VIESTITOIMINNAN SUORITEVAATI- MUKSET PUOLUSTUSVOIMIEMME
VIESTIT AKTILLISTEN JA -TEKNILLISTEN TOIMINTA- MENETELMIEN LÄHTÖKOHTANA
Ylelsesikuntaeversdluutnantd R P e D t t I D e D
JOHDANTO
Puolustusvoimiemme viestitoirninta poikkeaa olemukseltaan muista aselajitoiminnoista kahdessa olennaisessa kohdassa, jotka ovat toimin- nan ulottuminen likipitäen kaikkiin asell\ieihin ja toimintoihin jokaisessa puolustushaarassa sekä monipuoliset liitännät siviiliviestitoirnintaan niin rauhan kuin sodankin aikana. Pelkistetysti esitettynä viestitoiminta on tiedonsiirron teknillisten edellytysten luomista ja ylläpitämistä mitä mo- ninaisimmissa tarkoituksissa Ja olosuhteissa. Sotatoimien ajallinen, laa- dullinen ja alueellinen ennalta-arvaamattomuus sekä ulottuvuus johtavat siihen, että vain harvoin voidaan tukeutua sellaisenaan maassamme jo oleviin tietoliikennejärjestelmiin. Näin ollen puolustusvoimiemme on val- mistauduttava hoitamaan pääosin omatoimisesti ja osin yhteisvoimin valtakunnallisen viestiorganisaation kanssa sotilaallisen toiminnan viesti- yhteystarpeet.
Puolustusvoimiemme viestitoiminta on tällä hetkellä monitahoisen kehityksen alaisena. Virikkeen tähän ovat antaneet puolustusdoktriinim- me muuttumisesta johtuva viestitoiminnallisten tehtävien laajentuminen ja lisääntyminen sekä viestitekniikan ja sen sotilassovellutusten alalla ta- pahtunut kehitys. Nämä ilmenevät tarpeena tarkistaa viestitoimintamme taktillisia ja viestiteknillisiä menetelmiä sekä mukauttaa organisaatio, koulutusjärjestelmä ja materiaalinen suorituskyky tämän hetken sekä tu- levaisuuden asettamiin puitteisiin.
Tässä esityksessä tarkastellaan viestitoiminnan tehtäväkentän ongel- mia suoritusvaatimusten pohjalta ensisijaisesti sellaisina kuin kirjoittaja on ne nähnyt toimiessaan usean vuoden ajan Sotakorkeakoulun viesti- opettajana. Tarkastelun painopiste on sotatoimiin välittömästi liittyvässä viestitaktiikassa ja -tekniikassa, koska sotilasviestitoiminnan ongelmat keskittyvät juuri tälle alueelle.
1. VIESTITOIMINNAN TEHTÄVÄKENTTÄ
1.1. Viestitoiminta johtamisjärjestelmän
osana
Johtamistoiminta on moninaisten osatoiminteiden ja tekijöiden yh- teisvaikutusta, jossa toimintatasoittain ja aloittain vaihteleva johtamisen tarve ja johtamismenetelmät ohjataan palvelemaan tarkoituksenmu- kaisimmalla tavalla tavoiteitua kokonaispäämäärää. Tämä toiminta käsit- telee monipuolisesti ajalliselta ja alueelliselta ulottuvuudeltaan sekä mää- rältään ja laadultaan vaihtelevaa tietoa, jota synnyttävät johtamisjärjestel- män osat - johtamispaikat, joukot ja suorituselimet.
Viestitoiminnan eräänä tehtävänä on turvata tämän järjestelmän tar- vitsema ja kehittämä tiedonsiirto, viestitoiminta on näin ollen yksi johta- misjärjestelmän keskeisimmistä osista. Johtamistasasta ja sen voimassa- olevasta tehtävästä riippuu se, millainen painoarvo tietoliikenteen kululle on annettava muihin vaikuttaviin toimintoihin nähden ja millaisia ovat siirrettävän tiedon määrä, laatu ja kiireellisyys.
Johtamisjärjestelmän eri tasojen tietoliikenteen määrästä, laadusta, suuntautumisesta ja ajallisista vaihteluista on laadittu useitakin tutki- muksia, mutta ne perustuvat kaikki pääosin viime sotien aikaisiin liiken- netilastoihin. Ymmärrettävistä syistä myöhemmältä ajalta ei ole olemas- sa niin luotettavia mittaustuloksia, että niillä olisi tieteellistä arvoa, kos- ka tarkastelun kohteena ollut tietoliikenne on ollut vain osa kokonaislii-
kenteestä. Tämänkaltaisten tutkimusten tulokset olisivat kuitenkin vält- tämättömiä, koska ne antavat olettamuksia paremmat perusteet määrit- tää johtamisjärjestelmän eri osien välille tarvittavien siirtoteiden määrän.
Johtamisjärjestelmän tietoliikenteen perustekijät on näin ollen arvioi- tava käyttäen lähtökohtina viime sotien kokemuksia sekä olettamuksia tiedonsiirron määrällisestä kehittymisestä kuluneiden vuosikymmenien aikana. Jossain määrin olettamusten tekoa auttavat mm Sotakorkeakou- lun vuosittain toistuvista esikunta- ja viestiharjoituksista saadut liikenne- mittaustulokset. Yleisesti ottaen on todettavissa viestillikenteen määrän kasvava suuntaus.
Sotilaallisen johtamisjärjestelmän tiedonsiirtotarvetta analysoitaessa helpottavana tekijänä on yleinen pyrkimys johtosuhteiden selväpiirtei- syyteen ja vakiokaavaisuuteen, jolloin tiedetään ainakin, mitkä ovat tar- jotun liikenteen pääsuunnat. Toisaalta toiminnan rytmivaihtelut saatta- vat aiheuttaa varsin yllättäviäkin poikkeamia lasketuista arvoista (kuva 1).
1.2. Muu t tie t 0 Ii i ken n e t e h t ä v ä t
Johtamisjärjestelmän tietoliikennekuvaa hallitsee liikenteen voimakas keskittyminen johtamispaikkoihin. Tämän ohella on olemassa johtamis- toiminnan välillisesti synnyttämää tietoliikennettä, joka hajaantuu suh- teellisen heikkoina tietovoina koko toiminta-alueelle. Tämän tietoliiken- teen ongelmana ei olekaan tiedon määrä, vaan sen monitahoisuus. Täl- laisia tietoliikennetarpeita synnyttäviä toiminteita ovat
aselajitoiminnat (hallinto, huolto) huoltopalvelut
valvontajärjestelmät (maa-, meri- ilma- ja säteilynvalvonta) tiedustelu
liikenteenohjaus - tiedotustoiminta sekä
- yhteistoiminta siviiliviranomaisiin.
Johtamisjärjestelmään välittömästi liittyviä tietoliikennekeskuksia yh- tymän alueeJJa on lukumääräisesti suuruusluokkana 5-15 kpl, kun mui- ta tietoliikennepisteitä on useita kymmeniä - satoja.
1.3. Viestitoiminnan muut tehtävät
Viestitoiminnan päätehtävänä on tiedonsiirron yhteyksien aikaansaa- minen ja ylläpitäminen. Tähän päätehtävään olennaisesti liittyviä muita
toimialoja ovat tietoliikennejärjestelmien teknillinen kunnossapito- ja korjaustoiminta sekä viestiliikennetehtävät.
Näiden lisäksi viestitoiminnan tehtäviin on sisällytetty lähinnä elek- troniikkaan ja sähkönkäyttöön yleensä liittyvinä
kenttäsähkövoimatoiminta
kuuntelutiedustelun teknillinen järjestely viestisalaamisen tekniikka sekä
viestihäirintä.
Elektroniikan osuus johtamis- ja asejärjestelmissä on lisääntynyt sii- nä määrin, että toiminnan elektronisuutta ole voitu pitää enään pitkään ai- kaan aselajitoimintajaottelun perusteena. Yksiselitteistä tehtäväalueiden rajausta ei ole toteutettu eikä ole tarvettakaan toteuttaa. Tästä johtuen puolustusvoimissa toimitaan ilman tiedostettua aselajijakoa sellaisilla aloilla kuten atk-tekniikka ja data-siirto, tutka-, laskin- ja elektroniset mit- tausjärjestelmät, kenttä- ja opetustelevisiotoiminta, sähkövoimatoiminta, vartio- ja hälytysjärjestelmät sekä viihde-elektroniikka. Nämä eivät ole to- tunnaista viestitoimintaa, vaikkakin käytännössä viestihenkilöstön ja -jär- jestelmien tukea ja asiantuntemusta käytetäänkin hyväksi; useimmiten sii- tä syystä, että ao aloilla ei ole riittävän tehokkaasti organisoitua omaa käyttö- ja ylläpitojärjestelmää.
Viestiaselajin osittainen haluttomuus osallistua em alojen teknilliseen toimintaan johtuu valta-osin omiinkin tehtäviin riittämättömistä voima- varoista. Mielenkiintoa ja tarvetta tähän kyllä on. (Kuva 2.)
2. VIESTITOIMINNAN SUORITEV AATIMUKSET 2.1. Suoritevaatimusasettelun lähtökohdat
Sotilaallista johtamistoimintaa varten luotaville tietoliikennejärjeste- lyille asetetaan toiminnan luonteesta ja toimintaolosuhteista johtuen sel- laisia erityisvaatimuksia, mitkä poikkeavat yleisten tietoliikenneverkko- jen rakenne- ja toimintavaatimuksista.
Suoritevaatimusten asettelussa on lähdettävä aina tietyistä tosiasiois- ta, jolloin vältytään esittämästä sellaisia vaatimuksia, jotka ovat perus- telemattomia tai tosiasiallisesti mahdottomia toteuttaa. Tähän nojau- tuen yleisinä perusteina tulevat kyseeseen
arvio vihollisen toiminnasta - oman toiminnan periaatteet
- aikatekijät sekå
- käytettävissä oleva viestitoiminnan väline.
Vihollisen toimintaa luonnehtivat todennäköisesti seuraavat viestitoi- minnan kannalta merkittävät tekijät
- sotatoimien ajallinen, määrällinen ja alueellinen yllätyksellisyys, - tulivaikutuksen suuri ulottuvuus ja tehollisuus, näiden osatekijöi-
nä ovat ilma-ase, panssarijoukot ja tykistö sekä
- liikkeen nopeus ja häikäilemätön tunkeutuminen syvälle puolusta- jan ryhmitykseen.
Puolustusdoktriiniamme kehitettäessä pyrkimyksenä on ollut mini- moida em tekijöiden omalle toiminnallemme epäedullinen vaikutus. Kos- ka taistelu valmistaudutaan käymään tarvittaessa samanaikaisesti yhty- män koko puolustusalueella, tästä on seurauksena aktiivise~ toiminta- alueen laajentuminen ja taistelusuoritteifien hajaantuminen. Tällainen ti- lannekehitys johtaa pitkiin ja alati vaihteleYÖn johtamisetäisyyksiin rinnan johtosuhteiden moninaisuuden kanssa. .
Oman toimintamme keskeisimpänä tehtävänä on johtamisjärjestel- män rakenteen ja toiminnan suunnitteleminen sellaiseksi, että edellä esi- tetyistä tekijöistä johtuvat johtamisteknilliset vaikeudet ovat hallittavissa, ja että johtamisen jatkuvuus on joustavasti turvattavissa.
Aikatekijät vaikuttavat kahdella eri tavalla, nimittäin
- paljonko tarvitaan aikaa johtamisjärjestelmän aikaansaamiseksi ja
- paljonko aikaa on tähän käytettävissä
Nämä tekijät ovat toisiinsa nähden vaikutuksiltaan vastakkaisia, minkä lisäksi vaikeuksia syntyyaikalaskelmien perusteiden moninaisuu- desta.
Viestitoiminnan käytettävissä oleva väline eli viestijoukot materiaa- leineen ja koulutustasoineen on osa suoritevaatimusten perusteista sil- loin, kun ei ole olemassa rajattomia voimavaroja täysimittaiseen viesti- teknilliseen varusteluun. Puolustusvoimiemme osaltahan asiantila on ai- na näin. Suoritevaatimukset on nojattava tiedossa oleYÖn tosiasioihin, jottei syyllistytä sellaisten suoritetasovaatimusten esittämiseen, joihin ei ole todellisia edellytyksiä. Ylimitoitetut vaatimukset johtavat pahimmas- sa tapauksessa virheisiin toimintamenetelmien kehittämisessä sekä kou- lutuksen järjestelyssä.
2.2. Suo r i t eva a tim u s t e n j a 0 t tel u
Viestitoiminnan suoritevaatimuksista on todettavissa yleisesti, että viestitoiminnan on täytettävä kaikki ne tehtävät, jotka määräytyvät sille toimialakohtaisen tehtävä jaottelun mukaan. Näistä on keskeisin ja tär- kein jo edellä esille tuotu velvoite turvata kaikissa hallittavissa olevissa olosuhteissa johtamistoiminnan tietoliikenteen kulku. Koska suoritevaati- musten perusteita käsitelleessä kohdassa esille tuodut tekijät monimut- kaistavat merkittävästi perustehtävän toteuttamista ja koska useimmissa tapauksissa toteuttaminen voi tapahtua vaihtoehtoisia menettelytapoja käyttäen, suoritevaatimuksien yksilöiminen ja tarkentaminen on välttä- mätöntä.
Viestitoiminnan tehtävän laaja-alaisuuden takia suoritevaatimuk- set on tarkoituksenmukaista jaotella.
- toiminnallisiin ja
- viestiteknillisiin suoritevaatimuksiin.
Vaihtoehtoisesti tarkastelu olisi suoritettavissa myös viestitoiminnan aloittainkin, mutta koska nämä alat eivät ole keskenään yhteismitallisia ja koska niiden keskinäinen painotusarvo vaihtelee huomattavasti, edel- läesitetty jaottelu on tarkoituksenmukaisempi.
2.3. Toi m i n n a II i s e t suo r i t eva a tim u k s e t 2.3.1. Vaatimusten määrittely
Toiminnalliset suoritevaatimukset määräytyvät ensisijaisesti viesti- toiminnan yleisen tehtävän perusteella ja näin ne ovat luonteeltaan vies- titaktillisia antaen vastauksen kysymykseen "mitä on tehtävä". V aati- musten asetta jana on ennenkaikkea johtamisjärjestelmän suunnittelusta vastaava henkilöstö, minkä lisäksi viestitoiminnan johto asettaa alansa asiantuntijana sellaisia täydentäviä suoritevaatimuksia, joiden määrittä- miseen yleisjohtajilla ei ole riittävää asiantuntemusta ja jotka ovat osit- tain seurausta yleisistä vaatimuksista. .
Toiminnalliset viestitoiminnan tehtävästä ja toiminta~losuhteista
johdettavat suoritevaatimukset ovat seuraavat:
1) Viestiyhteysjärjestelmän on omattava johtamisjärjestelmän edel- lyttämä tiedonsiirron ulottuvuus eli kantama.
2) Viestiyhteysjärjestelmän on pystyttävä siirtämään kulloinkin tar- jottu tietomäärä.
3) Viestitoiminnan suoritteiden on tapahduttava oikea-aikaisesti ja riittävästi ennakoituna.
4) Suoritteiden on taattava haluttu toimintavarmuus ja jatkuvuus.
5) Viestijärjestelmän on oltava joustavakäyttöinen ja tarvittaessa määrin mahdollistettava siihen tukeutuvienjohtamispaikkojen tak- tillinen ja operatiivinen liikkuminen.
6) Järjestelmän huolto- ja korjaustoiminnan tulee olla järjestelyiltään tarvittavassa määrin aikaan ja paikkaan sitomatonta.
2.3.2. Ulottuvuusvaatimus
Suoritteiden ulottuvuusvaatimukset vaihtelevat merkittävästi johta- mistasasta ja toiminnan laadusta riippuen. Käytännöllisistä ja teknillisis- tä syistä johtuen ei ole mahdollista kehittää viestivälineitä, jotka tarjoai- sivat kaikissa olosuhteissa rajoittamattomien tiedonsiirtoyhteyksien ai- kaansaamisen. Toiminta-olosuhteet määrittävät varsin tarkoin sen tek- niikan, jota käyttäen vaaditut kantamat voidaan saavuttaa. Toiminnalli- sin keinoin johtamisjärjestelmä ja siihen liittyvät toiminteet on mukau- tettava tähän tosiasiaan. Käytännössä tämä tekijä on osaltaan määrää- mässä mm johtamispaikkojen sijoittumisen johdettaviinsa nähden.
2.3.3. Kapasiteettivaatimus
Johtamisjärjestelmän ja muiden toiminteiden tiedonsiirtotarve ei ole vakio kuten 1. luvussa todettiin. Viestiyhteysjärjestelmän on mukaudut- tava joustavasti tähän tosiasiaan ottaen huomioon tiedonsiirtotarpeiden huomattavankin vaihtelun. Tärkeiksi arvioiduilla yhteysväleillä mitoituk- sen perusteina on käytettävä maksimikuormitusta (kuva 3).
Kaikelle nykyaikaiselle toiminnalle on ominaista jatkuvasti lisäänty- vä tiedonsiirtotarve. Sotilaallisessa johtamisjärjestelmässä ei voida kui- tenkaan pitää ehdottomana vaatimuksena jatkuvaa tietovuota, vaan toi- minta on suunniteltava sellaiseksi, että eri tekijöistä johtuviin tiedonsiir- tohäiriöihin on varauduttu. Viestitoiminnan tehtävänä on kuitenkin huo- lehtia siitä, ettei näitä häiriöitä syntyisi.
Siirtoteiden suorituskykyvaatimukset vaihtelevat toimintatasasta riip- puen erittäin suurissa rajoissa ollen taktillisella tasalla 1-2 kanavaa ja sotilasläänitasalla 12-60 kanavaa yhteysväliä kohden.
2.3.4. Oikea-aikaisuuden vaatimus
Yleisesti ottaen voidaan todeta, että vain sellaisilla suoritteilla on to- dellista merkitystä, jotka ovat käyttövalmiina niiden käyttötarpeen il-
maantuessa. Viestitoiminnalle asetettavat aikavaatimukset liittyvät ope- raatioiden kehittymiseen ja ovat sellaisina luonteeltaan varsin ehdotto- mia. Toisaalta on huomattava, että jouduttaessa rakentamaan laajamit- taisia viestijärjestelmiä myös tähän tarvitaan aikaa, toimintatasasta riip- puen 2 h:sta 2 vrk:een.
2.3.5. Toimintavarmuuden vaatimus
Toimintavarmuusvaatimus merkitsee ennenkaikkea sitä, että viesti- järjestelmä on käytettävissä tarvittavilta osiltaan minä ajankohtana ta- hansa ja että se omaa kulloisenkin tilanteen edellyttämän tiedonsörron nopeuden. Toimintavarmuus ja siihen llittyen jatkuvuuden turvaamisky- ky muodostuu usean osatekijän kokonaisuudesta, joista osa on laadul- taan toiminnallisia ja osa viestiteknillisiä. Toiminnallinen valmius edel- lyttää, että järjestelmä omaa vallitsevaan tilanteeseen soveltuvan lähtö- ja työskentelynaloittamisvalmiuden. Toimintatasasta ja tilanteesta ruppu- en vaatimustaso vaihtelee suurissakin rajoissa ja muutokset voivat ta- pahtua yllättäen.
2.3.6. Joustavuuden vaatimus
Viestitoiminnan ja erityisesti viestiyhteysjärjestelmän on kyettävä mukautumaan joustavasti yhtymän operaatioalueella tapahtu,viin johta- misjärjestelmän ryhmitys- ja johtosuhdemuutoksön.
Joustavuuden arvosteluperusteina voidaan käyttää järjestelmän liik- kuvuusastetta, teknillisten järjestelyjen muuntautumiskykyä ja henkilös- tön toiminnallista valmiutta. Toiminnallisen joustavuuden vaatimustaso vaihtelee toimintatasasta ruppuen ollen suurimmillaan perusyhtymässä.
2.3.7. Huollon ja korjaustoiminnan valmius
Viestiyhteysjärjestelmä on luonteeltaan aina teknillinen, joten sen yl- läpitoon ja osittain myös käyttöön tarvitaan hyvin koulutettu ja tehtä- vänsä harjaantunut henkilöstö. Toiminnallisesti huolto- ja korjausorgani- saation on omattava huomattavan suuri lähtövalmius sekä teknillinen kyky vaativienkin korjaustoimien sekä ennakoivien huoltotoimien suorit- tamiseen.
2.4. Vie s t i t e k n i II i s e t suo ri t eva a tim u k s e t 2.4.1. Vaatimusten määrittely
Viestiteknilliset suoritevaatimukset määräytyvät sekä viestijärjestel- män käyttäjien että viestitoiminnan johdon asettamien tehtävien perus- teella. Tältä osin tehtäväasettelu on sisällöltään sellainen, että sen toteut- taminen vaikuttaa nimenomaan luotavan järjestelmän teknillisen raken- teen laatuun. Toiminnallistenkin vaatimusten täyttäminen edellyttää vies- titekniikkaa, tällöin on vain kyse siitä, miten sitä käyttöön sovelletaan.
Teknilliset vaatimukset määrittävät järjestelmälle tiettyjen lisäpalvelusten tarjontavelvoitteen ja tietyt teknilliset tasovaatimukset.
Viestiteknilliset suoritevaatimukset ovat seuraavat:
1) Viestiyhteysjärjestelmän on oltava teknilliseltä rakenteeltaan sel- laisen, että halutun tiedon siirtäminen on mahdollista riittävällä nopeudella ja kuuluvuusolosuhteiltaan hyväksyttävästi.
2) Järjestelmän teknillisen toiminnan on oltava luotettavuudeltaan kulloistenkin käyttötilanteiden asettamien vaatimusten mukainen.
3) Järjestelmän vaatiman teknillisen huollon ja korjaustarpeen on oltava minimoidun.
4) Viestiyhteysjärjestelmän on mahdollistettava etuoikeusmenettelyn käyttö tiedonsiirrossa.
5) Viestiyhteysjärjestelmän on taattava riittävä siirrettävän tiedon sisällön salassapysyminen siirtotapahtuman aikana.
6) Viestiyhteysjärjestelmän on oltava mahdollisimman vähäisessä määrin altis elektroniselle häirinnälle sekä kuuntelulle.
2.4.2. Tiedonsiirron laatuvaatimus
Siirrettävä tieto on olemukseltaan puhetta, tekstiä, dataa sekä kiinte- ää ja liikkuvaa kuvaa. Periaatteessa jokainen edellämainituista tiedon- muodoista vaatii oman siirtotekniikkansa lähetys- ja vastaanottolaittei- neen sekä siirtoteineen. Mitä alemmasta toiminta~asasta on kyse, sitä epätodennäköisempää on, että kaikkia näitä siirtoteitä pysytään aikaan- saamaan ja ylläpitämään. Tällöin joudutaan tinkimään vaatimustasosta.
pelkistetyimmillään tiedonsiirtojärjestelmä mahdollistaa ainoastaan pu- heen siirron.
Tiedonsiirron nopeuteen sisältyy kaksi tekijää, nimittäin missä ajassa haluttu yhteys saadaan käyttöön ja - millä nopeudella tieto siirtyy kyseisellä siirtotiellä.
Edellinen tekijä liittyy käytettävissä olevien siirtoteiden määrään ja siihen millaisia odotusaikoja tiedonsörrossa sallitaan. Yleisenä suuntauk- sena on vaatimus odotusaikojen lyhentämiseen ollen se tällä hetkellä 5-15 min suuruusluokkaa.
Tiedon siirtonopeuden lisääminen vaikuttaa puhetta lukuunottamatta aina myös siirtotien teknilliseen laatuun ja rakenteeseen sen vaatimusta- soa nostavasti.
Tiedonsiirto on mahdollista ainoastaan sellaisilla siirtoteillä, jotka ta- kaavat riittävän kuuluvaisuuden. Kyse on lähes yksinomaan siitä teknii- kasta, jolla siirtojärjestelmä on rakennettu. Tiedonsiirtotekniikalla on ai- na tietty eDimmäisulottuvuus, jonka ylittäminen vaatii sellaisia teknillisiä lisäjärjestelyjä, joihin taistelukentällä ei ole pysyviä edellytyksiä.
2.4.3. Teknillisen luotettavuuden v~atimus
Sotilasviestijärjestelmien teknillisen luotettavuuden ongelmat synty- vät toimintaolosuhteista, joita kuvaavat huollon epäsäännöllisyys, epä- vakaat käyttöolosuhteet ja liikkuvuus. Järjestelmän toimintavarmuus il- maistaan tavallisesti sen kunnossaoloajan suhteena kokonaisaikaan.
Koska siirtotie muodostuu viestiyhteysjärjestelmässä useista peräkkäistä osateistä, näiden osien toimintavarmuuden on oltava mahdollisimman lähellä suhdelukua 1, jotta peräkkäin kytkettävien osien kokonaisvar- muus pysyisi hyväksyttävissä rajoissa.
2.4.4. Minimoidun huollon vaatimus
Epävakaat käyttöolosuhteet sekä tavanomaista suurempi vaurlouhka edellyttävät, että viestijärjestelmän eri osat omaavat riittävän toiminta- varmuuden ja että nämä osat ovat mekaanisesti taisteluolosuhteita kes- täviä. Koska kuitenkaan ei voida välttyä täysin huolto- ja korjaustilan- teista, laitteiden teknillisen rakenteen tulee olla sellaisen, että tarvittavat toimet on nopeasti ja mahdollisimman vähällä ammattitaidolla toteutet- tavissa.
2.4.5. Etuoikeutetun liikenteen vaatimus
Sotilaallinen johtamisjärjestelmä edellyttää myös tiedonsiirrolta mah- dollisuutta etuoikeutettuihin puheluihin ja sanomiin tietyille keskeisessä asemassa oleville johtajille.
Automatisoidussa viestiyhteysjärjestelmässä tällaisen toteuttaminen
on vielä alkuasteella, joten ainoana käyttökelpoisena menetelmänä on ylläpitää sotilasviestijärjestelmissä henkilövälitteisyyttä.
2.4.6. Tiedonsfuron salaamisvaatimus
Kaikkia teknillisiä viestiyhteyksiä voidaan haluttaessa kuunnella.
Haavoittuvimpia ovat tässä suhteessa radioaaltoon perustuvat sÖftome- netelmät. Nykyaikaisesti varustautunutta kuuntelua vastaan tietoliiken- teen sisältö on salattavissa ainoastaan erityisin salaamislaittein. Tietolii- kenteen olemassaoloa ei voida yleensä salata.
2.4.7. Häiritsemättömyyden vaatimus
Radioaaltoon perustuva tiedonsiirto on periaatteessa aina härittävis- sä. Häirintä voi olla joko tahatonta samalla taajuudella toimivien omien ja vihollisen laitteiden aiheuttamaa tai tahallista. Häirintää vas- taan voidaan toimia joko lisäämällä olennaisesti oman tekniikan suori- tustasoa tai salaamalla oman liikenteen olemassaolo. Kummallakaan ta- valla ei ole mahdollista päästä kohtuullisin kustannuksin tyydyttävään tulokseen.
2.5. Suo r i t eva a tim u s t e n y h d i s tel m ä
Viestitoiminnalle asetettavien suoritevaatimusten vaativuustaso ja suhteellinen painoarvo vaihtelevat toimintatasasta riippuen. Eroavaisuu- det saattavat olla hyvinkin suuria mm tiedonsfuronkapasiteetin, ulottu- vuusvaatimusten ja ajallisen valmistumisen suhteen. Tämän esityksen puitteissa ei ole mahdollisuuksia yksityiskohtaiseen toimintatasatarkaste- luun. Pääpiirteittäisen kuvan painotuksen vaihteluista antaa taulukko 1.
Hallitsevina vaatimuksina ovat kaikilla tasoilla sekä huollon että kor- jaustoiminnan valmius.
3. VmSTITOIMINNAN MENETELMÄT
3.1. Viestitoiminnan suoritevaatimukset toi-
m i n t a m e n e"t e Imi e n perustana
Viestitoiminnalle asetetut suoritevaatimukset muodostavat sen lähtö- kohdan, johon nojaudutaan kehitettäessä niitä viestitaktillisia ja -teknilli-
siä toimintamenetelmiä, joilla asetettujen vaatimusten mukaisiin suorit- teisiin pyritään.
Siviiliviestijärjestelmien muodostamisessa on yleensä määräävänä te- kijänä taloudellisuus, ts järjestelmien perustamiskustannusten sekä käyt- tö- ja kunnossapitokulujen tulee vastata saavutettavaa taloudellista hyö- tyä tai käyttökorvauksia. Sotilaskäytössä taloudellisuus ei saa olla ainoa määräävä tekijä, koska maanpuolustuksellisia toimia ei voida mitoittaa pelkästään taloudellisten näkökohtien mukaan, vaan merkityksellisintä on se, miten tehokkaasti tai tarkoituksenmukaisesti jokin viestijärjestel- mä palvelee sotilaallisia tarkoitusperiä. Sama periaate koskee yleistä tur- vallisuutta hyödyttäviä viestijärjestelmiä, joita ovat mm poliisin, väes- tönsuojelun, palotoimen ja rautateiden viestiverkot.
Näkökohdat, joihin perustuen sotilaallisissa viestijärjestelmissä ei pi- täisi kiinnittää liikaa huomiota taloudellisuuteen ovat seuraavia:
1) Järjestelmät on voitava pitää jatkuvassa hälytysluonteisessa toi- mintavalmiudessa myös rauhan aikana.
2) Järjestelmät on rakennettava riittävästi liikenteellisesti ja teknilli- sesti varmennettuina.
3) Järjestelmät on voitava suojata laajamittaisesti sellaisia mekaani- sia vauriotekijöitä vastaan, jotka eivät ole todennäköisiä rauhan aikana.
4) Järjestelmien kunnossapitotoimet on voitava toteuttaa aikaan, paikkaan ja usein myös tiettyyn menetelmään sitoutumattomasti.
5) Rauhanajan käytössä tulee olla käyttö- ja huoltohenkilöstön kou- luttamiseksi kaikkia niitä järjestelmiä, joita sotatapauksessa ote- taan sotilaskäyttöön.
Taloudellisuusnäkökohtia ei voida sivuuttaa kokonaisuudessaan soti- lasviestitoiminnankaan suunnittelussa, koska sotilasjärjestelmä ei tuota, se ainoastaan kuluttaa ja näin ollen määrärahat järjestelmien kehittämi- seen on saatava muualta ja tarve-esitykset on voitava perustella hyväk- syttävästi. Toiminnallisin ja teknillisin ratkaisuin on löydettävä sellaiset toimintamenetelmät, jotka tuottavat sotilaallisessa mielessä tarkoituksen- mukaisen suoritustason ja jotka kustannuksiltaan soveltuvat taloudelli- siin voimavaroihimme huolimatta siitä, että nämä tekijät ovat toisiinsa nähden vastakkaisvaikutteisia.
Viestitoiminnan suoritevaatimukset on ryhmitelty edellä sekä toimin- nalIisiin että viestiteknillisiin vaatimuksiin sen mukaan, minkälaatuisin toimenpitein tavoiteltuun suoritetasoon kussakin kohdassa on mahdollis- ta päästä. Toiminnallisia menetelmiä ovat mm
- viestiyhteysjärjestelmän periaatteellisen rakenteen vaihtelu,
siirtojärjestelmien ja -laitteiden sijoituksen ohjaaminen,
henkilöstön ja joukkojen käyttötapa, varustaminen sekä ryhmittä- minen,
ajankäyttöön ja toimiDtavalmiuteen vaikuttavat tekijät sekä - ennalta vahvistettujen työskentely menetelmien ja kaavojen kehit-
täminen ja käyttö.
Viestiteknillisiä menetelmiä ovat periaatteessa kaikki ne, joilla voi- daan vaikuttaa käyttöön saatavan ja osittain myös jo käytössä olevan tekniikan suoritusarvoihin. Tällaisia ovat mm
- suoritusarvovaatimusten esittäminen viestilaitteiden kehittelytyön perusteiksi,
- valmiina hankittavien laitteiden vertailevat teknilliset ja -kenttäko- keilut,
- viestiyhteysjärjestelmien teknillisen rakenteen kehittäminen, - viestilaitteiden tarjoamien teknillisten palvelujen kaikkinainen ja
joustava hyväksikäyttö,
- viestiyhteysjärjestelmien rakenteellinen ja viestiliikenteellinen suo- jaaminen sekä
kunnossapito järjestelmän teknillisen suorituskyvyn luominen ja kehittäminen.
3.2. Vie s t i toi m i n n a n yle i s e t per i a a tt e e t Viestitoiminnan järjestelyssä tulee pyrkiä noudattamaan ennalta mahdollisimman pitkälle kehitettyjä ja valmisteltuja menettelytapoja.
Osa näistä periaatteista on luonteeltaan pysyviä ja ne ovat sellaisenaan voimassa riippumatta yleistaktillisissa menetelmi: sä ja teknillisissä sovel- lutuksissa tapahtuneista muutoksista. Viestitoiminnan on pystyttävä myös mukautumaan joustavasti tilannevaihteluihin, joiden lähtökohtana voivat olla vihollisen aikaisemmin tuntemattomat toimintamenetelmät, kehittyvä viestitekniikka taikka omat muuttuvat toimintaperiaatteet.
Viestitoiminnan järjestelyn peruslähtökohtana on aina kiinteä yhteistoi- minta operatiivisen johdon ja eri aselajitoiminteiden kanssa. Viestitoi- minnasta ei saa muodostua eikä se voikaan olla sodankäynnin keino, vaan viestitoiminta on sen apuväline.
ViestitoiminnaIle asetettuihin suoritevaatimuksiin ja puolustusdoktrii- nimme ominaispiirteisiin nojautuen on päädyttävissä toteamukseen, että viestitoiminnan toimintaperiaatteet tulevat kokemaan muutoksen. Paina- vimpina syinä ovat ilmeinen aikapula ja olennaisesti lisääntyneet siirto- teiden laadulliset ja määrälliset tarpeet. Tämän takia viestitaktillisen toi-
minnan merkitys on vähenemässä ja tilalle ovat tulossa vakiokaavaiset viestitysjärjestelyt sekä niiden ylläpitotekniikka. Viestitaktiikka ei voi kuitenkaan kadota kokonaan, koska on ilmeistä, että teknilliset voima- varamme tulevat olemaan aina rajalliset, joten vähäisellä tekniikalla on myös operoitava.
Kehittyvä ja· monipuolistuva viestitekniikka tuo mukanaan myös välttämättömyyden entistä syvällisempään toiminteiden suunnitteluun, mistä on edelleen seurauksena lisääntyvä teknillisen koulutuksen tarve.
Tällöin tullaan käsitteeseen järjestelmäsuunnittelu. Tämän tavoitteena on sellaisen toimivan teknillisen kokonaisuuden luominen, jossa on otettu huomioon kaikki taktilliset, toiminnalliset ja teknilliset riippuvuussuhteet.
Sotilasviestitoiminnassa tämän järjestelmäsuunnittelun on tapahdut- tava jo rauhan aikana ja siten ajoitettuna, että johtamisjärjestelmien käytössä on ajoissa niiden toiminnan edellyttämät tiedonsiirtojärjestel- mät. Pääosa viestiteknillisistä järjestelmän kehiltämissuunnitelmista ovat sellaisia, että ne ajoittuvat järjestelmäsuunnittelun alkujaksolle.
Näiden järjestelmien teknillinen taso ja samalla suorituskyky on so- peutettava jo sotataloudellisista syistä vastaavaan johtamisjärjestelmään.
Alimmilla tasoilla lienee tarpeetonta puhua vielä järjestelmästä, mutta viimeistään armeijakuntatasolla sellainen on jo tosiasia.
3.3. Vie s t i toi m i n n a n k e i n 0 t
Viestitoiminnan keskeisin toimiala on viestiyhteyksien rakentaminen, jota muut toiminteet tukevat. Johtamisyhteyksien eli viestiyhteysjärjes-
telmän tehtävänä on mahdollistaa siirrettäväksi tarjotun tiedon sähköi- nen sörlo kahden tai useamman pisteen välillä. Viestiyhteysjärjestelmän teknillinen rakenne määräytyy ensisijaisesti sen perusteella, millaista siir- rettävä tieto on ja missä muodossa kyseinen tieto on siirrettävissä. Tätä koskeva pääpörleittäinen tarkastelu on esitetty taulukossa 2. Periaattees- sa kukin tietolaatu tarvitsee oman erityisen siirtojärjestelmänsä lähetys- ja vastaanottolaitteineen sekä siirtoteineen. Jokainen johtamisjärjestelmä tuottaa kaikkia taulukossa esitettyjä tietolajeja, mutta eri tavalla painot- tuen kuten taulukko 3 osoittaa.
Tiedonsiirron viestiyhteysjärjestelmä - sotilaallisessa kielenkäytössä viestiyhteydet - aikaansaadaan perinteellisesti joko puhelin-tai radioyh- teyksinä. Ensinmainittu tapa edustaa pääasiassa könteäluonteista ja jäl- kimmäinen siirrettävää viestiyhteysjärjestelmää.
Viestitoiminnalle asetetut yhteyksien ulottuvuus-, määrä- ja laatu- vaatimukset edellyttävät kuitenkin olennaisesti laajapohjaisemman siirto-
teiden muodostamistekniikan käyttöönottoa myös sotilasviestitoiminnas- sa. Viestiyhteydet voidaan aikaansaada taulukossa 4 esitettyjä teknillisiä ratkaisutapoja hyväksikäyttäen. Mikään näistä ei ole sellaisenaan tois- taan poissulkeva, vaan asetetuista aika-, ulottuvuus-, määrä- ja laatu- vaatimuksista riippuen näitä on käytettävä rinnan. Kullakin taulukossa esitetyllä siirtoteiden muodostamistavalla on sille taloudellisessa ja siirto- teknillisessä mielessä edullisin käyttöalue (kuva 4).
Sotilasviestitoiminnan piiriin ovat kuuluneet näistä siirrettävät kaa- pelit, sörrettävät ja enintään 120-kanavaiset kÖDteät linkit, sekä radiot.
Ainoastaan linkkitekniikka on mahdollistanut suurikanavaisten yhteys- reittien muodostamisen, muulla tekniikalla on päästy vain 1-3 kanavai- sön yhteyksÖD.
Sotilaallista johtamistoimintaa palveleva viestiyhteysjärjestelmä voi- daan muodostaa
rakentamalla se puolustusvoimien käytettävissä olevalla teknökal- la,
ottamalla käyttöön valmöta yleisten viestijärjestelmien osia tai tukeutumalla suoraan yleisÖD eli valtakunnallisÖD viestijärjestel- miin.
Missä määrin kutakin menettelytapaa käytetään riippuu useista teki- jöistä kuten
toimintatasasta ja sen siirtoteiden määrällisestä tarpeesta, kenttäviestitoiminnan materiaalitilanteesta .
yleisen verkon yhteyksien käyttöönsaantimahdollisuuksista, min- kä tekijöinä ovat mm verkon yhteyksien suuntautuminen, vauri- oitumisuhka ja vihollistilanne sekä
yleisen verkon kunnossapitoedellytyksistä.
Koska näihin liittyviä ongelmia on tarkasteltu tässä julkaisussa jo aiemmin, asiaan ei puututa enää tarkemminl .
Viestiyhteysjärjestelmä on mahdollista aikaansaada suoritteiltaan varsin monentasoisena riippuen sötä, minkälaista teknökkaa käytetään ja minkälaisia tavoitteita asetetaan järjestelyille. Taulukossa 5 on selvi- tetty ne pääasiallisimmat keinot, joilla asetettujen suoritevaatimusten saavuttamiseen voidaan pyrkiä. Monet esitetyistä toimenpiteistä ovat varsin suhteellisia sisällöltään, joten yksityiskohtainen tarkastelu tulisi suorittaa toimintatasoittain. Merkillepantavaa on se, että useimmat vaa-
1) Tiede ja Ase 0;0 29. Näkökohtia kantaviestiverkoD käyttömahdoUisuuksista puolustusvoimien sodan ajan
viestitoiminnaaaa. •
timukset edellyttävät riittävän korkeatasoisen ja monipuolisen tekniikan käyttöönottoa.
3.4. Vie s t i y h t e y s j ä r j e s tel m ä n r a ken n e Viestiyhteysjärjestelmän toiminnallisia vaihtoehtoja ovat - kiinteä tai
- liikkuva järjestelmä sekä rakenteellisia vaihtoehtoja
- johtosuhteiden mukainen taikka - alueellinen järjestelmä.
Tosiasiallisesti mikään näistä vaihtoehdoista ei voi muodostaa yksinään tietyn toimintatason järjestelmämallia, vaan siihen liittyy aina piirteitä kaikista neljästä ominaisuudesta.
Sotilasviestijärjestelmien yleisenä ominaisuutena pidetään llikkuvuut- ta, mikä on suorana seurauksena toimintaolosuhteista. Asetetut määräl- liset ja laadulliset suoritevaatimukset sekä sota- ja kansantaloudelliset tekijät aiheuttavat kuitenkin sen, että sotilasviestijärjestelmien suunnitte- lussa on lähdettävä varsin näkyvästi kiinteistä järjestelyistä. Operaatioa- lueelle luodaan arvioituja tarpeita vastaava runkojärjestelmä kiinteine viestikeskuksineen ja siirtoteineen, mihin ne johtamisjärjestelmän viesti- verkot llittyvät, joiden tulee pystyä toimimaan llikkuvasti.
Viestiyhteysjärjestelmän on palveltava ensisijaisesti johtamistoimin- taa ja näin ollen sen perusrakenteen tulee noudattaa johtosuhteiden mukaisia tiedonsiirtosuuntia. Tätä periaatetta on pidettävä viestiyh- teysjärjestelmän rakenteellisena lähtökohtana. Viestitoiminnan muut tietollikennetehtävät sekä toimintavarmuustekijät huomioon ottaen tällai- nen järjestelmärakenne ei sovellu kuitenkaan kaikille toimintatasoille, vaan on luotava myös alueellisia järjestelmiä.
Johtosuhteiden mukaisen ja alueellisen järjestelmän rakenne-erot on esitetty kuvassa S. Järjestelmäanalyyttisin menetelmin verkkorakenteita keskenään vertailemalla on todettu, että
alueellisen verkon rakentamiseen kuluu aikaa yli kaksi kertaa niin paljon kuin johtosuhteiden mukaiseen verkkoon; aloitettaes- sa rakentaminen keskeisiInmiltä yhteysväleiltä aikaviiveellä ei ole kuitenkaan olennaista merkitystä,
alueellisen verkon rakentamiseen kuluu materiaalia noin SO % enemmän,
alueellinen verkko on vaurloitumisalttiudeltaan parempi ja se on helpommin pidettäVissä ainakin osittaisessa toimintakunnossa,
- johtamispaikkojen uudelleenryhmittely on toteutettavissa nope- ammin alueellisessa verkossa,
alueellinen verkko tarjoaa olennaisesti runsaammat mahdollisuu- det viestiyhteyksien hyväksikäyttöön edellyttäen, että verkko kat- taa yhtymän koko toiminta-alueen.
Viestiyhteysjärjestelmän periaatteellinen rakenne määräytyy osin myös sen tekniikan perusteella, mikä on käytettävissä ja mitä on tarkoi- tuksenml,lkaista käyttää. Näin ollen radioihin perustuva viestiyhteysjärjes- telmä on ensisijaisesti johtosuhteiden mukainen, vaikka se toimii myös alueellisella periaatteella silloin, kun verkon työskentelytaajuudet on tiedo- tettu muillekin alueella toimiville ja kyseistä taajuusaluetta käyttäville yk- siköille. Puhelinverkko voidaan rakentaa jompaa kumpaa periaatetta nou- dattaen.
Alueellinen verkkorakenne on osoittautunut tutkimuksissa edullisim- maksi ratkaisuksi eräistä haitoistaan huolimatta, sillä vain se pystyy tyydyttämään kohtuullisesti mm tiedonsiirron tavanomaista korkeammat määrälliset ja laadulliset vaatimukset. Haittatekijät on poistettavissa ma- teriaalisin ja organisatoorisin keinoin. Toimintaolosuhteista riippuen myös johtosuhteista järjestelyä voidaan käyttää nimenomaan taktillisella tasolla. Verkkorakenteiden pääpiirteittäinen käyttö eri toimintatasoilla on esitetty taulukossa 6. Viestiyhteysjärjestelmien periaatteellisesta rakenteesta riippumatta näiden keskeisimpinä osina ovat viestikeskukset, joiden kautta järjestelmän koko tietoliikenne kulkee. Johtosuhteisessa verkossa viestikeskuksen muodostavat ne viestiasemat, jotka pitävät yh- teyttä lähinnä komentosuhteiden mukaisiin yksiköihin. Viestikeskuksia on täs~ä verkkomuodossa suhteellisen harvassa.
Alueellisen verkon viestikeskus on toiminnallisesti edellistä monipuo- lisempi ja tehokkaampi, koska sen on kyettävä välittämään palveleman- sa johtamispaikan tietoliikenteen lisäksi kaikki muukin vaikutusalueeI- laan syntyvä tietoliikenne sekä toimimaan verkon vauriotapauksessa myös vauriokohtaa kiertävän liikenteen välittäjänä (kuva 6).
Viestiyhteysjärjestelmän rakentamisessa kaikissa tapauksissa nouda- tettavat yleiset säännöt ovat seuraavat:
1) Järjestelmän keskeiset yhteysvälit on rakennettava riittäväkana- vaisin menetelmin.
2) Keskei$e1 yhteysvälit on varmennettava rinnakkaisin, toisistaan toiminnallisesti ja teknillisesti riippumattomin menetelmin, jotka samalla lisäävät siirtojärjestelmän suorituskykyä.
3) Keskeiset yhteysvälit on varmennettava myös kiertoyhteyksin.
4) Lökkuvaan käyttöön soveltuvat menetelmät on varattava johta- misjärjestelmän sörtyville osille.
5) Kaikki toiminta-alueen tarjoamat viestiyhteysmahdollisuudet on käytettävä hyväksi tarkoituksenmukaisella tavalla.
6) Viestiyhteysjärjestelmän kunnossapitotoimet on keskitettävä jär- jestelmän tärkeimpÖD kohteisÖD elleivät voimavarat riitä täysin laaja-alaiseen toimintaan.
7) Viestiyhteysjärjestelmän rakentaminen on aloitettava aina kiireel- lisimmistä sekä eniten aikaa vievistä kohteista.
3.5. Vie s t i y h t e y s j ä r j e s tel m i e n r atk a i s u mali i t 3.5.1. Joukko-osaston viestiverkot
Joukko-osastotasan viestiyhteysjärjesielyjen perusteina olevista suo- ritevaatimuksista voidaan todeta lyhyesti seuraavaa
- ulottuvuusvaatimus on tavanomaisissa olosuhteissa alle 10 km, erikoistoiminteissa se saattaa nousta 25 km :ÖD.
- kanavamääräksi riittää kaikissa tapauksissa yksi kanava, - yhteydet on saatava käyttöön periaatteessa aina alle yhden tun-
nin.
- toimintavarmuusvaatimus ei ole ehdoton.
- yhteysjärjestelyjen on oltava likipitäen liikkuvia kaikissa olosuh- teissa,
- vain puheensörtoyhteydet ovat tarpeen.
- etuoikeusvaatimus on ehdoton.
liikenteen sisällön ajallinen salassapysymisvaatimus on enintään muutaman tunnin luokkaa ja 90 % liikenteestä kuuluu tähän
ryhmään, 1
yhteyksien pitäisi voida toimia häiriöttömästi.
Toimintaolosuhteiden vaihtelevuuden takia viestiyhteydet on raken- nettava aina johtosuhteiden mukaisesti ja pääasiassa kannettavalla kent- täradiokalustolla. Johdinyhteyksiä rakennetaan tilanteen sen salliessa mm radioiden häirittävyyden ja kuunneltavuuden takia.
Asetetut vaatimukset voidaan täyttää joka suhteessa nykyisellä uu- della pataljoonaradiolla. Yhteyksien varmentamismahdollisuus on ensisi- jassa kaluston määräkysymys.
Taktillisen johtamisen ja tulenkäytön yhteistoiminnan sekä kaluston huoltojärjestelyjen takia radiokaluston tulee olla kauttaaltaan samankal- taista taikka muuten varauksettomaan ybteiskäyttöön pystyvää.
3.5.2. Prikaatin viestiyhteysjärjestelmä
Prikaatin viestitoiminnaUisille olosuhteille on ominaista yhteysetäi- syyksien vaihtelevaisuus, johtosuhdejärjestelyjen vakiollisuus, toiminnal- linen llikkuvuus ja järjestelyihin käytettävissä oleyan ajan lyhyys.
Yhteysetäisyyksien vaihtelurajat ovat 5-25 km ja vaihtelurytmi on tuntien luokkaa. Tästä johtuen prikaatin johtamisjärjestelmän on oltava rakenteeltaan liikkuva ja tätä liikkuvuutta eivät saa rajoittaa merkittä- vässä määrin viestitoiminnalliset tekijät.
Prikaatin johtamissuunnat hajaantuvat keskimäärin 15 eri toiminta- pisteeseen. Yhteystarpeiden määrällistä kerääntymistä tapahtuu ensisijai- sesti vain esikunnan ja komentopaikkojen alueilla sekä rajoitetusti tykis- tön, huollon ja pataljoonan johta:mispaikoilla. Ainoastaan prikaatin esi- kunnan ja mahdollisen komentopaikan välillä siirtoteiden lukumääräinen tarve on enemmän kuin yksi kanava.
Johtamisjärjestelmän keskeiset yhteydet on aina varmennettava tie- don siirron jatkuvuuden turvaamiseksi. PääasiaUisimpana tietolajina on puhe otettaessa huomioon, että sanomaliikennekin voidaan hoitaa pu- heella.
Viestiliikenteen etuoikeusmenettely on voitava järjestää nimenomaan sellaisissa tilanteissa, joissa toiminnallisin ja teknillisin keinoin ei kyetä turvaamaan viestiyhteysjärjestelmän määrällistä suorituskykyä.
Prikaatin johtamismenetelmän tietoliikenteestä on määräaikaisesti salassapidettävää suunnilleen 80 %. Tämän tiedon ajallinen salassapysy- misvaatimus vaihtelee tunneista muutamaan vuorokauteen. Määräaikai- sen salaamisturvan antavan salaamismenetelmän ominaisuuksien yksilöi- minen on vaikeaa, koska saavutettavaan turvallisuuteen vaikuttaa nime- nomaan vihollistiedustelun salaamismenetelmiä tutkivan ja ratkaisevan organisaation taito, laajuus ja aktiivisuus. Tässä yhteydessä on todetta- va, että ns peittämismenetelmät eivät anna järjestettyä kuuntelutieduste- lua vastaan minkäänlaista salattavuussuojaa.
Prikaatin viesti yhteys järjestelmän on omattava varsin korkea-astei- nen häirinnänsietokyky. Tämä rajoittaa merkittävästi radioiden käyttö- mahdollisuuksia ja lisää puhelinverkon rakentamisen tarpeellisuutta.
Viestiyhteysjärjestelmän rakennevaihtoehdoista tulee kyseeseen joh- tosuhteinen järjestely silloin. kun toiminta-alue on niin suppea, että ko- ko alue on käytettävissä olevien laitteiden kantaman ulottuvilla. Yhtey- det varmennetaan tällöin rinnakkaisin viestiyhteyksin sekä tukeutumalla tykistön viestiyhteyksiin. Järjestelyn epäkohtana on materiaalin erittäin voimakas keskittyminen harvoihin viestikeskuksiin.
Alueellinen järjestelmä on tarkoituksenmukainen silloin, kun prikaa- tin toiminta-alue on niin laaja, että johtamisyhteyksien pituudet ylittävät käytettävissä olevien välineiden keskimääräisen kantaman.
Asetetuista nopeus- ja joustavuusvaatimuksista johtuen prikaatin viestiyhteysjärjestelmän pääosa on aikaansaatava radioin. Teknillisesti kaluston tulee olla samanlainen kuin joukko-osastotasalla, mutta kanta- maltaan 2-3-kertainen. Koska kaikkea tietoa ei pystytä mm salaamis- vaatimuksen takia siirtämään radioteitse, tavanomaisesti on rakennetta- va myös puhelinverkko. Jotta sekin omaisi riittävän rakenteellisen jous- tavuuden, verkon runkoyhteydet on rakennettava linkkikalustoin. Näitä yhteyksiä täydennetään kenttäjohdinyhteyksin sekä jossain määrin myös yleisen puhelinverkon yhteyksiä hyväksikäyttäen (kuva 5).
Viestikeskukset on rakennettava pääsääntöisesti moottoroiduiksi ajo- neuvoasemineen ja viestiasemakontteineen
Viestisalaamisen asettamat vaatimukset on täytettävissä ainoastaan teknillisin viestinsalaamislaittein. Vähimmäisvaatimuksena on, että aina- kin komentoradioverkot varqstetaan kyseisellä tekniikalla.
3.5.3. Armeijakunnan viestiyhteysjärjestelmä
Armeijakunnan viestitoiminnallisille olosuhteille on ominaista toimin- ta-alueen laajuus, viestiyhteyksiä tarvitsevien suuri lukumäärä ja näiden hajaantuminen yhtymän koko alueelle, sÖITettävän tiedon suuri määrä sekä yleisesti ottaen valmisteluihin käytettävän ajan riittävyys .
. Toiminta-alueen laajuus vaihtelee hyvinkin suurissa rajoissa, mikä johtaa pitkiin ja teknillisesti vaikeasti hoidettaviin yhteysetäisyyksiin
keskiarvon ollessa 30-50 km.
Armeijakunnan johtamisjärjestelmä kehittää monipuolisena ja laa- jaulotteisena niin runsaasti siirrettävää tietoa, etteivät yksikanavaiset siirto järjestelmät pysty tätä välittämään. Tämän lisäksi lukuisat alueelli- sesti toimivat tuki- ja paikallisjoukot lisäävät omine tarpeineen yhteyk- sien lukumääräistä tarvetta sekä kuormittavat liikenteellään runko'reitte- jä.
Armeijakunnan toiminnassa pyritään tiettyyn hallittuun suuDnitel- mallisuuteen, minkä ansiosta johtamisjärjestelmän tietoliikenneyhteyk- sien aikaansaamiseen on käytettävissä vuorokausien luokkaa oleva aika.
Viestiyhteysjärjestelmän tiettyjen osien on kyettävä kuitenkin tarvittaes- sa jopa prikaatitasoiseen toimintanopeuteen ja joustavuuteen.
Yhteysetäisyyksistä, kapasiteettivaatimuksista ja joustavuustekijöistä johtuen viestiyhteysjärjestelmä muodostuu teknillisesti monipuoliseksi ja
komplisoiduksi. Jotta tämä järjestelmä toimisi, sen on täytettävä pääpiir- teittäin kaikki jo aikaisemmin esitetyt toiminnalliset ja teknilliset toimin- tavarmuus-, luotettavuus- ja huollettavuusvaatimukset.
Etuoikeutetun liikenteen vaatimukset eivät vaikuta enää niin koros- tetusti järjestelmän rakenteeseen kuin prlkaatissa, koska tiedonsiirtoyh- teyksiä on suhteellisen runsaasti mm huippukuormituksen läpäisyvaati- musten takia. Samasta syystä yhteyksien häirittävyydelläkään ei ole yh- tä korostettua merkitystä.
Salassapidettävän tiedon osuus on arvioitu 70 %:ksi tarjotusta lii- kenteestä. Ajallinen salassapysymisvaatimus on vuorokausien - viikko- jen luokkaa.
Armeijakunnan viestiyhteysjärjestelmä on rakennettava pääsääntöi- sesti alueelliseksi ja sen rungon muodostaa aina puhelinverkko. Radioyh- teydet ovat pienen kapasiteettinsa takia mahdollisia vain sanomaliiken- neyhteyksinä ja erillistoiminteiden käytössä.
Puhelinverkko soveltuu kaikkiin niihin tarkoituksiin, joissa on siirrettävä suuria tietomääriä,
siirrettävä tieto on puhetta, tekstiä, dataa, piirroksia tai kiinteää kuvaa,
keskinäisiä yhteydenpitomahdollisuuksia tarvitsevia toiminteita on paljon,
yhteyksiltä vaaditaan suurta ulottuvuutta ja toimintavarmuutta.
Armeijakunnan alueellisen viestiyhteysjärjestelmän periaatteellinen rakennekaavio on esitetty kuvassa 7. Järjestelmän rungon muodostavat johtamisjärjestelmän ja alueellisten toimintayksiköiden toiminnan paino- pistealueille sijoitetut viestikeskukset. Johtamistoiminnan tiedon siirto- suuntien mukaisesti rakennetaan näiden välille riittävän suurikanavaiset runkoyhteydet, joita täydennetään varmentavilla ja alueellisia yksiköitä palvelevilla pienikanavaisilla reiteillä. Jokainen viestikeskus sisältää ku- van 6 esittämät palvelut. Järjestelmän alueelliseen ominaisuuteen kuu- luu, että viestikeskukset eivät ole kaikilta osiltaan sidottuja palveleman- sa johtamispaikan ryhmitysmuutoksiin, vaan jokaisen Järjestelmään kuuluvan viestikeskuksen on voitava tyydyttää tietyin edellytyksin min- kä tahansa johtoportaan tietoliikennetarpeet. Viestikeskus kokoaa 10- 20 km säteellä kaiken tarjotun tietoliikenteen ja siirtää sen runkoyhteyk- sillä osoiteviestikeskuksiin.
Järjestelmän rakenteen ja toiminnan jatkuvuuden edellytyksenä on, . että sen keskeiset osat omaavat riittävän siirtymisvalmiuden ja että tek- niikka mahdollistaa joustavasti runko- ja varmentavien reittien uudel- leenjärjestelyt.
Armeijakunnan viestiyhteysjärjestelmä rakennetaan siten, että keski- määrin puolet sötä muodostetaan yleistä puhelinverkkoa hyväksikäyttä- en ja toinen puoli rakennetaan kenttäviestitoiminnan keinoin lähinnä kenttälinkeillä ja kenttäkaukokaapeleilla kanavointilaittein. Kaukokirjoi- tinverkko sisältyy puhelinverkkoon.
3.5.4. Sotilasläänin viestiyhteysjärjestelmä
Sotilasläänin viestiyhteysjärjestelmän perusteet muodostuvat nön monipuolisista tekijöistä, ettei tässä esityksessä voida nötä käsitellä. Tä- män järjestelmän on mahdollistettava kaikkien sotilasläänin alueella toi- mivien organisaatioiden ja yhtymien tiedonsörto siltä osin kuin se suun- tautuu näiden omien alueiden ulkopuolelle.
Sotilasläänin viestiyhteysjärjestelmä on rakenteeltaan alueellinen ja kiinteä. Asetettavista korkeatasoisista toiminnallisista ja teknillisistä suo- ritevaatimuksista johtuen sotilasviestitoiminnan keinoin tarvittavaa jär- jestelmää ei kyetä aikaansaamaan ja ylläpitämään, vaan järjestelyt no- jataan valtaosaltaan valtakunnallisiin viestijärjestelmiin ja organisaatioi- hin. Sotilasviestitoiminnan tehtävänä on asettaa vaatimukset sekä johtaa tarvittavat järjestelyt. Tällaisen viestijärjestelmän kanavatarpeet vaihtele- vat reiteistä ruppuen 12-120 kanavaan.
3.6. Muu t vie s t i toi m i n n a n a i a t
Viestitoiminnan menetelmätarkastelun ulkopuolelle on jäänyt tässä esityksessä eräät sellaiset viestitoiminnan alat, jotka eivät llity suoranai- sesti viestiyhteysjärjestelmien rakentamiseen ja teknilliseen ylläpitoon taikka poikkeavat näistä muulla tavoin.
Viimeksimainittuun ryhmään kuuluvia toimialoja ovat kuuntelutie- dustelun teknillinen järjestely, viestisalaaminen sekä viestihäirintä. Näi- den toiminteiden luonteesta johtuen nöden yksityiskohtaisempi käsittely ei ole julkisuudessa mahdollista
ilman,
että samalla selvitettäisiin siten kyseessä olevia toimintamenetelmiä ja teknökkaa, että nämä toiminteet menettäisivät olennaisen osan työskentelyedeUytyksistään.Viesti- ja sähköteknillinen huolto sekä kenttäsähkövoimatoiminta ovat viestiyhteysalan taustatoimintaa. Ensinmainitun tehtävänä on vas- tata viestijärjestelmissä käytettävien teknillisten laitteiden ja muun mate- riaalin korjaustoimista, varastoinnista täydennyksineen ja evakuointei- neen sekä sörrettävien virtalähteiden täydennyksestä. Viestihuollon teh- täväkenttään eivät sisälly sensijaan ne viestiyhteysjärjestelmien teknilli-
set huolto-, asennus- ja korjaustyöt, jotka liittyVät välittömästi näiden rakentamiseen sekä ylläpitämiseen laitteiden ja johtojen sijoituspaikoilla.
Viesti- ja sähköteknillinen huolto on ensisijassa korjaamo- ja varas- totoimintaa ja sen piiriin kuuluvat sotilasorganisaation perustamat ja yl- läpitämät viestihuoltolaitokset sekä ne siviilialan korjaamqt, joihin on tarpeen tukeutua suorituskyvyn lisäämiseksi.
Lyhyesti voidaan todeta, että viesti- ja sähköteknillisen huollon on kyettävä
palauttamaan kohtuullisessa ajassa toimintakuntoisiksi ne sähköi- sesti tai mekaanisesti vaurioituneet laitteet, joita ei voida korjata käyttö- ja ylläpitohenkilöstön voimin,
huolehtimaan materiaalitappioiden täydentämisestä sekä
- vastaamaan virtalähdehuollon määrällisesti riittävästä ja oikea-ai- kaisesta toiminnasta.
Näiden tehtävien toteuttamiseksi perustetaan kullekin toimintatasalle sen yksilöityjä tarpeita vastaava huolto-organisaatio, joka käsittää jouk- ko-osastotasalla asentajahenkilöstöä, keskijohdon yhtymissä huoltopai- kan ja varaston sekä sotilaslääDissä erilaatuisia korjaamoita ja varasto- yksiköitä.
Kenttäsähkövoimatoiminnan merkitys on jatkuvasti kasvamassa.
Tähän ovat vaikuttaneet mm seuraavat tekijät
- viestilaitteiden käyttötehontarpeen lisääntyminen näiden suoritu- sarvojen nousun seurauksena,
- johtamispaikkojen toimistokoneiden sähköistyminen ja näiden ko- neiden lukumäärän huomattava lisääntyminen sekä
- vaatimukset johtamispaikkojen työskentelyolosuhteiden paranta- miseksi mm valaistuksen osalta.
Sähkövoiman tarvetta ei voida tyydyttää enää täysin valtakunnan verkkoon tukeutumalla eikä laitekohtaisin voimalaittein, vaan on varau- duttava aikaansaamaan myös kenttäsähköverkkoja. Tämä toiminta ei voi olla kuitenkaan kovin laajamittaista monien teknillisten ongelmien takia. Periaatteessa tulisi menetellä siten, että jokainen organisaatio, jo- ka sähkövoimaa tarvitsee, sisällyttäisi toimialoihinsa myös sähkövoima- toiminnan. Tällöin viestitoiminnan osuudeksi jäisi ainoastaan yhtymäta- san johtamispaikkojen ja oman toimintansa sähkönjakelun turvaaminen.
3.7. Viestiorganisaatiot ja koulutus Puolustusvoimiemme viestitoiminnan johto- ja suoritusorganisaatio on porrastettu toimintatasoittain siten, että kullakin tasolla on sen arvi-
oitua keskimääräistä tarvetta vastaava suunnittelu- ja johtohenkilöstö sekä suorittajayksiköt. Periaatteessa järjestely on edelleen hyvin tarkoi- tuksenmukainen.
Viestiorganisaation suorituskyvylle asetettavista vaatimuksista voi- daan todeta, että
- johtohenkilöstön on kyettävä selviytymään ensisijaisesti omatoi- misesti oman toimintatasansa sisäisen viestitoiminnan suunnitte- lu- ja johtotehtävistä,
viestijoukon on omattava sellaiset henkilöstölliset ja materiaaliset voimavarat, jotka riittävät oman toimintatasan tavanomaisiin tehtäviin ja
lähinnä ylemmän toimintatasan on vastattava yhteysjärjestelyistä . alaistensa pääjohtamispaikoille.
Näiden suorituskykyvaatimusten toteuttamiseksi
viestitoiminnan johdon on hallittava käytettävissään olevan soti- las- ja valtakunnallisen viestitekniikan käyttöönottomenetelmät sekä omattava laajapohjainen kyky yhteistoimintaan eri viestior- ganisaatioiden kanssa,
viestijoukkojen johdon on hallittava kenttäviestitoiminnan taktilli- set ja teknilliset menetelmät sekä kyettävä teknilliseen yhteistoi- mintaan valtakunnallisten viestijärjestelmien käyttöönotossa ja viestijoukkojen on hallittava kenttäviestiyhteyksien rakentamis-, käyttö- ja ylläpitotekniikka sekä liittyminen valtakunnallisiin vies- tiverkkoihin.
3.8. Y h tee n v e t 0
Viesti toiminnan menetelmätarkastelussa on lähdetty pyrkimyksestä luoda eri toimintatasoille mahdollisimman vakiokaavaiset toimintamallit.
Toteuttamiskelpoisiin ratkaisuihin voidaan päästä, mikäli on kyetty arvi- oimaan riittävällä tarkkuudella kullakin tasalla vaikuttavat tilannetekijät ja mikäli materiaalinen varustelutaso noudattaa pääpiirteittäin toiminta- olosuhteiden vaatimuksia.
Toimintamallit eivät saa olla kuitenkaan ehdottoman sitovia taktilli- sen järjestelyvapauden säilyttämistarpeen takia. Kuinka vahva tämä si- donnaisuus on, riippuu monestakin tekijästä kuten materiaalin laadusta ja määrästä, henkilöstön koulutustasosta sekä valmistelujen oikea-aikai- suudesta ja asiallisuudesta. Taktillisella tasalla vakiokaavaisuuden pitää olla nimenomaisena tavoitteena, mutta yhtymätasalla olosuhteiden vaih- televaisuuden takia on sallittava myös viestitoiminnallinen operointi to- sin yleensä tietyn periaatteellisesti hyväksytyn toimintamallin mukaisesti.
4. VIESTITOIMINNAN SUORITUSKYKY
4.1. Suo ri t u s k y k y t a r kas tel unI ä h t ö k 0 h d a t Viestitoiminnalle asetetut suoritevaatimukset ja näistä johdetut toi- mintamenetelmät antavat perustan organisatoorisille, koulutukseUisille ja materiaalisille kehitystavoitteille. Tulosten pitäisi näkyä kaikessa rau- hanaikaisessa toiminnassa ja heijastua sitä kautta sodanajan valmistelui- hin.
Te täväanalyysiä on pidettävä aina suunnitelmallisen työskentelyn lähtöko lana. Tähän liittyen on voitava edellyttää, että arvioinnin tulok- sia käyte .. än tosiasiallisesti hyväksi mm materiaalista suorituskykyä ke- hitettäessä.
Todelliseen suorituskykyyn vaikuttavat kehitystavoitteet eivät ole toisönsa nähden tasaveroisessa asemassa.' Organisatooriset tarkistukset ja muutokset ovat periaatteessa toteutettavissa varsin yksinkertaisesti ja vähäisin kustannuksin, vaikkakin sellaisten käsittelyaika saattaa olla vuosia kestävä.
Koulutukselliset uudistukset voidaan toteuttaa tarvittaessa ilman olennaisia aikavöveitä, mutta ennen kuin uudistuksen edenyttämä muut- tunut tieto on jaettu edes keskeisimmälle osalle reservihenkilöstöä, aikaa on kulunut 5-10 vuotta. Molemmat uudistukset on joka tapauksessa aina mahdollista käynnistää ja se johtaa aikaa myötä haluttuun tulok- seen.
Materiaalisen suorituskyvyn luominen on ensisijassa taloudellinen kysymys. Tästä johtuen mukaan tulee ennalta arvioimaton määrä sellai- sia epävarmuustekijöitä, jotka vähentävät edellytyksiä luottaa läheskään varauksettomasti materiaalisen varustamisen kaikkinaiseen onnistumi- seen. Kielteisessä tapauksessa se vaikuttaa aina takaisinkytkentänä sekä organisatooriseen että koulutukselliseen kehitykseen ja useimmiten hai- tallisesti.
4.2. 0 r g a n i s a t 0 0 r i n e n suo r i t u s k y k y Puolustusvoimiemme nykyinen viestitoimintaorganisaatio on raken- teeltaan varsin uusi ja riittävän suorituskykyinen. Johtavana ajatuksena on ollut luoda kaikille toimintatasoille nölle parhaiten soveltuva yksikkö- tyyppi erittäin pitkälle vietyine tehtäväerittelyineen. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että toimintaa hidastavia ja epävarmuutta lisääviä ko- koonpanomuutoksia ei tarvitse tehdä, vaan viesti joukko työskentelee
vallitsevasta tilanteesta riippumatta vakiokokoonpanoisina työkuntina.
Pitkälle vietyyn ja pikkutarkasti rakennettuun kokoonpanoon liittyy kui- tenkin joitakin toiminnallisia epävarmuustekijöitä, jotka johtuvat epätie- toisuudesta todellisista olosuhteista, koska rauhan ajan organisaatioko- keiluissa ei saada esille kaikkia niitä tilanteita, joihin viestiyksikkö saat- taa joutua. Tämän takia on oltava valmiina toteuttamaan joustavasti joukon henkilöstöä ja materiaalia hyväksikäyttäen tarpeellisiksi katsotut muutokset. Tässä mielessä viestiyksikön määrävahvuus on tulkittava henkilöstön ja materiaalin varaukseksi, mitä käytetään tarkoituksenmu- kaisimmalla tavalla tosin ensisijaisesti sellaisenaan.
4.3. K 0 u 1 utu k se 11 i n e n suo r i t u s k y k y Viestijoukkojen koulutuksellinen taso riippuu neljästä keskeisestä te- kijästä, nimittäin
kaaderihenkilöstön ammattitaidosta, varusmieskoulutuksen tehosta ja tasosta,
reserviläiskoulutuksen määrästä ja laadusta sekä
mahdollisuuksista käyttää sellaisenaan hyväksi siviililaitosten tek- nillistä henkilöstöä.
Kaaderihenkilöstön koulutus on toteutettavissa aina keskitetyn suun- nitelmallisesti. Ajan tasalla pysyminen uusiutuvan tai muuten muuttu- van viestitaktiikan ja -tekniikan suhteen ei ole mikään ongelma nousu- johteisen koulutusjärjestelmämme takia edellyttäen, että opetushenkilös- töä, -tiloja ja -välineistöä sekä varoja erillisiä opetustilaisuuksia varten on riittävästi.
Uusien teknillisten laitteiden käyttöönotto merkitsee aina kahdenta- soista koulutusta - käyttöhenkilöstön perehdyttämistä laitteisiin lyhytai- kaisissa opetustilaisuuksissa sekä huoltohenkilöstön kouluttamista useit- ten viikkojen pituisilla kursseilla.
Kaaderihenkilöstön koulutustasoa voitaneen pitää pääosin hyväksyt- tävänä, vaikka opetustilaisuuksien lukumäärät ja kestoajat ovat tyydyt- täneet vain minimitarpeen. Kaaderihenkilöstön koulutuksessa ei voida tyytyä pelkästään olevan tekniikan käsittelyyn, vaan koko ajan on kehi- tettävä myös valmiutta ottaa vastaan seuraavan asteen tekniikkaa.
Viesti joukkojen varusmieskoulutuksen perusteellinen uudelleenjärjes- tely aloitettiin v 1971 ja se jatkuu osin edelleenkin. Olennaisena piirtee- nä on luopuminen lähivuosina vanhasta osittain viime sotien aikaisesta tekniikasta ja siirtyminen nykyaikaan. Täten varusmieskoulutuksen tu-
loksena syntyvät viestijoukot omaavat täysin sen viestitoiminnallisen valmiuden, mitä niiltä edellytetäänkin.
4.4. M a t eri a alin e n suo r i t u s k y k Y
Puolustusvoimiemme viestitoiminnan materiaalinen suorituskyky on ollut tähän asti viestialan valmiuden ehdottomasti heikoin kohta. Tällä hetkellä tilanne on hyvää vauhtia korjaantumassa ja on taktillisella ta- solla jo hyvinkin korkeaa luokkaa.
Näkyvissä oleva kehitys johtaa laadullisesti ja viestitekniUisesti täy- sin nykyaikaiseen ja suorituskyvyltään vaatimusten mukaiseen kalus- toon.
Kasvaneiden suoritevaatimusten mukanaan tuoma teknillinen kehitys on vaikuttanut myös kielteisesti, koska samalla laiteyksiköiden hankinta- hinnat ovat kohonneet suuresti ja laitteiden kotimaiset valmistusmahdol- lisuudet ovat kaventuneet.
PÄÄTÄNTÄ
Viestitoiminnan menetelmät muotoutuvat kahdesta perustekijästä ni- mittäin suoritevaatimuksista ja viestitoiminnan välineestä. Näiden teki- jöiden välillä vallitsee selvä riippuvuussuhde, mutta otettaessa huomi- oon, että vaatimusasettelussa liikutaan useimmiten erittäin laajalla poh- jalla reaalisuuspyrkimyksistä huolimatta, vaatimusten ja todellisten voi- mavarojen välille jää meillä aina merkittävä aukko, koska taloudelliset edellytykset eivät ole riittäviä. Näin ollen viestitoiminnan väline - johto- henkilöstö, joukot ja materiaali - jää usein asetettuihin vaatimuksiin nähden alimitoitetuksi. Tilannetta on kevennettävissä vain tarkistamalla tehtäväasettelua ja käyttämällä vähemmän ideaalisia toimintatapoja.
Toimintamenetelmäkehittelyn siinä vaiheessa, jossa määritetään ma- teriaalisten tekijöiden laadulliset tavoitteet, on seurattava kiinteästi vies- titekniikan kehitystä nimenomaan ulkomailla, koska näissä taloudelliset edellytykset kehitysprojekteihin ovat moninverroin suuremmat kuin omassa maassamme. Tämä seuranta on luonteeltaan aineistoa keräävää, sitä tutkivaa ja johtopäätöksiä tekevää, sillä vain harvat vieraisiin olo- suhteisiin ja organisaatioihin kehitetyt ratkaisut soveltuvat sellaisenaan meille.
Viestitekniikan kehitys on ollut jo useitten vuosien ajan erittäin voi- makasta, mikä on lisännyt myös elektronisten laitteiden sotilassovellu-
tusten määrää ja laatua. Sotilaallisen viestitekniikan tavoitteet ja tehtä- vät ovat muuttuneet kuitenkin periaatteessa varsin vähän ja toisaalta jo 10 vuotta sitten uutuuksina esitetyt teknilliset ratkaisut ovat vasta nyt pääsemässä kenttäsovellutusten asteelle. Tämä johtuu sötä, että ennen- kuin teknilliset ideat on kehitetty laboratorioasteelta sarjavalmistuskel- poisiksi kenttälaitteiksi, kuluu aikaa kymmenisen vuotta. Tästä on edel- leen seurauksena, että viestitekniikan käyttöikä on jossain määrin kas- vamassa, sillä kun parikymmentä vuotta sitten arvioitiin laitteen käyttöi- äksi 10-15 vuotta, nyt puhutaan usein 15-25 vuodesta. Tämä merkit- see käytännössä sitä, että nyt tehtyjen materiaalisten ja toiminnallisten ratkaisujen tulee olla laadultaan sellaisia, että tuo 10-25 vuoden käyt- töaika on tarkoituksenmukaisesti hallittavissa. Tähän päästään ainoas- taan silloin, kun viestitekniikka hankitaan tiettyyn, etukäteen perusteelli- sesti harkittuun ja suunniteltuun järjestelmään ja sitä käytetään tarkoi- tuksenmukaisesti.
Taulukko 1.
Viestitoiminnan suoritevaatilllusten suhteellinen painottuminen eri toi- mintatasoilla
Toimintatasa
Suoritevaatimus Ylin ~ija- Prikaati
johto kunta 1. Toiminnalliset vaatimukset
Ulottuvuus (km) , XlIX xx x
Kapasiteetti (kanavia) XlIX xx x
Oikea-aikaisuus xx xx XlIX
Toimintavarmuus XlIX XlIX XlIX
Joustavuus x xx XlIX
Huollon ja korjaustoiminnan
valmius xx xxx XlIX
2. Viestiteknilliset vaatimukset
Tiedonsiirron laatu XlIX xx x
Teknillinen luotettavuus XlIX XlIX XlIX
Minimoitu- buoltotarve x xx XlIX
ijtuoikeudet x xx XlIX
Salattavuus XlIX lIX x
Häirinnän sieto x xx xxx
Taulukko 2.
Esimerkkejä tiedon erilaisista siirtotievaatimuksista ja siirtotavoista Siirrettävän Tarvittava TIedon- Siirtotien
tiedon laatu kaista- siirron laatu
leveys Hz viline
Puhe 3000 PubeIin Puhelinyhteys
Radio Puheradi0- yhteys
Teksti 10-40 Morse- SäbkÖlyS-
säbkölys radio Kauko- Kaukokirjoi- kirjoitin tusyhteys
Data Vaihtelee Data- Vaihtelee
siirto- moderni siirto-
nopeudesta nopeudesta
riippuen riippuen
mm 40-50000 tai ylikin
Piirros 1100 Kuva- Puhelin-
lennätin yhteys Puheradi0- yhteys . Kiinteä kuva 50000 Faksimi- Laajakaistai-
leIennätin nen .sfutotie Liikkuva kuva 5000000 Televisio L~akaistai-
nen ~iirtotie
