Yhdistyksen kestävän matkailun kehittämissuunnitelma: case Painovoima Ry

(1)

Yhdistyksen kestävän matkailun kehittämis- suunnitelma

Case Painovoima Ry

LAB-ammattikorkeakoulu

Restonomi (AMK), Matkailu- ja tapahtumaliiketoiminta 2023

Milla Jurvanen Minttu Hyvönen

(2)

Tiivistelmä

Tekijät

Jurvanen, Milla Hyvönen, Minttu

Julkaisun laji

Opinnäytetyö, AMK

Valmistumisaika 2023

Sivumäärä 36

Työn nimi

Yhdistyksen kestävän matkailun kehittämissuunnitelma Case Painovoima Ry

Tutkinto

Restonomi (AMK), Matkailu- ja tapahtumaliiketoiminta Toimeksiantajan nimi, titteli ja organisaatio

LAB-ammattikorkeakoulu Oy Tiivistelmä

Opinnäytetyö toteutettiin toimeksiantona LAB-ammattikorkeakoulu Oy:n Leveämmät hartiat -hankkeelle. Työn tavoitteena oli luoda Painovoima Ry:lle kestävän matkailun kehittämissuunnitelma.

Työ pohjautuu Sustainable Travel Finland -ohjelman polkuun. Kehittämissuunnitel- man toteuttamista varten tehtiin kestävän matkailun nykytilan alkukartoitus STF-onlinealustalla. Alkukartoituksesta tehtiin aineistolähtöinen sisällönanalyysi, joka tiivistää ja kokoaa tulokset. Näiden tulosten pohjalta valittiin kehityskohdat ja -ideat kehittämis- suunnitelmaan.

Opinnäytetyö on muodoltaan toiminnallinen ja sen tuotoksena syntyi kestävän matkailun kehittämissuunnitelma Painovoima Ry:lle.

Painovoima Ry on yhdistys, joka kiinnittää huomiota omaan vastuullisuuteen, sekä kulutusvalintoihin. He suosivat paikallisuutta, uusiokäyttöä ja kiertotaloutta. Kehitys- kohtia löytyi kestävän matkailun ekologiselta, sosiokulttuuriselta sekä taloudelliselta osa-alueelta. Näitä kehittämisideoita esittelemme opinnäytetyössä.

Asiasanat

yritysvastuu, kestävä matkailu, kehittämissuunnitelma

(3)

Abstract

Author(s) Jurvanen, Milla Hyvönen, Minttu

Type of Publication Thesis, UAS

Published 2023 Number of Pages

36 Title of Publication 4

The association's sustainable tourism development plan Case Painovoima Ry

Name of Degree

Bachelor of tourism and hospitality management Name, title and organization of the client

LAB-ammattikorkeakoulu Oy Abstract

The thesis was carried out as an assignment for the Leveämmät hartiat project of LAB-ammattikorkeakoulu Oy. The aim of this thesis was to create a sustainable tourism development plan for Painovoima Ry.

The work is based on the path of the Sustainable Travel Finland program. In order to implement the development plan, a survey on the association’s current state of sustainable tourism was made on the STF-online platform. Content analysis was made based on the survey findings, which summarizes and compiles the results. Based on the content analysis, development aspects and ideas were selected for the development plan.

The thesis is functional in form and its output resulted in a sustainable tourism development plan for Painovoima Ry. Painovoima Ry is an association that pays attention to the corporate responsibility and consumption choices. They prefer locality, reuse and circular economy. Developments needs were found in the ecological, socio-cul- tural and economic aspects of sustainable tourism. These development ideas are pre- sented in the thesis.

Keywords

corporate responsibility, sustainable tourism, development plan

(4)

Sisällys

1 Johdanto ... 3

2 Kestävä matkailu ... 5

2.1 Kestävä kehitys ja kestävän matkailun ulottuvuudet ... 5

2.2 Inklusiivinen matkailu ... 6

3 Vastuullinen matkailu, yritysvastuu ja päästöjen kompensaatio ... 7

3.1 Vastuullinen matkailu ... 7

3.2 Yritysvastuu, kolmen pilarin malli, vastuullisuusviestintä ja tiedostava kuluttaja . 7 3.3 Ilmastonmuutos ja päästöjen kompensaatio ... 8

4 Sustainable Travel Finland ja yhteistyökumppanit ...10

4.1 Sustainable Travel Finland - ohjelma ...10

4.2 Leveämmät hartiat ja Painovoima...11

5 Kehittämistyön prosessi ja menetelmät ...12

6 Vahvuudet ...15

7 Kehittämissuunnitelma ...17

7.1 Kehittämisehdotukset - ekologinen ulottuvuus ...17

7.1.1 Hiilijalanjäljen laskeminen ja päästöjen kompensointi ...17

7.1.2 Vastuullisuusviestintä ...18

7.1.3 Kierrätys, komposti, puutarha ...19

7.2 Kehittämisehdotukset - sosiokulttuurinen ulottuvuus ...19

7.2.1 Henkilökunnan kouluttaminen ja motivointi ...19

7.2.2 Henkilökunnan työhyvinvointi ...20

7.2.3 Inklusiivisuus ja esteettömyys ...21

7.2.4 Laatu ja turvallisuus ...21

7.3 Kehittämisehdotukset - taloudellinen ulottuvuus ...22

7.3.1 Nettisivujen tehokkuus ...22

7.3.2 Nettisivujen esteettömyys ja saavutettavuus ...23

7.3.3 Asiakkaiden osallistaminen ja palautteen keruu ...23

7.4 Palaute ...24

8 Eettiset näkökohdat ja luotettavuus...26

8.1 Luotettavuus ...26

8.2 Eettiset periaatteet ja tietosuoja ...26

9 Johtopäätökset ja pohdinta ...28

(5)

Lähteet ...33

Liitteet ... 1

Liite 1. Sustainable Travel Finland – alkukartoituksen sisällönanalyysi ... 1

Liite 2. Kestävän matkailun kehittämissuunnitelma ... 1

Liite 3. Inklusiivisuus pelisäännöt ... 1

(6)

1 Johdanto

Matkailu kohdistuu usein kaupunkikohteiden lisäksi luonnonkohteiden ympä- rille, jonka vuoksi kestävyyden tavoite ja toimintaperiaatteet ovat tärkeitä matkailun suunnittelussa. Matkailun tuloksellisuus on riippuvainen merkittävästi luonnon ja kulttuuriympäristöjen arvojen ja laadun säilymisestä. Nopeasti kasvanut massamat- kailu muokkaa ympäristöä ja lisää sen tuhoutumisen riskiä. Kestävä matkailu tarjoaa erilaisia positiivisia mahdollisuuksia. Se muun muassa kannustaa luonnonpe- rinnön sekä kulttuuriperinnön suojeluun ja arvostamiseen, tarjoaa toimeentuloa ja työpaikkoja kohdealueiden yhteisöille sekä tukee vähemmistöryhmiä luomalla työ- mahdollisuuksia muun muassa naisille, nuorille, kouluttamattomille ja etnisiin vä- hemmistöihin kuuluville. (Edelheim, Ilola & Björk 2017, 93-95, 237-238.)

Viime vuosina kestävää matkailua on nostettu yhä enemmän esille ja sen positiiviset vaikutukset sekä tärkeys ymmärretään. Siitä huolimatta sitä sovelletaan ja toteutetaan käytännössä silti suhteellisen vähän, joten suhtautumista kestävään matkai- luun tulisi muuttaa. (Edelheim, Ilola & Björk 2017, 93-95, 237-238.)

Tämän opinnäytetyön tavoitteena on auttaa Painovoima Ry:tä toimimaan kestävän matkailun ja yritysvastuun mukaisesti. Opinnäytetyön tehtävänä on tuottaa kestävän matkailun kehittämissuunnitelma Painovoima Ry yhdistykselle. Kehittämissuunni- telma pohjautuu Sustainable Travel Finland -ohjelmassa laadittuun alkukartoitukseen. Opinnäytetyössä käytetään menetelmänä aineistolähtöistä sisällönanalyysia.

LAB-Ammattikorkeakoulu Oy:n Leveämmät hartiat –hanke toimi opinnäytetyön toi- meksiantajana. Hankkeessa opiskelijat toimivat yritysten sparraajina kehittämässä yritystä kestävämpään ja vastuullisempaan suuntaan (LAB-ammattikorkeakoulu).

Tarkastelemme aihetta Sustainable Travel Finland -ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Ohjelman suoritettua yritykset ja matkakohteet saavat Sustainable Travel Fin- land -merkin, joka viestii yrityksen vastuullisuudesta. (Business Finland b.)

Opinnäytetyön aihe on tärkeä, koska kestävän kehityksen tavoitteet kuuluvat Yhdis- tyneiden kansakuntien jäsenmaiden hyväksymään Agenda 2030 -linjaukseen.

(7)

on korostettu valtion toimien lisäksi yritysten ja muiden toimijoiden aktiivista osallis- tumista globaalien kestävyystavoitteiden saavuttamiseen. (Liappis, Pentikäinen, Vanhala 2019, 50.)

Suomen valtiolla sen sijaan on Agenda 2030 päämäärien saavuttamiseksi yhteis- kuntasitoumus nimeltään Sitoumus 2050 ja sen näkemyksenä on ”luonnon kanto- kyvyn turvaava, hyvinvoiva ja globaalisti vastuullinen Suomi”. Se sisältää kahdek- san päätavoitetta, joita ovat muun muassa kestävä työ, kestävät yhdyskunnat ja paikallisyhteisöt, hiilineutraali yhteiskunta, resurssiviisasta taloutta, luonnon kanto- kyvyn kunnioitus elämäntavoissa sekä luontoa vaalivat päätökset. (Lyytimäki, Läh- teenoja, Reinikainen, Schmidt-Thomé, Sokero, Vikström & Politiikkaanalyysiyk- sikkö 2017, 5.)

Yrityksiltä vaaditaan nykypäivänä yhä enemmän vastuullisuutta, sillä isot globaalit muutokset ja ongelmat ovat luoneet ennennäkemättömiä uhkia ihmisille ja yhteis- kunnalle. Näitä ovat muun muassa ilmaston lämpeneminen, luonnon monimuotoi- suuden hupeneminen, luonnonvarojen väheneminen, ympäristön saastuminen sekä kiihtynyt maailmanlaajuinen väestönkasvu. (Liappis ym. 2019, 1.)

(8)

2 Kestävä matkailu

Kestävä matkailu tarkoittaa matkailua, joka toteutetaan palvelun tarjoajien toimesta ja toteutuu asiakkaan toimina kestävän kehityksen periaatteita seuraten. Kestä- vässä matkailussa otetaan huomioon ympäristön ja ekologisten prosessien säilyttä- minen sekä kulttuuriperinnön hyödyntäminen palvelujen tuotannossa. Tämän lisäksi kestävässä matkailussa toimitaan siten, että paikallisväestö hyötyy toiminnasta ja matkailijat viihtyvät. (Verhelä 2014, 143-144.)

2.1 Kestävä kehitys ja kestävän matkailun ulottuvuudet

Kestävä kehitys on jatkuvaa ohjattua yhteiskunnallista muutosta, jonka tavoitteena on turvata nykyisille sekä tuleville jälkipolville hyvät elämisen mahdollisuudet. Tämä tarkoittaa, että päätöksenteossa ja toiminnassa tulee ottaa huomioon tasavertaisesti ihmiset, talous sekä ympäristö. (Ympäristöministeriö.) Kestävä kehitys on koko- naisuus, joka sisältää taloudellisen, ekologisen, sosiaalisen sekä kulttuurisen eli koko yhteiskunnallisen kestävyyden. Kestävän kehityksen toteutumiseksi tulee kaikkien kolmen ulottuvuuden toteutua yhtä aikaa ainakin jollakin tasolla. (Verhelä 2014, 144.)

Kestävän matkailun ekologinen ulottuvuus tarkoittaa luonnonvarojen kestävää käyttöä ja jätteen määrän sekä ympäristöhaittojen minimoimista (Viitala & Jylhä 2019, 321). Sen konkreettisia tekoja on lajittelu, kierrätys, energian ja vedenkäytön vähentäminen, palveluiden tuottaminen luontoympäristön haittavaikutukset mini- moiden, ympäristömerkityt tuotteet, hiilijalanjäljen pienentäminen ja sen kompensointi sekä henkilökunnan ja asiakkaiden sitouttaminen. (Business Finland a.) Kestävän matkailun sosiokulttuurisessa ulottuvuudessa on tarkoituksena ar- vostaa isäntäyhteisöjen sosiaalikulttuurista aitoutta, säilöä rakennettu ja elävä kult- tuuriperintö sekä perinteiset arvot (Business Finland a). Ulkopuolelta tulevan sekä paikallisen toiminnan ja niiden vuorovaikutuksen paikallisväestön kanssa tulisi hyö- dyttää molempia osapuolia tasapuolisesti. (Verhelä 2014, 146.) Lisäksi suvaitsevuu- den ja kulttuurien välisen ymmärryksen lisääminen kuuluu sosiokulttuuriseen ulot-

(9)

palveluiden hyödyntäminen alkuperää kunnioittaen, palvelujen tarjoaminen esteet- töminä sekä henkilöstön ja asiakkaiden tasa-arvoinen kohtelu. (Business Finland a.) Kestävän matkailun taloudellinen ulottuvuus tarkoittaa yrityksen liiketoiminnan tuottoisuuden varmistamista ja taloudellisten velvoitteiden hoitamista, esimerkiksi verojen maksu säädösten mukaisesti. Taloudellinen vastuu yrityksellä kohdistuu sen omistajiin ja henkilöstöön. Tarkoituksena on saavuttaa taloudellinen menestys siten, että otetaan huomioon ihmiset, yhteisöt, luonto ja ympäristö. Ajatuksena on, että vastuullisesti toimiva yritys tuottaa hyvää tulosta pitkällä tähtäimellä. (Viitala &

Jylhä 2019, 320). Konkreettisia tekoja taloudellisessa ulottuvuudessa ovat muun muassa paikallisten palveluiden osto, ympärivuotiset työsuhteet, paikallisten työllis- täminen, kestävät hankinnat ja investoinnit, toiminnan läpinäkyvyys ja pitkäjänteinen toiminta ja seuranta (Business Finland a).

2.2 Inklusiivinen matkailu

Inklusiivisuus on vahvasti kytköksissä monimuotoisuuteen ja sillä tarkoitetaan yh- denvertaista ja syrjimätöntä sekä kaikkia huomioon ottavaa toimintatapaa. Inklusii- visessa työyhteisössä kaikki sen jäsenet voivat tuntea kuuluvansa joukkoon ja ole- vansa arvostettuja jäseniä. (Työterveydenlaitos.)

Inklusiivinen matkailu tarkoittaa, että jokainen asiakas voi käyttää palveluita ja ko- kea elämyksiä tasa-arvoisesti riippumatta iästä, sukupuolesta, seksuaalisuudesta, fyysisistä ominaisuuksista tai uskonnosta. Inklusiivinen matkailu on yrityksen toiminnan kokonaisvaltaista arviointia sekä eri käyttäjäryhmien tarpeiden huomioimista asiakkaan polun jokaisessa vaiheessa. Inklusiivisuuden tuottaminen vaatii asiakkaiden tarpeiden tunnistamista ja huomioimista oikeilla tavoilla sekä aktiivisia toimia.

(Halonen, Parviainen, Rissanen, Räsänen & Röksä 2021.)

Esteettömyydessä ei ole kyse ainoastaan liikkumisen esteettömyydestä, vaan siinä tulee ottaa huomioon myös kuulemiseen, näkemiseen sekä kommunikaatioon liittyvät asiat. Ympäristö on esteetön silloin, kun se on käyttäjilleen turvallinen sekä toimiva ja pääsy rakennuksen kaikkiin tiloihin onnistuu vaivattomasti. (Invalidiliitto.)

(10)

3 Vastuullinen matkailu, yritysvastuu ja päästöjen kompensaatio

3.1 Vastuullinen matkailu

Vastuullinen matkailu tiivistyy ajatukseen, että matkailijat sekä matkailualan toimi- jat saavat omilla teoillaan ja valinnoillaan aikaan enemmän hyvää kuin huonoa (Jaakkola, S.2020). Matkailussa vastuullinen yritystoiminta on kannattavaa ja kes- tävää liiketoimintaa, jossa otetaan huomioon niin suorat kuin epäsuorat vaikutukset yhteiskuntaan (Business Finland a).

Ympäristön kannalta tärkeimpänä tavoitteena on, että suhtautuminen matkustami- seen muuttuu. Yksilökeskeisyyden, kasvavien vaatimusten sekä lyhytjännittyneisyy- den sijaan matkailussa palataan ihmis- ja luonnonläheisimpien arvojen pariin. Mat- kailijat suosivat vastuullista kuluttamista ja tiedostavat päätöstensä vaikutukset.

(Kalmari & Kelola 2009, 179.)

3.2 Yritysvastuu, kolmen pilarin malli, vastuullisuusviestintä ja tiedostava kuluttaja

Yritysvastuu tarkoittaa kansallisten lakien noudattamista ja lain säätämiä vaati- muksia ylittävää vastuullista liiketoimintaa yhteiskunnan hyväksi sekä ihmisten ja ympäristön suojaamiseksi. Yritysvastuu on kokonaisuudessaan hyvin laaja ja se ra- kentuu muun muassa sisältöelementeistä, arvoista, viestinnästä sekä keskeisistä sidosryhmistä. Yritysvastuun keskeiset elementit ja osa-alueet voidaan määritellä taloudelliseen-, ympäristölliseen- sekä sosiaaliseen vastuuseen. (Liappis ym. 2019, 7-9.)

Kolmen pilarin mallin teoria sisältää juurikin nämä yritysvastuun keskeiset elementit, joita ovat sosiaalinen, taloudellinen ja ympäristöllinen vastuu. Malliin liitetään usein myös kestävän kehityksen neljäs pilari: kulttuurinen kestävyys. Teoria on luotu vuonna 1994. Määriteltäessä yrityksen vastuullisuusasioita kolmen pilarin mallin mukaisesti, täytyy organisaation johdon tunnistaa yrityksen eri vastuullisuuden avainasiat, jakaa ne kolmeen eri kestävyyden teemaan ja lopuksi määritellä niille

(11)

Tehokkaamman vastuullisuusviestinnän kautta toimijat pystyvät tuomaan esille vastuullisuuden eteen tekemiään toimenpiteitä niin, että ne herättäisivät mahdollisimman monien kuluttajien huomion ja kannustaisivat myös vastuullisempiin matkailun kulutusvalintoihin. Toimiva vastuullisuusviestintä voi tarjota yrityksille myös mahdol- lisuuden erottautua kilpailijoistaan. (Konu, Pesonen, & Reijonen 2020, 101.)

Tiedostava kuluttaja on tietoinen oman kulutuksensa seurauksista ja yrittää tehdä merkityksellisyydentunnetta lisääviä kulutusvalintoja. Tiedostavan kuluttamisen yti- messä ovat ekologiset sekä eettiset motiivit ja niihin liittyvät arvopohjaiset valinnat.

(Business Finland a.)

3.3 Ilmastonmuutos ja päästöjen kompensaatio

Ilmastonmuutos aiheutuu kasvihuoneilmiön voimistumisesta, kun ihmisten tuotta- mien haitallisten kasvihuonekaasujen määrä kasvaa ilmakehässä suurissa määrin (Punainen Risti 2021). Nykypäivänä polttoaineiden kulutus on maapallolla suurem- paa kuin koskaan ennen ja hiilidioksidin määrä ilmakehässä kasvaa nopeaa tahtia.

Kasvihuonekaasujen määrän lisääntyessä myös maapallon keskilämpötila kohoaa.

Keskilämpötilan kohoamisella on suora vaikutus kaikkiin ihmisiin ympäri maapalloa ja se on yksi suurimmista maailmanlaajuisista kriiseistä. (WWF). Matkailu vilkastut- taa tätä maailmanlaajuista kriisiä eli kiihtynyttä ilmastonmuutosta ja sen osuus koko maailman kasvihuonekaasupäästöistä onkin arviolta 4-10 prosenttia. Valtaosa matkailun päästöistä aiheutuu liikenteestä, etenkin lentoliikenteestä. (Edelheim, Ilola &

Björk 2017, 94.)

Hiilijalanjälki tarkoittaa jonkin toiminnan, tuotteen tai palvelun aiheuttamaa ilmas- tokuormaa eli sitä, kuinka paljon tuotteen elinkaaren aikana syntyy erilaisia kasvi- huonekaasuja. Jokaisen tuotteen tai palvelun valmistaminen voidaan kuvata kasvi- huonekaasuina. Nykypäivänä esimerkiksi matkustaessa lentämällä asiakkaan on mahdollista maksaa kompensaatio, jonka ympäristöjärjestöt sekä muut toimijat käyttävät ympäristön suojeluun. (Verhelä 2014, 153-154.)

Hiilikädenjälki tarkoittaa jostain toiminnasta, tuotteesta tai palvelusta aiheutuvaa positiivista ympäristövaikutusta. Päästöjä kompensoimalla yritykset voivat muuntaa negatiiviset ympäristövaikutuksensa positiivisiksi. (Liappis ym. 2019, 108-109.)

(12)

Päästöjen kompensaatiotoiminnan perusta on se, että on jonkinlainen toimeen- pantu hanke, joka on madaltanut kaupattavien päästövähennysyksiöiden verran kasvihuonepäästöjä tai vaihtoehtoisesti kasvattanut nieluja. Ei ole merkitystä ilmaston kannalta, missä päin maailmaa kasvihuonepäästöjä vähennetään tai nieluja kasvatetaan. Päästökompensaatioita voidaan ostaa myös ulkomailta, sillä yrityksen tuotteiden ja palveluiden hiilijalanjäljet eivät rajoitu valtioiden rajoihin. (Nie- mistö, Seppälä, Karvonen, Soimakallio & Suomen ympäristökeskus 2021, 13, 49.)

Nielu voi olla mikä tahansa luonnollinen tai ihmisen aiheuttama prosessi, toiminta tai mekanismi, joka sitoo aerosolia, kasvihuonekaasua tai kasvihuonekaasun esi- astetta ilmakehästä. (Niemistö, Seppälä, Karvonen, Soimakallio & Suomen ympä- ristökeskus 2021, 13, 49.)

(13)

4 Sustainable Travel Finland ja yhteistyökumppanit

4.1 Sustainable Travel Finland - ohjelma

Lähivuosina on alettu oivaltaa, että yksi tärkeä toimenpide matkailuliiketoiminnan ja -toimialan kestävämpää tulevaisuutta varten on lisätä matkailijoiden tietoisuutta matkailun vastuullisuuteen liittyvistä asioista ja markkinointiviestiä niin, että vas- tuulliset matkailutuotteet kiinnittävät myös tavallisten matkailijoiden kiinnostuksen.

Suomessa Visit Finland on julkaissut matkailuyrityksille ja -destinaatioille suunna- tun Sustainable Travel Finland -ohjelman vuonna 2019. Ohjelma esittelee seitse- män askeleisen kestävän matkailun kehittämispolun. (Konu, Pesonen, & Reijonen 2020,100.)

Sustainable Travel Finland - ohjelman seitsemän askelta ovat 1.) sitoutuminen, 2.) osaamisen kasvattaminen, 3.) kehittämissuunnitelma, 4.) vastuullisuusviestintä, 5.) sertifiointi & auditointi, 6.) todentaminen & mitattavuus sekä 7.) sopimus & jatkuva kehittäminen. Jokaiseen askeleeseen sisältyy kriteereitä, jotka yrityksen tulee täyt- tää STF-merkin saadakseen. Yrityksen tulee täyttää kaikki askeleet, jonka jälkeen hakemus lähetetään Visit Finlandille tarkastettavaksi. Merkin saatua yritys saa li- sänäkyvyyttä Visit Finlandin kanavilla sekä muita hyötyjä. STF-polun suorittami- seen ei ole aikarajaa. (Business Finland b.)

Opinnäytetyömme käsittelee polun alkuaskeleita, mutta etenkin kolmatta askelta, eli kestävän matkailun kehittämissuunnitelman laatimista. Kehittämissuunnitelman tulee sisältää kuvaus yrityksen lähtötilanteesta sekä toimenpidesuunnitelma. Kehittä- missuunnitelmassa tulee ottaa huomioon yrityksen kaikki toiminnot, joita STF- merkki tulee koskemaan, jonka lisäksi tulee huomioida myös kestävyyden kaikki eri ulottuvuudet. (Business Finland a.)

Kehittämissuunnitelmaan on valittu kehityskohteita STF-polun eri tavoitteiden mukaan, sekä sen mukaan mitkä sopivat juuri Painovoima Ry:n toimintaan parhaiten.

Olemme mukana polun ensimmäisestä askeleesta kolmanteen askeleeseen, jonka jälkeen vastuu jää yhdistykselle toteuttaa halutessaan loput askelista, joihin emme pysty osallistumaan, sillä ne vaativat pidemmän aikavälin tekoja ja sitoutumista.

Sitoutumisen osa-alueeseen kuuluu virallisen päätöksen tekeminen kestävän matkailun edistämisestä sitouttamalla yhdistyksen johdon ja henkilökunnan nimeämällä

(14)

kestävää matkailua koordinoivan henkilöstön jäsenen sekä allekirjoittamalla kestä- vän matkailun valtakunnalliset periaatteet. Nämä periaatteet ja virallisen päätöksen pääsee lataamaan ja allekirjoittamaan STF-onlinealustalla, jonne pääsee luomalla ensin profiilin, jolla haetaan mukaan ohjelmaan. (Hietasaari.)

Osaamisen kasvattamiseen kuuluu STF e-oppaaseen tutustuminen, Visit Finland akatemian Sustainable Travel Finland- valmennukseen osallistuminen sekä online- itsearvioinnin avulla yrityksen nykytilan kartoittaminen. Vastuullisuusviestinnässä yritys viestii kestävän matkailun toimenpiteistään kansainväliselle yleisölle eli suomen kielen lisäksi useammalla vieraalla kielellä. (Hietasaari.)

4.2 Leveämmät hartiat ja Painovoima

Opinnäytetyön toimeksiantaja on LAB-Ammattikorkeakoulu Oy:n Leveämmät hartiat -hanke. Hankkeessa opiskelijat toimivat yritysten sparraajina kehittämässä yritystä kestävämpään ja vastuullisempaan suuntaan. Hanke tukee hyvin vastuullisen mat- kailutoiminnan alueellista kehittymistä, uusien vastuullisten matkailupalvelujen syn- tymistä ja niiden tuotteistamista. Hankkeen rahoittajana toimii Euroopan aluekehi- tysrahasto. (LAB-ammattikorkeakoulu.)

Painovoima ry on Lahdessa vuonna 2002 perustettu kulttuurillisesti, hyvinvoinnilli- sesti sekä ekososiaalisesti erikoistunut voittoa tavoittelematon yhdistys. Painovoi- man hanke- ja kestävän matkailun koordinaattori Mátyás Stollerin mukaan yhdistyksen tavoitteena on luoda alusta, joka tuo yhteen taiteet, tieteet ja yhteisön, luomaan kestävää sekä oikeudenmukaista toimintaa.

Painovoima Ry tarjoaa monenlaista toimintaa, muun muassa tapahtumia, työpajoja, koulutusta, tutkimusta ja kiertotaloustuotteita. Uusimpana toimintana heillä on Enon- saari projekti, jossa he tuottavat kahvila-ravintolatoimintaa sekä majoitustoimintaa.

Majoitustoiminta koostuu viidestä vuokramökistä ja huvilasta. Enonsaaren kahvila- ravintola avautuu 15.6.2022 ja sen toiminta jatkuu ainakin 15.8 2022 asti. Suunni- telmissa Enonsaareen on erilaisia paketteja ja tapahtumia ihmisille. Painovoima tulee mahdollisesti jatkamaan tulevinakin kesinä Enonsaaren toimintaa.

(15)

5 Kehittämistyön prosessi ja menetelmät

Kehittämistyöprosessi aloitettiin palaveeraamalla Painovoima Ry - yhdistyksen ja Leveämmät hartiat – hankkeen yhteyshenkilön kanssa. Palaverissa sovittiin projektin aikataulusta ja etenemisestä, ja luovutettiin Sustainable Travel Finland e-oppaan materiaalit meille opiskeltavaksi. Opiskeltuamme kestävän matkailun aiheita e-oppaan ja muiden materiaalien avulla, vastasimme Painovoima Ry:n henkilökunnan kanssa alkukartoitukseen Sustainable Travel Finland -onlinealustalla.

Alkukartoituksen voi tehdä sisäisesti, jossa yhdistyksen oma henkilökunta tuntee lähtökohtaisesti yhdistyksen prosessit ja henkilöt tai se voidaan suorittaa ulkoista asiantuntija-apua käyttäen, jolloin yhdistys saa ulkopuolista näkökulmaa ja asian- tuntemusta alkukartoituksen tekoon (Liappis ym. 2019, 198). Kallistuimme Paino- voiman kanssa jälkimmäiseen vaihtoehtoon, vaikka emme olekaan kestävän matkailun asiantuntijoita, mutta koimme, että lisänäkökulma olisi hyödyksi. Myös projektin kannalta alkukartoituksen aikana heräävät ajatukset ja keskustelut voivat se- littää ja perustella paremmin heidän toimintaansa ja tilannetta meille, pelkkien vastausten sijasta.

Alkukartoituksesta tuli kokonaispisteiksi 320 pistettä. Pisteet muodostuivat eri osa- alueiden mukaan, joiden pisteytykset olivat seuraavanlaiset: sitoutuminen 17 p, vas- tuullisuusviestintä 17 p, yhteistyö 22 p, kulttuurinen kestävyys ja kulttuuriperintö 26 p, pitkäjänteisyys ja paikallisuus 28 p, ekologinen kestävyys 29 p, taloudellinen kes- tävyys ja kilpailukyky 30 p, laatu ja turvallisuus 36 p, sosiaalinen kestävyys ja hyvinvointi 37 p sekä ilmastonmuutos ja resurssiviisaus 78 pistettä. Pisteytys ei tällaise- naan antanut kovin laajaa kuvaa yhdistyksen vastuullisuuden tilanteesta, sillä ohjelma ei antanut palautetta pisteistä tai esimerkiksi siitä, mikä osa-alue on parhaiten hallussa. Pisteitä oli vaikea analysoida, sillä täysiä kokonaispisteitä tai osa-alueiden pisteitä ei lopputuloksissa paljastettu, joten vertailua on vaikea tehdä. Ei myöskään voida suoraan todeta, että esimerkiksi resurssiviisauden osa-alue, josta on saatu eniten pisteitä, olisi parhaiten hallussa, sillä eri osa-alueissa oli vaihteleva määrä kysymyksiä. Resurssiviisauden osa-alueessa, josta Painovoima sai suurimmat pisteet, oli reilusti enemmän kysymyksiä, kuin esimerkiksi vähiten pisteitä kerryttä- neissä sitoutumisen ja vastuullisuusviestinnän osa-alueissa. Tämän vuoksi

(16)

päätimme palata alkukartoituksen kysymyksiin, ja katsoa yksi kysymys kerrallaan, mitä Painovoima on niihin vastannut.

Vastauksista muodostimme tiivistelmän (Liite 1), joka kuvaa Painovoima Ry:n kes- tävän matkailun nykytilannetta: mitkä asiat toteutuvat hyvin yhdistyksessä, mitkä ovat työn alla / harkinnassa ja mitkä eivät toteudu tai niiden eteen ei ole tehty kes- täviä tekoja. Käytimme menetelmänä sisällönanalyysia. Sisällönanalyysin suori- timme opinnäytetyössämme siten, että aineisto, jota analysoitiin ja tiivistettiin, on Sustainable Travel Finland -ohjelman alkukartoituksen vastaukset. Vastaukset muodostuivat Painovoima Ry:n omasta itsearvioinnista kestävän matkailun nykytilasta heidän yhdistyksessään.

Sisällönanalyysi on kvalitatiivisessa tutkimuksessa käytettävä aineiston analyy- sitapa ja sitä käytetään tekstien tai tekstimuotoon saatettujen aineistojen analysoi- misessa. Tutkittavasta asiasta on tarkoitus saada esiin mahdollisimman tiivistävä sekä yleisluontoinen kuvaus ilman, että aineiston informaatioarvoa menetetään. Se on siis asianmukainen analyysimenetelmä silloin, kun aineiston ydinasioita halutaan kuvata kompaktisti sanallisesti muodossa. Sisällönanalyysia voi lähteä tekemään kolmesta eri lähtökohdasta ja ne ovat aineistolähtöinen sisällönanalyysi, teorialäh- töinen sisällönanalyysi ja teoriaohjaava sisällönanalyysi. Näistä koimme meille so- pivimmaksi aineistolähtöisen sisällönanalyysin, sillä se antaa vapaudet tulkita aineistoa ilman jo olemassa olevaa teoriaa tai tutkimusta. Siinä aineistoa tulkitaan, luokitellaan ja sieltä nostetaan keskeisiä asioita. (Leinonen 2018.)

Analysoimme aineistoa tulkitsemalla missä asioissa yhdistys toimii tällä hetkellä hyvin ja missä asioissa olisi vielä kehitettävää, jaoittelemalla vastauksia ja muuttamalla ne lyhennettyyn ja helpommin tarkasteltavaan muotoon. Käytimme jaoittelussa kolmen pilarin mallia, jolla kestävä kaikki toiminta voidaan jakaa kolmeen osa-alueeseen. (Koipijärvi & Kuvaja 2017, 18-19.) Näin saatiin alkukartoituksen kaikki kym- menen osa-aluetta yritysvastuun kolmen pilarin alle.

Alkukartoituksesta tehdyn sisällönanalyysin pohjalta valitsimme muutamia kehityskohteita eri kestävän matkailun kategorioista, joita ovat kestävän matkailun ekologi-

(17)

ei toteudu / ei ole tehty kestäviä tekoja niiden eteen, sekä jotka olivat mielestämme yhdistyksen toiminnan kannalta oleellisia ja toteutettavissa.

Esittelimme kehityssuunnitelman Painovoima Ry:lle 8. elokuuta 2022 heidän toimi- pisteellään. Kokosimme kehityssuunnitelman Powerpoint-esityksen muotoon, joka sisälsi valitsemamme kehityskohdat. (Liite 2). Näitä valittuja kehityskohtia esittelemme sekä perustelemme tarkemmin tuotokset -kappaleessa. Pyysimme palautetta esityksen yhteydessä kehitysideoista. Palaute kerättiin epämuodollisen kes- kustelun kautta. Palautteesta enemmän Palaute-kappaleessa.

(18)

6 Vahvuudet

Kehityskohtien lisäksi Painovoima Ry:ltä löytyy myös runsaasti vahvuuksia jokaiseen osa-alueeseen liittyen. Valitsimme esittelyyn niistä keskeisimpiä alkukartoitukseen perustuen.

Ekologisen ulottuvuuden osalta Painovoimalla on hyvin hallussa pitkäjänteisyys sekä paikallisuus. Yhdistys osaa ottaa omassa toiminnassaan huomioon myös muut elinkeinot ja toimii vuorovaikutuksessa paikallisten kanssa, kannustaen ja viestien heille saatavista tuotteista ja palveluista. Painovoima keskustelee kehityssuunnitel- mista alueen muiden yrittäjien kanssa ja pyrkii valitsemaan yhteistyökumppaneiksi

saman arvomaailman omaavia toimijoita.

Lisäksi myös ilmastonmuutos sekä resurssiviisaus voidaan lukea Painovoiman vahvuuksiin kuuluviksi. Yhdistys suosii uusiokäyttöä ja vain välttämättömät hankinnat ostetaan uusina. Painovoima pyrkii hyötykäyttämään kaiken mahdollisen materiaa- lin ja tilojen sisustukseen valitaan mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittavia materiaaleja.

Sosiokulttuurisiin vahvuuksiin puolestaan lukeutuu vahvasti muun muassa yhteis- työ. Painovoima ottaa osaa alueen matkailualan tapahtumiin kuten seminaareihin ja koulutuksiin, pyrkii kehittämään yritystoimintaa yhteistyössä alueen muiden yritysten kanssa sekä hankkimaan myös tarvittavat palvelut ja tuotteet lähialueen yrityk- siltä samalla heidän toimintaansa tukien. Alihankkijoita kohdellaan reilusti ja kestä- vän kehityksen onnistuneista käytännöistä kerrotaan myös muille kannustaen heitä esimerkillä.

Painovoiman vahvuuksiin kuuluu myös sosiaalisen kestävyyden sekä hyvinvoinnin toteutuminen. Yhdistyksen henkilökuntaa kohdellaan samanarvoisesti ja työntekijöi- den jaksamiseen kiinnitetään huomiota. Henkilökuntaa yritetään motivoida arjen ekotekoihin ja heille on mahdollistettu kouluttautuminen työn ohessa. Positiivista on myös se, että Painovoiman johtavissa asemissa toimii myös naisia ja yhdistys tekee toimenpiteitä kuroakseen kiinni naisten ja miesten väliset palkkaerot.

Kulttuurisen kestävyyden sekä kulttuuriperinnön osalta Painovoima hyödyntää alu-

(19)

Taloudellisen ulottuvuuden vahvuuksia ovat muun muassa; muiden tuottamien paikallisten tuotteiden tai palveluiden myynti, pääsääntöisesti paikallisten ihmisten työl- listäminen, lähtökohtainen työsuhteiden ympärivuotistaminen sekä ympärivuotiseen toimintaan panostaminen aktiivisella tuotekehityksellä.

Myös laadun ja turvallisuuden osalta monet asiat toteutuvat. Yhdistyksessä kohda- taan asiakkaat tasa-arvoisesti sekä yhdenvertaisesti kulttuurista riippumatta, asia- kaslupaus vastaa palveluiden todellista laatua, asiakkaita osallistetaan sujuvasti asiakaskokemuksen kehittämiseen ja heille tarjotaan laadukkaita alueen ja kohteen luontaisille vetovoimatekijöille rakentuvia palveluita. Lisäksi tärkeää on myös se, että Painovoima toimii yhteistyössä alueen turvallisuusverkoston kanssa ja tarvitta- valla määrällä henkilökuntaa löytyy hyvät ja ajan tasalla olevat ensiaputaidot.

(20)

7 Kehittämissuunnitelma

Opinnäytetyön tuotoksena meille syntyi kehittämissuunnitelma, joka sisältää kehittämiside- oita Painovoima Ry yhdistykselle alkukartoitukseen perustuen. Kehittämisideat on jaettu kolmeen kestävän matkailun osa-alueeseen, joita ovat ekologinen, sosiokulttuurinen ja taloudellinen ulottuvuus. Kaikki kehittämisehdotuksemme perustuvat STF-alkukartoituksen kysymyksiin, joka auttaa yhdistystä kehittämään toimintaansa STF-polun kriteerien perusteella.

7.1 Kehittämisehdotukset - ekologinen ulottuvuus

7.1.1 Hiilijalanjäljen laskeminen ja päästöjen kompensointi

Yksi keino yhdistyksen toiminnasta aiheutuvien päästöjen minimoimiseen olisi päästöjen kompensointi. Hiilijalanjäljen laskeminen ja kompensointi vaatisi yrityksen toiminnan hiilijalanjäljen seuraamista ja dokumentoimista. (Business Finland a.) Kompensointia voisi lähteä toteuttamaan esimerkiksi kotimaisen Hiilinieluntuottajat Oy yrityksen kanssa. Heidän toimintansa toimii niin, että ensimmäisenä Hiilinielun- tuottajat laskee ja raportoi yrityksen päästöt GHG-protokollan mukaisesti ja auttaa tunnistamaan keinoja, joilla voi vähentää päästöjä. Näiden päästöjen vähennystoi- menpiteiden jälkeen palvelun kautta voidaan kompensoida jäljelle jääneitä päästöjä.

Toimijan ilmastovastuullisuudesta viestii todistus, jonka saa Hiilinieluntuottajilta kompensoinnin jälkeen. Käytännössä Hiilinieluntuottajat kasvattavat kotimaisia hiili- nieluja kompensoidakseen yritysten päästöjä. (Hiilinieluntuottajat Oy.)

Yrityksestä huolimatta kompensaatiotoiminnassa on aina sama lähtökohta: ensin mittaillaan, seuraillaan ja minimoidaan negatiivisia ympäristövaikutuksia ja vasta sit- ten kompensoidaan se, mitä ei yrityksen resursseilla pystytä pudottamaan pois (Liappis ym. 2019, 109). Parhaimmassa tapauksessa päästöjä kompensoimalla yritys voi muuntaa hiilijalanjälkensä hiilikädenjäljeksi. Tämä perustuu siihen, että yritys vähentää enemmän kasvihuonekaasupäästöjä kuin mitä sen toiminnassa syntyy, jolloin yrityksen ympäristövaikutuksen muuttuvat negatiivisesta positiiviseksi. (Liap-

(21)

7.1.2 Vastuullisuusviestintä

Vastuullisuusviestinnästä valitsimme muutaman kehityskohdan. Nettisivuilla olisi hyvä viestiä Sustainable Travel Finland -tavoitteiden mukaisesti, että kaikki asiakkaat ovat tervetulleita uskonnosta, lähtömaasta, seksuaalisuudesta tai fyysisestä rajoittuneisuudesta riippumatta. Mietimme, että tällaista voisi ilmaista esimerkiksi näin: ”Meille olet tervetullut omana itsenäsi” tai ”LGBTQ+ friendly” tai esimerkiksi ota yhteyttä kohdassa “Also available in (mahdolliset kielet tähän)”.

Mainitsimme kehityssuunnitelmassa myös siitä, että jos yhdistys lähettää palaute- kyselyitä, tulisi muistaa aina laittaa sukupuolivaihtoehtoihin miehen ja naisen lisäksi

‘’muu” ja/tai “en halua vastata” sisällyttääkseen ei-binäärisen sukupuoli-identiteetin omaavat. Nettisivuilla olisi hyvä myös viestiä hiilineutraalimmista kulkumahdolli- suuksista. Nettisivuilla voisi siis informoida kävelyetäisyyksistä ja pyöräilyajoista, sekä joukkoliikenteen mahdollisuuksista.

Sustainable Travel Finland -ohjelma vaatii, että organisaatio viestii nettisivuillaan kestävistä toimenpiteistään kansainväliselle yleisölle, vähintään suomeksi ja englanniksi. (Business Finland b.) Tällä hetkellä Painovoiman toiminnasta löytyy sivus- tolta tietoa suomeksi sekä vain vähän englanniksi ”briefly in english” – osiossa. Olisi käytettävyyden kannalta toimivampaa, jos sivuston kielen voisi kokonaan vaihtaa yläreunasta ja samalla lisätä englannin ohelle vielä yhden vieraan kielen. Painovoi- malla työskentelee paljon monikielisiä henkilöitä, joten henkilökunnasta voisi pyytää tähän käännösapua tai vaihtoehtoisesti palkata erikseen jonkun henkilön suoritta- maan käännökset. Ymmärrämme kuitenkin, että sivuston kehittämiseen tarvitaan paljon resursseja ja tietotekniikkaosaamista. Painovoimalla on kuitenkin projektin aikana ollut nettisivujen uudistus käynnissä, joten olisi hyvä aika tehdä näitä uudis- tuksia.

Yritysvastuu konkretisoituu vasta kun siitä viestitään, sillä sen avulla yrityksen vas- tuulliset teot, palvelut sekä tuotteet tuodaan yrityksen ulkopuolisten sidosryhmien tietoisuuteen. Vastuullisuusviestinnän on tärkeä vastata yrityksen autenttisia tekoja.

(Liappis ym. 2019, 9.)

(22)

7.1.3 Kierrätys, komposti, puutarha

Havainnoimalla yhdistyksen toimitiloja sekä keskustelemalla yhteyshenkilön kanssa, selvisi, että yhdistys ei toteuta jätteiden kierrätystä suuremmin toimipisteel- lään, jonka vuoksi valitsimme kehityskohteeksi kierrätyksen. Toimitiloihin eli toimis- tolle ja Enonsaareen voisi hankkia kierrätysastioita tai tehdä itse sellaiset normaaleista jäteastioista merkitsemällä ne kierrätettävien materioiden mukaan. Ne autta- vat jätteiden lajittelussa, kun kaikille kierrätettäville materioille on oma astiansa, josta ne voidaan helposti viedä kierrätykseen.

Kehityssuunnitelman esittelyn jälkeisessä keskustelussa Painovoiman kanssa he- räsi idea, että kompostin hankkiminen Enonsaareen voisi olla kätevä valinta, jotta biojätteitä ei tarvitsisi kuljettaa pois veneen avulla. Eri materiaalien hukkaa sekä jät- teitä täytyy yleensä käsitellä ja varastoida sekä niistä hankkiutua eroon. Tämän vuoksi resurssitehokkuus on kannattavaa, koska niillä voidaan saavuttaa ympäris- tövaikutuksien ja työmäärän pienenemistä, rahan säästämistä ja kilpailukyvyn para- nemista. (Liappis ym. 2019, 27.)

Kehityssuunnitelman esittelyn jälkeen heräsi myös idea omasta puutarhasta Enon- saaressa. Enonsaaressa voisi siis kesäisin kasvattaa omia ruokia, ja näitä antimia voisi käyttää pienimuotoisesti Enonsaaren kahvila-ravintolatoiminnassa, esimerkiksi salaattia kanttiinileivissä tai perunaa ruoanlaittoon. Näin voitaisiin lisätä Enon- saaren tuotteiden paikallisuutta ja ruoan tuottamisen läpinäkyvyyttä. Mitä lyhyem- män matkan ruoka kulkee lautaselle, sitä pienemmät ovat sen tuottamat kasvihuo- nekaasupäästöt. Kuljetusmatkojen ollessa lyhyet, säästetään usein myös säilöntä- aineiden määrässä. (Kalmari & Kelola 2009, 114.)

7.2 Kehittämisehdotukset - sosiokulttuurinen ulottuvuus 7.2.1 Henkilökunnan kouluttaminen ja motivointi

Valitsimme yhdeksi kehittämiskohteeksi henkilökunnan kouluttamisen ja motivoinnin toteuttamaan kestävän matkailun mukaisia toimenpiteitä. Jotta voidaan optimoi-

(23)

vastuullisuus kannustin- ja palkitsemisjärjestelmissä motivoinnin vuoksi. Henkilös- tölle voidaan pitää sisäisiä seminaareja ja infoja ajankohtaisista yrityksen vastuulli- suusasioista. (Koipijärvi & Kuvaja 2017, 117.)

Kaikkien organisaation työntekijöiden tulisi tuntea sekä ymmärtää organisaation arvot ja tietää, kuinka niitä pystyy käytännössä toteuttamaan (Business Finland a).

Painovoimankin työntekijöiden olisi hyvä tuntea ja ymmärtää yhdistyksen arvot. Yh- distyksen arvot sekä missiot voisivat olla selvästi esillä työpaikalla sekä yrityksen nettisivuilla, jossa ne olisivat kaikkien nähtävillä ja luettavissa. Työhyvinvointi ja viime kädessä koko yrityksen menestyminen nousevat arvoista, jotka on kyetty muodostamaan niin valmiiksi, että niistä vallitsee yhteinen ymmärrys koko organisaation eri tasojen välillä. Yhdistyksen arvojen pohjalta syntyy myös sisäinen sitoutuminen työyhteisöön ja sen arvopohjaan. (Hämäläinen 2005, 84.)

Ehdotimme myös, että esimerkiksi valokatkaisimien luo laitettaisiin muistutuksia

“sammuta valot lähtiessäsi!”, jotta voidaan minimoida energiankulutusta ja kannustaa muita myös samaan. Jokaisella toimialalla tarvitaan energiaa, joten sen kulutuk- sen vähentäminen sekä uusiutuvan ja kestävästi tuotetun energian osuuden kasvattaminen yrityksessä on hyvä ympäristötavoite, jolla voi ryhtyä ympäristövastuu- työhön. (Liappis ym. 2019, 101)

7.2.2 Henkilökunnan työhyvinvointi

Yhtenä kehitysideana nostimme esiin henkilökunnan työhyvinvoinnin kasvattami- sen. Esitimme kehityssuunnitelmassa idean, että Painovoima alkaisi vuosittain jakaa esimerkiksi Smartum - liikuntaseteleitä, jotka innostaisivat työntekijöitä liikku- maan, ja siten kasvattamaan heidän hyvinvointiaan.

Aalto-yliopiston ja Tampereen yliopiston tutkimus työhyvinvoinnin ja tuottavuuden yhteydestä osoittaa, että näiden kahden yhteys löydettiin kahdessa kolmesta tutki- tusta työntekijäryhmästä. Tutkimuksessa havaittiin, että näissä työntekijäryhmissä, joissa uupumusasteista väsymystä ei koettu tai koettiin vain satunnaisesti, työnteki- jät olivat keskimäärin 25 % tuottavampia kuin kollegansa, jotka kokevat usein uupumusasteista väsymystä. (Ahola, Eskelinen, Heikkilä-Tammi, Kuula, Larjovuori &

Nuutinen 2018.)

(24)

7.2.3 Inklusiivisuus ja esteettömyys

Yhdistys voisi sopia yhteiset pelisäännöt, joissa listataan yhdistyksen arvot inklusii- visuuteen liittyen. Loimme tätä varten valmiin pohjan, jonka voi helposti tulostaa ja jonka jokainen yhdistyksen työntekijä voi halutessaan allekirjoittaa. (Liite 3.) Pohjaa voi yhdistys halutessaan muokkailla ja siihen voi lisätä yrityksen mission tai muita arvoja. Täten yhdistyksen arvot olisivat konkreettisesti kaikkien tiedossa, sekä niihin olisi jokainen sitoutunut. Välitimme pohjan yhdistykselle kehittämissuunnitelman esittämisen jälkeen. Inklusiivinen työyhteisö tuo yrityksen esille myönteisessä va- lossa ja tarjoaa siihen aidosti panostaville yrityksille huomattavia kilpailuetuja. Inklu- siiviseksi koettu työpaikka tuo psykologista turvallisuutta, mikä puolestaan kehittää kollektiivista rohkeutta ja siten koko organisaation innovaatiokyvykkyyttä. (Mennala 2021.)

Yhtenä kehityskohteena sosiokulttuurisessa ulottuvuudessa on esteettömyys. Es- teettömyys kuuluu olennaisena osana vastuulliseen yritystoimintaan. Toimitiloja havainnoimalla selvisi, että yhdistyksen tiloista ei löydy invalidivessaa, mikä rajaa asia- kaskuntaa. Pohdimme, olisiko esteetöntä wc:tä mahdollista toteuttaa tai remon- toida, esimerkiksi vanhasta vessasta. Positiivisena havaintona huomasimme, että yhdistyksen tiloista löytyy tilava hissi sekä ramppi hissille, joiden avulla pääsy eri kerroksiin onnistuu kaikilta.

Enonsaaren nettisivuja havainnoidessa huomasimme, että esteettömyydestä ei ole mainintaa sivuilla, joten heräsi kysymys siitä, että pääseekö myös pyörätuolinkäyt- täjä veneeseen ja onko maasto saaressa tarpeeksi esteetöntä sellaisen apuväli- neen käyttäjälle (Enonsaari). Niin Enonsaaren tilanteesta, kuin myös Painovoiman omien tilojen esteettömyyden tilanteesta tulisi nettisivuilla viestiä selkeästi, oli tila esteetön tai ei. Esteettömyys yleensä mielletään vain erityisryhmiä merkitseväksi asiaksi, vaikka tosiasiassa esteettömäksi luodut palvelut ovat välttämättömyys mo- nille, mutta mukavampia kaikille (Edelheim, Ilola & Björk 2017, 227).

7.2.4 Laatu ja turvallisuus

(25)

tulipalon sattuessa. Yritysvastuussa sosiaalisen vastuun tärkeimpiin kohtiin kuuluu turvallisten ja asianmukaisten työskentelyolosuhteiden varmistaminen sekä ihmisten kunnioittava kohtelu. Työympäristön fyysiseen sekä henkiseen turvallisuuteen tulee kiinnittää huomiota yritysvastuun toteutumiseksi tällä saralla. (Liappis ym.

2019, 172-173.)

Sustainable Travel Finland -ohjelman tavoitteisiin kuuluu erilaisten eettisten valinto- jen ja uskontojen erityispiirteiden huomiointi. Näitä voi olla esimerkiksi vegaaninen ruokavalio tai islamin uskossa kielletty sianlihan syönti tai juutalaisten kosher - sään- nöt. (Business Finland a.) Tämän tavoitteen pohjalta Enonsaaren kahvila-ravintola toimintaa voisi sellaiseksi, että saatavilla olisi vaihtoehtoja jokaiselle, rajoitteista riippumatta.

Kahvila-ravintolatoiminnassa helppo tapa huomioida vegaanit ja maidottomat on käyttää kaura- tai soijapohjaisia tuotteita tai tuoda ne vaihtoehdoksi maitotuotteiden ohelle. Lihattomien ruokien sisällyttäminen menuun huomioisi niin kasvissyöjät kuin esimerkiksi muslimien ruokavalion. Lisäksi Enonsaareen saapuvia vierailijaryhmiä voisi pyytää varauksen yhteydessä ilmoittamaan mahdollisista erityisruokavaliois- taan sekä toiveistaan niiden suhteen. Yhdistys voisi pohtia omaa asiakaskuntaansa, ja sen perusteella päättää millaisia valintoja olisi oman toiminnan kannalta järkevin tehdä ja millaisiin asiakasryhmien erityispiirteisiin kannattaa kiinnittää enemmän huomiota yhdistystoiminnassaan.

7.3 Kehittämisehdotukset - taloudellinen ulottuvuus 7.3.1 Nettisivujen tehokkuus

Kestävän matkailun taloudellisessa ulottuvuudessa turvataan pidemmän välin elin- kelpoiset taloudelliset toimet, jotka tarjoavat hyötyjä jokaiselle sidosryhmälle (Busi- ness Finland a). Valitsimme yhdeksi kehityskohteeksi yhdistyksen nettisivut, sillä sisällönanalyysia ja STF-tavoitteita peilaten niissä on vielä kehitettävää. Painovoi- man sivuilta ei pysty suoraan varaamaan eikä ostamaan heidän tarjoamiaan palveluita, esimerkiksi työpajatoimintaa. Nettisivuille olisi hyvä lisätä varaamiseen tarkoi- tetun ota yhteyttä -viestilaatikon, jolla pystyisi suoraan sivuilta käsin laittamaan vies- tiä ja varaamaan palveluita. Vielä kätevämpi olisi varauskalenteri, josta asiakas nä- kisi suoraan mitkä päivät ovat vapaana ja voisi tehdä suoraan varauksen. Tämä voi

(26)

kuitenkin olla hankalaa, sillä Painovoiman pitämien työpajatoiminnan ryhmien koko, hinnat ja lokaatio voivat vaihdella. Yrityksen omilla nettisivuilla on nykypäivänä yhä suurempi merkitys liiketoiminnassa. Niiden kautta saadaan usein ensivaikutelma yrityksestä ja ne toimivat tärkeänä työkaluna verkossa tapahtuvaan markkinointiin.

(Otala & Pöysti 2012, 50.)

7.3.2 Nettisivujen esteettömyys ja saavutettavuus

Painovoiman nettisivuja tarkasteltaessa kiinnitimme huomiota myös sen esteettö- myyteen sekä saavutettavuuteen eli siihen onko sivuilla STF-ohjelman tavoitteen mukaisesti huomioitu asiakkaan mahdolliset toimintarajoitteet tai muut ominaisuu- det, kuten esimerkiksi ikä, näkö- ja kuulovammat. (Business Finland a.) Nettisivuilla voisi olla sivusta saatavilla myös selkokielinen versio, jos sellainen on toteutettavissa oleva mahdollisuus. Verkkosivujen saavutettavuudessa voidaan hyödyntää monia keinoja, kuten muokata osa sivuista selkokieliseksi, symbolien ja viittomakie- lisen tulkkauksen käyttö sekä mahdollisuus kuulla teksti lukuohjelman avulla (Va- tes).

Esteettömyysasiantuntija Kimmo Sääskilahti kertoo nettisivujen saavutettavuutta kehittäessä huomioitavia seikkoja, joita ovat tekstin ja taustavärin riittävä kontrasti, jotta kirjainten luku on helppoa käyttäjälle, tekstin koon mukauttaminen, johdonmu- kaiset otsikoinnit sekä sivuston rakenteen loogisuus ja helposti hahmotettavuus.

Sääskilahti huomauttaa, että valikkojen navigoinnin toimiessa ainoastaan hiirellä, ilman näppäimistövaihtoehtoa, leikataan kaikki puheohjauksella internettiä käyttävät henkilöt pois verkkosivun saavutettavuudesta. (Saaristo 2016.) Kaikille sopivat es- teettömät palvelut hyödyttävät niiden käyttäjien lisäksi myös yritystä. Saavutettavat palvelut toimivat mahdollisuutena liikevaihdon sekä oman asiakaskunnan lisäämi- seen. (Selkodigital.)

7.3.3 Asiakkaiden osallistaminen ja palautteen keruu

Toiseksi taloudellisen ulottuvuuden kehityskohteeksi valitsimme vertaisarviointipalvelut sekä palautteet, sillä projektin aloituksen aikaan Painovoima ei kerännyt asia-

(27)

kehittämisprosessin perusta. Monissa tutkimuksissa onkin päädytty lopputulokseen, uuden palvelun kehittämisen onnistumisen sekä lanseerauksen takana olevia mer- kittäviä tekijöitä ovat asiakkaiden tarpeiden ja kokemusten tunteminen sekä asiakkaiden osallistaminen. Asiakkaita osallistamalla voidaan saada monipuolisia kehitysideoita ja -ehdotuksia ja se rikastuttaa ja syventää yrityksen asiakasymmärrystä (Konu, Pesonen & Reijonen 2020, 50, 64.)

Palautetta voisi kerätä asiakkailta eri tavoilla, jotta sitä saataisiin kerättyä mahdollisimman paljon. Painovoima voisi rekisteröityä vertausarviointipalveluihin kuten Tripadvisoriin, palautteen keräämiseksi. Painovoiman nettisivuille voisi luoda ano- nyymin palauteboksin, jonka lisäksi nettisivuilla tulisi selkeästi kannustaa palautteen jättämiseen. Asioinnin jälkeen asiakkaille voisi lähettää myös palautekyselyn esimerkiksi sähköpostiin, jossa käytäisiin läpi palvelun onnistumista sekä mahdollisia kehityskohtia. Yksi vaihtoehto olisi myös tehdä fyysinen palautelaatikko, esimerkiksi Enonsaareen. Palautetta voi kannustaa antamaan, esimerkiksi elokuvalippujen ar- vonnalla kaikkien palautteen jättäneiden kesken.

7.4 Palaute

Teimme kehittelemistämme ideoista Powerpoint esityksen, jonka esittelimme yhdistyksen kestävän matkailun koordinoijalle sekä toiselle työntekijälle. Lopuksi ky- syimme heidän mielipiteitään kehitysideoista ja niiden toteutettavuudesta.

Suosikkina esille nousivat henkilökunnan hyvinvointiin liittyvät asiat, sillä niillä on suuri vaikutus myös kaikkiin muihin osa-alueisiin. Lisäksi yhdistyksen omien nettisivujen kehittäminen sekä kierrätysjärjestelmän käyttöönotto nousivat esille toteutta- miskelpoisina sekä merkityksellisinä ideoina.

Sosiokulttuuriseen ulottuvuuteen kuuluva kehitysidea Smartum - liikuntasetelien vuosittaisesta jakamisesta henkilökunnalle ei puolestaan ollut Painovoiman mukaan toteutettavissa oleva idea. Lisäksi esteettömien palveluiden tarjoamisen osalta in- validivessan hankinta on vaikeasti toteutettavissa, sillä Painovoima toimii vuokrati- loissa ja asia on pitkälti heistä riippumaton. Hankintaehdotus esteettömästä vessasta aiotaan kuitenkin Painovoiman taholta viedä eteenpäin ja katsoa kuinka pit- källe se riittää.

(28)

Kaiken kaikkiaan kehitysideat saivat hyvän vastaanoton ja palaute oli myönteistä.

Kehitysideoiden pohjalta Painovoima suunnitteli kokoavansa toimenpidesuunnitel- man, jossa päätetään missä järjestyksessä ideoita lähdettäisiin toteuttamaan askel kerrallaan ja samalla resurssit huomioiden.

(29)

8 Eettiset näkökohdat ja luotettavuus

8.1 Luotettavuus

Kehittämistyö lähti liikkeelle Sustainable Travel Finland -alustalla tehdystä kestävän matkailun itsearvioinnista eli nykytilan kartoituksesta, jonka kysymyksiin Paino- voima Ry antoi vastaukset oman harkintansa mukaan. Alkukartoituksen vastausten perusteella loimme sisällönanalyysin, meidän tapauksessamme koonnin tuloksista, joista valikoimme kehityksen tarpeessa olevat kohteet. Tämä tarkoittaa sitä, että koko kehittämistyö perustuu luottamukselle, että yhdistys vastasi totuudenmukai- sesti ja vastaukset ovat oikea kuvaus yhdistyksen kestävän matkailun nykytilasta.

Alkukartoitukseen vastaamassa oli apuna useampi yhteyshenkilö yhdistykseltä, ja osa heistä oli perehtynyt aiheeseen Sustainable Travel Finland e-oppaan avulla.

Myös me opinnäytetyön tekijät olimme opiskelleet STF e-oppaan aiheet ja muita aiheeseen liittyviä materiaaleja. Olimme läsnä alkukartoitukseen vastaamisen aikana selventämässä kysymyksiä tarvittaessa.

Työn validiteetista oli voinut saada luotettavamman, jos olisimme alkukartoituksen lisäksi itse keränneet tietoa yhdistyksen toiminnasta, esimerkiksi laatimalla oman kyselyn Sustainable Travel Finland -alkukartoituksen tueksi tai käyttämällä muita tiedonhankintamenetelmiä, kuten haastatteluja. Kehittämissuunnitelmamme on kuitenkin yhdistyskohtainen, joten luotettavuuden saavuttaminen ei ole niin merki- tyksellistä, kuin sellaisessa työssä, jossa tuotetaan yleispätevää tutkimustietoa.

Yhdistyskohtaisuuden vuoksi työmme ei ole kovin yleistettävä, koska keskitymme Painovoima Ry:n nykytilanteeseen ja sen pohjalta toiminnan kehittämiseen. Kui- tenkin työstämme voisi saada esimerkin, kuinka kehittämissuunnitelmaa voidaan lähteä toteuttamaan yrityksessä tai yhdistyksessä ja mitä vaiheita siihen voi kuu- lua.

8.2 Eettiset periaatteet ja tietosuoja

Liiketalouden alalla yrityksiin liittyviin opinnäytetyöprojekteihin voi liittyä luottamuk- sellisia tietoja, kuten taloustietoja ja kilpailutekijöitä. Olemme huomioineet, ettemme käsittele yhdistykselle arkaluontoisia asioita opinnäytetyössämme, sekä varmis- tamme tämän vielä hyväksyttämällä opinnäytetyön organisaatiolla, johon kehittä- mistyö kohdistui, mahdollisten muutosten varalta ennen sen julkaisemista.

(30)

Opinnäytetyöprosessista ei ole aiheutunut haittaa henkilöille, kehitettävälle yhdistykselle, aineelliselle tai aineettomalle kulttuuriperinnölle tai luonnon monimuotoi- suudelle. Sen sijaan siitä voi olla eettisesti hyötyä, sillä sen aiheena on kestävän matkailun kehittäminen, joten parhaimmassa tapauksessa se kannustaa yhdistystä pohtimaan toimintatapojaan ja kehittämään toimintaansa kestävämmäksi.

Opinnäytetyömme aihe on saatu toimeksiantajaltamme LAB-ammattikorkeakoulun Leveämmät hartiat -hankkeelta ja heidän kanssaan on laadittu opinnäytetyön yh- teistyösopimus. Sen lisäksi aiheesta ja kehittämissuunnitelman toteuttamisesta on keskusteltu toisen yhteistyökumppanimme Painovoima Ry:n kanssa. Tämän vuoksi voimme todeta, että kaikilta asianomaisilta on saatu hyväksyntä kehittämisproses- sin tekoon.

(31)

9 Johtopäätökset ja pohdinta

9.1 Johtopäätökset

Opinnäytetyön tarkoituksena oli muodostaa kestävän matkailun kehittämissuunni- telma Painovoima Ry: lle. Kehittämissuunnitelman sisältö koostui eri kestävän matkailun ulottuvuuksien esittelyistä, ja niihin kuuluvista kehittämisideoista. Nämä ulottuvuudet olivat ekologinen, taloudellinen sekä sosiaalinen ulottuvuus.

Painovoima Ry on yhdistys, joka kiinnittää huomiota kestävyyteensä, kulutusvalin- toihinsa sekä näiden vaikutuksiin. He suosivat paikallisuutta, uusiokäyttöä ja kiertotaloutta. Painovoiman eri osa-alueiden vahvuuksia olivatkin muun muassa paikallisuus, resurssiviisaus, yhteistyössä toimiminen alueen muiden yritysten kanssa, henkilökunnan ja asiakkaiden tasa-arvoinen kohtelu sekä kuluttajien osallistaminen asiakaskokemuksen kehittämiseen.

Painovoima Ry:n ekologisen ulottuvuuden kehityskohteiksi valikoituivat hiilijalanjäl- jen laskeminen ja kompensointi, vastuullisuusviestintä, ja kierrätys. Sosiokulttuuri- sen ulottuvuuden kehityskohteita olivat henkilökunnan koulutus ja motivointi, inklusiivisuus sekä esteettömien palveluiden tarjoaminen. Taloudellisen ulottuvuuden kehityskohteita olivat yhdistyksen nettisivut, vertaisarviointipalvelut ja palautteet sekä laatu ja turvallisuus. Annoimme näistä useampia konkreettisia esimerkkejä tuotokset – kappaleessa.

Näitä konkreettisia kehitysideoita olivat muun muassa ekologiselta ulottuvuudelta kierrätysastioiden hankinta tai niiden tekeminen normaaleista jäteastioista, sekä ak- tiivisen kierrättämisen aloittaminen toimipisteissä. Koska Enonsaaren toimipiste on nimensä mukaisesti saaressa, nousi ideaksi hankkia sinne komposti, jotta biojätettä ei tarvitse kantaa veneillä pois saaresta vaan se voitaisiin hävittää kompostin avulla paikallisesti. Tämän lisäksi ideoina oli hiilijalanjäljen minimointi sekä kompensoimi- nen kompensointiyritysten kautta, kuten Hiilinieluntuottajat Oy.

Sosiokulttuurisen ulottuvuuden kehitysideoiksi valikoitui esimerkiksi yhdistyksen tilojen esteettömyydestä ja saavutettavuudesta viestiminen nettisivuilla selkeästi sekä inklusiivisuuden vuoksi laaditut ”Inklusiivisuus pelisäännöt” henkilökunnan si- touttamiseen ja arvoista viestimiseen työpaikan sisällä.

(32)

Taloudellisesta ulottuvuudesta kehitysideoiksi muodostui nettisivujen kehittäminen siten, että sivuilta voisi suoraan varata tai ostaa palveluita, sekä sivujen saavutetta- vuuden varmistaminen useammalla eri vieraskielellä STF- tavoitteiden mukaan.

9.2 Jatkokehitysideat

Opinnäytetyötämme voisi jatkokehittää niin, että tekisi konkreettisen toimenpide- suunnitelman, joka voisi olla esimerkiksi taulukko, jossa ilmaistaan mitä tehdään seuraavaksi, milloin tehdään ja miten se resurssoidaan.

Organisaatio voisi ottaa myös asiakkaansa tutkimuskohteeksi. Yhdistys voisi toteuttaa asiakaskyselyä siitä, mitä asiakkaat ajattelevat vastuullisuudesta ja kuinka he toivoisivat yhdistyksen kehittävän vastuullisuuttaan. Kyselyssä voisi selvittää myös onko vastuullisuus heille merkityksellistä.

Meidän työssämme käsittelimme voittoa tavoittelematonta yhdistystä, joten liiketoiminnan aspekti oli järkevää rajata pois. Olisi kuitenkin mielenkiintoista tutkia vastuullisuuden kilpailuvalttia, jos kyseessä olisi voittoa tavoitteleva yritys. Sitä voisi pohtia esimerkiksi kilpailuanalyysin avulla, jossa voisi käyttää apuna esimerkiksi Porterin viiden kilpailuvoiman mallia tai SWOT:ia. Toinen tapa voisi olla benchmar- kingin, eli vertailuanalyysin tekeminen, jossa tutustutaan vertailukohteeksi valittuun organisaatioon lähemmin ja lopuksi tehtyjen havaintojen pohjalta päätetään kehitys- toimenpiteistä omassa organisaatiossa (Viitala & Jylhä 2019, 81, 84, 262)

Kehittämissuunnitelmaa varten voisi tehdä vertailuanalyysin siten, että tutkitaan eri yritysten yritysvastuuraportteja ja vertaillaan kuinka he onnistuvat vastuullisuu- dessa, ja voiko heiltä ottaa mallia jostakin. Voisi etsiä jotakuinkin samankokoisen ja saman alan organisaation parhaimman vertailuanalyysin saavuttamiseksi.

Aiemmin yritysvastuun kannattavuutta on tutkinut FIBSin Yritysvastuu 2018 -tutkimus, joka antaa laajan näkemyksen keskisuurten sekä suurten suomessa perustet- tujen yritysten yhteiskuntavastuutoiminnan käytännön toimista, haasteista ja tule- vaisuuden visioista. Tutkimus on alan laajin kyselytutkimus Suomessa ja sitä on to- teutettu 2013 vuodesta lähtien. Tutkimus toteutettiin vuonna 2018 ja sen osallistu-

(33)

kertoi vastuullisuudesta saatujen liiketoimintahyötyjen olevan suurempia kuin siihen käytetyt resurssit. Kysyntä vastuullisille tuotteille ja palveluille on noussut joka vuosi ja yritykset, jotka ovat kuullut asiakkaitaan ja parantaneet järjestelmällisesti vastuullisuuttaan alkavat näkemään tulosta parempaan suuntaan. (Sihvonen, S. 2018.) 9.3 Yhteenveto

Kestävä matkailu on tärkeää, sillä matkailun suosio on kasvanut runsaasti, ja siten siitä aiheutuvat ympäristövaikutuksetkin ovat moninkertaistuneet. (Edelheim, Ilola &

Björk 2017, 93) Jokaisella yhteiskunnan jäsenellä on vastuu olla osana kehittä- mässä kestävää tulevaisuutta tuleville sukupolville, jonka vuoksi kestävän matkailun ja vastuullisuuden asiat kuuluu niin matkailijoille ja kuluttajille, kuin matkailualan toi- mijoille ja yrittäjillekin. Myös vastuullinen matkailu vaatii vastuullisuutta kaikilta si- dosryhmiltä, jotka osallistuvat matkailutoimintaan, sillä matkailun vaikutukset ovat merkittäviä. Sen merkittävyyden ja vaikuttavuuden vuoksi se myös synnyttää vastuun seurauksistaan. (Edelheim, Ilola & Björk 2017, 229.)

Yritysten ja matkailijoiden tulisi peilata omaa toimintaansa ja kehittää sitä vastuulli- semmaksi pienin tai isoin askelin, jotta he voisivat olla osana ratkaisua, ei ongelmaa.

Nykypäivänä yrityksiä seurataan tarkasti kuluttajien toimesta ja yritysvastuu kiinnostaa yhä enemmän sidosryhmiä, joten yritysvastuun merkittävyys on korostunut.

(Liappis ym. 2019, 28-29.) Yritysvastuu ja sen laajat sisällöt voivat tuntua vaikeilta ja raskailta kokonaisuuksilta haltuun otettaviksi, mutta oleellista on löytää yrityk- sessä painopiste, jota olisi syytä lähteä kehittämään ja sen myötä valita vastuulli- suustyön priorisoinnit. On järkevää kartoittaa ensin, mitkä aiheet ovat oman toiminnan kannalta tärkeimpiä ja mihin toimija voi eniten vaikuttaa toiminnallaan. (Liappis ym. 2019, 10.)

Sustainable Travel Finland -ohjelma on maksuton siihen osallistuvalle yritykselle tai matkailudestinaatiolle, joten se on matalan kynnyksen tapa aloittaa tutustumaan aiheeseen, sekä oman yrityksen tai destinaation vastuullisuuden nykytilanteeseen.

Ohjelman kautta saa oppimateriaalia aiheesta STF e-oppaan, nettisivujen sekä jär- jestettävien webinaarien muodossa.

(34)

9.4 Opinnäytetyöprosessi

Opinnäytetyöprosessi kesti kaiken kaikkiaan noin 11 kuukautta. Olimme varanneet

(35)

vielä paljon, jäljellä olevaan aikaan nähden. Tarkan tavoitteen asettaminen työn val- mistumisen päivämäärästä kuitenkin motivoi tehokkaaseen loppukiriin.

Kun meille ehdotettiin tätä aihetta, ajattelimme sen olevan sopiva, sillä kestävyys asiat ovat mielestämme tärkeitä, sekä Painovoima Ry oli yhdistyksenä hieman tuttu entuudestaan. Halusimme myös oppia kestävästä matkailusta ja vastuullisuudesta, ja siinä onnistuimmekin. Aihe oli meille melko uusi, joten tuntui hieman haasteelli- selta ensin lähteä tekemään tätä opinnäytetyötä. Kuitenkin perehtymällä aineistoihin ja kirjallisuuteen, aihe tuli koko ajan tutummaksi, ja työ alkoi sujumaan suhteellisen hyvin. Työssä auttoi myös tukena oleva Sustainable Travel Finland -ohjelma, jonka polun askeleet ovat selkeitä, ja niitä oli helppo lähteä seuraamaan ja tulkitsemaan.

Haastavinta projektissa oli opinnäytetyöstä tarpeeksi laajan tekeminen. Olisimme voineet käyttää hieman lisää erilaisia menetelmiä tukemaan jo valittuja menetelmiä, jotta käsiteltävää dataa ja asiaa olisi ollut enemmän. Kehittämissuunnitelmaa olisi myös voinut rajata siten, että olisi valittu yksi tai muutama painopiste, johon keskittyä kehitysideoiden suhteen, sen sijaan että laatisimme kaikista osa-alueista ideoita.

Siten olisi saanut syvennyttyä kehittämisideoihin ja viedä niitä pintatasoa pidem- mälle. Koimme kuitenkin, että tuotoksena tuli se, mikä alun perin pitikin eli kestävän matkailun kehittämissuunnitelma Painovoima Ry:lle. Tässä mielessä projekti oli siis onnistunut.

(36)

Lähteet

Ahola, S., Eskelinen, J. Heikkilä-Tammi, K., Kuula, M., Larjovuori, R-L. & Nuutinen, S. 2018. Digisti työn imuun? - Tutkimus työhyvinvoinnin ja tuottavuuden yhteydestä finanssialan palveluyrityksessä. Aalto-yliopisto & Tampereen yliopisto. Saatavissa:

https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/34429

Business Finland. a. Sustainable Travel Finland e-opas. Viitattu 16.5.2022.

Saatavilla: rajoitetusti, ohjelmaan hyväksytyksi tulemisen kautta

Business Finland. b. Sustainable Travel Finland: Kestävän matkailun puolesta.

Kestävän matkailun kehittämispolku. Viitattu 10.11.2022. Saatavissa:

https://www.businessfinland.fi/suomalaisille-asiakkaille/palvelut/matkailun- edistaminen/vastuullisuus/sustainable-travel-finland

Edelheim, J., Ilola, H., & Björk, P. 2017, 93-95, 227-238. Matkailututkimuksen avainkäsitteet. Rovaniemi: Lapland University Press.

Esteettömyys. Invalidiliitto. Viitattu 9.12.2022. Saatavissa:

https://www.invalidiliitto.fi/esteettomyys

Halonen, K., Parviainen, J., Rissanen, P., Räsänen, P & Röksä, I. 2021.

Inklusiivisen matkailun opas. Business Finland. Viitattu 16.11.2022Saatavissa:

https://www.businessfinland.fi/48df8f/globalassets/julkaisut/visit- finland/tutkimukset/2021/inklusiivisen_matkailun_opas-2021.pdf

Hietasaari, K. Sustainable Travel Finland -ohjelma. Visit Finland & Business Finland. Saatavissa: https://www.lme.fi/media/hietasaari-konkreettista-ja- systemaattista-kestavan-matkailun-edistamista.pdf

Hiilinieluntuottajat Oy. Päästöjen kompensointi. Viitattu 8.8.2022. Saatavissa:

https://hiilinieluntuottajat.fi/paastojen-kompensointi/

Hämäläinen, P. 2005, 84. Ihmisen kokoinen työyhteisö. Hämeenlinna:

Kustannusosakeyhtiö Tammi.

(37)

Ilmastonmuutos. WWF. Viitattu 17.11.2022. Saatavissa:

https://wwf.fi/uhat/ilmastonmuutos/

Jaakkola, S. 2020. Mitä vastuullinen matkailu tarkoittaa ja miksi sen pitäisi kiinnostaa minua, matkailijaa? Valpas. Viitattu 16.5.2022. Saatavissa:

https://valpas.media/artikkelit/artikkelisarja-vastuullisesta-matkailusta/

Kalmari, H., Kelola, K. 2009, 179, 114. Vastuullisen matkailijan käsikirja. 1. painos.

Keuruu: Somondoco Press.

Kestävän kehityksen globaali toimintaohjelma Agenda2030. Kestavakehitys.fi. Vii- tattu 16.5.2022. Saatavissa: https://kestavakehitys.fi/agenda-2030

Kestävän matkailun puolesta. Business Finland. Viitattu 17.11.2022. Saatavissa:

https://www.businessfinland.fi/suomalaisille-asiakkaille/palvelut/matkailun-edistaminen/vastuullisuus/sustainable-travel-finland

Koipijärvi, T. & Kuvaja, S. 2017, 18-19, 117. Yritysvastuu: Johtamisen uusi normaali. 2. painos. Helsinki: Kauppakamari.

Konu, H., Pesonen, J., Reijonen, H. 2020, 50, 64, 100-101. Matkailuliiketoiminta teoriasta käytäntöön. Tampere: Vastapaino.

Leinonen, R. 2018. Sisällönanalyysi. Spoken. Viitattu 13.5.2022. Saatavissa:

https://spoken.fi/sisallonanalyysi/

Leveämmät hartiat – Uusi toimintamalli vastuullisen matkailun kehittämiseen. LAB- ammattikorkeakoulu. Viitattu 9.5.2022. Saatavissa: https://lab.fi/fi/projekti/leveam- mathartiat

Liappis, H., Pentikäinen, M. & Vanhala, A. 2019, 1-10, 27, 50, 101-109, 172-173, 198. Menesty yritysvastuulla. Helsinki: Edita Publishing Oy.

Lyytimäki, J., Lähteenoja, S., Reinikainen, T., Schmidt-Thomé, K., Sokero, M., Vik- ström, S., & Politiikka-analyysiyksikkö. 2017, 5. Kestävän kehityksen toimenpidesi- toumustyökalu: Kokonaisarvio ja kehittämismahdollisuudet. Valtioneuvoston kans- lia.Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-454-2

(38)

Mennala, H. 2021. Inklusiivisuus - näin kehität monimuotoisesta tiimistä kilpailuetua.

Esignals. Viitattu 13.12.2022. Saatavissa: https://esignals.fi/kategoria/hr-ja-johtaminen/inklusiivisuus-nain-kehitat-monimuotoisesta-tiimista-kilpailuetua/#5929a615 Mitä kiertotalous on ja miksi sillä on merkitystä? 2022. Euroopan parlamentti.

Viitattu 16.5.2022. Saatavissa:

https://www.europarl.europa.eu/news/fi/headlines/economy/20151201STO05603/

mita-kiertotalous-on-ja-miksi-silla-on-merkitysta

Mitä on kestävä kehitys?. Ympäristöministeriö. Viitattu 16.11.2022. Saatavissa:

https://ym.fi/mita-on-kestava-kehitys

Monimuotoisuus ja inklusiivisuus: mitä ja miksi. Työterveydenlaitos. Viitattu 7.10.2022. Saatavissa: https://www.ttl.fi/oppimateriaalit/monimuotoisuus-ja-inklusiivisuus-asiantuntijaorganisaatiossa/monimuotoisuus-ja-inklusiivisuus-mita-ja-miksi Niemistö, J., Seppälä, J., Karvonen, J., Soimakallio, S., & Suomen

ympäristökeskus, 2021, 13, 49. Päästökompensaatiot ilmastonmuutoksen hillinnän keinona Suomessa – nyt ja tulevaisuudessa. Ympäristöministeriö. Saatavissa:

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-361-233-4

Otala, L. & Pöysti, K. 2012, 50. Kilpailukyky 2.0. Helsinki: Kauppakamari.

Ruokatieto. Kodin kierrätyspiste. Viitattu 9.12.2022. Saatavissa:

https://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/ruokavisa-vastuullisuus-

ruokaketjussa/ymparisto/voit-vaikuttaa-ruuan-ymparistovaikutuksiin/kodin- kierratyspiste

Saaristo, S. 2016. Moni ei pysty käyttämään nettiä - Esteetön internet hyödyttää kaikkia. Kirkko ja kaupunki. Viitattu 13.12.2022. Saatavissa:

https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/moni-ei-pysty-kayttamaan-nettia-esteeton- internet-hyodyttaa-kaikkia

Selkodigital. Saavutettavuus. Viitattu 13.12.2022. Saatavissa:

https://selkodigital.fi/tietoa-saavutettavuudesta

(39)

https://www.fibsry.fi/ajankohtaista/fibs-tutkimus-vastuullisuuden- liiketoimintahyodyt-jo-suurempia-kuin-siihen-kaytetyt-resurssit/

Vates. Viestinnän saavutettavuus. Viitattu 13.12.2022. Saatavissa:

https://www.vates.fi/tietopaketit/tyoelaman-saavutettavuus/viestinnan- saavutettavuus.html

Verhelä, P. 2014, 143-154. Matkailun perusteet. 1. painos. Kuopio: SH Traveledu Oy.

Viitala, R. & Jylhä, E. 2019, 81, 84, 262,320-321. Johtaminen: Keskeiset Käsitteet, Teoriat Ja Trendit. 1. painos. Helsinki: Edita

Yhteinen Enonsaari. Enonsaari. Viitattu 19.12.2022. Saatavissa:

https://enonsaari.fi/

(40)

Liitteet

Liite 1. Sustainable Travel Finland – alkukartoituksen sisällönanalyysi

(41)

(42)

(43)

(44)

1

Liite 2. Kestävän matkailun kehittämissuunnitelma

Kestävän matkailun kehittämissuunnitelma

Milla Jurvanen Minttu Hyvönen

(45)

2

(46)

3

(47)

4

(48)

5

(49)

6

(50)

Liite 3. Inklusiivisuus pelisäännöt