Lektio
Susanna Laamanen
Suomirockin
matkailutarinoiden
rakentuminen 1985–1999:
Historiaa, ajankuvaa ja universaaleja tunteita
Aloittaessani suomirockin matkailutee- maisia lauluja käsittelevää väitöskirjaani kirjoitin, kuinka 1900-luvun alkuvuosi- kymmeninä laulut rakensivat mieli kuvia kaukaisista maista. Ne kertoivat tarinoi- ta eri maiden ihmisistä ja loivat sanojen ja sävelten avulla ympäristön kuvauksia paikoista, jotka olivat vielä suurimmal- le osalle suomalaisista ennen kokemat- tomia. Tutkimuksessani kirjoitin myös, kuinka kansainvälinen matkailu kas- voi vuosikymmenten kuluessa: kuinka suomalaiset ottivat etelän lomien ensi- askeleita 1960- ja 1970-luvuilla, ja kuin- ka tutkimukseni vuosikymmeninä, 1980–1990- luvuilla, matkailu arkipäi- väistyi – laulujen kohteet olivat usein myös itse koettuja.
Tutkimusta tehdessäni ajattelin kan- sainvälisen matkailun jatkavan omal- la kasvu-urallaan, kunnes väitöskirjaa
viimeistellessäni huomasin tutkimus- aineistoni olevan erityisen ajankohtai- nen: Maailmaan oli tullut globaali pan- demia, joka seisautti kansainvälisen mat- kailun monilta osin. Helsingin Sanomien Kuukausiliitteessä julkaistiin 3.10.2020 kirjoitus otsikolla: ”Jossakin on maa:
Suomalaiset ovat aina kaivanneet jon- nekin muualle. Koronaviruspandemia estää nyt matkailun, mutta tutut laulut vievät meidät joka päivä aavan meren tuolle puolen.”
Lehtikirjoituksessa annettiin kap- palesuosituksia, joiden mukana voi- si hetkeksi matkustaa Suomen rajojen ulko puolelle. Pandemian ja matkustus- rajoitusten myötä populaarimusiikin tarjoamista mielenmatkoista tuli jälleen portti matkailun maailmaan. Tänä päi- vänä laulujen tarinoissa ja paikoissa on tuttuutta. Ne eivät ole enää samalla ta- voin kaukaisia, kuviteltuja ja eksoottisia kuin sata vuotta sitten, mutta ne tarjoavat yhä pakoa arjesta, haaveita, muistoja ja tarinoita matkailuilmiöstä, joka on osa nyky kulttuuria ja osa monen arkipäivää.
Oma matkailututkimuksen oppiai- neeseen paikantuva koulututukseni ja lauluntekijän taustani johdattivat minut kulttuurintutkimuksen ja populaarimu- siikin tutkimuksen pariin sekä suomi- rockin matkailutarinoita käsittelevään väitöskirjatyöhön.
Suomirockin matkailutarinoiden tutkimus ja merkitys
Matkailuteemaiset laulut välittävät käsi- tyksiä liikkeellä olon tarpeesta, vieraista paikoista ja ihmisistä. Ne toimivat haa- veiden, kokemusten ja muistojen kiele- nä. Ne rakentavat ja uusintavat tarina- malleja ja kerrontatapoja kansainväli- sestä matkailusta ja suomalaisten roolis- ta siinä. Näiden laulujen tutkimus tuot- taa kiinnostavaa ja tärkeää tietoa musii- kin roolista matkailukuvausten välittä- jänä eri vuosikymmeninä ja eri genreis- sä. Väitöskirjassani nostan esiin tämän kiinnostavan aiheen ja annan äänen suo- mirockille, joka kulttuurihistoriamme osana on myös tärkeä tutkimuskohde.
Tieteidenvälisen tutkimuksen avulla ra- kensin uutta tietoa matkailun ja suomen- kielisen rocklyriikan välisestä yhteydes- tä ja populaarimusiikin tarinamalleista.
Tutkimuksessa matkailuilmiötä lä- hestytään erilaisten käsitteiden avulla.
Suomirockilla on kuitenkin vapaus ker- toa matkateemaisia tarinoita ilman mat- kailuelinkeinon ja tilastoinnin tarpeisiin luotuja virallisia määritelmiä. Matkailun määritelmä ei ole myöskään matkailu- tutkimuksessa selkeä, ja voidaan kysyä mikä kaikki voidaan laskea matkailuksi.
Miten käsittelemme kirjojen, elokuvien tai laulujen myötä tapahtuvaa mieliku- vituksellista matkailua tai nykypäivän
virtuaalimatkailua? Liikkeellä olon ta- poja on paljon, jolloin matkailun ja mat- kailijan määritelmät vaihtelevat tilanne- kohtaisesti. Tutkimuksessani keskityn kansainväliseen vapaa-ajanmatkailuun, mutta ymmärrän samalla laulujen tiuk- koja teoreettisia määritelmiä pakenevan luonteen.
Liikkuvuuden tutkimus on ollut pin- nalla 2000-luvun alkuvuosista asti, ja matkailu on osa liikkuvuuden maailmaa.
Tutkimuksessani käsittelen liikkuvuutta matkailun ja musiikkikappaleiden näkö- kulmista. Liikkuvuus on läsnä musiikis- sa monitasoisesti, sillä musiikin tuotta- mat matkailun mielikuvat liikkuvat niin ihmisten välillä kuin ajallisesti; ne liik- kuvat esittäjältä kuulijalle ja vuosikym- menestä toiseen. Julkaistun musiikin matkailutarinat siirtyvät eri formaateis- sa aina uusille vuosikymmenille ja uu- sien ihmisten kuultaviksi. Ajattelen suo- mirockin matkailukuvausten tarinallis- tavan moninaisia liikkuvuuden muoto- ja, jolloin aineiston kappaleet kietoutu- vat osaksi laajaa liikkuvuuden verkostoa.
Tutkimukseni pääaineisto sisälsi 20 suomenkielistä kappaletta viideltätois- ta eri artistilta ja yhtyeeltä sekä tausta- aineiston, joka sisälsi 47 tutkimustee- maa sivuavaa kappaletta. Artistien ja yh- tyeiden musiikilliset tyylit vaihtelivat niin punkin, iskelmän kuin jazzin sävy- jen myötä, mutta yhteisenä nimittäjänä
pidän niiden kuulumista suomirockin historiaan. Tutkimuksessani analysoin vuosien 1985–1999 suomirockia ja sen ulkomaanmatkailua kuvaavia sanoituk- sia matkailijatyypin, matkakohteen ku- vauksen ja matkailun affektiivisuuden näkökulmista. Tutkimusaineisto alkaa 1980-luvun puolivälistä, jolloin suomi- rock eli kultakauttaan, ja päättyy uuden vuosituhannen kynnykselle, aikaan, jol- loin raskas rock ja naisrokkarit nousivat listojen kärkeen. Myös matkailun puo- lella suomalaisten ulkomaanmatkailu eli vahvaa kasvuvaihetta 1980-luvun puo- livälissä ja alkoi jälleen kehittyä 1990- luvun laman jälkeen monimuotoistuen uuden vuosituhannen myötä. Tämä aikavälin rajaus avasi kiinnostavan aika- ikkunan niin suomirockin kuin matkai- lun näkökulmasta.
Tutkimuksessani halusin nostaa esiin suomirockin äänen, sen kappaleet.
Ensisijaisesti analysoin laulujen lyriik- kaa, mutta samaan aikaan tarkastelin ta- rinoiden kerrontakontekstia, säveliä, so- vitusta ja laulutapaa käyttäen runo- ja musiikkianalyysin työkaluja. Matkailu- markkinointi luottaa mielikuvien voi- maan ja samalla tavoin musiikki raken- taa mieliimme kuvia eri maista, matkai- lijoista ja matkailun muodoista. Mie- lessämme on mentaalisia karttoja, joi- ta hyödynnämme kuunnellessamme musiikin matkailuteemaisia kappaleita.
Meillä ihmisillä on Aristoteleen mime- siksen mukaisesti kyky kuvitella asioita:
sanojen, sävelten ja esittämistavan mer- kitysten avulla saamme luotua visuaali- sen maiseman. Merkitykset rakentavat laulujen tarinaa ja mielikuvia.
Tutkimukseni sisältö ja jaottelu ra- kentuivat metaforiseen ajatukseen mu- siikkikappaleista postikortteina, sillä musiikki omaa postikorttien kaltaisen luonteen matkailun maailmaa koskevan kuvaston luomisessa ja kollektiivista ta- juntaa heijastavana populaarikulttuu- rin tuotteena. Lauletuissa, tarinallisis- sa musiikkikappaleissa sanoilla on vah- va merkitys viestin välittämisessä. Suo- mirockin kappaleilla on mahdollisuus kertoa jotain meistä ja maailmasta, ta- voistamme hahmottaa ja representoida ympärillä olevaa maailmaa sekä ihmisiä – sanoittaa niitä tarinoiksi ja ajatuksiksi.
Johtopäätöksiä: matkailijatyyppi, matkakohteen kuvaus, matkailun affektiivisuus
Tutkimukseni lyriikoiden matkailijat ja- kaantuivat juhliviin turisteihin ja loma- matkailijoihin sekä nomadeihin, jotka jatkavat suomalaisen populaarimusii- kin kulkuriteemaa. Kun miehiset turisti- karnevaalit liittyivät erityisesti Viroon, Venäjään ja Thaimaahan, niin nomadi- ja kulkurihengessä kulkevat matkailijat
suuntasivat tarinoissa Länsi-Euroopan kaupunkeihin tai kaukomaille. Matkai- lijatyypin ja kohdevalintojen yhteys oli hyvin vahva. Aiemmin mainitsemassa- ni Helsingin Sanomien Kuukausiliitteen kirjoituksessa esiteltiin 12 erilaista toi- mituksen kokoamaa matkailuteemais- ta Spotify-soittolistaa. Nämä soittolistat tarjoavat mielenmatkoja suomenkielisen musiikin avulla esimerkiksi kaupunki- lomille, rantalomille, aktiivilomille ja kiertomatkoille. Myös travellereille on oma listansa tarjolla. Näiden soittolis- tojen paljous kertoo matkailuilmiön laa- juudesta ja monipuolisuudesta, mutta toisaalta ne osoittavat myös matkailun stereotypiat.
Matkailu on täynnä mielikuvia ja ste- reotypioita eri maista ja erilaisista mat- kailijoista. Nämä tyypitykset näkyivät myös suomirockin tarinoissa. Lopul- ta matkailutarinoiden keskiöön nousi laulujen puhuja, joka paljasti matkailun luonteen. Matkailutarinoissa oli lopulta kyse ihmisenä olemisesta: omasta osasta Suomessa ja koko maailmassa. Matkailu oli näiden kysymysten näyttämö. Liik- keellä olo oli matkailullista pyhiinvael- lusta – niin karnevalismia kuin syvem- piä pohdintoja sisältävää.
Tutkimukseni yhteenvedossa hyö- dynsin Aristoteleen retorisia ulottu- vuuksia, vaikuttamisen keinoja. Kap- paleissa laulujen eetos, esittäjän vakuut-
tavuus, näkyi matkailutarinoiden tyy- lissä, joka oli uskollinen kunkin artistin tai yhtyeen omalle ilmaisulle. Popedan miehinen perusrock ja karnevaalihenki- set idänmatkat sopivat juuri Popedalle, ja nomadin elämä eksistenssin pohdin- toineen kuului luontevasti Pelle Miljoo- nalle. Matkailuilmiön moninaisuus an- taa jokaiselle lauluntekijälle mahdolli- suuden omanlaisen tarinan hyödyntä- miseen.
Matkailutarinoiden paatos näkyi lau- lujen tavoissa käyttää hyväkseen matkai- luun liittyviä tunteita, joihin kuulijan on helppo samaistua. Tarinoista välittyvät affektit ja emootiot syntyivät, kun laulu- jen matkailija kohtasi ympäröivän maail- man sekä oman elämäntilanteen. Sanoi- tusten tunnevaikutusta lisättiin musii- killisilla elementeillä ja esittämistavoil- la. Molli lisäsi kaihon tuntua ja aggres- siivinen laulutapa matkailijan ärsyynty- nyttä olotilaa.
Laulujen logos-elementeissä luotet- tiin tuttuihin tarinoihin ja ympäristön merkkeihin. Tuttuudella kuulija saadaan nopeasti sisälle laulun tarinaan. Stereo- tyyppiset maskuliiniset turistimatkat tai perheen autoloma nojaavat populaari- kulttuurissa jo kerrottuihin tarinoihin sekä todellisiin matkailutyyppeihin.
Eri maiden ja kaupunkien luonto, histo- ria ja tunnetut maamerkit Eiffel-tornista sfinksiin olivat lauluissa matkailun pe-
ruskuvastoa. Samalla tavoin suomi- rockiin upotetut viitteet eri musiikki- kulttuurien rytmeistä, melodioista ja soittimista olivat yksi – ja populaarimu- siikissa paljon käytetty – keino johdattaa kuulija pois kotimaasta. Orienttiin viit- taavat sävelkulut, itäinen eksotiikka ja mystisyys, latinalaisrytmit, afrikkalai- nen rummutus ja Tyynenmeren alueen musiikkiin viittaava pehmeän keinuva rytmi olivat aineiston suomirockissakin käytettyjä tapoja siirtää kuulija toiseen maahan ja musiikkikulttuuriin. Kappa- leissa käytettiin myös paikkaa kuvaavia äänimaisemia siirtämään kuulija halut- tuun ympäristöön. Vieraskielinen puhe ja soittimet kuvasivat arkipäivää Chiles- sä, ja virkailijoiden kuulutukset ja huma- laisen matkailijan puhe olivat merkkejä lentokentästä ja turistikarnevaalin alka- misesta.
Suomirockin matkailutarinoiden paikat ovat todellisuuden tulkintoja.
Kaupungit ja maat ovat olemassa, mutta lauluissa ne ovat tarinoiden näyttämöitä, jotka on rakennettu laulua varten. Lau- luntekijä ei välttämättä ole käynyt koh- teessa, vaan kirjoitettu ympäristö on luo- tu mielikuvien avulla. Tämä voi olla yk- si syy, miksi aineiston kappaleista suurin osa vierailee yleisesti tunnetuissa mat- kakohteissa. Näiden kohteiden valinta auttaa myös kuulijaa saamaan nopeasti kiinni paikasta ja sen maisemasta. Eni-
ten lauluissa liikuttiin Euroopan tutuissa kohteissa. Esimerkiksi Viro on helposti ymmärrettävä määränpää suomalaisille, ja mielikuvat maasta suomalaisine mat- kailijoineen ovat oivaa tarinamateriaa- lia. Tutkimuksen tausta-aineisto osoit- ti kuitenkin, kuinka eri maat ovat näky- neet laajasti 1980–1990-lukujen suomi- rock-kappaleissa, mutta matkailuteema pienentää selkeästi kohdevalikoimaa ste- reotyyppisiin matkakohteisiin.
Tunteet
Vapaaehtoinen matkaan lähtö tarvitsee jonkin voiman, joka työntää pois. Aineis- ton analyysissä osoitin, kuinka kotimaan olot olivat vahva liikkeelle saava voima työväenluokkaa ja työttömiä matkaili- joita kuvaavissa kappaleissa. Arki Suo- messa oli yksinäistä, köyhää ja toisteis- ta. Loma tuo hetken helpotuksen arkeen ja on pakoa kotimaan elämästä. Eskapis- min halu ja toiseen identiteettiin siirty- minen näkyivät myös positiivisina koh- dekuvina. Espanja näyttäytyi romantti- sena ja vetovoimaisena kohteena nuorel- le suomalaistytölle Tarharyhmän stereo- tyyppisessä matkatarinassa Carlos (suo- malaistytön traaginen rakkaustarina Es- panjassa).
Nomadisissa, kulkurisävyjä omaa- vissa matkailutarinoissa lähtöön liittyvät affektiiviset syyt eivät näkyneet selkeäs-
ti, mutta rivien välistä oli luettavissa posi- tiivisia tunnesävyjä, jotka liittyivät unel- miin sekä muutoksen ja seikkailun odo- tukseen. Toinen merkittävä ryhmä ker- toi liikkeelle lähdön sanottamattomis- ta syistä, sisäisestä levottomuudesta, pa- kosta lähteä. Seikkailunhalu ja romant- tiset unelmat veivät lyriikoiden matkai- lijoita Aasiaan, Etelä-Amerikkaan ja Eu- roopassa esimerkiksi Ranskaan.
Sanoitukset toivat esiin ajatuksen matkasta elämän metaforana. Matkai- lun määreet syyn, keston, matkailijatyy- pin ja matkustustavan suhteen eivät ol- leet keskiössä. Matka on kuin elämä risti- riitoineen, risteyksineen, monine tuntei- neen ja tapahtumineen. Matkailu ja vie- raan kulttuurin kohtaaminen ovat hyvä konteksti elämän pohdinnoille. Toisaal- ta näiden kappaleiden sisällön voi näh- dä myös postmoderniin aikaan kuulu- vana liikkeellä olona. Erityisesti Tommi Läntisen musiikista piirtyi esiin liik- keellä olon tarve ja eksistenssiin liittyvät pohdinnat. Myös Pelle Miljoona maail- mankansalaisena esitti oman matkailu- tarinansa tämän teeman kautta: paikal- leen ei voi jäädä, vaan matka jatkuu ai- na uudestaan.
Humanistisessa ja yhteiskuntatie- teellisessä tutkimuksessa on ollut vii- me vuosikymmeninä kasvava kiinnos- tus tunteita kohtaan. Liikkeellä olo on hyvin affektiivista: se on kohtaamista
niin maailman kuin itsensä kanssa. Ai- neiston analyysissä osoitin, kuinka suo- mirockin matkailutarinat olivat lopulta tarinoita rakkaudesta, yksinäisyydestä ja pettymyksistä. Aineiston kappaleissa se- koittuvat fakta ja fiktio, mutta kohteiden todellinen olemassaolo, matkailutarinoi- den tuttuus sekä laulun matkailijoiden universaalit emootiot antoivat näille to- dellisuuden tulkinnoille pop-sosiologi- sen ulottuvuuden. Kappaleiden matkai- lutarinoiden tunnekokemukset jakaan- tuivat eksistenssiin liittyviin pohdintoi- hin, levottomuuden tunnesävyihin, he- donismiin ja karnevaaliriemuun, petty- mykseen sekä rakkauteen ja yksinäisyy- teen.
Matkailu on mielikuvateollisuutta monella tapaa ja matkailuelinkeino pyr- kii välttämään negatiivisia mielikuvia ja negatiivisten affektien syntyä, mutta ih- misten omat tarinat ja populaarikulttuu- ri voivat tuoda niitä esiin. Tämä näkyi ai- neiston kappaleissa. Suomirock toi esiin myös matkailijan pettymykset. Petty- myksen tunnekokemukset liittyivät ai- neiston kappaleissa usein rakkauteen ja yksinäisyyteen. Toisin sanoen yksinäi- syys johtui usein nimenomaan rakkau- den aiheuttamista pettymyksistä. Puo- let aineiston kappaleista käsitteli yksi- näisyyttä. Yksinäisyys liittyi niin mat- kalle lähdön syihin kuin matkalla koet- tuihin tunteisiin. Suomalaisissa iskel-
missä yksinäisyys-teema on ollut hyvin käytetty laulunaihe vuosikymmenestä toiseen. Teema jatkui suomirockin mat- kailutarinoissa todellisuuden tulkintoi- na. Aineiston ajankohtana matkailu oli jo arkipäiväisempää aikaisempiin vuosi- kymmeniin verrattuna ja tämä on voi- nut lisätä tunteista kertomista matkailu- teemaisten laulujen avulla. Ajankohta ja genre, suomirock, ovat voineet myös laa- jentaa kerronnan tapoja.
Suomirockin tekijät hyödynsivät il- maisussaan niin iskelmän romanttista kuvausta eksotiikalla täydennettynä kuin rockin arkipäiväisempää ja suorem- paa ilmaisua. Matkailuteemaisten laulu- jen tutkiminen tuo esiin matkailun mer- kittävän roolin maailmassa ja ihmisten elämässä. Aineistoni matkailuteemaisiin kappaleisiin kietoutuu monta asiaa, jot- ka piirtyivät esiin tulkinnan myötä. Näi- tä olivat yhteys suomalaisen populaari- musiikin historiaan ja laulujen matkai- luteemaisiin sisältöihin, ajankuva, uni- versaalit tunnekokemukset, kuten rak- kaus, yksinäisyys ja pettymys, eksistens- sin käsittely matkalla olon avulla sekä matkailutarinoiden, maakuvien ja mat- kailijatyyppien uusintaminen ja rakenta- minen. Tulevaisuudessa on kiinnostavaa tutkia, näkyvätkö esimerkiksi ilmaston- muutos tai globaalit pandemiat lauluissa.
Lopuksi esitän otteet kahdesta eri-
tyyppisestä aineistoni laulusta. Ensim- mäisenä Miljoonasateen Ikäväni Tallin- naan (1993, san. Heikki Salo):
Korvauksia tuhlaamaan Suomenlahden taa.
Mä ja Harri lähdettiin, kun ei keksitty muutakaan.
Me mentiin Viru-hotelliin ja pantiin pelti kii,
katos, korvausrahat Tallinnassa riittää eliittiin.
Toisena esimerkkinä Pelle Miljoonan Puerto Montt (1992, san. Pelle Miljoo- na):
Muistan kävelyt tuulisella rannalla, maan värähtelyn yössä etelän.
Yksinäisen valaan itkun utuisella ulapalla,
se oli kärsinyt mua paljon enemmän.
Mua ei vaivannut mikään, en kaivannut ketään, ei kiire minnekään, en voinut jäädä sinnekään.
Teksti perustuu FT Susanna Laamasen väitöskirjasta Suomirockin matkailutarinoi- den rakentuminen 1985–1999 laadittuun lektioon, joka on esitetty väitöstilaisuudes- sa 5.2.2021 Itä-Suomen yliopistossa.
