Pääluokka 24
ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA
S e l v i t y s o s a : Toiminta-ajatus
Ulkoasiainministeriön strategian "Suomen etu - globaali vastuu" mukaisesti ministeriö edistää Suomen ja suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia sekä toimii turvallisen ja oikeudenmukaisen maailman hyväksi. Ulkoasiainministeriön toiminnan keskiössä ovat ulko- ja turvallisuuspolitiikka, ulkopoliittisesti merkittävät kansainväliset asiat sekä kansainväliset suhteet yleensä. Ministeriö edistää Suomen kaupallistaloudellisia etuja ja vastaa kehityspolitiikasta ja kehitysyhteistyöstä sekä vaikuttaa globalisaation hallintaan, kehittää kansainvälistä oikeutta ja huolehtii julkisuusdiplomatiasta. Minis- teriön edustustoverkko palvelee suomalaisia ja koko suomalaista yhteiskuntaa. Ulko- asiainministeriön toiminta perustuu ministeriön strategiassaan määrittelemiin arvoi- hin, jotka ovat yhteistyö, luovuus ja tuloksellisuus. Periaatteena on tasa-arvon toteu- tuminen ministeriön kaikessa toiminnassa.
Toimintaympäristö
Globaali kehitys avaa yhteiskuntia ja markkinoita sekä tiivistää niiden välisiä poliitti- sia, taloudellisia ja konkreettisia yhteyksiä. Suomen ja suomalaisten hyvinvointiin ja turvallisuuteen vaikuttavat merkittävästi muutokset kansainvälisessä toimintaympäris- tössä, kuten esimerkiksi ilmasto- ja ympäristömuutokset, ihmisoikeuksien loukkauk- set, terrorismi, joukkotuhoaseiden leviäminen, hauraat valtiot, maailmanlaajuiset ter- veysuhat, elintarvikkeiden hinnannousu ja ruokakriisi, järjestäytynyt rikollisuus, mikä korostaa laajan turvallisuuden näkökulmaa. Euroopan unionin merkitys kansainväli- senä toimijana kasvaa ja sen laajentuminen jatkuu. Unionin rooli sotilaallisessa ja si- viilikriisinhallinnassa vahvistuu maailmanlaajuisesti. Ministeriön toimintaympäristö myös kotimaassa muuttuu. Ulkoasiainhallinto tekee yhä enemmän yhteistyötä muun valtionhallinnon, talouselämän ja kansalaisyhteiskunnan kanssa.
Hallinnonalan strategiset tavoitteet
Hallitusohjelman ja ministeriön strategian pohjalta ministeriön toiminnalle on asetettu keskeiset strategiset vaikuttavuustavoitteet ministeriön toiminta-ajatuksen toteuttami- seksi ja voimavarojen kohdentamiseksi.
Vaikutusvaltainen Suomi kansainvälisessä yhteisössä
Ulkoasiainministeriö huolehtii siitä, että Suomi kykenee mahdollisimman tehokkaasti vaikuttamaan kansainvälisissä suhteissa tehtäviin ratkaisuihin, jotka heijastuvat Suo- men ja suomalaisten turvallisuuteen ja hyvinvointiin. Tavoitteena on:
— aktiivinen vaikuttaminen Euroopan unionin jäsenenä, erityisesti sen yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.
— Lissabonin sopimuksen toimeenpano ja EU:n ulkoisen toiminnan kehittäminen, erityisesti osallistuminen ulkosuhdehallinnon käynnistämiseen.
— pohjoismaisen ja Itämeren alueen yhteistyön tiivistäminen.
15.5.2008 16:35 Sivu 2
— aktiivinen osallistuminen monenkeskiseen yhteistyöhön YK-strategian ja multi- linjauksen mukaisesti sekä Suomen turvallisuusneuvostokampanjan käynnistämi- nen.
— Suomen kahdenvälisten suhteiden vahvistaminen keskeisiin maihin hallitusoh- jelman tavoitteiden mukaisesti.
— aktiivisuus Venäjä-politiikassa, transatlanttisissa suhteissa sekä suhteissa kes- keisiin Aasian maihin, kuten Kiinaan ja Intiaan.
Turvallisuutta luova kansainvälinen yhteisö
Ulkoasiainministeriö toimii sen hyväksi, että kansainvälinen yhteisö kykenee ehkäi- semään konflikteja ja hallitsemaan kriisejä. Ministeriö vahvistaa kansainvälisten insti- tuutioiden toimintakykyä ja niiden yhteistoimintaa alueellisesti ja maailmanlaajuisesti.
Se ehkäisee ja torjuu uusia turvallisuusuhkia yhteistyötä edistämällä. Tavoitteena on:
— turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon linjausten toimeenpano ja tukemi- nen.
— kriisinhallintaosallistumisen kehittäminen sekä sotilaallisen että siviilitoiminnan osalta, painopisteinä Kosovo, Afganistan, Lähi-itä ja Afrikka.
— EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikan vahvistaminen sekä EU:n ja Naton vä- lisen yhteistyön edistäminen.
— yhteistyö Naton kanssa, rauhankumppanuuden kehittäminen sekä NRF:n täy- dentävään toimintaan osallistuminen.
— laaja-alaisen turvallisuuden edistäminen, kuten terrorisminvastaisen kansainvä- lisen yhteistyön kehittäminen ja ympäristöuhkien torjuminen sekä kaikkein vaka- vimpien kansainvälisten rikosten rankaisemattomuuden vähentäminen.
— vapaan liikkuvuuden alueen hallittu kehittäminen ja siihen liittyvien uhkien, ku- ten ihmiskaupan ja laittoman maahanmuuton torjuminen.
— konfliktien estämien ja rauhanrakentamisen tukeminen konfliktiherkissä yhteis- kunnissa hyödyntäen alueellisia toimijoita ja naisten asema huomioonottaen.
Oikeudenmukainen maailma
Ulkoasiainministeriö tukee demokratian, hyvän hallinnon, ihmisoikeuksien, tasa- arvon, oikeusvaltioperiaatteen, toimivan markkinatalouden ja kestävän kehityksen to- teutumista. Lisääntyvän keskinäisen riippuvuuden maailmassa ulkoasiainministeriö edistää inhimillistä turvallisuutta ja vähentää köyhyyttä. Tavoitteena on:
— kokonaisvaltaisen ihmisoikeus-, hyvä hallinto-, oikeusvaltiopolitiikan edistämi- nen sekä EU:n johdonmukaisen ihmisoikeuspolitiikan kehittäminen ja toteuttami- nen.
— YK:n toiminnan tehostaminen tavoitteiden saavuttamiseksi.
— köyhyyden tehokas poistaminen noudattamalla luonnontaloudellisesti, yhteis- kunnallisesti ja taloudellisesti kestävän kehityksen periaatteita.
— kestävän ympäristö- ja ilmastopolitiikan sekä metsätalouden, maatalous- ja aluepolitiikan edistäminen maailmanlaajuisesti suomalaista osaamista hyödyntäen.
— kansainvälisen ruokakriisin lievittäminen ja pitkän aikavälin ratkaisujen edistä- minen kestävällä tavalla.
— kehitysyhteistyömäärärahoista annettujen sitoumusten täyttäminen.
Menestyvä Suomi
Ulkoasiainministeriö vahvistaa avointa ja sääntöperustaista maailmantaloutta Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn edistämiseksi. Ministeriö parantaa suomalaisten yritys- ten markkinoillepääsyn ja toiminnan edellytyksiä sekä edistää Suomeen suuntautuvia investointeja. Ulkoasiainministeriö vauhdittaa suomalaisen kulttuurin, luovuuden ja osaamisen tunnetuksi tulemista ja menestymistä ulkomailla. Edustustot avaavat ovia, madaltavat kansainvälisiä kynnyksiä ja luovat verkostoja. Tavoitteena on:
— WTO-kierroksen päättäminen ja toimeenpano Suomen intressien mukaisesti.
— alueellisten ja kahdenvälisten vapaakauppaneuvottelujen eteenpäinvieminen (Korea, Intia, ASEAN, Ukraina) Suomen kauppapoliittisten tavoitteiden ja EU:n YUTP:n mukaisesti.
— EU:n ja Venäjän taloussuhteiden vahvistaminen, ml. Venäjän integroituminen kansainväliseen kauppajärjestelmään ja EU-Venäjä -vapaakauppaneuvottelut.
— lähialueyhteistyön kehittäminen.
— yritysten ulkoiseen toimintaympäristöön vaikuttaminen purkamalla vienti- ja tuontikaupan esteitä.
— kehitysmaiden kestävän talouden edistäminen hyödyntäen mm. kansallisia AFT-strategioita (kauppaa tukeva kehitysapu).
— työperäisen maahanmuuton edistäminen hallitusohjelman mukaisesti.
— suunnitelmallinen ja ennakoiva julkisuusdiplomatia, jolla ajetaan Suomen ta- voitteita vaikuttaen tehostetusti valikoituihin ei-valtiollisiin kohderyhmiin ulko- mailla.
— Suomi-promootio VKE-työn tukena viennin kannalta keskeisillä markkinolla.
— kulttuurivientistrategian toimeenpano.
Avoin ja palveleva ulkoasiainministeriö
Ulkoasiainministeriö tiivistää yhteistyötään kansalaisyhteiskunnan ja taloudellisten toimijoiden kanssa lisäämällä avoimuutta ja kehittämällä uudenlaisia kumppanuuksia.
Ministeriö tuottaa ja jakaa yhteiskunnan ja sidosryhmiensä kannalta merkityksellistä ja hyödyllistä tietoa. Ulkoasiainministeriö tarjoaa Suomen viranomaispalveluja maa- ilmalla. Ministeriö helpottaa suomalaisten asiointia sekä turvallista liikkumista ja elämistä ulkomailla. Ulkoasiainministeriö auttaa nopeasti, tehokkaasti ja asiantunte- vasti hätään joutuneita suomalaisia. Tavoitteena on:
— edustustoverkon toiminnan kehittäminen ja Suomen edustautumista maailmalla koskevan selvityksen suositusten toimeenpano.
— konsuli- ja muiden kansalaispalveluiden laadun edelleen kehittäminen.
— sidosryhmäyhteistyön ja viestinnän kehittäminen ministeriön strategisten tavoit- teiden toteuttamiseksi.
Sukupuolten välinen tasa-arvo
Ulkoasiainministeriön periaatteena on sukupuolten välisen tasa-arvon toteutuminen kaikissa rekrytoinneissa ja hallinnonalan tehtäviin määrättäessä.
15.5.2008 16:35 Sivu 4
Kriisinhallinnassa tavoitteena on naisten aseman huomioonottaminen konfliktien es- tämisessä ja rauhanrakentamisen tukemisessa. Lähialueyhteistyöhankkeita suunnitel- taessa otetaan huomioon tasa-arvokysymykset horisontaalisena teemana eri toimialo- jen hankkeissa. Kehityspolitiikassa edistetään läpileikkaavasti naisten ja tyttöjen oike- uksia sekä sukupuolten välistä tasa-arvoa.
Tuottavuusohjelman vaikutukset
Ulkoasiainministeriön hallinnonalalla toteutetaan hallituksen linjausten mukaisesti tuottavuustoimia, joiden yhteenlaskettu henkilöstötarvetta vähentävä vaikutus vuonna 2009 on 30 henkilötyövuotta.
Hallinnonalan valtuudet momenteittain (milj. euroa)
2008 varsinainen talousarvio
2009 varsinai- nen talous- arvio 24.20.66 (24.50.66) Lähialueyhteistyö (siirtomääräraha 3 v)
— kehitysyhteistyö- ja lähialueyhteistyövaltuus 3,50 3,00 24.30.50 Valtionapu Teollisen yhteistyön rahasto Oy:lle
— kehitysyhteistyö- ja lähialueyhteistyövaltuus 168,19 168,19
— kehitysyhteistyö- ja lähialueyhteistyövaltuus 100,00 100,00 24.30.66 Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v)
— kehitysyhteistyö- ja lähialueyhteistyövaltuus 644,39 596,35 24.90.67 (24.99.67) Kansainvälisen ilmastosopimuksen alaisen yhteistyön
menot (siirtomääräraha 3 v)
— sopimusvaltuus 2,00 0,50
Hallinnonalan määrärahat vuosina 2007—2009
v. 2007 Muutos 2008—2009
tilinpäätös 1000 €
v. 2008 varsinainen talousarvio 1000 €
v. 2009 esitys
1000 € 1000 € % 01. Ulkoasiainhallinto 205 154 247 958 225 187 - 22 771 - 9 01. Ulkoasiainhallinnon toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v) 188 601 195 350 202 193 6 843 4 29. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan
arvonlisäveromenot (arviomäärära-
ha) 11 748 16 608 16 994 386 2 74. Talonrakennukset (siirtomääräraha
3 v) 4 805 6 000 6 000 — —
(76.) Kiinteistöjen ja huoneistojen hank-
kiminen (siirtomääräraha 3 v) — 30 000 — - 30 000 - 100
10. Kriisinhallinta 64 176 73 110 77 399 4 289 6
20. Suomalaisten kriisinhallintajoukko-
jen ylläpitomenot (arviomääräraha) 55 714 58 537 58 919 382 1 21. Siviilihenkilöstön osallistuminen
kriisinhallintaan (arviomääräraha) 8 462 14 573 18 480 3 907 27
20. Lähialueyhteistyö 23 533 20 500 20 500 — —
66. Lähialueyhteistyö (siirtomääräraha
3 v) 23 533 20 500 20 500 — —
30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö 582 468 682 850 745 987 63 137 9 50. Valtionapu Teollisen yhteistyön
rahasto Oy:lle — — — — — 66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siir-
tomääräraha 3 v) 582 468 667 850 730 987 63 137 9 88. Finnfundin (Teollisen yhteistyön — 15 000 15 000 — —
v. 2007 Muutos 2008—2009 tilinpäätös
1000 €
v. 2008 varsinainen talousarvio 1000 €
v. 2009 esitys
1000 € 1000 € % rahasto Oy) pääoman korottaminen
(siirtomääräraha 3 v)
(50.) Lähialueyhteistyö — — — — —
90. Ulkoasiainministeriön hallin-
nonalan muut menot 96 939 110 455 106 747 - 3 708 - 3 01. Euroopan parlamentin jäsenten palk-
kaukset (arviomääräraha) 1 015 1 154 1 154 — — 20. Tilapäinen edustus kansainvälisissä
neuvotteluissa (arviomääräraha) 2 626 2 550 2 850 300 12 23. Etyj-puheenjohtajuus (siirtomäärära-
ha 2 v) 2 600 6 678 654 - 6 024 - 90 50. Eräät valtionavut (kiinteä määräraha) 1 513 1 515 1 645 130 9 51. Hädänalaisten avustaminen (ar-
viomääräraha) 16 39 39 — — 66. Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet
(arviomääräraha) 88 537 97 852 99 888 2 036 2 67. Kansainvälisen ilmastosopimuksen
alaisen yhteistyön menot (siirtomää-
räraha 3 v) 300 650 500 - 150 - 23 95. Kurssivaihtelut (arviomääräraha) 331 17 17 — — (99.) Ulkoasiainministeriön hallin-
nonalan muut menot — — — — —
Yhteensä 972 270 1 134 873 1 175 820 40 947 4
Henkilöstön kokonaismäärä1 1 662 1 631 1 592
01. Ulkoasiainhallinto S e l v i t y s o s a :
Tuotokset ja laadunhallinta
— Ulkoasiainhallinnon strategian pohjalta kehitetään hallinnonalan johtamista ja organisaatiota. Tavoitteena on että toiminnan tuloksia ja vaikuttavuutta voidaan ar- vioida entistä järjestelmällisemmin. Vuonna 2009 panostetaan organisaatioon teh- tyjen uudistusten vakiinnuttamiseen.
— Ulkoasiainministeriön edustustoverkko kattaa 97 toimipistettä. Edustustot toi- mivat Suomen ja suomalaisten kansainvälisenä tukiverkkona. Suomen edustautu- mista maailmalla koskevan selvityksen suositusten toimeenpano käynnistetään ja uusien edustautumismallien pilotointia jatketaan ja laajennetaan.
— Konsuli- ja muita asiakaspalveluita kehitetään asiakaspalautteen perusteella asi- akkaiden tarpeita paremmin vastaaviksi. Toiminnan onnistumista mitataan asiakas- tyytyväisyyden kehityksellä.
Toiminnallinen tehokkuus
— Ulkoasiainhallinnon tuottavuusohjelman mukaisesti hallinnonalalta vähenee yh- teensä 191 htv:tta vuoteen 2015 mennessä verrattuna vuoteen 2005. Hallinnonalal-
1Hallinnonalalla arvioidaan olevan lisäksi kriisinhallinta- ja rauhanturvaoperaatioihin palkattua henkilöstöä vuonna 2008 noin 1 100 henkilötyövuotta ja 2009 noin 1 150 henkilötyövuotta sekä ulkomaanedustuksen toimipisteisiin asemamaasta palkattua henkilöstöä vuosina 2008 ja 2009 1 100 henkilötyövuotta.
15.5.2008 16:35 Sivu 6
le voidaan lisäksi rekrytoida 15 htv:tta kehitysyhteistyöhallinnon vahvistamiseksi vuoteen 2011 mennessä. Vuonna 2009 hallinnonalalta vähenee 30 htv:tta.
— Palvelusopimuksen mukaiset palkka- ja taloushallinnon prosessit siirretään puo- lustushallinnon palvelukeskuksen hoidettaviksi vuoden 2009 alussa.
— Ulkoasiainhallinnon tietoliikennestrategia jalkautetaan ja hallinnonalan tietotur- vallisuuden kehittämistä jatketaan samalla kun etäyhteyksien käyttöä lisätään.
Verkkoviestinnän osuutta ministeriön ja edustustojen tiedonvälityksessä lisätään.
— Ulkoasiainministeriö hallinnoi kirjanpitoarvoltaan noin 274 milj. euron kiinteis- töomaisuutta. Vuonna 2009 jatketaan ministeriön kiinteistöstrategian mukaisesti kiinteistöohjelman laatimista ja toteuttamista täydentävin kuntokartoituksin entistä paremman taloudellisuuden, tehokkuuden ja tuottavuuden saavuttamiseksi.
— Suomen Venäjän edustustojen viisumitoimintojen osalta selvitetään mahdolli- suudet uusien toimintatapojen käyttöönottamiseksi. Tavoitteena on viisumitoimin- tojen tehostuminen siten, että EU:n Schengen-viisumeille antamia määräaikoja voidaan noudattaa kaikissa Suomen Venäjän toimipisteissä.
Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen
— Ulkoasiainhallinnon henkilöstöstrategian 2005—2010 mukaisesti tavoitteena on oikein mitoitettu, ammattitaitoinen ja kehittyvä sekä motivoitunut, sitoutunut ja työssään hyvinvoiva henkilöstö. Periaatteena on myös sukupuolten välisen tasa- arvon toteutuminen rekrytoinneissa ja tehtävään määrättäessä.
— Hallinnonalan palkkakilpailukyvyn parantamista jatketaan laaditun ohjelman mukaisesti.
— Osaamisen johtamista kehitetään edelleen siten, että osaamista koskevat tiedot ovat järjestelmällisesti hyödynnettävissä henkilöstön kohdentamisessa, uranhallin- nassa, kannustamisessa ja henkilöstökoulutuksessa.
— Työhyvinvointiin kiinnitetään erityistä huomiota mm. työtyytyväisyysbaromet- rin tuloksia hyödyntämällä.
Ulkoasiainhallinnolle asetettujen tavoitteiden mukaiset tunnusluvut
2007 toteutuma
2008 ennakoitu
2009 tavoite Toiminnallinen tehokkuus
Rakenteisten maatiedostojen käyttöönotto - 30 % 40 % Etäyhteyksien käytön laajentaminen, yhteyksien määrä 600 700 900 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen
Työtyytyväisyys barometriin osallistumisaste 31,7 % 47,4 % 55,0 % Työtyytyväisyys barometrin mukaan tyydyttävä +
(3,2)
tyydyttävä+
(3,4)
tyydyttävä+
(3,4)
01. Ulkoasiainhallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 202 193 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) kunniakonsulien menojen maksamiseen,
2) valtion virastoille maksettavien tutkimus- ja kehittämistoiminnasta aiheutuvien ku- lutusmenojen maksamiseen,
3) ulkoasiainhallinnon toimialaan liittyvien tutkimusapurahojen maksamiseen ja 4) Suomeen suuntautuvien valtio- ja ministerivierailujen menojen ja niihin liittyvän tilapäisen työvoiman palkkioiden ja työnantajamaksujen maksamiseen.
S e l v i t y s o s a :
Ulkoasiainhallinnon toimintamenot vuonna 2009 €
Ministeriö, 990 hlöä 75 227 000
Toimintamenot 17 643 000
Henkilöstömenot 57 584 000
Edustustot, 97 toimipistettä, 695 lähetettyä hlöä 100 216 000
Eurooppa, 36 toimipistettä, 228 lähetettyä hlöä 43 708 000
Toimintamenot 22 596 000
Henkilöstömenot 21 112 000
Itä, 5 toimipistettä, 177 lähetettyä hlöä -11 053 000
Toimintamenot -21 037 000
Henkilöstömenot 9 984 000
Aasia ja Amerikka, 29 toimipistettä, 141 lähetettyä hlöä 31 342 000
Toimintamenot 16 707 000
Henkilöstömenot 14 635 000
Afrikka ja Lähi-itä, 20 toimipistettä, 80 lähetettyä hlöä 17 249 000
Toimintamenot 8 646 000
Henkilöstömenot 8 603 000
Pysyvät ja erityisedustusto, 7 toimipistettä, 69 lähetettyä hlöä 18 970 000
Toimintamenot 12 381 000
Henkilöstömenot 6 589 000
Hallinnonalan yhteiset menot 26 750 000
Tietohallinto 15 700 000
Kiinteistöhallinto 9 550 000
Turvallisuus 1 500 000
Yhteensä 202 193 000
Edustustojen henkilöstömenoissa on esitetty lähetetyn henkilökunnan peruspalkkojen lisäksi seuraavat ulkomaan edustautumisen korvaukset: paikallis-, puoliso- ja lapsi- korvaus, olosuhdekorvaus, lasten koulutuskorvaukset, hautajais- ja tapaamismatkat, lähetetyn henkilöstön terveydenhuoltoon liittyvät korvaukset, varustaumiskorvaus se- kä muuttoihin liittyvät korvaukset. Paikalta palkatun henkilöstön henkilöstömenot si- sältyvät edustustojen toimintamenoihin.
Hallinnonalan julkisoikeudellisista suoritteista saamat tulot kertyvät pääasiassa edus- tustoista saatavista viisumituloista ja ne esitetään osana edustustojen toimintamenoja.
Suurin osa tuotoista kertyy Venäjän edustustojen viisumituloista.
Hallinnonalan yhteisillä menoilla katetaan vuoden mittaan ko. toimialojen menoja se- kä ministeriössä että edustustoissa.
Momentin mitoituksessa on otettu huomioon 41,75 henkilötyövuoden vähentyminen tuottavuustoimien vuoksi.
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma, julkisoikeudelliset suoritteet (1 000 euroa) 2007
toteutuma
2008 budjetoitu
2009 varsinainen talousarvio
15.5.2008 16:35 Sivu 8 Maksullisen toiminnan tuotot
— suoritteiden myyntituotot 25 840 23 300 34 687
— muut tuotot - 200 -
Tuotot yhteensä 25 840 23 500 34 687
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 16 801 17 736 23 877
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 9 039 5 764 10 810
Kustannusvastaavuus, % 154 132 145
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2007 toteutuma
2008 budjetoitu
2009 varsinainen talousarvio
Bruttomenot 211 741 221 433 239 811
Bruttotulot 31 632 26 083 37 618
Nettomenot 180 108 195 350 202 193
Siirtyvät erät
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 11 636
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 20 129
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Siirto 24.90.20 (24.99.20) 345
Kehitysyhteistyöhallinnon vahvistaminen, siirto momentilta 24.30.66 4 113
Tuottavuustoimet -620
Virka- ja työehtosopimus 3 268
Työnantajan palkkapoliittiset kehittämistoimenpiteet 737
Yhteensä 7 843
Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon nettobudjetoitavina tuloina ulkoasiain- hallinnon suoritteiden maksusta annetun asetuksen (1173/2005) mukaiset tulot sekä edustustojen pankkitilien korkotulot.
Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 4 113 000 euroa kehitysyh- teistyön operatiivisten määrärahojen kasvun vaikutuksena kehitysyhteistyöhallinnon menoihin.
2009 talousarvio 202 193 000 2008 talousarvio 195 350 000 2007 tilinpäätös 188 601 000
29. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään 16 994 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös kehitysyhteistyöhön ja lähialueyhteistyöhön käytettyjen ja kotimaasta hankittujen palvelujen ostoihin sisältyvien arvonlisäveromenojen mak- samiseen.
S e l v i t y s o s a : Arvonlisäverolain mukaan ministeriöiden kehitysyhteistyötä ja lä- hialueyhteistyötä varten kotimaasta ostamat palvelut ovat arvonlisäverollisia. Jotta
arvonlisäverolla ei rasiteta Suomen kehitysyhteistyötä ja lähialueyhteistyötä arvon- lisäveromenot budjetoidaan erikseen.
2009 talousarvio 16 994 000 2008 talousarvio 16 608 000 2007 tilinpäätös 11 747 956
74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 6 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös valtiolle vuokrattujen tilojen peruskorjausluonteisten korjaus- ja muutostöiden maksamiseen.
2009 talousarvio 6 000 000 2008 talousarvio 6 000 000 2007 tilinpäätös 4 805 000
(76.) Kiinteistöjen ja huoneistojen hankkiminen (siirtomääräraha 3 v)
S e l v i t y s o s a : Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.
2009 talousarvio —
2008 talousarvio 30 000 000
2007 tilinpäätös —
10. (24.99, osa) Kriisinhallinta
S e l v i t y s o s a : Suomi on mukana EU:n ja keskeisten kriisinhallintaa toteutettavien kansainvälisten järjestöjen työssä osallistuen toiminnan ja sen edellyttämien valmiuk- sien kehittämiseen samoin kuin kriisinhallintatehtäviin eri puolilla maailmaa. Kriisin- hallintaosallistumista kehitetään sekä sotilaallisessa että siviilikriisinhallinnassa toi- minnan painopistealueiden ollessa Kosovo, Afganistan, Lähi-itä ja Afrikka. Tavoit- teena on aktiivinen toiminta kansainvälisessä sotilaallisessa kriisinhallinnassa sekä siviilikriisinhallinnan osallistumisen laajentaminen. Pyrkimyksenä on myös saada li- sää suomalaisia merkittäviin siviilikriisinhallinnan johtotehtäviin kansainvälisiin jär- jestöihin ja operaatioihin.
Sotilaallisiin ja siviilikriisinhallintatehtäviin palkattua henkilöstöä arvioidaan vuonna 2009 olevan noin 1 150 henkilötyövuotta.
20. (24.99.21) Suomalaisten kriisinhallintajoukkojen ylläpitomenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään 58 919 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetussa laissa (211/2006) tarkoitetun kriisinhal- lintahenkilöstön palkkaus-, päiväraha-, muonanparannusraha- ja koulutusmenojen se- kä valtion eläkemaksun ja kriisinhallintahenkilöstölle palvelusajaksi otetun henkilö- vakuutuksen kustannusten maksamiseen sekä sotilaallisen kriisinhallintahenkilöstön
15.5.2008 16:35 Sivu 10
ryhmätapaturmavakuutusta vastaavien etuuksien maksamiseen ja niistä aiheutuvien hallintokulujen maksamiseen,
2) kansainvälisen kriisinhallintayhteistyön puitteissa annettavaan koulutukseen ja sen materiaalikuluihin,
3) kansainvälisen kriisinhallintatyön puitteissa yksittäisille maille annettavaan tukeen puolustussektorilla ja vakauttamistehtäviin konfliktien jälkeen ja
4) sellaisten kansainvälisten kriisinhallintaoperaatioiden taloudelliseen tukemiseen, joihin Suomi ei lähetä henkilöstöä tai muutoin osallistu.
Käyttösuunnitelma €
03. Liberian kriisinhallintaoperaation menot (UNMIL-operaatio) 212 000 04. Suomen Kosovon kriisinhallintajoukon menot (KFOR-operaatio) 23 100 000
05. Yhteiset menot 3 368 000
06. Suomen Bosnia-Hertsegovinan kriisinhallintajoukon menot (ALT-
HEA/EUFOR-operaatio) 4 152 000
07. YKSOS:n menot (UNMIS-operaatio), Sudan 213 000 08. SRJA:n menot (ISAF-operaatio), Afganistan 10 297 000 09. Varalla käynnissä olevien operaatioiden lisämenoihin ja niiden jatkamiseen,
mahdollisiin uusiin kriisinhallintaoperaatioihin sekä muihin kriisinhallinta-
menoihin 16 426 000
13. EU:n Tshadin ja Keski-Afrikan kriisinhallintaoperaation menot 1 151 000
Yhteensä 58 919 000
S e l v i t y s o s a : Suomen kriisinhallintajoukkojen suunnittelun lähtökohtana on ollut 1 000 sotilaan kokonaisvahvuus. Operaatioiden määrärahat on mitoitettu Suomen krii- sinhallintajoukkojen vahvuuksien ja tehtävävaatimusten mukaisesti ottaen huomioon ne kriisinhallintaoperaatiot, joihin Suomi todennäköisesti tulee osallistumaan vuonna 2009. Näissä operaatioissa toimivan henkilöstön määrän arvioidaan vuonna 2009 ole- van noin 700 sotilasta. YK:n maksamat palkkausmenokorvaukset tuloutetaan momen- tille 12.24.99.
2009 talousarvio 58 919 000 2008 talousarvio 58 537 000 2007 tilinpäätös 55 713 815
21. (24.99.22) Siviilihenkilöstön osallistuminen kriisinhallintaan (arviomääräraha) Momentille myönnetään 18 480 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) kriisinhallintatoimintaan ulkomailla osallistuvasta suomalaisesta siviilihenkilöstös- tä aiheutuvien erityismenojen ja Suomen siviilikriisinhallintatoiminnasta aiheutuvien muiden menojen maksamiseen,
2) vaalitarkkailijoiden aiheuttamien menojen maksamiseen,
3) siviilikriisinhallinnan tehtävissä toimivalle henkilöstölle otetun henkilövakuutuksen kustannusten maksamiseen ja
4) siviilikriisinhallinnan projekteihin ja koulutukseen.
Määrärahasta saa käyttää 4 000 000 euroa uusiin siviilikriisinhallintaprojekteihin tai käynnissä olevien siviilikriisinhallintaprojektien mahdollisiin lisämenoihin.
S e l v i t y s o s a : Määräraha on mitoitettu siviilikriisinhallintatoimintaan osallistuvan 150 henkilötyövuoden mukaisesti ottaen huomioon ne siviilikriisinhallinnan projektit, joihin Suomi todennäköisesti tulee osallistumaan erityisesti Euroopan unionin laajen- tuvien siviilikriisinhallintatehtävien myötä. Järjestöiltä saatavat tulot on budjetoitu momentille 12.24.99.
2009 talousarvio 18 480 000 2008 talousarvio 14 573 000 2007 tilinpäätös 8 462 234
20. (24.50) Lähialueyhteistyö
S e l v i t y s o s a : Lähialueyhteistyötä ohjaavat vuonna 1992 solmittu Suomen ja Venä- jän välinen lähialueyhteistyösopimus sekä valtioneuvoston vuonna 2004 vahvistama strategia. Yhteistyöllä tuetaan Suomen lähialueiden taloudellista ja yhteiskunnallista kehitystä sekä edistetään suomalaisten viranomaisten, elinkeinoelämän ja kansalaisten yhteistyöedellytyksiä lähialueilla. Lisäksi tuetaan hallinnon ja oikeusjärjestelmän uu- distuksia sekä kansalaisyhteiskunnan vahvistumista, edistetään ympäristönsuojelua ja ydinturvallisuutta sekä ehkäistään Suomeen haitallisesti kohdistuvia ilmiöitä kuten järjestäytynyttä rikollisuutta sekä huumeiden ja tartuntatautien leviämistä. Toimintaa suunnataan aiempaa enemmän taloudellisen yhteistyön edistämiseen.
Lähialueyhteistyön ensisijainen kohdealue on Luoteis-Venäjän federaatiopiiri, erityi- sesti Karjalan tasavalta, Leningradin alue, Murmanskin alue ja Pietari. Ukrainassa ja Valko-Venäjällä lähialuerahoitusta voidaan osoittaa vain sellaisiin hankkeisiin, joita ei voida pitää kehitysyhteistyöhankkeina. Ensisijaisesti tällaisia ovat säteily- ja ydintur- vahankkeet.
Osa rahoituksesta kanavoidaan kansainvälisten rahoituslaitosten tai järjestöjen toteut- tamiin hankkeisiin. Suomi osallistuu myös Euroopan unionin pohjoisen ulottuvuuden kumppanuuksiin sekä laajenevaan energia-alan yhteistyöhön. Rahoitusta voidaan li- säksi osoittaa aluetason toimijoiden hankkeisiin, joilla täydennetään eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineen raja-alueyhteistyöohjelmia (ENPI CBC).
Lähialueyhteistyötä pyritään toteuttamaan tasavertaisen kumppanuuden pohjalta. Ve- näläiseltä osapuolelta edellytetään sitoutumista hankkeiden rahoitukseen.
Suomi on kohdistanut vuosina 2002—2008 lähialueyhteistyön kohdemaihin yhteensä 245 milj. euroa. Valtion talousarvion kautta kanavoidun lahja-avun osuus on ollut 221 milj. euroa, josta summasta Venäjän osuus on ollut 129 milj. euroa.
Lähialueyhteistyöhön tarkoitetut voimavarat vuosina 2002—2008 (milj. euroa)2
2002—2007 2008 Yhteensä
Lahja-apu
Venäjä 109,3 19,4 128,7
Baltia 17,8 0,1 17,9
Muut maat/erittelemätön 71,7 3,0 74,7
2Vuosina 1990—2001 yhteistyöhön Keski- ja Itä-Euroopan, Venäjän ja muiden IVY-maiden kanssa osoitettiin lahja-apuun, osakepääomamaksatuksiin, luottoihin ja takuisiin yhteensä 1 000 milj. euroa. Lahja-avusta Venäjän osuus oli 145 milj. euroa ja Baltian osuus 143 milj. euroa.
15.5.2008 16:35 Sivu 12
Lahja-apu yhteensä 198,8 22,5 221,3
Osakepääomamaksatukset
Suomen osuus EBRD:n osakepääomasta 14,0 14,0
Osakepääomamaksatukset yhteensä 14,0 14,0
Luotot
FINNFUND-luotot 6,8 3,0 9,8
Luotot yhteensä 6,8 3,0 9,8
Yhteensä 219,6 25,5 245,1
Lahja-avun jakautuminen pääluokittain 2009 (milj. euroa)
Luvussa 24.20 20,5
Oikeusministeriön hallinnonalalla 0,1 Opetusministeriön hallinnonalalla 0,5 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla 0,2 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla 0,4 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla 0,2 Ympäristöministeriön hallinnonalalla 0,3
Yhteensä 22,2
Vuonna 2009 ehdotetaan momentille 24.20.66 Lähialueyhteistyö 3,0 milj. euron so- pimuksentekovaltuuksia.
66. (24.50.66) Lähialueyhteistyö (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 20 500 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) ensisijaisesti Venäjän Federaatiossa toteutettaviin lähialueyhteistyöhankkeisiin, 2) Ukrainassa ja Valko-Venäjällä toteutettaviin hankkeisiin, joita ei voida pitää kehi- tysyhteistyöhankkeina,
3) vuonna 2004 tai aikaisemmin myönnettyjen valtuuksien nojalla tapahtuviin maksa- tuksiin Baltian maissa toteutettavissa hankkeissa,
4) kansainvälisten kehitysrahoituslaitosten yhteydessä toimivien rahastojen tukemi- seen,
5) kansainvälisissä järjestöissä, rahoituslaitoksissa tai näitä vastaavissa organisaatiois- sa toimivien asiantuntijoiden rahoittamiseen,
6) aluetason toimijoiden hankkeisiin, joilla täydennetään ENPI CBC -ohjelmia, 7) lähialueyhteistyöhön liittyvien valtion kulutusmenojen maksamiseen ja
8) enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilömäärän palkkaamiseen määräai- kaiseen työsopimussuhteeseen lähialueyhteistyön koordinointiin, hankevalmisteluun, yhteisrahoitukseen, arviointiin ja hallintoon sekä sen kehittämiseen liittyviin asiantun- tijatehtäviin.
Momentilta voidaan myöntää valtionavustusta.
Valtuus
Vuoden 2009 aikana saa tehdä lähialueyhteistyötä koskevia sopimuksia ja antaa si- toumuksia, joista aiheutuu menoja vuoden 2009 jälkeisille vuosille yhteensä enintään 3 000 000 euron arvosta.
S e l v i t y s o s a : Tavoitteena on tiivistää aluetason toimijoiden ja ministeriöiden välis- tä yhteistyötä lähialueyhteistyön ja ENPI CBC -hankkeiden yhteensovittamiseksi. Lä- hialuehankkeiden laadunvalvontaa tehostetaan lisäämällä hanketoiminnan tarkastuk- sia. Aluetason toimijoiden mahdollisuuksia toteuttaa taloudellista yhteistyötä edistäviä hankkeita parannetaan.
Määrärahan arvioitu käyttö €
Taloudellisen yhteistyön edistäminen 5 350 000
Ympäristö 5 300 000
Sosiaali- ja terveydenhuolto 2 200 000
Ydinturvallisuus 2 000 000
Kansalaisjärjestömääräraha 1 300 000
Maa- ja metsätalous 1 100 000
Oikeus ja sisäasiat 1 000 000
Muut toimialat 800 000
Kansainvälinen yhteistyö sekä teknisen avun rahastot 750 000 Varalla käynnissä olevien lähialuehankkeiden lisärahoitukseen
ja mahdollisiin uusiin hankkeisiin 700 000
Yhteensä 20 500 000
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
2009 2010 2011 2012 Yhteensä vuodesta 2009 lähtien Lähialueyhteistyövaltuus
Ennen vuotta 2009 tehdyt sitoumukset 1 016 339 101 1 456 Vuoden 2009 sitoumukset 1 000 1 000 1 000 3 000
Yhteensä 1 016 1 339 1 101 1 000 4 456
2009 talousarvio 20 500 000 2008 talousarvio 20 500 000 2007 tilinpäätös 23 533 000
30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö
S e l v i t y s o s a : Vanhasen toisen hallituksen hallitusohjelmassa vahvistettiin Suomen vahva sitoutuminen globaalien kehityshaasteiden ratkaisuun. Kehityspolitiikka on olennainen osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Kehityspolitiikassa painote- taan aiempaa vahvemmin ympäristö- ja ilmastokysymyksiä, kriisien ennaltaehkäisyä ja rauhanprosessien tukemista sekä suomalaisen lisäarvon hyödyntämistä kehitysyh- teistyössä. Suomi edistää kehityspolitiikassaan läpileikkaavasti naisten ja tyttöjen oi- keuksia sekä sukupuolten välistä ja yhteiskunnallista tasa-arvoa, helposti syrjäytyvien ryhmien oikeuksien ja osallistumismahdollisuuksia sekä HIV/AIDSin vastaista työtä.
Suomen kehityspolitiikkaa toteutetaan kahdenvälisesti, alueellisesti ja temaattisesti, EU-tasolla, monenkeskisesti sekä yhteistyössä kansalaisjärjestöjen kanssa. Kaikki nämä kanavat muodostavat toisiaan täydentävän kokonaisuuden, jonka tuloksena Suomen kehityspolitiikan vaikuttavuus maatasolla syntyy. Suomi tukee yhteistyö-
15.5.2008 16:35 Sivu 14
kumppanien omia kehityssuunnitelmia suunnaten yhteistyönsä aloille, joilla suoma- laista asiantuntemusta ja kokemusta voidaan parhaiten hyödyntää.
Suomen kehityspolitiikan tavoitteiden saavuttaminen näkyy muutoksina ja kehitykse- nä yhteistyömaissa ja maailmanlaajuisesti. Suomen tuki on osa kansainvälisen yhtei- sön ja kumppanimaan yhteistä panosta, ja sillä myötävaikutetaan kehitykseen. Suo- men avun vaikuttavuuden mittaaminen erikseen ei ole tarkoituksenmukaista. Köyhyy- den vähentäminen ja kestävän kehityksen edistäminen ovat moniulotteisia haasteita eikä kehityksen eri ulottuvuuksiin vaikuttamiselle ole olemassa luotettavia, yksiselit- teisiä ja täydellisiä mittareita. Päämäärinä on myös vaikeasti tai ei-mitattavia asioita.
Kattava tavoitteiden asettaminen ja edistymisen seuranta edellyttävät sekä määrällisen että laadullisen tiedon monipuolista hyödyntämistä ja analyyttistä arviointia. Kehitys- politiikan yhteiskunnallista vaikuttavuutta seurataan käyttämällä sekä yhteistyömaan kehityksestä kertovaa että kansainvälistä tietoa.
Uudessa kehityspoliittisessa ohjelmassa korostetaan entistä voimakkaammin tukea luonnontaloudellisesti kestävälle kehitykselle ja ilmastonmuutoksen vastaiselle työlle.
Näiden uusien painotusten edellyttämää seurantaa tullaan jatkossa kehittämään edel- leen hyödyntäen sekä kansainvälistä seurantaa että yhteistyömaiden tuottamaa tietoa mm. ympäristö-, energia-, metsä-, vesisektorilla sekä ilmastokysymyksissä selkeän tavoiteasetannan perustaksi. Lisäksi hyödynnetään edustustojen arviointeja. Ruoka- kriisiin vastaaminen välittömästi ja pidemmän aikavälin toimilla on välttämätöntä ke- hityspoliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Keinovalikoimaa tähän tarkoitukseen tullaan kehittämään hyödyntämällä talousarvioesityksen jakamattomia määrärahoja.
Kehityspoliittinen johdonmukaisuus toteutuu, kun kaikkien köyhyyden poistamisen ja kestävän kehityksen kannalta merkittävien politiikka-alojen linjaukset ja toiminta tu- kevat näiden tavoitteiden saavuttamista. Periaate merkitsee velvollisuuksia myös teol- listuneille maille (mm. kestävät tuotanto- ja kulutustavat). Kehityspoliittisen johdon- mukaisuuden toteutumista seurataan muun muassa Commitment to Development In- dexin avulla, joka arvioi kehitysyhteistyön määrää ja laatua, kauppaa ja investointeja, maahanmuutto-, ympäristö-, turvallisuus- ja teknologiapolitiikkaa.
Vuosituhattavoitteiden saavuttamista seurataan edelleen YK:ssa ja maakohtaisesti ke- rätyn seurantatiedon pohjalta. Arviot tavoitteiden toteutumisesta vuoteen 2015 men- nessä Suomen pitkäaikaisissa yhteistyömaissa Etiopiassa, Keniassa, Mosambikissa, Nicaraguassa, Sambiassa, Tansaniassa ja Vietnamissa osoittavat, että lisäponnisteluja tarvitaan. Vain Vietnamissa arvioidaan valtaosan tavoitteista olevan saavutettavissa.
Erityisesti nälän ja köyhyyden poistaminen, tautien vastainen taistelu ja ympäristön kestävän kehityksen varmistaminen edellyttävät lisäpanostusta.
Hallitus varmistaa määrärahakehityksen, joka vie Suomen kohti YK:ssa asetettua 0,7 prosentin tavoitetta. Suomi on sitoutunut Eurooppa-neuvoston vuonna 2005 tekemään päätökseen saavuttaa 0,51 prosentin minimitavoite vanhoille jäsenmaille vuoteen 2010 mennessä ja 0,7 prosentin tavoite vuoteen 2015 mennessä. Vuonna 2009 kehi- tysyhteistyömäärärahojen tason arvioidaan nousevan 0,46 prosenttiin BKTL:sta.
Suomi on sitoutunut kaikkein köyhimpien maiden (LDC-maat) saaman tuen osuuden kasvattamiseen 0,15 prosenttiin BKTL:sta rahoituksen noustessa kohti 0,7 prosenttia.
Tavoitteena on annettujen sitoumusten mukaisesti kohdentaa Afrikkaan 50 % osuus kehitysyhteistyömäärärahojen kasvusta.
Toiminnan tuloksellisuuden kehittämisessä ja seurannassa hyödynnetään sekä kan- sainvälisiä sitoumuksia ja raportointia että seurantaa maatasolla. Pariisin julistus kehi-
tysyhteistyön tuloksellisuuden edistämiseksi on yksi keskeinen seurannan perusta.
Suomen tavoitteena on entisestään vahvistaa kehitysyhteistyön kohdentamista yhteis- työmaiden prioriteettien mukaan, parantaa rahoituksen ennakoitavuutta sekä tiivistää yhteistyötä muiden avunantajien kanssa käyttämällä lisääntyvästi yhteisiä hallintome- nettelyjä.
Suomi suuntaa tukensa erityisesti niille monenkeskisille toimijoille, joiden painoarvo ja toiminnan lisäarvo kestävän kehityksen edistämisessä on laajalti tunnustettu sekä avunantajayhteisössä että kehitysmaissa. Arvioinnissa Suomi on hyödyntänyt mm.
OECD DAC:in, MOPAN-verkoston (Multilateral Organisations Performance As- sessment Network, MOPAN) ja Pariisin julistuksen toimeenpanon seurantamekanis- min tuottamaa aineistoa monenkeskisten organisaatioiden tuloksellisuudesta samoin kuin organisaatioiden sisäisten arviointien tuloksia. Suomi on aktiivisesti osallistunut monenkeskisten organisaatioiden arviointiprosesseihin.
Julkisen kehitysavun määrärahat ja maksatukset (milj. euroa) sekä maksatusten %-osuus BKTL:sta
2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008
Määrärahat yhteensä 452,0 479,2 506,8 545,6 600,1 670,8 746,1 830,4 Maksatukset 434,4 490,4 494,3 547,3 721,83 658,6 711,14
%-osuus BKTL:sta 0,31 0,34 0,34 0,36 0,46 0,39 0,40
Valtion kehitysyhteistyömenot v. 2009 pääluokittain 1 000 euroa
Luvussa 24.30 730 987
Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muissa luvuissa 65 089 Sisäasiainministeriön hallinnonalalla 200 Puolustusministeriön hallinnonalalla 3 251 Valtiovarainministeriön hallinnonalalla 92 588 Opetusministeriön hallinnonalalla 3 371 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla 1 209 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla 205 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla 9 002 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla 3 900 Ympäristöministeriön hallinnonalalla 298
Yhteensä 910 100
50. Valtionapu Teollisen yhteistyön rahasto Oy:lle Momentille ei myönnetä määrärahaa.
Valtuus
Valtioneuvosto voi Teollisen yhteistyön rahasto Oy:stä annetun lain (291/1979) 3 §:n 4 momentin ja 3 a ja b §:n nojalla antaa määräämillään ehdoilla yhtiölle sitoumuksia siitä, että valtio korvaa yhtiölle sen luotonanto- ja takaustoiminnassa mahdollisesti syntyneitä tappioita sekä osake- ja osuussijoitusten menetyksiä ja arvonalennuksia ja valtio maksaa yhtiön ottamasta muusta kuin euromääräisestä lainasta mahdollisesti aiheutuvan kurssitappion. Sitoumuksia saa antaa siten, että niiden piiriin kuuluvien maksettujen luottojen, osake- ja osuussijoitusten ja takausten yhteinen pääomamäärä
3Vuonna 2005 Irakille myönnetty velkahelpotus oli 120 milj. euroa. Velkahelpotukset kirjattiin laskennalliseksi julkiseksi kehitysyhteistyöksi eikä niillä ollut vaikutusta määrärahaan.
4Ennakkotieto
15.5.2008 16:35 Sivu 16
saa olla vasta-arvoltaan enintään 168 187 926 euroa ja nostettujen muiden kuin euro- määräisten lainojen yhteinen pääoma enintään 100 000 000 euroa.
2009 talousarvio —
2008 talousarvio —
2007 tilinpäätös —
66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 730 987 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) käyttösuunnitelmassa yksilöidyistä käyttötarkoituksista aiheutuvien menojen mak- samiseen,
2) aikaisemmin myönnettyjen valtuuksien nojalla tapahtuviin maksatuksiin,
3) kehitysyhteistyöhallinnon menojen maksamiseen, kun ne aiheutuvat henkilökunnan koulutuksesta, kohdemaihin, kohdemaissa ja niitä käsitteleviin kansainvälisiin halli- tustenvälisiin järjestöihin ja rahoituslaitoksiin sekä Euroopan yhteisöön tehtävistä ke- hitysyhteistyöhallinnon virkamatkoista, toimistoautomatiikan hankinnasta sekä kehi- tysyhteistyöhankkeisiin liittyvien asiantuntijapalkkioiden maksamisesta ja
4) humanitaariseen apuun tarkoitettuja määrärahoja voidaan käyttää muiden kuin ke- hitysmaiden avustamiseen vain poikkeuksellisen laajan humanitaarisen kriisin niin edellyttäessä kyseisen maan apupyyntöön pohjautuen ja vain mikäli valtioneuvosto niin päättää.
Momentin määrärahoista veloitetaan valtion virastojen ja laitosten osallistumisesta kehitysyhteistyöhön annetussa laissa (382/1989) tarkoitetuista kehitysyhteistyötehtä- vistä virastolle tai laitokselle aiheutuvat kustannukset.
Momentilta voidaan myöntää valtionavustusta.
Käyttösuunnitelma €
1. Monenkeskinen kehitysyhteistyö 200 000 000 2. Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö 260 000 000 3. Euroopan kehitysrahasto 54 000 000 4. Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö 41 350 000 5. Humanitaarinen apu 67 000 000 6. Kehitysyhteistyön suunnittelu ja tukitoiminnot sekä
kehityspoliittinen tiedotus 8 937 000 7. Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus 2 000 000 8. Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle, Kehitys-
yhteistyön Palvelukeskukselle (KePa) ja kehitysyhteis-
työtiedotukselle 83 700 000
9. Korkotuki 14 000 000
Yhteensä 730 987 000
Valtuus
Vuoden 2009 aikana saa tehdä uusia kehitysyhteistyösopimuksia ja antaa sitoumuksia, joista aiheutuu menoja vuoden 2009 jälkeisille vuosille yhteensä enintään 593 348 000 euron ja hyväksyä enintään 100 000 000 euron arvosta Finnveran takaa- mia korkotukiluottoja, joille voidaan myöntää enintään 28 000 000 euroa korkotukea.
Myöntö- ja sopimusvaltuuksien jakautuminen € 1. Monenkeskinen kehitysyhteistyö 95 050 000 2. Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö 351 403 000
3. Euroopan kehitysrahasto -
4. Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö 9 800 000
5. Humanitaarinen apu -
6. Kehitysyhteistyön suunnittelu ja tukitoiminnot sekä
kehityspoliittinen tiedotus - 7. Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus - 8. Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle, Kehitys-
yhteistyön Palvelukeskukselle (KePa) ja kehitysyhteis-
työtiedotukselle 109 095 000
9. Korkotuki 28 000 000
Yhteensä 593 348 000
S e l v i t y s o s a :
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
2009 2010 2011 2012 2013—
Yhteensä vuodesta 2009 lähtien Kehitysyhteistyövaltuus
Ennen vuotta 2009 tehdyt sitoumukset 586 058 456 332 622 095 373 304 191 625 2 229 414 Vuoden 2009 sitoumukset 154 905 193 128 192 315 53 000 593 348
Yhteensä 586 058 611 237 815 223 565 619 244 625 2 822 762
1. Monenkeskinen kehitysyhteistyö
Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 200 000 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2009 jälkeisille vuosille yhteensä 95 050 000 euroa.
Tuki kohdennetaan YK:n alaisille järjestöille, ohjelmille ja rahastoille, kansainvälisil- le kehitysrahoituslaitoksille yleisavustuksina ja maksuosuuksina, temaattisena tukena ja kumppanuushankkeisiin.
Monenkeskisen kehitysyhteistyön jakosuunnitelma 1 000 euroa, arvio
YK-järjestöt 100 100
YK:n kehitysohjelma (UNDP) 19 000
YK:n lastenrahasto (UNICEF) 16 600
YK:n väestörahasto (UNFPA) 21 000
Muut 43 500
Kehitysrahoituslaitokset 93 493
Kansainvälinen kehitysjärjestö (IDA) 35 000 Maailmanpankin kumppanuusohjelmat 5 150 Velkahelpotusohjelmat (HIPC, MDRI) 9 150 Alueelliset kehitysrahoituslaitokset 30 821
Muut 13 372
Jakamaton 6 407
Yhteensä 200 000
Monenkeskisen kehitysyhteistyön myöntö- ja sopimusvaltuuksien
jakosuunnitelma 1 000 euroa, arvio
YK-järjestöt 49 500
YK:n lastenrahasto (UNICEF) 38 500
15.5.2008 16:35 Sivu 18 Maailman terveysjärjestö (WHO) 11 000
Kehitysrahoituslaitokset 45 550
Maailmanpankin kumppanuusohjelmat 5 050 Velkahelpotusohjelmat (HIPC, MDRI) 15 000 Alueelliset kehitysrahoituslaitokset 7 200
Muut (ml. IFAD 12 000 000) 18 300
Yhteensä 95 050
2. Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö
Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 260 000 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2009 jälkeisille vuosille yhteensä 351 403 000 euroa.
Maa- ja aluekohtaisen kehitysyhteistyön jakosuunnitelma 1 000 euroa, arvio
Afrikka ja Lähi-itä 157 353
Pitkäaikaiset yhteistyömaat 113 115
Etiopia 14 470
Kenia 14 000
Mosambik 28 045
Sambia 21 500
Tansania 35 100
Määräaikaisen yhteistyön maat 5 000
Etelä-Afrikka 5 000
Alueellinen yhteistyö 27 939
Väkivaltaisista kriiseistä toipuvat maat 11 300
Sudan 5 100
Palestiinalaisalueet 6 200
Aasia ja Latinalainen Amerikka 81 323
Pitkäaikaiset yhteistyömaat 43 029
Nepal 10 300
Nicaragua 11 238
Vietnam 21 491
Alueellinen yhteistyö 27 844
Väkivaltaisista kriiseistä toipuvat maat 10 450
Afganistan 10 450
Kaakkois-Eurooppa ja Länsi-Balkan 6 850
Itä-Eurooppa ja Keski-Aasia 7 000
Jakamaton 7 473
Yhteensä 260 000
Maa- ja aluekohtaisen kehitysyhteistyön myöntö- ja sopimusval-
tuuksien jakosuunnitelma 1 000 euroa, arvio
Afrikka ja Lähi-itä 219 100
Pitkäaikaiset yhteistyömaat 162 500
Etiopia 26 000
Kenia 22 500
Mosambik 41 600
Sambia 46 400
Tansania 26 000
Määräaikaisen yhteistyön maat -
Etelä-Afrikka -
Alueellinen yhteistyö 40 600
Väkivaltaisista kriiseistä toipuvat maat 16 000
Sudan 5 500
Palestiinalaisalueet 10 500
Aasia ja Latinalainen Amerikka 132 303
Pitkäaikaiset yhteistyömaat 69 823
Nepal 13 000
Nicaragua 35 823
Vietnam 21 000
Alueellinen yhteistyö 43 180
Väkivaltaisista kriiseistä toipuvat maat 19 300
Afganistan 19 300
Kaakkois-Eurooppa ja Länsi-Balkan -
Itä-Eurooppa ja Keski-Aasia -
Yhteensä 351 403
Maa- ja aluekohtaisen kehitysyhteistyön lähtökohtana ovat yhteistyökumppanien ke- hityssuunnitelmat ja köyhyydenvähentämisstrategiat. Suomen tuki kohdistetaan kehi- tyspoliittisen ohjelman painopisteiden mukaisesti tavoitteena köyhyyden poistaminen ja taloudellisesti, yhteiskunnallisesti ja luonnontaloudellisesti kestävän kehityksen edistäminen käyttämällä eri yhteistyömuotoja monipuolisesti ja toisiaan täydentäen.
Tukea kohdennetaan väkivaltaisista kriiseistä toipuville yhteistyömaille, joiden tuen tarve on äkillisesti kasvanut. Tukea ohjataan myös määräaikaisille yhteistyömaille sekä alueelliseen yhteistyöhön.
3. Euroopan kehitysrahasto
Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 54 000 000 euroa.
Tuki kohdennetaan EU:n ja AKT-maiden (Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren - maiden) väliseen kehitys- ja muuhun yhteistyöhön Eurooppalaisen kehityspoliittisen konsensuksen ja Cotonou-kumppanuussopimuksen linjausten mukaisesti. Cotonoun sopimukseen perustuva kehitys- ja muu yhteistyö rahoitetaan Euroopan Kehitysrahas- tosta (European Development Fund, EKR).
4. Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö
Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 41 350 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2009 jälkeisille vuosille yhteensä 9 800 000 euroa.
Tukea ohjataan kehityspoliittisen ohjelman painopisteiden mukaisesti ennen muuta kestävän kehityksen edistämiseksi, myös uusiin toimintatapoihin ja instituutioihin.
Käyttösuunnitelmakohtaan sisällytettyjä liikekumppanuusohjelman määrärahoja saa käyttää myös taloudellista, teollista ja teknologista yhteistyötä kehitysmaiden kanssa koskevista päätöksistä aiheutuviin menoihin. Tukea kohdennetaan myös humanitaari- seen miinatoimintaan.
5. Humanitaarinen apu
Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 67 000 000 euroa.
Tuki kohdennetaan tarvelähtöisesti katastrofien, kriisien ja aseellisten konfliktien uh- reille puolueettomuuden, tasapuolisuuden ja humaanisuuden periaatteita noudattaen.
Humanitaarisen avun tavoitteena on ihmishenkien pelastaminen, ihmisten hädän lie- vittäminen ja kaikkein heikoimmassa asemassa olevien auttaminen. Humanitaarinen apu ohjataan kansainvälisten ja kotimaisten humanitaaristen avustusjärjestöjen kautta.
Humanitaarisesta avusta rahoitetaan myös keskeisten kansainvälisten humanitaaristen järjestöjen yleisavustukset, kuten YK:n pakolaisjärjestön (UNHCR), palestiinalaisia pakolaisia avustavan UNRWA:n ja Punaisen Ristin Kansainvälisen Komitean (ICRC) yleisavustukset.
Humanitaarisen avun tuloksellisuutta seurataan humanitaarista apua antavien avustus- järjestöjen omien tuloksellisuutta arvioivien tunnuslukujen avulla.
15.5.2008 16:35 Sivu 20
6. Kehitysyhteistyön suunnittelu ja tukitoiminnot sekä kehityspoliittinen tiedotus Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 8 937 000 euroa.
Määrärahat kohdennetaan seuraaviin käyttötarkoituksiin: Kehityspoliittinen suunnitte- lu- ja tutkimustoiminta, kehitysyhteistyön henkilöstön koulutus- ja valmennustoimin- ta, kehitysviestintä ja kehityskasvatus, vapaaehtoisrahoitus OECD:n kehitysapukomi- tean alaiseen työhön sekä kehitysyhteistyön tietojärjestelmien ja muun kehitysyhteis- työhallinnon kehittämiseen.
7. Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus
Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 2 000 000 euroa.
Määrärahat kohdennetaan kehitysyhteistyön sisällön, laadun ja hallinnollisten toimin- tatapojen sekä varainkäytön tehokkuuden ja tarkoituksenmukaisuuden vahvistamisek- si.
8. Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle, Kehitysyhteistyön Palvelukeskukselle (KePa) ja kehitysyhteistyötiedotukselle
Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 83 700 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2009 jälkeisille vuosille yhteensä 109 095 000 euroa.
Tuesta enintään 70 % kohdennetaan kumppanuusjärjestöjen kautta ja loput muiden kansalaisjärjestöjen kautta. Tuki kehitysyhteistyötiedotukselle on tarkoitettu kansa- laisjärjestöjen Suomessa tapahtuvaan viestintään ja kehityskasvatukseen. Lisäksi voi- daan myöntää harkinnanvaraista tukea Suomen Unicefille, Suomen Unifemille ja Suomen Pakolaisavulle niiden kotimaassa harjoittamaan toimintaan enintään yhteensä 700 000 euroa vuonna 2009.
Kumppanijärjestöjen toiminnan tuloksellisuutta seurataan järjestöjen kehittämien vai- kuttavuutta ja tuloksellisuutta arvioivien tunnuslukujen pohjalta. Järjestöt raportoivat avun tuloksista ja tuotoksista. Kehitysyhteistyötuen käytön oikeellisuuden ja tuloksel- lisuuden seuranta perustuu vakiintuneisiin kansalaisjärjestöjen ja ministeriön välillä sovittuihin laadunvarmistuskäytäntöihin.
9. Korkotuki
Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 14 000 000 euroa. Lisäksi ehdotetaan, että uusia korkotukiluottoja saa vuonna 2009 hyväksyä enintään 100 000 000 euroa.
Korkotuen osuuden arvioidaan olevan yhteensä enintään 28 000 000 euroa.
Määrärahat kohdennetaan tukemaan kehitysmaiden taloudellista ja sosiaalista kehitys- tä OECD:n vientiluottoja ja korkotukiluottoja koskevan ns. konsensussopimuksen mukaisesti. Kehitysmaihin myönnettävistä korkotukiluotoista on säädetty Suomen laissa (1114/2000).
Määrärahaa käytetään myös myönnettyjen luottojen käytön seurantaan ja valvontaan sekä uusien hanke-esitysten valmisteluun ja arviointiin, hankkeisiin liittyvään tekni- seen apuun ja erityisissä tapauksissa luottoon liittyvän takuumaksun tukemiseen.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Kehitysyhteistyöhallinnon vahvistaminen, siirto momentille 24.01.01 -4 113 Finnfundin osakepääoman korottaminen, siirto momentille 24.30.88 -15 000
Tasokorotus 6 250
Muut muutokset 88 500
Yhteensä 75 637
Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 4 113 000 euroa kehi- tysyhteistyön operatiivisten määrärahojen kasvun vaikutuksena kehitysyhteistyöhal- linnon menoihin. Summa vastaa 5 % operatiivisten määrärahojen kasvusta. Kehitys- yhteistyöhallinnon vahvistamiseksi tarvittavien määrärahojen mitoitusta tullaan tarkis- tamaan vuoden 2009 aikana.
2009 talousarvio 730 987 000 2008 talousarvio 667 850 000 2007 tilinpäätös 582 468 000
88. Finnfundin (Teollisen yhteistyön rahasto Oy) pääoman korottaminen - (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 15 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää Finnfundin (Teollisen yhteistyön rahasto Oy) uusien osakkei- den merkisemisestä valtiolle aiheutuvien menojen maksamiseen.
S e l v i t y s o s a : Momentin määräraha on siirtoa momentilta 24.30.66.
2009 talousarvio 15 000 000 2008 talousarvio 15 000 000
(50.) Lähialueyhteistyö
S e l v i t y s o s a : Luku ehdotetaan siirrettäväksi luvuksi 24.20 ja sen momentti 66 siir- rettäväksi momentiksi 24.20.66.
90. (24.99, osa) Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot S e l v i t y s o s a :
Kioton joustomekanismit
Tavoitteena on vahvistaa Suomen toimintaa kansainvälisessä ympäristöpolitiikassa, mihin pyritään mm. toteuttamalla Kioton pöytäkirjan joustomekanismeja kehitys- ja muissa maissa. Ulkoasiainministeriö huolehtii ns. puhtaan kehityksen mekanismin kautta hankittavista päästövähenemistä hallituksen energia- ja ilmastopoliittisen stra- tegian mukaisesti.
Etyj-puheenjohtajuus
Suomi toimii vuoden 2008 puheenjohtajuutensa jälkeen Euroopan turvallisuus- ja yh- teistyöjärjestön, Etyj, troikkajäsenenä vuonna 2009. Tavoitteena on Suomen Etyj- puheenjohtajuuden jälkiseuranta ja troikkajäsenyyden onnistunut tehokas toteutus.
01. (24.99.01) Euroopan parlamentin jäsenten palkkaukset (arviomääräraha) Momentille myönnetään 1 154 000 euroa.