Nuorten parlamentti Ungdomsparlamentet

(1)

NUORTEN PARLAMENTTI UNGDOMSPARLAMENTET 28.3.2014

EDUSKUNTA - RIKSDAGEN

HELSINKI - HELSINGFORS

ISSN 1799-1188 (PDF)

(2)

Nuorten parlamentti Ungdomsparlamentet

28.3.2014

EDUSKUNTA - RIKSDAGEN HELSINKI - HELSINGFORS

(3)

Kuvitus :

STT-Lehtikuva / Heikki Saukkomaa / Eduskunta s. 5, 34,19, 31, 37, 38

Hanne Salonen / Eduskunta

Kansikuva, s. 10, 13, 14, 17, 20, 27, 29, 30, 33

ISSN 1799-1188 (Verkkojulkaisu)

(4)

Nuorten parlamentin edustajat 2014

Ungdomsparlamentets ledamöter 2014

Andreas Aalto Kristiina Aarnio Samuli Aerikkala Markus Ahonen Tuukka Ahvenus Venla Ailasmäki Anna-Reetta Aitto-oja Jonna Alkula

Annika Anttila Emilia Asikainen Siiri Asumalahti Emmi Bildjuschkin Rosalia Breider Miro Brunou Mattias Carlsson Sahan Celik Yannick Dunlop Olivia Eckstein Victor Eklund Åsa Evall Lucas Flemmich Janni Forsell Carita Frangèn Joonas Galab Oskari Grönqvist Aapo Grönroos Laura Haapaniemi Emma Haataja Anna Haavisto Daniel Hakasaari Essi Halonen Tytti Halttu Eerika Hammar

Matti Hartikainen Sofia Gabriella Hassinen Arttu Hasunen

Jirka Haume

Helka-Marjo Heikkilä Pinja Heinonen Jesse Heiskanen Pietu Heiskanen Riikka Hellgren Carita Helminen Saija Hietanen Kaisa Hietapakka Kiri Huhtanen Sara Hyvärinen Arttu Hägg Kristian Hägg Kalevi Hämäläinen Hedda-Leena Ihalainen Ella Iivari

Nea Isaksson Frans Isolauri Taru Jalkanen Jussi Järvinen Emma Jääskeläinen Anniina Kaari Faisa Kahiye Emin Karaca Anni Karhu Joona Karhu Tuuli Karhunen Janika Karjala Nanna Karsikas Roosa Katiskoski

Ida Kilpeläinen Santeri Kirkkala Maria Klaavo Anni Koivunen Meri Koivusalo Juhani Kolehmainen Otto Korhonen Aino Korhonen Niko Korva Kia Koskelin Lassi Koski Lilli Koskinen Tia Koskinen Tekla Kosonen Jasper Kosonen Ella Kuitunen Ida Kupari Vanamo Kupila Aija Kurko Pyry Kylävainio Noora Kyyrö Meron Käkelä Jere Laava Arttu Lahtinen Hiski Laine Maiju Laine Christa Laitinen Emmi Lammi Lyydia Lappi Marie Lehtinen Kaisla Lehtipuu Katariina Lehtonen Annika Leino

(5)

Otto Liias Petra Liimatta Kia Lindqvist Felix Linnarinne Mari Luukkanen Eero Länsipuro Sami Maja

Jonni Mansikkavuori Tuuli Marenki Jenni Martola Vilma Marttila Olli Mattila Alli-Maija Mattila Pinja-Pauliina Muli Jooa Mustonen Jenna Mäkelä Viivi Mäkelä Robin Mäki Tuuli Mäkilä Kaisa Mäki-Mantila Eve Mäkinen Samu Mänttäri Mirka Nieminen Kasper Niinimäki Kimmo Niinimäki Sofia Norrbacka Iiro Nuikka Iina Nurmela Iisa Pantsari Viktor Paulinen Eero Petrell Raisa Pietarila Jesse Piispanen Setti Pirkola

Niilo Pirttijärvi Aino Porola Erika Puhto Ossi Pöyhtäri Miikka Raatikainen Oskari Rajala Amanda Randell Nea Rantajärvi Juhani Rantanen Aino Rautio Anna Rentola Ville Rikkonen Arthur Rinne Oskari Ruohonen Lassi Ruohonen Teemu Ruokolainen Aleksanteri Ryky Rebekka Räisänen Riikka Räsänen Sini Saari Aki Saarikoski Ilari Salmi Jaakko Sampela Annastiina Sarismala Teemu Sarkanen Anssi Savelius Erika Sikala Miika Silander Nora Simanainen Jagdeep Singh Pekka Sinkkonen Jenniina Sivula Natalia Sjöblom Saara Taha

Ronja Taipale Sini Tervamäki Jere Tikka Lotta Tikkala Miro Tuikka Lyydia Tuominen Niko Tuovila Aaro Turunen Sini Tuunanen Milla Tuuri Riikka Tynkkynen Sonja Töyrylä Valtteri Uotila Antti Uusi-Oukari Sauli Uusitalo Iina Vahteri Venla Valtanen Konsta Vartiainen Perttu Vasikkaniemi Viivi Venäläinen Ida Vepsä Essi Viljanen Emilia Winqvist Alli Virtanen

Filemon von Numers Aleksanteri Vuoristo Valma Välimäki Maria Yli-Jama Aatu Ylisuvanto Riikka Ylänen Janne Yrjö-Koskinen Johannes Öst

(6)

Aurinkoinen päivä saattelee saapumista Eduskuntataloon / Solen skiner när deltagarna anländer till Riksdagshuset

(7)

Annika Anttila Olli

Mattila Aaro

Turunen Otto

Korhonen Annika

Leino Essi

Viljanen Emmi

Lammi Kristiina Aarnio Oskari

Rajala

Amanda Randell Maiju

Laine Carita

Frangèn Sami

Maja A-R

Aitto-oja Erika Sikala Setti

Pirkola Frans

Isolauri J. Mansik- kavuori

TuikkaMiro Ossi

Pöyhtäri Katariina Lehtonen Siiri

Asumalahti Niko

Tuovila Emma

Haataja H-L

Ihalainen Janni Forsell

IivariElla Riikka Räsänen Kristian

Hägg Jere

Laava Iisa

Pantsari Sini Tuunanen Jesse

Piispanen

Aleksanteri Vuoristo Alli-Maija

Mattila Lassi

Koski Tuuli

Mäkilä Taru

Jalkanen R. Tynkky- nen

Jenniina

Sivula Jonna

Alkula Oskari Ruohonen Meron

Käkelä Janika Karjala

J. Yrjö- Koskinen Pinja

Heinonen Eero Länsipuro Samuli

Aerikkala

Hiski

Laine Kasper

Niinimäki Jaakko Sampela Arabian peruskoulu Vanha koulu Harjurinteen koulu Hakkarin koulu Jalasjärven

yläaste Espoon yhteislyseon

koulu Jaakko Ilkan koulu Klaukkalan yläaste Keskuskoulu Kesälahden koulu Myllyharjun koulu Kempeleen Kirkonkylän

yhtenäiskoulu Kontiolahden koulu Raumankarin koulu Raumanmeren

peruskoulu Rukan koulu Salpausselän koulu

Valkeavuoren koulu Vesilahden yläaste Vihannin yläkoulu Vinkkilän koulu

Kaarisillan koulu Karjaan yhteiskoulu Porin suomal. yht.

lyseon koulu Vanttilan koulu Nurmijärven

yhteiskoulu Oriveden

nuorisovalt. Rauman

normaalikoulu

Jere Tikka

Milla Tuuri

AnniKarhu M. Har

ti- kainen

Otto Liias

Nea Isaksson

AnniinaKaari Pietu Heisk anen

Pyry Kylävainio

Rosalia Breider

Olivia Eckst ein

Erika Puhto

Sini Tervamäk

i Tuuli Marenki

Jenna Mäkelä

Lyydia Tuominen

Kaisa Hietapak

ka Marie Lehtinen

Maria Yli-Jama

Saara Taha

Tytti Halttu

SamuMänttäri Arttu

Hägg Ella Kuitunen

Christa Laitinen

Essi Halonen

Aki Saarik

oski Arttu Lahtinen

Joona Karhu

Aino Korhonen

T. Ruok o- lainen

Nanna Karsik as

O. Grön- qvist

Viivi Venäläinen

Ida Kilpeläinen

Valma Välimäk

i Teemu

Sarkanen

E. Bild - juschk in

Tuuli Karhunen

EminKaraca Sonja

Töyrylä Raisa

Pietarila Maria

Klaavo Lassi Ruohonen

Tuuk ka Ahvenus

Iiro Nuik

ka Kiri Huhtanen

Jirka Haume

Roosa Katiskoski

Huhdin k oulu

Emäk osken koulu

Ehnr oosin koulu

Espoonlahden k oulu

Eurajoen yh teisk

oulu Gumer

uksen k oulu

Kasa vuor

en koulu

Juank osken koulu

Hämeenlinnanyhteisk oulu

Härkävehmaan koulu

Iittalan yhtenäisk

oulu

Juhannusk ylän koulu

Kesämäenrin teen k

oulu Kank

aisten koulu

Kartanon k oulu

Kiviniit yn koulu

Jussinp ekan koulu

Kauk ajärven k

oulu Meri-P

orin k oulu

Moision k oulu

Pielisjo en koulu

Porin L yseon k

oulu Karakallion

koulu

Perniön yh teisk

oulu Porolahden p

erusk oulu

Puolank ajärven k

oulu

Ilari

Salmi Niilo

Pirttijärvi Anna Rentola Arthur

Rinne Markus

Ahonen Venla

Ailasmäki Kia

Koskelin Lotta Tikkala Valtteri

Uotila

Noora

Kyyrö Miika

Silander Sahan Celik Viivi

Mäkelä Kaisla Lehtipuu Sara

Hyvärinen Antti

Uusi-Oukari P. Vasikka- niemi Sini

Saari

K. Hämä- läinen Rebekka

Räisänen Petra Liimatta Anssi

Savelius Laura Haapaniemi Jenni

Martola Sofia G.

Hassinen Pinja-P.

Muli

GrönroosAapo Sofia

Norrbacka Daniel

Hakasaari Kaisa Mäki-

Mantila Eve

Mäkinen Kia

Lindqvist Jussi Järvinen

SarismalaA. Aija

Kurko Eero

Petrell Venla

Valtanen Yannick Dunlop Konsta

Vartiainen

Lilli

Koskinen H-M

Heikkilä Tia

Koskinen J. Kolehmai-

nen Emilia

Asikainen

KorvaNiko Santeri Kirkkala Tekla

Kosonen Aino

Porola

KoivusaloMeri Viktor

Paulinen Jagdeep Singh Uotilanrinteen

peruskoulu Aurinkolahden peruskoulu

Hetan peruskoulu Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Jyväskylän

normaalikoulu Kaakkurin koulu Kaitaan koulu

Miehikkälän koulu Nanun koulu Neulamäen koulu

Nurmon yläaste Opintien koulu Otalammen koulu Savonlinnan

normaalikoulu Taivalkosken yläkoulu

Kilonpuiston Koulu Keravanjoen

koulu Virolahden yläaste Nöykkiön koulu

Teuvan yhteiskoulu Tikkakosken koulu Pitkäkankaan

koulu Ähtärin

yhteiskoulu Sompion

koulu Tiistilän

koulu Simonkylän

koulu Tapiolan

koulu Ruusuvuoren koulu

Puhemies

NUORTEN PARLAMENTIN ISTUMAJÄRJESTYS 28. 3. 2014 UNGDOMSPARLAMENTET, PLACERING I PLENISALEN 28. 3. 2014

A D

1 2 3 4 5 6 7

1 2

3 4

5 6

7

B C

2 3 4 5 6 7 8

1

VirtanenAlli E. Jääsk läinene-

KupariIda

VahIina teri Maining

koulu in Iina

Nurmela

Jasper Kosonen

RautioAino Riikka Ylänen

Victor Eklund

Johannes Öst Lyydia

Lappi

Riikka Hellg

ren Robin Mäki

Aatu Ylisuv

anto Saija Hietanen

Eerik Hammara

Emilia Winqvist

Andreas Aalto Hagel

- stamsk skolana F. Linna

rinne - Ronja Taipale

Kimmo Niinimäk

i Vilma Marttila

Faisa Kahiy

e Pekka Sink

konen Nora Simanainen

M. R aati- kainen

Anna Haavist

o MustJooa

onen Arttu

Hasunen

Mirka Nieminen

Carita Helminen

Anni Koivunen

M. Luuk nen ka-

Miro Brunou

Natalia Sjöblom

F. von Numers Joonas

Galab RanNea

tajär vi

Jesse Heisk

anen

VepsäIda Vanamo Kupila

Ville Rikkonen

Mattias Carlsson Juhani

Rantanen Sauli Uusitalo

EvallÅsa Lucas Flemmich

RykA.

y Anna

Tapion k oulu

Ekenäs högstadiesk

ola

Hangö Högstadium Hepolan k

oulu

Hollolan yläast

e

Humppilan yläast

e Godb

y Högstadium

Högstadiesk olan Lönkan Arpp

en k oulu

Lahden yh teisk

oulu

Mertalan k oulu Leppä

vaaran k oulu

Laihian k eskusk

oulu

Länsimäen k oulu

Lintumetsän k

oulu

Winellsk a skolan Nissnikun k

oulu

Ounasv aaran yläast

e

Peltolan k oulu

Maskolattlidens Oxhamns sk

ola Merkouluenojan Konne

veden yläk

oulu

Turengin yh teisk

oulu Lievestuor

koulu een Länsi-P

kouluorin Nok

ianvirr koulu an Seinäjoen

lyseo Sydän-Laukaan

koulu

Nummelanharjun koulu Padasjoen yhtenäiskoulu

Pohjanlinnan koulu Orimattilan

yhteiskoulu Pohjois-Hervannan

koulu Ylikylän

yhtenäiskoulu Ylistaron

yläaste

(8)

NUORTEN PARLAMENTTI

PERJANTAINA 28. MAALISKUUTA 2014 Kello 12 – 13

P ä i v ä j ä r j e s t y s

S u u l l i n e n k y s e l y t u n t i Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb

Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen Sisäministeri Päivi Räsänen

Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki

Ympäristöministeri Ville Niinistö Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson Opetusministeri Krista Kiuru

Liikenneministeri Merja Kyllönen Työministeri Lauri Ihalainen

Peruspalveluministeri Susanna Huovinen Puolustusministeri Carl Haglund Asunto- ja viestintäministeri Pia Viitanen Parlamenttikerhot tekivät valtioneuvoston jäsenille yhteensä 166 kysymystä. Monet niistä käsittelivät samoja aihepiirejä, ja koska kyselytunnin aikana ehditään käsitellä vain

noin kaksikymmentä kysymystä, on kysymysten määrää jo tässä vaiheessa jouduttu ra- joittamaan. Puhemies tulee kyselytunnin aikana valitsemaan esitettävät kysymykset alla olevasta luettelosta.

Kansallisen valuutan käyttöönotto

Santeri Kirkkala, Hetan peruskoulu, Enontekiö Virat ja kuuluminen puolueisiin

Marie Lehtinen, Moision koulu, Salo Valtion velkaantuminen

Olivia Eckstein, Karakallion koulu, Espoo Venäjän ja EU:n viisumivapaus

Felix Linnarinne, Leppävaaran koulu, Espoo Nuorisovaltuustot kaikkiin kuntiin Kia Koskelin, Ruusuvuoren koulu, Vantaa Ajokortti-ikärajan alentaminen 16 vuoteen rajoitetulla nopeudella 60 km/h

Viivi Mäkelä, Nöykkiön koulu, Espoo Julkisen liikenteen hinnat

Emma Jääskeläinen, Mainingin koulu, Espoo

(9)

Maaseudun autioituminen

Valma Välimäki, Iittalan yhtenäiskoulu, Hämeenlinna

Ajokortin hinta

Jonni Mansikkavuori, Karjaan yhteiskoulu, Raasepori

Kesä- ja talviajan tarpeellisuus

Antti Uusi-Oukari, Pohjanlinnan koulu, Kankaanpää

Mopojen nopeusrajoitukset

Alli Virtanen, Konneveden yläkoulu, Konnevesi Kesätyöpaikat

Robin Mäki, Ounasvaaran yläaste, Rovaniemi Nuorisotyöttömyys

Yannick Dunlop, Neulamäen koulu, Kuopio Avlönat arbete under skollov

Mattias Carlsson, Godby högstadieskola, Norra Åland

Suomen terveydenhoito

Mari Luukkanen, Mertalan koulu, Savonlinna Lasten ja nuorten huostaanotot

Raisa Pietarila, Gumeruksen koulu, Siikajoki Nuorten asuminen 2. asteen opiskeluiden aikana

Iina Nurmela, Lievestuoreen koulu, Laukaa EU:iin kuulumattomien maiden tärkeys Suomelle

Samuli Aerikkala, Hakkarin koulu, Lempäälä Ulkomaankauppa

Aki Saarikoski, Kartanon koulu, Järvenpää Homoseksuaalien adoptio-oikeudet Arttu Lahtinen, Kiviniityn koulu, Kokkola Äänioikeusikärajan laskeminen kunnallis- vaaleissa

Eero Petrell, Nanun koulu, Rauma

Vakavien rikosten tuomiot

Oskari Grönqvist, Hämeenlinnan yhteiskoulu, Hämeenlinna

Militärt försvar

Victor Eklund, Oxhamns skola, Jakobstad Kyberturvallisuus

Kimmo Niinimäki, Laihian keskuskoulu, Laihia

Tulevaisuuden maailma haastaa koulun Ilari Salmi, Sompion koulu, Kerava Lukion tuntijakouudistus Riikka Hellgren, Nissnikun koulu, Kirkkonummi

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin takaaminen Miika Silander, Virolahden yläaste, Virolahti Oppisopimuskoulutus

Iisa Pantsari, Kontiolahden koulu, Kontiolahti Nuorten huumekokeilut

Sofia Gabriella Hassinen, Tikkakosken koulu, Jyväskylä

Susien suojelu

Tuuli Mäkilä, Keskuskoulu, Forssa Perusteollisuuden säilyminen Suomessa Jenniina Sivula, Jalasjärven yläaste, Jalasjärvi Tupakoinnin vähentäminen

Kristiina Aarnio, Rauman normaalikoulu, Rauma

Pienten yritysten mahdollisuus lisärekry- tointeihin

Tuukka Ahvenus, Huhdin koulu, Urjala Ilmastolaki

Tekla Kosonen, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu, Helsinki

(10)

Ilmoittautumispisteessä jaettiin kaikille osallistujille materiaalikassi / Alla deltagare fick en kasse med material i informationsdisken

(11)

UNGDOMSPARLAMENTET FREDAGEN DEN 28 MARS 2014

Klockan 12 – 13

D a g o r d n i n g

M u n t l i g f r å g e s t u n d

Social- och hälsovårdsminister Paula Risikko Europa- och utrikeshandelsminister Alexander Stubb

Förvaltnings- och kommunminister Henna Virkkunen

Jord- och skogsbruksminister Jari Koskinen Inrikesminister Päivi Räsänen

Kultur- och idrottsminister Paavo Arhinmäki Miljöminister Ville Niinistö

Justitieminister Anna-Maja Henriksson Undervisningsminister Krista Kiuru Trafikminister Merja Kyllönen Arbetsminister Lauri Ihalainen Omsorgsminister Susanna Huovinen Försvarsminister Carl Haglund

Bostads- och kommunikationsminister Pia Viitanen

Parlamentsklubbarna lämnade in 166 frågor till ministrarna och många av dem behand- lade samma teman. Under frågestunden hin- ner bara omkring tjugo frågor behandlas och

därför har antalet frågor begränsats redan nu.

Talmannen väljer ut vilka frågor som tas upp av de som finns på listan.

En nationell valuta

Santeri Kirkkala, Hetan peruskoulu, Enontekis Tjänster och partitillhörighet

Marie Lehtinen, Moision koulu, Salo Statsskulden

Olivia Eckstein, Karakallion koulu, Esbo Viseringsfrihet mellan Ryssland och EU Felix Linnarinne, Leppävaaran koulu, Esbo Tvångssammanslagning av kommuner Jesse Heiskanen, Hollolan yläaste, Hollola Åtgärder för att införa ungdomsfullmäktige i alla kommuner

Kia Koskelin, Ruusuvuoren koulu, Vanda Sänkt körkortsålder till 16 år med hastig- hetsbegränsningen 60 km/h

Viivi Mäkelä, Nöykkiön koulu, Esbo Priserna i kollektivtrafiken

Emma Jääskeläinen, Mainingin koulu, Esbo

(12)

Avfolkningen av landsbygden

Valma Välimäki, Iittalan yhtenäiskoulu, Tavastehus

Priset på körkort

Jonni Mansikkavuori, Karjaan yhteiskoulu, Raseborg

Sommar- och vintertiderna

Antti Uusi-Oukari, Pohjanlinnan koulu, Kankaanpää

Hastighetsbegränsningarna för mopeder Alli Virtanen, Konneveden yläkoulu, Konnevesi Sommarjobb

Robin Mäki, Ounasvaaran yläaste, Rovaniemi Ungdomsarbetslösheten

Yannick Dunlop, Neulamäen koulu, Kuopio Avlönat arbete under skollov

Mattias Carlsson, Godby högstadieskola, Norra Åland

Hälsovården i Finland

Mari Luukkanen, Mertalan koulu, Savonlinna Omhändertagande av barn och unga Raisa Pietarila, Gumeruksen koulu, Siikajoki Hur unga bor vid studier på andra statdiet Iina Nurmela, Lievestuoreen koulu, Laukas Vilken roll länder utanför EU spelar för Finland

Samuli Aerikkala, Hakkarin koulu, Lempäälä Utrikeshandeln

Aki Saarikoski, Kartanon koulu, Träskända Adoptionsrätt för homosexuella

Arttu Lahtinen, Kiviniityn koulu, Karleby Lägre rösträttsålder i kommunalval Eero Petrell, Nanun koulu, Raumo

Domarna vid allvarliga brott

Oskari Grönqvist, Hämeenlinnan yhteiskoulu, Tavastehus

Militärt försvar

Victor Eklund, Oxhamns skola, Jakobstad Cybersäkerhet

Kimmo Niinimäki, Laihian keskuskoulu, Laihela

Framtiden och utmaningarna för skolan Ilari Salmi, Sompion koulu, Kervo

Timresursreformen i gymnasiet

Riikka Hellgren, Nissnikun koulu, Kyrkslätt Barns och ungas välbefinnande

Miika Silander, Virolahden yläaste, Vederlax Läroavtalsutbildningen

Iisa Pantsari, Kontiolahden koulu, Kontiolax Unga som prövat droger

Sofia Gabriella Hassinen, Tikkakosken koulu, Jyväskylä

Skyddet av vargarna

Tuuli Mäkilä, Keskuskoulu, Forssa Basindustrins framtid i Finland

Jenniina Sivula, Jalasjärven yläaste, Jalasjärvi Minskat rökande

Kristiina Aarnio, Rauman normaalikoulu, Raumo

Möjligheterna för små företag att nyrekry- tera

Tuukka Ahvenus, Huhdin koulu, Urjala En klimatlag

Tekla Kosonen, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu, Helsingfors

(13)

Nimikorttien kiinnitys… / Dags att ta på sig namnbrickan …

...ja suunta Eduskuntatalon kahvilaan aamiaiselle / … och styra stegen mot kaféet i Riksdagshuset för att äta frukost

(14)

14 Perjantaina 28. maaliskuuta 2014

NUORTEN PARLAMENTIN TÄYSISTUNTO PERJANTAINA 28. MAALISKUUTA 2014

kello 12—13

Nuorten parlamentin täysistunnossa olivat läsnä seuraavat valtioneuvoston jäsenet:

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb

Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen

Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen

Sisäministeri Päivi Räsänen

Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki

Ympäristöministeri Ville Niinistö

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson Opetusministeri Krista Kiuru Liikenneministeri Merja Kyllönen Työministeri Lauri Ihalainen Peruspalveluministeri Susanna Huovinen Puolustusministeri Carl Haglund

Asunto- ja viestintäministeri Pia Viitanen

Puhetta johti eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma.

LÄSNÄ OLLEET VALTIONEUVOSTON JÄSENET

(15)

Nuorten parlamentti ¹⁵

NIMENHUUTO

Nimenhuudossa merkittiin läsnä oleviksi 199 Nuorten parlamentin edustajaa.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Hyvät parlamenttikerhojen edustajat, toivotan teidät lämpimästi tervetulleiksi tähän Nuorten parlamentin 9. istuntoon. Nuorten parlamentin täysistunto järjestettiin en- simmäisen kerran vuonna 1998, joten tänä vuonna tulee kuluneeksi kuusitoista vuot- ta ensimmäisen istunnon järjestämisestä.

Parlamenttikerhojen edustajia on täällä kaikkiaan 199, joka taitaa ylittää eduskunnan nor- maalin läsnäoloprosentin. Tämä runsas osal- listuminen osoittaa kiinnostusta yhteiskun- nallisiin asioihin sekä luottamusta edustuk- selliseen demokratiaan.

Lehteriyleisössä on hyvä joukko toimitta- jaoppilaita seuraamassa ja kirjaamassa päivän tapahtumia. Istuntoa seurataan myös kodeis- sa ja kouluissa niin television kuin tietoverkon äärellä. Toivotan teidät kaikki tervetulleiksi.

Olemme saaneet istuntoon ministeri- en vastattavaksi yhteensä 166 kysymystä.

Kaikkia näitä kysymyksiä emme aikataulun puitteissa ikävä kyllä ehdi käydä lävitse, sillä tunti ei siihen millään tietenkään riitä. Tämä tilanne vastaa normaalia eduskunnan kyse- lytuntia, sielläkin on tämä sama pula ajasta.

Toivon siis ymmärrystä.

Tänä vuonna te nuoret saitte jälleen ää- nestää kiinnostavimmista kysymysaiheista, ja äänestystulos on ollut määräävä noin puoles- sa päiväjärjestykseen otetuista kysymyksistä.

Kysymysten valinnassa on painotettu muun muassa sitä, että useasti esiintyneestä aiheesta voidaan esittää kysymys asianomaiselle ministerille. Toisaalta on pyritty myös varmista- maan, että eri elämänalueet ja eri ministerit tulevat vastaamaan esitettyihin kysymyksiin.

TÄYSISTUNNOSSA NOUDATETTA- VAT MENETTELYTAVAT

Täysistunnoissa noudatetaan ennalta määriteltyjä menettelytapoja. Ehdotan, että nytkin noudatamme niitä menettelytapoja, joita on tapana noudattaa eduskunnan suullisella kyselytunnilla – jossain määrin niitä kuitenkin mukaillen.

Puhemiehen menettelytapaehdotus hyväk- syttiin.

Perustuslain mukaan eduskunnan täysis- tunnossa voidaan puhua suomea tai ruotsia, ja näin menettelemme myös Nuorten parla- mentissa. Ruotsinkieliset puheenvuorot tul- kataan suomeksi. Meillä on tässä istunnossa käytössä lisäksi simultaanitulkkaus suomes- ta ruotsin kielelle niitä varten, jotka sitä haluavat käyttää.

Enligt grundlagen används finska eller svenska i riksdagens plenum och så gör vi också i Ungdomsparlamentet. Anföranden på svenska tolkas till finska. I plenum i dag har vi dessutom simultantolkning från finska till svenska.

ÄÄNESTYSEHDOTUKSET

Pyrimme tämän istunnon aikana lisäk- si äänestämään muutamasta sopivasta esille tulevasta aiheesta, joiden arvelen herättävän yleistä kiinnostusta. Teen sen kysymyksen kohdalla asianmukaisen äänestysehdotuk- sen, kuten tapahtuu myös eduskunnan nor- maalissa istunnossa.

(16)

PUHEENVUOROMENETTELYT

Suullisella kyselytunnilla on tapana, että niin kysymykset kuin vastaukset saavat kes- tää enintään yhden minuutin. Jotta ehtisim- me käsitellä mahdollisimman monta ky- symystä, osoitan kunkin kysymyksen pää- sääntöisesti vain yhden ministerin vastattavaksi. Paikalla on kaikkiaan 14 hallituksen 19 ministeristä. Meillä on eräitä esteitä ja sen lisäksi vielä sitten viime hetken sairas- tapauksia. Lukumäärää voidaan kuitenkin pitää aika lailla hyvänä ajatellen ministerei- den monia ja tänä päivänä usein kansainvä- lisiä kiireitä.

Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää kysymyksen jollekulle paikalla ole- valle ministerille, ilmoittautumaan paina- malla P-painiketta ja nousemalla seisomaan.

KYSELYTUNNIN ASIAT

1) Tulevaisuuden maailma haastaa koulun

Ilari Salmi, Sompion koulu, Kerava:

Arvoisa puhemies! Suomi on tulevaisuudessa suurten haasteiden edessä.

Hyvinvointivaltiota ei pystytä säilyttämään, ellei keksitä uusia vientiartikkeleita, joita osaisimme myös myydä. Mielestämme tulevassa opetussuunnitelmassa koulun pi- täisi olla kiinteämmin osa yhteiskuntaa, jotta koulu vastaisi tuleviin haasteisiin.

Painottaako hallitus tulevassa opetussuunnitelmassa tarpeeksi tietotekniikkaa, ilmai- sutaitoa, yhteiskuntaoppia; opetetaanko tie- don hankkimista ja yrittämistä tarpeeksi?

Ja opetusministeri Kiuru, olkaa hyvä!

Opetusministeri Krista Kiuru:

Arvoisa puhemies! Minä kiitän tästä edustaja Salmen kysymyksestä sen takia, että minusta osoitatte juuri sen tien, mihin Suomen koulutuksen pitäisi viedä.

Ensimmäinen iso juttu on se, että meil- lä on uudistus tekeillä oikeastaan jokaisella kouluasteella. Peruskoulun osalta olemme jo tehneet suunnitelman siitä, mitä perus- koulussa opetetaan. Sielläkään isoin haaste ei ole se, opetammeko me nuorillemme vaikka supiinia tai banaanikärpästen lisään- tymistä, vaan enemmänkin kysymys on sii- tä, miten me sen teemme.

Sen lisäksi, että me kiinnitämme huomi- ota siihen, mitä aineita pitäisi opettaa, pitäi- si myös miettiä, miten tulevaisuuden koulu muotoutuu niin, että myöskin opetusmene- telmät voivat kehittyä ajassa. Yksi iso haaste on digitaalisuus, mutta on myös paljon muita haasteita, jotka liittyvät nuorten motivaa- tioon. Minua eniten huolestuttaa se, että tosiasiassa juuri saamani tutkimustuloksen mukaan, yksi tutkijamme kävi sitä esittele- mässä, 20 prosenttia lukiolaisista jaksaa vie- lä yhdestä asiasta per viikko innostua. Jos 20 prosenttia enää yhden kerran viikossa jaksaa innostua koulussa, niin on iso haaste, miten saamme tulevaisuuden nuoret innostumaan oppimisesta. Sillä puolella me teemme nyt töitä.

Tämä vastaus on näin kuultu.

2) Nuorisotyöttömyys

Yannick Dunlop, Neulamäen koulu, Kuopio:

Arvoisa puhemies! Nuorten työttömyys- luvut ovat korkealla tasolla. Nuorten syrjäy- tymistä ehkäistään hyvällä koulutus- ja työl- listämispolitiikalla. Kun väestön keski-ikä nousee ja ihmiset jäävät eläkkeelle, työpaik-

(17)

Nuorten parlamentti ¹⁷

kojen tarjonta ja kysyntä eivät enää kohtaa.

Onko tehty minkäänlaista kartoitusta tai tutkimusta maakunnittain ja alueittain siitä, millaisia ammatteja tarvitaan tulevaisuudessa? Miten koulutusta voitaisiin kohdentaa niin, että tällä hetkellä maakunnissa asuvat nuoret voitaisiin työllistää kotiseuduillaan eivätkä he syrjäytyisi?

Ja ministeri Ihalainen, jos vastaa tähän kysymykseen. Olkaa hyvä!

Työministeri Lauri Ihalainen:

Arvoisa puhemies! Kysymys on mitä ajankohtaisin ja tärkein. Meillä on 320 000 ihmistä nyt työttömänä. Heistä 40 000 on alle 25-vuotiaita nuoria. Meillä on semmoinen nelisenkymmentätuhatta sellaista nuorta, jotka eivät ole koulutuksessa, eivät töissä, ylimalkaan eivät ole yhteiskunnan kirjoissa tässä mielessä. He eivät ole syrjäy- tyneitä, mutta heillä ei ole vielä polkua työ- elämään. Hallitus on omalta osaltaan tehnyt erittäin isoja ponnistuksia nuorisotakuun merkeissä, ja se merkitsee sitä, että meidän nuorisotyöttömyytemme olisi tosi paljon rankempaa ilman näitä toimenpiteitä. Me olemme useita tuhansia nuoria saaneet työl-

listettyä Sanssi-kortilla, joka on 700 euroa kuukaudessa työnantajalle 10 kuukauden ajan, jos työllistää nuoren ensimmäiseen työpaikkaan. Nuoren työttömyydessä on se, ehkä lohdullinen puoli, että se kestää kes- kimäärin vain 11 viikkoa, kun työttömyys yleensä Suomessa kestää noin 42 viikkoa ja ikääntyneemmillä vielä pidempään.

Meillä on useita toimia, jotka johtavat siihen, että me pystymme kuitenkin varmis- tamaan, että jokaisella suomalaisella nuo- rella on toisen asteen koulutuksen paikka.

Me pystymme huolehtimaan siitä, että me saamme hyvätasoisen koulutuspolun kaikille rakennettua. Huoleni on ennen kaikkea niiden nuorten osalta, jotka eivät sitä työ- paikkaa 3 kuukauden sisällä ole vielä saaneet, ja näitä nuoria on vielä liian paljon.

Eli tämä työ jatkuu, ja ponnistelut jat- kuvat. Tulevaisuuden aloja on paljon.

(Puhemies koputtaa) Meillä perusteollisuu- dessa, palveluissa on paljon uusia työpaikko- ja, mutta meillä on myös kasvavia aloja: teknologia, ympäristöteknologia ja monia, mis- sä syntyy uutta työtä, vaikka toisia työpaik- koja häviää. Tämmöinen iso rakennemuutos on nyt menossa, ja osaamisen parantaminen on kaiken perusta.

Oppilasedustaja Yannick Dunlop kysyy nuorisotyöttömyydestä / Elevledamoten Yannick Dunlop ställer en fråga om ungdomsarbetslösheten

(18)

Jaha, arvoisa ministeri, (Naurua) näyttää sil- tä, että nuorilla on aika hyvin tämä minuutin aikakäsitys hallussa, ja toivon, että ministerit ottavat oppia. (Lauri Ihalainen: Ministeri in- nostui liikaa!) – Tämä kysymys on käsitelty.

3) Ilmastolaki

Tekla Kosonen, Helsingin Yliopiston Viikin normaalikoulu, Helsinki:

Puhemies! Milloin hallitus antaa esityksen ilmastolaista, ja tuleeko se koskemaan myös yksityistä sektoria?

Ympäristöministeri Niinistö, olkaa hyvä.

Ympäristöministeri Ville Niinistö:

Arvoisa puhemies! Tosiaan ilmastonmuu- tos etenee, ja on suomalaisten ja kaikkien maailman kansojen yhteinen tehtävä torjua ilmastonmuutosta. Hallitus valmistelee esi- tystä ilmastolaista, jossa energiantuotannon ja teollisuuden ulkopuolelta muita yhteiskunnan päästövähennyksiä suunnitellaan kustan- nustehokkaammin ja fiksummin ja tuodaan tämä pitkä aikavälin päästövähennystavoite - eli se, että vähintään 80 prosenttia vähenne- tään päästöjä vuoteen 2050 mennessä - pääs- tövähennysten ohjenuoraksi. Se tarkoittaa sitä, että asuminen, kaavoitus, liikenne ja mei- dän kaupungit suunnitellaan fiksummin niin, että saadaan vaikka tietoyhteiskunnan rat- kaisujen kautta ihmisten liikkuminen toteu- tettua tuottavammin niin, että päästöt ovat vähäisempiä, ja saadaan palveluita, niin ettei tarvitse käyttää aina autoa. Tällä muutoksella luodaan myös sitten innovaatioihin ja uusiin ympäristöratkaisuihin työpaikkoja Suomessa.

Eli minä uskon, että me suomalaiset pärjääm- me, kun me mietimme ratkaisuja, joilla pääs- töjä vähennetään, ja teemme siitä työpaikkoja ja viemme niitä ratkaisuja sitten myös maail-

malle. Tämä ilmastolaki on piakkoin valmis- tumassa, ja hallitus siitä esityksen sitten muo- dostaa.

Tämä kysymys on näin tullut myös käsiteltyä.

4) Lukion tuntijakouudistus Riikka Hellgren, Nissnikun koulu, Kirkkonummi:

Arvoisa puhemies! Viime aikoina on esi- telty lukion tuntijakouudistusta. Uudistus toteutettaisiin niin, että historian opetus- tunnit muuttuisivat valinnaisiksi ja uskon- non opetustunneista yksi kurssi olisi pakol- linen. Nykyajan maailmantapahtumat pei- lautuvat myös osittain historiallisista pää- töksistä ja tapahtumista. On yleissivistävää tietää oman kansansa historiasta ja sen vai- kutuksesta nykypäivään. Väheksymättä us- kontoa enemmistö kuitenkin pitää histori- anopetusta tärkeänä yleissivistyksen vuoksi.

Kysyisin opetusministeri Kiurulta: Mitkä ovat perusteet tälle suunnitellulle tuntijaolle?

Ministeri Kiuru, olkaa hyvä.

Opetusministeri Krista Kiuru:

Arvoisa puhemies! Lukion tuntijakouudistus on vasta tekeillä, eli siltä osin olen saanut suomalaisten asiantuntijoiden ehdotuksen, joka päätyi tilanteeseen, että asiantuntijatkin olivat kolmea eri mieltä siitä, miten lukiota pi- täisi kehittää. Siltä osin tietysti haaste on sitten se, että hyvin todennäköistä on se, että päädymme rakentamaan neljättä tietä, sellaista, jossa on näistä hyvistä pohjaehdotuksis- ta koottu sellainen kompromissi, jolla sitten voidaan elää. Minä uskon, että tämä edustajan esittämä kysymys on juuri se, jota myös poliittisesti pohditaan. Ja yleissivistävyys - onko se sitä, että voidaan yksittäisissä oppiaineissa

(19)

Nuorten parlamentti ¹⁹

mennä oikein syvälle ja sitä kautta tietää hyvin paljon kaikkea? Vai onko se sitä, että pi- detään huolta siitä, että lukio on niin yleissi- vistävä, että monenlaisia asioita opiskellaan lukiossa sen takia, että hankitaan laaja yleis- sivistys? Mitä tulee sitten historiaan, niin his- toria oppiaineena on varmasti sellainen, joka kansaa kannattelee ja joka tarjoaa meille ikään kuin väylän katsoa menneisyyteen ja sitä kautta ymmärtää tulevaa mutta myöskin ta- juta tätä nykyisyyttä. Itse olen sitä mieltä, että meillä ei ole varaa lähteä siihen, että lukiossa reaaliaineita ei opetettaisi muuta kuin valin- naiselta pohjalta. (Puhemies koputtaa) Olen käsittänyt, että myös poliittisesti ollaan jo sitä mieltä, että näitä kaikkia nykyisiäkin reaaliaineita pitää opettaa, mutta kuinka paljon, niin siihen haetaan nyt vastausta.

Esitän, että Nuorten parlamentti äänestää tästä asiasta eli siitä, tulisiko historian ope- tuksen säilyä pakollisena vai muuttua valin- naiseksi.

Puhemiehen ehdotus hyväksyttiin.

Äänestys ja päätös Puhemies Eero Heinäluoma:

Joka kannattaa historian opetustuntien säilyttämistä opetussuunnitelmassa pakollisina, äänestää ”jaa”; joka kannattaa historian opetustuntien muuttamista valinnaisiksi, äänestää ”ei”. Pyydän vastaamaan ”jaa” tai

”ei”.

Äänestyksessä on annettu 180 jaa-ään- tä, 17 ei-ääntä. Tästä äänestyksestä on ollut poissa 2 edustajaa.

Näin ollen Nuorten parlamentti kannattaa historian opetustuntien säilyttämis- tä pakollisina. Asia on loppuun käsitelty.

(Taputusta yleisölehteriltä) Puhemies Eero Heinäluoma:

Täällä on semmoinen perinne, että myös- kään parvekkeella ei saa taputtaa eikä muu- toin osoittaa mieltä – ei myöskään, jos on kansanedustaja. (Naurua)

Nuorten parlamentti äänestää, istunnossa äänestettiin neljästi / Ungdomsparlamentet röstar; det var fyra omröstningar under plenum

(20)

5) Susien suojelu

Tuuli Mäkilä, Keskuskoulu, Forssa:

Arvoisa puhemies! Viime vuosien aikana susikanta on pienentynyt huomattavas- ti. Määrä on laskenut jopa kriittiselle ta- solle. Tästä huolimatta susia metsästetään Suomessa. Onko asialle tehtävissä jotakin, vai kuoleeko susi sukupuuttoon Suomessa?

Ministeri Koskinen vastaa.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen:

Arvoisa puhemies! Suomessa susikanta taitaa tällä hetkellä olla noin 150 kappalet- ta. Tässä on vaikeus se, että toisaalta susi on luontodirektiivin perusteella tiukasti suojeltu mutta taas toisaalta susi aiheuttaa myös aika paljon vahinkoja. Aika paljon tulee myös pa- lautetta siitä, että ihmiset kokevat turvatto- muutta tietyissä tilanteissa. Eli julkisen vallan pitää arvioida näitä kahta asiaa, millä tavalla huomioidaan ihmisten turvallisuus ja elin- keino, ja taas toisaalta, millä tavalla suojellaan

susia. Sen takia niitä lupiakin annetaan vain näitten tiettyjen häirikköyksilöiden poista- miseen muualla Suomessa ja sitten poronhoi- toalueella susia voidaan metsästää vähän va- paammin, koska siellä ne aiheuttavat enem- män ongelmia. Uskon, että tulevaisuudessa- kin Suomessa susia on suunnilleen sama mää- rä kuin tällä hetkellä.

Ja näin tämä kysymys on käsitelty.

6) Kuntien pakkoliitokset

Jesse Heiskanen, Hollolan yläaste, Hollola:

Arvoisa puhemies! Kuntien pakkoliitokset mietityttävät nuoria: miten pakkoliitokset tulevat vaikuttamaan nuoriin ja heidän arkeensa, tulevatko kuntaliitokset muuttamaan koulujen tilannetta nykyisestään, entä pysyvätkö terveydenhuoltopalvelut ennal- laan. Miksi hallitus pyrkii ajamaan kuntia pakkoliitoksiin vastoin asukkaiden enem- mistön tahtoa?

Oppilasedustaja Tuuli Mäkilä oli huolestunut susien metsästyksestä Suomessa / Elevledamoten Tuuli Mäkilä var bekymrad över vargjakten i Finland

(21)

Nuorten parlamentti ²¹

Ja tähän kysymykseen vastaus. Ministeri Virkkunen, olkaa hyvä.

Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen:

Arvoisa puhemies! Hallitus ei ole aja- massa kuntien pakkoliitoksia, vaan meillä on semmoinen lainsäädäntö, joka velvoittaa kaikki kunnat selvittämään yhdessä naapu- reidensa kanssa, saisivatko ne hyötyä kuntien yhdistymisestä. Kuntien valtuustot teke- vät sen jälkeen päätöksen siitä, haluavatko sen selvityksen pohjalta yhdistyä vai eivät.

Näitä selvityksiä on laajasti parhaillaan te- keillä, muun muassa siellä Hollolassa, mis- tä kysyjäkin tulee. Hollola tekee parhaillaan Lahden ja muiden naapurikuntien kanssa selvitystä, ja sen jälkeen alueen kuntien valtuustot päättävät, haluavatko yhdistyä yh- deksi kunnaksi.

Ainoa poikkeus meillä tällä hetkellä on lainsäädännössä se, että jos kunta on niin pahasti taloudellisesti kriisiytynyt, että se ei pysty enää järjestämään asukkaidensa tar- peellisia peruspalveluita, silloin valtioneu- vosto voisi päättää kunnan yhdistymisestä toiseen kuntaan.

Mahdollisesti kysyjä viittaa lakiluonnok- seen, joka on parhaillaan lausuntokierrok- sella, missä vielä laajennettaisiin valtioneuvoston mahdollisuutta eräissä ääritapauk- sissa käyttää toimivaltaa nimenomaan näillä kaupunkiseuduilla, mutta se olisi hyvin kor- kean kynnyksen takana ja edellyttäisi myös sitä, että alueen asukkaat tukisivat kuntien yhdistymistä. Tuota lainsäädäntöehdotusta ei ole vielä edes tuotu eduskunnan käsitte- lyyn.

Tämä kysymys on näin tullut myös vasta- tuksi.

7) Homoseksuaalien adoptio-oikeudet Arttu Lahtinen, Kiviniityn koulu, Kokkola:

Arvoisa puhemies! Suomessa homosek- suaaleilla ei ole toistaiseksi oikeutta adoptoida lasta. Monet lapset elävät kuitenkin hyvin vaikeissa olosuhteissa niin täällä Suomessa kuin ulkomaillakin. Lapsen olosuhteet voisivat siis olla homoseksuaaliperheessä paljon paremmat. Haluaisinkin kysyä: eikö lapsen olisi parempi kasvaa turvallisessa ja ra- kastavassa homoseksuaaliperheessä kuin turvattomassa elinympäristössä?

Tähän kysymykseen vastaa oikeusministeri Henriksson, olkaa hyvä.

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson:

Arvoisa puhemies! Tällä hetkellä Suomen lainsäädäntö on juuri sellainen kuin kysyjä tässä esitti, elikkä homopareilla ei ole oikeutta adoptoida Suomessa. Ne, jotka ovat avioliitossa, tai yksin elävät voivat adoptoida lapsia. Toisaalta jos asuu ja on rekisteröidys- sä parisuhteessa, silloin voi adoptoida sen toisen puolison lapsen, ja se muutos tehtiin lakiin viime kaudella. Nyt tällä hetkellä, niin kuin varmasti tiedätte, on tehty kansalais- aloite, joka on käsittelyssä tässä eduskun- nassa. Lakivaliokunta tulee siitä kuulemaan asiantuntijoita, ja siinä kansalaisaloittees- sa ehdotetaan, että samaa sukupuolta ole- vat voisivat solmia avioliiton, ja ehdotetaan myös, että heille voitaisiin antaa adoptio-oikeus, joten tämä kysymys on äärimmäisen ajankohtainen, ja eduskunta tulee siihen ot- tamaan kantaa varmasti vielä tämän vuoden puolella.

Näin tämä kysymys on tullut vastattua.

(22)

8) Nuorten huumekokeilut

Sofia Gabriella Hassinen, Tikkakosken kou- lu, Jyväskylä:

Arvoisa puhemies! Koulussamme tehdyn terveyskyselyn mukaan huumeiden käyttö on lisääntynyt ja saanti tullut helpommak- si nuorten keskuudessa. Olemme huolissam- me meitä nuorempien sukupolvien tulevai- suudesta, koska huumekokeilut ovat jo nyt arkipäivää. Tämä asia on ilmennyt myös val- takunnallisissa Kouluterveyskyselyissä. Mitä hallitus aikoo tehdä asian muuttamiseksi pa- rempaan suuntaan?

Tähän kysymykseen vastaa peruspalveluministeri Huovinen, olkaa hyvä.

Peruspalveluministeri Susanna Huovinen:

Arvoisa puhemies! Kiitän edustaja Hassista tästä erinomaisesta kysymyk- sestä. Meillähän on hyvin tarkka seuran- ta lasten ja nuorten kasvusta ja kehitykses- tä. Nimenomaan kysyjänkin viittaamalla Kouluterveyskyselyllä saamme varsin laajasti tietoomme, miten suomalaiset nuoret voivat, ja myös näistä huumekokeiluista saamme tätä kautta tietoa. Meillä oli tuossa 2000-lu- vun jälkipuoliskolla jo vähän parempi tilanne huumekokeilujen osalta, mutta nyt valitetta- vasti viimeaikaisissa tiedoissa nimenomaan kannabiksen käytön osalta on liikuttu vää- rään suuntaan.

Mitä hallitus sitten voi tehdä? Me voim- me tietenkin olla osana sitä palveluiden jär- jestämisen kokonaisuutta siinä mielessä, että kunnissa kouluterveydenhuolto esimerkiksi toimisi mahdollisimman hyvin, että siellä kerrottaisiin näistä asioista avoimesti ja kiih- kottomasti nuorille, myös niistä ongelmista, joita nämä huumekokeilut voivat pahimmil- laan aiheuttaa, ja tietenkin myös siitä faktasta, että huumeiden käyttö on Suomessa laiton-

ta. Mutta missään kovin pahassa tilanteessa emme vielä ole ja toivoakseni emme sellai- seen tilanteeseen joudukaan.

Näin tämä kysymys on tullut vastattua.

9) Mopojen nopeusrajoitukset Alli Virtanen, Konneveden yläkoulu, Konnevesi:

Arvoisa puhemies! Mopojen nopeusrajoitus on tällä hetkellä 45 kilometriä tunnissa.

Suurin osa mopoista on kuitenkin suunnitel- tu kulkemaan nopeammin, ja Suomeen tuota- vien mopojen tehokkuutta pudotetaan erilai- silla moottorin toimintaa rajoittavilla laitteil- la. Nämä laitteet on erittäin helppo poistaa, mikä on johtanut siihen, että suurinta osaa teillämme liikkuvista mopoista on viritetty laittomasti. Voitaisiinko mopojen nopeusrajoitus nostaa 60 kilometriin tunnissa, jolloin niin sanotusta kuristimista voitaisiin luopua?

Muita hitaammin ajavat mopot myös haittaa- vat muuta liikennettä maanteillä ja aiheuttavat turhia ohitustilanteita. Lisäksi nopeusrajoitusten nostaminen nopeuttaisi nuorten liikkumista erityisesti maaseudulla.

Tähän kysymykseen vastaa liikenneministeri Kyllönen, olkaa hyvä.

Liikenneministeri Merja Kyllönen:

Arvoisa herra puhemies! Edustaja esitti ajankohtaisen, kevääseen sopivan kysymyksen. Mopojen nopeusrajoitus on EU- direktiivin kautta meillä säädelty, mikä tarkoittaa sitä, että mikäli me nostaisimme nopeusrajoitusta mopojen osalta, niin mopo tul- kittaisiin moottoripyöräksi, sen ajokorttivaa- timukset muuttuisivat, mopon verotus muut- tuisi ja myös ne käytänteet, millä tavalla siihen ajoneuvona suhtaudutaan. Tänä päivänä pyri-

(23)

Nuorten parlamentti ²³

tään entistä vahvemmin viemään liikennetur- vallisuuden kautta kokonaisuutta siihen, että taajamien nopeusrajoituksia alennetaan 30-40 kilometriin tunnissa, joten siihenkään näh- den mopojen nopeusrajoituksen nostaminen, kun se ei ole mahdollista, ei ole tänä päivänä myöskään kannattavaa ja järkevää.

On kuultu ministerin vastaus. Esitän, että Nuorten parlamentti äänestää tästä asiasta eli siitä, tulisiko Nuorten parlamentin mieles- tä mopojen nopeusrajoitusta nos-

taa 40 kilometristä 60 kilometriin tunnissa.

Puhemiehen ehdotus hyväksyt- tiin.

Äänestys ja päätös Puhemies Eero Heinäluoma:

Joka kannattaa mopojen nopeusrajoitusten säilyttämistä ennal- laan, äänestää ”jaa”, siis nykytilan-

ne ”jaa”; joka taas kannattaa tämän aloitteen hyväksymistä, että nopeusrajoitukset noste- taan 60 kilometriin tunnissa, äänestää ”ei”.

Pyydän vastaamaan ”jaa” tai ”ei”.

Äänestyksessä on annettu 102 jaa-ääntä, 86 ei-ääntä, 10 tyhjää, poissa tästä äänestykses- tä oli 1 edustaja.

Näin ollen Nuorten parlamentti kannattaa nopeusrajoitusten säilyttämistä ennal- laan. Asia on loppuun käsitelty.

Oppilasedustaja Faisa Kahiye äänestämässä / Elevledamoten Faisa Kahiye röstar

(24)

10) Nuorten asuminen 2. asteen opiskeluiden aikana

Iina Nurmela, Lievestuoreen koulu, Laukaa:

Arvoisa puhemies! Suomessa nuorten kouluttamista pidetään erittäin tärkeänä.

Moni nuori toisen asteen opiskelija joutuu muuttamaan pois kotoa pitkien välimatko- jen vuoksi. Nuorten asumismahdollisuudet ja niiden rahallinen tukeminen ovat vähäisiä ja kaipaisivat lisää valtion tukea. Tarjolla olevista asumismahdollisuuksista esimerkiksi opiskelija-asuntoja on hankala saada, ja ne ovat usein liian kalliita nuoren tulotasoon nähden. Mitä hallitus aikoo tehdä asian hoitamiseksi?

Tähän kysymykseen vastaa ministeri Viitanen, olkaa hyvä.

Asunto- ja viestintäministeri Pia Viitanen:

Arvoisa herra puhemies ja arvoisa edustaja! Kiitän todella tärkeästä ja hyvin ajankoh- taisesta kysymyksestä. Nimittäin onhan niin, että jokaisella ihmisellä Suomessa pitää olla oikeus asuntoon, ja on hurjan tärkeää kyllä se, että kun nuori siinä vaiheessa, kun lähtee opiskelun tielle ja itsenäistyy, saa asunnon.

Aina se tänä päivänä ei ole helppoa.

Me yritämme tehdä sitä kuitenkin hel- pommaksi, ja tähän minulla on hyvä uutinen ihan viime päiviltä: Nimittäin tällä viikolla hallitus kehysriihessään teki myös asuntoihin liittyviä päätöksiä, ja päätimme lisätä opiskelija- ja nuorisoasuntoihin lisää valtion tukea. Se tarkoittaa sitä, että tämän tuen avulla opiskelija- ja nuorisoasuntoja varmasti rakennetaan enemmän, ja samoin se tarkoittaa sitä, että tämän tuen kautta varmasti niiden rakentu- vien kotien vuokrakin voi olla vähän alempi kuin se ilman tätä parantunutta tukea olisi. Eli teemme hihat käärittynä töitä tämän tärkeän asian puolesta.

Ja vastaaja oli siis asuntoja viestintäministe- ri Pia Viitanen. Näin tämä kysymys on saanut vastauksensa.

11) Nuorisovaltuustot kaikkiin kuntiin Kia Koskelin, Ruusuvuoren koulu, Vantaa:

Arvoisa puhemies! Vantaalaisena vasta- valittuna nuorisovaltuutettuna ihmettelen sitä, että kaikissa Suomen kunnissa nuoria ei kuunnella kunnallisessa päätöksenteossa.

Kysyisinkin: voiko hallitus tehdä jotain, jotta nuorisovaltuustotoiminta laajenisi jokai- seen Suomen kuntaan aktiivisena toimijana kunnan päätöksenteossa ja nuorisovaltuustolle annettaisiin myös nuoria koskeva pää- täntävalta?

Tähän kysymykseen vastaa kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki, olkaa hyvä.

Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki:

Arvoisa puhemies! Edustaja Koskelin puuttui tärkeään asiaan. Meillä on nuori- sovaltuustoja noin 70 prosentissa kunnista, mikä tarkoittaa, että kolmasosassa ei vielä ole, vaikka meidän nuorisolakimme lähtee siitä, että nuoria on kuultava heitä koskevis- sa asioissa. Kuntalakiuudistuksen yhteydes- sä on tarkoitus kirjoittaa sinne pykälä, jossa todetaan, että kunnassa pitää olla nuorisovaltuusto tai vastaava toimielin, eli hallitus on siltä osin edistämässä nuorisovaltuusto- jen asemaa.

Sitten pitää muistaa samalla se, että ei yksin nuorisovaltuusto ratkaise näitä kysy- myksiä. Jos nuorisovaltuustolle annetaan vain vähän, pieni rahapotti, jota voi jakaa, mutta ei todella päätöksentekovaltaa tai mahdollisuutta vaikuttaa päätöksiin, niin

(25)

Nuorten parlamentti ²⁵

ei semmoinen nuorisovaltuusto ole paras mahdollinen. Tarvitaan sitä, että nuorten valtuuston päätöksiä kuunnellaan valtuustossa, koska kyllä kouluasiat, kaavoitusasi- at, liikunta-asiat ovat semmoisia, jotka pää- tetään valtuustossa ja jotka koskettavat tei- tä nuoria todella paljon. Eli parhaita malleja ovat semmoiset, että nuoria on myös lauta- kunnissa ja valtuustossa kuultavana, ja sitten sitä täydentää nuorisovaltuusto.

Ja näin tämä kysymys sai vastauksensa.

12) Lasten ja nuorten huostaanotot Raisa Pietarila, Gumeruksen koulu, Siikajoki:

Arvoisa puhemies! Lehdissä on hyvin usein uutisia huostaanotoista. Saamme lukea lapsista, jotka vietiin kotoaan ilman kunnollisia perusteluja tai kokeilematta en- sin muita keinoja. Saamme lukea myös lapsista, joita ei ole otettu huostaan, vaikka siihen olisi ollut selkeät perusteet. Tällaiset ta- paukset ovat lähes poikkeuksetta päättyneet

surullisesti eivätkä ole suinkaan koituneet lasten parhaaksi. Aikooko hallitus miettiä keinoja, joilla voitaisiin varmistaa, etteivät viattomat lapset joudu kärsimään itselleen sopimattomissa olosuhteissa?

Tähän kysymykseen vastaa peruspalveluministeri Susanna Huovinen.

Peruspalveluministeri Susanna Huovinen:

Arvoisa puhemies! Kiitän tästä hyväs- tä kysymyksestä ja voin kertoa, että tääl- lä eduskunnankin kyselytunnilla nimenomaan lastensuojeluun liittyvät kysymykset ovat hyvin usein olleet esillä johtuen juuri esimerkiksi niiden saamasta usein aika suu- resta julkisuudesta. On totta, että huostaan- ottojen määrä on meillä Suomessa ollut kas- vava, mutta se johtuu osittain myös siitä, että olemme vastikään kiristäneet tuota las- tensuojelulakia eli pyrkineet nimenomaan siihen, että jokainen lapsi ja nuori saisi elää ja kasvaa turvallisissa olosuhteissa. Tämä on johtanut osittain siihen, että myös lasten-

Toimittajaoppilaat raportoivat istunnosta ja muista päivän tapahtumista / Journalisteleverna rapporte- rade om plenum och andra händelser under dagen

(26)

suojeluilmoituksia erilaisista tilanteista ja tapahtumista tehdään ehkä useammin.

Itse pidän todella tärkeänä sitä, että näissä tilanteissa pystyisimme yhä enemmän käyt- tämään myös sitä perheen omaa voimaa pääs- tä eteenpäin vaikeassa tilanteessa, ja myös kuulemalla lapsia ja nuoria heidän omassa asi- assaan uskon, että pääsemme parempiin lop- putuloksiin. Meillä on paljon kehittämistyötä tässä asiassa meneillään ministeriössä, ja uskon, että tulevaisuudessa tämä tilanne kor- jaantuu näiltä osin merkittävästi.

Ja näin tämä kysymys on käsitelty.

13) Avlönat arbete under skollov Mattias Carlsson, Godby högstadieskola, Norra Åland:

Ärade talman! Vad ämnar regeringen att göra åt en situation där unga har svårt att få avlönat arbete under skollov och därmed blir mera ekonomiskt beroende av sina föräldrar?

Vastauksen antaa työministeri Ihalainen, olkaa hyvä.

Työministeri Lauri Ihalainen:

Arvoisa puhemies! Kuten kaikki me täällä tiedämme, tämähän on äärettömän ajankohtainen asia, kun mietitään kesäksi työhön pää- syä koulutuksen lomassa. Iloinen uutinen on se, että elinkeinoelämän järjestöt, työmarkki- najärjestöt, ovat asettaneet tavoitteeksi, että tänä kesänä 110 000 nuorta saisi kesätyöpai- kan, myös osa alle 18-vuotiaita. Se on enempi kuin viime vuonna, ja ne alat, jotka nyt erityisesti tässä ehkä kunnostautuvat, ovat teollisuuden ohella kauppa ja monet muutkin alat.

On äärettömän tärkeätä tässä kysymykses- sä se, että ei unohdettaisi myöskään näitä alle 18-vuotiaita ja että heillekin tarjottaisiin kesä-

työpaikkoja. Hallitus voi tässä tehdä jotain ja on tehnytkin sen eteen, että kunnat ja työn- antajat järjestävät nuorille kesätyöpaikkoja.

Me olemme sen puolesta paljon käyneet kes- kusteluja ja vedonneet – ja minä vetoan täs- säkin – kaikkiin yrityksiin, päättäjiin: järjes- täkää meidän nuorillemme kesätyöpaikkoja.

Se on myös nuorten kannalta tärkeä asia, koska siinä mietitään myös sitä ammattia ja uraa, mihin minä opiskelen, ja siitä saadaan hyviä kokemuksia ja kiinnittymistä työelämään.

Kysymys oli erittäin hyvä.

Näin tämä kysymys on vastattu.

14) Kansallisen valuutan käyttöönotto Santeri Kirkkala, Hetan peruskoulu, Enontekiö:

Arvoisa puhemies! Eurovaluutan ulkoi- nen arvo on noin 18 prosenttia liian vahva Suomen teollisuuden kilpailukyvyn kannalta. Olisiko järkevää erota euroalueesta ja ot- taa käyttöön oma kansallinen valuutta, jotta voitaisiin tehdä devalvaatio suomalaisen kilpailukyvyn kasvattamiseksi?

Tähän kysymykseen vastaa eurooppaminis- teri Stubb.

Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb:

Arvoisa puhemies! Toki ulkomaankaup- paministerinä välillä on ikävä niitä aikoja, jolloin valuuttaa pystyttiin devalvoimaan ja saatiin sitä kautta vienti uudestaan vetä- mään. Samalla on kuitenkin todettava, että meidän viitisentoista vuottamme eurossa ovat Suomen valuuttahistorian ylivoimai- sesti vakainta aikaa. Vuodesta 1860 eteen- päin meillä oli markka, se linkitettiin rup- liin, linkitettiin kultakantaan, erottiin niis-