• Ei tuloksia

Arvostelu teoksesta Hasso Krull: Meter ja Demeter

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Arvostelu teoksesta Hasso Krull: Meter ja Demeter"

Copied!
2
0
0

Kokoteksti

(1)

Arvio Maailmankirjat.net:issä

Reaaliaikainen eepos, nykyrunon klassikko Virosta

Hasso Krull:Meter ja Demeter(WSOY2009) suom Anu Laitila Anniina Ljokkoi:

Viime aikoina on julkaistu suomennoksia useista virolaisista runoteoksista, ja se näkyi myös Helsingin Kirjamessuilla. Yksi merki ävimmistä on Hasso KrullinMeter ja Demeter, joka ilmestyi Virossa 2004 (viroksiMeeter ja Demeeter) ja on saavu anut Virossa klassikon aseman, suorastaan arvonimen eepos.

Hasso Krullia kutsutaan Viron nuoren polven älyköksi, vaikka mies lähentelee jo vii ä- kymmentä. Ensimmäisen runokokoelmansa Krull julkaisi vuonna -86 ja on runoilun lisäksi kääntänyt lyriikkaa ja filosofista kirjallisuu a useilta eri kieliltä, opiskellut, tutkinut, opet- tanut ja toiminut kirjallisuuskriitikkona. Krull tunnetaan tyylikokeilijana, jolle eri tyyleillä leiki ely on vakava haaste ja tapa käsitellä uusia teemoja.

Meter ja Demeteron laaja runoteos, jonka aineistona ovat myytit. Krull on tutkiskellut luo- mismyy ejä kaikkialta maailmasta ja luonut niistä oman syntyjä syviä käsi elevän eepok- sensa. Teos on jae u kahteen osaan.

Ensimmäinen osa, mi ayksikköön ja tekniikkaan vii aava Meter, kuvaa ihmiskunnan lo- pun aikoja, perinnekul uurin katoamista ja korvautumista materialismilla ja kulu amisel- la. Nykyisen maailman huku aa lopulta tulva, ja tuho on Prometheuksen aikaansaannosta.

Miksi juuri Prometheuksen, joka antiikin myyteissä lahjoi i ihmisille tulen ja sitä kau a mahdollisuuden kehi yä maailman herraksi – ehkä juuri siksi.

Maailman tuhoutumisen teema saa näinä päivinä helposti ekologiseen kriisiin ja ilmaston- muutokseen vii aavan sisällön. Krull on ollut edelläkävijä monessa virolaisessa keskuste- lussa ja tuonut laajan kielitaitonsa ansiosta viron kielelle tietoa esimerkiksi juuri ekokata- strofiin ja kulutukseen lii yvistä teemoista jo kauan ennen kuin virolaisessa yhteiskunnas- sa on ollut muiden ongelmien rinnalla sijaa näille teemoille.

Ensimmäisen osan loppua kohti entäessä runojen pituus lyhenee kunnes päästään viimei- seen, ainoastaan yhden rivin mi aiseen runoon. Maailma tuhoutuu syntyäkseen uudelleen toisessa osassa, Demeter. Toisessa osassa maailma luodaan uudelleen, ja maailmaa luotaes- sa on runoilijan kielikin kauneimmillaan.

kandiline võis olla raamat kust loeti oma tulevasi

auguline on ruum kust tulevad kõik asjad kõik sünnib augulises ja mina olen sünnitaja ma olen täis auke ma olen maailmaruum

ma sünnitan ruumi mis on maailm mis pole auguline ma sünnitan ümmarguse maailma

1

(2)

helistasin Demeeterile

telefon on ajutiselt välja lülitatud või number pole kasutusel

—–

kirja josta tulevia lue iin saa oi olla kulmikas

tila josta kaikki asiat tulevat on huokoinen kaikki syntyy huokosissa ja minä olen synny äjä olen täynnä huokosia olen maailmantila

synnytän tilaa joka on maailma joka ei ole huokoinen synnytän pyöreän maailman

Eepokseksi nime y teos on niin maailmoja syleilevä, e ä sieltä voi löytää teemoja kaik- keen olemassa olevaan lii yen. Kiinnostavaa on, e ei Krull pitäydy vain “myy iseksi” tai aja omaksi koetussa kielessä, vaan mukana on myös meidän aikaamme kuuluvia sanoja hauskasti ja sulassa sovussa myy isten elemen ien kanssa.

soitin Demeterile puhelin on pois päältä tai numero ei ole käytössä

Suomentaja Anu Laitilan työtä on kehu u useissa arvosteluissa, eikä häntä voi moi iakaan.

Teoksesta on vaikea löytää kohtaa, jonka kääntäisi itse toisin, ja Laitilan käännöstyölle an- taa arvoa se, e ä hän on tehnyt sitä yhteistyössä Hasso Krullin kanssa. Suomennoksen loppuun kootuista suomentajan huomautuksista on apua Krullin vaikeaselkoista ajatuk- senjuoksua seuratessa.

Käännöksen moi ee omuudesta huolima a teos herää henkiin ja pääsee parhaiten oikeuk- siinsa alkukielellä lue una, mikä on tietysti tyypillistä runoteoksille. Viron kieli on pehme- ää ja soljuvaa ja lukeminen nautinnollista. Tämä Krullin teos on omaperäinen helmi Viron kirjallisuudessa.

Anniina Ljokkoi

2

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Suunnittelu: Emilia Nordling / Åbolands naturskola / Natur och Miljö Suomennos ruotsin kielestä: Malva Green / Luonto-Liitto Kuvitukset: Maija Karala / Lasten luontolehti

”Ajaessaan kotipihalleen ja nähdessään valot, jotka oli jättänyt palamaan, hän tajusi että Lucy Bartonin kirja oli ymmärtänyt häntä.. Se se oli – kirja oli

Lintuesineen autenttisuus ja kuolemattomuus sekä sen itsestään aukeava merkitys in- nostavat runon puhujaa, mutta elävän linnun ainutkertaisuus myös ahdistaa.

Saamelaisen kirjallisuuden tutkijat Vuokko Hirvonen (1999, 37) ja Veli-Pekka Lehtola (1997, 25) ovat todenneet, että jälkikoloni- aalinen tutkimusnäkökulma soveltuu

Olen varma siitä, että tämän lehden toimittaminen tulee olemaan minulle juuri tällainen oman kasvun mah- dollisuus.. Olen ollut kirjastoalan erilaisissa tehtävissä

Inarinsaamen elpymisen on mahdollistanut sen johdon mukainen käyttäminen ainoana kielenä kaikissa oman kieliyhteisön kielen- käyttötilanteissa, yhdistyksissä,

Nimenantajalle eli lapsen vanhemmalle adoptiolapsen alkuperäinen nimi ei välttämättä ole tärkeä, jos se tie- detään esimerkiksi lastenkodin hoitajan eikä biologisen

The paper preserìts a fornralism to deal with syntactic and semantic restrictions in word-fo¡mation, especially with those found in de¡ivation. a morpheme string, is