Vastaanottaja
Element Power/Kangastuuli Oy
Asiakirjatyyppi
Raportti
Päivämäärä
13.11.2015
Viite
1510014630–004
KANGASTUULEN TUULI-
VOIMAHANKE, SIIKAJOKI
MELUMALLINNUS
KANGASTUULEN TUULIVOIMAHANKE, SIIKAJOKI MELUMALLINNUS
Ramboll Niemenkatu 73 15140 LAHTI T +358 20 755 611 F +358 20 755 7801 www.ramboll.fi
Päivämäärä 13.11.2015
Laatija Ville Virtanen
Tarkastaja Arttu Ruhanen
Melumallinnus tuulivoimahankkeen ympäristövaiku- tusten arviointia (YVA) ja kaavoitustyötä varten Sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 06/2015 aineistoa.
http://www.maanmittauslaitos.fi/avoindata_lisenssi_versio1 _20120501
Viite 1510014630–004
SISÄLTÖ
1. YLEISTÄ 1
2. MELUN OHJEARVOT 1
2.1 Valtioneuvoston asetus tuulivoimaloiden ulkomelutason
ohjearvoista 1
2.2 Asumisterveysasetuksen melutason toimenpiderajat
asuntojen sisätiloissa 2
3. MELUMALLINNUKSEN TIEDOT 2
3.1 Tuulivoimalatiedot 2
3.2 Melulaskenta 3
3.3 Maastomalli 4
4. TULOKSET 4
4.1 Meluvyöhyke- ja reseptoritulokset 4
4.2 Pienitaajuinen melu 4
5. TULOSTEN TULKINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET 6
5.1 Häiritsevyyskorjaukset 6
5.2 Tuulivoiman melutasot verrattuna melun ohjearvoihin 6 5.3 Alueen yleiset tuuliolosuhteet ja niiden vaikutukset meluun 6
LIITTEET
Liite 1 VE1 meluvyöhykkeet Liite 2 VE2 meluvyöhykkeet
Liite 3 Laskentaparametrit ja tuulivoimaloiden akustiset tiedot Liite 4 Tuulivoimalaitosten koordinaatit taulukossa
1. YLEISTÄ
Tämä selvitys liittyy Kangastuulen tuulivoimahankkeen ympäristövaikutusten arviointiin sekä kaavoitukseen. Tämän työn tarkoituksena on ollut selvittää suunniteltujen tuulivoimalaitosten ai- heuttamat meluvaikutukset ympäristössä.
Melumallinnus tehtiin Ympäristöministeriön hallinnon ohjeita 2/2014 ”Tuulivoimaloiden melun mallintaminen” raportin mukaisesti. Koska kyseessä on YVA-vaiheen/kaavavaiheen selvitys, on meluvyöhykkeiden sekä reseptoripistekohtaisessa mallinnuksessa käytetty laskentamallia ISO 9613-2. Pienitaajuisen melun tarkastelu tehtiin erillislaskentana YM:n ohjeen 2/2014 mukaisesti.
Työ on tehty Element Power/Kangastuuli Oy:n toimeksiannosta, josta yhteyshenkilönä on toimi- nut Eeva-Maria Hatva. Rambollissa YVA-hankkeen projektipäällikkönä toimii Erika Kylmänen. Me- lumallinnuksen ja raportoinnin ovat tehneet projektipäällikkö ins. (AMK) Arttu Ruhanen ja suun- nittelija ins. (AMK) Ville Virtanen.
2. MELUN OHJEARVOT
2.1 Valtioneuvoston asetus tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvoista
Valtioneuvoston asetuksessa 1107/2015 (voimaantulopäivä 1.9.2015) on annettu tuulivoimaloi- den ulkomelutason ohjearvot. Ohjearvot on annettu absoluuttisina lukuarvoina, joissa ei huomi- oida taustamelua. Asetusta sovelletaan maankäyttö- ja rakennusalan mukaisessa maankäytön ja rakentamisen suunnittelussa, lupamenettelyissä ja valvonnassa sekä ympäristönsuojelulain mu- kaisessa lupamenettelyssä ja valvonnassa.
Tuulivoimalan toiminnasta aiheutuvan melupäästön takuuarvon perusteella määritelty laskennal- linen melutaso ja valvonnan yhteydessä mitattu melutason eivät saa ulkona ylittää melulle altis- tuvalla alueella melun A-taajuuspainotetun keskiäänitason (ekvivalenttitason LAeq) ohjearvoja taulukossa 1 esitetyn mukaisesti.
Taulukko 1. Valtioneuvoston asetuksen mukaiset tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvot 1107/2015 Ulkomelutason LAeq päivällä
klo 7-22
Ulkomelutason LAeq yöllä klo 22-7
Pysyvä asetus 45 dB 40 dB
Loma-asutus 45 dB 40 dB
Hoitolaitokset 45 dB 40 dB
Oppilaitokset 45 dB -
Virkistysalueet 45 dB -
Leirintäalueet 45 dB 40 dB
Kansallispuistot 40 dB 40 dB
Elinympäristöön vaikuttavaa toimintaa suunniteltaessa ja järjestettäessä sekä tällaista toimintaa harjoitettaessa huomioon otettavista sisämelutasoista säädetään terveydensuojelulaissa (763/1994) ja sen nojalla annetuissa säännöksissä.
Valvonnan yhteydessä saatuun mittaustulokseen tehdään 5 dB lisäys, mikäli tuulivoimalan melu on impulssimaista tai kapeakaistaista altistuvalla alueella.
2.2 Asumisterveysasetuksen melutason toimenpiderajat asuntojen sisätiloissa
Sosiaali- ja terveysministeriön 23.4.2015 annetussa asetuksessa 545/2015 (voimaantulopäivä 15.5.2015) on annettu toimenpiderajoja asuntojen ja muiden oleskelutilojen sisämelulle (ns.
asumisterveysasetus). Asetus korvaa aiemmin käytössä olleen asumisterveysohjeen (STM oppai- ta 2003:1).
Asuinhuoneistojen asuinhuoneisiin (paitsi keittiö ja muut tilat) toimenpiderajoiksi on annettu päi- väajan keskiäänitasolle LAeq 7-22 35 dB ja yöajan keskiäänitasolle LAeq 22-7 30 dB. Selvästi tausta- melusta erottuvalle melulle, joka voi aiheuttaa unihäiriötä, on toimenpiderajana nukkumiseen käytettävissä tiloissa yöaikaan (klo 22-7) yhden tunnin keskiäänitaso LAeq,1h 25 dB. Lisäksi on huomioitava melun erityisominaisuudet eli mahdolliset kapeakaistaisuus- ja impulssimaisuuskor- jaukset.
Asetus sisältää toimenpiderajat pienitaajuiselle melulle, jotka on annettu taajuuspainottamatto- mina tunnin keskiäänitasoina Leq,1h.
Taulukko 2. Yöaikaisen pienitaajuisen sisämelun toimenpiderajat terssikaistoittain (Asumisterveysase- tus 545/2015). Päiväaikana sallitaan 5 dB suurempia arvoja.
Kaista / Hz
20 25 31,5 40 50 63 80 100 125 160 200
LLeq, 1h / dB
74 64 56 49 44 42 40 38 36 34 32
Valtioneuvoston asetuksessa velvoitetaan noudattamaan sisätilojen melun osalta Asumisterveys- asetuksessa annettuja sisätilojen melun toimenpiderajoja. Tuulivoimarakentamisen suunnitte- luohjeen (4/2012) mukaisesti ulkomelun ohjearvoilla pyritään varmistamaan sisämelun osalta suunnitteluohjearvojen täyttyminen. Asumisterveysasetus ei tuo muutoksia mallinnusmenette- lyihin tai -tarpeisiin, jotka tehdään YM:n ohjeistuksen mukaisesti.
3. MELUMALLINNUKSEN TIEDOT
3.1 Tuulivoimalatiedot
Mallinnus tehtiin kahdella hankevaihtoehdolla (24.8.2015). VE1 sisältää 34 voimalaa ja VE2 45 voimalaa. Tuulivoimamallina käytettiin Gamesa G132-5.0 MW laitosmallia, jonka napakorkeus on 154 metriä ja roottorin halkaisija 132 metriä. Liitteessä 4 on esitetty tuulivoimalaitosten koor- dinaatit.
Melutiedot perustuvat Kangastuulen toimittamiin Gamesan meludokumentteihin:
ECM508; G132IIA 5.0MW OPT Noise Spectrum; 27/05/15”.
GD258357-en; G132-5.0MW POWER CURVE AND NOISE OPTIMIZED – FINLAND MARKET;
15/05/15
Äänitehotasot on esitetty terssikaistoittain välillä 20–20000 Hz. Laitosmallin suurin äänitehotaso (LWAd) on 107,5 dB, kun tuulennopeus on 7 m/s 10 m korkeudella. Dokumentin LWAd arvoon on Element Powerin pyynnöstä lisätty varmuuskorjaus + 1 dB, joten laskennassa kokonaisääniteho- taso on ollut 108,5 dB. Myös pienitaajuisen melun laskennassa dokumentin terssiarvoihin lisättiin 1 dB.
Tuulivoimaloiden tarkemmat akustiset tiedot on esitetty liitteessä 3.
3.2 Melulaskenta
Melulaskennat tehtiin Ympäristöministeriön hallinnon ohjeita 2/2014 ”Tuulivoimaloiden melun mallintaminen” raportin mukaisilla laskentaparametreilla ja -menetelmillä. Liitteessä 1 on esitetty melulaskentojen oleelliset lähtötiedot esim. laskentaparametrit.
Melumallinnukset on tehty SoundPlan 7.3 -melulaskentaohjelmaa ja siihen sisältyvää ISO 9613-2 -melulaskentamallia käyttäen. SoundPlan -ohjelmistosta saa lisätietoa internet-sivustolta www.soundplan.eu.
ISO 9613-2 -mallissa tuulen nopeutta tai suuntaa ei voida varioida, vaan laskentamallissa on ole- tuksena lievä myötätuuli melulähteestä laskentapisteeseen päin. Malli huomioi kolmiulotteisessa laskennassa mm. maastonmuodot sekä etäisyysvaimentumisen, ilman ääniabsorption, esteet, heijastukset ja maanpinnan absorptio-ominaisuudet.
Meluvyöhykelaskennat on tehty laskentapisteverkkoon ja ohjelma interpoloi melutasot laskenta- pisteiden välisille alueille. Lisäksi tehtiin reseptoripistelaskentoja kuvassa 1 esitettyjen asuin- ja lomarakennusten kohdalla. Reseptoripisteiden tuloksista käy ilmi tarkat keskiäänitasot (LAeq) ky- seisten rakennusten kohdalla.
Pienitaajuisen melun tarkastelu tehtiin YM:n ohjeessa 2/2014 esitetyn mukaisesti. Taajuuspainot- tamattomien terssikaistakohtaisten melutasojen laskenta tehtiin kolmeen reseptoripisteeseen eli samojen rakennusten kohdalle kuin pistekohtainen keskiäänitason laskentakin. Rakennuksen si- sälle aiheutuvia pienitaajuisia melutasoja arvioitiin DSO 1284 laskentamenetelmässä esitettyjen asuintalon julkisivun ilmaääneneristävyysarvojen avulla.
Melupäästöarvot syötettiin meluvyöhykelaskentaan ja reseptoripistelaskentaan 1/1 - oktaavikaistoittain taajuusjakauman mukaisesti. Pienitaajuisen melun laskenta tehtiin laitosmallin ilmoitettuihin 1/3 –oktaavikaistatietoihin perustuen.
Kaikki esitetyt melutasot ovat suoraan mallinnuksen tuloksia, eikä niihin ole lisätty mitään mah- dollisia häiritsevyyskorjauksia.
Kuva 1. Reseptoripisteiden sijainnit R1 R2
R3
3.3 Maastomalli
Laskennassa käytetty maastomalli on laadittu Maanmittauslaitoksen laserkeilaukseen perustuvas- ta Korkeusmalli 2 -korkeusaineistosta. Maastomallissa ei huomioitu rakennuksia.
Mallissa ei ole huomioitu myöskään metsäkasvillisuutta melua vaimentavana tekijänä. Metsäkas- villisuus (puusto yms.) voi vaimentaa melua, mikäli kasvillisuusvyöhyke on riittävän korkea ja syvyys on suuri. Ympäristömeluarvioinneissa kasvillisuuden vaikutusta ei kuitenkaan pääsääntöi- sesti oteta huomioon, koska vyöhykkeiden pysyvyydestä ei voida olla varmoja (esim. puuston avohakkuut). Laskentamallien kyvystä huomioida luotettavasti puuston vaikutusta melun etene- miseen ei ole vielä riittävästi tutkittua tietoa.
Hankealueella tuulivoimalan perustusten ja kolmen kilometrin etäisyydellä laitoksista sijaitsevien altistuvien kohteiden välinen maanpinnan korkeusero on alle 60 metriä.
4. TULOKSET
Mallinnuksen tulokset pätevät selvityksessä käytetyllä laitosmallilla ja sen melupäästöllä sekä muilla suunnittelutiedoilla. Mikäli rakennettavan tuulivoimalaitoksen melupäästö on nyt tarkastel- tua suurempi tai sijainti tai napakorkeus muuttuvat merkittävästi, tulee mallinnus ja meluvaiku- tusten arviointi päivittää.
4.1 Meluvyöhyke- ja reseptoritulokset
Laskennalliset meluvyöhykkeet (A-painotettu keskiäänitaso) on esitetty liitteissä 1 (VE1) ja 2 (VE2).
Meluvyöhykkeet ovat keskiäänitasoja tilanteessa, jossa tuulivoimalaitokset tuottavat suurimman mahdollisen melupäästön koko päivä- tai yöajan. Todellisuudessa tuulennopeus vaihtelee päivä- ja yöaikana ja todellinen päivä- tai yöajan äänitaso tuulivoimaloiden ympärillä vaihtelee sen mu- kaisesti. Myös tuulen suunta vaikuttaa melun leviämiseen ja mallinnus on tehty myötätuuliolo- suhteen vallitessa kaikkiin ilmansuuntiin.
Taulukko 3. A-painotetut keskiäänitasot eniten melulle altistuvien kohteiden kohdalla (ulkomelutaso) Reseptori LAeq, dB
VE1 VE2
R1 31,0 34,5
R2 33,9 35,3
R3 33,8 36,2
Kaikki asuin- ja lomarakennukset jäävät 40 dB melualueen ulkopuolelle molemmilla hankevaih- toehdoilla (VE1 ja VE2).
4.2 Pienitaajuinen melu
Asumisterveysasetuksessa 545/2015 on annettu toimenpiderajat pienitaajuiselle melulle.
VE1
Ulkomelutasot ovat reseptoripisteessä R1 yöajan sisämelun toimenpiderajojen tasolla tai alle. Re- septoripisteissä R2 ja R3 ulkomelutasot 100-160 Hz:n terssikaistoilla ovat 1 dB yli sisätilojen yö- ajan toimenpiderajojen ja muilla terssikaistoilla ulkomelutaso ovat yöajan sisämelun toimenpide- rajojen tasolla tai alle.
Kuva 2. Pienitaajuisen melun laskentatulokset vaihtoehdossa 1 (tummemmat värit kuvastavat ulkome- lun tasoja ja vaaleammat sisämelun).
VE2
Reseptoripisteessä R1 ulkomelutasot ovat 63-200 Hz:n terssikaistoilla 1-2 dB yli sisätilojen yö- ajan toimenpiderajojen ja muilla terssikaistoilla ulkomelutaso on rajan tasolla tai alle. Reseptori- pisteissä R2 ja R3 ulkomelutasot 63-200 Hz:n terssikaistoilla ovat 1-3 dB yli sisätilojen yöajan toimenpiderajojen ja tätä pienemmillä taajuuksilla ulkomelutaso on yöajan sisämelun toimenpi- derajojen tasolla tai alle. Rakennusten ulkovaipoilta vaadittavat ääneneristävyydet ovat siten pieniä.
Kuva 3. Pienitaajuisen melun laskentatulokset vaihtoehdossa 2 (tummemmat värit kuvastavat ulkome- lun tasoja ja vaaleammat sisämelun).
0 10 20 30 40 50 60 70 80
20 25 31,5 40 50 63 80 100 125 160 200
Leq, dB
Taajuuskaista, HZ
Pienitaajuinen melu, VE1
R1, Ulkomelu R1, Sisämelu R2, Ulkomelu R2, Sisämelu R3, Ulkomelu R3, Sisämelu
Asumisterveysasetus, Sisämelu
0 10 20 30 40 50 60 70 80
20 25 31,5 40 50 63 80 100 125 160 200
Leq, dB
Taajuuskaista, HZ
Pienitaajuinen melu, VE2
R1, Ulkomelu R1, Sisämelu R2, Ulkomelu R2, Sisämelu R3, Ulkomelu R3, Sisämelu
Asumisterveysasetus, Sisämelu
VE1 ja VE2
Asumisterveysasetuksen mukaan päiväajan pienitaajuiselle melulle voidaan hyväksyä 5 dB suu- rempia arvoja kuin yöaikana, joten ulkomelutasot alittavat päiväaikana toimenpiderajat kaikissa reseptoripisteissä ja molemmilla hankevaihtoehdoilla.
DSO 1284 -menetelmän mukaiset ääneneristävyysarvot (äänitasoero L) kuvaavat tyypillisen tanskalaisen asuintalon ilmaääneneristävyyttä, jotka vastaavat kohtuullisen hyvin Suomessa käy- tettyjä rakenteita.
Kun huomioidaan ulkoseinän ääneneristävyys DSO 1284 -menetelmässä mainittujen arvojen mu- kaisesti, alittaa terssikohtaiset melutasot toimenpiderajat selvästi molemmilla hankevaihtoehdoil- la kaikissa reseptoripisteessä. Tulosten perusteella voidaan myös todeta, että pienitaajuinen melu alittaa rajat myös kauempana tuulivoimaloita, koska laskennan periaatteiden mukaan pienitaa- juinen melu vaimenee etäisyyden kasvaessa.
5. TULOSTEN TULKINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET
5.1 Häiritsevyyskorjaukset
Valtioneuvoston asetuksessa 1107/2015 tuulivoimaloiden ulkomelutasoista ei mallinnusvaiheessa edellytetä korjauksia tai kannanottoa mahdollisesta impulssimaisuudesta tai kapeakaistaisuudes- ta. Mahdollinen häiritsevyyskorjaus tehdään valvonnan yhteydessä tehtävään mittaustulokseen.
Asetus ei sisällä korjausta merkityksellisestä sykinnästä (amplitudimodulaatio), koska sen mää- rittämiseen ei ole standardisoitua menetelmää.
5.2 Tuulivoiman melutasot verrattuna melun ohjearvoihin
YM:n mallinnusohjeen (2/2014) mukaan ohjearvovertailussa ei huomioida epävarmuutta, kun laskenta tehdään ohjeessa mainituilla parametreilla ja käyttäen valmistajan takaamia melupääs- töarvoja (declared value tai warranted level). Tällöin melupäästön takuuarvoon on sisällytetty koko laskennan epävarmuus. Tässä mallinnuksessa on käytetty valmistajan takaamaa arvoa.
Hankevaihtoehdoissa VE1 ja VE2 ulkomelutaso alittaa kaikkien asuin- ja lomarakennusten koh- dalla Valtioneuvoston asetuksen 1107/2015 ulkomelun päiväajan ohjearvon 45 dB ja yöajan oh- jearvon 40 dB.
Valtioneuvoston asetuksessa velvoitetaan noudattamaan sisätilojen melun osalta Asumisterveys- asetuksessa 545/2015 annettuja sisätilojen melun toimenpiderajoja. Tuulivoimarakentamisen suunnitteluohjeen (4/2012) mukaisesti ulkomelun ohjearvoilla pyritään varmistamaan sisämelun osalta suunnitteluohjearvojen täyttyminen.
Käytännöllisesti katsoen kaikki tavanomaiset rakenteet täyttävät 20 dB:n eristävyysvaatimuksen (RIL 129-2009 Ääneneristyksen toteuttaminen). Tuulivoimamelun ollessa ohjearvojen puitteissa, tulee eristävyysvaatimukseksi 15 dB (= 1107/2015 ulkomelun yöajan ohjearvo LAeq 22-7 40 dB – 545/2015 sisämelun toimenpideraja LAeq 1h 25 dB). Tämän perusteella myös 545/2015 sisämelun rajat alittuvat ympäristön rakennusten kohdalla.
Sisätiloihin arvioidut (ulkoseinän ääneneristävyys DSO 1284 arvojen mukaisesti) pienitaajuisen melun tasot alittavat sisätiloihin annetut 545/2015 mukaiset toimenpiderajat ympäristön raken- nusten kohdalla.
5.3 Alueen yleiset tuuliolosuhteet ja niiden vaikutukset meluun
Tuuliolosuhteet vaikuttavat merkittävästi tuulivoimalaitoksen meluntuottoon. Meluntuotto ei kas- va lineaarisesti tuulennopeuden mukana ja äänitehotason voimistuminen pysähtyy tai alkaa las- kea voimalan saavuttaessa tietyn tuulen nopeuden. Hiljaisilla tuulen nopeuksilla voimalaitoksen äänitehotaso saattaa olla merkittävästi maksimiarvoa pienempi.
Tuulennopeus vaihtelee päivä- ja yöaikana ja hetkittäinen äänitaso vaihtelee sen mukaisesti. Mal- linnuksen tulokset vastaavat keskiäänitasoja tilanteessa, jossa tuulennopeus on koko päivä- tai yöajan on hyvin voimakasta. Todellinen päivä- ja yöajan keskiäänitaso laitosten ympärillä riippuu tarkastelujakson tuulisuudesta ja mallinnuksen mukaiset melutasot edustavatkin lähelle äänek- käintä mahdollista tilannetta.
Kuva 4. Tuuliruusu Suomen Tuuliatlaksesta
Mallinnuksessa oletetaan olevan myötätuuli tuulivoimaloista kaikkiin ilmansuuntiin. Koska alueen vallitseva tuulensuunta on lounaasta, toteutuu mallinnuksen mukainen melutaso useimmin han- kealueen koillispuolella. Vastaavasti lounaispuolella mallinnusten mukaisten melutasojen ajallinen esiintyvyys vuoden aikana on vähäisempää.
Lahdessa 13. päivänä marraskuuta 2015 RAMBOLL FINLAND OY
Arttu Ruhanen Ville Virtanen
Projektipäällikkö Suunnittelija
Element Power/Kangastuuli Oy Kangastuuli, Siikajoki
Mallinnusohjelman tiedot
ISO 9613-2
Laskennan lähtötiedot
Laskentaverkko
Laskentakorkeus: Laskentaruudukon koko:
4 metriä 20*20 metriä
Sääolosuhteet
Suhteellinen kosteus: Lämpötila:
70 % 15 °C
Maastomalli
Maastomallin lähde: Vaakaresoluutio: Pystyresoluutio:
Maanmittauslaitos, Korkeusmalli 2m 2,0 m 0,3 m
Hankealueen korkeuserot
Tuulivoimalan perustusten ja altistuvan kohteen korkeusero yli 60 m (3 km etäisyydellä voimaloista) Jos kyllä, mitkä tuulivoimalat:
-
Maan- ja vedenpinnan absorptio ja heijastukset, käytetyt kertoimet Vesialueet 0 akustisesti kova pinta
Maa-alueet 0,4 akustisesti puolikova
Ilmakehän stabiilius laskennassa/meteorologinen korjaus Neutraali 0 neutraali - stabiili sääolosuhde Voimalan äänen suuntaavuus ja vaimentuminen
Mallinnusmenetelmä:
Hankevastaava:
Hankealue:
Mallinnusohjelma ja versio:
SoundPlan 7.3
Muu
Vapaa avaruus
Kyllä Ei
Tornin tyyppi:
Putkitorni Mahdollisuudet vaikuttaa tuulivoimalan melupäästöön käytön aikana ja sen vaikutus meluun
Akustiset tiedot
Melupäästötiedot
Suurin kokonaisäänitehotaso LWA: 107,5 dB
Aänitehotaso 1/3 -oktaaveittain (A-painotettu) kokonaisäänitehotasolle 107,5 dB:
Melun erityspiirteiden mittaus ja havainnot:
Muu, mikä Nimellisteho:
5,0 MW
Kapeakaistaisuus / Tonaalisuus
Merkityksellinen sykintä (amplitudimodulaatio) Tyyppi:
Napakorkeus:
132 m
Pyörimisnopeus: Muu, mikä:
Impulssimaisuus
Roottorin halkaisija:
G132-5.0 MW 154 m
Lapakulman säätö:
Tuulivoimalan valmistaja: Sarjanumero:
- Gamesa
Kyllä Ei
Kyllä Ei
Kyllä Ei Ei ilmoitettu Kyllä Ei Ei ilmoitettu Kyllä Ei Ei ilmoitettu
Takuu-/tunnusarvo
Ei ilmoitettu Ei ilmoitettu
0 20 40 60 80 100 120
20 25
31,5 40 50 63 80 100 125 160 200 250 315 400 500 630 800 1000 1250 1600 2000 2500 3150 4000 5000 6300 8000 10000 12500 16000 20000
LWA, dB
Taajuus, Hz
Lineaariset melutasot altistuvien kohteiden (rakennusten) ulkopuolella Pienitaajuisen melun laskentamenetelmä:
YM:n ohjeen 2/2014 mukainen (DSO 1284 sovellettuna) VE1
R1 R2 R3
Hz LLeq, dB LLeq, dB LLeq, dB
20 53 55 55
25 49 50 50
31,5 45 47 47
40 43 44 44
50 41 42 42
63 40 42 42
80 39 40 40
100 38 39 39
125 36 37 37
160 33 35 35
200 30 32 32
VE2
R1 R2 R3
Hz LLeq, dB LLeq, dB LLeq, dB
20 56 56 56
25 51 51 52
31,5 47 48 48
40 45 45 46
50 43 44 44
63 43 43 43
80 41 42 42
100 40 40 41
125 38 39 39
160 36 36 37
200 33 34 34
LIITE 4
Taulukossa esitetyissä tuulivoimalaitosten koordinaateissa Z-koordinaatti (N2000) kertoo maas- ton korkeuden metreissä merenpinnan yläpuolella tuulivoimalan suunnitellulla sijaintipaikalla.
Tuulivoimalaitosten koordinaatit (ETRS-TM35FIN)
Tunnus X Y Z VE1 VE2
T2 393081 7178344 36 x x
T3 393335 7178039 37 x x
T4 393560 7177710 39 x x
T5 393772 7177376 42 x x
T6 394104 7176981 47 x x
T7 393411 7179285 32 x
T8 393592 7178740 34 x x
T9 393962 7178162 38 x x
T10 394187 7177824 40 x x
T11 394799 7177491 43 x x
T12 394891 7177096 45 x x
T13 393951 7179654 33 x
T14 394369 7179479 34 x
T15 394653 7179192 35 x x
T16 394160 7178782 36 x x
T17 394548 7178581 38 x x
T18 394708 7178221 40 x x
T19 394240 7180126 36 x
T20 394773 7180091 32 x
T21 395065 7180564 32 x
T22 396381 7175710 54 x x
T23 396334 7175114 54 x
T24 396286 7174661 54 x
T25 396935 7175726 53 x x
T26 396937 7175296 54 x
T27 396845 7174675 55 x
T28 396116 7180035 35 x x
T29 396409 7179755 37 x x
T30 396700 7179474 41 x x
T31 396991 7179193 41 x x
T32 397319 7178914 44 x x
T33 396859 7180189 37 x x
T34 397155 7179909 38 x x
T35 397652 7179639 39 x x
T36 397912 7179194 41 x x
T37 398095 7180200 40 x x
T38 398337 7179643 40 x x
T39 398685 7180296 41 x x
T40 397123 7178107 46 x x
T41 397498 7177747 46 x x
T42 397510 7178565 45 x x
T43 397718 7178224 45 x x
T44 398201 7178599 46 x x
T45 398025 7177979 46 x x
T47 397240 7175050 54 x
