SYKE 21.10.2008
Hulevedet ja kunnallistekniikan rakentaminen Suurpellossa Espoossa
TEEMOINA:
”Luonto & kulttuuri”
”Puisto keskellä kaupunkia, kaupunki keskellä luontoa”
”Uniikki puistokaupunki”
- 325 ha
- 180 ha korttelialueita - 89 ha viheralueita - n. 7000 asukasta - n. 8000 työpaikkaa
ASEMAKAAVA-ALUEET
•I & II lainvoimaiset
•IV & V hyväksytty
kaupunkisuunnittelulautakunnassa 05/08
•III kaavoitus alkaa
•VI & VII vielä auki
•Suurpellon ja Kokinkylän eritasoliittymät
- Pääosin yksityistä maanomistusta
Asuntosäätiö, VVO, MTK, PeabSeicon, yksityishenkilöt
TOTEUTUS MAANKÄYTTÖMAKSULLA - I & II-asemakaavojen toteutus
maankäyttömaksulla 240 €/k-m2
-Infra ja osa julkisista palveluista katetaan maankäyttömaksulla
-Rakentaminen kestänee 10-15 vuotta
Lukupuro ja valuma-alue
Lukupuro alkaa Lillträskistä Kuurinniityltä ja Henttaanpuro Sepänkylästä. Purot yhdistyvät
Suurpellolla ja laskevat Gräsanojaan ja sieltä edelleen Haukilahteen.
•Perattu ja muutettu suoraviivaiseksi ojaksi
•Useita sivuojia
•Ravinnetaso rehevässä luokassa, sähkönjohtavuus sekä kloridi- ja sulfaattipitoisuudet korkealla tasolla
•Happipitoisuus hyvä
•Ei kalataloudellista arvoa, mutta mahdollistaa kauttakulun ylempien haarojen elinalueille
•V. 2004 istutettu taimenenpoikasia, mutta alueella ei potentiaalia toimia taimenen lisääntymisalueena sopivien kutupaikkojen puutteen takia
KORTTELIALUEET OSAYLEISKAAVA-ALUE
? ?
?
?
1/4 nykyisestä alueesta jää viheralueeksi, osittain luonnontilaan,
osittain rakennetuksi puistoksi
Uusmäki- Painiityn luontoselvitys (Pöyry Infra) Lukupuron kalastoselvitys (Ramboll)
•Linnustoltaan runsas, mm. kahlaajien suosiossa, pesiviä lajeja mm. töyhtöhyyppä ja rantasipi
•Kalasto kymmenpiikkejä, taimenenpoikasia istutettu
•Kasvillisuus arkaa vesiolosuhteiden muutoksille
Suurpelto laaja, tasainen vanha järvenpohja, ja siksi Lukupuron ylivirtaamat ovat pieniä. Maanpinta laskee pohjoisesta (+9) etelään (+5), Kehä II:n alittavien rumpujen kohdalla vesijuoksun korkeustaso n. +4
Sadevedet kerätään sadevesiviemäreihin ja ohjataan uusin rakennettaviin kosteikkoihin.
Virtaamien suurempi ja nykyistä nopeampi vaihtelu. Virtaama vaihtelee suuresti (viimeisen kuukauden aikana esim. välillä 40-400 l/s).
Ympäristöohjelma tulossa
KORTTELISUUNNITELMAT
•Kansipihoja
•Pihojen korot sovitettava yleisten alueiden korkoihin, piha-alueiden suunnittelu, maanpaineseinät
•Hulevesien imeytys, mikäli mahdollista
•”Kortteleissa tutkitaan pintavesien keräämistä ja pidättämistä, jotta alueen vesitasapaino ei muuttuisi merkittävästi” estetään tulviminen Kehä II:n itäpuolella
LÄHIYMPÄRISTÖSUUNNITELMAT ja YLEISTEN ALUEIDEN SUUNNITELMAT
•Kaupunkikuva; puistot, kasvillisuus
•Virkistyskäyttö; viihtyisyys, veden kokeminen, läheisyys, ääni
•Vesien ohjaaminen; viivästyttäminen, rakenteet, uoman pohjan sorastu
•Kaupunkiekologia, pienilmasto, elävä ympäristö
•”Painuvilla alueilla kivituhka- ja nurmipintoja, jotka kestävät hyvin rikkoontumatta”
Tulvareitit:
•Katualueiden kuivatus painovoimaisesti
•Korot +2 m
•Lumivarat
•Pohjaveden pinta lähellä maanpintaa ja alavimmilla kohdilla painetaso maanpinnan yläpuolella
Pohjaolosuhteet
•Entistä merenpohjaa, saven paksuus jopa 25 m
•Sulfidisavet
•Maapohja ei ole pilaantunut
•Tuleva kova pinta >< nykyinen läpäisevä, mutta pidättävä maaperä
•Rakenteet, putkitus Veden laatu
•Happipitoisuus hyvä, pH 6,2 –7,5, mutta jopa 4,0
•Raskasmetallipitoisuudet pienet Purouoma
•Eroosio ja uoman pysyvyys
•Avo-ojat
•Kasvillisuus, kasvimatot
HENTTAANPURO JA LUKUPURO
- Yhteen uomaan ja osittain kulkemaan putkessa maan alla, kiertää pääosin asemakaava-alueen länsipuolella ja keskiosalla puisto- ja katualueilla
- Käytöstä pois jäävät avo-ojat täytetään -Uoma keskiakselin poikki kahdessa
läpimitaltaan 1400 mm putkessa. Putkitettava osuus on kaikkiaan noin 400 m:n pituinen.
Putkien pohjat ovat samassa tasossa kuin puron pohja putken ja puron välille ei kynnystä.
- Ylijäämämaat asemakaava-alueen täyttöihin - Uoman ylitykset silloin
-MITÄ TAPAHTUU KEHÄ II:n ITÄPUOLELLA?
TUTKIMUKSIA
KAUPUNKIRAKENTAMISEN VAIKUTUS SUURPELLON YMPÄRISTÖÖN Ympäristökuormitus Suurpellossa
Luonnon kehitys ja ympäristön tila Suurpellossa: peltomaisemasta moderniksi kaupungiksi:
- Rannan siirtyminen Suurpellon alueella (RASI)
- Kaupunkirakentamisen vaikutus Lukupuron hydrologiaan ja veden laatuun (LUPU) - Liikenneväylien aiheuttama kuormitus Suurpellon alueella (LIKU)
- Kasvillisuuden kehityshistoria - Suurpellon pienilmasto
- Suurpellon linnustossa tapahtuvat muutokset Tutkimuksen tavoitteena selvittää:
- Alueen kehitys kohti nykytilaa - Nykytila
- Tuleva kehitys ja sen ympäristövaikutukset
Prof. Matti Tikkanen, Helsingin yliopiston maantieteen laitos
Lukupuron hydrologia ja veden laatu:
- Lukupuron muutos maatalousvaltaisesta kaupunkipuroksi: muutos hydrologiassa ja veden laadussa - Nykytilanteen kartoitus ja puron tilan seuranta koko rakentamisen ajan
- Pysyvä hydrologinen havaintoasema ulkoilualueen osaksi, tietoa veden laadusta reaaliaikaisena netissä: http://www.helsinki.fi/maantiede/lukupuro
FT Olli Ruth, Helsingin yliopiston maantieteen laitos
SUURPELLON SAVI- JA PALEOMAANTIEDE, PEHMEIKKÖTUTKIMUSPROJEKTI
- Saven ominaisuudet: geologisen kerrostumisympäristön kokonaisuuden hahmotus ja kerrostumisen aikaisten prosessien tunteminen
•jatkuva näytteenotto maaperästä
•saven lujitustoimenpiteiden seuraaminen
- Eri alan tutkijoiden yhteistyö: geoteknisten ominaisuuksien ja kerrostumien sedimentologia, kemiallisten ominaisuuksien ja geofysiikan tutkimustulosten vertailu
- Tietoa saven ja savikkojen syntyyn vaikuttaneista geologisista kehitysprosesseista ja paleomaantieteellisestä kehityksestä
- Tietoa maaperän geoteknisten ominaisuuksien alueelliseen ja kerrosyksiköittäiseen tunnistamiseen ja luokitteluun
- Laajan rakentamattoman savikon rakentamisen edellyttämät maaperätutkimukset ja rakentamista palveleva tieto maaperästä
•Maaperän rakennettavuuden hallinta: stabiloitavuuden ja painumien arviointitavoitteena kokeilla ja kehittää uusia tutkimusmenetelmiä
Geologi Ossi Ikävalko, GTK ja projektipäällikkö Jorma Jokinen, Espoon geotekniikkayksikkö
SULFIDISAVET vaikutus rakenteisiin
KUNNALLISTEKNIIKAN RAKENTAMINEN I & II- KAAVA-ALUEILLA
Klariksenkallion puisto Rakentaminen käynnissä
Valmis
Alkoi 05/2008 Päättyy 05/2010
Valmis Ajoitettu 2009-2010
Päättyy 10/2008
KVP/Satu Lehtonen
Puistorakentaminen alkaa 2008 loppuvuodesta
