Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S K A I N U U N
PÄÄTÖS
Annettu julkipanon jälkeen 20.12.2006
Dnro: KAI-2005-Y-2
ASIA
Päätös ympäristönsuojelulain 35 §:n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka kos- kee Vuolijoen kunnan kirkonkylän ja Otanmäen alueen jätevesien käsittelyn jatkamista olemassa olevilla jätevedenpuhdistamoilla sekä puhdistettujen jätevesien johtamista ny- kyisille purkupaikoille. Kirkonkylän jätevedenpuhdistamon jätevedet johdetaan puhdis- tuksen jälkeen Vuolijokeen. Otanmäen jätevedenpuhdistamon jätevedet johdetaan puh- distuksen jälkeen Pieni Luodejokeen.
HAKIJA Vuolijoen kunta Rantatie 1 88270 Vuolijoki
Yhteystiedot: Kunnanvirasto, puhelin (08) 6155 511
LUVAN HAKEMISEN PERUSTEET
Ympäristönsuojelulain 28 §:n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 13 a- kohdan mukaan ympäristölupa on oltava puhdistamolla, joka on tarkoitettu asukasvas- tineluvultaan vähintään sadan henkilön jätevesien käsittelemiseen.
HAKEMUKSEN VIREILLETULO JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Hakemus on pantu vireille Kainuun ympäristökeskuksessa 3.1.2005 toimitetulla hake- muksella. Ympäristönsuojeluasetuksen 6 §:n 12e-kohdan perusteella lupahakemus käsi- tellään ympäristökeskuksessa, kun kysymyksessä on vähintään asukasvastineluvultaan 100 henkilön jätevesien käsittelemiseen tarkoitettu puhdistamo.
TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT
Otanmäki
Pohjois-Suomen vesioikeus (nyk. Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto) on 24.2.1988 antamallaan päätöksellä (nro 10/88/III) myöntänyt Rautaruukki Oy:lle luvan Otanmäen taajaman asumajätevesien ja erikoisvaunutehtaan prosessi- ja saniteettivesien johtami- seen Pieneen Luodejokeen Vuolijoen kunnassa. Päätöksessä määrätään, että Otanmäen taajaman asumajätevedet ja erikoisvaunutehtaan saniteettijätevedet on johdettava avo- ojassa kaivoksen jätevesien käsittelyä varten rakennettuun jätevesialtaaseen. Jätevedet on esikäsiteltävä konevälpän tai muun vastaavan tehokkaan esikäsittelylaitteen avulla.
Pohjois-Suomen vesioikeus on 20.12.1996 antamallaan päätöksellä (Dnro 129/95/2) myöntänyt Vuolijoen kunnalle luvan Otanmäen taajaman puhdistettujen jätevesien joh- tamiseen Pienen Luodejoen ja Vimpelinjoen kautta Oulujärveen. Päätöksessä määrätään Otanmäen taajaman ja vaunutehtaan talousjätevedet johdettavaksi viemärinä toimivassa avo-ojassa kaivoksen jätevesien käsittelyä varten rakennettuun jätevesialtaaseen. Ennen avo-ojaan johtamista jätevedet on esikäsiteltävä mekaanisesti. Luvan saaja on määrätty rakentamaan uudet asianmukaiset esikäsittelylaitteet vuoden 1998 loppuun mennessä.
Edellinen vesioikeuden päätös kumottu muilta osin, paitsi lupamääräys 7 on jäänyt voi- maan. Vesioikeus on määrännyt luvan haltijan tekemään luvan tarkistamista varten ha- kemuksen vuoden 2004 vuoden loppuun mennessä, mikäli luvan saaja jatkaa jätevesien johtamista vesistöön vuoden 2004 jälkeen.
Vuolijoen kirkonkylä
Pohjois-Suomen vesioikeus on 25.2.1985 antamallaan päätöksellä (nro 4/85/III) myön- tänyt Vuolijoen kunnalle luvan kirkonkylän asumajätevesien ja purkuputken rakentami- seen. Lupaehdoissa määrätään, että jätevesien käsittelemistä varten on 30.6.1986 men- nessä otettava käyttöön uusi asianmukainen rinnakkaissaostuslaitos tai saavutettavan puhdistustuloksen osalta vähintään sitä vastaava puhdistamo taikka laajennettava ja te- hostettava nykyinen puhdistamo mitoitukseltaan uutta vastaavaksi. Vesioikeus on mää- rännyt luvan haltijan tekemään luvan tarkistamista varten hakemuksen vuoden 1994 vuoden loppuun mennessä
Pohjois-Suomen vesioikeus on luvan tarkistamisen yhteydessä 9.10.1995 antamallaan päätöksellä (Dnro 156/94/2) myöntänyt Vuolijoen kunnalle johtaa kirkonkylän puhdis- tamolta käsitellyt jätevedet vanhalle purkupaikalle. Vesioikeus jätti voimaan edellisen lupapäätöksen lupaehtoja 1 ja 2 koskevat määräykset jäteveden puhdistamosta ja purku- putkesta.
TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Laitosten sijainti ja kaavoitustilanne
Molemmat laitokset sijaitsevat Vuolijoen kunnan alueella.
Otanmäki
Otanmäen jätevedenpuhdistamo sijaitsee Vuolijoen kunnan alueella Otanmäessä. Jäte- vedenpuhdistamon sijaintialueella ei ole kaavaa. Puhdistamon lähellä sijaitsee rakennus- kaavoitettu Vuolijoen kunnan Otanmäen taajama. Laitos ei sijaitse luokitetulla pohja- vesialueella eikä alueella ole pohjaveden muodostumisaluetta. Jätevedenpuhdistamo si- jaitsee vanhan Rautaruukki Oyj:n vanhan kaivoksen alueella.
Jätevedenpuhdistamo sijaitsee usean eri tilan alueella, 18:75, 18:74, 18:73, 15:80, 15:83, 15:62 ja 15:57. Vuolijoen kunnan omistamalla tilalla 15:57 sijaitsee lintuvesiallas, jonka alueella Vuolijoen kunta on tehnyt päätökset metsästyskiellosta. Puhdistamolle johde- taan Otanmäen taajaman yhdyskuntajätevedet sekä puhdistamon vieressä sijaitsevan Talgo Oy:n tehtaan saniteettijätevedet. Puhdistamo sijaitsee n. 200 metriä tehdasraken- nuksesta ja Otanmäen taajaman keskuksesta n. 1 km luoteeseen päin. Lähin asuinkiin- teistö sijaitsee noin 800 metriä puhdistamolta.
Kirkonkylä
Kirkonkylän puhdistamo sijaitsee Vuolijoen kunnan kirkonkylän alueella. Jäteveden- puhdistamo sijaitsee kirkonkylän asemakaava-alueella, jonka kaavan kunta on vahvista- nut v. 1985. Puhdistamon alue on merkitty kaavaan jätevesien puhdistuspaikaksi (EJ).
Laitos sijaitsee tiloilla RN:o 1:60 ja 1:133.
Laitos sijaitsee lähellä kirkonkylän keskustaa ja lähimmät asuintalot sijaitsevat n. 300 metrin päässä puhdistamolta. Laitos ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella eikä lähei- syydessä sijaitse suojelualueita.
Vesialueen yleiskuvaus
Otanmäki, Vuottolahden alue
Pieni Luodejoesta vesi virtaa Vimpelinjokeen, joka laskee Oulujärven eteläosassa sijait- sevaan Vuottolahteen. Reitin pituus puhdistamon käsiteltyjen jätevesien purkupaikalta Vuottolahteen on noin 5 km.
Vuottolahti on kohtalaisen avonainen ja avautuu Oulujärven keskiosan Ärjänselälle.
Lahden leveys on itä-länsisuunnassa 3-6 km, lahden suualueen leveys on on 2 km, ja pi- tuus pohjois-eteläsuunnassa on noin 8 km. Lahden pinta-ala on noin 40 km2. Vimpelin- joen lisäksi Vuottolahteen laskevat Vuottojoki ja Mainuanjoki. Jokien valuma-alueiden pinta-alat ovat seuraavat: Vimpelinjoki 40 km2, Vuottojoki 106 km2 ja Mainuanjoki 256 km2. Lahdessa ei ole erillisiä syvänteitä. Vesisyvyys kasvaa suhteellisen tasaisesti ranta- alueilta lahden keskiosaa kohti siirryttäessä. Lahden keskiosassa pohjan muoto on varsin tasainen ja syvyys on noin 7-8 m.
Vuottolahden vedenlaatua seurataan osana Oulujärven vesistöalueen yhteistarkkailua.
Vuottolahden veden laadun käyttökelpoisuusluokitus oli vuosien 2000-2003 tutkimustu- losten perusteella hyvä, kuten koko Oulujärven alueella.
Kirkonkylä, Vuolijoki ja Ärjänselkä
Vedet virtaavat Vuolijoesta Oulujärven Ärjänselän eteläosaan Käkisaaren ja Selkänie- men muodostamaan lahteen. Lahti on melko avonainen ja syvenee tasaisesti ulommas Ärjänselälle siirryttäessä. Purkureitin pituus puhdistamon purkupaikalta Oulujärveen on noin 1,5 km.
Vuolijoen valuma-alueen pinta-ala on 297 km2 ja järvisyys 1,0 %. Vuolijoen arvioidut virtaamat ovat seuraavat:
- keskiylivirtaama (HQ) 62 m3/s - keskivirtaama (MQ) 3,6 m3/s
- keskialivirtaama (MNQ) 0,045 m3/s.
Vuolijoen vesi on ruskeaan ja humuspitoista. Vuolijoen yläjuoksulla veden laadun käyt- tökelpoisuusluokitus oli vuosien 2000-2003 tutkimustulosten perusteella välttävä ja joen alajuoksulla tyydyttävä. Ravinnepitoisuudet ovat kohtalaisesti kuormitetuille jokivesille tyypillisiä. Oulujärven veden väriluku on keskitasoa ja kokonaisfosforipitoisuus on lie- västi rehevälle järvelle ominainen. Oulujärvessä Vuolijoen edustalla veden laadun käyt- tökelpoisuusluokitus oli hyvä, kuten koko Oulujärven alueella.
Vesialueen käyttö, kalastus ja kalasto
Otanmäki
Vimpelinjoella ei harjoiteta vesiliikennettä tai uittoa. Jätevesien johtamisalueella ei käy- tetä pintavettä yleistä tarvetta palvelevaan vedenhankintaan. Yleisiä uimarantoja ei si- jaitse jätevesien purkupaikan alapuolisessa vesistössä Pieni Luodejoessa eikä Vimpelin- joessa.
Vuottolahden tärkeimmät käyttömuodot ovat ranta-asuminen, kotitarve- ja virkistyska- lastus ja avovesiaikana uinti.
Kirkonkylä
Kirkonkylän puhdistamon kuormituksella ei ole vaikutusta kalastoon tai kalastukseen.
LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta
Otanmäki
Otanmäen lammikkopuhdistamo on perustettu 1985 lopettaneen kaivoksen entisen teol- lisuusjätevesialtaan paikalle. Otanmäen taajaman ja Talgo Oy:n erikoisvaunutehtaan sa- niteettitilojen jätevedet johdetaan välppäyksen kautta tulokaivoon. Välppäyksessä jäte- vedestä poistetaan karkea kiintoaine ja tulokaivossa erotetaan jäteveden mukana kulkeu- tuva hiekka ja suuri osa kiintoaineesta. Erotetut kiintoainekset on viety kaatopaikalle.
Tulokaivosta vedet ohjataan viemärissä avo-ojaan, joka johtaa vedet edelleen kahteen
peräkkäiseen lammikkoon. Lammikoissa jätevesi puhdistuu hitaasti biologisen toimin- nan ja sedimentoitumisen tuloksena. Ennen lammikoita saniteettivesien virtaamat mita- taan. Vuonna 2003 kaatopaikalle viety lietemäärä oli 138 m3/d.
Vuolijoen kunnan on tarkoitus tulevaisuudessa pumpata Vuolijoen kirkonkylän ja Vuo- rokkaan jätevedet Otanmäen lammikkopuhdistamolle. Tätä varten Otanmäen lammikko- puhdistamolle on puhdistusprosessille suunniteltu tehostamistoimenpiteitä, joiden avulla puhdistustulos voidaan pitää nykyisellä tasolla lisääntyneestä kuormituksesta huolimatta.
Jätevesien johtamisen käsittelyn aikataulu Otanmäellä on seuraava:
- v. 2006
• kirkonkylän jätevedenpuhdistamon prosessiyksikoiden saneeraus - v. 2007-2008
• Otanmäen jätevedenpuhdistamon tehostettu tarkkailu
• Siirtoviemäri välille kirkonkylä-Otanmäki rakennussuunnittelu
• Siirtoviemäri välille kirkonkylä-Otanmäki toteutus - v. 2009-2010
• Otanmäen jätevedenpuhdistamon yleissuunnittelu
• Siirtoviemäri Kajaaniin yleissuunnittelu
• Uusi ympäristölupahakemus.
Puhdistamolle johdettavien kirkonkylän ja Vuorokkaan alueen jätevesien jälkeen Otan- mäen puhdistamon mitoitusarvot on arvioitu seuraavaksi:
- Asukasmäärä 1600
- Jätevesikeskivirtaama Qka 600 m3/d - Jätevesimaksimivirtaam Qmaks 3000 m3/d
- tuntimitoitusvirtaama qmit 50 m3/h eli 1200 m3/d - biologinen hapenkulutus, BHK7, ATU 80 kg/d
- Kokonaisfosfori 3,5 kg/d
- Kokonaistyppi 25 kg/d
Tehostamistoimenpiteinä tulokaivon jälkeen rakennetaan kaksi uutta esiselkeytyslam- mikkoa peräkkäin. Ennen varsinaista kosteikkoaluetta valuma-aluetta porrastetaan esi- selkeytyslammikoiden jälkeen siten, että kiintoaineen laskeutuminen tehostuu tässä vai- heessa. Nykyisiä kosteikkoja laajennetaan uuden jako-ojan avulla ja biologinen vaihe koostuu tehostamistoimenpiteiden jälkeen neljästä erillisestä kosteikkoalueesta ja kah- desta lammikkoalueesta.
Poistettavaa lietettä arvioidaan muodostuvan yhteensä noin 400 m3 vuodessa mukaan lukien tulokaivosta poistettava liete. Esiselkeytyslammikoista poistettava liete läjitetään kuivamaan altaan ulkopuolelle tai viedään suoraan kompostoitavaksi kaatopaikalle.
Kompostoitu liete käytetään viherrakentamiseen.
Kirkonkylä
Kirkonkylän jätevedet käsitellään v. 1987 bioroottorilaitokseksi muutetussa jäteveden- puhdistamossa, missä jätevesien käsittely perustuu bioroottoriprosessiin ja fosforin jäl- kisaostukseen alumiinipohjaisella saostuskemikaalilla. Puhdistamoa on saneerattu vuo- den 2006 alusta viiranauhan, bioroottoreiden ja suotonauhan osilta. Puhdistetut jätevedet
johdetaan Vuolijokeen, joka laskee Oulujärven Käkilahteen. Siivilöinnissä erotetut väl- pejätteet ja kuivattu liete on kuljetettu kaatopaikalle, missä liete on kompostoitu ja käy- tetty viherrakentamiseen. Lietteet kuljetetaan jatkossa Kajaanin Auralan kompostointi- kentälle. Vuonna 2003 kirkonkylän puhdistamolla kuivattu lietemäärä oli 272,5 m3, mis- sä on mukana myös vastaanotetut sakokaivolietteet. Sakokaivolietteitä ei vastaanoteta nykyisin puhdistamolle. Siivilöinnissä erotetut jätteet kuljetetaan kaatopaikalle. Lietettä syntyy nykyisin noin 20 TSt/a (kuiva-ainetonni).
Jätevedenpuhdistamon alkuperäiset mitoitusarvot ovat seuraavat:
- asukasvastineluku, AVL 1000 - Mitoitusvirtaama MQ 400 m3/d, - tuntimitoitusvirtaama qmit 35 m m3/h - biologinen hapenkulutus BHK7 80 kg/d
- kokonaisfosfori 4 kg/d
- kokonaistyppi 15 kg/d.
Kirkonkylän viemäriverkoston piirissä on 650 asukasta. Talouksien lisäksi viemäröintiin on liittynyt koulu, sairaala ja huoltoasema. Viemäriverkoston saneerauksen myötä kes- kimääräinen viemärivesimäärä on 2000-luvun alusta alkaen pienentynyt noin 40 %. Jä- tevedenpuhdistamolle tuleva keskimääräinen virtaama v. 2005 oli (MQ) 97 m3/d ja mak- simivirtaama 326 m3/d. Ohituksia ei ole jouduttu suorittamaan vuosien 2004-2005 aika- na. Vuonna 2003 ohitettiin 137 m3 jätevettä.
Puhdistamolla käytetään nestemäistä alumiinihydroksidikloridia fosforin jälkisaostami- seen. Alumiinikemikaalia annosteltiin vuonna 2003 keskimäärin 380 g/m3, mikä vastaa vuorokausikulutusta 35 kg/d. Lietteen kuivauksessa käytetään polymeeriä, jota varten puhdistamolla on oma polymeerin valmistus- ja annosteluyksikkö. Polymeerin kulutus vuonna 2003 oli 20 kg/a.
Puhdistamo on ollut 2000-luvulla matalasti kuormitettu sekä hydraulisesti että ainemää- rien osalta. Puhdistustulos v. 2005 olivat seuraavat:
- biologinen hapenkulutus BOD7 8 mg/l ja puhdistusteho 90 % - kokonaisfosfori P 0,4 mg/l ja puhdistusteho 92 %.
Kuormitusennusteet jatkoajalle vuoteen 2010 asti ovat seuraavat:
- keskimääräinen mitoitusvirtaama MQ 200 m3/d - tuntimitoitusvirtaama qmit 18 m3/d - biologinen hapenkulutus BHK7 25 kg/d ja - kokonaisfosfori P 1,1 kg/d.
Ennusteen mukaiset tulokuormat voidaan käsitellä nykyisellä prosessilla siten, että voi- massa olevat lupaehdot täyttyvät.
Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen
Jätevedestä erotettu välpejäte kuljetetaan kaatopaikalle.
Melu- ja hajuhaitat
Bioroottoriprosessi on hiljainen eikä aiheuta melua ympäristöön.
Hajuhaitat ovat rakennuksen sisään suljetussa biologisessa prosessissa vähäisiä. Sako- kaivolietteen vastaanoton lopettaminen on vähentänyt hajuhaittoja ja ympäristöön enti- sestään kuljetusten ja lietteen purun loppumisen myötä.
Toiminta häiriötilanteessa
Otanmäki
Konevälppä voidaan tarvittaessa ohittaa. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen vastaa laitoksen toiminnasta ja toiminnasta häiriötilanteissa. Mikäli vesistöön on joutunut tai uhkaa joutua poikkeavia päästöjä ilmoitetaan siitä Kainuun ympäristökeskukselle ja ym- päristönsuojelulautakunnalle. Vahinkojen torjumiseksi luvan haltija ryhtyy toimenpitei- siin välittömästi.
Kirkonkylä
Puhdistamolla käydään päivittäin suorittamassa käyttötarkkailua. Puhdistamonhoitaja täyttää käyttöpäiväkirjaa käyntien perusteella.
Otanmäen ja kirkonkylän puhdistamot ovat kaukovalvonnassa.
Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT)
Sakokaivolietettä ei oteta vastaan Otanmäen eikä kirkonkylän jätevedenpuhdistamoilla.
Vuolijoen kunta on saneerannut viemäriverkostoa 2000-luvun alussa, joten vuotovesien määrää on saatu vähennettyä. Keskimääräinen viemärivesimäärä on pienentynyt noin 40
% ja maksimivuorokausivirtaama yli 50 %.
Otanmäki
Otanmäen teollisuusjätevesialtaasta (lintuvesialtaasta) juoksutetun käsitellyn jäteveden keskimääräinen BHK7-pitoisuus oli vuonna 2002 ilman laimennusvaikutusta 13 mg/l ja puhdistusteho 90 %. Vuosina 2000-2004 puhdistamolta juoksutetun veden keskimääräi- nen BHK7-pitoisuus on ollut 3,0 mg/l ja kokonaisfosforipitoisuus 0,03 mg/l.
Otanmäessä lammikon pitkä viipymä mahdollistaa luonnonmukaisen ja tehokkaan jäte- vedenpuhdistuksen. Viipymä mahdollistaa puhdistetun jäteveden juoksutuksen lammi- kosta puhdistustuloksen kannalta edullisimpaan aikaan avovesikautena.
Kirkonkylä
Kirkonkylän puhdistamolla on saneerattu vuonna 2006 viiranauha, bioroottorit ja suoto- nauhapuristin. Vuosina 2002-2005 kirkonkylän jätevedenpuhdistamon keskimääräinen biologisen hapenkulutuksen puhdistusteho on ollut 88 % ja kokonaisfosforin 87 %.
Vuonna 2005 puhdistustehot ovat olleet 90 % (BHK7) ja 92 % (kok. P). Keskimäärin
puhdistamolta lähtevän jäteveden BHK7-pitoisuus on ollut 2002-2005 aikana 14 mg/l ja kokonaisfosforipitoisuus 0,9 mg/l. Vastaavasti vuonna 2005 BHK7-pitoisuus oli 8 mg/l ja kokonaisfosforipitoisuus 0,4 mg/l.
YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt vesiin
Otanmäki
Puhdistamolle tulevat jätevedet johdetaan esikäsittelyn jälkeen viemärinä toimivaan avo- ojaan, jota pitkin jätevesi johdetaan jätevesialtaan halki noin 12 ha:n laajuiselle kosteik- koalueelle ja sieltä edelleen noin 2 km2:n teollisuusjätevesialtaaseen II (lintuvesiallas).
Altaasta vedet juoksutetaan avovesikautena Pieni Luodejokeen. Juoksutusaika on ollut keskimäärin 25.5.-20.10. eli juoksutuspäiviä on ollut noin 145 vuodessa. Keskimäärin teollisuusjätevesialtaasta juoksutettu vesimäärä v. 2002 oli 526 330 m3.
Avo-ojaan valuvat myös erikoisvaunutehtaan jäähdytysvedet sekä koko lammikkopuh- distamon alueelle sade- ja sulamisvedet, jotka laimentavat jätevettä ennen sen johtamista vesistöön. Altaasta jätevedet johdetaan Pieni Luodejokeen avovesikauden aikana, jolloin haittavaikutukset vesistössä jäävät mahdollisimman vähäisiksi.
Vuoden 2002 jätevesien vesistökuormitus vastaa asukasvastineluvuilla (BHK7 70 g/as/d;
fosfori 4 g/as/d, typpi 15 g/as/d ja kiintoaine 105 g/as/d) laskien orgaanisen aineen (BHK7) osalta 61 henkilön, kokonaistypen osalta 49 henkilön, kokonaisfosforin osalta 120 henkilön ja kiintoaineen osalta 14 henkilön puhdistamattomia jätevesiä. Vastaavasti, kun lasketaan vesistökuormitus avovesikautta vastaavalla aikajaksolla eli 6 kk:n aikavä- lillä, saadaan kuormitusarvoiksi orgaanisen aineen (BHK7) osalta 61 henkilön, kokonais- typen osalta 49 henkilön, kokonaisfosforin osalta 120 henkilön ja kiintoaineen osalta 14 henkilön puhdistamattomia jätevesiä.
Kirkonkylä
Jätevedet käsitellään biologis-kemiallisella puhdistamolla, jossa orgaanista ainesta ja ra- vinteita poistetaan bioroottoreilla ja fosforin poistoa tehostetaan jälkisaostamalla alumii- nipohjaisella kemikaalilla. Puhdistamolta käsitellyt jätevedet johdetaan viemäriä pitkin Vuolijokeen. Purkureitin pituus puhdistamolta Oulujärveen on noin 1,5 km.
Puhdistamolta Vuolijokeen johdettu vuosien 2002-2005 keskimääräinen vesistökuormi- tus vastaa asukasvastineluvuilla (BHK7 70 g/as/d; fosfori 4 g/as/d, typpi 15 g/as/d ja kiintoaine 105 g/as/d) laskien orgaanisen aineen (BHK7) osalta 20 hengen, kokonaisty- pen osalta 253 hengen, kokonaisfosforin osalta 25 hengen ja kiintoaineen osalta 38 hen- gen puhdistamattomia jätevesiä.
TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus pintavesiin
Otanmäki
Puhdistamolta käsitellyt jätevedet johdetaan vesistöön teollisuusjätevesialtaan (lintu- vesiallas) kautta, jonka tilavuus on noin 3 milj. m3 ja jossa viipymä on noin 2 vuotta. Al- taassa tapahtuu puhdistumista, jossa vaikuttavia prosesseja ovat ravinteiden sedimentoi- tuminen pohjasedimenttiin, orgaanisen aineen hajoaminen, epäorgaanisten typpiyhdis- teiden denitrifikaatio ja suolistoperäisten bakteerien kuoleminen. Lisäksi sade- ja valu- mavedet laimentavat jätevettä. Lintuvesialtaasta alapuoliseen vesistöön virtaama on vuo- sina 1996-2003 ollut keskimäärin noin 888 000 m3/a. Otanmäen puhdistamolla käsitelty- jen jätevesien virtaama altaaseen on noin 170 000 m3/a, mikä vastaa noin 19 %:n osuutta altaan koko virtaamasta.
Vuosien 2000-2002 ja 2004 tarkkailun perusteella lintuvesialtaasta alapuoliseen vesis- töön lähtevän veden pitoisuudet ovat olleet keskimäärin seuraavia:
- BHK7 3 mg/l - Kok. P 30 ug/l - kok. N 780 ug/l - kiintoaine 1,2 mg/l.
Lintualtaasta lähtevän veden laatu ei merkittävästi poikkea Vimpelinjoen veden laadusta.
Pitkä viipymä lintuvesialtaassa parantaa lähtevän veden laatua ja pienentää siten vesistö- kuormitusta. Tulevaisuudessa jätevesikuormitus altaaseen kasvaa, koska Vuorokkaan ja kirkonkylän alueen jätevedet johdetaan käsiteltäväksi Otanmäen puhdistamolle. Lintual- taasta lähtevän veden laadun ei kuitenkaan arvioida heikkenevän, koska jätevesien esi- käsittelyä tehostetaan mm. esiselkeytyslammikkojen avulla.
Kirkonkylän alueen aiheuttamaksi jätevesivirtaaman kasvuksi arvioidaan noin 73 000 m3/a, joka vastaa noin 8 %:n osuutta nykyisestä keskimääräisestä vesistöön johdettavasta virtaamasta.
Lintualtaasta johdetaan vesistöön vettä vain kesällä ja syksyllä, koska talvella allas voi olla hapeton, mikä heikentää veden laatua.
Vimpelinjokea kuormittavat Otanmäen jätevedenpuhdistamo, maa- ja metsätalous, haja- asutus, turvetuotanto ja luonnonhuuhtouma. Lisäksi jokeen johdetaan erikoisvaunuteh- taan, talgo Oy:n jäähdytysvedet. Otanmäen jätevedenpuhdistamon osuus joen kokonais- kuormituksesta on arvioitu fosforin osalta noin 6 % ja typen osalta 9 %. Otanmäen puh- distamon osuus Vuottolahden fosforikuormituksesta on nykytilanteessa noin 0,6 % ja typpikuormituksesta 1 %.
Vesistöjen yleisessä käyttökelpoisuusluokituksessa Vimpelinjoki oli vuosien 2000-2003 tulosten perusteella luokassa tyydyttävä… Lähellä jokisuuta sijaitsevalla järvipisteellä Otn 2 veden laatu oli luokassa tyydyttävä…hyvä ja kauempana sijaitsevalla järvipisteellä Otn 4 laatuluokka oli hyvä.
Kirkonkylä
Kirkonkylän jätevesien vaikutus on niin vähäinen, ettei siitä aiheudu korvattavaa ranto- jen käytön, veden saannin tai kalastuksen vaikeutumista.
Kirkonkylän puhdistamon vesistövaikutuksia seurataan osana Oulujärven vesistöalueen yhteistarkkailua. Näytteitä otetaan Vuolijoesta puhdistamon ylä- ja alapuolelta, ja kah- desta pisteestä Oulujärvestä Vuolijoen edustalta. Joen tarkkailussa on ajoittain havaittu puhdistamon alapuolella pieniä tai kohtalaisia kokonaistypen ja suolistoperäisten baktee- rien pitoisuuksien nousuja, jotka viittaavat jäteveden vaikutukseen. Oulujärvessä on ollut havaittavissa jokiveden vaikutusta lähellä jokisuuta (näytepiste Ärjänselkä 8) jääpeiteai- kana bakteeripitoisuudet ovat ajoittain kohonneet. Kauempana jokisuusta (näytepiste Är- jänselkä 38) jokiveden vaikutusta ei juurikaan ole ollut erotettavissa.
Havaintojaksolla 1989-2005 Vuolijoen edustalla sijaitsevien Oulujärven näytepisteiden Ärjänselkä 8 ja 38 suolistoperäisten bakteerien pitoisuudet ovat täyttäneet avovesiaikana uimaveden laatuvaatimuksen kaikilla tutkimuskerroilla.
Vuolijoen yläjuoksulla veden laatun käyttökelpoisuusluokitus oli vuosien 2000-2003 tutkimustulosten perusteella välttävä ja joen alajuoksulla tyydyttävä. Puhdistamon kuormitus ei ole heikentänyt jokiveden laatuluokitusta. Oulujärvessä Vuolijoen edustalla veden laadun käyttökelpoisuusluokitus oli hyvä, kuten koko Oulujärven alueella.
Vaikutus kalastoon
Otanmäki
Kuormituksella ei ole mainittavaa vaikutusta Vimpelinjoen kalastoon tai muuhun eliös- töön.
Kirkonkylä
Pienen kuormitusosuuden vuoksi kirkonkylän puhdistamon kuormituksella ei ole vaiku- tusta kalastoon tai kalastukseen.
LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU
Laitoksen toiminnan ja sen vaikutusten yksityiskohtainen tarkkailuohjelma on päätöksen liitteenä 1.
Käyttö- ja kuormitustarkkailu
Otanmäki
Puhdistamon velvoitetarkkailu suoritetaan vuonna 1997 laaditun ja Kainuun vesi- ja ympäristöpiirin hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Puhdistamon kuormitustark- kailua suoritetaan vesistöjuoksutusten yhteydessä vähintään neljä kertaa vuodessa.
Vuosina 2007-2008 tarkkaillaan tehostetusti puhdistamon toimintaan. Tarkkailun tarkoi- tuksena on antaa lisätietoja tehtyjen tehostamistoimenpidesuunnitelmien riittävyydestä.
Tehostettu tarkkailu kohdistuu esikäsittelyn ja kahden nykyisen kosteikkoalueen perään.
Kirkonkylä
Puhdistamon velvoitetarkkailu suoritetaan vuonna 1988 laaditun tarkkailuohjelman mu- kaisesti, johon Kainuun vesi- ja ympäristöpiiri on antanut muutosvaatimuksia 1992 ja 1996. Puhdistamon kuormitustarkkailua suoritetaan vähintään neljä kertaa vuodessa.
Vesistötarkkailu
Otanmäki
Vesistötarkkailua jatketaan aikaisempien tarkkailuohjelmien mukaisissa näytepisteissä, joita on kolme kappaletta. Yksi sijaitsee Vimpelinjoessa ja kaksi muuta Vuottolahdessa.
Kirkonkylä
Vesistötarkkailu jatketaan aikaisempien tarkkailuohjelmien mukaisissa näytepisteissä, lukuun ottamatta puhdistamon alapuolista jokipistettä, joka siirretään jonkin verran pi- demmälle jätevesien purkupaikasta alavirtaan päin. Näytepisteitä on yhteensä neljä, jois- ta kaksi sijaitsee Vuolijoessa ja kaksi Ärjänselällä Oulujärvessä.
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydentäminen
Vuolijoen kunta on täydentänyt hakemusta 28.4.2006.
Hakemuksesta tiedottaminen
Hakemuksesta on tiedotettu Kainuun Sanomissa 14.8.2006 sekä Vuolijoen kunnan ja Kainuun ympäristökeskuksen ilmoitustaululla 14.8. – 13.9.2006. Hakemusasiakirjat ovat kuulutusaikana olleet nähtävillä Vuolijoen kunnanvirastossa ja Kainuun ympäristökes- kuksen kirjaamossa.
Kuulutuksesta on annettu erikseen tieto niille asianosaisille, joita asia erikseen koskee.
Tarkastukset ja neuvottelut
Hakemuksesta on neuvoteltu Vuolijoen kunnan kanssa 15.11.2005.
Otanmäen ja kirkonkylän jätevedenpuhdistamoille on tehty tarkastus 9.11.2006.
Lausunnot
Kainuun ympäristökeskus on pyytänyt lupahakemuksesta lausunnot Vuolijoen kunnan kunnanhallitukselta, Kainuun maakunta -kuntayhtymän sosiaali- ja terveyslautakunnalta sekä Kainuun TE-keskuksen kalatalousyksiköltä.
Kainuun maakunta -kuntayhtymän sosiaali- ja terveyslautakunnan alainen ympäristöter- veydenhuollolla ei ole huomauttamista Otanmäen ja kirkonkylän jätevedenpuhdistamo- jen lupahakemuksesta.
Kainuun TE-keskuksen kalatalousyksikkö esittää lausuntonaan seuraavaa:
"Vuottolahteen mm. Vimpelinjoen kautta kuivatusvetenä laskevien turvetuotan- toalueiden kuormituksesta on arvioitu aiheutuvan siinä määrin haittaa, että niille on määrätty kalataloudelliset maksu- ja tarkkailuvelvoitteet. Puhdista- mon kuormitus lisää osaltaan vesistön ravinteisuutta ja kalastukselle aiheu- tuvia haittoja. Ympäristönsuojelulain mukaan toiminnan vaikutuksia on tar- kasteltava kokonaisuutena, eikä hakijan pieni osuus ole peruste velvoitteista vapautumiselle.
Humpinsuon (PSY 14/06/2) tuotantokauden aikaiseksi keskimääräiseksi fosfo- rikuormitukseksi on arvioitu 0,12 kg/d ja typpikuormitukseksi 2,7 kg/d eli 57
% ja 50 % puhdistamon juoksutuksen aikaisista päiväkuormituksista. Hakija on määrättävä maksamaan vuodesta 2006 alkaen vuotuinen 170 euron suu- ruinen kalatalousmaksu, joka kirkonkylän alueen jätevesien johtamisen aloit- tamisvuodesta alkaen nousee 250 euroksi vuodessa. Kuormituksen vaikutuk- sia kalastoon ja kalastukseen on tarkkailtava TE-keskuksen hyväksymällä ta- valla. Tarkkailu voidaan toteuttaa osana alueen turvetuotannon yhteistark- kailu."
Vuolijoen kunnanhallitus ilmoittaa lausuntonaan puoltavansa ympäristöluvan myöntä- mistä ympäristölupahakemuksessa ja sen täydennyksessä esitetyllä tavalla.
Muistutukset ja mielipiteet
Hakemuksesta ei ole esitetty muistutuksia eikä mielipiteitä.
Hakijan kuuleminen ja vastine
Vuolijoen kunnanhallituksen lausunnoissa ei ole tuotu esiin sellaisia seikkoja, että vasti- neen pyytäminen hakijalta olisi ollut tarpeen.
TE - Keskuksen ja Kainuun maakunta - kuntayhtymän kalatalousyksikön lausunnoista pyydettiin vastine Vuolijoen kunnan ympäristötekniseltä lautakunnalta. Vuolijoen kun- nanhallitus esitti 29.11.2006 päivätyssä vastineessaan seuraavaa:
" Vuolijoen kunnanhallitus pitää perusteltuna, että hakija määrätään maksa- maan vuoden 2006 alkaen vuotuinen 170 euron suuruinen kalatalousmaksu, joka kirkonkylän alueen jätevesien johtamisen aloittamisvuodesta alkaen 250 euroksi vuodessa.
Kuormituksen vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen on tarkkailtava TE-keskuksen hy- väksymällä tavalla ja se voidaan toteuttaa osana turvetuotannon yhteistarkkailua."
YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU
Vastaus lausunnoissa esitettyihin vaatimuksiin
Asiassa esitetyt lausunnot on otettu huomioon lupamääräyksistä ja niiden perusteluista ilmenevällä tavalla.
Ratkaisu
Kainuun ympäristökeskus myöntää Vuolijoen kunnalle ympäristönsuojelulain 28 §:n mukaisen ympäristöluvan Otanmäen ja Vuolijoen kirkonkylän jätevedenpuhdistamojen toimintaan sekä puhdistettujen jätevesien johtamiseen Otanmäellä Pieni Luodejokeen ja kirkonkylän puhdistamolta nykyisessä purkuputkessa Vuolijokeen. Lupa myönnetään hakemuksen mukaisesti seuraavin lupamääräyksin.
Toiminnasta ei aiheudu sellaista ennalta arvioitavissa olevaa vesistön pilaantumista tai vahinkoa, josta nyt olisi määrättävä korvauksia.
Lupamääräykset
1. Päästömääräykset
Otanmäki
Otanmäen alueen jätevedet on käsiteltävä nykyisessä, mekaanisesta (välppäys ja tulo- kaivo), pintavalutuskentästä ja jätevesialtaasta II (lintuvesialtaasta) muodostuvasta puh- distamosta. Jätevesialtaasta II vesistöön johdettavan jäteveden pitoisuuksien ja käsittely- tehon ainetaselaskelman avulla laskettuna ilman laimenemisvaikutusta on täytettävä vuosikeskiarvoina laskettuna poikkeustilanteet mukaan lukien seuraavat vähimmäisvaa- timukset:
- kokonaisfosforipitoisuus enintään 3,0 mg/l tai sen poistoteho vähintään 80 %
- biokemiallinen hapenkulutus (BOD7 ATU) enintään 30 mg/l tai sen poistoteho vähintään 70 %,
- kemiallinen hapenkulutus CODCr enintään 125 mg O2/l tai sen poistoteho vähintään 75
%
- sekä kiintoainepitoisuus enintään 35 mg/l tai sen poistoteho vähintään 90 % . Kirkonkylä
Kirkonkylän alueen jätevedet on käsiteltävä nykyisessä, biologis-kemiallisessa puhdis- tamossa, jossa biologinen osa on toteutettu bioroottorilla. Puhdistamoa tulee hoitaa mahdollisimman tehokkaasti siten, että purkuputkea pitkin vesistöön johdettavan jäteve- den pitoisuuksien ja käsittelytehon on täytettävä seuraavat vähimmäisvaatimukset:
- kokonaisfosforipitoisuus on enintään 1,0 mg/l ja sen poistoteho vähintään 90 %, - biokemiallinen hapenkulutus (BOD7 ATU) on enintään 17,5 mg/l ja sen poistoteho vä- hintään 90 %,
- kemiallinen hapenkulutus CODCr on enintään 125 mg O2/l tai sen poistoteho vähintään 75 %
- sekä kiintoainepitoisuus on enintään 35 mg/l tai sen poistoteho vähintään 90 % . Kaikki arvot on laskettava vuosikeskiarvoina mahdolliset ohijuoksutukset ja poikkeusti- lanteet mukaan lukien.
2. Jätevesien johtaminen vesistöön
Otanmäki
Mekaanisen esikäsittelyn jälkeen jätevedet on johdettava viemärinä toimivaa avo-ojastoa pitkin 12 ha:n kosteikkoalueelle, jonka jälkeen jätevedet on johdettava pinta-alaltaan noin 2 km2:n suuruiseen ja tilavuudeltaan noin 3 km3:n suuruiseen jätevesialtaaseen II.
Jätevesialtaasta jätevedet saadaan johtaa Pieni Luodejokeen ensisijaisesti avovesikauden aikana siten, että haittavaikutukset jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Juoksuttamisen aloittamisesta on ilmoitettava vähintään viikkoa ennen kirjallisesti Kainuun ympäristö- keskukselle. Sekä puhdistamolle tulevan jäteveden että jätevesialtaasta II johdettavan veden määrä on mitattava luotettavasti.
Luvan haltijan on huolehdittava patopenkereen tiiveydestä ja kestävyydestä. Lisäksi on huolehdittava siitä, ettei jätevesistä aiheudu terveydellistä haittaa.
Teollisuusjätevesialtaan patorakenteiden patoturvallisuuden ja jätevesimäärien sitä edel- lyttäessä jätevesiä saadaan poikkeuksellisesti johtaa Pieni Luodejokeen Kainuun ympä- ristökeskuksen erikseen hyväksymänä ajankohtana myös talvikautena.
Vuolijoen kirkonkylä
Kirkonkylän puhdistamolta jätevedet tulee ohjata nykyistä purkuputkea pitkin Vuolijo- keen. Puhdistamolta lähtevän jäteveden määrä tulee mitata luotettavasti.
Luvan haltijan on huolehdittava siitä, ettei jätevesistä aiheudu terveydellistä haittaa.
3. Toiminta- ja kunnossapitomääräykset
Kaikki vesistökuormitusta vähentävät rakenteet ja laitteet sekä vesimäärän mittauslait- teet on pidettävä asianmukaisessa kunnossa. Toiminnan on tapahduttava niin, että vesis- töön joutuva kuormitus pysyy kaikissa olosuhteissa mahdollisimman pienenä. Laitteiden ja rakenteiden toimivuutta ja kuntoa tulee tarkkailla säännöllisesti ja korjata havaitut puutteet välittömästi.
Kaikki viemärilaitoksen toiminta-alueella muodostuvat jätevedet, jotka voidaan käsitellä yhdessä asumajätevesien kanssa, on pyrittävä johtamaan jätevedenpuhdistamoille.
Jätevedenpuhdistamoille on nimettävä vesiensuojelun käytännön toteuttamisesta ja hoi- topäiväkirjan pitämisestä vastaava henkilö, jonka nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Kainuun ympäristökeskukselle.
Viemäriin ei saa päästää puhdistamon toimintaa haittaavia aineita. Luvan saajan on huo- lehdittava siitä, että jäteveden käsittelykapasiteetti on kaikissa olosuhteissa riittävä.
Sako- ja umpikaivolietteitä ei saa ottaa puhdistamoille käsiteltäväksi, vaan ne on toimi- tettava muualle asianmukaisen luvan saaneeseen vastaanottopisteeseen.
Sade-, kuivatus- ja vuotovesien joutuminen viemäriverkkoon on rajoitettava mahdolli- simman vähäiseksi.
4. Talousjätevesistä poikkeavien erityisjätevesien esikäsittely
Luvan saajan on oltava selvillä viemäriverkkoon johdettavien normaalista talousjäteve- destä olennaisesti poikkeavien jätevesien laadusta, määrästä ja esikäsittelystä. Tiedot näistä on pyydettäessä toimitettava Kainuun ympäristökeskukselle.
Luvan saajan on osaltaan huolehdittava siitä, että viemäriverkkoon johdettavien talousjä- tevedestä olennaisesti poikkeavien jätevesien haitallisuutta vähennetään riittävästi asianmukaisella esikäsittelyllä tai muilla tavoin. Sellaiset laitokset, joista jätevesiin saat- taa joutua öljyä tai muuta puhdistamon toiminnalle haitallista ainetta, on varustettava riittävillä varotoimilla tällaisten aineiden viemäriverkkoon pääsyn estämiseksi.
5. Haju, melu ja tärinä
Luvan saajan on huolehdittava siitä, että puhdistamojen toiminnasta ja huoltoliikenteestä ei aiheudu puhdistamon ympäristöön haitallista hajua, melua ja tärinää.. Puhdistamon toiminnasta aiheutuva melu lähimmissä häiriintyvissä kohteissa ei saa ylittää klo. 07.00 – 22.00 ekvivalenttimelutasoa 50 dB(LAeq) eikä klo. 22.00-07.00 ekvivalenttimelutasoa 50 dB dB(LAeq).
teksti
6. Lietteen käsittely
Jätevedenpuhdistamoilla syntyvä liete on kuljetettava asianmukaisen luvan saaneeseen lietteen vastaanotto- ja käsittelypaikkaan. Lietteen kuljetus on hoidettava siten, ettei lie- tettä leviä puhdistamoalueelle tai sen ulkopuolelle. Kuljetukset on tehtävä asianmukai- sella kuljetuskalustolla. Puhdistamolla syntyvän lietteen käsittelystä ja kuljetuksesta ei saa aiheutua terveyshaittaa.
7. Muiden jätteiden käsittely
Kemikaalit ja jätteet on varastoitava ja käsiteltävä laitosalueella niin, ettei niistä aiheudu roskaantumista tai maaperän, pinta- tai pohjaveden pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle.
Puhdistamotoimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän.
Jätevedenpuhdistamon toiminnassa ja käytössä syntyvät välppäys- ja muut jätteet on
asianmukaisesti lajiteltuina toimitettava asianmukaisiin luvan saaneisiin käsittelypaik- koihin, ongelmajätteet ko. jätteiden vastaanottopaikkoihin.
8. Häiriö- ja poikkeustilanteet
Puhdistamoilla on oltava riittävä valmius häiriö- ja poikkeustilanteiden varalta. Jos ve- sistöön, maaperään tai ilmaan joutuu tai uhkaa joutua laadultaan tai määrältään tavan- omaisesta poikkeavia päästöjä, luvan saajan on ilmoitettava niistä Vuolijoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä Kainuun ympäristökeskukselle ja ryhdyttävä heti toimiin vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi.
9. Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi
Jätevedenpuhdistamon toimintaa sekä jätevesien määrää, laatua ja vaikutuksia purku- vesistössä on tarkkailtava tämän päätöksen liitteenä 1 olevan tarkkailuohjelman mukai- sesti. Tarkkailuohjelmaa voidaan muuttaa Kainuun ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla.
Tarkkailuohjelmaan kuuluvien vesinäytteiden tulokset on toimitettava välittömästi nii- den valmistuttua, kuitenkin viimeistään kuukauden kuluessa näytteenotosta Vuolijoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä Kainuun ympäristökeskukselle. Tarkkai- luohjelman mukaiset yhteenvetoraportit on toimitettava vuosittain Vuolijoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle, Kainuun ympäristökeskukselle sekä Kainuun TE- keskukselle.
Kuormituksen vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen on tarkkailtava TE-keskuksen hy- väksymällä tavalla.
10. Toiminnan lopettaminen tai muuttaminen
Luvan saajan on viipymättä ilmoitettava toiminnan olennaisista muutoksista Kainuun ympäristökeskukselle. Toiminnan loppuessa luvan saajan tulee sopia Kainuun ympäris- tökeskuksen kanssa toiminnan jälkeisestä alueen mahdollisesta maisemoinnista ja ympä- ristön tilan tarkkailusta.
11. Korvattavat vahingot
Korvattavista vahingoista, joita nyt ei ole ennakoitu aiheutuvan, on vahingonkärsijällä oikeus hakea korvausta ympäristönsuojelulain 72 §:ssä säädetyssä järjestyksessä.
12. Kalatalousvelvoite
Puhdistamojen haltijan tulee vuodesta 2007 lähtien maksaa kalatalousmaksu, joka on 170 euroa vuodessa, joka kirkonkylän alueen jätevesien johtamisen aloittamisvuodesta alkaen nousee 250 euroon vuodessa. Kalatalousmaksu suoritetaan vuosittain Kainuun TE-keskukselle.
PERUSTELUT
Lupaharkinnan perusteet
Kunta on hakenut Otanmäen ja kirkonkylän jätevedenpuhdistamoille olemassa olevan toiminnan lupamääräysten tarkistamista. Voimassa olevat jätevesien johtamisluvat on annettu vesilain nojalla, mutta nyt annettava lupapäätös perustuu ympäristönsuojelula- kiin.
Harjoitettaessa jätevedenpuhdistamon toimintaa tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja lu- pamääräyksiä noudattaen toiminta täyttää ympäristönsuojelulain, jätelain ja niiden nojal- la annettujen asetusten sekä eräistä naapuruussuhteista annetun lain vaatimukset.
Luvan myöntämisen edellytykset
Luvan myöntämiselle ei ole kaavoituksellista tai muuta maankäytöstä johtuvaa estettä.
Otanmäen jätevedenpuhdistamon alue on nykyään teollisuusaluetta ja se sijaitsee kaava- alueen ulkopuolella. Kirkonkylän asemakaavassa puhdistamon alue on varattu jätevesien käsittelypaikaksi.
Tähän saakka sekä Otanmäen ja kirkonkylän puhdistamoiden jätevesikuormituksien vai- kutukset alapuolisen vesistön veden laatuun ja vesistön tilaan ovat varsin vähäiset.
Jätevedenpuhdistamot ovat teknisesti kunnossa, ja huolellisella, lupamääräysten mukai- sella hoidolla toiminta ei ennalta arvioiden aiheuta alapuolisen vesistön tilan ja käyttö- kelpoisuuden huonontumista nykyisestä.
Ottaen huomioon toimintojen sijoituspaikka sekä toiminnoille asetetut lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi jätevedenpuhdistamoiden toiminnasta ja puhdistettujen jä- tevesien vesistöön johtamisesta ei ennalta arvioiden aiheudu terveyshaittaa tai merkittä- vää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Jätevedestä ja jätteiden käsittelystä ei aiheudu lupamääräykset huomioon ottaen sellaista maaperän laadun huononemista, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, viihtyisyyden vähenemistä tai muuta niihin verrattavaa yleisen tai yksityisen edun loukkausta. Puhdistamoiden toimin- nasta ei myöskään aiheudu pohjaveden pilaantumisen vaaraa.
Jäteveden johtaminen ei aiheuta huomattavia vahingollisia muutoksia ympäristön luon- nonolosuhteissa tai vesiluonnossa taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella. Jäteveden tai siinä olevien vesistöä pilaavien aineiden poistaminen tai tällaisten aineiden vesistöön pääsyn estäminen muulla tavoin ei ole kohtuullisin kustannuksin mahdollista.
Otanmäen jätevedenpuhdistamon avo-ojaston ja kosteikkokentän kautta jätevesialtaa- seen johdettavan jäteveden prosessi ei vastaa täysin nykyistä parasta käyttökelpoista tek- niikkaa. Tehostetun tarkkailunohjelman avulla voidaan kuitenkin Otanmäen jätevesien käsittelyprosessille esittää tarvittavat tehostamistoimet. Vuolijoen kunnan ja Kajaanin kaupungin kuntaliitos aiheuttaa muutostarpeita kuntien vesi- ja viemärihuollon kehittä- miselle. Tästä johtuen on tarpeen tarkastella puhdistamojen toimintaa ja luvan tarkista- misen neljän vuoden kuluttua, vuonna 2010.
Kirkonkylän jätevedenpuhdistamon toiminta vastaa puhdistustekniikaltaan parhaan käyt- tökelpoisen tekniikan vaatimuksia ja nykyistä puhdistusmenetelmää voidaan kokonai- suutena pitää näihin olosuhteisiin sopivana.
Lupamääräysten perustelut
1. lupamääräys on annettu jätevesien tehokkaan käsittelyn varmistamiseksi ja vesien pi- laantumisen ehkäisemiseksi. Sitä annettaessa on otettu huomioon valtioneuvoston asetus (888/2006). Lisäksi on otettu huomioon valtioneuvoston periaatepäätös 19.3.1998 ve- siensuojelun tavoitteiksi vuoteen 2005, jonka mukaan yhdyskuntien jätevesihaittojen vä- hentämisessä on kiinnitettävä erityistä huomiota tehokkaaseen ravinteiden poistoon puh- distamoissa (lupamääräys 1).
Valvonnallisista syistä viranomaisten on tiedettävä etukäteen, milloin jätevesiä aletaan johtaa vesistöön (lupamääräys 2).
Yleisen viihtyisyyden parantamiseksi ja jätevesistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi puhdistamoita on hoidettava hyvin ja sen kautta on pyrittävä johtamaan kaikki jätevedet, jotka voidaan käsitellä asumisjätevesien kanssa yhdessä teknisesti ja taloudellisesti jär- kevällä tavalla. Puhdistamon koneistojen ja laitteiden käyttö sekä puhdistus- ja lietteen- käsittelyprosessin hallinta edellyttää asiantuntemusta. Puhdistamon toimintahäiriöiden vähentämiseksi on kiinnitettävä erityistä huomiota viemäriin pääsevien vuoto-, kuivatus- ja hulevesien vähentämiseen (lupamääräys 3).
Viemäriverkostoon ja jätevedenpuhdistamoille johdettavat teollisuus- ja laitosjätevedet on tarvittaessa esikäsiteltävä siten, etteivät ne aiheuta vaaraa tai haittaa puhdistamon työntekijöiden terveydelle ja puhdistamon prosessille eivätkä vaurioita viemäriverkon ja puhdistamon rakenteille. Asumajätevesistä poikkeavien jätevesien esikäsittelyllä voi- daan tarvittaessa turvata myös puhdistamolietteen jatkokäsittely- ja hyötykäyttömahdol- lisuus sekä ehkäistä ympäristöön kohdistuvia haitallisia päästöjä (lupamääräys 4).
Puhdistamoista ja huoltoliikenteestä ei saa aiheutua ympäristö- tai terveyshaittaa (Lupa- määräys 5).
Lietemäärä on suhteellisen pieni, minkä vuoksi keskitetty lietteenkäsittely luvanvarai- sessa lietteen vastaanotto ja –käsittelypisteessä on tehokasta ja vähentää ympäristöhaitto- ja. (lupamääräys 6).
Ympäristösuojelulain mukaan jätteistä ei saa aiheutua ympäristö- tai terveyshaittaa. Jät- teen varastointia ja toimituspaikkoja koskevilla määräyksillä vähennetään maaperän ja pohjaveden pilaantumisen vaaraa (lupamääräys 7).
Puhdistamoilla on oltava riittävä valmius häiriö- ja poikkeustilanteiden varalla, jotta ne ja niistä aiheutuvat vahingot voidaan rajoittaa mahdollisimman lyhytaikaisiksi ja pienik- si. Häiriö- ja poikkeustilanteista on ilmoitettava valvontaviranomaisille, jotta tarvittaessa voidaan käynnistää riittävät tarkkailutoimet (lupamääräys 8).
Tarkkailua, kirjanpitoa ja raportointia koskevat määräykset ovat tarpeen lupamääräysten noudattamisen varmistamiseksi ja ympäristövaikutusten selvittämiseksi sekä valvontavi- ranomaisten tiedonsaannin turvaamiseksi. (lupamääräys 9).
Valvovan viranomaisen on saatava tieto laitosta tai sen prosesseja koskevista olennaisis- ta muutoksista, jotta voidaan arvioida niiden merkitys puhdistustuloksen ja ympäristön- suojelun kannalta (lupamääräys 10).
Lupamääräys on tarpeen selventämään vastuukysymystä. Luvan saajan on vastattava ympäristönsuojelulain mukaan myös sellaisista vahingoista, joita lupaa myönnettäessä ei ole voitu ennakoida (lupamääräys 11).
Kalatalousvelvoite on määrätty korvaamaan Otanmäen jätevedenpuhdistamon vesistö- kuormituksista aiheutuvia haittoja kalastolle (lupamääräys 12).
LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo
Lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa ympäristökeskus voi ympäristönsuojelulain 58 §:ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa tätä lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta ympäristönsuojelulain 59 §:ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä peruuttaa luvan. Muutoinkin luvan voimassaoloon ja tarkistamiseen sovelletaan ympäristönsuoje- lulain 9 luvun säännöksiä.
Lupamääräysten tarkistaminen
Luvan saajan on, mikäli se aikoo jatkaa tässä päätöksessä tarkoitettujen jätevedenpuhdis- tamojen toimintaa ja jäteveden johtamista vesistöön vuoden 2010 jälkeen, sanotun vuo- den loppuun mennessä tehtävä ympäristökeskukselle lupamääräysten tarkistamista kos- keva hakemus sillä uhalla, että ympäristökeskus voi määrätä luvan raukeamaan.
Luvan haltijan tulee vuoden 2009 loppuun mennessä toimittaa Kainuun ympäristökes- kukselle selvitys Vuolijoen kirkonkylän, Vuorokkaan ja Otanmäen jätevesien käsittelys- tä vuoden 2010 jälkeen.
Lupamääräysten tarkistamista koskevaan hakemukseen on liitettävä sen hetkisiin tekni- siin ja taloudellisiin mahdollisuuksiin perustuva jätevesien puhdistamisen tehostamista koskeva suunnitelma, johon sisältyy rakentamissuunnitelma kustannusarvioineen sekä arvio jätevesien puhdistamisen tehostamisesta saatavasta ympäristönsuojeluedusta ja suunnitelma jätevesien johtamisesta aiheutuvien haittavaikutusten vähentämiseksi tar- peellisista muista toimenpiteistä.
Kumottavat päätökset
Tämän päätöksen saatua lainvoiman lakkaavat olemasta voimassa Pohjois-Suomen vesi- oikeuden 24.2.1988 ja 20.12.1996 antamat päätökset Otanmäen taajaman jätevedenpuh- distamosta sekä 25.2.1985 ja 9.10.1995 Vuolijoen kirkonkylän jätevesien johtamisesta Vuolijokeen. Lisäksi lakkaavat olemasta voimassa näihin sisältyvät lupamääräykset.
Asetuksen noudattaminen
Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estä- mättä noudatettava ( ympäristönsuojelulain 56 §).
SOVELLETUT OIKEUSOHJEET
Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4-8, 28, 31, 36-38, 41-44, 45-48, 52-56, 62, 67, 72, 76, 96, 97 ja 105§.
Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 16-19, 23, 30, 36 ja 37 § Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 15, 12, 51-52 §
Jäteasetus (1993/1390) 8 §
Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 § Valtion maksuperustelaki ( 150/1992)
Ympäristöministeriön asetus alueellisten ympäristökeskusten maksullisista suoritteista (1237/2003)
Valtioneuvoston asetus yhdyskuntajätevesistä (888/2006) Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (Vnp 993/1992)
MAKSU
2100 euroa
Ympäristölupamaksu määräytyy ympäristöministeriön alueellisten ympäristökeskusten maksullisista suoritteista antaman asetuksen (1237/2003) mukaisesti.
LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös
Vuolijoen kunta Rantatie 1 88270 Vuolijoki Jäljennös päätöksestä Vuolijoen kunnanhallitus
Vuolijoen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen
Kainuun maakunta – kuntayhtymä / sosiaali- ja terveyslautakunta Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus / kalatalousyksikkö Oulun lääninhallitus
Suomen ympäristökeskus (sähköisenä)
Ilmoitus päätöksestä
Hakemuksesta tiedonannon saaneet erillisen listan mukaan
Kuuluttaminen päätöksestä
Kainuun ympäristökeskus kuuluttaa tästä päätöksestä Kainuun ympäristökeskuksen sekä Vuolijoen kunnan ilmoitustauluilla ja lisäksi ilmoittamalla Kainuun Sanomissa.
Lupa-asiakirjat ovat nähtävillä Vuolijoen kunnanvirastossa ja Kainuun ympäristökes- kuksen kirjaamossa.
MUUTOKSENHAKU
Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto- oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Kai- nuun ympäristökeskukselle. Valitusaika päättyy 19.1.2007.
LISÄTIEDOT
Lisätietoja päätöksestä antaa Kainuun ympäristökeskuksesta diplomi-insinööri Ona Mar- janen, p. 0400 284 657, ja rakennusmestari Risto Rojo, p. 0400 302 251.
Ympäristölupayksikön päällikkö Saara Ylisirniö Ympäristölakimies
Diplomi-insinööri Ona Marjanen
LIITTEET Liite 1: Otanmäen jätevedenpuhdistamon tarkkailuohjelma Liite 2: Kirkonkylän jätevedenpuhdistamon tarkkailuohjelma Liite 3: Valitusosoitus
Liite 1 Ympäristölupapäätös KAI-2005-Y-2, XX.12.2006
OTANMÄEN JA KIRKONKYLÄN ALUEEN JÄTEVESIEN TARK- KAILUOHJELMAT
OTANMÄEN KOSTEIKKOPUHDISTAMON TOIMINNAN JA PURKU- VESISTÖN TARKKAILUOHJELMA
1. Yleistä
Pohjois-Suomen vesioikeus (nyk. Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto) on 20.12.1996 päivätyssä ympäristölupapäätöksessään (Dnro 68/96/2) velvoit- tanut Vuolijoen kunnan tarkkailemaan ja raportoimaan Otanmäen lammik- kopuhdistamon jätevesien määriä ja niiden muodostumista, veden laatua, puhdistusprosessin tehokkuutta ja toimintaa sekä puhdistamon aiheuttamaa vesistökuormitusta. Puhdistamon ja vesistön tarkkailu on suoritettu toistai- seksi vuonna 1997 laaditun ja Kainuun vesi- ja ympäristöpiirin hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailun tulokset on raportoitu tilaajan (Vuolijoen kunta) lisäksi Kainuun ympäristökeskukselle ja Vuolijoen ympä- ristölautakunnalle.
Puhdistamolla käsitellyt jätevedet johdetaan Pieneen Luodejokeen ja edel- leen Vimpelinjokeen. Lähtevän veden laadun ja käsittelytehokkuuksien tu- lee täyttää taulukossa 1 esitetyt jätevesien puhdistusvaatimukset voimassa olevan ympäristölupapäätöksen mukaisesti.
2. Jätevesien käsittely
Puhdistusprosessi
Vuolijoen Otanmäen lammikkopuhdistamo on perustettu vuonna 1985 lo- pettaneen kaivoksen entisen teollisuusjätevesialtaan paikalle. Otanmäen taa- jaman ja Transtech Oy:n erikoisvaunutehtaan saniteettitilojen jätevedet joh- detaan välppäyksen kautta tulokaivoon (esiselkeytys). Välppäyksessä jäte- vedestä poistetaan karkea kiintoaine ja tulokaivossa erotetaan jäteveden mukana kulkeutuva hiekka ja suuri osa kiintoaineesta. Erotetut kiintoainek- set viedään kaatopaikalle. Tulokaivosta vedet ohjataan viemärissä avo- ojaan, joka vie vedet edelleen kahteen peräkkäiseen lammikkoon. Lammi- koissa jätevesi puhdistuu hitaasti biologisen toiminnan ja sedimentoitumisen tuloksena. Ennen lammikoita saniteettivesien virtaamat mitataan.
Vuolijoen Kirkonkylän ja Vuorokkaan jätevedet pumpataan mahdollisesti tulevaisuudessa Otanmäen lammikkopuhdistamolle. Puhdistusprosessille on suunniteltu tehostamistoimenpiteitä, joiden avulla puhdistustulos voidaan
pitää nykyisellä tasolla lisääntyneestä kuormituksesta huolimatta. Tehosta- mistoimenpiteinä tulokaivon jälkeen rakennetaan kaksi uutta esiselkeytys- lammikkoa peräkkäin. Ennen varsinaista kosteikkoaluetta valuma-aluetta porrastetaan esiselkeytyslammikoiden jälkeen siten, että kiintoaineen las- keutuminen tehostuu tässä vaiheessa. Nykyisiä kosteikkoja laajennetaan uu- den jako-ojan avulla ja biologinen vaihe koostuu tehostamistoimenpiteiden jälkeen neljästä erillisestä kosteikkoalueesta ja kahdesta lammikkoalueesta.
3. Puhdistamon kuormitus- ja päästötarkkailu
Näytteenotto
Puhdistamon kuormitustarkkailua suoritetaan vesistöjuoksutusten yhteydes- sä vähintään neljä kertaa vuodessa. Näytteenottokuukaudet ovat:
− juoksutusten alkuvaiheessa (toukokuu-kesäkuu)
− heinäkuu
− elokuu
− juoksutusten loppuvaihe (syys-lokakuu)
Näytteenottoaikoja voidaan siirtää, jos juoksutuksia ei suoriteta ko. ajankoh- tina.
Näytteet kerätään tulevasta vedestä (välppäyksen jälkeen) automaattisella näytteenottimella vuorokauden kokoomanäytteenä. Lähtevän veden näytteet otetaan kertanäytteinä ns. lintualtaasta poistuvasta virtauksesta (kts. kartta- liite 1).
Näytteenotossa noudatetaan hyvää näytteenottokäytäntöä mahdollisimman edustavien näytteiden saamiseksi.
Analyysivalikoima
Kerätyistä näytteistä tehdään taulukon 3 mukaiset määritykset.
Taulukko 1. Näytteistä tehtävät määritykset.
Määritys Tuleva vesi Lähtevä vesi
Lämpötila x x
pH x x
Sähkönjohtokyky x x
Kiintoaine x x
CODCr x x
BHK7(atu) x x
Kokonaisfosfori x x
Kokonaistyppi x x
Ammoniumtyppi, NH4-N x x
Nitraattityppi, NO3-N x
Alkaliteetti x x
Happi, O2 x
Sulfaatti, SO42- x
Fek. koliformiset bakteerit x
Lisäksi kirjataan näytteenottovuorokauden aikaiset virtaamat (tulevat sani- teettivedet, puhdistamolta vesistöön lähtevä juoksutus)
Näytteiden määrityksissä käytetään standardimenetelmiä tai asianmukaisesti validoituja menetelmiä.
Tulosten perusteella lasketaan erikseen seuraavat kuormitusta (kg/d) ja puh- distustehoa (%) osoittavat tekijät:
- tulokuormitus - vesistökuormitus
- kokonaispuhdistusteho (laskentajakson tuloksissa myös mahdolliset ver- koston ohitukset huomioiden).
Tehostettu tarkkailu vuosina 2007-2008
Vuosina 2007-2008 suoritetaan puhdistamon tehostettua tarkkailua edellä luvussa 3.1 esitettyinä ajankohtina. Tarkkailun tarkoituksena on antaa lisä- tietoa tehtyjen tehostamistoimenpidesuunnitelmien riittävyydestä. Tehostet- tu tarkkailu kohdistuu esikäsittelyn ja kahden nykyisen kosteikkoalueen pe- rään. Näytteenottokohdat ovat:
- esiselkeytetty vesi (purkuviemäri)
- ensimmäisen kosteikkoalueen jälkeinen vesi (siltarumpu) - toisen kosteikkoalueen jälkeinen vesi (kosteikon K4 jälkeen)
Näytteenottopisteistä otetaan kertanäytteet, joista tehdään seuraavat määri- tykset:
- lämpötila - pH - happi - BHK7(atu) - Kiintoaine - Kokonaisfosfori - CODCr
Käyttötarkkailu
Puhdistamolla tulee täyttää käyttöpäiväkirjaa, johon kirjataan ainakin seu- raavat asiat:
- tulevan saniteettiveden määrä [m3/d]
- vesistöjuoksutusten määrät [m3/d] ja ajankohdat - ohituksien määrät verkostossa [m3/d]
- häiriö- ja poikkeustilanteet
Käyttötarkkailun tiedot kootaan vuosiyhteenvetona yhteenvetolomakkeille, jotka lähetetään viimeistään seuraavan vuoden 15. tammikuuta valvovalle viranomaiselle ja tarkkailun suorittajalle.
4. Vesistötarkkailu
Vesistön kuvaus
Vuolijoen kunnan Otanmäen jätevedenpuhdistamolla käsitellyt jätevedet johdetaan aiemmin kaivoksen altaana toimineen altaan kautta Pieni- Luodejokea myöten Vimpelinjokeen, joka laskee Oulujärven Vuottolahden länsiosaan. Vuottolahti on kohtalaisen avonainen ja avautuu Oulujärven keskiosan Ärjänselälle. Lahden leveys on itä-länsisuunnassa on 3-6 km (hieman kapeamman suualueen leveys on noin 2 km) ja pituus pohjois- eteläsuunnassa on noin 8 km.
Vimpelinjoen valuma-alueen pinta-ala on 40,1 km2. Joen valuma-alueella ei ole luonnollisia järvialtaita. Valuma-alueella sijaitsee kaksi keinotekoista al- lasta, jotka ovat aikaisemmin toimineet kaivoksen altaina. Toinen altaista on lähes täyttynyt kaivostoiminnan vesien mukana tulleesta kiintoaineesta.
Toinen allas (ns. lintuallas), jonka tilavuus on noin 3 milj. m3, toimii jäteve- denpuhdistamon jälkialtaana.
Koska joen valuma-alueella ei ole virtaamaa tasaavia järviä, virtaama vaih- telu on suurta. Pitkinä kuivina kausina joki saattaa kuivua lyhyeksi ajaksi kokonaan.
Oulujärven Vuottolahteen laskevat myös Vuottojoki (valuma-alueen ala 102,6 km2) ja Mainuanjoki (356 km2). Koko Oulujärven valuma-alueen pinta-ala on itse järvi mukaan lukien 19 839 km2, josta Vimpelinjoen valu- ma-alueen osuus on 0,2 %. Oulujärveä säännöstellään voimatalouden ja ran- tamaiden tulvasuojelun tarpeisiin.
Näytteenottopisteet ja näytteenottosyvyydet
Vesistötarkkailun näytepisteiden sijainti on esitetty karttaliitteessä.
Vesistötarkkailua jatketaan aikaisempien tarkkailuohjelmien mukaisissa näytepisteissä (taulukko 4). Näytteenottosyvyydet on esitetty taulukossa 5.
Taulukko 2. Vesistönäytepisteet, kokonaissyvyydet ja koordinaatit.
Näytepiste Pisteen kuvaus Kokonaissy-
vyys Koor-
dinaatit*
Vimpelinjoki
maantien silta Sijainti Vimpelinjoen alajuok- sulla, kuvaa jätevedenpuhdista- mon ja muun valuma-alueen yhteisvaikutusta. Valuma- alueella on suota, metsää ja vä- häisessä määrin peltoa. Etäisyys jätevesien purkupaikasta on noin 5 km.
(riippuu vesi- tilanteesta) PK-
7116820- 3508200*
Vuottolahti 2 (Oulujärvi)
Sijainti Vuottolahdella, etäisyys Vimpelinjoen suulta noin 600 m.
Pisteen tarkoitus on kuvata Vimpelinjoen mahdollista vaiku- tusta Vuottolahdella.
Noin 3,8 m* PK- 7118000- 3508500*
Taustapiste
Vuottolahti 4 (Oulujärvi)
Sijainti Vuottolahdella, etäisyys Vimpelinjoen suulta noin 3 km.
Taustapiste, joka kuvaa Vuotto- lahden veden laatua suhteellisen kaukana Vimpelinjoesta.
Noin 7,6 m* PK- 7119900- 3509500*
*) Lähdeviite: Suomen ympäristökeskus, Hertta-tietokanta.
Taulukko 3. Vesistötarkkailun näytteenottosyvyydet.
Kokonaissyvyys Näytteenottosyvyys
< 2 m syvyyden puoliväli
2..<3 m 1 m
3..6 m 1 m ja metri pohjan yläpuolelta
>6 m 1 m, vesisyvyyden puoliväli ja metri pohjan yläpuolelta
Näytteenotossa noudatetaan julkaisussa Vesitutkimusten näytteenottomene- telmät (Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja, sarja B, nro 10) kuvattuja menettelytapoja.
Näytteenottoajat
Näytteet otetaan kahdesti vuodessa:
– maalis-huhtikuu – heinä-elokuu
Analyysit ja analyysimenetelmät
Näytteitä otettaessa mitataan kokonaissyvyys ja näkösyvyys ja merkitään muistiin aistinvaraiset arviot veden ulkonäöstä ja hajusta tai hajun puuttumi- sesta. Näytteenottosyvyyksistä mitataan lämpötila ja lisäksi järvipisteillä
selvitetään vesipatsaan lämpötilakerrosteisuus (lämpötilan mahdollisen harppauskerroksen sijaintisyvyys).
Vesistönäytteistä analysoidaan seuraavat:
- happipitoisuus - sähkönjohtavuus - pH
- väri - sameus - kiintoaine
- kemiallinen hapenkulutus CODMn
- kokonaistyppi
- ammoniumtyppi NH4-N - kokonaisfosfori
- lämpökestoiset koliformiset bakteerit
Lisäksi heinä-elokuun tutkimuskerralla analysoidaan seuraavat:
- liukoinen1 fosfaattifosfori, esikäsittelynä suodatus (0,45 µm) - nitraattityppi NO3-N
- klorofylli-a, 0-2 m kokoomanäytteestä, vain järvipisteiltä Vuottolahti 2 ja Vuottolahti 4
Näytteet analysoidaan standardimenetelmillä tai asianmukaisesti vali- doiduilla menetelmillä.
5. Tulosten käsittely ja raportointi
Kuormitus- ja päästötarkkailun raportointi
Kunkin kuormitustarkkailukerran tulokset lähetetään tarkkailuvelvolliselle ja asianomaisille viranomaisille (ks. lista alla) lyhyin kommentein varustet- tuna mahdollisimman pian niiden valmistuttua, kuitenkin viimeistään kuu- kauden sisällä näytteenotosta. Puhdistamon orgaanisen aineksen (BHK7, ATU), kemiallisen hapenkulutuksen (CODCr) ja kokonaisfosforin jäännöspi- toisuudelle (juoksutusten yhteydessä) määritetään laskennallinen arvo [mg/l] käyttäen vesistöön virtaavaa ainemäärää [kg/d] ja tulevaa saniteettijä- tevesien virtaamaa [m3/d], jolloin laimennusvaikutusta ei oteta huomioon.
Yksittäisten kuormitustarkkailukertojen tulokset ja kuormitustarkkailun vuosiyhteenvetotulokset toimitetaan Kainuun ympäristökeskukselle paperi- tulosteiden lisäksi sähköisessä muodossa ympäristökeskuksen ohjeiden mu- kaisesti.
1 Fosfaattifosforin määrittämisen tarkoituksena on kuvata perustuottajille (käytännössä lähinnä leville) käyttökelpoisen epäorgaanisen fosforin määrää. Jos vesi sisältää kiintoainetta, fosfaattifosforin määritys saattaa irrottaa kiintoaineesta fosfaattifosforia, joka ei yleensä ole vesistössä vallitsevissa olosuhteissa perustuottajille käyttökelpoista. Tästä syystä fosfaattifosforin määritys tehdään suodatetusta näytteestä, joka kuvaa paremmin perustuottajille käyttökelpoisen epäor- gaanisen fosforin määrää.
Puhdistamon käyttötarkkailun tuloksista laaditaan vuosiyhteenveto, joka tu- lee toimittaa tiedoksi asianomaisille. Vuosiyhteenveto tulee raportoida Kai- nuun ympäristökeskukselle ympäristökeskuksen ohjeiden mukaisesti. Ra- portoinnissa noudatetaan myös muita ympäristöviranomaisten antamia voi- massa olevia ohjeita. Vuosiyhteenvedossa tulee tarkastella myös tulosten edustavuutta ja luotettavuutta. Vuosiyhteenveto liitetään Oulujoen yhteis- tarkkailun Oulujärven käyttö- ja kuormitustarkkailuraporttiin, joka toimite- taan tarkkailuvelvollisille helmikuun loppuun mennessä.
Analyysitulokset ja käyttötarkkailuraportit lähetetään seuraavasti:
– Vuolijoen kunta
– Vuolijoen ympäristölautakunta – Kainuun ympäristökeskus (2 kpl)
Vesistötarkkailun raportointi
Vesistötarkkailun tulokset toimitetaan välittömästi paperimuodossa näyte- kerroittain tulosten valmistuttua. Kertaraportit toimitetaan seuraaville:
– Vuolijoen kunta
– Vuolijoen ympäristölautakunta – Kainuun ympäristökeskus (2 kpl)
Lisäksi vesistötarkkailun analyysitulokset toimitetaan neljännesvuosittain sähköisesti Kainuun ympäristökeskukselle Hertta-järjestelmään yhteensopi- vassa muodossa.
Tarkkailutulokset raportoidaan vuosittain Oulujoen yhteistarkkailu Oulujär- ven alueen raportissa. Raportti toimitetaan em. seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä. Lisäksi raportti toimitetaan Kainuun TE-keskukselle Vesistötarkkailun mahdollisten ns. perusteellisten yhteenvetoraporttien laa- timisesta sovitaan tarvittaessa erikseen Kainuun ympäristökeskuksen kans- sa.
6. Menettely poikkeustilanteissa
Toiminnanharjoittaja ja tarkkailun toteuttaja ovat velvollisia ilmoittamaan sekä ennakoitavissa olevista että havaituista tapahtumista tai ilmiöistä, jolla voi olla merkitystä ympäristön kannalta seuraaville viranomaisille:
- Vuolijoen kunnan tekninen viranomainen - Vuolijoen kunnan ympäristöviranomainen - Kainuun ympäristökeskus.
Toiminnanharjoittaja ja viranomaiset yhdessä päättävät jatkotoimenpiteistä.
Tarkkailu toteuttajan tulee ilmoittaa poikkeavista havainnoista ja tuloksista viipymättä toiminnanharjoittajalle, ympäristökeskukselle ja kunnan ympä- ristönsuojeluviranomaiselle.
Mikäli ohjelmasta on poikettu, syyt siihen tulee kirjata muistiin ja ilmoittaa tapahtumasta välittömästi sekä toiminnanharjoittajalle että ympäristökes- kukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Korvaavien tai täyden- tävien näytteiden ottaminen harkitaan tilanteen mukaan yhdessä tarkkailun toteuttajan, toiminnanharjoittajan ja valvontaviranomaisten kesken.
Poikkeustilanteita ovat esimerkiksi seuraavat:
- Käsittelemättömien jätevesien johtaminen vesistöön esim. viemäriput- ken rikkoutumisen tai pumppausaseman häiriötilanteen vuoksi.
- Kalakuoleman havaitseminen vesistössä. Kalakuolemalla tarkoitetaan useiden erilajisten ja erikokoisten kuolleiden kalojen havaitsemista.
7. Tarkkailuohjelman muuttaminen
Tätä ohjelmaa voidaan tarvittaessa muuttaa sopimalla niistä tarkkailuvelvol- lisen ja Kainuun ympäristökeskuksen kanssa.
Liite 2
KIRKONKYLÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TOIMINNAN JA VESIS- TÖN TARKKAILUOHJELMA
1. Yleistä
Pohjois-Suomen vesioikeus (nyk. Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto) on 9.10.1995 päivätyssä ympäristölupapäätöksessään (Dnro 156/94/2) velvoit- tanut Vuolijoen kunnan tarkkailemaan ja raportoimaan kirkonkylän jäteve- denpuhdistamon toimintaa, kuormituksia, jäteveden ja lietteiden määriä ja laatua sekä vaikutuksia purkuvesistössä. Puhdistamon ja vesistön tarkkailu on suoritettu toistaiseksi vuonna 1988 laaditun tarkkailuohjelman mukaises- ti, johon Kainuun vesi- ja ympäristöpiiri on antanut muutosvaatimuksia vuosina 1992 ja 1996. Tarkkailun tulokset on raportoitu tilaajan (Vuolijoen kunta) lisäksi Kainuun ympäristökeskukselle ja Vuolijoen ympäristölauta- kunnalle.
Puhdistamolla käsitellyt jätevedet johdetaan Vuolijokeen, joka laskee Oulu- järven Käkilahteen. Lähtevän veden laadun ja käsittelytehokkuuksien tulee täyttää jätevesien puhdistusvaatimukset voimassa olevan ympäristölupapää- töksen mukaisesti. Jäännöspitoisuudet ja puhdistustehot tulee saavuttaa vuo- sikeskiarvona laskettuna mahdolliset poikkeustilanteet, puhdistamon ohi- juoksutukset ja viemäriverkon ylivuodot mukaan lukien.
2. Jätevesien käsittely
Puhdistusprosessi
Vuolijoen kirkonkylän bioroottoripuhdistamo koostuu seuraavista yksikkö- prosesseista:
− siivilöinti (viiranauha), käsivälppä
− esiselkeytys (V=15 m3, A=8,4 m2)
− tasausallas/esi-ilmastus (V=60 m3)
− bioroottori, neliosainen (Akok.=4 880 m2, d=3 000 mm)
− pikahämmennys V=0,3 m3
− hämmennys-selkeytys (V=4 m3)
− lamelliselkeytys (A=68 m2)
− desinfiointi (NaHCl)
Fosforin jälkisaostuksessa käytetään nestemäistä alumiinihydroksidikloridia (Ekoflock 91, Al-pitoisuus 9 %).
Puhdistamon lieteprosessi koostuu vastaavasti seuraavista osista:
− sakeuttamo (V=15 m3, A=8,4 m2)
− suotonauhapuristin
Sakokaivolietteitä ei vastaanoteta nykyisin puhdistamolle.
3. Puhdistamon kuormitus- ja päästötarkkailu
Näytteenotto
Puhdistamon kuormitustarkkailua suoritetaan vähintään neljä kertaa vuodes- sa. Tarkkailukertojen ajat ovat maalis-huhtikuu, kesäkuu, elokuu ja marras- joulukuu.
Vuorokautiset kokoomanäytteet (24 h) kerätään puhdistamon omilla auto- maattisilla ja virtaamaohjatuilla näytteenottimilla seuraavista pisteistä:
- tuleva vesi - lähtevä vesi
Lisäksi kaikilla tarkkailukerroilla otetaan kertanäyte lähtevästä vedestä bak- teerimääritystä varten.
Näytteenoton yhteydessä suoritetaan käyttötarkkailuun liittyvät mittaukset, joita ovat mm.
− bioroottorille tulevan veden lämpötila [oC]
− bioroottorille tulevan veden pH
− happipitoisuudet bioroottorin alku- ja loppupäässä
− selkeytyksen näkösyvyys
− lähtevän veden liukoisen fosfaattifosforin maastomääritys (PO4-P)
− lähtevän veden happipitoisuus
Näytteenotossa noudatetaan hyvää näytteenottokäytäntöä mahdollisimman edustavien näytteiden saamiseksi.
