151
K o k o u s s e l o s t e
SOSIAALILÄÄKETIETEELLINEN AIKAKAUSLEHTI 2016: 53 151–153
Kahdeksas Euroopan kansanterveys- kokous
Health in Europe – from global to local policies, methods and practices Milano 14–17.10.2015
Osallistujia konferenssissa oli 65 maasta yli 1500 ja kansalli- sen kokouksen osallistujat mu- kaan lukien lähes 3 000. Abst- raktien määrässä tehtiin kaik- kien aikojen ennätys, yli 1 350.
Kokous olikin täynnä erilaisia esityksiä, perinteisiä suullisia esityksiä, viiden minuutin pika- esityksiä ja posterikävelyitä.
Tänä vuonna kaikki posterit julkaistiin ensimmäistä kertaa pelkästään sähköisessä muo- dossa, joista osasta oli lyhyet esittelypuheenvuorot posterikä- velynä. Kaikkiin postereihin oli mahdollista tutustua koko kon- ferenssin ajan selaamalla niitä näytöiltä.
Jo ennen varsinaisen konfe- renssin alkua uudessa MiCo- konferenssikeskuksessa järjes- tettiin useita pre-konferensseja ja työkokouksia eri aihepiireis-
tä. Keskiviikkona 14.10. aihei- na oli esimerkiksi Euroopan alueen kansanterveyden edistä- misen palvelujen järjestäminen ja rahoitus, kestävän kehityk- sen ja tasapuolisuuden turvaa- minen terveyden edistämisessä ja lasten sekä nuorten tapatur- mien ehkäisy. Viimeksi mainit- tuun pre-konferenssiin liittyen European Child Safety Alliance (ECSA) julkaisi raportin ja hy- vien käytäntöjen oppaita eri- ikäisten lasten tapaturmien eh- käisystä ja eriarvoisuuden ka- ventamisesta.
Kahdeksan Euroopan kan- santerveyskonferenssi aloitet- tiin operettisävelin. Avajaisten pääpuhujana oli ansioistaan aateloitu Andy Haines Britanni- asta. Hänen aiheenansa oli pla- neetallinen terveys. Väestönkas- vu ylittää maapallon kestoky- vyn, joka uhkaa koko eliökun- nan terveyttä yhtä lailla kuin ilmaston lämpeneminen. Poh- joisamerikkalaisten kulutuksel- la tarvittaisiin viisi maapalloa ja länsieurooppalaistenkin kol- me maapalloa. Sir Andy nosti esille erityisesti arviolta seitse- män miljoonan ihmisen kuole- man vuosittain aiheuttavat il- mansaasteet, luonnonmullis- tukset ja eri syistä tapahtuva siirtolaisuus. Miten kansanter- veyden asiantuntijat voivat sit- ten näihin vaikuttaa? Mieliku- vituksen ja tietämyksen käyttä- minen ongelmien ratkaisemises- sa ja päätösten toimeenpanemi- sessa on yksi vastaus. Miten vähentää ruoan hävikkiä? Voi- daanko järkevällä rakentami- sella ehkäistä luonnonmullis- tusten aiheuttamia katastrofe- ja? Miten voidaan samanaikai- sesti vähentää maankäyttöä ja päästöjä, mutta samaan aikaan
varmistaa ruokavalion terveel- lisyys? Vastauksia saatiin vä- hemmän kuin kysymyksiä. Yh- deksi mahdollisuudeksi mainit- tiin verotuksen ja tukien käyt- täminen maapallon terveyden tukemisessa. Muistuttaapahan kovasti Suomen terveys kaikis- sa politiikoissa –periaatetta.
Yhtenä kokouksen teemana olivat globaalit terveysuhat. Eu- roopan kansanterveysyhdistys- ten järjestön presidentti Martin McKee korosti, että Euroopan- kin kohtaamat uhat on otettava tosissaan, ja ne ovat yhteydessä toisiinsa. Ilmastonmuutos on suuri ongelma, jolla on monia seurauksia: keskilämmön nousu lisää tartuntatauteja kuten ma- lariaa Euroopassa, johtaa kui- vuuden lisääntymiseen ja vesi- pulaan, joka puolestaan lisää ilmastopakolaisia... Pakolais- uus nähdään Euroopan ongel- mana, vaikka suurin osa maas- tansa paenneista onkin kehitty- vissä maissa, muistutti Martin McKee. Hän myös huomautti, että maahanmuutto parantaa vanhenevan Euroopan epäedul- lista väestöpyramidia.
Kuinka kansanterveydellä voidaan vastata näihin maail- manlaajuisiin uhkiin? Suurin osa maista vastaa terveysuhkiin kansallisella politiikalla. EU:lla on oma päätöksentekojärjestel- mänsä, mutta kansainvälisesti ei ole toimivaa järjestelmää YK:n mittavasta toiminnasta huolimatta. YK:n turvallisuus- neuvoston pysyvät jäsenet toi- mivat usein omien tai liittolais- ten etujen mukaan, ei maapal- lon etujen mukaan. Maailman terveysjärjestön ylin päättävä elin on maailman terveyskoko- us, jossa kullakin maalla on yksi ääni – oli kyseessä siis Kii-
152
na tai Malta. YK:n uusia kestä- vän kehityksen mittareita (Sus- tainable Development Goals) Martin McKee piti hyvinä ra- kennuspalikkoina uutta uljaam- paa maata rakennettaessa.
Ensimmäiseen puheeseen vastauksena Kansanterveysjär- jestöiden maailmanliiton WFPHA:n puheenjohtaja Men- gistu Asnake Etiopiasta ja toh- tori Kasturi Sen Britanniasta kommentoivat, että myös glo- baalissa terveyspolitiikassa on ristiriitaisia tavoitteita, joiden välillä on tehtävä valintoja.
Globaali tasa-arvo olisi määri- teltävä koko maailman näkö- kulmasta. Professori Scott L.
Greer Michiganin yliopistosta muistutti, että YK ja sen alajär- jestöt kuten WHO kyllä toimi- vat, mutta ei meidän kaikkien hyväksemme. Kun kehittyvät maat ovat äänestäneet rikkai- den maiden lisäpanostuksesta terveyteen, on koko järjestön budjetti jäädytetty vuosiksi.
Maiden välinen yhteistyö ja päätösten arvioiminen erilaisten vaihtoehtojen ja skenaarioiden perusteella ovat keinoja paran- taa globaalia terveyttä.
EUPHA:n kannanotto ja huoli ilmastonmuutoksen vai- kutuksista terveyteen ilmaistiin erillisessä lehdistötiedotteessa, jossa myös kehotettiin poliitti- sia johtajia sisällyttämään ter- veydelliset näkökohdat tulevan Pariisin United Nations Confe- rence on Climate Change (COP21) -huippukokouksen asialistalle.
Toisen kokouspäivän en- simmäinen pääpuhuja oli sveit- siläinen Ilona Kickbusch, joka jatkoi vuoteen 2030 ulottuvien kestävän kehityksen tavoittei- den esittelyä. Hän pohti, voi- daanko niiden avulla tavoitella talouskasvun oikeudenmukai- sempaa jakamista. Terveyden
osalta niissä korostetaan oikeu- denmukaisuutta ja terveyspal- veluiden ulottamista kaikille.
Myös terveyden ja hyvinvoin- nin sosiaaliset määrittelijät on nostettu keskeiseen asemaan.
Yhtenä edistysaskeleena Ilo- na Kickbusch piti YK:n vuonna 2016 järjestämää ensimmäistä Humanitarian Summit -huippu- kokousta. Jäsenmaiden on kes- kityttävä koko maailman hy- vinvoinnin edistämiseen, resurs- sien tasaisempaan jakoon ja investointien suuntaamiseen myös kehittyviin maihin. Hy- väntekeväisyydestä on siirryttä- vä oikeudenmukaisuuteen, oi- reisiin puuttumisesta järjestel- män kehittämiseen sekä tekni- nen apu on korvattava politii- kalla ja konkreettisilla toimilla.
Keskustelussa nostettiin toiste- tusti esille, ettei tiedon puute ole ongelma, vaan poliittisen tahdon puuttuminen.
Sekä Ilona Kickbusch että häntä seuranneet puhujat Geor- ge Morris ja Tim Lang toivat esiin tarpeen integroida keskus- telua ihmisten ja ekosysteemin hyvinvoinnista, koska kansan- terveys ja ympäristön tila ovat erottamattomasti linkittyneitä.
Puheenvuoroissa kaivattiin muun muassa aidosti monitie- teellistä otetta ja eri näkökul- miin tutustumista. Tim Lang esitti, että erityisesti ruokapoli- tiikassa yhdistyvät kansanterve- ys- ja ympäristönäkökulmat.
Esimerkiksi ekologisen kestä- vyyden huomioiminen ravitse- mussuosituksissa on yksi tapa integroida näitä näkökulmia.
Kokous myös päättyi kan- santerveyslaitosten järjestön (ASPHER) keskusteluun kan- santerveystyöntekijöistä glo- baalisissa haasteissa. Keskuste- lua johti ASPHER:n uusi pu- heenjohtaja Jacqueline Müller- Nordhorn Berliinistä. Alustuk-
set koskivat niin viimevuotista Länsi-Afrikan Ebola-kriisiä kuin Itä-Euroopan romaneille kohdistettuja terveyspalveluita.
Keskustelussa nostettiin erityi- sesti keinoja, miten opiskelijat saataisiin kiinnostuneeksi kan- sainvälisistä terveysasioista.
Keinoina mainittiin kenttätyö- hön osallistuminen, globaalien terveysasioiden nostaminen esille opetuksessa ja – puolit- tain leikillä – voimassa olevan passin ja lentoyhtiöiden bonus- korttien hankkiminen jo opis- keluaikoina. Välillä keskustelu koski vain lääkäreitä, mutta lopussa huomioitiin myös muut kansanterveystyötä tekevät am- mattiryhmät.
Globaalien uhkien ja kestä- vyysteemojen lisäksi kokouk- sessa käsiteltiin tieteellisten tu- losten saattamista käytäntöön.
EUPHA on päättänyt, että jat- kossa sen toiminnassa keskity- tään aiempaa enemmän tulos- ten saattamiseen käytäntöön.
Martin McKee listasi monia syitä, miksi tutkijat ovat huo- noja markkinoimaan tutkimus- tensa tuloksia: julkaisemispro- sessi voi kestää vuosia. Tutki- musrahoitusta saa julkaisujen määrän, ei tulosten vaikutta- vuuden mukaan. Moni tieteelli- nen julkaisu on kieleltään ja terminologialtaan kaukana jo- kapäiväisestä elämästä, eikä viestin perillemenosta ole takui- ta. Myös viestintä vaikuttaa:
kielteiset uutiset menevät pa- remmin läpi julkisuuteen kuin myönteiset. Nämä harhat on otettava huomioon niin viestin- nässä kuin viestien tulkinnassa.
Martin McKee vielä varoitti, että viestintuojan taustat on ol- tava tiedossa. Viestin sisältöön ja vaikutuksiin vaikuttaa huo- mattavasti se, tuleeko se tutki- jalta vai lobbaajalta. McKee myös korosti valtioiden oman
153
tiedontuotannon tarpeellisuutta kalliin, usein yksinkertaistetun ja intressiristiriitojen vaivaa- man konsulttitiedon ostamisen sijaan.
Seuraava konferenssi 9–12.11.2016 Wienissä, joten luvassa saattaa olla valssia, Sa- cher-kakkuja ja parrakkaita naisia teemalla All for Health – Health for all. Sitä seuraava- na vuonna 2017 ollaankin lähi- naapurissa eli Tukholmassa.
Tätä ennen Maailman kansan- terveysjärjestöjen liitto WFPHA – jonka jäsen Sosiaalilääketie- teellinen yhdistyskin on – jär- jestää 50-vuotisjuhlakokouk- sensa huhtikuussa 2017 Austra- lian Melbournessa.
ansku holsTila
VTM, tohtorikoulutettava Helsingin yliopisto, Kansanterveystieteen osasto
ulla koRpilahTi
Th, TtM, kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
Hyvinvointi-osasto, Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yksikkö
salla-MaaRiT volanen
FT, tutkija
Folkhälsanin tutkimuskeskus Helsingin yliopisto,
Kansanterveystieteen osasto
hannaMaRia kuusio
FT, erikoistutkija
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
Yhdenvertaisuus ja osallisuus -yksikkö
Mika GissleR
Professori
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
Tietopalvelut-osasto, Tilastot ja rekisterit -yksikkö
