• Ei tuloksia

Mukana lapsiperheiden arjessa 2018

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Mukana lapsiperheiden arjessa 2018"

Copied!
48
0
0

Kokoteksti

(1)

Mukana lapsiperheiden arjessa 2018

__________________________________

(2)

Julkaisija

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tampereen osasto ry Tiiliruukinkatu 1

33200 Tampere (03) 213 0721

http://tampere.mll.fi

Valokuvat

MLL Tampereen osasto ry Paino

Kirjapaino Öhrling Oy

(3)

3

Sisällys

Sisällys ... 3

Mannerheimin Lastensuojeluliitto edistää lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia ... 4

Toimintamme perustuu asiakkaiden tarpeisiin ... 6

Vaikutuksia ja vaikuttavuutta ... 7

Tampere toimintaympäristönä ... 9

Lapsi- ja perhetyö ... 10

Harrastusryhmät ... 18

Monikulttuurinen ystävä- ja perhetyö ... 21

Eropalvelut... 24

Vertaisryhmät ... 29

Nuorisotyö ... 32

Kannanotot ... 35

Viestintä ... 35

Tapahtumat ... 36

Vapaaehtoiset mahdollistavat monipuolisen toimintamme………..38

Yhteistyössä ja kumppanuudessa on voimaa ... 39

Hallinto ... 41

MLL Tampereen osasto Lapsiperheiden palvelujen muutosohjelmassa (LAPE) ... 44

MLL Tampereen Kiinteistöt Oy. ... 45

MLL Tampereen osaston talous ... 46

(4)

4

Mannerheimin Lastensuojeluliitto edistää lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia

Tavoitteena on,

että Suomi on lapsiystävällinen yhteiskunta, jossa lapsen etu asetetaan etusijalle ja jossa lapset ja nuoret voivat hyvin. MLL on lasten, nuorten ja perheiden arjen asiantuntija. MLL on innovatiivinen kehittäjä ja vahva vaikuttaja. Olemme luotettava ja ketterä kumppani sekä vapaaehtoistyön to- teuttaja. MLL tarjoaa innostavan ja arvostavan osallistumisympäristön vapaaehtoistoiminnalle lasten, nuorten ja perheiden kanssa.

Arvot

Lapsen ja lapsuuden arvostus Yhteisvastuu

Inhimillisyys Yhdenvertaisuus

(5)

5

Toimintaperiaatteita

Toimimme avoimesti ja toimintaamme on helppo tulla mukaan. Tavoitamme erilaiset, eri-ikäiset ja erilaisessa elämäntilanteessa olevat lapset, nuoret ja perheet. Yhdessä tekeminen luo iloa, osalli- suutta ja luottamusta koko yhteiskuntaan. Rakennamme lapsiystävällistä yhteiskuntaa yhteistyös- sä kumppaneiden kanssa.

Kohtaamme lapset, nuoret, vanhemmat ja isovanhemmat aktiivisina toimijoina ja tekijöinä. Kehi- tämme lasten, nuorten ja perheiden mahdollisuuksia vaikuttaa, suunnitella, toimia sekä osallistua päätöksentekoon omaa elämäänsä ja elinympäristöään koskevissa asioissa.

Teemme lasten, nuorten ja perheiden arkea sekä kokemuksia näkyväksi. Torjumme yksinäisyyttä, ulkopuolisuutta ja syrjäytymistä tarjoamalla kaikille avoimia maksuttomia kohtaamispaikkoja sekä yksilöllistä että yhteisöllistä tukea lapsille, nuorille ja heidän perheilleen.

Teemme töitä sen hyväksi, että lapsilla, nuorilla ja lapsiperheillä on tukenaan turvallisia aikuisia, vertaisryhmiä ja lähiyhteisöjä. Olemme lasten, nuorten ja perheiden arjen tukija ja arjen tuen asi- antuntija.

MLL Tampereen osasto korostaa toiminnassaan

Ihmisläheisyyttä

Lapsen ja lapsuuden arvostamista

Osallisuuden edistämistä ja kaikkia näitä arvoja leikkaavaa iloa

MLL Tampereen osaston visio

Olemme toiminnallisesti vahva, haasteisiin tarttuva ja uutta luova MLL:n yhdistys.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tampereen osasto ry tarjoaa monipuolisia palveluja ja runsaasti osallistumisen mahdollisuuksia erilaisille lapsiperheille.

MLL Tampereen osastolla oli vuonna 2018

• Kaksi toimintapistettä: Laivapuiston perhetalo Tampereella ja Pereenkulman perhekeskus Pirkkalassa

• Yli 40 erilaista toimintakokonaisuutta

• 11 kuukausipalkalla ja 5 tuntipalkalla olevaa työntekijää

• Noin 300 vapaaehtoista

• 406 henkilöjäsentä

• Yli 45 000 kävijää kaikessa toiminnassa yhteensä

(6)

6

Toimintamme perustuu asiakkaiden tarpeisiin

MLL korostaa, että jokaisella lapsella on oikeus hy- vään lapsuuteen ja että hyvinvointi rakentuu lapsuu- dessa. Tampereen osaston toiminta perustuu ja on aina perustunut asiakkaiden tarpeisiin. Toiminnan suunnittelu tapahtuu moniammatillisissa ryhmissä, jolloin kehittämisen lähtökohtana on myös laaja- alainen näkemys yhteiskunnallisesta muutoksesta ja lapsiperheiden asemasta. Pyrimme matalan kynnyk- sen toimintaan, tarjoamaan pääsääntöisesti asiakkail- le maksutonta toimintaa ja pitämään kohtaamisen keskiössä tänä digitalisaation aikakautena.

Kurkistus historiaan kertoo, että asiakkaiden tarpei- siin on todellakin vastattu aina. MLL Tampereen osas- to käynnisti tutorkoulutuksen 1994 aikana, jolloin Tampereella siirryttiin luokattomaan lukioon. Ensim- mäinen koulutuskokeilu toteutettiin Sammon lukion kanssa ja heti seuraavana vuonna mukaan tulivat muutkin lukiot, myöhemmin niin teknillinen opisto kuin ammattikorkeakoulukin.

Vuonna 1989 Tampereen osasto käynnisti keskosperheille suunnatun vertaisryhmätoiminnan TAYS:ssa. Toimintaidean synnytti kunniapuheenjohtajamme Jarmo Visakorpi ja silloinen TAYS:n vastasyntyneiden teho-osaston lastenhoitaja Terttu Ollikainen. Vuonna 2019 on aika juhlistaa 30- vuotiasta keskoskerhotoimintaa.

Yhteiskunnassa on tapahtunut merkittäviä muutoksia, jotka vaikuttavat lasten, nuorten ja perhei- den hyvinvointiin. Vaikka entistä useampi voi hyvin, perheiden hyvinvointierot ovat jyrkentyneet.

Perherakenteet ja perheiden käsite ovat nykyään hyvin monimuotoisia. Kiusaaminen, yksinäisyys ja mielenterveysongelmat ovat liian monen lapsen arkea. Suomesta on tullut monikulttuurinen maa ja maahanmuuttajien määrä kasvaa tulevaisuudessa edelleen.

Merkittäviä toimintamuotoja tässä ajassa ovat Tampereen osaston kehittämät monipuoliset palve- lut erotilanteisiin. Eropalveluiden työntekijämme tapaavat eroa pohtivia, eronneita ja uusperheis- sä eläviä lapsiperheiden vanhempia sekä vanhempiensa eron kokeneita nuoria, jotka kaipaavat tietoa, palveluohjausta tai keskusteluapua. Pyrimme palvelemaan nopealla kynnyksellä eroasioissa ilman pitkää jonotusaikaa. Siitä esimerkkinä perhetapaamistoiminta, jossa tarjotaan eroperheille kodinomainen paikka, jossa tavata ja viettää aikaa yhdessä lapsen kanssa.

Monikulttuurinen ystävä- ja perhetyö on yksi tärkeä vastaus tämän päivän asiakastarpeisiin. Ystä- väksi maahanmuuttajaäidille -toiminnan tarkoituksena on tukea muualta Suomeen muuttaneiden naisten ja äitien kotoutumista ja suomen kielen oppimista. Toiminnassa yhdistetään suomea pu- huvia vapaaehtoisia naisia sekä maahanmuuttajataustaisia naisia ystäväpareiksi. Kyseessä on vas- tavuoroinen ystävyyssuhde, jossa molemmilla on mahdollisuus oppia toisiltaan ja tutustua toisten- sa kulttuureihin ja tapoihin.

(7)

7 Koko maailman tarinateltta -toiminta innostaa satujen lukemiseen yli kielimuurien. Toiminnalla vahvistetaan kielitaidon kehitystä ja kielen oppimista. Voit tukea toimintaamme lahjoittamalla erikielisiä kirjoja tarinatelttaan. Itse olen kantanut korteni kekoon ja tuonut lastenkirjoja mm. Liet- tuasta, Tanskasta, Kiinasta ja Malesiasta.

Vaalit lähestyvät ja siinä kohtaa meillä jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa lastemme tulevaisuu- teen. Ehdokkailta kannattaa kysyä, minkälaisia uudistuksia he ajavat on sitten kyse perhevapaa- tai sosiaaliturvauudistuksesta. Lainsäädäntöön tulee myös kiinnittää huomiota – lapset tarvitsevat puolustajia eduskuntaan.

Kiitos kuluneesta vuodesta taitavalle henkilökunnallemme, yli 300 vapaaehtoiselle sekä yhteistyö- kumppaneillemme!

Jaana Kaartinen Puheenjohtaja

Vaikutuksia ja vaikuttavuutta

Mannerheimin Lastensuojelulii- ton Tampereen osaston kulunut vuosi 2018 on sisältänyt jälleen hyvin monipuolista toimintaa, jonka puitteissa olemme eläneet lasten, nuorten ja perheiden matkassa erittäin moninaisissa arjen tilanteissa. Yhteistä työ- tämme ammattilaistemme rin- nalla toteuttaa mittava vapaaeh- toisten joukko. Tunnelma on positiivinen, viihtyisä ja päiviin sisältyy paljon iloa. Mutta raapu- tetaanpa hiukan pintaa syvem- mälle. Keräämme palveluitam- me käyttäviltä ja kaikkeen toi-

mintaamme osallistuvilta säännöllisesti palautetta. Haluan nostaa esille muutamia esimerkkejä siitä, miten vastaajat kokevat osallistumisensa toimintaamme.

Vastaajien mielestä:

Meille on mukava tulla. Kävijät voivat kokea olevansa tervetulleita. Se näkyy esimerkiksi siten, että paikalla on joku tervehtimässä ja toivottamassa tervetulleeksi. Meillä on viihtyisät tilat ja siistiä.

Palautteissa lukee, että on tuntunut hyvältä, kun vastaan tuleva henkilö, kouluttaja, auttaja hymyi- lee tai näyttää iloiselta.

Vapaaehtoisen ystävän saaneista maahanmuuttajaäideistä suurin osa kokee yksinäisyyden tun- teen vähentyneen. He kokevat, että toiminnasta on ollut hyötyä siihen, että heidän suomen kielen

(8)

8 taitonsa on kohentunut. Jotkut kokevat, että ystävätoiminnan kautta heidän on helpompi hakeu- tua muuhunkin toimintaamme, koska he ovat oppineet luottamaan meihin.

Toimintamme kautta tutustuu muihin samassa elämänvaiheessa oleviin perheisiin. Lapset saavat leikkikavereita ja aikuiset juttuseuraa. Uudet tuttavuudet toiminnan parissa johtavat myös siihen, että yhteyttä pidetään toinen toisiinsa toiminnan ulkopuolellakin.

Keskustelu ja ajatusten vaihto toisten kanssa virkistää ja tuo sisältöä elämään. Osallistuminen toi- mintaan tuo vaihtelua kotona olemisen arkeen ja Kahvila Messin palvelut tarjoavat kaivatun va- paahetken ruoanlaitosta.

Eräs äiti kiteytti: ”Ihanaa, että välillä aivotkin saa töitä.”

Lapset oppivat uusia asioita ja saavat mukavaa tekemistä muiden lasten kanssa. Lasten mielestä kerhossa on kivaa ja meillä on enemmän legoja kuin kotona.

Toiminnan kautta on innostuttu omatoimiseen liikuntaan enemmän.

On kierrätetty ruokareseptejä, säästetty hankinnoissa kierrättämällä lastenvaatteita ja tarvikkeita.

Useat nuoret ovat viestittäneet, että tuntuu hyvältä, kun joku on kiinnostunut heidän ajatuksis- taan ja mielipiteistään ja puhuu heidän kanssaan heille tärkeistä asioista. Nuoret ovat oppineet hyväksymään erilaisuutta. Nuoret ovat saaneet onnistumisen kokemuksia ja toiminta on tuottanut heille iloa.

Koulutukset ja vanhemmille suunnatut tilaisuudet ja kohtaamiset ovat paitsi lisänneet tietoa, aut- taneet myös jaksamisessa ja avartaneet ymmärrystä lasten näkökulmasta.

Eräs opiskelija sanoi, että muutama viikko täällä opetti hänelle enemmän kuin koko opiskelun ai- kana saatu tieto taloushallinnosta.

Vapaaehtoiset ovat kokeneet saavansa sisältöä elämäänsä, mielekästä tekemistä, uusia kokemuk- sia, jotka ovat rikastuttaneet heidän elämäänsä.

Monet ovat kokeneet tärkeäksi huomata, etteivät he ole ainoita, jotka pohtivat jotain tiettyä on- gelmaa tai asiaa.

On tärkeää tavata kohtalotovereita ja huomata, ettei ole ainoa.

Erään toisen yhdistyksen toimihenkilö sanoi, että on ollut tärkeää saada jakaa tuntojaan, koska se on selkiyttänyt myös omia ajatuksia.

Toiminnallamme on monenlaisia merkityksiä. Kaikkea ei voi mitata numeroilla eikä euroilla.

Selvää on, että toimintamme on vaikuttavaa. Sen mahdollistaa osaava ja sitoutunut henkilökun- tamme ja sydämellään tehtävälleen omistautuneet vapaaehtoiset. Lausun lämpimän kiitoksen jokaiselle toimintamme toteuttamiseen osallistuneelle. Olette tärkeitä ja sillä, mitä te teette, on merkitystä! Kiitos.

Kaija Reiman-Salminen Toiminnanjohtaja

(9)

9

Tampere toimintaympäristönä

Tampereen kaupungin perustuskirja on allekirjoitettu 1.10.1779. Tampere on Suomen kolmannek- si suurin kaupunki, jonka väkiluku on kasvanut tasaisesti. Asukkaita Tampereella oli 231 853. Kau- pungin strategiassa on asetettu vuosittaiseksi kasvutavoitteeksi 1,4 %. Tampere on Pirkanmaan maakuntakeskus ja kaupungilla on seitsemän rajanaapuria: Ylöjärvi, Nokia, Pirkkala, Lempäälä, Kangasala, Orivesi ja Ruovesi. Naapuruus ja helpot kulkuyhteydet näkyvät MLL Tampereen osaston toiminnassa siten, että esimerkiksi perhekahviloissa vierailee säännöllisesti perheitä myös naapu- rikunnista. Monet palvelumme, kuten eropalvelut tai vertaistoiminta, saavuttavat asiakkaita koko Pirkanmaan maakunnan alueelta, osittain valtakunnallisesti. Tampere on innovaatio- ja teknolo- giakaupunki sekä kulttuuri- ja teatterikaupunki.

Tampere on jaettu viiteen palvelualueeseen. Lapsiperheiden palveluiden muutosohjelmassa (LA- PE) Pirkanmaan maakunta jaettiin viiteen perhekeskusalueeseen, joilla perhekeskuspalveluja tuo- tetaan. MLL Tampereen osaston toimipaikat Laivapuiston perhetalo ja Pereenkulman perhekeskus sijaitsevat molemmat Pirkanmaan keskisellä perhekeskusalueella. Tuotamme lisäksi ns. jalkautuvia palveluita muille perhekeskusalueille. Koko Pirkanmaata palveleva Eron ensiapupiste on MLL Tam- pereen osaston toimintaa ja sijaitsee Laivapuiston perhetalossa.

Tampere on opiskelijakaupunki. Tampereen teknillisen yliopiston, Tampereen yliopiston ja Tampe- reen ammattikorkeakoulun yhteenliittymä aloitti 1.1.2019. Tavoitteena on, että 2019 näissä kor- keakouluissa opiskelijoiden määrä olisi 35 000. MLL Tampereen osastolla on runsaasti opiskelijoita toiminnassa mukana, olemme haluttu harjoittelupaikka ja toimintamme tarjoaa runsaasti aiheita erilaisiin opinnäytetöihin.

Tampereen hyvinvointisuunnitelmassa kiinnitetään huomiota mm. lasten ja nuorten ruokakasva- tukseen ja fyysisen aktiivisuuden lisäämiseen, joten tavoitteena on ylipäätään terveystottumusten edistäminen. Suunnitelmassa korostetaan matalankynnyksen liikuntamahdollisuuksien saatavuut- ta ja kaavoituksessa kävely- ja pyöräilymahdollisuuksien huomioimista. Nämä tavoitteet näkyvät myös MLL Tampereen osaston toiminnassa. Merkittävä havainto on, että väkivallan tai uhkailun kohteeksi joutuneiden osuus on kasvanut. Kaupungin hyvinvointisuunnitelmassa tehtävänä on turvallisuuden parantaminen, joten siihen tuleekin kiinnittää huomiota monella eri tasolla. Koke- mus yksinäisyydestä on myös kasvanut, se näkyy myös kouluterveyskyselyssä. Nämä teemat tule- vat esiin erityisesti nuorisotyössä tunnetaitokoulutuksissa ja monikulttuurisessa ystävätoiminnas- samme. MLL Tampereen osasto on ottanut huomioon toimintansa toteuttamisessa paitsi MLL:n tavoitteet, myös toimintaympäristönämme Tampereen kaupungin tavoitteet. Tavoitteenamme ollut leikkipuiston säilyttäminen Eteläpuiston kaavassa, vaikka sen paikalle on suunniteltu kerros- taloja. Kaavan saamasta runsaasta kritiikistä johtuen, Eteläpuiston rakentamista on siirretty.

Tampereella toimii lukuisia järjestöjä, yhdistyksiä ja yhteisöjä. Tampereelle on muodostunut hyvä yhteistyön kulttuuri eri toimijoiden välille. Voimme olla ylpeitä siitä, että monet toimintamuodois- tamme toteutetaan tiiviissä yhteistyössä julkisten palveluiden ja muiden yhdistysten kanssa.

Tutkimusten mukaan Tampere on Suomen vetovoimaisin matkailu-, asuin- ja opiskelukaupunki (Taloustutkimus).

(10)

10 MLL Tampereen osasto oli hankekumppani Lapsiperheiden palveluiden muutosohjelmassa (LAPE).

Se oli yksi hallituksen kärkihankkeista, joka päättyi 2018 lopussa. MLL Tampereen osasto on mu- kana hankkeessa koordinoimassa eropalveluita osaksi perhekeskusmallia.

Lapsi- ja perhetyö

Lapsi- ja perhetyön tavoitteena on edistää lapsen ja perheen hyvinvointia, terveyttä ja lapsen kas- vua tarjoamalla mm. avoimen varhaiskasvatuksen palveluita, yhteisöllisyyttä ja vertaisuutta tuke- via avoimia kohtaamispaikkoja. Erilaisten kohtaamispaikkojen tärkeimpiä funktioita on sosiaalisten verkostojen luominen pienten lasten vanhempien välille. Kohtaamispaikkaan on helppo ja mukava tulla, jutella muiden vanhempien kanssa ja samalla lapset saavat ikäisiään leikkikavereita. Toiminta perustuu vertaisuuteen, mutta ohjatun toiminnan puitteissa erityisesti varhaisen vuorovaikutuk- sen tukeminen ja vanhemmuuden vahvistaminen ovat myös toiminnan keskeisiä tavoitteita.

Toiminnassamme kohtaamme runsaasti erilaisia perheitä tavallisessa arjessa. Strategian mukaises- ti toiminnassa huomioitiin sosiaalisten taitojen vahvistaminen, terveys ja hyvinvointi. Asiakaskun- tamme on monikulttuurista ja monimuotoista. Erilaisissa perhekerhoissa käy äitejä, isiä ja isovan- hempia yhdessä lasten kanssa.

Toiminnassa on tärkeää, että ilmapiiri on sellainen, että jokainen kävijä, lapsi tai aikuinen, kokee olevansa tervetullut mukaan. Toiminta ei edellytä osallistumista ohjattuihin toimintatuokioihin, vaan jokainen voi valita, mikä itseä kiinnostaa. Jotkut haluavat olla mukana kaikessa mahdollisessa, toiset tulevat vain juttelemaan muiden kanssa, jotkut ruokailemaan ja leikittämään lapsia. MLL Tampereen osaston perhekahviloissa, -kerhoissa ja vauvakerhoissa osaston ammattilaiset ja va- paaehtoiset työskentelevät rinnakkain.

Perhekahviloiden/-kerhojen toimintaa on kehitetty eriyttämällä toimintaa eri kohderyhmille. Tar- jolla oli kaikille avoimia perhekahviloita ja perhekerhoja, vauvakerho vauvaperheille ja Nuput- kahvila keskosperheille. Ryhmien toimintaa suunnitellaan ja kehitetään asiakkaiden toiveiden ja palautteen perusteella. Toiminnan saatavuuteen on kiinnitetty huomiota: toiminta on maksutonta ja sitä järjestetään viikoittain Laivapuistossa ja Pereenkulmalla. Nuput-kahvila kokoontuu iltaisin.

Toinen merkittävä lapsi- ja perhetyön kokonaisuus muodostuu lasten päiväkerhotoiminnasta. MLL Tampereen osasto on yksi Tampereen kaupungin ja Pirkkalan kunnan avoimen varhaiskasvatuksen palvelujen tuottajista. MLL Tampereen osastolla oli kolme kerhoa, joissa kussakin oli 15 lasta, yh- teensä 45 kerhopaikkaa. Lapset olivat kerhossa kahtena päivänä viikossa ja suuri osa perheistä kävi sen lisäksi perhekahviloissa ja avoimissa perhekerhoissa. Laivapuiston perhetalon ja Pereenkulman perhekeskuksen päiväkerhot täyttävät Tampereen kaupungin ja Pirkkalan kunnan kerhotoiminnal- le asettamat kelpoisuus- ja laatukriteerit. Perheillä on mahdollisuus saada sekä Tampereen kau- pungilta että Pirkkalan kunnalta palveluseteli. Kipparit-kerhot on tarkoitettu 2–5-vuotiaille lapsille.

Kerhotoiminta on hyvä vaihtoehto lapselle, joka ei tarvitse kokopäivähoitoa, vaan muuta säännöl- listä ryhmätoimintaa. Leikki ja monipuolinen toiminta on tärkeää. Kerhopäivän pituus on 3 tuntia.

Jokaisena kerhopäivänä ulkoillaan noin puoli tuntia. Kerhopäivään sisältyy myös pieni välipala.

(11)

11

Jututtamo

Jututtamo on vanhemmille tarkoitettu vertaisryhmä. Jututtamossa on erityinen tapa synnyttää keskustelua vanhempien kesken, eli jututtaa.

Asioita tarkastellaan lapsilähtöisesti ja monesta eri näkökulmasta.

Vertaisryhmässä on tärkeää avoimuus, tasa-arvoisuus, luottamuksellisuus ja toisten kunnioittami- nen.

Jututtamo on Mannerheimin Lastensuojeluliiton kehittämä toimintamalli, jossa keskeistä on men- talisaation huomioiminen ohjaustavassa. Se tarkoittaa sitä, että keskustelussa pidetään lapsen näkökulma keskeisenä vanhempien omien kokemusten rinnalla.

Vauvakerho

Vauvakerho on avoin kohtaamispaikka, jonne voi tulla ilmoittautumatta silloin kun itselle parhai- ten sopii. MLL Tampereen osastolla toimii vauvakerho kerran viikossa sekä Laivapuiston perheta- lossa että Pereenkulman perhekeskuksessa. Vauvakerhossa käyvät ovat pääsääntöisesti ensimmäi- sen lapsensa saaneita vanhempia, mutta joukossa on myös vanhempia, joilla on jo muitakin isom- pia lapsia. Joskus vauvakerhoon on voinut tulla vanhemman ja lapsen mukana myös isovanhempi.

Vanhemmat ovat kertoneet, että tulevat vauvakerhoon monestakin eri syystä. Toiminta tarjoaa paikan, jossa voi solmia sosiaalisia verkostoja ja jakaa kokemuksia samassa elämäntilanteessa ole- vien kanssa. Kerhotoiminta tuo myös rytmiä arkeen, sillä kotoa tulee lähdettyä helpommin liikkeel- le, kun on paikka, johon on helppo tulla vauvaikäisen kanssa. Kerhopäivänä voi myös levähtää het- ken Laivapuiston imetyshuoneessa ja nauttia Kahvila Messin antimista.

Jokaisella kokoontumiskerralla on kuulumiskierros, jossa voidaan jakaa päällimmäiset tunnelmat.

Vauvakerhossa on aina myös lyhyt ohjattu toimintatuokio. Toimintatuokioiden aiheet ja ideat ke- rätään vanhemmilta ja siten osallistetaan heidät toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen. Laulut ja lorut ovat vauvaperheille tärkeitä ja yhdessä musisointi saa hymyt pienten kasvoille. Vauvaker- hossa on myös kokeiltu sormivärejä, jumpattu, tanssittu ja vaihdettu ajatuksia erilaisista aiheista, vaikkapa sormiruokailusta Jututtamossa. Jututtamo järjestetään lähes joka kuukausi. Välillä ker- hossa käy myös vierailijoita, ja asiantuntija-alustukset vauvahieronnasta ja vauvaviittomista kerä- sivät paljon väkeä.

Vauvakerhon asiakaskunta on monikulttuurista ja vuoden aikana meillä oli myös erityisesti moni- kulttuurisuuteen liittyvää ohjelmaa. Keväällä monikulttuurisen työn koordinaattori Essi Pakarinen laulatti perheitä eri kielillä ja avustajamme Hannan leipoi pitaleipiä. Kesäkuun alussa vauvakerhon yhteydessä järjestettiin TAITEn ja Sanataideyhdistys Yöstäjän monikulttuurinen runokerho, joka ohjattiin sekä suomeksi ja arabiaksi. Lorut ja runot keräsivät suuren joukon vauvaperheitä nautti- maan yhdessäolosta eri sanojen ja rytmien äärellä.

Perhekahvila ja perhekerho

Kaikille avoin perhekahvila toimi Laivapuiston perhetalossa tiistaisin 10–14. Avoin perhekerho on avoinna Pereenkulman perhekeskuksessa joka keskiviikko klo 9–12. Toimintaan sisällytettiin oh- jelmaa joka viikko erilaisin teemoin.

(12)

12 Laivapuiston perhetalon vauvakerhossa ja perhekahvilassa on ollut useita vapaaehtoisia isovan- hempia leikkimässä ja touhuamassa perheiden kanssa.

Satujen ja lorujen maailmaan on sukellettu pöytäteatterin, nukketeatterin, sadunkerronnan ja lo- rupussin avulla. Koko maailman tarinateltta on innostanut lapsia myös omien kertomusten luomi- seen ja siellä saa halutessaan taltioida oman tarinansa osaksi MLL Tampereen osaston Kaiken maa- ilman tarinoita -kokoelmaa. Oman sadun on voinut tarinankerronnan lisäksi myös piirtää.

Perhekahvilassa / perhekerhossa Jututtamo järjestetään kerran kuukaudessa. Jututtamoissa on keskusteltu lapsiperheitä koskettavista aiheista lapsen näkökulmaa esillä pitäen. Aiheet ovat vaih- delleet vanhempien jaksamisesta ja rooleista uhmaikään ja päivähoidon aloitukseen. Nuorisotyön koordinaattori Outi Ritari-Alho johdatteli vanhemmat tunnetaitojen pariin ja perhetyön koordi- naattori Anne Haringin kanssa pohdittiin vanhempien yhteistä aikaa lapsiperheissä. Vanhemmilta kerätään Jututtamoissa aina palautetta ja aiheita valitaan asiakkaiden toiveiden mukaan. Moni kokee tärkeänä kokemusten jakamisen toisen samassa elämäntilanteessa olevan kanssa. Vertais- tuen voimin voi jaksaa paremmin kiukuttelevaa uhmaikäistä ja tai saada vinkkejä oman arjen hal- lintaan.

Sekä vauvakerhoon että perhekahvilaan ja perhekerhoon tulee lähes joka kerta myös uusia asiak- kaita. Tampereelle muuttaa paljon lapsiperheitä ja moni perhe kaipaa tekemistä ja seuraa arkeen.

Työssä perheiden kanssa panostamme erityisesti asiakkaiden kohtaamiseen, jotta toimintaan on helppo tulla ja jokainen voi kokea olevansa tervetullut.

Perhekahviloissa käy runsaasti perheitä ja parhaimmillaan yhden päivän aikana perhekahvilassa on vieraillut sata henkilöä. Selkeästi positiivinen muutos on tapahtunut siinä, että isien määrä kävi- jöiden keskuudessa on lisääntynyt. Asiakaskunta on myös monikulttuurista ja maahanmuuttaja- taustaiset perheet ovat löytäneet palveluidemme pariin. Merkillepantavaa on, että yhden perhe- kahvilapäivän aikana perhekahvilassa puhutaan useita eri kieliä. Myös maahanmuuttajaperheet sopivat keskinäisiä treffejä perhekahvilaan.

”Perhekahvilapäivä on aina kiva päivä viikossa, käynti tuottaa iloa koko perheelle.

Perhekahvila on merkinnyt erityisesti sitä, että olen saanut täältä tuttavia ja ystäviä,

joiden kanssa voi keskustella.”

Nuput-kahvila keskosperheille

oli avoinna kerran kuukaudessa, joka kuukauden kolmas maanantai klo 17–19. Nuput-kahvilan illoista vastaavat vapaaehtoiset yhdessä Nuput-vertaisryhmänohjaajien kanssa, jotka kukin vuorol- laan osallistuvat kahvilailtoihin. Ohjelmassa oli yhteisiä juhlahetkiä, nyyttäreitä, tuote-esittelyitä ja paljon vertaisuutta ja kokemusten jakamista.

(13)

13

Kahvila Messi

Perhekahvilan ja vauvakerhon yhteydessä toimiva Kahvila Messi on palvellut perheitä maanantaisin ja tiistaisin.

Maanantaisin tarjolla on kahvin ja/tai teen kanssa vaihtelevasti suolaisia ja makeita kahvileipiä. Tiistai- sin on tarjolla lisäksi lounas, jonka toimittaja on Campusravita Oy, joka ylläpitää ravintola Alarantaa AS Oy Tampereen Suvantopuiston kiinteistössä.

Erilaiset teemat ja suomalaiset ruoka- ja kahvileipä- perinteet ovat näkyneet Kahvila Messin valikoimissa.

Vaihtelua toi myös Pereenkulman perhekeskuksen avustajan Hanna Al-Audan vierailut, jolloin hän valmisti tarjolle mm. pitaleipiä.

Kahvila Messin toiminta on monelle perheelle tärkeä paikka. Yhteinen ruokailu muiden perheiden kanssa ja mahdollisuus keskustella saman pöydän ääressä oli monelle yksi viikon tärkeistä tapah- tumista.

Pereenkulman perhekeskuksessa pidettiin kerran kuukaudessa soppapäivä.

Lasten päiväkerhoissa tarjoamme välipalan. Erilaiset kotimaiset puurot, leipä ja juurekset maistu- vat lapsille. Tutustuimme lasten kanssa myös muiden maiden ruokaan maistelemalla mm. polen- taa eli maissipuuroa ja erilaisia hedelmiä miettien samalla, mistä kaukaa ne ovat meille matkan- neet.

(14)

14

Lasten päiväkerhotoiminta

MLL Tampereen osaston päiväkerhotoiminnassa toimintaa toteutetaan monipuolisesti liikuntaa, musiikkia, sanataidetta ja kädentaitoja hyödyntäen.

Osallisuus on toiminnassa tärkeä arvo. Lapset osallistuvat kerholukukauden suunnitteluun kerto- malla, mitä he haluaisivat kerhossa tehdä. Toiveet kirjataan ylös ja niiden ottamista huomioon seurataan aktiivisesti yhdessä lasten kanssa.

Lasten toiveissa korostuvat leikit ja niille annamme tilaa ja aikaa. Lasten leikkitoiveita kuunnellaan päivittäin ja niitä pyritään toteuttamaan.

Musiikki ja liikunta ovat osa jokaista kerhopäivää. Musiikkikasvatukseen kuuluvat laulut, laulu- ja liikuntaleikit, erilaisiin soittimiin tutustuminen, musiikin tuottaminen itse sekä musiikin kuuntelu.

Innostamme lapsia liikuntaan ja liikkumisen iloon ja liikummekin jokaisena kerhopäivänä niin sisäl- lä kuin ulkona. Välillä sisälle perhetalon saliin on tehty liikuntarata ja ulos Laivapuiston leikkikentäl- le on koottu kerholaisten oma temppurata pallojen, vanteiden ja keilojen avulla.

(15)

15 Monet tapahtumat sisältyvät kerhovuoteen. Kerhovuotta rytmittävät erilaiset juhlapyhät, joita huomioimme muiden teemojen lisäksi. Järjestimme ystävänpäivän ystisbileet ystävyyttä juhlien ja miettien, millainen on hyvä ystävä ja miten kukin meistä voisi olla kiva kaveri toiselle. Pehmolelun päivänä lasten omat lelut saivat käydä nalleneuvolassa. Nalleneuvolassa lapsi voi oman lelun kaut- ta sanoittaa omia tunteitaan ja samalla mahdollinen oikeisiin neuvolakäynteihin liittyvä jännitys voi helpottaa.

Koko maailman tarinateltta vieraili päiväkerhoissa parin viikon ajan huhtikuussa. Lapset pääsivät kurkkaamaan isoon matkalaukkuun, joka johdatteli kerholaiset seikkailuille ympäri maailmaa. Sa- malla lapset oppivat tervehdyksiä mm. japaniksi ja englanniksi. Kerholaiset kertoivat myös itse tarinoita, joita kirjasimme ylös. TAMK:n tradenomiopiskelijoiden järjestämä perinteinen Nappula- vappu kokosi taas suuren joukon perheitä yhteiseen vappujuhlaan. Tänä vuonna Nappulavappu seikkaili pupujen ja keijujen taikametsässä, jossa pääsi temppuradalle ja saturetkelle. Vappujuh- laan sai pukeutua naamiaisvaatteisiin ja ohessa pääsi myös askartelemaan ja valokuvauttamaan perheensä.

Ympäristökasvatus on osa jokaista kerhopäiväämme. Tutustumme lähiluontoon ja seuraamme luonnon kulkua ja säätilaa ympäri vuoden. Opettelemme lasten kanssa huolehtimaan lähiympäris- töstämme lajittelemalla ja kierrättämällä roskat, kierrättämällä materiaalia ja pitämällä toimin- taympäristömme siistinä ja viihtyisänä. Huolehdimme myös omista tavaroistamme. Keväällä lasten kerhokaveri Eelis-siili opetti lapsille, kuinka tärkeää on laittaa ulkonakin roskat roskikseen. Yhdessä lasten kanssa annoimme Kippareiden siisteyslupauksen:

”Minä lupaan ja vannon, kautta kiven ja kannon,

että roskia maahan heitä en ja luontoa siten suojelen.”

(16)

16 Kasvun ihmettä seurasimme kevään ajan äitienpäiväistutusten myötä. Kerholaiset istuttivat yhdis- tykselle lahjoitettuihin kukkaruukkuihin samettikukan siemeniä, ja kukantaimia kasteltiin ja hoivat- tiin kevään ajan. Äitienpäivän alla kerholaisten äidit kutsuttiin kerhoon vierailulle ja lapset saivat laulaa äideille sekä ojentaa heille omat taimiruukkunsa. Mukaan yllätyslahjaan oli koottu myös kerholaisten ajatuksia omista äideistään. Lasten ajatukset äideistään herättivät iloa ja muutama liikutuksen kyynelkin taidettiin yhteisessä hetkessä nähdä.

Kerholaiset esiintyivät kesäkuussa iloisessa Laivapuiston kesä -tapahtumassa. Yhdessä laulettiin ja leikittiin Pikku pupu nukkuu sekä Minä näin kun kettu häntää heilutti.

Syksyn ehdottomia huippuhetkiä olivat isovanhempien päivä ja isänpäiväkahvittelut. Vietimme isovanhempien päivää lokakuussa, jolloin kerholaiset saivat kutsua mukaan kerhoon oman isovan- hempansa tai muun läheisen aikuisen. Päivä oli täynnä iloista leikkiä ja lämmintä yhdessäoloa. Yh- dessä syötiin välipala ja lopuksi vähän herkkuakin. Isovanhemmilla oli myös mahdollisuus tuoda mukanaan oman satukirja, jota saattoi lukea yhdessä lasten kanssa.

Isänpäivän aikaan kutsuimme kerholaisten isät kerhoon kahville, ja samalla heille tuli tutuksi Kaikki lukee! Koko perheen lukuvihkonen. Isät saivat saduttaa omia lapsiaan ja tarinat kirjattiin ylös. Sa- dutus on tärkeä osa kerhotoimintaamme, ja sadutamme lapsia kerhoissa säännöllisesti. Sadut kir- jataan ylös ja ne ovat esillä perhetalon seinillä.

Sanataideyhdistys Yöstäjä järjesti lokakuussa kerhossa satutyöpajan ”On iltasadun aika!” Kerho- laisten saivat kertoa omia tarinoita ja niitä koottiin Yöstäjän julkaisemaan hienoon kirjaseen.

(17)

17 Pereenkulman perhekeskuksen Kipparit retkeilivät ahkerasti lähiympäristössä. Retket Pereensaa- reen ja pulkkamäkeen olivat riemastuttavia. Retkillä tutkittiin luontoa ja nautittiin liikkumisesta luontoympäristössä. Läheisellä grillipaikalla paistettiin makkaraa ja syötiin eväitä ulkona.

Yhteistyö vanhempien kanssa

Yhteistyö kerholaisten perheiden kanssa on tiivistä. Vanhemmat kohdataan ennen kerhon alkua alkukeskustelussa, vanhempainvarteissa, avoimet loppupiirit kokoontuivat joka kuukausi ja kerho- laisten perheitä kutsuttiin myös mukaan erilaisiin perhetalon tapahtumiin. Tiedottamista hoidet- tiin sähköisillä kuukausikirjeillä. Vuoden aikana työstimme yhdistykselle omat lomakkeet niin ker- hon alkukeskustelua kuin vanhempainvarttia varten.

Löytölä

Laivapuiston perhetalon ja Pereenkulman perhekeskuksen Löytölät tarjoavat moneen pieneen tai joskus isompaankin pulmaan ratkaisun. Löytölässä toimii jatkuva lastenvaatteiden kierrätyspiste.

Toiminta käynnistyi vanhempien toiveesta ja vaatteet kiertävät hyvin. Lainaamme myös pelejä, joiden laina-aika on kaksi viikkoa. Olemme saaneet lahjoituksena kirjoja, joten Löytölässä toimii myös kirjojen kierrätyspiste tuo tullessasi, vie mennessäsi -periaatteella. Vuokraamme matkasän- kyä pikkulapsiperheille sekä nappikonetta yhdistyksille ja yrityksille.

Nalleneuvola

Nalleneuvola on tarkoitettu kaiken ikäisille lapsille, nuorille ja aikuisille. Nalleneuvolaan voi tuoda nalleterveydenhoitajan vastaanotolle oman nallen, nuken tai minkä tahansa muun leluhahmon.

Nalleneuvolassa mitataan, punnitaan, hoivataan ja hellitään. Nalleneuvolan terveydenhoitajan kanssa voi jutella mistä tahansa asiasta, siksi monissa tapahtumissa nalleneuvolaan ovat löytäneet tiensä myös nuoret ja aikuiset muistelemaan lapsuuden kokemuksiaan. Muistoksi käynnistä saa neuvolakortin. Nalleneuvolan vastaanottoja järjestetään säännöllisesti oman toiminnan puitteissa, mutta vierailemme myös muiden luona ja erilaisissa tapahtumissa.

(18)

18

Lapsi ja perhetyö:

2 kaikille avointa perhekahvilaa / perhekerhoa 2 vauvakerhoa

1 keskosperheiden kahvila

3 avoimen varhaiskasvatuksen kerhoryhmää, joissa yhteensä 45 kerhopaikkaa Yli 11 000 käyntikertaa vuoden aikana

Kaikissa perhekahviloissa / perhekerhoissa kävijät tulevat eri puolilta Tamperetta ja säännöllisesti muutamia perheitä Pirkanmaan muista, lähinnä kehyskunnista.

Kaikissa lasten kerhoryhmissä on mukana vapaaehtoinen kerhomummo henkilökunnan lisäksi.

Perhekahviloissa ja vauvakerhoissa on vapaaehtoisia isovanhempia säännöllisesti mukana.

25 opiskelijaa suoritti käytännön harjoittelun, opinnäytetyön tai projektiopintoja lapsi ja perhetyön puitteissa.

75 % perhekahvilakävijöistä käyttää Kahvila Messin palveluita.

Harrastusryhmät

Musiikki on yhteinen kieli

(19)

19 Muskarissa lapsi saa kokea musiikin sekä rytmien riemua yhdessä vanhemman, isovanhemman tai muun aikuisen kanssa. Pereenkulman perhekeskuksessa oli toiminnassa kolme musiikkileikkikoulu- ryhmää keväällä ja syksyllä. Laivapuiston perhetalossa toteutettiin osana monikulttuurista perhe- työtä Soiva matkalaukku -musiikkiryhmä sekä keväällä että syksyllä.

Erillisiä muskari- tai yhteislauluiltoja järjestettiin sekä Laivapuiston perhetalossa että Pereenkul- man perhekeskuksessa. Pereellä avoimeen joululauluiltaan kutsuttiin myös Selininrannan talon asukkaita. Musiikkileikkikoulun opettaja Emiliä Mäntylä säesti ja hän myös soitti sellolla.

Laivapuiston perhetalon päiväkerhojen lapset esiintyivät laulaen Laivapuiston kesä -tapahtumassa ja kävivät laulamassa ja leikkimässä myös As Oy Suvantopuistossa olevissa palvelukodeissa.

Essi Pakarinen soitti pianoa ja loi siten tunnelmaa senioritalon asukkaille ravintola Alarannassa.

Outi Ritari-Alho ja Essi Pakarinen ihastuttivat myös laulullaan ja soitollaan Lapsen oikeuksien päi- vän aamukahvitilaisuudessamme.

Tavoitteena leikkien liikkuva lapsi ja perhe

MLL Tampereen osaston tavoitteena on aktivoida lapsia, nuoria ja perheitä liikkumaan ja leikki- mään sisällä ja ulkona. Liikuntatottumukset muodostuvat lapsuudessa ja nuoruudessa. Varhain omaksutut liikuntatottumukset kantavat läpi elämän. Toiminnassamme haluamme nähdä liikun- nan niin kuin lapsi sen näkee: ilon, leikin, uteliaisuuden, kokeilun ja onnistumisen pelikenttänä.

Tärkeää on myös tukea perheiden mahdollisuuksia harrastaa liikuntaa yhdessä. MLL Tampereen osasto tarjoaa lapsille ja perheille sekä lukukausimaksullisia lapsi- vanhempi – harrastusryhmiä että myös avoimen, maksuttoman pihaliikkarin.

Kunnossa kaiken ikää – ohjelma

KKI-ohjelman tavoitteena on arkisenliikkumisen, liikunnan harrastamisen ja terveellisten ruokailutottumus- ten sekä arkiliikkumista suosivan ympäristön avulla lisätä työikäisten terveyttä ja hyvinvointia. MLL Tampe- reen osasto sai 1200€ avustuksen Kunnossa kaiken ikää – ohjelmasta liikuntaryhmien toteutukseen.

Tanssitan vauvaa

on toiminnallinen ryhmä, jossa toiminnan muotona on tanssillinen liikunta. Tanssiessaan vanhem- pi saa hien otsalle ja vauva saa nauttia vanhemman mukana liikkeen ja musiikin rytmistä ja riemus- ta. Samalla vauvan ja vanhemman yhteispeli ja vuorovaikutus vahvistuvat. Vuoden aikana Laiva- puiston perhetalossa järjestettiin kaksi Tanssitan vauvaa -ryhmää, jotka molemmat kokoontuivat 10 kertaa.

Isä-lapsi-liikuntaryhmä

toteutettiin keväällä 2018. Tämä liikunnallinen ryhmä kokoontui viisi kertaa liikkumaan, leikkimään ja pelailemaan yhdessä sekä sisällä että ulkona. Yhdessä koettujen onnistumisten lisäksi toiminta tarjoaa niin jännitystä, iloa ja huumoria kuin myös sosiaalista yhdessäoloa, reiluutta ja leikkimielis- tä kilpailua. Ryhmä on suunnattu isille/miehille ja noin 3–5-vuotiaille lapsille.

(20)

20

Maksuttomissa ja avoimissa pihaliikkareissa

vanhemmat ja lapset pääsevät nauttimaan yhdessä liikkumisen ja leikkimisen riemusta ohjatusti.

Vapaaehtoiset ohjaajamme liikuttivat perheitä Laivapuiston leikkikentällä helmi-huhtikuussa ja syys-marraskuussa aina sunnuntaisin yhteensä 17 kertaa. Toimintaa pyöritti vuorotellen 4 vapaa- ehtoista. Osallistujia oli kaikkiaan 85.

Liikunta osana muuta toimintaa

Ulkoilu ja liikunta ovat tärkeä osa jokaista kerhopäivää. Liikunnalla on myös paikkansa avoimien kerhojemme toiminnassa. Vauvakerhoissa ja perhekahviloissa jumpataan välillä ohjatusti.

Liikunnan merkitys hyvinvoinnin näkökulmasta tuodaan esiin keskusteluissa. Nuput-kahvilassa lapsen motorinen kehitys on myös vakituisena teemana lukukaudesta toiseen.

Nuorisotyön osalta ylisukupolvisessa mediaprojektissa nuoret ja seniorit liikkuivat yhdessä erilais- ten lajikokeiluiden merkeissä.

(21)

21

Monikulttuurinen ystävä- ja perhetyö

Ystäväksi maahanmuuttajaäidille -toimintaa on toteutettu MLL Tampereen osastolla vuodesta 2012. Vuonna 2017 monikulttuurista ystävä- ja perhetyötä ryhdyttiin kehittämään ja koordinoi- maan STEAn kolmivuotisella hankeavustuksella. Monikulttuurisen ystävä- ja perhetyön hankkeen puitteissa suunnitellaan ja toteutetaan perhetyötä kieli- ja kulttuuritaustaltaan moninaisen joukon tarpeisiin.

Ystäväksi maahanmuuttajaäidille -toiminta

Vuoden 2018 aikana 39 uutta ystäväparia aloitti toiminnassa. Kaikkiaan aktiivisten parien määrä kyseisen vuoden aikana oli 111. Eräs toimintaan mukaan lähtenyt äiti kuvaili, miten ystävään tu- tustumisen kautta hänelle on avautunut kuin uusi maailma. Toinen kertoi yhteisistä tapaamisista – tärkeiksi muodostuneista kävelylenkeistä ja yhteisistä ruoanlaittohetkistä. Kuulumissoittojen yh- teydessä kerätyt kokemukset ystävätoiminnasta olivat suurimmilta osin hyvin onnistuneita ja posi- tiivisia.

”Ystävätoiminta on antanut minulle mahdollisuuden nähdä suomalaista yhteiskuntaa hieman eri näkökulmasta.

Olen myös saanut ystävän läheltä. Mukavasti siis menee, eikä enää edes tule ajateltua, että olemme tavanneet

ystävän kanssa vapaaehtoistyön kautta.

Tämä on kuin mikä tahansa muukin ystävyys.”

(22)

22

Koko maailman tarinateltta

Mukana 16 tapahtumassa

Toimintaan osallistui 290 lasta, 203 aikuista ja 45 vapaaehtoista.

Ystävätoiminnassa puhutaan 55 eri kieltä.

Erikielisten kirjojen kirjastossamme on nyt satukirjoja 15 eri kielellä.

Tarinateltan yhteydessä käynnistettiin Kaik- ki lukee -kampanja.

Aikaisemmin ystävätoimintaan osallistuneiden maahanmuuttajaäitien toiveiden pohjalta luotu vertaiskeskusteluryhmä, monikulttuurinen Jututtamo, muotoutui kevään 2018 aikana vapaam- maksi keskusteluryhmäksi. Toiveena oli viettää aikaa yhdessä ja keskustella helpoista aiheista ren- nossa ilmapiirissä. Kevätkaudella kokoonnuttiin ystävätapaamisten merkeissä kuusi kertaa sekä tehtiin retki Kulttuuritalo Laikkuun.

Lisäksi ystäväpareille oli tarjolla naamiotyöpaja, jossa näyttelijä ja teatteriopettaja Anu Niemen opastuksella päästiin tutkimusmatkalle omaan ilmaisuun ja erilaisiin rooleihin. Ystäväparit pääsivät myös yhdessä liikkumaan, kun Studio Vintti järjesti ystävyksille rentouttavan joogatunnin.

Syksyllä keskusteluryhmät muotoutuivat toiminnallisemmiksi ja tapaamisille laadittiin toiveiden mukaisia teemoja. Syyskaudella 2018 tavattiin yhteisen ideointipäivän, askartelutyöpajan, glö- gitreffien ja kaupunkikävelyn merkeissä.

Koko maailman tarinateltta ja Soiva matkalaukku

Ystävätoiminnan parissa puhutaan 55 eri äidinkiel- tä. Lisäksi toiminta tavoittaa arviolta n. 350 lasta, joilla on useampi kuin yksi äidinkieli. Koemme tär- keäksi tuoda toimintamme kautta esiin kielten rikkautta. Kyseisen ajatuksen pohjalle on syntynyt Koko maailman tarinateltta -toimintakokonaisuus, joka perustuu satujen lukemiseen ja sadutusmene- telmän käyttöön eri kielillä.

Kevään 2018 aikana Koko maailman tarinateltassa toteutettiin MLL Tampereen osaston avoimen var- haiskasvatuksen puitteissa toiminnallisia tarina- tuokioita, joiden aikana mielikuvamatkailtiin Alan- komaissa, Ecuadorissa, Englannissa, Etelä-Afrikassa ja Japanissa.

Koko maailman tarinateltta vieraili myös mm. Pirkkalan varhaiskasvatusmessuilla sekä Laivapuis- ton kesäjuhlassa. TAITEn kanssa yhteistyössä toteutettiin myös Laivapuiston vauvakerholaisille Lorukerho, jossa osallistujat pääsivät loruttelemaan sekä suomeksi että arabiaksi. Lisäksi kevään aikana toteutettiin englanninkielistä nalleneuvolatoimintaa ja kohdattiin noin sata päiväkoti-ikäistä nalleineen. Syksyllä Koko maailman tarinateltta osallistui yhteistyössä sanataideyhdistys Yöstäjä ry:n Iltasadun aika! -hankkeeseen. Hankkeen aikana toteutettiin tarinatyöpajoja, joiden materiaa- lista koostettiin iltasatukirja. Kirjan julkaisua vietettiin iltasatutapahtuman merkeissä. Marraskui- sena arki-iltana Laivapuiston perhetalo täyttyi lapsista ja vanhemmista yöpuvuissaan syömään iltapalaa ja kuuntelemaan tuoreita iltasatuja sekä nauttimaan mm. kulttuuriosuuskunta UULUn musisoinnista.

Keväällä 2018 käynnistettiin ensimmäinen Soiva matkalaukku -musisointiryhmä 3–5-vuotiaille lap- sille, jossa osallistujat pääsivät kuuden kerran ajan matkalaukun vaihtuvan sisällön kautta tutus- tumaan mm. eri maanosien musiikkityyleihin ja instrumentteihin. Syyskaudella toistettiin kuuden kerran kokonaisuus. Ryhmänohjaajana toimi musiikkipedagogi Emilia Mäntylä.

(23)

23 Soiva matkalaukku - toimintamalli kehitettiin Koko maailman tari- nateltan oheen käsitte- lemään kulttuurien rik- kautta musiikin kautta.

Koulutus

Vuoden 2018 aikana ystävätoiminnan perehdytyskoulutuksiin osallistui yhteensä 44 uutta vapaa- ehtoista. Lisäksi kevään syventävänä jatkokoulutuksena vapaaehtoisille tarjottiin kahden päivän mittainen Suomen Mielenterveysseuran Kohtaa ja tue – kotoutujan mielenterveyden ensiapukou- lutus. Syksyllä saimme luennoitsijavieraaksi kasvatustieteen tohtori, professori Liisa Karlssonin, joka puhui lokakuun koulutusiltapäivässä sadutusmenetelmästä monikulttuurisen työn välineenä.

Koulutuksiin osallistui yhteensä 126 henkilöä.

Loppuvuodesta monikulttuurinen ystävä- ja perhetyö osallistui Kotona Suomessa -hankkeen järjes- tämään Istu mun viereen – keskustelua osallisuudesta ja toimivista väestösuhteista -nimiseen ver- kostotapahtumaan.

Kehittämistyö ja oppilaitosyhteistyö

Keväällä monikulttuurisen ystävä- ja perhetyön hankkeen puitteissa toteutettiin Hyvällä mallilla - arviointifoorumi, jossa kuultiin mm. työntekijöiden, toimintaan osallistuneiden sekä sidosryhmien edustajien ajatuksia hankkeen toiminnasta.

Laivapuiston perhetalossa toteutettiin kevään 2018 aikana Springhousen kielikoulutuksen oppilas- ryhmille tutustumisvierailuja. Vuonna 2018 hankkeen puitteissa suoritettiin erilaisia harjoitteluja ja oppimisjaksoja; hankkeen toimintaan osallistui kieliharjoittelija, vaihto-opiskelija Cantabrian yli- opistosta, lähihoitaja- ja sosionomiharjoittelija, kaksi työkokeilijaa sekä varhaiskasvatuksen maiste- riopiskelija. Lisäksi ystävätoiminnan puitteissa alettiin kerätä aineistoa opinnäytetyötä varten. Kak- si sosionomiopiskelijaa TAMK:sta kartoittavat opinnäytetyössään maahanmuuttajaäitien koke- muksia Ystäväksi maahanmuuttajaäidille -toiminnasta MLL Tampereen osastolla. Opinnäytetyön on tarkoitus valmistua keväällä 2019.

Verkostoyhteistyö ja LAPE

Työ lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman (LAPE) parissa jatkui vuonna 2018. Monikulttuuri- sen ystävä- ja perhetyön koordinaattori Essi Pakarinen oli mukana maahanmuuttajapalveluiden kehittämistyöryhmässä, Hervanta-Vuores -perhekeskuspilottimallin kehittämistyöryhmässä sekä osallistui Pirkanmaan LAPEn perhekeskusvalmennukseen.

(24)

24

Eropalvelut

MLL Tampereen osaston eropalvelut muodostavat monipuolisen toimintakokonaisuuden. Palvelut ovat kehittyneet keskeiseksi eropalveluiden tuottajiksi niin Pirkanmaalla kuin valtakunnallisestikin.

Työmuotoja kehitetään jatkuvasti kuunnellen asiakkaiden tarpeita ja olemalla aktiivisesti mukana erotyötä kehittävissä verkostoissa.

Vuonna 2018 saimme STEAn tuella palkattua kolmannen työntekijän eropalveluihin. Huhtikuussa 2018 Eropalveluiden perhetyön koordinaattorin tehtävässä aloitti Anne Haring.

Lisäys oli tarpeen, sillä asiakasmäärät ovat suuret. Lisäksi uusina asioina tavoitteena on kehittää tukihenkilötoimintaa ja huomioida entistä vahvemmin uusperheet. STEAn lisärahoituksen järjesty- essä tuli mahdolliseksi, että yksi koordinaattoreista voi keskittyä nuorisotyöhön.

MLL Tampereen osaston eropalveluista toteutettiin opinnäytetyö vuonna 2018. Opinnäytetyön tarkoituksena oli laajemmin tarkastella eri palvelumuotojen vaikutuksia ja vanhempien kokemuk- sia palveluiden käytöstä. Opinnäytetyössä oli mukana seuraavat palvelumuodot: ohjaus- ja neu- vontatyö, Eron edessä -illat, Vanhemman neuvo -vertaisryhmä sekä lastenvalvojainfot. Tulosten perusteella palveluihin oli helppo hakeutua, niihin pääsi nopeasti ja ne tarjosivat apua erokriisissä ja eroon liittyvissä asioissa. Opinnäytetyön mukaan palveluilla kyetään tukemaan yhteistä van- hemmuutta sekä tuomaan esiin lapsen edun huomioimisen tärkeyttä. Erityisesti vertaistuen merki- tystä nostettiin vanhempien vastauksissa.

Perhetapaamistoiminta

Perhetapaamisissa lapsesta erillään asuva vanhempi ja lapsi voivat viettää yhdessä ai- kaa kodinomaisessa ja puolueettomassa tilassa eron jälkeen. Vuosi 2018 oli perhe- tapaamistoiminnan kuudes toimintavuosi.

Perhetapaamistoiminta on vakiintunut yh- deksi perheiden tukemisen ja eroauttami-

sen muodoksi, tarjoten eroauttamisen kentälle myös

uudenlaisen vapaaehtoistyön mallin. Toimintaa kehitetään yhdessä

perheiden, yhteistyötahojen ja vapaaehtoisten kanssa. Perhetapaamistoiminnan

lähtökohtana on lapsen oikeus pitää yhteyttä molempiin vanhempiin. Perhetapaamisissa korostu- vat lapsen etu ja näkökulma. Työntekijät ovat erityisesti kiinnittäneet huomiota alkutapaamiseen ja luoneet mentalisaatioperusteisen työmallin lapsen näkyväksi tekemiseen vanhempien välisessä alkutapaamisessa. Vuonna 2018 toteutettiin yhteensä 113 perhetapaamista. Vuosi 2018 oli perhe- tapaamistoiminnalle merkityksellinen myös valtakunnallisesti. Palvelua lähdettiin toteuttamaan MLL Helsingin paikallisyhdistyksen ja MLL Kymen piirin toimesta STEAn rahoituksella. Vuoden ai- kana kaikki kolme toimijaa kokoontuivat tekemään yhteistä kehittämistyötä vuorotellen jokaisen omissa toimintaympäristöissä.

(25)

25

Eron edessä -illat

Eron edessä -illat ovat MLL Tampereen osaston eropalveluiden toteuttamia maksuttomia, info- luonteisia tilaisuuksia, jotka ovat suunnattuja eroa pohtiville ja eronneille vanhemmille, eroper- heiden läheisille sekä ammattilaisille. Illat toteutetaan yhteistyössä Tampereen kaupungin perhe- neuvolan, perheoikeudellisten palvelujen, seurakuntien Perheasiain neuvottelukeskuksen, Pir- kanmaan käräjäoikeuden ja asianajotoimisto Roihu Oy:n, Setlementti Tampere ry:n Perheväkival- taklinikan sekä Miessakit ry:n kanssa. Vuonna 2018 toteutettiin yhteensä 12 Eron edessä -iltaa.

Vuoden aikana iltoihin osallistui yhteensä 103 kuulijaa. Apuna iltojen järjestelyissä on vapaaehtoi- sia, joille illat toimivat myös hyvänä lisäkoulutuksena. Lisäksi MLL Tampereen osaston eropalvelui- den omassa illassa on mukana kokemusasiantuntija. Illat tarjoavat tietoa eroon liittyvistä teemois- ta monipuolisesti, vahvistaen ymmärrystä lapsen edusta ja näkökulmasta. Palautteiden perusteella iltoihin ollaan tyytyväisiä ja ne tarjoavat tarvittavaa tietoa, mutta toimivat myös vertaistukena.

Palautteiden pohjalta kehitämme palvelua sekä mahdollisia teemoja yhdessä mukana olevien yh- teistyötahojen kanssa.

”Eron edessä illat ovat vahvistaneet ajatusta lapsen näkökulmasta. Vahvistaneet huomaamaan

vanhempien vastuun ja mahdollisuudet vaikuttaa lapsen hyvinvointiin erotilanteessa.”

Vuonna 2018 toteutettiin myös yksi infoluonteinen ilta uusperheille. Illan puhujat käsittelivät uus- perheen dynamiikkaa, uusperheen vanhempien parisuhdetta sekä lakiasioita. Illassa asiantuntijoi- na toimivat uusperheneuvoja Marianne Katajisto sekä asianajaja Elisa Ilmoniemi Roihu Oy:stä. Ilta sai osallistujilta positiivista palautetta ja vastaaville illoille nähtiin tarvetta myös jatkossa. Iltaan osallistui 9 kuulijaa.

Vapaaehtoistyöntekijöiden rekrytointi, ohjaus ja koulutus

Koulutetut vapaaehtoiset mahdollistavat perhetapaamistoiminnan. Vapaaehtoisia on myös muka- na esimerkiksi Eron edessä -illoissa, lasten erovertaisryhmissä sekä erilaisissa perheille suunnatuis- sa tapahtumissa apuohjaajina. Vapaaehtoisia toimii myös kokemusasiantuntijoina. Vuonna 2018 järjestettiin yksi laajempi vapaaehtoisten peruskoulutus, johon osallistui 11 vapaaehtoistyöstä kiinnostunutta. Vapaaehtoisilla on mahdollisuus henkilökohtaiseen ohjaukseen ja vapaaehtoisia kutsutaan lisäksi yhteisiin ryhmämuotoisiin ohjaustuokioihin. Vuonna 2018 yhteisiä ohjaustuokioi- ta toteutettiin kolme ja niihin osallistui yhteensä 14 vapaaehtoista. Loppuvuoden 2018 viimeinen ohjaus toteutettiin yhteistyössä ratkaisukeskeistä kuvataideterapiaa opiskelevan Kirsi Sirkan kans- sa, jonka ohjauksessa tutustuttiin omiin ja yhteisiin vahvuuksiin. Vapaaehtoistyö eropalveluissa nähdään merkityksellisenä ja vapaaehtoiset arvostavat kyseisiä palveluja suuresti. Vapaaehtoistyö eroperheiden parissa tarjoaa tärkeää kokemusta ja vahvistaa omaa ammattitaitoa.

Ohjaus- ja neuvontatyö

Ohjaus- ja neuvontatyö perustuu nopeaan palveluun pääsemiseen, erokriisin ja sen vaiheiden tun- nistamiseen, lapsen tarpeiden näkyväksi tekemiseen ja vanhemman omien voimavarojen vahvis- tamiseen. Vuoden 2018 aikana toteutettiin 196 ohjaus- ja neuvontatapaamista.

(26)

26 Vuonna 2018 jatkettiin yhteistyössä Tampereen kaupungin perheoikeudellisten palveluiden kanssa lastenvalvojainfoja. Infopiste sijaitsee Laivapuiston perhetalossa, jonne vanhemmat voivat tulla tapaamaan lastenvalvojaa. Infoihin on varattavissa kaksi tunnin mittaista aikaa joka toinen viikko.

Infossa on mahdollista kysyä eroihin liittyvistä sopimuksista ja paikan päälle voi tulla joko yksin tai yhdessä lapsen toisen vanhemman kanssa. Infoissa kävi vuoden 2018 aikana 38 vanhempaa ja ajat infoihin ovat olleet hyvin kysyttyjä.

Pirkanmaan eroverkko

Pirkanmaan eroverkko toteutettiin vuonna 2018 osana LAPE-työskentelyä (Lapsiperhepalveluiden muutosohjelma). Teemoiksi nostettiin perheiden monimuotoisuus sekä haastavat erotilanteet.

Tilaisuuksiin osallistui yli 200 ammattilaista 18 Pirkanmaan eri kunnasta. Osallistujat edustivat mo- nipuolisesti eri toimijoita: kuntia, järjestöjä, seurakuntia, sairaanhoitopiiriä ja yksityisiä toimijoita.

Vertaisryhmät

Vuoden 2018 aikana MLL Tampereen osaston eropalveluissa toteutettiin kaksi lasten erovertais- ryhmää. Erovertaisryhmissä vanhempien eroa käsitellään lapsille ominaisin keinoin: leikkien, as- karrellen ja yhdessä jutellen. Erovertaisryhmän tarkoituksena on tarjota lapselle paikka, jossa voi turvallisesti jakaa omia tunteitaan ja ajatuksiaan vanhempien eroon liittyen. Ryhmä tarjoaa lapsel- le keinoja hyväksyä vanhempiensa ero sekä sen herättämät, erilaiset tunteet. Vuoden 2018 ryh- missä aloitti yhteensä 10 lasta. Ryhmiä toteutettiin yksi keväällä ja yksi syksyllä.

Etä-äidit

Vuoden 2018 syksyllä, aiemmin Tampereen perheidentalolla toiminut etä-äitien vertaisryhmä siir- tyi eropalveluiden tiloihin ja samalla perhetyönkoordinaattori Anne Haring otti ryhmän toiminnas- ta vastuun yhdessä ryhmän emoäiti Minnan kanssa. Ryhmä tapasi toisiaan 1 krt/kk, osallistujia kerroilla oli 3-6. Ryhmän teemat nousivat osallistujien tarpeista. Ryhmän toimintaa ja kehittämistä jatketaan edelleen.

Monipuolistunut eropalveluiden nuorisotyö

Vuosi 2018 toi mukanaan uusia tuulia eropalveluiden nuorisotyöhön. STEAn lisärahoituksen järjes- tyessä eropalveluiden nuorisotyötä siirtyi toteuttamaan yksi kokoaikainen työntekijä. Tämän myö- tä eropalveluiden nuorisotyötä on lähdetty kehittämään ja laajentamaan entisestään vuoden 2018 aikana.

(27)

27

Työpajoja tunne- ja ihmissuhdetaidoista

MLL Tampereen osaston toteuttamat tunne- ja ihmissuhdetaitotunnit ovat vakiinnuttaneet paik- kansa. Vuonna 2018 tunnetaito- ja ihmissuhdetyöpajoja toteutettiin alakoulujen ylimmille luokille ja uutena avauksena nyt myös toisen asteen opiskelijoille. Oppilaitoksilta on tullut toiveita kyseis- ten työpajojen saamiseksi myös toiselle asteelle ja STEAn rahoituksen myötä toimintaa oli mahdol- lista laajentaa.

Toiminnallisissa työpajoissa nuorten kanssa pohditaan muun muassa tunnetaitoja, tunteiden tun- nistamisesta syy-seuraus-suhteiden hahmottamiseen, itsetuntemusta sekä ihmissuhteiden eri osa- alueita. Keskusteleva ote ja toiminnalliset menetelmät vahvistavat lisäksi vuorovaikutustaitoja ja tarjoavat nuorille keinoja omien tunteidensa sekä kokemustensa sanoittamiseen. Teemoja lähes- tytään jokaisen oman kokemuksen kautta ja käytettävät harjoitteet liittävät aiheet jokaisen elä- mää ja arkea koskeviksi. Vuonna 2018 toteutettiin yläkoulujen 8. luokkalaisille Lempäälässä Mun valinnat -päivä sekä Pirkkalassa Elämän peli -päivä. Molemmissa tapahtumissa toteutettiin toimin- nallinen piste tunnetaidoista. Vuonna 2018 tunnetaito- ja ihmissuhdeteemojen parissa kohdattiin yli 1800 nuorta. Nuoret kokevat tunnit mielenkiintoisina ja tärkeinä sekä ajattelevat käsiteltävien teemojen hyödyttävän heitä tulevaisuudessa. Nuoret kuvaavat saaneensa uusia näkökulmia ja ajatuksia. Työpajoissa käsiteltävät teemat ovat jääneet ajatuksiin myös omalla ajalla ja saaneet pohtimaan itseä.

Nuorten toiminnalliset ryhmät

Uutena avauksena eropalveluiden nuorisotyössä on käynnistetty nuorille suunnattuja kursseja.

Kursseja toteutetaan yksi keväisin ja yksi syksyisin. Vuoden 2018 kurssit toteutettiin yhteistyössä

(28)

28 ratkaisukeskeistä kuvataideterapiaa opiskelevan Kirsi Sirkan kanssa. Ryhmien teemat käsittelevät itsetuntemusta sekä omia vahvuuksia, joiden parissa työskenneltiin luovien menetelmien avulla.

Aiheita lähestyttiin esim. maalaten, piirtäen ja valokuvaten. Vuoden 2018 kursseilla kohdattiin yhteensä 14 eri nuorta.

Vanh empainillat ja koulutukset

Tunne- ja ihmissuhdetaitojen osalta kodin merkitys on suuri. Yhtä lailla jokainen lapsia ja nuoria kohtaava aikuinen toimii tunnekasvattajana, siirtäen toimintamalleja sekä oppeja lapsille ja nuoril- le. Tästä syystä haluamme vahvistaa niin vanhempien kuin muidenkin kasvattajien ymmärrystä tunnetaitojen merkityksestä sekä tarjota välineitä kyseisten taitojen vahvistamiseen. Keskeistä on myös aikuisten tutustuminen omiin tunnetaitoihin sekä toimintamalleihin.

Vuonna 2018 käynnistimme vanhempainillat. Ensimmäinen Tunnerepun tuuletus -ilta toteutettiin yhteistyössä Pirkanmaan Osuuskaupan kanssa. Pirkanmaan Osuuskaupan verkkosivuilla julkaistiin nuorisotyöhön liittyviä juttuja. Kaksi tekstiä keskittyi tunnetaitoihin koordinaattoreiden Piia Savion sekä Outi Ritari-Alhon kirjoittamina. Tunnerepun tuuletus -iltaan osallistui yhteensä 19 aikuista.

Kyseinen ilta oli hyvä pohja vanhempainilloille, joita tullaan tarjoamaan eri kouluille.

Vuonna 2018 toteutettiin myös ammattilaisten koulutuksia tunnetaitoteemoista. MLL Tampereen osaston koordinaattorit olivat kouluttamassa Sastamalan perusopetuksen henkilöstöä tunnetaito- jen opettamisesta toiminnallisin menetelmin. Lisäksi nuorisotyön koordinaattori Outi Ritari-Alho oli luennoimassa Pirkanmaan alueen toisen asteen terveystiedon opettajille tunnetaidoista sekä nuorten kokemasta ahdistuksesta ja riittämättömyyden kokemuksista. Koulutusten parissa on kohdattu vuoden 2018 aikana yhteensä 58 opettajaa.

MLL Tampereen osaston eropalvelut ja LAPE

Lapsi - ja perhepalveluiden kehittämisen valtakunnallinen LAPE-hanke (2016–2018) näkyi vahvasti eropalveluiden arjessa vuonna 2018. Eropalveluiden päällikkö Marja Olli koordinoi Pirkanmaan erotyön kokonaisuutta ja koko tiimi oli aktiivisesti kehittämistyössä mukana.

LAPE-työskentely vahvisti myös eropalveluiden ajatusta nimen muutoksesta Eron ensiapupisteeksi.

LAPE-työssä lanseerattu nimi kuvaa hyvin MLL Tampereen osaston eropalveluiden luomaa palve- luiden kokonaisuutta. Vuoden 2019 alusta MLL Tampereen osastolla toimii Eron ensiapupiste tar- joten edelleen monipuolisia, matalan kynnyksen eropalveluita pirkanmaalaisille lapsiperheille.

(29)

29 LAPE-työssä eropalveluiden osalta vahvistettiin erityisesti verkostojen välistä yhdessä tehtävää työtä ja selkeytettiin eroasiakkaan palvelupolkua. Eron ensiapupiste koordinoi jatkossa Tampereen sekä maakunnallista erotyöryhmää ja jatkaa näin LAPE-työtä hankkeen jälkeenkin.

Eropalveluiden nuorisotyön koordinaattori Outi Ritari-Alho on ollut mukana LAPE-hankkeen kehit- tämisryhmässä ”koulu ja vapaa-aika lapsen ja nuoren hyvinvoinnin tukena”. Outi Ritari-Alho on toiminut koko hankkeen ajan asiantuntijaroolissa ryhmässä, jonka painopisteenä on ollut kiusaa- misen ja häirinnän ehkäisy, niihin puuttuminen sekä tunne- ja vuorovaikutustaitojen tukeminen.

Ryhmässä lähdettiin rakentamaan opasta, josta löytyy kootusti minimitavoitteet tunne- ja vuoro- vaikutustaitojen käsittelyyn varhaiskasvatuksessa, koulussa sekä vapaa-ajan toiminnoissa. Oppaa- seen on koottu ja avattu keskeiset käsitteet tunne- ja vuorovaikutustaitojen osalta sekä erilaisia harjoitteita kasvattajien käyttöön. Lisäksi oppaasta löytyy omat osionsa kiusaamisen ja häirinnän ehkäisystä sekä niihin puuttumisesta. Opas on ladattavissa ja tulostettavissa ilmaiseksi LAPE Pir- kanmaan verkkosivuilta.

Osana LAPE-työtä MLL Tampereen osaston eropalvelut olivat mukana myös yhteisessä nuorten kehittämisryhmässä, johon kokoontui valtakunnallisesti nuorten kanssa erotyötä tekeviä tahoja.

Kehittämisryhmä kokoontui osana pääkaupunkiseudun LAPE-hanketta. Työryhmän tavoitteena oli kartoittaa nuorille suunnattuja eropalveluita sekä luoda yhdessä nuorille uusi verkkopohjainen ja vertaistukeen pohjautuva tuen muoto. Yhteistyössä mukana olevien tahojen kanssa toteutettiin 100 asiaa erosta -sivustot. MLL Nuortennetin sekä Ensi- ja turvakotien liiton apuaeroon.fi- sivustoille rakennettiin osiot, joissa julkaistiin nuorten kysymyksiä ja vastauksia liittyen vanhem- pien eroon. Nuorten MLL Nuortennettiin esittämiin kysymyksiin vanhempien erosta vastasivat vapaaehtoiset nuoret, jotka osallistuivat mm. mukana olevien tahojen erovertaisryhmiin tai toimi- vat vapaaehtoisina. Osaan kysymyksistä vastasivat ammattilaiset.

Vertaisryhmät

Nuput, ennenaikaisesti syntyneiden ja pitkäaikaissai- raiden lasten vanhempien tukiryhmä

TAYS:n vastasyntyneiden teho-osastolla on vuodesta 1989 yllä- pidetty vanhempainryhmää, jonka nimi on Nuput. Se tarjoaa tukea paitsi ennenaikaisesti syntyneiden lasten vanhemmille myös pitkäaikaissairaiden lasten vanhemmille. Kerho on avoin kaikille vastasyntyneiden teho-osastolla olevien lasten van- hemmille. Perheet voivat osallistua kerhoon mahdollisuuksien- sa mukaisesti. Ryhmien sisällöstä on laadittu suunnitelma, joka kuitenkin elää kulloistenkin osallistujien tarpeiden mukaan.

Ryhmät toteutetaan Opintokeskus Siviksen tuella siten, että MLL Tampereen osaston palkkaamana ryhmässä on yksi ohjaa- ja. Ryhmässä toimii myös toinen ohjaaja, joka voi sisällyttää ryhmän pääsääntöisesti omaan sairaanhoitajan työaikaansa

(30)

30 vastasyntyneiden teho-osastolla. Vertaisryhmässä jaetaan tunne ja tieto siitä, että on muita, joilla on samanlaisia haasteita elämässään.

Ryhmässä vierailee säännöllisesti asiantuntijoita kertomassa mm. keskoslapsen ravitsemuksesta ja motoriikasta.

Sairaala-ajan jälkeen keskoslasten vanhemmille on tarjolla kerran kuukaudessa avoinna oleva Nu- put-kahvila. Nuput kahvila on avoinna Laivapuiston perhetalossa joka kuukauden kolmas maanan- tai-ilta klo 17–19. Paikalla on vapaaehtoisia kahvilaemäntiä sekä yksi Tays:n kerhon ohjaajista.

Perheet osallistuvat itse Nuput-kahvilan sisällön suunnitteluun. Vieraina olivat mm. ravitsemus- suunnittelija Terhi Heino, fysioterapeutti Elina Haavisto, Oriflamen tuote-esittelijä Marjo Koivisto sekä Amwayn tuote-esittelijä Tiia Tanni.

Parista perheeksi – matkalla

vanhemmuuteen -illat ja vauvaperheillat

Parista perheeksi – matkalla vanhemmuuteen - illat ovat avoimia ja maksuttomia perhevalmen- nusiltoja odottaville äideille ja isille. Perheval- mennuksen tavoitteena on antaa tukea tulevaan vanhemmuuteen ja parisuhteeseen. Perheval- mennuksessa pohditaan perheen arkea ja myös sitä, mistä saa apua tarvittaessa. Vanhemmuu- den myötä myös parisuhde muuttuu, ja yhtä lailla on tärkeää pohtia sitä, miten huolehdimme itsestämme ja toisistamme. Parista perheeksi – matkalla vanhemmuuteen -illat ovat osa Tampe- reen kaupungin neuvoloiden perhevalmennusta.

MLL Tampereen osasto toteutti vuoden 2018 aikana yhteensä 11 parista perheeksi – matkalla vanhemmuuteen -iltaa. Näihin iltoihin osallistui yhteensä 82 henkilöä. Lisäksi syksyllä järjestettiin 4 vauvaperheiltaa ja niihin osallistui 10 aikuista ja 5 vauvaa.

”Hyvin herätteli ajatuksia. Loi uskoa itseen vanhempana.

Hienoa, että tällaisia järjestetään.”

”Hyvä kokonaisuus, hyvät aiheet ja laittoi ajattelemaan.

Jäi myös sellainen olo, että tekee mieli keskustella

aiheista puolison kanssa. Kiitos.”

(31)

31

Taukopaikka vanhemmille

MLL Tampereen osaston ideoima ja koordinoima Taukopaikka oli osa Tampereen Lastenklinikan Tuki ry:n Kivaa tekemistä sairaala-arjen vastapainoksi -projektia ja sen tavoitteena on tarjota van- hemmille hengähdystauko sairaala-arjen keskellä. Taukopaikassa vanhempien on mahdollisuus päästä hetkeksi pois sairaalan osastoilta toisenlaiseen ympäristöön.

Taukopaikassa on mahdollisuus rentoutua, kuunnella musiikkia, lukea lehtiä sekä lähteä ohjaajan kanssa ulos sauvakävelemään. Taukopaikassa voi myös jutella muiden vanhempien kanssa sekä osallistua ohjattuun toimintaan. Yhtä lailla on mahdollista heittäytyä nojatuoliin ja ottaa vain ren- nosti, tekemättä mitään. Taukopaikan toiminnasta vastasivat koulutetut vapaaehtoiset ja toimin- taa kehitetään jatkuvasti vanhempien toiveiden mukaan.

Vuoden 2018 aikana käytettiin runsaasti aikaa uuden toiminnan suunnitteluun ja markkinointiin.

Toiminnalle saatu paikka, Tays:n asiakaskahvilan yhteydessä oleva Pilleri-kabinetti ei ollut sijainnil- taan eikä toimintaympäristönä paras mahdollinen, mutta siinä oli hyvä käynnistellä toimintaa.

Lopulta ajankohtaa muutettiin ja koska se ei taas sopinut rekrytoiduille vapaaehtoisille, päätettiin, että toiminnan käytännön toteutuksesta vastaa jatkossa 2019 kevään aikana Lastenklinikan Tuki ry. MLL Tampereen osaston opiskelija Veera Saarinen tekee opinnäytetyötä perheiden toiveista ja tarpeista, ja sitä kautta pääsemme paremmin keittämään Taukopaikan toimintaa, mikäli sille ilme- nee tarvetta.

(32)

32

Nuorisotyö

MLL:n Tampereen osasto tarjoaa nuorille toimintaa, tukea ja koulutusta. Teemme yhteistyötä kou- lujen, oppilaitosten ja muiden nuorisotyötä tekevien tahojen kanssa. Meille on tärkeää, että nuo- ret voivat itse osallistua heille suunnatun toiminnan tai palvelun suunnitteluun ja kehittämiseen.

Tavoitteenamme on kuulla nuoria ja keskustella heidän kanssaan sekä nostaa yhä vahvemmin esiin nuorten omaa ääntä.

Tukioppilastoiminta

Tampereella on ollut käytäntönä, että peruskoulun tukioppilaat osallistuvat suorittamansa perus- kurssin lisäksi kolmelle eri opintokäynnille. Yksi opintokäynneistä on suoritettu MLL Tampereen osastolla Laivapuiston perhetalossa. 2018 tukioppilaskoulutusten organisointi muuttui ja yhteydet näihin opintokäynteihin katkesivat. Useiden koulujen hämmästellessä asiaa, yhteistyön uudelleen organisointia selvitellään 2019 alussa.

Lukiolaisten tutorkoulutus

Tutortoiminta on vertaistukea, jossa edistetään lukio-opiskelijoiden hyvää yhteishenkeä ja hyvin- vointia. Tutorit toimivat lukioissa yksittäisen opiskelijan, opiskeluryhmien ja koko kouluyhteisön hyvinvoinnin edistämiseksi. Tutoreiden tärkeä rooli oppilaitoksissa mahdollistuu koulun myöntei- sellä suhtautumisella ja tuella sekä laadukkaalla tutorkoulutuksella. Koulutusta kehitetään tutoreil-

(33)

33 ta ja kouluilta saadun palautteen pohjalta. Tutorkoulutus on kestoltaan 10 tuntia ja vuosittain Tampereella järjestetään kolme kurssia. 2018 järjestettiin yksi kurssi myös Pirkkalassa.

Uuden tutorin tsemppiviesti lukion aloittavalle:

”Neuvona näin jo jonkin aikaa lukiossa käyneenä voin sanoa sen, että kysy apua. Aina.

Jos mietit että pitäisikö kysyä apua, niin kysy.

Sinun ei tarvitse tietää mitään.

Jos joku mietityttää niin kysy.

Opolta, opettajilta, omalta ryhmänohjaajalta, kuraattorilta, kavereilta, tutoreilta, miks ei vaan muiltakin lukiolaisilta!

Kysy, kysy, kysy!

Vain kysymällä voit saada vastauksia!

Toivon sinulle oikein loistokasta lukion aloitusta ja paljon hyviä kavereita!”

Mediakasvatus

Mediaprojektien ideana on nuorten mediakasvatus ja yli sukupolvien välinen toiminta, joka toteu- tuu nuorten ja senioreiden yhteisten keskustelutuokioiden avulla. Projekteja toteutetaan yhteis- työssä MLL Tampereen osaston, Wivi Lönnin koulun 9. luokan ja vapaaehtoisten senioreiden kans- sa.

Ryhmissä käytyjen keskustelujen pohjalta nuoret laativat artikkeleita, joissa he kuvaavat paitsi kes- kustelun teemaa, myös eri-ikäisten keskustelijoiden näkökulmia kyseisistä asioista.

Nuoret ja seniorit kokoontuvat yhteiseen päätöstilaisuuteen, jossa nuoret esittelevät tuotoksia, kertovat kokemuksistaan ja saavat myös senioreilta palautetta. Poikkeuksetta kaikenlaiset oppijat ovat saaneet onnistumisen kokemuksia ja kaikki ovat olleet erittäin motivoituneita tämänkaltai- seen tapaan opiskella. Vuosittain toimintaan osallistuu 20-40 nuorta ja noin 10 senioria.

Vuonna 2018 nuorten mediaprojektissa jatkettiin yhteistyötä Wivi Lönnin koulun 9. luokan ja Tampereen kuntoliikunta ry TAKUn vapaaehtoisten senioreiden kanssa. Edellisvuoden liikunta- teema koettiin hyväksi ja samalla teemalla jatkettiin myös vuonna 2018.

Pari ryhmää tutustui golfaamiseen, yksi ryhmistä vertaili kauneusihanteita eri vuosikymmeninä, yksi ryhmä treenasi kuntosalilla ja tutustui myös senioreiden kuntosaliharjoitteluun Nääsville ry:n puitteissa ja yksi ryhmä tutustui jalkapalloharrastukseen.

(34)

34

”Tämä oli mukavaa vaihtelua koulupäiviin ja liikunta vaikuttaa positiivisesti oppimiseen.”

"Golfin kokeilu oli kivaa ja haastavampaa kuin odotin."

”Mitä on e-urheilu? En sellaisesta ole kuullutkaan.”

”Ne nuoret on kyllä niin ihania!”

Koulumummo- ja vaaritoiminta

MLL Tampereen osaston kautta muutamilla tamperelaisilla kouluilla toimii vapaaehtoinen koulu- mummo tai -vaari. He toimivat lähinnä ensimmäisillä luokilla opettajan apuna koulutunneilla, väli- tunneilla tai retkillä. Vapaaehtoisista on erityisesti apua myös liikuntatunneilla ja käsityötunneilla, joilla tarvitaan paljon yksilökohtaista apua vaikkapa luistimennauhojen solmimisessa. Vuonna 2018 MLL Tampereen osastolla oli koulumummo- tai vaari kymmenessä eri koululuokassa.

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Kevään 2018 eräässä ylioppilastehtävässä pyydettiin selvittämään, missä suhteessa suora jakaa suorakulmai- sen kolmion pidemmän kateetin, mikäli se jakaa hypo-

158 Kysymykseen siitä, osallistuivatko papit kansalaissotaan, vastaa eräs tamperelainen: ”Papit eivät osallistuneet muuhun kuin auttamiseen.” 159 Vaikuttaa siltä, että

Tekijä Lauri Sillantie, Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY) Hanke Hämeen haja-apu 6, loppuraportti..

Pienperheyhdistyksen vertaistoiminnassa mukana olevien perheiden määrä on kasvanut sekä vuoden 2017 että vuo- den 2018 aikana.. Koska toiminta jatkui vuonna 2018 hyvin

Lapsi ja ero -hankkeen loppuraportin (2014, 50) mukaan lähes kaikki vanhemmat hakeu- tuvat MLL Tampereen osaston eropalveluiden pariin juuri lastensa asioihin liittyen ja täl-

Toiminnanjohtaja oli myös Tampereen lasten, nuorten ja perheiden palvelujen ohjausryhmän jäsen sekä mukana Tampereen pikkulapsiperheiden kohtaamispaikkojen yhteistyötä

Viimeisen reilun viiden vuoden aikana on puhuttu paljon avoimen tieteen ja tutkimuksen käytänteiden sekä avoimen tutkimuskulttuurin kehittämisestä koko Euroopan

sisältöjä seuraavista medioista: Helsingin Sanomat, Hufvudstadsbladet ja Suomen Ku- valehti, YLE uutisten nettisivu, Dagens Nyhe- ter, Guardian UK edition, Die Zeit, New York