• Ei tuloksia

Ei ainoastaan snookerista

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Ei ainoastaan snookerista"

Copied!
1
0
0

Kokoteksti

(1)

3/2015 niin & näin 137

Ei ainoastaan snookerista

H

einäkuun The Times Li- terary Supplementissa David Papineau esitteli Katrina Hutchisonin ja Fiona Jenkinsin toi- mittamaa teosta Women in Philo- sophy. What Needs to Change? (2013).

Papineau kysyy, miksi naisfilosofeja on niin vähän. Isossa-Britanniassa yliopistojen filosofian laitosten va- kansseista vain 25 prosenttia on naisilla, ja luku on suurin piirtein sama kaikkialla englanninkielisessä maailmassa. Humanististen alojen joukossa filosofia on tässä mielessä selvä poikkeus, ja vain matemaatti- silla aloilla miesten dominanssi on yhtä selkeä.

Näkyvää syrjintää pidetään teok- sessa ”helppona tapauksena”, sillä

ilmiö voidaan paikantaa ja siihen voidaan puuttua, jos vain halua riittää. Todelliset syyt epätasapainolle piilevät kuulemma filosofian luon- teessa. Filosofiaan on kautta aikojen liittynyt machoileva ja lievästi aggres- siivinenkin ”haastamisen” sävy, gladi- aattorihenki, johon naiset ilmeisesti haluavat pitää etäisyyttä. Filosofialle – samoin kuin vaikkapa taloustie- teelle ja propellipäiden aloille – on tyypillistä ”nerokkuuden impera- tiivi”, omistautuminen ja pakko- mielteinenkin uppoutuminen, joka jo itsessään kertoo jostakin annetusta eli ”raa’asta lahjakkuudesta”. Kyse on siis sekä vaatimuksesta että edellytyk- sestä.

Papineaun mukaan jotakin samaa on snookerissa. Vaikka laji on avoin myös naisille, sadan parhaan pelaajan listalla ei ole ainoatakaan naista.

Kuusinkertaisen maailmanmestarin Steve Davisin mielestä vain miehiä

kiinnostaa hosua keppien ja pallojen kanssa aamusta iltaan täydellisyyttä tavoitellen. Naisten näkökulmasta saman ajan voi käyttää järkeväm- minkin, pohtii Papineau.

Teoksen kirjoittajien mielestä kiintiöt eivät tarjoa ratkaisua tilan- teeseen, sillä ne vain korostaisivat sukupuolten eroja ja olisivat askel taaksepäin. Jako filosofian sisällä syvenisi, ja epistemologia ja meta- fysiikka jäisivät edelleen miesten käsiin. Järkevintä on aloittaa ”hel- poista tapauksista” ja huolehtia siitä, ettei oppilasvalinnoissa ja vi- rantäytöissä ole kätkettyä syrjintää.

1950-luvulla naislääkärit olivat harvinaisuus. Toisin on tänään. Jos filosofiaa ympäröiviin käytäntöihin puututaan aktiivisesti, sekin muut- tunee vähitellen.

Vai pitäisikö snookeria ehdottaa kouluihin pakolliseksi oppiai- neeksi?

Jouni Avelin

Anna Ovaska

Katsoja kuulee ääniä

N

äyttelyvieras kohtasi tämän vuoden Mäntän kuvataideviikoilla Pekilon tehdasrakennuksessa yli neljä kerroksellista ideoita. Pohjakerroksen yksinäisen ananaksen saattoi ohittaa helposti – näin kä- sitteellisessä näyttelyssä yksi ananas jalustalla ei juuri hät- käytä. Kunnes kuulee loukkauksen: ”läskiperse”, ja niin edelleen. Christelle Masin Ananas: provokaatio johdatteli audiovisuaalisten teosten maailmaan. Yksinkertaiset ää- nelliset eleet muuttivat toisiksi teoksia, mutta myös kat- sojan kokemuksen.

Yläkerran pikkusalissa lattialla on puolestaan kasa pos- liininsirpaleita. Jon Irigoyenin Kyllä sopu sijaa antaa -instal- laatiossa seinille kiinnitettyihin posliinilautasiin on maalattu sanoja kuten ”nollasopimus”. Osaa lautasista koristavat kevään mittaan tutuiksi tulleet kuvat SSS-miehistä: Sipilä, Soini ja Stubb. Ääninauhalta kuuluu rikkoutuvan posliinin räsähdys. Äänen, sirpaleiden ja ehjiksi jääneiden lautasten suhde jää mietityttämään: mikä särkyy seuraavaksi?

Viereisessä huoneessa arkisemmat esineet kuljettavat kohti tavallisen ihmisen elämää. Bita Razavin valokuvia ja ääntä yhdistävässä teoksessa Bitan kapiot seinille on kiinnitetty laatikoita, joista jokaisessa on kuva kodine- sineestä: tuhkakuppi, teesihti, uunivuoka, lihamylly.

Omistajan lakoninen ääni kertoo kunkin käyttötar- koituksen ja lausuu ehkä jatkokommentin: ”Kukaan ei enää käytä samovaareja”; ”Tällaista esinettä en muista ostaneeni”. Kuluttaja-minä tekee tunnustuksiaan kuuli- joilleen – ja samalla esineet luovat yhteyksiä ja tarjoavat samastumisen kohteita.

***

Padasjokelaisen Ars Auttoisten kesänäyttelyn äänekkäissä teoksissa rakennettiin niin ikään suhteita katsojiin. En- tisen kansakoulurakennuksen täyttävässä näyttelyssä vai- kuttavaa oli toisaalta eri tilojen käyttö ja niihin raken- netut installaatiot (vintiltä saunaan ja maakellariin), toi- saalta video- ja ääniteokset, kuten Veera Salmion ja Liisa Aholan ääni-installaatio I AM SPECIAL, jossa katsoja kutsutaan valokeilaan, keskelle kaikuvia aplodeita. Tyh- jässä huoneessa tosin; nimenmukaisesti teos etsi erityi- syyttä kokijasta itsestään.

otteita ajasta

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Paradoksaalisesti kirja osoittaa selvästi, että siirtyminen äärimmäiseen paikallista- son malliin oli haitallista ammattiliitoille ja työntekijöille, vaikka lain tarkoitus oli

Tiedeyhteisön aikaisemmat teoriat ja opit eivät aina sovellu riittävän tarkasti selittämään ja ennustamaan digitaaliajan ilmiöitä, joten tarvitaan sekä uutta teoreettista

• Niitä, jotka vievät opiskelijoitaan sinne, jonne he haluavat mennä, mutta jota eivät vielä tiedä.. Yliopistojen väitetään usein olevan juuri ensimmäistä

Suomessa sekä opintoprosessi että siirtyminen korkeakoulusta työelämään kes- tävät kuitenkin yhä huomattavasti pitempään kuin Isossa-Britanniassa.. Tässä yhteydessä on

Lisäksi on kyettävä pohtimaan jo Platonin Valtiossa esittä- mää kysymystä: ”Annammeko ilman muuta las- ten kuunnella millaisia tarinoita tahansa, kenen hyvänsä sepittäminä,

mä edellytti kansan tietotason kohottamista, niin että he osaisivat käytännössä tehdä tietoi- sia päätöksiä ja valintoja ja muutenkin toimia demokraattisen yhteiskunnan

K ansainvälisyys on kaikkialla, totesi Suomen tieteellisen kirjas- toseuran puheenjohtaja Jarmo Saarti seuran syyskokouksessa vii- me vuonna?. Täten, marraskuussa 2015, ryhmän

Oikeistolaiset yhteiskuntakokeilut viime vuo- sikymmenellä Isossa Britanniassa ja Yhdysval- loissa pyrkivät kyseenalaistamaan julkisen se- ktorin taloudellista