SeliteetLaskentapisteKohdealueiden rajausPääasiallinen havainnointisuuntaLaskentareitti

(1)

MittakaavatPiirtäjä T. Väyrynen

20286 Kolari-Pajala muuttolintuselvitys Alueen rajaus Havainnointipisteet1: 35 000 Piirustuksen sisältö LAPIN VESITUTKIMUS OY Työn nimiMuuttolintuselvitysalueen rajaus Laskentapiste Pääasiallinen havainnointisuunta

(2)

(3)

Mittakaavat Piirtäjä

20286 Kolari-Pajala muuttolintuselvitys Piirustuksen sisältö

Työn nimi

Seliteet

Laskentapiste

Liite 3. Kaunisvaaran alueen selvitysalueet ja havainnointipisteet

(4)

Liite 4. Muonionjoen lepäilijälaskennan tulokset vuonna 2011

Muonionjoki

Kevät Syksy

Laji 27.4. 10.5. 22.5. 10.8. 1.9. 13.9. 26.9. 11.10.

Laulujoutsen 3 1 4

Merihanhi 2

Haapana 10 4 2 8 3

Tavi 5 3 2

Sinisorsa 2 2

Telkkä 21 32 18 7 6 6 3

Tukkakoskelo 3 3 15 5 3

Isokoskelo 2 6 7 12 22 4 6 5

Kaakkuri 1

Mehiläishaukka 1

Merikotka 1

Varpushaukka 1 1

Piekana 1 1

Sääksi 1

Tuulihaukka 1 2

Kurki 11 3

Lehtokurppa 1

Valkoviklo 4 4 2

Liro 1 1

Rantasipi 5 17 3

Harmaalokki 1

Tiiralaji 2

Törmäpääsky 5 10

Haarapääsky 10

Räystäspääsky 15

Niittykirvinen 2 43

Keltavästäräkki 3 9 1 1

Västäräkki 1 7 3 2 1

Sinirinta 2 1

Pajusirkku 1 5 3 1

(5)

Liite 5. Mannajärven lepäilijälaskennan tulokset vuonna 2011

Mannajärvi

Kevät Syksy

Laji 27.4. 10.5. 22.5. 10.8. 1.9. 13.9. 26.9. 11.10.

Laulujoutsen 1 4

Haapana 2 5

Tavi 2 4 18 1

Sinisorsa 4 4 1 4 7

Tukkasotka 1

Mustalintu 4 4 1 1

Telkkä 2 19 10 8 10 15 15 3

Uivelo 1 2

Isokoskelo 1 5

Kuikka 1 2 1

Tuulihaukka 1 1

Valkoviklo 2 1

Metsäviklo 1

Liro 2

Rantasipi 1 1

Naurulokki 2

Kalalokki 1

Lapintiira 1

Suopöllö 1

Törmäpääsky 10

Haarapääsky 20

Niittykirvinen 2 6

Keltavästäräkki 2

Västäräkki 3 1 2 1

Pajusirkku 3 3 1 1

(6)

Liite 6. Rautuvaaran altaiden lepäilijälaskennan tulokset vuonna 2011

Rautuvaaran altaat: 1/2 Selityksiä: Eri päivinä havaitut: 12.5. *¹ 22.7. *²ja 26.7. *³

Kevät Syksy

Laji 27.4. 11.5. 23.5. 19.7. 10.8. 1.9. 13.9. 26.9. 12.10.

Laulujoutsen 3 1 3 4 6

Metsähanhi 19 7 6 27

Haapana 8 1 2

Tavi 6 29 13 65 2 2

Sinisorsa 6 6 8 15 3 11 30 6

Jouhisorsa 4 1

Heinätavi 1

Lapasorsa 2

Tukkasotka 90*¹ 45 1

Alli 1

Mustalintu 3 1

Pilkkasiipi 1

Telkkä 11 80*¹ 61 20 12 13 27 90 85

Uivelo 3

Isokoskelo 2*¹ 1 4 2

Kuikka 2 1 5*² 5 3 2 1

Mustakurkku-uikku 1

Mehiläishaukka 1

Sinisuohaukka 1 1

Niittysuohaukka 1

Varpushaukka 1 1

Tuulihaukka 1 2 13

Kurki 1 2 4 3

Pikkutylli 1

Tylli 3 6 30

Kapustarinta 3

Lapinsirri 10 3

Suosirri 10*³

Suokukko 8 3 1

Taivaanvuohi 1 2 3

Pikkukuovi 5 1

Mustaviklo 24 4 1

Valkoviklo 11 5 3

Metsäviklo 1 1 1

Liro 26 24 10 1

Rantasipi 19 8*² 1

Pikkulokki 1*¹ 95

Naurulokki 35*¹ 25

Kalalokki 4*¹

Harmaalokki 1

(7)

Rautuvaaran altaat 2/2

Kevät Syksy

Laji 27.4. 11.5. 23.5. 19.7. 10.8. 1.9. 13.9. 26.9. 12.10.

Lapintiira 3

Tiiralaji 1

Törmäpääsky 120

Haarapääsky 100

Niittykirvinen 9 2 40

Keltavästäräkki 1 9 2 22 2

Västäräkki 2 24 4 50 8 27 22

Pensastasku 1

Kivitasku 1 1

Ruokokerttunen 1

Isolepinkäinen 1 1

Lapinsirkku 3

Pohjansirkku 1 2

Pajusirkku 2 5 1 2 6

(8)

Liite 7. Ahvenvuoman lepäilijälaskennan tulokset vuonna 2011

Ahvenvuoma

Kevät Syksy

Laji 28.4. 11.5. 23.5. 9.8. 31.8. 14.9. 12.10.

Metsähanhi 10 10 12 15

Tavi 4 11 7 7 4

Sinisorsa 4 7 2 6

Jouhisorsa 3

Tukkasotka 30 24 1 1

Telkkä 5 18 5 2 5 14

Uivelo 2 4 6 4

Sinisuohaukka 2 1 1

Piekana 2 7

Tuulihaukka 1

Ampuhaukka 1 1

Pieni jalohaukka 1

Kurki 11 8 14 8 17 10

Tylli 1

Kapustarinta 1 6 2 1

Lapinsirri 3

Suokukko 75 5

Jänkäkurppa 3 1

Taivaanvuohi 3 13 6 2 1

Pikkukuovi 1 1

Valkoviklo 1 1

Metsäviklo 1 1

Liro 65 18 2

Niittykirvinen 100 14 2 3 39 45

Keltavästäräkki 1 14 16

Västäräkki 2 1

Pensastasku 1 1

Isolepinkäinen 1 5

Lapinsirkku 70 2

Pulmunen 3

Pohjansirkku 1 1

Pajusirkku 12 8 11 4

(9)

Liite 8. Kaunisjärven lepäilijälaskennan tulokset vuonna 2011

Kaunisjärvi

Kevät Syksy

Laji 11.5. 23.5. 22.7. 9.8. 31.8. 14.9. 27.9. 12.10.

Laulujoutsen 1 2 6 2

Metsähanhi 4

Lyhytnokkahanhi 1

Haapana 10 4 14 8 3 1 5

Tavi 12 4 14 25 38 11

Sinisorsa 1 32 3 2 1 4

Jouhisorsa 1 1

Lapasorsa 4

Tukkasotka 114 4 15 29 30 18 23 5

Mustalintu 4 4

Telkkä 39 27 26 20 25 10 16 16

Uivelo 4 2 4 3 4 3 16 16

Tukkakoskelo 2

Isokoskelo 3 1 1 12

Kuikka 4 3

Varpushaukka 1

Ampuhaukka 1

Liejukana 1

Kapustarinta 1

Suokukko 12

Jänkäkurppa 1

Taivaanvuohi 2

Valkoviklo 4 1

Liro 15 5

Rantasipi 4 1

Kalalokki 3

Lapintiira 5

Tervapääsky 1

Törmäpääsky 1 14

Haarapääsky 21

Ruokokerttunen 1

Isolepinkäinen 1

Pohjansirkku 1

Pajusirkku 13 7 1 5

(10)

Liite 9. Vähäjärven lepäilijälaskennan tulokset vuonna 2011

Vähäjärvi

Kevät Syksy

Laji 11.5. 23.5. 22.7. 9.8. 31.8. 14.9. 27.9.

Haapana 1

Tavi 2 8 1 3

Sinisorsa 1 1 1

Jouhisorsa 2

Lapasorsa 2 2 1

Puolisukeltajasorsa 1

Tukkasotka 6 5 1 3

Telkkä 4 5 7 8 11 8 10

Uivelo 2 11 2

Isokoskelo 1

Kanahaukka 1

Taivaanvuohi 5 5 1

Valkoviklo 2

Liro 13 6

Hiiripöllö 1

Pikkutikka 1

Törmäpääsky 1

Haarapääsky 15

Niittykirvinen 5 15

Västäräkki 1

Sinirinta 1

Lapinsirkku 5

Pohjansirkku 1

Pajusirkku 3 15 1 1

(11)

Liite 10. Ylimuuton tarkkailun tulokset keväällä 2011 Ylimuutto, kevät 2011

Pvm: 27.4. 28.4. 27. - 28.4. 12.5. 11. - 13.5. 22. - 24.5.

Paikka: Hannukainen Sahavaara Muu alue Hannukainen Muu alue Muu alue Laji: klo: 11:45 - 12:45 10:30 - 11:30 8:00 - 9:30

Laulujoutsen 2

Metsähanhi 7 4

Lyhytnokkahanhi 1

Isokoskelo 1

Merikotka 1

Kanahaukka 1

Varpushaukka 1 1

Iso petolintulaji 1

Iso jalohaukkalaji 1

Kurki 1 8 11 1 3 8

Tylli 1

Kapustarinta 22

Suokukko 14

Kuovi 1

Mustaviklo 10 9

Valkoviklo 7 3

Liro 30 11

Keskikokoinen kahl. 5

Sepelkyyhky 2

Metsäkirvinen 1

Niittykirvinen 4 2

Keltavästäräkki 4 5

Västäräkki 1

Tilhi 3 4

Varis 11

Peippo 1

Järripeippo 7

Vihervarpunen 10

Lapinsirkku 2 6

Pikkulintulaji 50

(12)

Liite 11. Ylimuuton tarkkailun tulokset syksyllä Ylimuutto, syksy 2011

Pvm: 10.8. 9.-10.8. 1.9. 31.8. - 1.9. 13.9. - 14.9. 12.10. 11.- 12.10.

Paikka: Hannukainen Muu alue Hannukainen Muu alue Muu alue Sahavaara Muu alue

Laji: klo: 15:20 - 15:50 9:15 - 10:15 11:30 - 15:30

Harmaahanhilaji 4

Isokoskelo 27

Merikotka 1

Varpushaukka 1

Piekana 1 30 19

Tuulihaukka 2 2

Isopetolintulaji 1

Kurki 25

Liro 1

Metsäkirvinen 1

Keltavästäräkki 1 2

Rautiainen 1

Räkättirastas 7

Kulorastas 10

Peippo 1

Järripeippo 5

Urpiainen 4

Käpylintulaji 1

Pikkulintulaji 3 2

(13)

Liite 12. Lintukartoituksissa hankealueella havaitut lajit vuonna 2011

Laji

IUCN Suomi

IUCN Ruotsi

EU:n lintu- direktiivi

Alueellisesti uhanalaiset,

Suomi* EVA

Norrbottenin läänin vastuulajit

Laulujoutsen Cygnus cygnus x I

Metsähanhi Anser fabalis NT NT I x

Lyhytnokkahanhi Anser brachyrhynchus Merihanhi Anser anser

Haapana Anas penelope I

Tavi Anas crecca I

Sinisorsa Anas platyrhynchos

Jouhisorsa Anas acuta VU NT

Heinätavi Anas querquedula VU VU

Lapasorsa Anas clypeata

Tukkasotka Aythya fuligula VU I

Alli Clangula hyemalis EN

Mustalintu Melanitta nigra

Pilkkasiipi Melanitta fusca NT NT I

Telkkä Bucephala clangula III

Uivelo Mergellus albellus NT I x

Tukkakoskelo Mergus serrator NT II

Isokoskelo Mergus merganser NT II

Pyy Bonasa bonasia x

Riekko Lagopus lagopus NT

Teeri Tetrao tetrix NT x I

Metso Tetrao urogallus NT x I

Kaakkuri Gavia stellata NT NT x

Kuikka Gavia arctica x

Mustakurkku-uikku Podiceps auritus VU NT x

Mehiläishaukka Pernis apivorus VU VU x

Merikotka Haliaeetus albicilla VU NT x

Sinisuohaukka Circus cyaneus VU NT x x

Niittysuohaukka Circus pygargus EN EN x

Kanahaukka Accipiter gentilis Varpushaukka Accipiter nisus

Hiirihaukka Buteo buteo VU

Piekana Buteo lagopus NT

Sääksi Pandion haliaetus NT x

Tuulihaukka Falco tinnunculus

Ampuhaukka Falco columbarius x

Liejukana Gallinula chloropus VU

Kurki Grus grus x

Pikkutylli Charadrius dubius RT

Tylli Charadrius hiaticula NT RT

Kapustarinta Pluvialis apricaria x

Lapinsirri Calidris temminckii VU x

Suosirri Calidris alpina

Suokukko Philomachus pugnax EN VU x

Jänkäkurppa Lymnocryptes minimus I

Taivaanvuohi Gallinago gallinago Lehtokurppa Scolopax rusticola

Pikkukuovi Numenius phaeopus I

Kuovi Numenius arquata VU II

Mustaviklo Tringa erythropus III

Valkoviklo Tringa nebularia II

Metsäviklo Tringa ochropus

Liro Tringa glareola x II

Rantasipi Actitis hypoleucos NT NT II

Pikkulokki Hydrocoloeus minutus x II

Naurulokki Larus ridibundus NT RT

(14)

Laji

IUCN Suomi

IUCN Ruotsi

EU:n lintu- direktiivi

Alueellisesti uhanalaiset,

Suomi* EVA

Norrbottenin läänin vastuulajit

Lapintiira Sterna paradisaea x

Sepelkyyhky Columba palumbus

Hiiripöllö Surnia ulula x

Suopöllö Asio flammeus NT x

Helmipöllö Aegolius funereus NT x I

Tervapääsky Apus apus NT

Käenpiika Jynx torquilla NT NT

Palokärki Dryocopus martius x

Käpytikka Dendrocopos major

Pikkutikka Dendrocopos minor NT

Pohjantikka Picoides tridactylus NT x I

Törmäpääsky Riparia riparia VU NT

Haarapääsky Hirundo rustica Räystäspääsky Delichon urbicum Metsäkirvinen Anthus trivialis

Niittykirvinen Anthus pratensis NT

Keltavästäräkki Motacilla flava VU VU

Västäräkki Motacilla alba

Tilhi Bombycilla garrulus

Rautiainen Prunella modularis Punarinta Erithacus rubecula

Sinirinta Luscinia svecica NT x RT

Leppälintu Phoenicurus phoenicurus I

Pensastasku Saxicola rubetra

Kivitasku Oenanthe oenanthe VU

Räkättirastas Turdus pilaris Laulurastas Turdus philomelos Punakylkirastas Turdus iliacus Kulorastas Turdus viscivorus

Ruokokerttunen Acrocephalus schoenobaenus Pajulintu Phylloscopus trochilus Harmaasieppo Muscicapa striata Kirjosieppo Ficedula hypoleuca Hömötiainen Parus montanus

Lapintiainen Parus cinctus NT

Sinitiainen Parus caeruleus Talitiainen Parus major Puukiipijä Certhia familiaris Isolepinkäinen Lanius excubitor

Närhi Garrulus glandarius

Kuukkeli Perisoreus infaustus NT NT I

Harakka Pica pica

Varis Corvus corone cornix

Korppi Corvus corax

Varpunen Passer domesticus Peippo Fringilla coelebs Järripeippo Fringilla montifringilla Viherpeippo Carduelis chloris Vihervarpunen Carduelis spinus Urpiainen Carduelis flammea Kirjosiipikäpylintu Loxia leucoptera Pikkukäpylintu Loxia curvirostra

Isokäpylintu Loxia pytyopsittacus I

Punatulkku Pyrrhula pyrrhula

Lapinsirkku Calcarius lapponicus RT

Pulmunen Plectrophenax nivalis NT RT

Keltasirkku Emberiza citrinella

Pohjansirkku Emberiza rustica VU NT

Pajusirkku Emberiza schoeniclus Yhteensä 117 lajia.

(15)

Selitteet:

IUCN kansallinen uhanalaisuusluokitus LC elinvoimainen

EN erittäin uhanalainen EVA Suomen erityisvastuulajit I-III

VU vaarantanut RT alueellisesti uhanalainen

NT silmälläpidettävä *4b Pohjoisboreaalinen, Perä-Pohjola

(16)

Liite 34

Kolarin–Pajalan hankealueiden

pöllöselvitys 2011

(17)

(18)

NORTHLAND

KOLARIN-PAJALAN

NORTHLAND MINES OY

PAJALAN HANKEALUEIDEN PÖLLÖSELVITYS 2011

LAPIN VESITUTKIMUS OY

20288

PÖLLÖSELVITYS

(19)

(20)

PL 96 96101 ROVANIEMI FINLAND

i Northland Mines Oy

Kolarin-Pajalan pöllöselvitys 2011

LAPIN VESITUTKIMUS OY

Kairatie 56 Sammonkatu 8 Valtakatu 26 Kaupintie 5 Y-tunnus/Business ID:

96101 ROVANIEMI 90570 OULU 94100 KEMI 00440 HELSINKI 0227583-3

tel +358 (0)40 1333 800 tel 044-700 8500 tel 040-5870 088 tel 044-7008 505 Kotipaikka:Rovaniemi fax +358 (0)16 3310 888

www.lvt.fi

NO RTH L AN D M I NE S O Y

K O LARI N- P AJ AL AN H ANK E AL UEI DE N P Ö LLÖ SELVI TY S 20 11 20288

21.11.2011

Tuomas Väyrynen, luontokartoittaja (EAT) Heikki Tuohimaa, linnustoasiantuntija fil. yo Lapin Vesitutkimus Oy

SISÄLLYS SIVU

1 JOHDANTO ... 1

2 YLEISTÄ PÖLLÖISTÄ ... 2

2.1 PÖLLÖJEN ESIINTYMINEN SUOMESSA JA RUOTSISSA ... 2

2.2 LAJIEN YLEISESIINTYMINEN KOLARIN –PAJALAN SEUDULLA ... 3

2.3 LAJIEN SUOJELUARVOT ... 3

2.4 PÖLLÖJEN EKOLOGIAA ... 4

3 VUODEN 2011 PÖLLÖSELVITYS ... 4

3.1 MENETELMÄT ... 4

3.2 VUODEN 2011 MYYRÄTILANNE JA PÖLLÖJEN ESIINTYMINEN MUUALLA LAPISSA ... 5

4 TULOKSET 2011 ... 5

4.1 KOLARI ... 5

4.2 PAJALA ... 6

5 VUOSIEN 2007-2008 PÖLLÖHAVAINNOT ... 7

6 SUOJELUARVOT ... 7

6.1 SUOJELULLISESTI ARVOKKAAT LAJIT SUOMESSA ... 7

6.1.1 Valtakunnallisesti uhanalaiset ja silmälläpidettävät lajit ... 7

6.1.2 Alueellisesti uhanalaiset lajit ... 7

6.1.3 EU:n lintudirektiivin liitteen I lajit ... 7

6.1.4 Kansainvälisen suojelun Suomen vastuulajit, linnut ... 7

6.2 SUOJELULLISESTI ARVOKKAAT LAJIT RUOTSISSA ... 8

6.2.1 Valtakunnallisesti uhanalaiset ja silmälläpidettävät lajit ... 8

6.2.2 EU:n lintudirektiivin liitteen I lajit ... 8

7 YHTEENVETO ... 9

8 LÄHTEET ... 10

LIITELUETTELO

Liite 1. Hannukaisen alueen selvitysalueen rajaus ja havaitut pöllöreviirit

Liite 2. Sahavaara-Kaunisvaara-Tapuli selvitysalueen rajaus ja havaitut pöllöreviirit Kansikuva: yömaisemaa selvitysalueelta (kuva Tuomas Väyrynen).

(21)

1 Northland Mines Oy

1 JOHDANTO

Northland Resources SA. valmistelee rautamalmikaivosten avaamista Sahavaarassa ja Tapulissa Ruotsin Pajalassa sekä Kolarin Hannukaisessa Suomen puolella. Kaivosten lisäksi suunnitteilla ovat rikastamot Sahavaaraan ja Hannukaiseen. Kaivostoimintaa varten tarvitaan alueet infrastruktuurille sekä rikastushiekan ja sivukivien sijoittamiseen.

Lapin Vesitutkimus Oy toteutti suunnitelluille kaivostoimintaan liittyville alueille luontoarvojen perustilaselvitykset vuosien 2007 ja 2008 aikana. Näitä selvityksiä täydennettiin kevään 2011 aikana alueella esiintyvien pöllölajien reviirien kartoituksella. Tässä raportissa esitetään vuoden 2011 kartoituksen tulokset ja tarkastellaan pöllöjen esiintymistä alueella laajemminkin.

Pöllöselvityksen alueena Suomen puolella olivat Hannukaisen ja Rautuvaaran kaivostoimintojen suunnittelualueet. Ruotsissa vastaavasti selvitysalue oli Kaunisvaarassa sijaitseva Sahavaaran-Tapulin suunnittelualue. Vuoden 2011 selvitysalueiden sijainnit on esitetty kuvassa 1 ja tarkemmat rajaukset löytyvät liitteistä 1 j 2.

Kuva 1. Selvitysalueiden sijainnit.

(22)

2 YLEISTÄ PÖLLÖISTÄ

2.1 Pöllöjen esiintyminen Suomessa ja Ruotsissa

Suomessa on tavattu yhteensä 13 pöllölajia (taulukko 1.). Näistä yhdeksän lajia pesii Suomessa vuosittain ja lajit ovat melko laajalla levinneitä. Satunnainen pesimälaji on tunturipöllö, joka pesii vain erityisen runsaina myyrä-/tunturisopulivuosina Ylä-Lapin tuntureilla, mutta tavataan muutoin Suomessa vuosittain. Muut lajit ovat satunnaisvieraita: tornipöllö (7 havaintoa), minervanpöllö (2 havaintoa) ja kyläpöllönen (1 havainto) (Birdlife Suomi ry 2011).

Myös Ruotsissa on tavattu samat 13 pöllölajia kuin Suomessa (taulukko 1.). Pesiviä lajeja on yksi enemmän kuin Suomessa. Tornipöllö pesii hyvin harvinaisena Gotlannissa ja mahdollisesti myös Skånessa (Sveriges lantbruksuniversitet, Artdatabanken 2011). Harvinaisuuksista maassa on tavattu minervanpöllö 8 kertaa ja kyläpöllönen 10 kertaa (Corell 2011). Tunturipöllö on maassa yhtä harvinainen pesijä kuin Suomessakin. Muut lajit ovat melko laajalle levinneitä. (taulukko 2.).

Taulukko 1. Pöllölajien esiintyminen Suomessa, Ruotsissa ja Kolarin-Pajalan alueella (p = tavanomainen pesimälaji, sp = satunnainen pesimälaji, s = satunnaislaji, h = harvinaisuus).

Laji Suomi Ruotsi K-P -alue

Huuhkaja Bubo bubo Berguv p p sp

Tunturipöllö Bubo scandiacus Fjälluggla sp sp s

Hiiripöllö Surnia ulula Hökuggla p p p

Varpuspöllö Glaucidium passerinum Sparvuggla p p p

Minervanpöllö Athene noctua Minervauggla h h

Kyläpöllönen Otus scops Dvärguv h h

Lehtopöllö Strix aluco Kattuggla p p

Viirupöllö Strix uralensis Slaguggla p p s

Lapinpöllö Strix nebulosa Lappuggla p p p

Tornipöllö Tyto alba Tornuggla h sp

Sarvipöllö Asio otus Hornuggla p p sp

Suopöllö Asio flammea Jorduggla p p p

Helmipöllö Aegolius funereus Pärluggla p p p

Taulukko 2. Pöllölajien pesimäkannat (lähde: Valkama ym. 2011 ja Väisänen ym. 1998).

Laji Suomi Ruotsi

Huuhkaja Bubo bubo 1200 350

Tunturipöllö Bubo scandiacus 0–100 0–50

Hiiripöllö Surnia ulula 1000–6000 500–5000

Varpuspöllö Glaucidium passerinum 5800 10000–20000

Lehtopöllö Strix aluco 1300 10000–20000

Viirupöllö Strix uralensis 3000 2000–4000

Lapinpöllö Strix nebulosa 600–1500 200–700

Tornipöllö Tyto alba 1–8

Sarvipöllö Asio otus 2000–10000 5000–10000

Suopöllö Asio flammea 3000–10000 2000–7000

Helmipöllö Aegolius funereus 3000–8000 10000–40000

(23)

2.2 Lajien yleisesiintyminen Kolarin – Pajalan seudulla

Kolarin-Pajalan alueella pöllölajien esiintyminen on pohjoisesta sijainnista johtuen vähäisempää.

Säännölliseen ja yleiseen pesimälajistoon kuuluvat useimpina vuosina hiiripöllö, helmipöllö ja suopöllö. Hyvinä myyrävuosina ne ovat aina seudun runsaslukuisimmat pöllölajit, mutta toisaalta myyräkatovuosina muiden pöllölajien tapaan voivat puuttua kokonaan.

Muiden kuin edellä mainittujen pöllölajien levinneisyyden painopiste Suomessa on selvästi seutua eteläisempi. Poikkeuksena on tunturipöllö, joka taas voi pesiä vain aivan pohjoisimmassa Suomessa.

Tuoreen vuosina 2006 - 2010 Suomessa suoritetun lintuatlaksen mukaan (Valkama ym. 2011) seudulla näyttäisi esiintyvän ainakin ajoittain lapinpöllö ja sarvipöllö. Niitä huomattavasti harvinaisempia, mutta mahdollisia lajeja voisivat olla huuhkaja ja viirupöllö. Sen sijaan varpuspöllö on todennäköisesti säännöllinen, joskin sekin selvästi harvalukuisempi etelämpänä Suomessa. Lajia tavataan selvitysalueen läheisyydessä mm. Ylläksen alueen kuusikoissa (kirjoittajien omat havainnot).

Kaikkien pöllölajien pesintä alueella on todennäköisintä runsaan myyräkannan aikaan.

Kokonaisuutena seudulla esiintyvä pöllölajisto on yksipuolisempi kuin pääosassa Suomea.

2.3 Lajien suojeluarvot

Taulukossa 3 on tarkasteltu Suomessa ja Ruotsissa pesivien pöllöjen suojelullista asemaa. Monet pöllölajit ovat pohjoisen taigametsävyöhykkeen alkuperäislajeja, jotka puuttuvat tai ovat selvästi harvalukuisempia valtaosassa Eurooppaa. Niiden suojelu on EU:n mittakaavassa tarkasteluna erityisesti Suomen ja Ruotsin vastuulla. EU:n lintudirektiivin liitteessä 1 on mainittu peräti kahdeksan täällä esiintyvää pöllölajia, jotka ovat juuri eurooppalaisittain tarkasteltuna pohjoisia ja itäisiä lajeja.

Näiden taigametsän pöllölajien kannat ovat kuitenkin Suomessa ja Ruotsissa sinänsä melko vahvoja eikä niiden ole havaittu merkittävästi vähentyneen. Uhanalaisimmat pöllölajit pesivätkin muissa ympäristöissä. Tunturipöllö on vähälukuisuutensa vuoksi luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi (CR) molemmissa maissa, samoin tornipöllö Ruotsissa (taulukko 3). Silmälläpidettäviksi (NT) lajeiksi on Suomessa luokiteltu kaksi pöllölajia (huuhkaja ja helmipöllö) ja Ruotsissa kolme (huuhkaja, lapinpöllö ja helmipöllö).

Taulukko 3. Pesivien lajien suojeluarvot (UHEX = kansallinen uhanalaisuusluokitus, D = EU:n lintudirektiivin liitteen I lajit, EVA = kansainvälinen erityisvastuulaji)

Laji UHEX,

Suomi

UHEX, Ruotsi

D EVA,

Suomi

Huuhkaja Bubo bubo NT NT X X

Tunturipöllö Bubo scandiacus CR CR X

Hiiripöllö Surnia ulula X

Varpuspöllö Glaucidium passerinum X X

Lehtopöllö Strix aluco

Viirupöllö Strix uralensis X

Lapinpöllö Strix nebulosa NT X

Tornipöllö Tyto alba CR

Sarvipöllö Asio otus

Suopöllö Asio flammea X

Helmipöllö Aegolius funereus NT NT X X

(24)

2.4 Pöllöjen ekologiaa

Pöllöjen esiintymisen runsaus seuraa voimakkaasti myyräkantojen vaihtelua, sillä useimmat pöllölajit käyttävät ravintonaan lähes yksinomaan myyriä ja muita pikkunisäkkäitä (Saurola ym. 1995).

Fennoskandian pohjoisosissa myyräkannat vaihtelevat usein syklissä, jossa heikkoa vuotta seuraa kaksi – neljä kannan kasvun vuotta kunnes myyrien tiheys saavuttaa huippupisteensä ja romahtaa sen jälkeen nopeasti. Saaliseläinten kantojen ollessa alhaisia pöllöjä ei juuri esiinny ja pääsääntöisesti ne vähätkin jättävät silloin pesimättä. Vastaavasti myyriä ollessa paljon, pöllöt esiintyvät runsaslukuisina ja tuottavat suuria pesyeitä. Tiukimmin myyräkantojen mukaan esiintyvät pöllöt ovat lapinpöllö, hiiripöllö, helmipöllö sekä sarvi- ja suopöllö. Tunturipöllölle ratkaisevaa on tunturisopulien esiintyminen.

Osa pöllölajeista vaeltaa vaihtaen pesimäpaikkaa kulloistenkin myyräesiintymien perässä. Vaeltavia pöllöjä ovat tunturi-, lapin-, helmi-, hiiri-, suo- ja sarvipöllö. Sen sijaan huuhkaja, lehto-, viiru- ja varpuspöllö sekä helmipöllöistä vanhat koiraat pysyttelevät useimmiten valtaamillaan reviireillä vuodesta toiseen, mutta jättävät heikomman ravintotilanteen vallitessa yleensä pesimättä.

Vaelluspöllöjenkin on havaittu usein palaavan samoille paikoille uudestaan välivuosien jälkeen (Saurola ym. 1995). Suo- ja sarvipöllö ovat lisäksi muuttolintuja, jotka muuttavat talveksi pois Suomesta.

Pöllöjen pesimäpaikkavaatimukset vaihtelevat sekä pesäpaikan että elinympäristön suhteen. Yhteistä lajeille kuitenkin on, että ne eivät itse rakenna pesää. Lajeista huuhkaja, tunturipöllö ja suopöllö pesivät lähes aina maassa. Muut lajit pesivät lähinnä puissa. Luonnostaan niille tyypillisiä pesimäpaikkoja ovat haukkojen ja varislintujen rakentamat risupesät ja tikkojen kolot sekä kookkaat puolittainen lahonneet ja katkenneet ”savupiippumaiset” pökkelöt. Nykyään suuri osa pöllöistä pesii ihmisen rakentamissa pöntöissä ja tekopesissä ja rakennuksissa. Elinympäristövaatimuksiltaan yleisimmistä lajeista suopöllö on erilaisten avomaiden laji. Lapissa suot, hakkuut, tunturiylängöt ja niittyalueet ovat sen suosimia. Hiiripöllö suosii myös avoimia maastoja, mutta viihtyy paremmin hakkuuaukoilla ja soiden reunamilla. Muut pöllöt ovat enimmäkseen metsien lajeja, mutta usein nekin saalistelevat myös avoimessa maastossa. Tiukimmin vanhoja metsiä suosivat helmipöllö, varpuspöllö, viirupöllö ja lapinpöllö. Huuhkaja pesii yleensä louhikkoisilla mäenrinteillä ja sarvipöllö viljelysmaiden reunamilla. Sopivan rikkonaisessa, vanhojen metsien, peltoaukeiden ja soiden kirjomassa ympäristössä pöllötiheydet ovat yleensä suurimmillaan.

3 VUODEN 2011 PÖLLÖSELVITYS

3.1 Menetelmät

Erilaisista linnustonlaskentamenetelmistä pöllöjen kartoittamiseen soveltuva menetelmä on ns.

kartoituslaskenta, jossa yöaikaan tapahtuvalla soidinäänien kuuntelulla pyritään havaitsemaan kaikki selvitettävällä alueella sijaitsevat reviirit. Menetelmä on työläs, mutta hyvin tehtynä luotettava.

Kevään 2011 kartoituksissa kuuntelemaan pysähdyttiin noin kilometrin välein. Yksi kuuntelu kesti noin 3-10 minuuttia. Kartoitukset pyrittiin suorittamaan siten, että mikään kohta selvitysalueesta ei jäisi kilometriä kauemmas kuuntelijasta. Maastotöissä liikuttiin sekä autolla, jalkaisin, suksilla että polkupyörällä.

Toteutetut kaksi kartoituskertaa ajoittuivat 4.–5.4. ja 26.–28.4. Molemmilla kerroilla alueet kartoitettiin kattavasti läpi. Ensimmäisellä käyntikerralla sää oli sumuinen ja lämmin. Lämmöstä johtuen keliolosuhteet olivat vaikeita ja liikkuminen alueilla oli hankalaa. Myös pöllöjen soidinaktiivisuus oli yllättävän vähäistä. Toisella laskentakerralla vallitsi aurinkoiset päivät ja tähtikirkkaat pakkasyöt. Tällä kertaa liikkuminen oli vaivatonta. Ilmeisesti lumien sulaminen maastosta sai myös pöllöjen soidinaktiivisuuden nousemaan huippuunsa juuri noihin aikoihin.

(25)

Eri pöllölajien soidinääntelyn kuuluvuusmatkat vaihtelevat hyvinkin paljon. Äänen kantavuuteen vaikuttavat lajin lisäksi sääolosuhteet ja kuuntelijan ja pöllön välisen maaston peitteisyys. Kantavin ääni on huuhkajalla, jonka soidinhuudon voi kuulla ihanteellisissa olosuhteissa jopa 10 kilometrin päähän. Hyvissä olosuhteissa helmipöllön soidinäänen kuuluvuus on yleensä noin 3 kilometriä.

Pöllöistä heikoimmin kantanevat varpuspöllön ja lapinpöllön soidinäänet. Kirjallisuudessa on esitetty lapinpöllön soidinhuutelun kuuluvan vain satoja metrejä (Saurola ym. 1995). Toisaalta kirjoittajat ovat omakohtaisesti varmistaneet myös lapinpöllön soidinäänen kantaneen yli kahden kilometrin etäisyydelle. Kuuluvuusmatkojen perusteella suurin osa selvitysalueesta saatiin kartoitettua kattavasti.

3.2 Vuoden 2011 myyrätilanne ja pöllöjen esiintyminen muualla Lapissa

Muutamana selvitystä edeltävänä vuotena pohjoisen myyrätilanne oli erittäin heikko. Keväällä 2009 Suomen Lapin myyräkanta oli laajalla alueella erittäin heikko. Jo vuonna 2008 myyräkannat olivat varsin heikkoja ja pöllökannat olivatkin pienentyneet. Vuosi 2009 oli lähes täydellinen nollavuosi pöllöjen esiintymisen suhteen, huonon ravintotilanteen jatkuessa jo toista vuotta. Tultaessa keväälle 2010 oli myyrien esiintymisessä Lapin alueella tapahtunut selvä muutos. Tämä paransi selvästi myös pöllöjen esiintymistä alueella. Syksyllä 2010 myyräkannat olivat edelleen kasvussa jo lähes ennätyksellisiin runsauksiin. (kts. Metlan tiedotteet).

Keväällä 2011 myyrien esiintyminen jatkui suosiollisen talven jälkeen voimakkaana (kts. Metlan tiedotteet). Metsäntutkimuslaitoksen mukaan vastaava huippu on Pohjois-Suomessa viimeksi ollut vuonna 1978. Merkittävää oli myös se, että Tunturi-Lapin alueella tunturisopulien esiintyminen oli myös vahvempaa kuin vuosikymmeniin. Merkittävää oli myös se, että petolintujen kannalta tärkeiden myyrälajien, peltomyyrän (Microtus agrestis) ja lapinmyyrän (Microtus oeconomus), esiintymishuiput ajoittuivat samaan aikaan. Juuri Microtus-suvun myyrät ovat petolinnuille erityisen haluttua saalista ja näiden myyrien tiheys voi nousta erittäin suureksi (Saurola ym. 1995) ja vaikuttaa siten suuresti petolintujen esiintymiseen. Viimeksi vastaava tilanne on ollut vuonna 1978. Erittäin runsas myyräkanta kattoi myös selvitysalueet. Tämän saattoi helposti todeta maastossa liikkuessaan, sillä myyriä näkyi ja kuului kaikkialla ja päivän aikana saattoi havaita kymmeniä myyriä.

Pöllöjen esiintyminen Lapissa oli koko kevään ja kesän ajan hyvin vahvaa. Pöllöjä tavattiin soidinaikana runsaasti eri puolilla Lappia (mm. tekijöiden omat havainnot, Birdlife Suomi ry 2011).

Pesinnät myös onnistuivat erittäin hyvin. Tuottoisan pesimävuoden jäljiltä pöllöjen syysesiintyminen oli myös runsasta.

4 TULOKSET 2011

4.1 Kolari

Kolarin alueen kartoituksissa löydettiin vuonna 2011 yhteensä 17 pöllöreviiriä selvitysalueelta tai sen tuntumasta (taulukko 4. ja liite 1.). Näistä 15 oli helmipöllöreviirejä ja 2 suopöllöreviirejä.

Reviiritiheyttä voi pitää korkeana.

Helmipöllöjen esiintyminen oli painottunut lähinnä Äkäsjoen ja Valkeajoen varsille. Tämä johtuu todennäköisesti sopivien pesäpaikkojen, lähinnä pönttöjen, sijainnista. Suopöllöt löytyivät odotetuilta paikoilta soiden laitamilta. Suopöllön osalta on mahdollista, että kartoitusten jälkeen kevään edetessä alueelle saapui vielä lisää yksilöitä pesimään. Kuitenkaan uusia reviireitä muiden alueelle tehtyjen luontokartoitusten yhteydessä ei todettu ja suopöllö on reviirillään näkyvä lintu.