• Ei tuloksia

Säteilyn syntyminen antennissa

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Säteilyn syntyminen antennissa"

Copied!
9
0
0

Kokoteksti

(1)

11.11.2006 Tiedonsiirron perusteet / AB 74

• Antenneilla lähetetään ja vastaanotetaan radioaaltoja.

• Lähetysleho pyritään saamaan antennilla mahdollisimman tehokkaasti radiotielle tai radiotieltä vastaanottimeen.

• Antenneja tarvitaan lahes kaikissa radiotekniikan sovelluksissa. Radiotaajuuksien käytön voimakas kasvu asettaa antenneille yhä tiukempia vaatimuksia.

• Antennien rakenne vaihtelee suuresti riippuen mm.

taajuudesta ja käyttötarkoituksesta. Antennit voidaan ryhmitellä esimerkiksi sateilytapansa perusteella

virtaelementti-, apertuuri- ja kulkuaaltoantenneihin sekä antenniryhmiin.

• Antenneista on tarjolla runsaasti kirjallisuutta [Räisänen- Lehto: Radiotekniikka].

Antennit

Säteilyn syntyminen antennissa

(2)

11.11.2006 Tiedonsiirron perusteet / AB 76

Antennien peruskäsitteitä

• Antennit ovat resiprookkisia; ts. niiden ominaisuudet ovat samat lähetyksessä ja vastaanotossa.

• Antennia ympäröivä tila voidaan jakaa kolmeen alueeseen:

– reaktiivinen lähikenttä, etäisyys alle λ/2π

– säteilevä lähikenttä, etäisyys alle 2D2/λ , D on antennin suurin mitta kohtisuoraan säteilysuuntaa vastaan

– kaukokenttä

Antennien ominaisuuksia

Antennin säteilyominaisuudet

– säteilyresistanssi (syötetyn tehon muuttuminen säteilyksi) – säteilykuvion muoto eli suuntakuvio

– suuntaavuus, sieppauspinta, etutakasuhde, …

– antennin vahvistus (säteilyteho tiettyyn suuntaan vs. isotrooppinen) – vaihekuvio, polarisaatio, …

Antennin piiriominaisuudet

– syöttöimpedanssi, kaistanleveys – säteilyhyötysuhde

Antennin muut ominaisuudet – mekaaniset, koko, paino – ulkonäkö, hinta, ..

(3)

11.11.2006 Tiedonsiirron perusteet / AB 78

Suuntakuvio

Antennityyppejä

Virtaelementti- eli johdinsäteilijät

– virta-alkiot antennin metallijohtimessa saavat aikaan säteilyn – esim. dipoli, monopoli, yagi, silmukka, quadi, pitkälanka, rombi

Apertuuri- eli pintasäteilijät

– antennin pinta-alkiossa olevat kentät saavat aikaan säteilyn – pinta-alkio voi olla johdetta tai eristettä

– esim. torviantenni, paraboloidiheijastinantenni, mikroliuska, rako, rusetti, dielektrinen, …

Antenniryhmät

– kahden tai useamman antennin muodostamia

– esim. suurempi vahvistus, säädettävä suuntakuvio, säädettävä taajuuskaista, …

(4)

11.11.2006 Tiedonsiirron perusteet / AB 80

Erilaisia antenneja

Monopoli ja dipoli

(5)

11.11.2006 Tiedonsiirron perusteet / AB 82

Dipoliantennin suuntakuvio

Dipoliantennin virrat ja jännitteet

(6)

11.11.2006 Tiedonsiirron perusteet / AB 84

Dipoliantennin suuntakuvio vs. sähköinen pituus

Esimerkkejä antennien rakenteista

(7)

11.11.2006 Tiedonsiirron perusteet / AB 86

Parboloidiantennin säteity

Parboloidiantenni

(8)

11.11.2006 Tiedonsiirron perusteet / AB 88

Antennien välinen yhteys

Lähde: Räisänen-Lehto: Radiotekniikka.

Esimerkki vapaan tilan vaimennuksesta

(9)

11.11.2006 Tiedonsiirron perusteet / AB 90

EMI, EMC, Sähkömagneettinen yhteensopivuus

• Sähkö- / elektroniikkasovellusten määrän kiihtyvä kasvu

• Erilaisten laitteiden integroituminen; esim. auton elektroniset toiminnot

• Signaalien nopeuksien kasvu – suurtaajuiset häiriöt

• EMI = Electromagnetic Interference

• EMC = Electromagnetic Compatibility

• EMC – direktiivi

– rajat laitteiden häiritsevyydelle ja häiriytyvyydelle – kotitalous-, toimisto-, teollisuusympäristöt

– tietoliikennelaitteet – EMC-testaus

RF-tekniikasta ja suurtaajuussuunnittelusta…

RF-tekniikkaa ovat virtapiirit ja laitteet, joissa sähköilmiöiden äärellinen etenemisnopeus on otettava huomioon.

RF- eli suurtaajuuspiirien parametrit ovat jakautuneita.

(Pientaajuisissa piireissä on keskitetyt parametrit.)

Suurtaajuussuunnittelussa on omat erityiset menetelmänsä;

ongelmia voidaan ratkaista mm.

Smithin kartan avulla.

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Näkeminen on valon havaitsemiseen pohjautuva fysiikan ilmiö. Valoksi puolestaan kutsutaan sähkömagneettisen säteilyn niitä aallonpituuksia, jotka ihminen kykenee

Yhteenvetona voidaan todeta, että kinonisten ryhmien on osoitettu muodostuvan valosta aiheuttaman kellastumisen aikana, mutta ne ovat myös itsekin fotoaktiivisia ja

Tarkoitus on saada selville, kuinka paljon enemmän sähköä olisi mahdollista tuottaa aurinkoseuraimella verrattuna kiinteästi asennettuun aurinkopaneeliin.. Tämä työ on

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tehdä selvitys kosmetiikka-alalla työskenteleville henkilöille auringon UV-säteilyn vaikutuksesta ihoon sekä myös siitä, mitä

Jos säteilyn lähde pysyy paikallaan vastaanottimeen nähden sähkömagneettisen sätei- lyn aallonpituus ja taajuus ovat samat sekä säteilyn lähteessä että vastaanottimen

Tyhjiöputkirakenne tehostaa aurinkoenergian hyödyntämistä, koska rakenne ei ole riippuvainen säteilyn tulosuunnasta kuten tasokeräimillä. Samoin voidaan hyödyntää

Keräinten lämmöntuotantoon vaikuttaa säteilyn voimakkuuden lisäksi myös ympäristön lämpötila. Järjestelmän lämmöntuotanto sekä hyötysuhde pienenevät, mikäli

Ilmakehästä alaspäin suuntautuvan säteilyn laskemiseksi kirjallisuudessa on esitetty useita kokeellisiin tuloksiin perustuvia malleja, jotka jakautuvat kahteen