OPISKELIJAN OPAS 2008 - 2009 HUMAKO

(1)

OPISKELIJAN OPAS 2008 - 2009

HUMAKO

(2)

HUMAKO N MUISTILISTA SYKSYKSI 2008

•Opiskelijakortti

•Mökkifestarit 9. - 10.10.2008

•Haalarit

Muista seurailla foorumeita!

www.HUMAKO.net

(3)

TERVEHDYS HUMAKOSTA!

Kädessäsi on nyt HUMAKOn julkaisema ensimmäi- nen Opiskelijan Opas 2008 - 2009. Olet siis tullut HUMAKiin opiskelemaan, onnittelen Sinua valin- nastasi!

HUMAKO on Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta. HUMAKOn tehtävänä on auttaa opiskelijoita heitä koskevissa asioissa. Toimijoina meillä HUMAKOssa on tavalliset opiskelijat, joiden sydäntä lähellä ovat kaikkien opiskelijoiden edut ja hyvinvointi koulussamme.

HUMAKOn edustajiin voit olla helposti yhteydes- sä oppaasta löytyvien yhteystietojen kautta asiassa kuin asiassa ja HUMAKOn Internetsivuilta (www.

humako.net) voit laittaa viestiä HUMAKOn toimi- joille keskustelupalstan kautta. Tartumme toimeen heti, kun saamme tietoomme epäkohtia tai kiitoksen aiheita kampuksilta.

HUMAKOon pääsee helposti mukaan liittymällä jäseneksi. Halutessasi päästä vaikuttamaan kaikkia opiskelijoita koskevissa asioissa, voit hakea HUMA- KOn toimijaksi joko edustajistoon tai hallitukseen.

Toivottavasti Sinulla on antoisa ensimmäinen lukuvuosi HUMAKissa ja saat kysymyksiisi vastauksen joko tästä oppaasta, kampuksen tutoreilta tai suoraan ottamalla yhteyttä HUMAKOn toimijoihin.

Hauskaa lukuvuotta toivottaen, Enni Tolvanen

Hallituksen puheenjohtaja

Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta – HUMAKO

HUMANISTISEN AMMATTIKORKEAKOULUN OPISKELIJAKUNTA - HUMAKON

OPISKELIJAN OPAS 2008 - 2009

HUMAKON TOIMISTO Annankatu 12 A 17 00120 Helsinki

TAITTO Sofia Meriluoto ILMOITUSMYYNTI Mari Turunen

ps.humako@humak.edu

PAINOPAIKKA Helsingin yliopistopaino

PAINOSMÄÄRÄ 330kpl

TEKSTI Mari Turunen Sofia Meriluoto

KELAn ja SAMOKin tekstimateriaali KANSI JA VALOKUVAT

Sofia Meriluoto

(4)

OPISKELIJAKUNTA

Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta HUMAKO edustaa kaikkia HUMAKin opiskelijoita. Jäseniä opiskelijakunnassa on yhteensä noin 600.

Opiskelijakunnan toiminnasta vastaa edustajisto sekä sen valitsema hallitus, joka johtaa opiskelijakunnan toimintaa. Edustajistoon ja hallitukseen voi hakea jokainen opiskelijakunnan jäsen. Opiskelija- kunnan toiminnasta määrätään ammattikorkeakou- lulailla 42 a (10.6.2005/413) ja opiskelijakunnan säännöillä.

Opiskelijakunta edustaa opiskelijoita kaikilla HU- MAKin hallinnon tasoilla työryhmistä ammattikorkeakoulun hallitukseen. Opiskelijakunta kuuluu Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto – SAMOK ry:n (www.samok.fi).

Opiskelijakunnan jäsenenä saat valtakunnallisen sinisen opiskelijakortin, joka oikeuttaa sinut muun muassa VR:n ja Matkahuollon alennuksiin juna- ja bussimatkoista, vakuutuksista, lehdistä, palveluista sekä sadoista yrityksistä ja opiskelijaravintoloista ympäri maan. Alennuksia saat myös opiskelijakunnan omista tapahtumista. Lisää alennuksista voit lukea HUMAKOn nettisivuilta www.humako.net Jäseneduista merkittävin on edunvalvontatyö. Koh- datessasi ongelmia liittyen opintoihin, asumiseen, toimeentuloon, terveyteen tms. voit aina kääntyä opiskelijakunnan puoleen. Opiskelijakunta koulut- taa myös tutorit, jotka avustavat sinua opintojesi alussa.

Edustajisto

Opiskelijakunnan 10 – 12 jäseninen edustajisto on opiskelijakunnan ylin päättävä elin. Edustajisto päättää mm. kaikki suuret toimintalinjat ja opiskelijakunnan talousarvion. Edustajiston jäsenet valitaan syksyllä pidettävillä edustajistovaaleilla. Edustajis- ton toimintakausi on yksi vuosi.

Edustajiston puheenjohtaja

Miia Lusa, Nurmijärvi / 045- 134 56 34 Edustajiston varapuheenjohtaja

Katja Puolakka, Joutseno / 0400 - 63 63 36 Edustajiston jäsenet löydät HUMAKOn Internetsi- vuilta.

Hallitus

Hallitus käyttää opiskelijakunnan hallinto- ja toi- meenpanovaltaa. Hallitus johtaa opiskelijakunnan toimintaa, vastaa opiskelijakunnan hallinnosta ja valvoo, että voimassa olevia säädöksiä noudatetaan.

Hallituksen toimintakausi on kalenterivuosi. Halli- tus tekee päätöksiä edustajiston hyväksymän talousarvion ja toimintasuunnitelman puitteissa, vastaten tekemisistään edustajistolle.

Hallituksen 2008 kokoonpano:

Puheenjohtaja

Enni Tolvanen, Joensuu / 045 - 122 50 30 Varapuheenjohtaja

Ossi Ollikainen, Tornio / 040 - 741 76 86 Tutorvastaava

Sanna Kokkonen, Lohja / 040 - 719 24 89 Koulutuspoliittinen vastaava

Ville Lomakka, Tornio / 040 - 578 13 57 Koulutuspoliittinen vastaava (1.9.2008 saakka) Maija Valkeapää, Korpilahti / 050 - 567 21 04 Koulutuspoliittinen vastaava (1.9.2008 alkaen) Jani Vikman, Haapavesi / 041 - 70 04 678 Sosiaalipoliittinen vastaava

Sami Enojärvi, Tornio / 041 - 53 83 312 Sosiaalipoliittinen vastaava

Sirpa Lindén, Kuopio / 040 - 76 43 514 Kansainvälisten asioiden vastaava Ville Lindstedt, Tornio / 041 - 43 60 229

(5)

Henkilöstö ja yhteystiedot

Opiskelijakunnan henkilöstöön kuuluu pääsihteeri.

Pääsihteeriin voit ottaa yhteyttä kaikissa opintoihin, asumiseen, toimeentuloon, terveyteen ja opis- kelijakortteihin, ja opiskelijakorttietuihin liittyvissä asioissa.

Opiskelijakunta HUMAKO Annankatu 12 A 17 00120 Helsinki

Mari Turunen / 044 - 257 88 84 ps.humako@humak.edu

Tervetuloa käymään myös Annankadun toimistolla!

Opiskelijaedustus

Opiskelijakunnan edustajisto valitsee opiskelijaedus- tajat HUMAKin hallitukseen ja muihin monijäseni- siin työryhmiin. Opiskelijaedustuksesta määrätään ammattikorkeakoululaissa 42 a (10.6.2005/413).

Opiskelijaedustuksen tarkoituksena on tuoda opiskelijan ääni kaikkiin ammattikorkeakoulun monijä- senisiin toimielimiin ja pitää opiskelijat ja kouluhen- kilökunta läheisessä vuorovaikutuksessa.

OPISKELIJAKUNNAN JäSENEKSI?

Opiskelijakortti on avain opiskelijaetuihin ja –alennuksiin, joita opiskelijakunta paikallisesti ja SA- MOK valtakunnallisesti neuvottelee. Opiskelija- kortin avulla säästät merkittävästi rahaa verrattuna samojen palveluiden ostamiseen normaalihintaisina.

Edut saat täyttäessäsi sinisen opiskelijakortin myön- tämisen ehtona olevat säännöt. Opiskelijakortti tulee palauttaa opiskelijakunnalle opinto-oikeutesi päätyt- tyä. Opiskelijakortilla saatavista eduista voit lukea lisää HUMAKOn Internetsivuilta.

Opiskelijakunta voi myöntää SAMOK -opiskelijakortin ja tarran siihen vain omille jäsenilleen.

Kortteja on kaksi erilaista;

SININEN ns. päätoimisille opiskelijoille, joiden pi- tää lisäksi täyttää määrätyt ehdot, ja

VIHREÄ niille opiskelijoille, jotka eivät saa sinistä korttia.

Sinisen SAMOK -opiskelijakortin myöntämiseh- dot (ns. päätoimiset opiskelijat)

Opiskelijan on täytettävä KAIKKI seuraavat ehdot:

1. Opiskelija opiskelee päätoimisesti ja palkatta ammattikorkeakoulussa eikä ole työssä vakinaisessa virassa tai vakinaiseen virkaan rinnastettavassa työ- suhteessa. Opiskelija on ilmoittautunut ammattikor- keakouluun läsnä olevaksi kyseiselle lukukaudelle/

lukuvuodelle, mistä hänen tulee vaadittaessa esittää todistus.

2. Opiskelija suorittaa ammattikorkeakoulututkintoa eikä ole suorittanut ylempää korkeakoulututkintoa.

3. Opiskelijan opintojen yhtäjaksoinen kesto on vähintään 8 kuukautta. Vaihto-opiskelijan ei tarvitse suorittaa koko kestoa Suomessa, kunhan esittää todistuksen, josta tutkinnon vähintään kahdeksan kuukauden säännönmukainen kesto selviää.

4. Opiskelu ei ole oppisopimuskoulutusta eikä kuulu työvoimakoulutuksen tai henkilöstökoulutuksen piiriin.

5. Opiskelija liittyy jäseneksi oman ammattikorkea- koulunsa opiskelijakuntaan.

6. Opiskelija sitoutuu palauttamaan opiskelijakort- tinsa, mikäli valmistuu tai ei enää muutoin täytä näi- tä myöntämisehtoja. Kortin käyttö sen jälkeen, kun kaikki ehdot eivät enää täyty, on rangaistava teko.

Vihreän SAMOK -opiskelijakortin myöntämis- ehdot (muu kuin päätoiminen opiskelu) 1. Opiskelija opiskelee ammattikorkeakoulussa.

2. Opiskelija liittyy jäseneksi oman ammattikorkea- koulunsa opiskelijakuntaan.

3. Opiskelija sitoutuu palauttamaan opiskelijakort- tinsa, mikäli valmistuu tai ei enää muutoin täytä näi- tä myöntämisehtoja. Kortin käyttö sen jälkeen, kun kaikki ehdot eivät enää täyty, on rangaistava teko.

Ohjeet jäseneksi liittymiseen

1. JÄSENEKSI LIITTYMINEN - UUDET JÄ- SENET

1. Täytä HUMAKOn korttitilauslomake selkeästi tekstaten. Muista allekirjoittaa lomake sekä liimata oma valokuvasi, jonka taakse olet kirjoittanut ni- mesi ja syntymäaikasi. Puutteellisia hakemuksia ei käsitellä!

2. Maksa jäsenmaksu HUMAKOn tilille NORDEA 174530-67043. Tilinumero ja kampuskohtainen vii- tenumero löytyvät myös korttitilauslomakkeesta. Jä- senmaksu on 27 € lukuvuosi ja 17 € lukukausi. Hin- toihin sisältyy korttimaksu. Jäsenyyden voi maksaa myös koko opiskeluajaksi. Kansalaistoiminnan- ja nuorisotyön koulutusohjelman maksu (3,5 vuotta) on 77 €/koko opiskeluaika, viittomakielentulkin sekä kulttuurituotannon koulutusohjelman (4 vuot-

(6)

ta) on 87 €/koko opiskeluaika.

3. Toimita korttitilauslomake sekä maksukuitti kampuksesi korttivastaavalle, yhteystiedot löytyvät lomakkeesta / nettisivuilta.

4. Mikäli haluat tilata kortin ennen koulun alkua, voit postittaa hakemuksen pääsihteeri Mari Turusel- le osoitteeseen Annankatu 12 A 17, 00120 Helsinki.

5. Korttien toimituksessa kestää 4 - 6 viikkoa. Saat korttisi oman kampuksesi korttivastaavalta, joka ilmoittaa, kun kortti on saapunut. Yksittäiset kort- titilaukset toimitetaan suoraan opiskelijalle. Mikäli opiskelijakorttiasi ei kuulu, ota yhteyttä toimistoon:

ps.humako@humak.edu/ gsm. 044 - 257 88 84.

2. JÄSENYYDEN UUSIMINEN - VANHAT JÄ- SENET

1. Täytä HUMAKOn henkilötietolomake selkeästi tekstaten. Muista allekirjoittaa lomake. Puutteellisia hakemuksia ei käsitellä!

2. Maksa jäsenmaksu HUMAKOn tilille NORDEA 174530-67043. Tilinumero ja kampuskohtainen vii- tenumero löytyvät myös henkilötietolomakkeesta.

Jäsenmaksu on 20 € koko vuodelta ja 10 € puolelta vuodelta.

3. Vie henkilötietolomake, opiskelijakorttisi sekä maksukuitti kampuksesi korttivastaavalle, yhteystiedot löytyvät lomakkeesta. Korttivastaavalta saat tarran. Tarraa ei voi lähettää erikseen!

Milloin kortti pitää uusia?

KYLLÄ:

- Ammattikorkeakoulun vaihto: anottava uusi kortti uuden AMK:n opiskelijakunnasta.

- Henkilön sukunimi muuttuu: korttia voi käyttää voimassa olevan tarrakauden loppuun. Mukana pitäisi olla joku todistus, josta nimenmuutos näkyy. Uuden kauden alkaessa pitäisi kortti uusia.

EI:

- Yksikön tai koulutusohjelman vaihto koulun sisällä:

opiskelijakunta pysyy samana, eikä korttia tarvitse vaihtaa.

Opiskelijakortti on voimassa siihen kiinnitetyn tarran mukaisesti:

SYKSY 2008 (voimassa 31.1.2009 saakka):

Valmistuminen tai säännönmukaisen opiskeluajan päättyminen joulukuussa ja kevätkauden poissa olevaksi ilmoittautunut voi saada vain syksytarran, vaikka maksaisi koko vuoden. Opintojen mahdollisesti jatkuessa säännönmukaisen ajan yli voidaan läsnä-

olotodistuksella antaa kevättarra.

LUKUVUOSI 2008-2009 (voimassa 30.9.2009 saakka):

Opiskelija on ilmoittautunut läsnä olevaksi koko lukuvuodeksi.

KEVÄT 2009 (voimassa 30.9.2009 saakka):

Huom! Syyslukukauden poissaoleva voi saada vain kevättarran, vaikka maksaisi koko vuoden.

HUOM! Pääkaupunkiseudun joukkoliikenteessä (HKL/YTV) opiskelijakortin syksytarra hyväksytään vain 31.12. asti, lukuvuosi- ja kevättarra vain 31.8.

asti.

Jos kortti katoaa tai vahingoittuu, saat uuden opiskelijakunnan kautta. Uuden kortin valmistaminen maksaa 7,00 €. Jos olit maksanut kuluvan vuoden jäsenmak- sun, saat korttiisi uuden tarran ilman lisämaksua, koska tarra ei ole ostettava tuote vaan osoitus suoritetusta opiskelijakunnan jäsenmaksusta.

Kampuskohtaiset viitenumerot 13 Korpilahti, 26 Haapavesi, 39 Joutseno 42 Lohja, 55 Äänekoski, 68 Turku 71 Tornio, 84 Kuopio, 97 Kauniainen 107 Helsinki, 110 Nurmijärvi, 123 Joensuu Jäsenmaksu kannattaa suorittaa kerralla koko opiskeluajaksi, koska se on sinulle vaivattomampaa.

Asevelvollisuuden suorittaminen, poissaolevaksi ilmoittautuminen yms. syyn vuoksi jo maksettua jä- senmaksua voidaan siirtää odottamaan opintojen jat- kumista. Siirtoja ei suoriteta takautuvasti. Jos päätät lopettaa opiskelusi HUMAKissa, sinun tulee toimittaa opiskelijakorttisi HUMAKOn toimistolle. Palautettua korttia vastaan HUMAKO palauttaa koko opiskeluajan jäsenyydestä jäljellä olevan summan.

HUOM!

Opiskelijakortti - opiskelijan tärkeä etukortti

Opiskelijakortti kannattaa tilata hyvissä ajoin jo ennen opiskelun

aloittamista. Säästyt pahim- malta ruuhkalta ja saat korttisi

suoraan kotiin toimitettuna.

Huomaa myös mahdollisuus lu- nastaa jäsenyytesi HUMAKOssa

koko opiskeluajaksi!

(7)

räämä virkamies. HUMAKin opintotukilautakun- taan kuuluu viisi jäsentä, joista kaksi on opiskelijoita. Opintotukilautakunnalla on ohjesääntö, jonka korkeakoulu vahvistaa. Ohjesäännössä annetaan tarkemmat määräykset asioiden käsittelemisestä ja rat- kaisemisesta. Opintotukilautakunnan tehtävänä on, Opintotukilaki, 9 a § (10.6.2005/408)

1) Seurata opintojen edistymistä ja antaa oma-aloitteisesti taikka Kansaneläkelaitoksen tai opiskelijan pyynnöstä lausuntoja opintojen edistymisestä;

2) Määrätä kesäaikana harjoitettavien opintojen riit- tävä laajuus ja antaa yksittäistapauksissa lausunto Kansaneläkelaitokselle;

3) Määritellä muiden kuin opiskelijavaihto-ohjelmin mukaisten ulkomailla harjoitettavien opintojen riit- tävä laajuus ja antaa yksittäistapauksissa lausunto kansaneläkelaitokselle;

4) Antaa Kansaneläkelaitoksen tai opiskelijan pyyn- nöstä lausunto siitä, onko opintolainan valtiontakauksen saanut, joka on suorittanut tutkinnon, oikeutettu opintolainavähennykseen.

5) Antaa oma-aloitteisesti taikka Kansaneläkelai- toksen tai opiskelijan pyynnöstä lausunto siitä, voidaanko enimmäisajan opintotukeen oi-keut- tavaa aikaa pidentää 7 a §:ssä säädetyllä tavalla.

Opintotukilautakunnan lausunto sitoo Kansanelä- kelaitosta. Opintotukilautakunta tiedottaa ja neuvoo opintotukiasioissa, kokousajoistaan ja edistymisen valvonnan aikataulusta Opintotukiasiat -foorumilla HumakProssa.

Opintotukilautakunnan yhteystiedot:

Humanistinen ammattikorkeakoulu, Opintotukilau- takunta, Annankatu 12 A 17. 00120 Helsinki. Säh- köposti: opintotuki@humak.edu, p. 020 762 1348 Tiedotus

HUMAKOn tiedotus pitää opiskelijan ajan tasalla koulun sisäisestä ja valtakunnallisesta edunval- vonnasta, tapahtumista ja muista ajankohtaisista asioista. Opiskelijakunta käyttää sisäisinä tiedotus- kanavinaan HumakPro -ympäristön HUMAKO- ja Opiskelija -foorumeita, joissa julkaistaan muun muassa noin kahden viikon välein SAMOKin tiedote,

”SÄVÄYS”. HUMAKO tiedottaa tapahtumistaan ja ajankohtaisista asioista myös HUMAKOn nettisivuilla olevassa tapahtumakalenterissa.

Tiedottamisesta vastaa pääsihteeri ja hallituksen puheenjohtaja sekä mahdollinen hallituksen tiedo- tusvastaava. Voit toimittaa kuukausitiedotteeseen haluamasi materiaalin pääsihteerille sähköpostitse Vapaa-aika

Opiskelijakunta järjestää ja välittää tietoa muiden järjestämistä vapaa-ajan tapahtumista opiskelijoille.

HUMAKO järjestää vuosittain yhden isomman HU- MAKO -tapahtuman kaikille HUMAKOn opiskelijoille sekä pienempiä tiedotustempauksia.

Koulutuspolitiikka

Koulutuspolitiikka käsitteenä kattaa tavat, joilla koulutus järjestetään, sekä tavoitteet ja pyrkimykset koulutuksen kehittämiseen. HUMAKO seuraa aktiivisesti HUMAKin koulutuspoliittista tilannetta ja kehitystä ja puuttuu koulutuksen epäkohtiin ja kehit- tämistä vaativiin kohtiin. Koulutuksellisen edunval- vonnan työkaluina toimivat lausuntojen antaminen ja kannanottojen laatiminen. Opiskelijakunta vaikuttaa toiminnallaan aktiivisesti koulutuksen laatuun ja tuo esiin opiskelijanäkökulman. Opintojen ohjauksen kautta myös tutorointi on osa koulutuspolitiikkaa.

Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liit- to – SAMOK valvoo ja vaikuttaa aktiivisesti valta- kunnallisella tasolla tehtävää edunvalvontatyöhön yhteistyössä jäsenjärjestöjensä, kuten HUMAKOn kanssa. Valtakunnallinen ja kansainvälinen yhteistyö on korostunut koulutuspoliittisessa edunvalvonnassa suomalaisen korkeakoulujärjestelmän rakenteellisen kehittämisen, kansainvälisen yhteistyön, kuten Bo- lognan prosessin ja globalisaation koulutusjärjestel- mälle aiheuttamien haasteiden vuoksi.

Sosiaalipolitiikka

Asuminen, toimeentulo, terveys, vapaa-aika, liikun- ta, kulttuuri ovat osa opiskelijakunnan sosiaalipoliittista toimintaa. Opiskelijakunta seuraa ajankohtaista sosiaalipoliittista keskustelua, tekee lausuntoja ja kannanottoja, osallistuu työryhmätyöskentelyyn ja pyrkii vaikuttamaan kampuspaikkakuntien tervey- denhoitoon ja muihin paikallisiin opiskelijoita kos- keviin sosiaalipoliittisiin kysymyksiin.

Opintotukilautakunta

Opintotukilautakunta on korkeakoulun kaksivuotis- kaudeksi asettama ammattikorkeakoulun sisäinen opintotukiasioita hoitava ryhmä. Puolet jäsenistä puheenjohtaja mukaan lukien ja heidän varajäsenensä nimitetään korkeakoulun opettajista tai muista virka- miehistä sekä puolet jäsenistä ja heidän varajäsenen- sä korkeakoulun opiskelijoista. Korkeakoulu määrää yhden jäsenistään varapuheenjohtajaksi. Esittelijänä ja lautakunnan sihteerinä toimii korkeakoulun mää-

(8)

osoitteeseen ps.humako@humak.edu. Nettisivuilla olevaan keskustelupalstaan voit jättää kysymyksesi, kommenttisi tai ideasi, HUMAKO vastaa kysymyksiin sektorikohtaisesti.

Hallituksen jäsenillä on tiedotusvastuu omista sekto- reistaan HUMAKOn tiedotuskanavilla. Haluamme kehittää viestintää ja tiedotusta mahdollisuuksiem- me mukaan. Tiedotusvinkkejä ja palautetta voit lä- hettää sähköpostitse opiskelijakunnan pääsihteerille tai puheenjohtajalle.

Tutorointi

Sannan tervehdys Teille uudet huma- kit

Keitä ne on ne arkipäivän sankarit, jotka kampuksilla jaksavat luoda tunnelmaa ja järjestävät kivaa te- kemistä kaikille vielä iltasellakin? Tutoreitahan ne, ihania opiskelijakavereita, jotka ovat kampuksilla meidän kaikkien hyväksi!

Tutortoimintaan saa lähteä mukaan kuka vaan HU- MAKOn jäsen, jolla on kiinnostusta yhteisön piris- tämiseen tai tahtoo muutoin olla mukana edustamas- sa kampuksensa opiskelijoita. Tutoriksi hakemisesta voit kysellä oman kampuksesi tutoreilta, jotka ainakin lukuvuoden alussa tunnistaa niistä valkoisista lanka-H -paidoista. Tutorkoulutuksia tarjotaan ke- väisin ja niistä tiedotetaan myös HumakProssa. Tu- torvastaavien yhteystiedot löydät myös HUMAKOn nettisivuilta, www.humako.net, mistä voit myös kai- vaa tiedot HUMAKOn toimijoista ja soitella vaikka meillekin!

Tutoreilla on myös paremmat mahdollisuudet nähdä muidenkin kampusten opiskelijoita vapaa-ajallaan ja tutorina toimineet ovat työnantajan silmissä var- sin haluttua kauraa! Toiminta vie hieman aikaakin, mutta se on helppoa opinnollistaa, jolloin se kerryt- tää pisteitä vapaavalintaisiin opintoihin.

Tahdonkin toivottaa jokaiselle pirteää lukuvuotta, nähdäänhän tapahtumissa (erityisen innolla kannattaa odottaa tulevia Mökkifestareita)!

Terkuin,

Sanna Kokkonen

HUMAKOn tutorvastaava sanna.kokkonen@humak.edu

OPISKELU HUMAKISSA

Humanistinen ammattikorkeakoulu (HUMAK) on valtakunnallinen, verkostomaisesti toimiva humanistisen ja kasvatusalan sekä kulttuurialan ammattikorkeakoulu. HUMAKissa voi suorittaa ammattikorkeakoulututkinnon kansalaistoiminnan ja nuorisotyön, kulttuurituotannon ja viittomakielentulkin koulutus- ohjelmissa. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon - yhteisöpedagogi (ylempi AMK) - voi suorittaa jär- jestö- ja nuorisotyön koulutusohjelmassa.

Opiskelupaikkakunnat

HUMAKin kampuspaikkakunnat ovat jakaantuneet tasaisesti ympäri Suomen.

Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelmien kampuspaikkakunnat:

- Haapavesi (ei uusia opiskelijoita) - Joensuu

- Lohja (ei uusia opiskelijoita) - Nurmijärvi

- Tornio - Äänekoski

Pieni suuri HUMAK -sanakirja

HUMAK = Humanistinen ammattikorkeakoulu

HUMAKO = Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta Kampus = HUMAKin opiskelupaikka- kunnilla sijaitsevat opiskeluyksiköt Tutor = Tutoriksi koulutettu opiskelija joka auttaa sinua opiskelujen alussa ja järjestää kampuksellasi tapahtu- mia myös vapaa-ajalla

HumakPro (HP) = HUMAKin opiskelijoiden ja henkilökunnan yhteinen intranet

HOPS = henkilökohtainen opetus- suunnitelma

Teema = Jakso

Työoppiminen = Työpaikalla oppimis- ta

(9)

Viittomakielentulkin koulutusohjelmien paikkakun- nat:- Helsinki

- Kuopio

Kulttuurituotannon koulutusohjelmien kampuspaikkakunnat:

- Joutseno (ei uusia opiskelijoita) - Kauniainen

- Korpilahti - Turku

Ennen opiskelujen aloittamista kannattaa tutustua huolella tulevaan opiskelupaikkakuntaan ja myös mahdolliseen uuteen asuinpaikkakuntaasi. Kampus- paikkakuntien Internetsivuilta löydät tarkemmin tietoa kuntien tarjoamista palveluista sekä harrastus- ja liikuntamahdollisuuksista. Kannattaa kysyä myös neuvoja ja vinkkejä kampuksesi tutoreilta

Opiskelijahyvinvointi HUMAKissa

Opiskelijahuollosta tehdyn selvitystyön pohjalta HU- MAKissa käynnistettiin vuonna 2008 sekä HUMAK -tason opiskelijahyvinvointiryhmän että kampustason opiskelijahuoltoryhmien toiminta.

HUMAK -tason opiskelijahyvinvointiryhmän tehtä- vänä on koordinoida ja suunnitella opiskelijahyvin- vointiin liittyviä kysymyksiä laajempana kokonaisuu- tena koko HUMAKin tasolla (mm. toimintalinjaukset, toimintamallit, ohjeet mm. kriisitilanteissa, hyvät käy- tänteet, tehtyjen toimenpiteiden seuranta).

Opiskelijaterveydenhoidon kampustason toimin- nan yleisenä tavoitteena ja tehtävänä on ylläpitää ja parantaa opiskelijan hyvinvointia, edistää opiskelu- ympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta, edistää opiskelijoiden terveyttä ja opiskelukykyä ja järjestää terveyden- ja sairaanhoitopalveluita.

Näitä toimenpiteitä tukee myös 1.7.2007 voimaan tullut kansanterveyslain ja -asetuksen muutos, joilla kunnat velvoitettiin järjestämään oppilaitosten opiskelijoille heidän kotipaikastaan riippumatta opiske- lijaterveydenhuolto (mm. ammattikorkeakoulujen opiskelijat). Tällä muutoksella myös lakisääteisesti ammattikorkeakoulujen opiskelijat pääsivät oppilaitosten sijaintikunnan opiskelijaterveydenhuollon piiriin.

Kampusten opiskelijahuollon ydinryhmän muodostavat kampuksen aluekoordinaattori, tutorlehtori ja

paikallinen työterveys-/opiskelijaterveydenhoitaja.

Tarvittaessa ryhmä voi kutsua kokoukseensa myös muita asiantuntijoita (mm. HOPS -ohjaaja, opintosihteeri tai työsuojeluasiamies). Ryhmän tehtävänä on käsitellä kampustasolla opiskelijoiden terveydenhoi- don järjestämiseen liittyviä kysymyksiä sekä reagoida ja toimia nopeasti käytännön toimenpiteitä vaativissa tilanteissa. Ryhmänkäsiteltäviksi tulevat opiskelijoita koskevat asiat käsitellään täysin luottamuksellisina.

Kampusvaihto

HUMAKin kampusvaihtomahdollisuus antaa mah- dollisuuden valita eri teemoja muualta kuin omalta kotikampukselta. Opiskelijalla on mahdollisuus anoa vuokran maksuun tukea, mikäli opiskelija asuu kam- pusvaihdon aikana kampuksen asuntolassa.

Mitä opintosihteeri tekee?

Opintosihteerien tervehdys

Opintosihteeri – kampuksen monitoimikone - auttaa sinua opiskelijapalvelu- ja neuvontatehtävissä kuten:

opiskelutodistukset (Kela-ateriatukikorvaus, matkus- tus, viranomaiskirjeet ym.), opintososiaalisten etujen neuvonta, opintorekisteriotteet ja opinto-oikeuteen liittyvät selvitykset.

Opintosihteeri hoitaa usein myös kampuksen yleistä tiedotusta, markkinointia sekä tutortoimintaa yhdessä kampuksen tutorvastaavan lehtorin kanssa.

Opiskelijahallinnon lisäksi opsi hoitaa myös kampuksen henkilöstö- ja taloushallintoa sekä HumakPron tilastointia.

Opintosihteeri kulkee rinnallasi valintakokeesta val- mistumiseen saakka.

Terveisin,

Sirpa

/ Haapavesi

Päivi

^{/ Helsinki}

Pirjo

^{/ Joensuu}

Maarit

^{/ Joutseno}

Mervi

/ Kauniainen

Marja

/ Korpilahti

Marita

^{/ Kuopio}

Iris

/ Lohja

Seija

/ Nurmijärvi

Tuula (Piippi)

^{/ Tornio}

Maire

^{/ Turku}

Leena

/ Äänekoski

(10)

HUMAKKILAISTEN YSTäVäKIRJA

NIMI

Sanna Kokkonen

KAMPUS

Lohja

MINUSTA TULEE ISONA?

Yhteisöpedagogi (AMK)

LAPSENA MINUSTA PITI TULLA?

Kampaaja

HUMAKISSA PARASTA ON?

Ihmiset

HARRASTUKSENI?

Uppopallo

HAAVEAMMATTINI, JOHON HALUAN TYöL- LISTYÄ?

Tavoitteenani on päästä Kauniaisten kaupungin nuorisotoimenpäälliköksi ennen kuin täytän 50. ;) Sitä ennen haluan kuitenkin työskennellä lasten- suojelussa.

MITÄ TAHDON SANOA UUSILLE OPISKELI- JOILLE?

Kannattaa ottaa kaikki irti opiskelu- ajasta, koska se on aika ainutlaatuista.

(Jokainen päättäköön itse, liittyykö se opiskeluun vai vapaa-aikaan.)

4 SANAA JOILLA KUVAISIN HUMAKIA?

Jännä, sosiaalisesti vahvistava, muun- tautumiskykyinen, omalaatuinen.

SANNAN MIETTEITÄ OPISKELUSTA HUMA- KISSA...

Luulen hakuajatuksen lähteneen ha- kuoppaasta. Päädyin HUMAKiin vähän vahingossa, kuten aika moni muukin.

Pääsykokeissa kuitenkin tykästyin kouluun sen verran, että vastaanotin paikan, kun muut ensisijaiset haku- vaihtoehdot eivät minua opiskelijaksi halunneet. ;)

Nyt toisen vuoden lopulla alkaa pikku- hiljaa ymmärtää ylipäänsä koko ver- kostoammattikorkeakoulusysteemiä ja myös omaa HOPSia. Valinnanvaraa ainakin riittää ja eri teemojen suoritus- tavoista on miellyttävän monia variaa- tioita!

Kokonaisuudessaan HUMAKista val- mistuu monipuolinen kirjo taitavia osaajia, joiden työllistymisluvut ovat sen verran kauniita, että jaksaa puurtaa heikon motivaationkin hetkinä!

Sanna on HUMAKOn tutorvastaava lukukauden 2008!

Sannan tervehdys uusille opiskelijoille sivulla 8.

(11)

NIMI

Johanna Gustafsson

KAMPUS

Helsinki

Viittomakielentulkki (AMK)

Näyttelijä, sairaanhoitaja tai president- ti.

Ihmiset

HARRASTUKSENI?

Ystävien kanssa pörräily

HAAVEAMMATTINI JOHON HALUAN TYöL- LISTYÄ?

Viittomakielentulkki

Opiskelu on muutakin kuin pelkkää raatamista. Nauttikaa opiskelijaelä- mästä!

4 SANAA JOILLA KUVAISIN HUMAKIA?

Humanismi, ihmiset, yhteisö, Hu- makPro

JOHANNAN MIETTEITÄ OPISKELUSTA HU- MAKISSA...

Päädyin HUMAKiin, kun katselin ne- tistä eri vaihtoehtoja opiskella viittoma- kielentulkiksi. Löysin kolme vaihtoeh- toa, HUMAK Helsingissä ja Kuopiossa sekä Diak Turussa. Halusin kuitenkin ensisijaisesti Helsinkiin opiskelemaan.

Opiskelu HUMAKissa vaatii työtä, mutta täytyy myös muistaa viettää vapaa-aikaa.

HumakPro on jokaiselle HUMAKin opiskelijalle todella tärkeä työväline.

Vaikka se aluksi tuntuu hankalalta ja

sokkeloiselta, sitä kannattaa opetella

heti käyttämään, koska se on oikeasti

tärkeä!

(12)

Tervetuloa, käykää peremmälle! Tehkää se HUMAKissa. Turvallista matkaa!

4 SANAA, JOILLA KUVAISIN HUMAKIA?

Taidetoimikunnat, verkostoituminen, ryhmähenki, vuorovaikutus.

JONIN MIETTEITÄ OPISKELUSTA HUMAKIS- SA...

Kuulin HUMAKista opinto-ohjaajal- ta, joka oli saanut HUMAKin esitteen postissa. Hänkään ei tiennyt koulusta tai koulutuksesta, mutta käski minun ottaa selvää Internetistä. Kiinnostuin kulttuurituottajan työstä oltuani töissä eräässä tapahtumassa.

Opiskelu on tähän mennessä tuntunut suhteellisen rennolta ja se johtuu joko siitä, että on ollut rentoa tai sitten se on ollut niin kivaa. Vaikeusaste varmasti nousee.

Opiskelukaverit ovat olleet kivoja ja en- simmäinen vuoteni on varmistanut ja selkeyttänyt käsityksiäni kulttuuri- tuottajista ja vahvistanut halua jatkaa.

Tästä on hyvä jatkaa!

NIMI

Joni Rokkanen

KAMPUS

Joutseno

Kulttuurituottaja (AMK)

Keksijä

Että se tarjoaa koulutusta alalla, jota haluan opiskella.

HARRASTUKSENI?

Musiikki, sulkapallo, kalastus, jooga ja mölkky

HAAVEAMMATTINI, JOHON HALUAN TYöL- LISTYÄ?

Kulttuurituottaja

(13)

OPINTOSOSIAALISET EDUT

HUOM! Sosiaalietuuksissa tarkoitetaan puolisolla avio- tai avopuolisoa tai rekisteröidyn parisuhteen toista osapuolta ellei muuta erikseen tarkenneta.

Opintotuki

Opintotuki = opintoraha + opintotuen asumislisä + opintolainan valtiontakaus

Kenelle

Opintotukea voidaan myöntää ammattikorkeakou- luun hyväksytylle, päätoimisesti opiskelevalle ja taloudellisen tuen tarpeessa olevalle opiskelijalle, kun opinnot kestävät yhtäjaksoisesti vähintään 8 viikkoa.

Ammattikorkeakouluissa opintotukea voi saada, jos opiskelija suorittaa korkeakoulututkintoa tai erillistä ammatillista täydennyskoulutusohjelmaa.

Hakeminen

Yhteishaussa valittu saa esitäytetyn lomakkeen pa- lautuskuorineen Kelasta ja korkeakoulustaan todistuksen valinnastaan. Erillishaussa valittu tai muu, jolla ei ole esitäytettyä lomaketta, käyttää lomaketta OT2 ja liittää siihen korkeakoulun hyväksymisto- distuksen. Henkilökohtaisella opintosuunnitelmalla (HOPS) opiskeleva liittää myös opintotukilautakunnan lausunnon opintojen päätoimisuudesta. Jatko- tukea hakevat liittävät lomakkeeseen korkeakoulun opiskelutodistuksen. Opintotuki myönnetään aikaisintaan hakemiskuukauden alusta. Uuden opiskelijan kannattaa hakea opintotukea mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, kun opiskelupaikka on selvin- nyt. Näin voi välttää pahimman ruuhkan ja varmis- taa sen, että opintotuen maksaminen alkaa opintojen alkaessa.

Opintotukiaika

Opintotukiaika on rajallinen. Ammattikorkeakoulu- tutkinnoille on määritelty tietty säännönmukainen suoritusaika, joka riippuu tutkinnon laajuudesta.

1.8.2005 tai sen jälkeen aloitettavien ammattikor- keakoulututkintojen enimmäistukiaika:

42 kuukautta 210 opintopisteen laajuisessa tutkinnossa,

46 kuukautta 240 opintopisteen laajuisessa tutkinnossa ja

51 kuukautta 270 opintopisteen laajuisessa tutkinnossa.

Ennen 1.8.2005 aloitettujen ammattikorkeakoulutut- kintojen enimmäistukiaika:

45 kuukautta 210 opintopisteen laajuisessa tutkinnossa,

50 kuukautta 240 opintopisteen laajuisessa tutkinnossa ja

55 kuukautta 270 opintopisteen laajuisess a tutkinnossa.

Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon enimmäis- tukiaika:

19 kuukautta 60 opintopisteen laajuisessa tutkinnossa ja

24 kuukautta 90 opintopisteen laajuisessa tutkinnossa.

Kaikkia korkeakouluopintoja varten voi opintotukea saada enintään 70 kuukauden ajan. Tukiajan laskennassa huomioidaan vain kuukaudet, joina opiskelija on saanut opintorahaa eli pelkän asumislisän saaminen ei vähennä tukikuukausia (vrt. kohta tuen palautus, tulovalvonta ja takaisinperintä).

Esimerkki: Opiskelija on käyttänyt tradenomin tutkintoon tähtääviin opintoihin 18 opintotukikuukautta ja hän keskeyttää opintonsa. Opiskelija aloittaa opinnot insinööri (AMK) -tutkinnon suorittamisek- si. Käytettävissä on nyt insinööri (AMK) tutkinnon (240 opintopistettä) 46 opintotukikuukautta – käy- tetyt 18 tukikuukautta eli 28 tukikuukautta. Hän valmistuu käyttäen 28 opintotukikuukautta. Opiske- lijalle jää jäljelle elinikäisiä tukikuukausia 70 – (18 + 28) = 24 kk.

Opintojen edistyminen

Korkeakouluopiskelijoiden opintojen edistymisestä säädetään opintotukiasetuksessa. Korkeakouluopis- kelijan opintojen edistymisen tavoitetaso on 5,5 opintopistettä tukikuukautta kohti. Opintotuki voidaan kuitenkin myöntää ja opintotuen maksamista jatkaa, jos korkeakouluopiskelijalla on hänen suorit- tamaansa tutkintoon kuuluvia opintosuorituksia vä- hintään keskimäärin 4,8 opintopistettä tukikuukautta kohti.

Jokaisessa ammattikorkeakoulussa on opintotukilautakunta, jonka tehtäväksi on opintotukilaissa määrätty opintojen edistymisen seuranta. Seuranta tehdään lukuvuosittain. Jos opiskelijan opinnot eivät ole edenneet riittävästi, opiskelija saa opintotukilautakunnalta selvityspyynnön. Selvityspyynnön vas-

(14)

tauksen perusteella opintotukilautakunta ratkaisee opintotuen jatkumisen tai lakkauttamisen. Mikäli opiskelija ei vastaa selvityspyyntöön, se tarkoittaa automaattisesti tuen maksamisen katkaisemista.

Opintorahan määrä ja tulojen vaikutus opintotukeen Opintorahan määrät korkeakouluopiskelijoilla 1.8.2008 alkaen:

itsenäisesti asuva täysi-ikäinen, avioliitossa oleva sekä

elatusvelvollinen 298 euroa/kk itsenäisesti asuva alle 18-vuotias 145 euroa/kk * vanhempansa luona asuva

20 vuotta täyttänyt 122 euroa/kk * vanhempansa luona asuva

alle 20-vuotias 55 euroa/kk *

* = Tuen määrää voidaan korottaa vanhemman tulojen perusteella.

Opintotukeen vaikuttavat kaikki ansio- ja pääoma- tulot bruttomääräisinä sekä toimeentuloon saadut verottomat apurahat. Käytettyjen opintotukikuu- kausien määrästä riippuu vuoden aikana ansaittavan vapaan tulon määrä.

Ennen opintojen aloittamista ja valmistumisen jäl- keen saatuja tuloja ei oteta huomioon siltä osin kuin

vuosituloraja ylittyisi niiden perusteella. Säilytä kuitenkin palkkatodistukset koko vuodelta, sillä tarvit- set niitä, mikäli joudut opintotuen tulovalvontaan!

Tuen palautus, tulovalvonta ja takaisin- perintä

Opiskelijan on itse huolehdittava siitä, ettei hänen opintotukiohjeissa määritelty vuositulorajansa ylity.

Vuositulojen määrää kannattaa seurata vuoden mit- taan muistaen muun muassa mahdolliset kesäansiot ja muistaen valita itselle sopivimmat peruutettavat tuki-kuukaudet. Myös erilaiset korot tileille kerryt- tävät ansioita.

Tuen liikamaksun voi estää jättämällä hakematta tukea kaikille opiskelukuukausille, perumalla jo myönnettyjä tukikuukausia ennen kyseistä tukikuukautta muutoshakemuksella OTm tai palauttamalla opintorahan ja asumislisän tukivuotta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä.

HUOM! Jos opiskelija haluaa ainoastaan tukikuukauden uudelleen käyttöönsä, palautukseen riittää opintoraha. Vapaan vuositulon korottamiseen tarvi- taan palautuksena sekä opintoraha että asumislisä.

Takaisinperinnässä tukikuukaudet eivät palaudu uudelleen käyttöön. Tuen palautusohjeet löytyvät Kelan internetsivuilta, http://www.kela.fi. Tuen pa- lauttaminen ja peruminen on helppoa, sillä sen voi tehdä myös sähköisesti Kelan asiointipalvelussa.

Opintotuen sähköinen muutosilmoitus on osoitteessa http://www.kela.fi/asiointi ja ruotsiksi http://www.

fpa.fi/etjanst. Asiointipalveluun kirjaudutaan verk- kopankkitunnuksilla tai sähköisellä henkilökortilla.

Asiointipalvelu kertoo, mitkä kuukaudet opiskelija voi palauttaa ja miten palautus korottaa vuositulo- rajaa.

Tulovalvonnan ja takaisinperinnän suorittaa Kela, kun kyseisen vuoden verotustiedot valmistuvat. Esi- merkiksi vuoden 2008 verotustiedot ovat käytössä kevään 2010 perinnässä (kuitenkin vuoden 2008 liikaa saadut tuet pitää palauttaa 31.03.2009 men- nessä). Koska tulovalvonta perustuu verotustietoi- hin, niissä näkyvät vain koko vuoden tulot, ei sitä, missä vaiheessa vuotta tulot on ansaittu. Siksi erityi- sesti opintojen aloitus- ja päättämisvuotta koskevaa tulovalvontaa varten kannattaa säilyttää palkka- ja tulotositteet, jotta voi tehdä oikaisuvaatimuksen mahdollisessa takaisinperintätilanteessa, jos perin- tä johtuu opintoaikaa ennen tai sen jälkeen ansai- tusta tulosta. Takaisinperinnän päätösehdotukseen on vastattava 30 päivän kuluessa; ilman reagointia

Vuositulorajataulukko:

(1.1.2008 voimaan tulleet rajat)

Tukikuukausia Vapaa vuositulo/€

1 22 330

2 21 020

3 19 710

4 18 400

5 17 090

6 15 780

7 14 470

8 13 160

9 11 850

10 10 540

11 9 230

12 7 920

(15)

siitä tulee lopullinen päätös, olipa se oikea tai ei.

Päätösehdotuksen huomautuksen ja selvityksen perusteella asia käsitellään uudelleen ja tehdään uusi perintäpäätös.

VUONNA 2008 TEHTäVä TULOVAL- VONTA

Kun ylitys on enintään 170 euroa, liikaa maksettua tukea ei peritä takaisin. Jos ylitys on yli 170 euroa, ylityksen jokaista alkavaa 1 010 euroa kohti peri- tään takaisin yhden tukikuukauden opintoraha ja asumislisä. Takaisinperintä tehdään kalenterivuo- den viimeisestä tukikuukaudesta lähtien järjestyk- sessä taaksepäin. Tukea peritään takaisin enintään niin paljon kuin mitä sitä on yhteensä tukivuodelta maksettu. Perintäsummaan lisätään opintotukilakiin perustuva 15 %:n korotus. Takaisin perityt opintotu- kikuukaudet eivät palaudu opiskelijan käyttöön.

Opintotukea kesäksi ja työharjoitteluun Opiskelija voi saada opintotuen myös kesäaikana, mikäli hän opiskelee päätoimisesti, ja suoritettavat opinnot tai työharjoittelu ovat osa hänen suoritta- maansa tutkintoa. Opintojen päätoimisuuden ke- säaikana määrittelee oman ammattikorkeakoulun opintotukilautakunta. Kesätuki haetaan aina ammattikorkeakoulun opintotukilautakunnalta Kelan lomakkeella OTm tai OT2. Huomioi tuen aikaisten olosuhteiden mukaiset tiedot, jotka voivat poiketa normaaleista. Hakemukseen pitää liittää myös kesä- opintosuunnitelma.

Työharjoittelusta on liitettävä mukaan ammattikorkeakoulun todistus: kuuluuko harjoittelu tutkintoon ja saako opiskelija ammattikorkeakoulun myöntä- mää työharjoittelutukea tai apurahaa. Harjoittelun

palkallisuus on selvitettävä lomakkeessa. Myös kesätuki kuluttaa opintotukikuukausia. Tee kesä- tukihakemus mahdollisimman aikaisin, jotta vältät loppukeväiset kesätukihakemusten käsittelyruuhkat ja saat tuen ajallaan.

Opintotuen asumislisä

Opintotuen asumislisä on opiskelijoiden ensisijainen asumisen tukimuoto. Asumislisä ei ole veronalainen tuki, joten sitä ei huomioida tulojen verotuksessa.

Sen piiriin kuuluvat lapsettomat opiskelijat, jotka asuvat vuokra-, alivuokralais-, asumisoikeus- tai osaomistusasunnossa. Asumislisän saamisen edel- lytyksenä on opintojen riittävä edistyminen kuten opintorahankin saamisessa. Asumislisää maksetaan vain opiskelukuukausilta. Tuen voi saada kesällä, jos opiskelee päätoimisesti (ks. kohta opintotukea kesäksi ja työharjoitteluun).

Asumislisää haetaan yhdessä muun opintotuen kanssa samoilla lomakkeilla. Asumislisän suuruus määräytyy yksilöllisesti opiskelijan olosuhteiden ja asumismenojen perusteella kattaen 80 % hyväk- syttävistä asumismenoista. Tukea ei myönnetä alle 33,63 euron kuukausivuokrasta eikä yli 252 euron ylittävästä osasta. Asumislisä on siten 26,90 – 201,60 euroa kuukaudessa. Vanhempansa omistamassa tai häneltä vuokratussa asunnossa asuva opiskelija saa enintään 58,87 euroa per kuukausi.

Asumislisää myönnettäessä asumismenot puolite- taan aina puolisoilla. Menot jaetaan samassa asunnossa asuvien, muiden kuin puolisoiden, kesken ellei asujilla ole erillisiä vuokra- tai alivuokralais- sopimuksia tai keskinäisiä sopimuksia erisuuruisista käytössä olevista tiloista, jolloin asumismenot voidaan huomioida sopimusten mukaisesti. Puolison ansio- ja pääomatulot huomioidaan asumislisää myönnettäessä viimeksi valmistuneen valtionve- rotuksen mukaisina eli vuoden 2008 asumislisään vaikuttavat vuoden 2006 tulot. Puolison tuloraja vuoden 2008 asumislisässä on 15 200 euroa vuodessa. Asumislisää vähennetään 10 % jokaista tulorajan ylittävää täyttä 680 euroa kohti. Asumislisää ei saa, kun puolison tulot olivat vähintään 22 000 euroa vuodessa. Mikäli puolison tulot ovat alentuneet huo- mattavasti (yli 20 %) valmistuneeseen verotukseen nähden, Kela voi myöntää tuen nykyisen tilanteen mukaisena Kelaan toimitettujen tulotodistusten perusteella.

Asumislisän tiedot tarkistetaan vuosittain. Asunnon muutoksesta täytyy tehdä ilmoitus heti, samoin jos

(16)

asuntoon tulee tai muuttaa pois puoliso tai muuten asumismenojen muutos vaikuttaa asumislisän tasoon.

Yleistä asumistukea myönnetään niille opiskelijoille, joilla ei ole oikeutta opintotuen asumislisään (Ks.

Muut sosiaalietuudet, yleinen asumistuki).

Muutoksenhaku opintotukipäätökseen Opintotukipäätökseen tyytymätön voi hakea siihen muutosta opintotuen muutoksenhakulautakunnasta vapaamuotoisella, kirjallisella hakemuksella. Muu- toksenhakulautakunnalle osoitettu, omakätisesti allekirjoitettu kirjelmä pitää toimittaa päätöksen antajalle (Kela tai opintotukilautakunta) 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaamisesta. Päätöksen antaja voi oikaista päätöksen itse (jos kyseessä on selvä virhe) tai toimittaa kirjelmän opintotuen muu- toksenhakulautakuntaan. Muutoksenhakulautakun- nan päätökseen voi 30 päivän kuluessa hakea muutosta vakuutusoikeudesta.

Lisätietoja: www.kela.fi, ammattikorkeakoulun opintotoimisto ja opintotukilautakunta

Aikuiskoulutustuki

Aikuiskoulutustukea voi saada henkilö, joka osallistuu ammatilliseen perustutkintoon, ammattitutkin- toon, erityisammattitutkintoon tai ammattikorkeakouluissa tai yliopistoissa suoritettavaan tutkintoon johtavaan koulutukseen tai erillisen, vähintään kaksi kuukautta kestävän opintokokonaisuuden suorit- tamiseen. Tuen piiriin kuuluu myös koulutus, joka on lisä- tai täydennyskoulutusta tai muutoin amma- tillisesti suuntautunutta. Tuen voi saada myös ko.

opintoihin ulkomailla. Edellytyksenä on myös, että henkilö on ollut työ- tai virkasuhteessa tai yrittäjänä vähintään viiden vuoden ajan. Tarkemmat määri- tykset ja tuen saannin rajoitukset löytyvät Kelan ja Koulutusrahaston kotisivuilta. Aikuiskoulutustukea haetaan Koulutusrahastosta. Mukaan liitetään ilmoitus koulutukseen hyväksymisestä ja selvitykset tuen myöntämisen edellytysten täyttymisestä.

Aikuiskoulutustuen kesto määräytyy työhistorian mukaan. Työhistorian saa työtodistuksista tai Elä- keturvakeskuksen työsuhderekisteristä, joka löytyy myös Internetistä. Kauden keston voi laskea Kelan laskureilla. Tuki muodostuu perusosasta ja ansio- osasta. Tuen saaja on myös oikeutettu opintolainan valtiontakaukseen, jos opiskelija saa aikuiskoulutustukea yhtäjaksoisesti vähintään kahdeksan viikon ajan. Opintolainan valtiontakaus haetaan Kelasta.

Aikuiskoulutustukea saava ei saa asumislisää, mutta hän voi olla oikeutettu yleiseen asumistukeen, jota myös haetaan Kelasta. Lisätiedot http://www.kela.fi, http://www.koulutusrahasto.fi ja http://www.mol.fi Päätökseen tyytymätön voi hakea muutosta työttö- myysturvalautakunnasta 30 päivän kuluessa päätök- sen saamisesta ja muutosta lautakunnan päätökseen vakuutusoikeudesta

Opintolaina

Opintotuen osana olevan opintolainan valtiontakauksen saamisen edellytyksenä on päätoiminen opiskelu ja taloudellisen tuen tarve. Valtiontakaus myönnetään hakemuksesta koko opiskeluajaksi, mutta takauspäätös vain lukuvuodeksi kerrallaan.

Opiskelija, joka ei saa opintorahaa, voi silti saada lainatakauksen, jos esimerkiksi 18 – 19-vuotiaan, itsenäisesti asuvan opintoraha on evätty vanhempien tulojen perusteella, tai jos opintoraha on evätty har- joittelupalkan, korkeakoulun maksaman apurahan tai muun opintoihin liittyvän taloudellisen etuuden vuoksi. Opintolainan valtiontakauksen määrä on korkeakouluopiskelijoille 300 euroa kuukaudessa.

Opintolainan myöntää aina pankki. Pankit tarkistavat takaustiedot suoraan Kelasta. Pankit tarkistavat kaikkien hakijoiden luottotiedot, ja merkintä luot- tohäiriörekisterissä voi evätä lainan saannin. Lainat ovat aina markkinaehtoisia. Siksi on hyvä kilpailut- taa opintolaina ja selvittää seuraavat asiat joka pank- kiryhmittymästä ennen lainan anomista: mihin kor- koon laina (euribor, prime vai jokin muu) sidotaan ja mikä on korkomarginaali, mitä muita kustannuksia lainan myöntämisestä, nostamisesta, takaisinmak- susta ja muusta hoitamisesta tulee (mahdolliset luo- tonvarausprovisiot, toimitusmaksut, palkkiot jne.), mikä on laina-aika ja mitkä ovat mahdollisuudet lyhennyksettömiin vuosiin.

Asiakkaalta perittävän primekoron tasosta ja muu- toksista pankit päättävät markkinakorkojen vaihte- lujen mukaan. Korkomarginaali on pankin ottama lisäkorko, jonka taso kuvastaa pankkien lainananto- halukkuutta.

Korkeakouluopiskelijoiden opintolaina on nostetta- vissa kahdessa erässä. Vain ulkomailla suoritettavaa tutkintoa, tieteellisiä jatko-opintoja tai enintään 12 kuukauden opintosuoritusta opiskeleva tai aikuiskoulutustukea saava voi nostaa lainan yhdessä eräs- sä. Laina on nostettava sen lukuvuoden aikana, jota varten valtion takaus on myönnetty. Määräaika on ehdoton. Korkeakouluopintoihin myönnettyä lai-

(17)

naa saa nostaa syyslukukauden osalta aikaisintaan 01.08. ja kevätlukukauden osalta aikaisintaan 01.01.

Lainaa ei saa nostaa opintojen päättymisen tai kes- keytymisen jälkeen. Lainan voi jättää nostamatta tai nostaa sitä enimmäismäärää pienempänä. Ke- sälomaa varten kannattaa muistaa, että mahdollista toimeentulotukea haettaessa opintolaina pääsääntöi- sesti huomioidaan opiskelijan tuloksi, jos siihen on ollut oikeutettu, vaikka ei olisi nostanutkaan lainaa.

Opiskelija maksaa opintolainojen koroista 1 %:

n jo opintotukiaikana ellei korko jää alle 15 euron. (Ennen lukuvuotta 2003 – 2004 myönnetyissä opintolainoissa opintolainan korot pääomitetaan ts.

lisätään lainapääomaan kokonaisuudessaan.) Pankki pääomittaa loput korosta opintotukiaikana ilman eri pyyntöä. Koron voi maksaa myös kokonaan ellei halua maksaa korkoa korolle. Kun korko alkaa erään- tyä opintotukiajan jälkeen, on kaikilla pienituloisilla mahdollisuus saada korkoavustusta edellyttäen, että markkinaehtoisen lainan korkoja ei pääomiteta.

Korkoavustuksen hakijan omat tulorajat lasten luku- määrästä riippuen sekä muut lisätiedot avustuksesta löytyvät Kelan internetsivuilta. Korkoavustusta voi saada enintään viideltä vuosipuoliskolta (01.01.

– 30.06. ja 01.07. – 31.12.). Opintolainan korot ovat verovähennyskelpoisia paitsi sen osalta, mistä opiskelija on saanut korkoavustuksen.

Jo lainasopimusta tehtäessä laaditaan erillinen ly- hennyssuunnitelma takaisinmaksua varten. Lyhen- nysmäärää ja aikataulua kannattaa miettiä jo ennen pankkiin menoa. Jos et jossakin vaiheessa pysty hoi- tamaan ajallaan lyhennyksiä tai korkoja, ota hyvissä ajoin yhteys pankkiin maksujärjestelyjen sopimi- seksi. Jos et ole hoitanut asiaa, pankki voi irtisanoa lainan valtion maksettavaksi takausvastuun nojalla.

Sen jälkeen Kelan opintotukikeskuksen takausvas- tuuyksikkö ryhtyy perimään saatavia. Takaussaata- valle kertyy 9 %:n viivästyskorko.

Opintolainavähennys

Oikeus opintolainavähennykseen koskee vain ja ainoastaan lukuvuonna 2005 – 2006 tai sen jälkeen korkeakouluopintonsa aloittaneita.

Vähennyksen voi saada verotuksessa suoritettuaan tutkinnon määräajassa, ja vähennyksen suuruus on 30 % 2 500 euron ylittävästä opintolainapääomasta.

Opintolainan korkoja ei lasketa osaksi opintolaina- pääomaa vähennyksen suuruutta laskettaessa. Opin- tolainavähennyksessä huomioidaan enintään vain tutkinnon laajuuden perusteella määräytyvä opin-

tolainapääoma. Koko lukuvuodesta huomioidaan yhdeksän (9) kuukauden lainamäärä ja lukukaudesta viiden (5) kuukauden lainamäärä. Huomioon otetta- va lainamäärä on enintään 300 euroa kuukaudessa ja ulkomailla suoritettavissa korkeakoulututkinnoissa enintään 440 euroa kuukaudessa. Esimerkiksi neljän vuoden laajuisessa ammattikorkeakoulututkinnossa huomioidaan enintään 36 tukikuukauden valtionta- kausta vastaava lainamäärä.

Ammattikorkeakoulututkinnon tulee olla suoritettu enintään yhtä vuotta tutkinnon säännönmukaista suoritusaikaa pidemmässä ajassa. Määräaika voisi olla enintään kaksi vuotta pidempi, jos opinnot ovat viivästyneet varusmies- tai siviilipalveluksen tai oman sairauden vuoksi. Äitiys-, isyys- tai vanhem- painvapaan perusteella viivästyneissä opinnoissa ei pidennyksessä ole määräaikaa, joten lapsen hoitami- sen vuoksi tutkinnon määräaikaa opintolainavähen- nyksen saamisessa voidaan pidentää periaatteessa rajattomasti. Tutkinnon suoritusaikaa pidentänyt syy huomioidaan vain, kun se on kestänyt yhtäjaksoises- ti vähintään yhden kuukauden. Yhden lukukauden aikana voidaan huomioida vain yksi pidentämiseen oikeuttava jakso.

Opintolainavähennys on mahdollista tehdä verotuksessa valmistumisvuotta seuraavan kymmenen vuoden aikana opintolainan lyhennysten perusteella. Opintolainavähennys on mahdollista hyödyntää vain ensimmäisestä vähennykseen oikeuttavasta korkeakoulututkinnosta.

Lisätietoja: www.kela.fi, ammattikorkeakoulun opintotukilautakunta ja opiskelijakunta

Ateriatuki

Ammattikorkeakouluissa ammattikorkeakoulututkintoa tai ylempää ammattikorkeakoulututkintoa suorittavat opiskelijat ovat oikeutettuja alennuk- seen aterian hinnasta kaikissa ateriatuen piiriin kuuluvissa opiskelijaravintoloissa. Heidän ruo- kailuaan tuetaan 1,67 eurolla per ateria. Ateriatu- ki maksetaan opiskelijaravintolan pitäjälle ja se vähennetään aterian enimmäishinnasta. Keväällä 2008 opiskelijan maksaman normaalin lounaan enimmäishinta on 2,35 euroa. Opiskelijan maksa- ma enimmäishinta tulee olemaan 1.8.2008 alkaen 2,60 euroa. Oikeus alennushintaiseen ateriaan pitää todistaa joko voimassa olevalla SAMOK -opiskelijakortilla (sininen tai vihreä kortti) tai Kelan ate- riatukikortilla.

(18)

Lisätietoja ateriatuesta ja opiskelijahinnoista saat ammattikorkeakoulusi opiskelijakunnasta. Kelan kotisivuilta löytyy myös kunnittain luettelo ateriatuen piiriin kuuluvista opiskelijaravintoloista ja vahvistettujen ateriakokonaisuuksien enimmäis- hinnat.

Opiskeluterveydenhuolto

Opiskelijalla on kansanterveyslain (66/1972) 3 luvun 14 §:n mukaan oikeus opiskelupaikkakuntansa kunnalliseen terveydenhuoltoon riippumatta siitä, mikä opiskelijan kotikunta on. Opiskeluterveyden- huoltoon kuuluvat lain mukaan terveyden- ja sai- raanhoitopalvelut, mielenterveyspalvelut ja suun ter- veydenhuolto. Erikoissairaanhoitolain (1062/1989) 7 luvun 30 §:n mukaan opiskelijalla on oikeus myös erikoissairaanhoitoon opiskelupaikkakunnallaan.

Opiskelijan kotikunta on velvollinen korvaamaan erikoissairaanhoidosta aiheutuneet kulut opiskelu- paikkakunnalle (lain 42 §).

Jos jäät ilman sinulle kuuluvaa terveydenhuoltoa, ota viipymättä yhteyttä omaan opiskelijakuntaasi, joka voi auttaa ja tukea valitusprosessissa. Ensim- mäiseksi kannattaa tehdä muistutus kyseisen yk- sikön johtoon, jossa laiminlyönti on tapahtunut.

Ellei tämä johda tulokseen, tee kirjallinen kantelu lääninhallitukseen. Voit pyytää apua valituksen te- kemiseen opiskelijakunnasta. Lääninhallitus ohjaa ja valvoo sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen sekä ehkäisevän työn toteutumista läänin alueella.

Se arvioi, miten kunnat suoriutuvat tehtävistään, ja puuttuu tarvittaessa epäkohtiin. Katso lääninhalli- tusten yhteystiedot osoitteesta www.laaninhallitus.

fi. Jokaisen kunnan terveysvirastojen yhteydessä toimii potilasasiamies, jolta voi myös pyytää apua ja neuvoja tarvittaessa.

MUUT SOSIAALIETUUDET

Toimeentulotuki

Toimeentulotukilain (1412/1997) 1 luvun 1 §:n mukaan toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön välttämätön toimeentulo. Opis- kelijan ensisijainen toimeentuloturva on opintotuki (opintoraha, asumislisä ja opintolaina). Opintolaina pääsääntöisesti huomioidaan, mikäli opiskelijalla on oikeus lainan valtiontakaukseen eikä lainan saamiselle ole esteitä, esimerkiksi luottohäiriötä. Myös kaikki muut mahdolliset tulot ja myönnetyt sosiaa-

lietuudet huomioidaan toimeentulotukea haettaessa.

Täysi-ikäisen, itsenäisesti asuvan opiskelijan toimeentulotuen saamiseen eivät vaikuta vanhempien tulot ja taloudellinen asema (korkeimman hallinto- oikeuden päätös 3001/21.11.2000). Tukea voi saada myös tilanteissa, jolloin muun etuuden saaminen on viivästynyt, mutta tällöin maksettu tuki peritään yleensä takaisin odotusajalta. Toimeentulotukea haetaan oleskelukunnan sosiaalitoimistosta.

Toimeentulotuen määrä = tuen perusosa (kunakin vuonna määritelty summa) + lisäksi huomioon otet- tavat menot – käytettävissä olevat nettotulot. Perus- osalla katettaviin menoihin kuuluvat muun muassa ruoka-, ja vaatemenot, vähäiset terveydenhuoltomenot sekä paikallisliikenteen kulut, sanomalehtien ti- lausmaksut, TV:n käyttömaksu ja puhelinlaskut.

Lisäksi huomioon otettaviin menoihin luetaan pe- rusosaan kuulumaton osuus asumismenoista, perus- osaan kuulumattomat terveydenhuoltomenot, lasten päivähoitokulut sekä henkilön tai perheen erityisistä tarpeista johtuvat toimeentulon turvaamiseksi ja it- senäisen suoriutumisen edellyttämät, tarpeellisiksi harkitut menot.

Toimeentulotukipäätökseen haetaan muutosta kirjallisesti 14 päivän kuluessa kunnan sosiaalilauta- kunnasta tai toimeentulotukiasioita käsittelevästä jaostosta. Lautakunnan päätöksestä valitetaan 30 päivän kuluessa hallinto-oikeuteen, joita on kaikki- aan kuusi. Useissa kunnissa on jo sosiaaliasiamies, joka neuvoo ja avustaa toimeentulotukiasioissa ja muutoshakemusten teossa. Ota ongelmatilanteissa yhteyttä myös opiskelijakuntaasi.

ESIMERKKITILANTEITA TOIMEENTULOTU- EN MYöNTÄMISESSÄ

Opiskelijan ensisijaisen toimeentulojärjestelmän muodostavat opintotukilain mukaiset etuudet:

opintoraha, asumislisä ja opintolainan valtiontakaus. Jos hakijalla ei ole estettä lainan saamiselle tai nostamiselle, voidaan lainan osuus huomioida tulona toimeentulotukipäätöstä tehtäessä (KHO 3854/30.11.1999 ja KHO 20/23.3.2005).

Jos opiskelija ei esimerkiksi maksuhäiriön takia ole oikeutettu opintolainaan, lainan kuvitteellista osuut- ta ei voida huomioida tulona toimeentulotukipäätök- sessä (KHO 2900/17.9.1996).

Joskus täysi-ikäiseltä, itsenäisesti asuvalta opis- kelijalta on evätty kesäajan toimeentulotuki sil-

(19)

lä perusteella, että toimeentulon turvaaminen on katsottu vanhempien velvollisuudeksi. Korkeim- man hallinto-oikeuden päätöksen mukaan (KHO 3001/21.11.2000) vanhemmat eivät ole elatusvel- vollisia täysi-ikäisiin lapsiinsa nähden eikä heidän tulotasonsa vaikuta opiskelijan toimeentulotukeen.

Mikäli opiskelija tosiasiallisesti saa toimeentuloonsa varoja vanhemmaltaan/vanhemmiltaan, varat huomioidaan käytettävissä olevina varoina.

KHO:n päätökset löytyvät osoitteesta http://www.

kho.fi/17353.htm ja yleisinfoa toimeentulotuesta on saatavilla asuinpaikkakunnan sosiaalivirastosta Yleinen asumistuki

Yleistä asumistukea voi saada opiskelija, jolla ei ole oikeutta opintotuen asumislisään. Tällai- sia opiskelijoita ovat samassa asunnossa oman tai puolisonsa lapsen kanssa asuvat sekä ne, jotka asuvat omistamassaan tai puolisonsa omistamassa asunnossa sekä vanhempansa luona asuvat. Yleisen asumistuen piiriin kuuluu myös silloin, kun opin- totukioikeutta ei ole puutteellisen opintomenestyk- sen, työkyvyttömyyden (sairauspäiväraha), opintotukiajan päättymisen tai opintotuen myöntämisen estävän muun etuuden takia. Yleistä asumistukea ei kuitenkaan myönnetä ajalle, jolloin opiskelijalla on edelleen oikeus opintotukeen, vaikka siltä ajalta ei makseta asumislisää (esimerkiksi kesäloma).

Yleistä asumistukea myönnetään ruokakunnittain eli samassa asunnossa pysyvästi asuville yhtei- sesti. Samaan ruokakuntaan lasketaan kuuluviksi aina samassa asunnossa asuvat puolisot, lapset, lastenlapset ja isovanhemmat. Jos asunnon muilla asukkailla on erillinen vuokra- tai alivuokralaisso- pimus jostakin asunnon osasta, heidät katsotaan eri ruokakunniksi.

Yleinen asumistuki anotaan Kelan paikallistoimistosta saatavalla lomakkeella. Tuki myönnetään aikaisintaan hakemista edeltäneen kuukauden alusta.

Tuen määrä on 80 % kohtuullisiksi määritellyistä asumismenoista. Tuen suuruutta laskettaessa siihen vaikuttavat asunnon sijainti, neliöiden määrä, ruokakunnan koko, yhteenlasketut tulot ja varallisuus sekä asumismenot vuosittain vahvistettavien enim- mäismäärien suuruisina. Kokonaisasumismenoiksi huomioidaan vuokra/käyttövastike sekä erikseen maksetut lämmityskustannukset ja vesimaksu sekä omakotitalossa hoitomenot. Osa henkilökohtaisen asuntolainan koroista huomioidaan asumismenona.

Opintorahaa ei huomioida laskennassa tulona.

Muut aikuiskoulutuksen tuet otetaan huomioon täysimääräisinä. Opiskelijan tuloksi katsotaan opiskelun ohella saatujen tulojen ja kesäansioiden perusteella laskettu keskimääräinen kuukausitulo.

Yleiseen asumistukeen vaikuttaa myös kaikki muu omaisuus paitsi omassa käytössä oleva asunto.

Yleinen asumistuki on verotonta ja sitä maksetaan ympärivuotisesti riippumatta opiskelukuukausista ja opintojen etenemisestä. Tuki maksetaan ruokakunnan edustajan pankkitilille aina kuukauden 1.

arkipäivänä.

Asumistuki tarkistetaan vuosittain lähetettä-vällä esitäytetyllä lomakkeella. Lomake pitää palauttaa siinä mainitun ajan kuluessa, vaikka muutoksia ei olisi tapahtunut olosuhteissa, muuten tuki lakkau- tetaan. Jos asumistilanne muuttuu kesken vuotta, esimerkiksi asunto vaihtuu, ruokakunnan koko muuttuu, tulot muuttuvat yli 160 euroa kuukaudessa tai asumismenot yli 50 euroa kuukaudessa, tuen saajan on ilmoitettava muutoksesta välittömästi.

Tuki tarkistetaan seuraavasta kuukaudesta lähtien.

Mahdollisesti liikaa maksettu tuki voidaan periä takaisin maksetun tuen alusta lähtien.

Tukipäätökseen tyytymätön voi hakea muutosta tarkastuslautakunnasta ja sen päätöksestä edelleen vakuutusoikeudesta. Valitus pitää tehdä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaamisesta. Kirjelmä toimitetaan aina Kelan paikallistoimistoon.

Lisätietoja: www.kela.fi.

Sairauspäiväraha

Opintotukikuukausia ei kannata tuhlata sairastami- seen. Pitempiaikaisen sairauden kohdatessa opiskelija voi hakea Kelasta sairauspäivärahaa lomakkeella SV8. Opiskelijalla on oikeus saada sairastamisensa ajalta sairauspäivärahaa, mikäli hän on ennen sairas- tumistaan saanut opintorahaa 4 kuukauden aikana.

Jos tämä ehto ei täyty, opiskelija joutuu sairastamaan 55 päivää opintotuella, jonka jälkeen hän voi saada minimisairauspäivärahaa. Päivärahaoikeus alkaa työ- kyvyttömyyden kestettyä sairastumispäivän lisäksi 9 arkipäivää.

Päivärahaa haetaan Kelan paikallistoimistosta lomakkeella, johon liitetään lääkärintodistus ja muut mahdolliset selvitykset. Päiväraha pitää hakea 4 kuukauden kuluessa siitä, kun oikeus päivärahaan on alkanut.

Sairauspäivärahaa ja opintorahaa ei voi saada samaan

(20)

aikaan. Siksi opintoraha on peruttava OTm-lomakkeella ajalta, jolle sairauspäivärahaa haetaan.

Päivärahaa maksetaan arkipäiviltä (myös lauantait ja aatot). Päivärahan suuruus opiskelijalle on päivää kohti vähintään 1/25 osa kuukaudessa saadun opintorahan määrästä, jos opiskelijalla ei ole ollut muuta tuloa kuin opintoraha. Työtä opintojen ohessa teke- vä on mahdollisesti oikeutettu ansioperusteiseen, korkeampaan sairauspäivärahaan. Työtulo voidaan arvioida vuosituloksi myös vähintään kuukauden työtulon perusteella. Tällöin edellytetään, että hakija esittää työnantajan todistuksen (esimerkiksi työsopi- muksen) tai muun luotettavan selvityksen (esimerkiksi selvityksen omasta työhistoriastaan) siitä, että työssäolo olisi jatkunut vähintään kuusi kuukautta, ellei hakija olisi tullut työkyvyttömäksi. Sairaus- päiväraha on veronalaista tuloa eli siitä toimitetaan ennakonpidätys verottajalta saatujen ennakonpidä- tystietojen mukaan.

Päivärahapäätökseen tyytymätön voi hakea muutosta sosiaalivakuutuslautakunnasta 30 päivän kuluessa kirjallisen päätöksen saamisesta. Lisätietoja saat Kelasta.

Lue lisää äitiysavustuksesta, äitiys- ja isyysrahasta sekä vanhempainrahasta Kelan sivuilta; www.kela.

fi.

Eläkettä tutkinnosta

Tutkinnon suorittamisesta on karttunut vuoden 2005 alusta lukien eläkettä, jota maksetaan valtion varois- ta. Eläkettä kartuttaviksi tutkinnoiksi luetaan muun muassa ammattikorkeakoulututkinnot ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot.

Eläke-etuuden saamiseksi edellytetään, että eläket- tä kartuttava tutkinto on suoritettu 1.1.2005 tai sen jälkeen, tutkinto on suoritettu 18 – 67 –vuotiaana ja henkilöllä on laissa 644/2003 mainituin perustein työeläkkeeseen oikeuttavia ansiotuloja vähintään 12 566,70 euroa eläkkeelle jäädessään.

Kullakin tutkinnolla on oma kaavamainen ”työssä- oloaika” ja sen perusteella määräytyvä eläke-etuus.

Kaikissa ammattikorkeakoulututkinnoissa tutkinnon laajuudesta riippumatta karttuma-aika on aina neljä (4) vuotta. Ammattikorkeakoulututkinnon suoritta- mi-sesta eläkettä kertyy 32,30 euroa kuukaudessa (summa on vuoden 2005 mukainen). Laissa määri- telty laskennallinen ansiotulo on 538,27 euroa kuukaudessa (summa on vuoden 2005 mukainen). Kun

eläke-etuus aikanaan lasketaan, rahamäärät korote- taan laskentahetken tasoon em. työeläkeindeksillä.

Yksi kuukausi opiskelua eläke-etuuteen oikeutta- vassa tutkinnossa kartuttaa eläkettä 0,67 euroa kuukaudessa (vuoden 2005 laskentaperusteella). Mikäli opiskelija valmistuu esimerkiksi toukokuussa 2006, eläke-etuutta karttuu yhteensä 17 kuukaudelta. Elä- ke-etuutta ei tutkinnon suorittamisen perusteella kerry yhteensä kuin enintään viideltä vuodelta, vaikka henkilö suorittaisi useampia tutkintoja. Eläke- etuuden saamiseen tutkinnon perusteella ei vaikuta tutkinnon suoritusaika. Esimerkiksi ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneilla eläke-etuuden karttuma-aika on aina neljä (4) vuotta, vaikka tutkinnon suoritusaika olisi mikä tahansa.

Tutkinnon perusteella myönnettävää eläkettä ei tarvitse erikseen hakea, jos tutkinnon on suorittanut Suomessa. Valmistumistiedot näkyvät tutkinnon suorittamisvuotta seuraavana vuonna Eläketurvakes- kuksen ylläpitämässä työsuhderekisterissä. Jos puolestaan suorittaa tutkinnon ulkomailla, on tutkinnon suorittajan itse ilmoitettava Kelaan eläke-etuuteen oikeuttavan tutkinnon suorittamisesta.

Lisätietoja: www.tyoelake.fi ja www.etk.fi

MITä VUOKRALLA ASUVAN ON HYVä TIETää?

Vuokrasopimus

Vuokralaisen kannattaa aina vaatia vuokrasopimuksen teko kirjallisena. Laki asuinhuoneiston vuokraa- misesta (481/1995) sisältää useita pakottavia lain- kohtia, jotka suojaavat vuokralaista kohtuuttomilta ehdoilta. Kirjakaupoista voi ostaa valmiita lomakkei- ta, joissa on huomioitu lain keskeiset säännökset. So- pimus tehdään yleensä toistaiseksi voimassa olevana eli se jatkuu, kunnes jompikumpi osapuoli irtisanoo tai purkaa sen tai molemmat päättävät sen päättymi- sestä. Sopimus voi olla myös määräaikainen, jolloin se sitoo molempia sopimuskauden loppuun. Määrä- aikainen on aina tehtävä kirjallisena. ”Kimppakämp- pää” vuokrattaessa on jokaisen viisainta tehdä oma vuokrasopimus. Se helpottaa vastuun jakamisessa, asumistuen hakemisessa ja poismuutossa.

Jos huoneisto on kulunut tai siellä on vikoja, joita ei korjata, vuokrattaessa kannattaa täyttää molempien allekirjoittama kuntotarkastuslomake mahdollisine liitevalokuvineen. Siten vältetään pois muutettaessa

(21)

muistiin perustuvat väitteet huoneiston kunnosta.

Jos vuokraehdot muuttuvat kesken sopimuskauden, ne on syytä kirjata sopimukseen tai sen liitteeksi molempien allekirjoituksin.

Vuokravakuudet ja -ennakko

Vuokranantaja voi lain mukaan vaatia vuokravakuu- tena enintään 3 kuukauden vuokraa vastaavan summan. Vakuus on vuokralaisen omaisuutta. Vakuus on esimerkiksi pankkitalletus, jonka vuokralainen saa takaisin vuokrasopimuksen päätyttyä, ja tilin korot kuuluvat hänelle. Vuokralaisen kannattaa avata sul- kutili omalla nimellään ja merkityttää ehtoihin, että käyttöoikeus on itsellä ja vuokranantajalla yhtä aikaa. Vuokranantajalla on oikeus vakuuteen vain, jos vuokralainen jättää vuokran maksamatta tai vahin- goittaa huoneistoa. Huoneiston tavanomainen kulu- minen ei oikeuta vakuuden käyttöön.

Vuokran määrä

Vuokran määrän tulee lain mukaan olla kohtuullinen verrattuna alueen vastaavien huoneistojen vuokriin huomioiden asuntokohtaiset vuokraa nostavat ja alentavat seikat. Vuokra on maksettava viimeistään kuukauden 2. päivänä, ellei muuta ole sovittu. Vuok- ran määrästä ja määrän tarkistamistavasta ja -ajasta on aina sovittava. Vuokralainen voi tutkituttaa vuokran kohtuullisuuden milloin tahansa asunto-oikeu- dessa.

Vuokranantajan ja vuokralaisen vastuut Huoneiston kunnossapidosta ja korjauksista vastaa vuokranantaja, jollei muuta ole sovittu. Vuokraa voi

korottaa peruskorjauksen jälkeen vain vuokralaisen suostumuksella. Vuokralainen on puolestaan velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän itse tai hänen suostumuksellaan huoneistossa oleskeleva ihminen on aiheuttanut huoneistolle tahallisesti, laiminlyön- nillä tai huolimattomuudella. Vastuu ei koske asumi- sesta johtuvaa tavanomaista kulumista. Vahingosta on ilmoitettava viipymättä vuokranantajalle, olipa syy mikä tahansa.

Asunnon vuokraus eteenpäin

Vuokralainen voi luovuttaa vastiketta vastaan tai ilman sitä alivuokra-asuntona enintään puolet asun- nosta ilman vuokranantajan lupaa. Huoneistoa voi käyttää yhteisenä asuntona puolison tai perheen lä- hisukulaisen kanssa ilman, että tehdään vuokrasopi- musta molempien nimiin.

Jälleenvuokrasopimus on kyseessä, kun vuokralainen vuokranantajalta saadun luvan perusteella antaa koko huoneiston edelleen vuokralle. Jos vuokralainen oleskelee toisella paikkakunnalla esimerkiksi opintojen, työn, sairauden tai muun sellaisen syyn takia eikä vuokranantajalla ole perusteltua syytä vastustaa luovutusta, saa huoneiston luovuttaa toisen käyttöön enintään kahdeksi vuodeksi. Ensi- ja jälleenvuokrasuhteet ovat itsenäisiä vuokrasuhteita.

Niiden ehdot ja vuokra eivät riipu toisistaan. Jälleen- vuokrasuhde ei kuitenkaan jatku ensivuokrasuhdetta pitempään.

Vuokrasopimuksen irtisanominen, purkaminen ja häätö

Irtisanominen on ilmoitus sopimuksen päättymises- tä, häätö on teko. Häädön voivat suorittaa vain ulos- ottomiehet tuomioistuimen päätöksellä. Sopimuksen purkaminen tulee kyseeseen, jos jompikumpi rikkoo olennaisesti velvollisuuksiaan tai sopimusehtoja.

Määräaikainen vuokrasopimus voidaan päättää kesken kauden vain molemminpuolisella sopimuksella.

Irtisanominen, purkaminen ja muut ilmoitukset on annettava tiedoksi aina sekä ensi- että jälleenvuok- rasuhteen osapuolille. Irtisanomisilmoitus on tehtävä kirjallisesti ja todisteellisesti, esimerkiksi kirjatulla kirjeellä tai ottamalla toisen osapuolen kuittaus. Ir- tisanomisaika lasketaan lain mukaan kalenterikuu- kausittain alkaen irtisanomista seuraavan kuukauden alusta, jollei aikaisempaa alkamisaikaa sovita.

Toistaiseksi voimassa olevan vuokrasopimuksen irtisanomisaika on vuokralaisen puolelta enintään yksi kuukausi, vuokranantajan puolelta vähintään kolme kuukautta ja yli vuoden jatkuneessa sopimuk-