskollisuutta, (ii) lisää markkinoiden kattavuutta, mukaan lukien kansainvälisellä tasolla, (iii) auttaa tekemään markkina tutkimusta ja vähentää markkinointi kustannuksia (iv) lisää tuloja kasvattamalla asiakasverkostoja ja mainontaa (v) kehittää brändiäsi (vi) helpottaa ideoiden vaihtamista liiketoiminnan parantamiseksi (vii) auttaa rekrytoimaan ammattitaitoista henkilökuntaa esimerkiksi LinkedInin kautta (viii) lisää liikennettä verkkosivustoosi jos sellainen on ja parantaa sen hakukoneiden sijoitusta (ix) auttaa pitämään kilpailua silmällä.

Myös sosiaalisessa mediassa on kuitenkin haasteensa. Ensinnäkin some-sivusto vaatii työntekijältä aikaa ylläpitoon. Sosiaalisessa mediassa on tärkeää, että pitää itsensä relevanttina ja tämä vaatii jatkuvia päivityksiä sivustolle. Myöskin asiakkailta tuleviin

20

kysymyksiin kannattaa vastata mahdollisimman pian ja tämä vaatii taas työntekijältä vahvaa tietotaitoa siitä mistä kirjoittaa sekä myöskin sietokykyä negatiivisille kommenteille.

Sosiaalisen median käyttöönoton vaikutuksia on erittäin hankala mitata ja tästä syystä on vaikein löytää yritykselleen paras alusta sosiaalisen median harjoittamiselle. Tämä voi myöskin johtaa yritykselle turhan strategian implementoimista, joka johtaa rahan sekä ajan tuhlaamiseen ilman mitään oikeaa vaikutusta brändin sekä myynnin kasvattamiseen. ⁴³ Tästä syystä myöskin tämän työkalun implementointiin kannattaa käyttää aikaa ja mahdollisimman oikeita strategioita, että ei vahingossa esimerkiksi loukkaa oman yrityksensä mainetta.

Riippumatta siitä mitä sosiaalista mediaa yritys hyödyntää on se usein varmasti yksi kustannustehokkaimpia ratkaisuja. ⁴⁴ Pienet yritykset voivat aloittaa esimerkiksi tekemällä Facebookin-yrityssivun, joka on ilmainen. Facebookin mukaan 60 % paikallisista yrityksistä pitää verkkoläsnäoloa tärkeänä pitkän aikavälin menestyksen kannalta. Pääasia on, että yritykseltä löytyy edes jonkin sortin verkkoläsnäoloa, on se sitten some-sivusto tai oma nettisivu tai molemmat. ⁴⁵

21

5 TULOKSET

Digitalisaatio on lisännyt eri kokoisten ja alojen yritysten välistä kuilua. Suuremmat yritykset ovat hyötyneet digitalisaatiosta huomattavasti enemmän, mutta tämä johtuu suuremmaksi osaksi digitalisaation käyttöönottoon liittyvistä haasteista pienemmillä yrityksillä. Pienempien yritysten on muutenkin haastavampaa ns. hypätä vauhdista junan kyytiin, jotta pääsevät hyötymään digitalisaation tuomista skaalaeduista enenevissä määrin.

Tässä on pienillä yrityksillä riski jäädä asemalle, elleivät ole valmiita opettelemaan jatkuvasti jotain uutta. Yleisesti keskimääräiset digitalisaatioon panostavat yritykset kuitenkin kokevat huomattavan kasvun monitekijäisessä tuottavuudessaan ja hyvillä käyttöönotto strategioilla vältytään pahimmilta kompastuksilta.

Digitalisaation suuremmat hyödyt isommissa yrityksissä on todennäköisesti sen takia, että työkalujen käyttöönotto ja käyttäminen vaatii erinäisiä taitoja kuten johtamis-, tieto- tai teknisiä taitoja. On todennäköistä, että näitä varoja esiintyy enemmän suuremmissa yrityksissä. Tämän takia uudet regressiot viittaavat siihen, että ammattitaidon puute teollisuuden tasolla vähentää digitalisaation hyötyjä suhteellisesti enemmän pienemmissä - kuin suuremmissa yrityksissä, mikä johtaa taas siihen, että pienemmän yrityksen on suhteellisen vaikea houkutella työntekijöitä, joilla on tarvittavia taitoja.¹⁸ Myöskin se, että digitalisaatioon liittyvät työkalut tuovat mukanaan datan käsittelyn, jotka työkalun hinnan mukana skaalautuvat logaritmisesti halvemmiksi ja tuottavimmiksi suhteessa käyttäjämäärään suuremmilla yrityksillä.

Digitalisaatiosta saatu hyöty vaihtelee huomattavasti eri teknologioiden välillä. Pienempi yritys hyötyy paljon enemmän teknologioista, jotka vaativat pienemmän investoinnin ja vähemmän teknistä taitoa, kuten erinäiset pilvipalvelut. Kun taas isommat yritykset hyötyvät huomattavasti enemmän ERP- ja CRM-järjestelmien implementoinnista kuvaajan 4 mukaisesti.

22

Kuvaaja 4. Digitaalisten teknologioiden hyödyt ovat riippuvaisia yrityksen koosta.¹⁸

Pienemmillä yrityksillä on myös selvästi matalampi taipumus adaptoida digitaalisia työkaluja. Tämä johtuu usein resurssien puutteesta, mutta voi johtua esimerkiksi myös siitä, että digitalisaatio vaatii lyhyenaikavälin sijoituksen, haittaamalla hetkellisesti tuotantoa ja vaatimalla toiminnan mukauttamista niin, että siitä saa parhaan mahdollisimman hyödyn irti ja nämä hyödyt näkyvät vasta tietyn viiveen jälkeen. Digitalisaatio ei lyhytkatseisella suunnittelulla vaikuta siis kannattavalta sijoitukselta yrityksille.

Myös taidon puute hankaloittaa pienempiä yrityksiä digitaalisuuden käyttöönotossa.

OECD:n tutkimuksesta huomattiin, että johtamis-, sähköisten ja teknisten taitojen puute estävät yritysten kykyä hyödyntää kaikkia digitalisaation tuomia tuottavuuden etuja. Mitä vaikeampi teknologia on omaksua, sitä huomattavampi ero on. Huomattavimmat negatiiviset vaikutukset, oli elektronisten sekä teknisten taitojen puutteessa.¹⁸

Varsinkin pienempien yritysten on siis tärkeä ymmärtää mihin vähäisiä resurssejaan hyödyntää. Matalat vaadittavat resurssit ja helppokäyttöisyys ovat hyviä indikaattoreita teknologiasta, johon panostaa. Hinta on kuitenkin huono indikaattori laadulle, joten on tärkeää miettiä mikä kattaa yrityksen tarpeet ja tuo mahdollisimman korkean hyödyn yritykselle. Tehtävät, joita toteutetaan usein ja jotka ovat luonnoltaan hyvin toistuvia kannattaa helpottaa tai jopa automatisoida joillain digitaalisilla työkaluilla.

23

6 YHTEENVETO

Pien ja mikroyritykset ovat selvästi jääneet jälkeen digitalisaation tuomista hyödyistä.

Suuremmat yritykset ovat kasvattaneet kaulaansa kilpailussa hyötymällä ja hyödyntämällä digitalisaation tuomia etuja paremmin. Vaikka kasvua on tapahtunut digitalisaation käyttöönotossa, yritysten välinen kuilu tulee todennäköisesti tulevaisuudessa kasvamaan.

Syitä pienemmissä yrityksissä digitalisaation vähäisyydelle on monia, mutta eniten tässä työssä pinnalle nousseita on selvästi resurssien riittävyys, puuttuva tietotaito sekä se että digitalisaation tuomat hyödyt ovat usein aineettomia eivätkä saman tien huomattavissa. Tätä helpottamaan tulisi parantaa työväen digitaalisystävällisiä taitoja sekä madaltaa kynnystä digitalisoitumiselle. Yrityksen johto on tässä suuressa osassa, mutta myös työväkeä kannattaa pitää lähellä implementoinnin prosessia. Tämä auttaa lisäämään tietotaitoa sekä vähentää heidän pelkoaan näistä teknologioista.

LÄHTEET

[1] Mikkilä, J. & Tuuliainen, M. (2019). ’Pk-yritysten digitalisoituminen kansalliseksi tavoitteeksi’, Elinkeinoelämän keskusliitto, https://ek.fi/ajankohtaista/uutiset/pk-yritysten- digitalisoituminen-kansalliseksi-tavoitteeksi/ (Haettu: 7. huhtikuuta 2021)

[2] Larja, L. & Räisänen, H. (2019), ‘Yritysten digitalisaatio ja kasvu: Pk-yritysbarometrin näkökulmia’, s. 9-11, http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-448-8

[3] Kortelainen, H., Happonen, A., Hanski, J. (2019), From Asset Provider to Knowledge Company—Transformation in the Digital Era, In Lecture Notes in Mechanical Engineering, ISSN: 2195-4356, pp. 333-341, doi: 10.1007/978-3-319-95711-1_33

[4] Eskelinen, T., Räsänen, T., Santti, U., Happonen, A., Kajanus, M. (2017), “Designing a Business Model for Environmental Monitoring Services Using Fast MCDS Innovation Support Tools”, Technology Innovation Management Review, Vol. 7, Iss. 11, pp. 36-46, doi: 10.22215/timreview/1119

[5] Metso, L., Happonen, A., Ojanen, V., Rissanen, M., Kärri, T. (2019), Business model design elements for electric car service based on digital data enabled sharing platform, Cambridge International Manufacturing Symposium, 26-27.09.2019: Cambridge, UK, p. 6, doi: 10.17863/CAM.45886

[6] Happonen, A., Santti, U., Auvinen, H., Räsänen, T., Eskelinen, T. (2020), Digital age business model innovation for sustainability in University Industry Collaboration Model, E3S Web of Conferences, Vol. 211, Article 04005, pp. 1-11, doi:

10.1051/e3sconf/202021104005

[7] Elisa Oyj, Suomen yrittäjät ry, Prior Konsultointi Oy (2017). ’Suomalaisten pk-yritysten digitaalisuus 2017’, Yrittäjät, https://www.yrittajat.fi/suomen- yrittajat/tutkimukset/digitalisaatiotutkimukset/suomalaisten-pk-yritysten-digitaalisuus- 2017

[8] Elisa Oyj, Suomen yrittäjät ry, Prior Konsultointi Oy (2018). ’Suomalaisten pk-yritysten digitaalisuus 2018’, Yrittäjät, https://www.yrittajat.fi/suomalaisten-pk-yritysten- digitaalisuus-2018-607476

[9] Saam, M., Viete, S. and Schiel, S. (2016) “Digitalisierung im Mittelstand: Status Quo, aktuelle Entwicklungen und Herausforderungen”. Tutkimusraportti. ZEW-Gutachten und Forschungsberichte, http://hdl.handle.net/10419/145963

[10] Tilastokeskus (2021) Yritykset, Tilastokeskus,

http://www.tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_yritykset.html (Haettu: 7. huhtikuuta 2021).

[11] Financial Management | Oracle, https://www.oracle.com/erp/what-is-financial- management-

system/#link1https://search.proquest.com/openview/f4cece5611cd7d5a21149546d7fe5bd2/

1?pq-origsite=gscholar&cbl=38751 (Haettu: 9. huhtikuuta 2021).

[12] Oy, E. P. (2015) ”FINLEX ® - Ajantasainen lainsäädäntö: Kirjanpitolaki 1336/1997”.

Oikeusministeriö, Edita Publishing Oy,

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1997/19971336 (Haettu: 8 huhtikuuta 2021).

[13] Matt Tarpey (2020) “A Brief History of Digitization | Exela", https://www.exelatech.com/blog/brief-history-digitization (Haettu: 19. huhtikuuta 2021).

[14] Itkonen, J., "Kiihdyttääkö digitalisaatio talouskasvua?" (2015), Euro ja talous, https://www.eurojatalous.fi/fi/blogit/2015-2/kiihdyttaako-digitalisaatio-talouskasvua/

(Haettu: 3. helmikuuta 2021).

[15] Definition of Digitalization - Gartner Information Technology Glossary, Gartner, https://www.gartner.com/en/information-technology/glossary/digitalization (Haettu: 3.

helmikuuta 2021).

[16] Clark, T. (2017) SAP BrandVoice: New Research Finds Customer Experience At The

Heart Of Digital Transformation, Forbes,

https://www.forbes.com/sites/sap/2017/07/13/why-digital-leaders-focus-on-customer- experience/ (Haettu: 3. helmikuuta 2021).

[17] "Digitalisation and productivity: A story of complementarities | OECD Economic Outlook, Volume 2019 Issue 1 | OECD iLibrary" (2019), https://www.oecd- ilibrary.org/sites/5713bd7d-en/index.html?itemId=/content/component/5713bd7d-en (Haettu: 3. helmikuuta 2021).

[18] Productivity - Multifactor productivity - OECD Data, the OECD, http://data.oecd.org/lprdty/multifactor-productivity.htm (Haettu: 8. huhtikuuta 2021).

[19] "Digitalisation and productivity: In search of the holy grail – Firm-level empirical evidence from EU countries | READ online", OECD iLibrary, https://read.oecd- ilibrary.org/economics/digitalisation-and-productivity-in-search-of-the-holy-grail-firm- level-empirical-evidence-from-eu-countries_5080f4b6-en

[20] Andrews, D., C. Criscuolo and P. Gal (2016), “The Best versus the Rest: The Global Productivity Slowdown, Divergence across Firms and the Role of Public Policy”, OECD Productivity Working Papers, No. 5, OECD, Paris, http://dx.doi.org/10.1787/24139424.

[21] Schirrmacher, N.-B., Ondrus, J. and F. T. C. Tan (2018). “Towards a Response to Ransomware: Examining Digital Capabilities of the WannaCry Attack.” In: PACIS 2018 Proceedings, Paper 210

[22] Zhang, Y. et al. (2012) ‘A survey of cyber crimes’, "Security and Communication Networks", 5(4), pp. 422–437. doi: https://doi.org/10.1002/sec.331.

[23] Guo, Y. et al. (2018) ‘To sell or not to sell: Exploring sellers trust and risk of chargeback fraud in cross-border electronic commerce’, Information Systems Journal, 28(2), pp. 359–

383. doi: https://doi.org/10.1111/isj.12144.

[24] Beekhuyzen, J., Hellens, L. von and Nielsen, S. (2015) ‘Illuminating the underground:

the reality of unauthorised file sharing’, Information Systems Journal, 25(3), pp. 171–192.

doi: https://doi.org/10.1111/isj.12069.

[25] Lee, J. and Fedorowicz, J. (2018) ‘Identifying Issues for the Bright ICT Initiative: A Worldwide Delphi Study of IS Journal Editors and Scholars’, Communications of the Association for Information Systems, 42, doi: 10.17705/1CAIS.04211.

[26] Gimpel, H. and Schmied, F. ‘RISKS AND SIDE EFFECTS OF DIGITALIZATION:

A MULTI-LEVEL TAXONOMY OF THE ADVERSE EFFECTS OF USING DIGITAL TECHNOLOGIES AND MEDIA’.

[27] McNamee, R. (2019) ‘January 28th, 2019 | Vol. 193, No. 3 | U.S.’, Time, 17 January.

Available at: https://time.com/magazine/us/5505429/january-28th-2019-vol-193-no-3-u-s/

(Haettu: 9. huhtikuuta 2021).

[28] Mell, P. and Grance, T. (2011) "The NIST Definition of Cloud Computing", NIST Special Publication (SP) 800-145. National Institute of Standards and Technology. doi:

10.6028/NIST.SP.800-145.

[29] Abdollahzadehgan, A. and Hussin, A. R. C. (no date) ‘The Organizational Critical Success Factors for Adopting Cloud Computing in SMEs’, p. 69.

[30] Shahamiri, S. R., Kadir, W. M. N. W. and Mohd-Hashim, S. Z. (2009) ‘A Comparative Study on Automated Software Test Oracle Methods’, in 2009 Fourth International Conference on Software Engineering Advances. 2009 Fourth International Conference on Software Engineering Advances, doi: 10.1109/ICSEA.2009.29.

[31] Mazzarol, T. (2005) ‘A Proposed Framework for the Strategic Management of Small’, Small Enterprise Research: The Journal of SEAANZ, 13, doi: 10.5172/ser.13.1.37.

[32] Oliveira, T. and Martins, M. R. (2010) ‘Understanding e-Business Adoption Across Industries in European Countries’, Industrial Management and Data Systems, 110, doi:

10.1108/02635571011087428.

[33] Small Business Websites in 2016: A Survey | Clutch.co (2016), https://clutch.co/web- designers/resources/small-business-websites-2016-survey (Accessed: 9. huhtikuuta 2021).

[34] Office 365. Available at: https://www.microsoft.com/fi-fi/microsoft-365/office-365/

(Haettu: 19. huhtikuuta 2021)

[35] Libre Office. Available at: https://fi.libreoffice.org/ (Haettu: 19. huhtikuuta 2021) [36] Google Workspace, https://workspace.google.com/ (Haettu: 19. huhtikuuta 2021)

[37] What are electronic services (2015) VATlive. Available at:

https://www.avalara.com/vatlive/en/eu-vat-rules/eu-vat-digital-services-moss/what-are- electronic-services-for-vat.html (Haettu: 21 April 2021).

[38] Holland, C. P. and Gutiérrez-Leefmans, M. (2018) ‘A Taxonomy of SME E-Commerce Platforms Derived from a Market-Level Analysis’, International Journal of Electronic Commerce, 22(2), pp. 161–201. doi: 10.1080/10864415.2017.1364114.

[39] Palkka.fi, https://www.palkka.fi/ (Haettu: 19. helmikuuta 2021).

[40] Pekkala, H., Lamminmäki, K., Kaihovaara, A., Halme, K. & Salminen, V., ‘Selvitys

julkisista yrityspalveluista’ (2016),

https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/74841/TEMjul_10_2016_web_1 1032016.pdf

[41] Neti, M. S. and Professor, A. (2011) Social Media and Its Role in Marketing.

https://www.ijecbs.com/July2011/13.pdf

[42] Australian Government, https://business.gov.au/online/social-media-for-business (Haettu: 29.4.2021)

[43] Gilmore, A., Gallagher, D., & Henry, S. (2007). E-marketing and SMEs: operational lessons for the future. European Business Review, doi: 10.1108/09555340710746482.

[44] Prenaj, B. (2016) ‘Social media as marketing tool for SMEs: opportunities and challenges’, Academic Journal of Business, Administration, Law and Social Sciences, 2, p 96.

[45] Facebook, https://www.facebook.com/business/pages/set-up/ (Haettu 29.4.2021)