Tämä on alkuperäisen artikkelin rinnakkaistallenne (final draft).
Viite:
Imppola, J . 20 21 . Ahvenanmaan 100-markkanen 1991 ja daler-poletit 1994 .
Numismaatikko 57 (3) , 106 - 110 .
Jorma J. Imppola SeAMK
Ahvenanmaan 100-markkainen 1991 ja daler-poletit 1994
30 vuotta sitten kuului Ahvenanmaalta kummia, siellä oli päätetty lyötättää ja laskea liikkeelle ihan ikiomia rahoja, omia postimerkkejähän Ahvenanmaalla oli laskettu liikkeelle jo vuodesta 1984.
Seurauksena oli todellinen myrsky, joka päättyi ahvenanmaalaisten kannalta kaiken kaikkiaan hieman nolosti, vaikkakin hankkeen päätavoite tulikin lopulta saavutettua ihan virallisen Suomen 100 markan juhlarahan myötä.
Jotenkin piti pettymys hyvittää
Koskapa virallinen Suomi Suomen Pankki etunenässä ampui Ahvenanmaan oman taalerihankkeen alas, oli asiaa jotenkin ahvenanmaalaisille hyviteltävä. Kiireen takia ilman mitään erityistä suunnittelukilpailua päätettiin julkaista Ahvenanmaalle oma juhlaraha, ja Ahvenanmaan itsehallinnon 70-vuotisjuhla oli mitä mainioin teema. Rahan suunnittelun pohjana käytettiin alas ammutun daler-hankeen suurinta nimellisarvoa eli 100 daler / mark -rahaa, mikä tuleekin esille tunnuspuolen ankkuritunnuksesta.
Kuva 1. Åland TIO DALER / 10 TIO MARK (ylinnä) ja Suomen 100 markkaa 1991 Ahvenanmaan
itsehallinto 70 vuotta (alinna). Kuva: Jorma Imppola SeAMK
Asetus Ahvenanmaan juhlarahasta annettiin 11. lokakuuta 1991 ja se astui voimaan 1. marraskuuta 1991. Rahaa päätettiin valmistaa 100 000 kappaletta, sen tuottoja päätettiin kohdistaa erityisesti Ahvenanmaan meripelastusseuran uuden pelastusristeilijän rahoittamiseen, kuten oli tarkoitus käyttää daler-hankkeenkin tuottoja.
Rahojen markkinointi aloitettiin välittömästi, ja tarkoitusta varten painatettiin myös varsin myyvän näköisiä nelikielisiä (suomi, ruotsi, englanti ja saksa) esitteitä. Rahojen markkinoinnilla olikin kiire, koskapa sen liikkeellelaskupäiväksi oli asetettu 11. joulukuuta 1991.
Kuva 2. Ahvenanmaan itsehallinnon 70-vuotisjuhlarahan esite, kansisivut (vasemmalla) ja sisäsivut (oikealla). Kuva: Jorma Imppola SeAMK
Rahoja tuli markkinoille rahalaitosten kautta normaalilyöntisinä muovikapseliin pakattuna nimellisarvonsa 100 markan hintaan, kuten vielä tuolloin oli tapana. Rahaa myytiin myöhemmin myös pahvikansioon pakattuna 140 markan hintaan. Tämä vuoden 1991 Ahvenanmaan itsehallinnon 70-vuotisrahan pahvikansioversio on siis ensimmäinen suomalainen juhlaraha, jota on myyty nimellisarvoa korkeammalla hinnalla.
Pahvikansioversion valmistusmäärä on tuntematon, mutta niitä kyllä liikkuu keräilymarkkinoilla runsaasti. Kapseleihin pakatut rahat olivat normaalikuntoisia BU-rahoja, mutta ilmeisesti pahvikansioihin oli valittu uusilla meisteillä lyötyjä todella hyväkuntoisia rahoja, voidaan puhua jopa prooflike-laadusta.
Kuva 3. Ahvenanmaan itsehallinnon 70-vuotisjuhlaraha pahvikansiossa, kansisivut. Kuva: Jorma Imppola SeAMK
Kuva 4. Ahvenanmaan itsehallinnon 70-vuotisjuhlaraha pahvikansiossa, sisäsivut. Kuva: Jorma Imppola SeAMK
Numismaattinen uutuus: proof-versio
Suomen rahapaja oli jo harjoitellut proof-lyöntejä aiemmin vuonna 1991 ilmestyneen jääkiekon Turussa pidettävien MM-kisojen juhlarahan yhteydessä, jolloin tehtiin epävirallisesti 200 kappaletta erityispakattuja proof-rahoja ja 300 kappaletta prooflike-rahoja edustustarkoituksiin. Näitä erikoispakattuja rahoja ei markkinoitu tai myyty yleisölle. Tällä kertaa päätettiin tehdä ihan virallinen proof-versio, jonka jakelukanavaksi päätettiin ensimmäistä kertaa ottaa kiinnostuneiden kesken tapahtuva arvonta. Numismaatikko -lehdessä numero 1/1992 sivulla 45 oli asiasta kertova ilmoitus.
Kuva 5. Suomen rahapajan ilmoitus Ahvenanmaan juhlarahan proof-rahan arvonnasta Numismaatikko -lehdessä 1/1992, sivu 45. Kuva: Jorma Imppola SeAMK
Jos oli alkuperäisten Ahvenanmaan daler-rahojen kysyntä ollut suurta, niin oli tämän Ahvenanmaan 70-vuotisen itsehallinnon proof-rahankin kysyntä kaikki odotukset ylittävää, kuten arvonnan voittajille voitetun rahan mukana lähetetystä kirjeestä käy ilmi:
SUOMEN RAHAPAJA Arvoisa vastaanottaja
Parhaat onnittelumme! Olette saaneet osto-oikeuden ja lunastaneet Ahvenanmaan juhlarahan erikoiskiiltävänä proof-laatuna. Arvontaan osallistuivat kaikki ne, jotka lähettivät Suomen rahapajaan 31.1.1992 mennessä Proof-tunnuksella merkityn kortin tai kirjeen.
Määräpäivään mennessä osto-oikeuden arvontaan osallistuvia kortteja ja kirjeitä saapui yli 13 000 kappaletta. Arvonta suoritettiin 7.2.1992 virallisten valvojien läsnäollessa.
Proof-laatuista Ahvenanmaan juhlarahaa kohtaan osoitetun suuren mielenkiinnon johdosta korotettiin arvottavaa määrää 200 kappaleesta 600 kappaleeseen. Teillä on oikeus peruuttaa kauppa ja palauttaa saamanne proof-raha 7 päivän kuluessa sen lunastamisesta.
Kunnioittavasti
SUOMEN RAHAPAJA Veronica Tuutti
Markkinointipäällikkö
Tuskin kukaan arvonnassa menestynyt palautti lunastamaansa rahaa, vaikka painosmäärä olikin nostettu kahdestasadasta kuuteensataan. Rahan arvo nousikin keräilymarkkinoilla ankarasti ja sen arvo nousikin jopa liki 3 000 markkaan. Euroaikana kysyntä jatkoi kovana ja rahaa nyytiin jopa 700 euron hintaan.
Joitakin vuosia sitten kuitenkin rahoja ilmestyi merkittäviä määriä markkinoille, kun eräs rahakauppias pääsi ns. Makkosen varastoihin käsiksi ja kaikenlaisen muun mielenkiintoisen lisäksi löysi ja osti sieltä ilmeisesti monia kymmeniä Ahvenanmaan proof-rahoja. Kaikkia valmistettuja proof-rahoja ei siis toimitettukaan arvonnan voittajille; he saivat ilmeisesti vain mainitut 600 kappaletta. Rahoja oli kuitenkin tehty tätä enemmän, ja rahapajan johtaja Makkonen oli säästellyt niitä varastossaan.
Kuriositeettina mainittakoon, että tästä samasta varastosta löytyi varsin huomattava määrä 1991 jääkiekon MM-rahoja proof- ja prooflike -laatuisina. Nykyisin Ahvenanmaan proof -rahan todellisena painosmääränä pidetään 700 kappaletta.
Ahvenanmaan itsehallinnon 70-vuotisjuhlarahojen proof -versiot oli pakattu erikoiskoteloihin, jotka oli vielä sinetöity sinisin PROOF -tarrasinetein.
Kuva 6. 100 markkaa 1991 Ahvenanmaan itsehallinto 70 vuotta proof. Kuva: Jorma Imppola SeAMK
Näistä Ahvenanmaan proof -rahojen pakkauksista tunnetaan kolme erilaista informaatiolipukevarianttia:
- kuvan 5 suomi/ruotsi painetuilla terävätekstisillä informaatiolipukkeilla - suomi/englanti painetuilla terävätekstisillä informaatiolipukkeilla - suomi/englanti valokopioiduilla suttutekstisillä informaatiolipukkeilla
Kuva 7. 100 markkaa 1991 Ahvenanmaan itsehallinto 70 vuotta proof, informaatiolipukevariantit;
vasemmalla suomi/ruotsi, keskellä suomi/englanti ja oikealla suttuinen suomi/englanti. Kuva:
Jorma Imppola SeAMK
Näistä informaatiolappuvarianteista on suomi/ruotsi selkeästi yleisin. Suomi/englanti selvin painetuin tekstein on huomattavasti harvinaisempi ja suomi/englanti ilmeisesti värikopioiduin suttuisin tekstein ja vaakunoin on todella harvinainen.
Ilmeisesti päätös nostaa proof-rahojen valmistusmääriä suuren kysynnän vuoksi merkittävästi johti siihen, että kyseiset paperiset informaatiolipukkeet loppuivat ja niitä tehtiin pikaisesti lisää värikopiokoneella.
Yhteenveto Ahvenanmaan itsehallinnon 70-vuotisjuhlarahan eri versioista ja niiden hinta-arviot:
Hopeaa Silver (925 Ag, 75 Cu) 24 g 35 mm
1991 Åland 10 - - 99.300
1991 Åland pahvikansio 14 - - sis.edell.
1991 Åland fin/sve 150 Proof - 700 1991 Åland fin/eng terävä 200 Proof - sis.edell.
1991 Åland fin/eng suttuinen 300 Proof - sis.edell.
Kaiken kaikkiaan Ahvenanmaan itsehallinnon 70-vuotisjuhlaraha meni todella hyvin kaupaksi, ja Ahvenanmaan meripelastusseura sai kuin saikin uuden pelastusristeilijän. Ja me numismaatikot saimme monenlaista kerättävää!
PAF yrittää uudelleen ja saa viimeisen sanan
Vaan ei asia tietenkään tähän jäänyt, asian alun perin liikkeelle laittanut PAF sai kuitenkin tahtonsa ainakin osittain läpi, kun se laski vuonna 1994 liikkeelle 10, 50 ja 100 dalerin kasinorahakkeensa, joita tietysti myös myytiin keräilijöille. Jokaista arvoa tehtiin 50 000 kappaletta. Vahingosta viisastuneena PAF toteutti tämänkertaiset taalerin puhtaasti kasinorahakkeina, ja arvomääre mark oli jätetty kokonaan pois. Ahvenanmaan vaakuna oli kutistunut pieneksi tunnuspuolen elementiksi Ahvenanmaan kartan yläosaan ja arvopuolella oli laiva-aiheen ja arvomerkinnän välissä PAF:in logo.
Kuva 8. PAF:in kasinorahakkeet sinetöidyssä pahvikansiossa, kansisivut. Kuva: Jorma Imppola SeAMK
Kuva 9. PAF:in kasinorahakkeet sinetöidyssä pahvikansiossa, sisäsivut. Kuva: Jorma Imppola SeAMK
Rahakkeiden tekniset tiedot ovat seuraavat:
10 daler: metalliseos Cu 92, Al 6, Ni 2; halkaisija 26,3 mm; paino 8,2 grammaa
50 daler: metalliseos Cu 75, Ni25 / Cu 92, Al 6, Ni 2; halkaisija 27,25 mm; paino 8,8 grammaa 100 daler: metalliseos Cu 75, Ni25; halkaisija 35 mm; paino 20,35 grammaa
Kaikissa rahakkeissa on reunakaiverrus 9.6. 1994 NOT LEGAL TENDER
Kuva 10. PAF:in kasinorahakkeet lähikuvassa. 100 daler aihe parkkilaiva Frieda; 50 daler aihe kuunari Lemland; 10 daler aihe sluuppi Onni. Kuva: Jorma Imppola SeAMK
Kuva 11. PAF:in 10, 50 ja 100 dalerin kasinorahakkeet koteloissa. Kuvien muokkaus ja yhdistely:
Jorma Imppola SeAMK
Kuva 12. PAF:in 10, 50 ja 100 dalerin kasinorahakkeiden yksittäiskotelo ja sertifikaatti molemmin puolin. Kuvien muokkaus ja yhdistely: Jorma Imppola SeAMK
Koska näiden kasinorahakkeiden valmistusmäärät olivat varsin ylenpalttiset – 50 000 kappaletta per arvo - ei näistä ole tullut mitään erityisen haluttuja keräilykohteita. Kuvien 8, 9 ja 10 pahvikansion hinta on ollut parin kympin luokkaa. Kuvien 11 ja 12 koteloituja rahakkeita ei juuri ole ollut muualla kuin ulkomailla kaupan, eikä niidenkään kysyntä ole kovin kummoista ollut.
Vaan eipä PAF täysin malttanut markka-arvomerkinnästä luopua. Kasinorahakkeita toki myytiin keräilykohteina niin edellä kuvatussa pahvikansiossa kuin erillisinä koteloissa.
Kuva 13. PAF:in 100 dalerin kasinorahake muovikapselissa, jonka reunassa on kullanvärinen teksti 100 FIM COLLECTOR SERIES. Kuva: Jorma Imppola SeAMK