• Ei tuloksia

Keskuksen tehtävänä olisi tuottaa, hankkia ja järjestää elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille sekä työ- ja elinkeino- toimistoille ja niiden yhteistyökumppaneille koulutus- ja kehittämispalveluja

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Keskuksen tehtävänä olisi tuottaa, hankkia ja järjestää elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille sekä työ- ja elinkeino- toimistoille ja niiden yhteistyökumppaneille koulutus- ja kehittämispalveluja"

Copied!
4
0
0

Kokoteksti

(1)

HE 49/2010 vp

295026

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Työ- ja elinkei- noministeriön koulutus- ja kehittämiskeskuksesta

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki

Työ- ja elinkeinoministeriön koulutus- ja ke- hittämiskeskuksesta. Samalla Työvoimaopis- tosta annettu laki kumottaisiin. Keskus jat- kaisi Työvoimaopiston toimintaa. Keskuksen tehtävät vastaisivat nykyistä työ- ja elinkei- nohallinnon vastuualuetta ja elinkeino-, lii- kenne- ja ympäristökeskusten kehittämis- ja koulutustarpeita. Keskuksen nimi olisi Sal-

mia. Keskus sijaitsee Jyväskylän Salmiran- nassa. Keskuksen tehtävänä olisi tuottaa, hankkia ja järjestää elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille sekä työ- ja elinkeino- toimistoille ja niiden yhteistyökumppaneille koulutus- ja kehittämispalveluja.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan syk- syllä 2010.

—————

PERUSTELUT

1 N y k y t i l a

Laki Työvoimaopistosta (929/1973) tuli voimaan 1 päivänä tammikuuta 1974. Työ- voimaopistosta on annettu asetus (930/1973) tuli voimaan samana päivänä kuin laki. Työ- voimaopistolla on myös työjärjestys, jossa on tarkempia määräyksiä opiston toimielimistä ja niiden toimivallasta.

Työvoimaopiston tehtävänä on Työminis- teriön (nykyisin työ- ja elinkeinoministeriön) hallinnonalan erikoiskoulutuksen hoitami- nen.

Säännöksiin on tehty joitain pieniä organi- saatiomuutoksista johtuvia teknisiä muutok- sia, mutta tehtävä on perusteiltaan pysynyt samana. Opistolle on siirretty vastuuta työ- ja elinkeinohallinnon valtakunnallisen koulu- tusohjelman suunnittelussa ja toimeenpanos- sa viime vuosina.

Voimassa olevan asetuksen mukaan Työ- voimaopiston tehtävänä on

1) antaa työministeriön hallinnonalan pal- velujen ja tehtävien toimeenpanoon, johtami-

seen sekä niitä koskevaan yleiseen hallintoon liittyvää koulutusta;

2) tehdä selvityksiä ja tutkimuksia hallin- nonalan henkilöstökoulutuksesta;

3) tehdä aloitteita ja ehdotuksia hallin- nonalan henkilöstökoulutuksen kehittämisek- si;

4) huolehtia niistä muista tehtävistä, jotka on erikseen säädetty tai määrätty sen suoritet- taviksi.

Vuonna 2009 opiston perustehtäväksi on määritelty:

1) valtakunnallisen henkilöstökoulutuksen tuottaminen

2) koordinoida työ- ja elinkeinohallinnon toimialan valtakunnallisen henkilöstökoulu- tuksen suunnittelua ja toteutusta

3) henkilöstökoulutuksen kehittämisen asi- antuntijatyö ja verkostoyhteistyö sekä vastata sähköisen oppimisympäristön ylläpidosta ja kehittämisestä.

Henkilöstökoulutuksen tuottaminen on ol- lut joko työ- ja elinkeinoministeriön sub- stanssivirkamiesten vastuulla tai opiston oman koulutushenkilöstön vastuulla. Viime

(2)

HE 49/2010 vp 2

vuosina toteutusvastuuta on siirtynyt enene- vässä määrin opistolle. Opiston toteutusvas- tuulla on noin 60 % järjestetystä koulutukses- ta.

Työvoimaopiston toiminnan volyymi on viime vuosina vaihdellut 9 000—10 000 opiskelijatyöpäivän välillä. Opiskelijatyöpäi- vien kokonaismäärästä on tuotettu vuonna 2009 verkkoa hyödyntäen noin 18 %. Opis- kelijamäärät viime vuosilta näkyvät seuraa- vassa taulukossa.

Osallistujia koulutuksissa

2006 2007 2008 2009 Lyhytkestoinen

koulutus (hen- kilöä)

768 614 1190 1900

Pitkäkestoinen koulutus (hen- kilöä)

313 465 341 267

1081 1079 1531 2167

Opiston toimintamenot ovat olleet noin miljoona euroa vuodessa. Toiminta- menomomentti on nettobudjetoitu momentti, jolle on kertynyt tuloja noin 150 000 € vuo- dessa (v. 2009 tilanne). Tuloja saadaan mm.

hallinnon ulkopuolisilta tilavuokrista ja vas- taavasti hallinnon sisälle tehtävästä maksulli- sesta räätälöidyistä koulutuksista. Vuonna 2009 valtionhallinnon ulkopuolista tuloa oli em. summasta noin 40 %.

Työvoimaopistoa johtaa rehtori. Vuoden 2009 lopussa Opistolla on rehtorin lisäksi 7 vakituista ja 6 määräaikaista työntekijää. Va- kinaisista 3 on koulutushenkilöitä, 3 tukipal- veluista vastaavia ja yksi kiinteistönhoitaja.

Määräaikaisista yksi oli koulutushenkilö, yk- si projektityöntekijä, 3 projektihenkilöä (ra-

kennerahastorahoitus) ja yksi työllistetty toimistosihteeri.

2 E h d o t e t u t m u u t o k s e t

Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalal- la on tapahtunut organisatorisia muutoksia, joiden johdosta opiston tehtävää on tarpeen muuttaa. Työvoimatoimistoista on tullut työ- ja elinkeinotoimistoja. Työ- ja elinkeinokes- kukset on vuoden 2010 alusta liitetty Elin- keino-, liikenne- ja ympäristökeskuksiin.

Kumpienkin virastojen toimintatapa on muuttunut mm. siten että ne toimivat tiiviisti yhteistyössä kumppaneiden kanssa erityisesti yritysneuvonnan kentällä. Työ- ja elinkeino- toimistojen ohella yritysneuvontaa antavat lukuisat seudulliset toimijat, jotka eivät kuulu valtion hallintoon. Näillä tulisi olla samaa osaamista kuin työ- ja elinkeinotoimistoilla ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuk- silla.

Koulutus- ja kehittämiskeskuksen tehtävä- nä olisi tuottaa, hankkia ja järjestää elinkei- no-, liikenne- ja ympäristökeskuksille sekä työ- ja elinkeinotoimistoille ja molempien edellisten yhteistyökumppaneille koulutus- ja kehittämispalveluja.

Kehittämiskeskuksen keskeiset tehtävät olisivat:

1) tuottaa, hankkia ja järjestää työ- ja elin- keinohallinnon alue- ja paikallishallinnolle työ- ja elinkeinopolitiikan toimeenpanoa tu- kevaa koulutusta ja kehittämistoimintaa

2) tuottaa, hankkia ja järjestää johtamiseen, organisaation ja prosessien kehittämiseen se- kä verkostoyhteistyöhön liittyvää organisaa- tioiden toimivuutta ja tuloksellisuutta lisää- vää koulutusta ja kehittämistoimintaa ELY- keskuksille ja TE-toimistoille sekä mo- lempien edellisten kumppanuusverkostoille.

Vuosittaisessa TEM:n tulosohjausprosessissa määritellään kumppanuusverkosto ja sille tar- jottavat palvelut.

Keskuksen keskeisiä asiakkaita olisivat ELY-keskukset ja TE-toimistot. Asiakkaina voisivat olla virastojen yksittäiset henkilöt, työryhmät ja työyhteisöt sekä koulutuksesta ja kehittämisestä vastaavien asiantuntijoiden verkostot. Keskuksen asiakkaina voisivat olla ELYn kaikki vastuualueet ja muut yksiköt,

(3)

HE 49/2010 vp 3

mutta erityisenä tavoitteena olisi tuottaa kou- lutus- ja kehittämispalveluja niihin ELYn toimintoihin, jotka ovat viraston yhteisiä ho- risontaalisia toimintoja. Näitä toimintoja oli- sivat esimerkiksi strategia-, ennakointi- ja aluekehitystoiminnot, asiakkuusprosessit, viestintä, talous- ja henkilöstöhallinto.

Keskuksen toimintatapa olisi henkilöstön koulutus- ja kehittämispalvelujen tuottami- nen, hankinta ja järjestäminen sekä koulutus- ja kehittämiskonseptien kehitystyö. Keskus toimisi tiiviissä yhteistyössä sekä toimintaa ohjaavien tahojen että alue- ja paikallishal- linnon henkilöstön kehittämisestä vastaavien asiantuntijoiden kanssa. Alueellisten koulut- tajien ja kehittäjien verkosto on keskeinen re- surssi ja kumppani.

Tehtäväkentän ja kohderyhmän laajennus aiheuttaa koulutuksen ja kehittämistoiminnan volyymin nostamista.

Keskuksen nimi olisi koulutus- ja kehittä- miskeskus Salmia. Keskus sijaitsee Jyväsky- län Salmirannassa. Nimi perustuu ideakilpai- lussa tehtyyn esitykseen.

3 E s i t y k s e n v a i k u t u k s e t

Ehdotetulla muutoksella tuettaisiin ELYn ja TE-toimistojen edellytyksiä osaamisen ja työyhteisöjen toimivuuden parantamisessa ja toiminnan tuloksellisuuden kehittämisessä.

Seurauksena tästä on organisaatioiden asi- akkaiden palvelun ja yhteiskunnallisen vai- kuttavuuden parantuminen sekä virkailijoi- den parempi työssä jaksaminen osaamisen kohentumisen ja työn hallinnan seurauksena.

Työvoimaopiston henkilöstö jatkaa koulu- tus- ja kehittämiskeskuksen henkilöstönä.

Toiminnan laajentumisen vuoksi keskuk- sessa tarvitaan kaksi uutta asiantuntijatehtä- vän tasoista virkaa, josta aiheutuu

n. 130 000 € lisämäärärahatarve. Lisäresurs- sointi on tarkoitus hoitaa hallinnonalan sisäi- sin siirroin.

4 A s i a n v a l m i s t e l u

Esitys on valmisteltu työ- ja elinkeinomi- nisteriössä ja Työvoimaopistossa. Opiston tu- levaisuuden linjaamiseksi tehtiin opiston strategiaselvitys vuonna 2009, joka hyväk- syttiin ministeriön johtoryhmässä. Sitä on kä- sitelty Työvoimaopiston johtokunnassa ja opiston yksikkökokouksessa.

5 V o i m a a n t u l o

Laki ehdotetaan tulemaan voimaan syksyl- lä 2010.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdo- tus:

(4)

HE 49/2010 vp 4

Lakiehdotus

Laki

työ- ja elinkeinoministeriön koulutus- ja kehittämiskeskuksesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään 1 §

Koulutus- ja kehittämiskeskus

Työ- ja elinkeinoministeriön koulutus- ja kehittämiskeskuksen tehtävänä on tuottaa, hankkia ja järjestää elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille sekä työ- ja elinkeino- toimistoille ja molempien edellisten yhteis- työkumppaneille koulutus- ja kehittämispal- veluja. Keskuksen nimi on Salmia.

2 § Keskuksen ohjaus

Keskus toimii työ- ja elinkeinoministeriön alaisuudessa.

3 § Johtaminen Keskusta johtaa rehtori.

Työ- ja elinkeinoministeriö asettaa keskuk- selle tulostavoitteet neuvoteltuaan keskuksen kanssa.

4 §

Tarkemmat säännökset

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa säännöksiä työjärjestyksestä, ratkaisuvallasta, henkilöstön nimittämisestä ja kelpoisuusvaa- timuksista.

———

5 § Voimaantulo

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuu- ta 20 .

Tällä lailla kumotaan työvoimaopistosta 21 päivänä joulukuuta 1973 annettu laki (929/1973) siihen myöhemmin tehtyine muu- toksineen.

Työ- ja elinkeinoministeriön koulutus- ja kehittämiskeskus jatkaa työvoimaopiston toimintaa.

—————

Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 2010

Tasavallan Presidentti

TARJA HALONEN

Työministeri Anni Sinnemäki

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Tilannekatsauksen aineistoanalyysiin valikoituneiden koulutuksen järjestäjien opetus- suunnitelmien yhteisissä osissa opettajuuden kehittäminen ja työelämäyhteistyön

Ammatillisen koulutuksen roolia alueellisten innovaatiojärjestelmien osana ja alueellisena työelämän kehittäjänä on vahvistettu kehittämällä ennakointia,

Suomalaisen työelämän monikulttuuristuminen näkyy siten, että lähes jokaisella suuremmalla työpaikalla on nykyisin entistä enemmän.. maahanmuuttajataustaisia

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen kehittämis- ja hallintokeskus myöntää käyttöoikeuden työ- ja

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen kehittämis- ja hallintokeskus myöntää käyttöoikeuden työ- ja

The following legislative proposals by the Commission with a focus on Regulatory Fitness in the area of Development Cooperation, Foreign Policy Instruments, Humanitarian Aid and

(2) A request addressed to the President of the Court of First Instance to assign a judge from the Pool of Judges shall indicate in particular the subject matter of the case,

Asetusluonnoksen 3 (1) artiklan b kohdan v alakohdan mukaan metsän pitkän aikavälin tuotantokapasiteetin säilyttäminen täyttyy maatasolla, mikäli kansallisesti sovellettavilla