NUORTEN PARLAMENTTI UNGDOMSPARLAMENTET 28.3.2014
EDUSKUNTA - RIKSDAGEN
HELSINKI - HELSINGFORS
ISSN 1799-1188 (PDF)
Nuorten parlamentti Ungdomsparlamentet
28.3.2014
EDUSKUNTA - RIKSDAGEN HELSINKI - HELSINGFORS
Kuvitus :
STT-Lehtikuva / Heikki Saukkomaa / Eduskunta s. 5, 34,19, 31, 37, 38
Hanne Salonen / Eduskunta
Kansikuva, s. 10, 13, 14, 17, 20, 27, 29, 30, 33
ISSN 1799-1188 (Verkkojulkaisu)
Nuorten parlamentin edustajat 2014
Ungdomsparlamentets ledamöter 2014
Andreas Aalto Kristiina Aarnio Samuli Aerikkala Markus Ahonen Tuukka Ahvenus Venla Ailasmäki Anna-Reetta Aitto-oja Jonna Alkula
Annika Anttila Emilia Asikainen Siiri Asumalahti Emmi Bildjuschkin Rosalia Breider Miro Brunou Mattias Carlsson Sahan Celik Yannick Dunlop Olivia Eckstein Victor Eklund Åsa Evall Lucas Flemmich Janni Forsell Carita Frangèn Joonas Galab Oskari Grönqvist Aapo Grönroos Laura Haapaniemi Emma Haataja Anna Haavisto Daniel Hakasaari Essi Halonen Tytti Halttu Eerika Hammar
Matti Hartikainen Sofia Gabriella Hassinen Arttu Hasunen
Jirka Haume
Helka-Marjo Heikkilä Pinja Heinonen Jesse Heiskanen Pietu Heiskanen Riikka Hellgren Carita Helminen Saija Hietanen Kaisa Hietapakka Kiri Huhtanen Sara Hyvärinen Arttu Hägg Kristian Hägg Kalevi Hämäläinen Hedda-Leena Ihalainen Ella Iivari
Nea Isaksson Frans Isolauri Taru Jalkanen Jussi Järvinen Emma Jääskeläinen Anniina Kaari Faisa Kahiye Emin Karaca Anni Karhu Joona Karhu Tuuli Karhunen Janika Karjala Nanna Karsikas Roosa Katiskoski
Ida Kilpeläinen Santeri Kirkkala Maria Klaavo Anni Koivunen Meri Koivusalo Juhani Kolehmainen Otto Korhonen Aino Korhonen Niko Korva Kia Koskelin Lassi Koski Lilli Koskinen Tia Koskinen Tekla Kosonen Jasper Kosonen Ella Kuitunen Ida Kupari Vanamo Kupila Aija Kurko Pyry Kylävainio Noora Kyyrö Meron Käkelä Jere Laava Arttu Lahtinen Hiski Laine Maiju Laine Christa Laitinen Emmi Lammi Lyydia Lappi Marie Lehtinen Kaisla Lehtipuu Katariina Lehtonen Annika Leino
Otto Liias Petra Liimatta Kia Lindqvist Felix Linnarinne Mari Luukkanen Eero Länsipuro Sami Maja
Jonni Mansikkavuori Tuuli Marenki Jenni Martola Vilma Marttila Olli Mattila Alli-Maija Mattila Pinja-Pauliina Muli Jooa Mustonen Jenna Mäkelä Viivi Mäkelä Robin Mäki Tuuli Mäkilä Kaisa Mäki-Mantila Eve Mäkinen Samu Mänttäri Mirka Nieminen Kasper Niinimäki Kimmo Niinimäki Sofia Norrbacka Iiro Nuikka Iina Nurmela Iisa Pantsari Viktor Paulinen Eero Petrell Raisa Pietarila Jesse Piispanen Setti Pirkola
Niilo Pirttijärvi Aino Porola Erika Puhto Ossi Pöyhtäri Miikka Raatikainen Oskari Rajala Amanda Randell Nea Rantajärvi Juhani Rantanen Aino Rautio Anna Rentola Ville Rikkonen Arthur Rinne Oskari Ruohonen Lassi Ruohonen Teemu Ruokolainen Aleksanteri Ryky Rebekka Räisänen Riikka Räsänen Sini Saari Aki Saarikoski Ilari Salmi Jaakko Sampela Annastiina Sarismala Teemu Sarkanen Anssi Savelius Erika Sikala Miika Silander Nora Simanainen Jagdeep Singh Pekka Sinkkonen Jenniina Sivula Natalia Sjöblom Saara Taha
Ronja Taipale Sini Tervamäki Jere Tikka Lotta Tikkala Miro Tuikka Lyydia Tuominen Niko Tuovila Aaro Turunen Sini Tuunanen Milla Tuuri Riikka Tynkkynen Sonja Töyrylä Valtteri Uotila Antti Uusi-Oukari Sauli Uusitalo Iina Vahteri Venla Valtanen Konsta Vartiainen Perttu Vasikkaniemi Viivi Venäläinen Ida Vepsä Essi Viljanen Emilia Winqvist Alli Virtanen
Filemon von Numers Aleksanteri Vuoristo Valma Välimäki Maria Yli-Jama Aatu Ylisuvanto Riikka Ylänen Janne Yrjö-Koskinen Johannes Öst
Aurinkoinen päivä saattelee saapumista Eduskuntataloon / Solen skiner när deltagarna anländer till Riksdagshuset
Annika Anttila Olli
Mattila Aaro
Turunen Otto
Korhonen Annika
Leino Essi
Viljanen Emmi
Lammi Kristiina Aarnio Oskari
Rajala
Amanda Randell Maiju
Laine Carita
Frangèn Sami
Maja A-R
Aitto-oja Erika Sikala Setti
Pirkola Frans
Isolauri J. Mansik- kavuori
TuikkaMiro Ossi
Pöyhtäri Katariina Lehtonen Siiri
Asumalahti Niko
Tuovila Emma
Haataja H-L
Ihalainen Janni Forsell
IivariElla Riikka Räsänen Kristian
Hägg Jere
Laava Iisa
Pantsari Sini Tuunanen Jesse
Piispanen
Aleksanteri Vuoristo Alli-Maija
Mattila Lassi
Koski Tuuli
Mäkilä Taru
Jalkanen R. Tynkky- nen
Jenniina
Sivula Jonna
Alkula Oskari Ruohonen Meron
Käkelä Janika Karjala
J. Yrjö- Koskinen Pinja
Heinonen Eero Länsipuro Samuli
Aerikkala
Hiski
Laine Kasper
Niinimäki Jaakko Sampela Arabian peruskoulu Vanha koulu Harjurinteen koulu Hakkarin koulu Jalasjärven
yläaste Espoon yhteislyseon
koulu Jaakko Ilkan koulu Klaukkalan yläaste Keskuskoulu Kesälahden koulu Myllyharjun koulu Kempeleen Kirkonkylän
yhtenäiskoulu Kontiolahden koulu Raumankarin koulu Raumanmeren
peruskoulu Rukan koulu Salpausselän koulu
Valkeavuoren koulu Vesilahden yläaste Vihannin yläkoulu Vinkkilän koulu
Kaarisillan koulu Karjaan yhteiskoulu Porin suomal. yht.
lyseon koulu Vanttilan koulu Nurmijärven
yhteiskoulu Oriveden
nuorisovalt. Rauman
normaalikoulu
Jere Tikka
Milla Tuuri
AnniKarhu M. Har
ti- kainen
Otto Liias
Nea Isaksson
AnniinaKaari Pietu Heisk anen
Pyry Kylävainio
Rosalia Breider
Olivia Eckst ein
Erika Puhto
Sini Tervamäk
i Tuuli Marenki
Jenna Mäkelä
Lyydia Tuominen
Kaisa Hietapak
ka Marie Lehtinen
Maria Yli-Jama
Saara Taha
Tytti Halttu
SamuMänttäri Arttu
Hägg Ella Kuitunen
Christa Laitinen
Essi Halonen
Aki Saarik
oski Arttu Lahtinen
Joona Karhu
Aino Korhonen
T. Ruok o- lainen
Nanna Karsik as
O. Grön- qvist
Viivi Venäläinen
Ida Kilpeläinen
Valma Välimäk
i Teemu
Sarkanen
E. Bild - juschk in
Tuuli Karhunen
EminKaraca Sonja
Töyrylä Raisa
Pietarila Maria
Klaavo Lassi Ruohonen
Tuuk ka Ahvenus
Iiro Nuik
ka Kiri Huhtanen
Jirka Haume
Roosa Katiskoski
Huhdin k oulu
Emäk osken koulu
Ehnr oosin koulu
Espoonlahden k oulu
Eurajoen yh teisk
oulu Gumer
uksen k oulu
Kasa vuor
en koulu
Juank osken koulu
Hämeenlinnanyhteisk oulu
Härkävehmaan koulu
Iittalan yhtenäisk
oulu
Juhannusk ylän koulu
Kesämäenrin teen k
oulu Kank
aisten koulu
Kartanon k oulu
Kiviniit yn koulu
Jussinp ekan koulu
Kauk ajärven k
oulu Meri-P
orin k oulu
Moision k oulu
Pielisjo en koulu
Porin L yseon k
oulu Karakallion
koulu
Perniön yh teisk
oulu Porolahden p
erusk oulu
Puolank ajärven k
oulu
Ilari
Salmi Niilo
Pirttijärvi Anna Rentola Arthur
Rinne Markus
Ahonen Venla
Ailasmäki Kia
Koskelin Lotta Tikkala Valtteri
Uotila
Noora
Kyyrö Miika
Silander Sahan Celik Viivi
Mäkelä Kaisla Lehtipuu Sara
Hyvärinen Antti
Uusi-Oukari P. Vasikka- niemi Sini
Saari
K. Hämä- läinen Rebekka
Räisänen Petra Liimatta Anssi
Savelius Laura Haapaniemi Jenni
Martola Sofia G.
Hassinen Pinja-P.
Muli
GrönroosAapo Sofia
Norrbacka Daniel
Hakasaari Kaisa Mäki-
Mantila Eve
Mäkinen Kia
Lindqvist Jussi Järvinen
SarismalaA. Aija
Kurko Eero
Petrell Venla
Valtanen Yannick Dunlop Konsta
Vartiainen
Lilli
Koskinen H-M
Heikkilä Tia
Koskinen J. Kolehmai-
nen Emilia
Asikainen
KorvaNiko Santeri Kirkkala Tekla
Kosonen Aino
Porola
KoivusaloMeri Viktor
Paulinen Jagdeep Singh Uotilanrinteen
peruskoulu Aurinkolahden peruskoulu
Hetan peruskoulu Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Jyväskylän
normaalikoulu Kaakkurin koulu Kaitaan koulu
Miehikkälän koulu Nanun koulu Neulamäen koulu
Nurmon yläaste Opintien koulu Otalammen koulu Savonlinnan
normaalikoulu Taivalkosken yläkoulu
Kilonpuiston Koulu Keravanjoen
koulu Virolahden yläaste Nöykkiön koulu
Teuvan yhteiskoulu Tikkakosken koulu Pitkäkankaan
koulu Ähtärin
yhteiskoulu Sompion
koulu Tiistilän
koulu Simonkylän
koulu Tapiolan
koulu Ruusuvuoren koulu
Puhemies
NUORTEN PARLAMENTIN ISTUMAJÄRJESTYS 28. 3. 2014 UNGDOMSPARLAMENTET, PLACERING I PLENISALEN 28. 3. 2014
A D
1 2 3 4 5 6 7
1 2
3 4
5 6
7
B C
2 3 4 5 6 7 8
1
VirtanenAlli E. Jääsk läinene-
KupariIda
VahIina teri Maining
koulu in Iina
Nurmela
Jasper Kosonen
RautioAino Riikka Ylänen
Victor Eklund
Johannes Öst Lyydia
Lappi
Riikka Hellg
ren Robin Mäki
Aatu Ylisuv
anto Saija Hietanen
Eerik Hammara
Emilia Winqvist
Andreas Aalto Hagel
- stamsk skolana F. Linna
rinne - Ronja Taipale
Kimmo Niinimäk
i Vilma Marttila
Faisa Kahiy
e Pekka Sink
konen Nora Simanainen
M. R aati- kainen
Anna Haavist
o MustJooa
onen Arttu
Hasunen
Mirka Nieminen
Carita Helminen
Anni Koivunen
M. Luuk nen ka-
Miro Brunou
Natalia Sjöblom
F. von Numers Joonas
Galab RanNea
tajär vi
Jesse Heisk
anen
VepsäIda Vanamo Kupila
Ville Rikkonen
Mattias Carlsson Juhani
Rantanen Sauli Uusitalo
EvallÅsa Lucas Flemmich
RykA.
y Anna
Tapion k oulu
Ekenäs högstadiesk
ola
Hangö Högstadium Hepolan k
oulu
Hollolan yläast
e
Humppilan yläast
e Godb
y Högstadium
Högstadiesk olan Lönkan Arpp
en k oulu
Lahden yh teisk
oulu
Mertalan k oulu Leppä
vaaran k oulu
Laihian k eskusk
oulu
Länsimäen k oulu
Lintumetsän k
oulu
Winellsk a skolan Nissnikun k
oulu
Ounasv aaran yläast
e
Peltolan k oulu
Maskolattlidens Oxhamns sk
ola Merkouluenojan Konne
veden yläk
oulu
Turengin yh teisk
oulu Lievestuor
koulu een Länsi-P
kouluorin Nok
ianvirr koulu an Seinäjoen
lyseo Sydän-Laukaan
koulu
Nummelanharjun koulu Padasjoen yhtenäiskoulu
Pohjanlinnan koulu Orimattilan
yhteiskoulu Pohjois-Hervannan
koulu Ylikylän
yhtenäiskoulu Ylistaron
yläaste
NUORTEN PARLAMENTTI
PERJANTAINA 28. MAALISKUUTA 2014 Kello 12 – 13
P ä i v ä j ä r j e s t y s
S u u l l i n e n k y s e l y t u n t i Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb
Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen Sisäministeri Päivi Räsänen
Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki
Ympäristöministeri Ville Niinistö Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson Opetusministeri Krista Kiuru
Liikenneministeri Merja Kyllönen Työministeri Lauri Ihalainen
Peruspalveluministeri Susanna Huovinen Puolustusministeri Carl Haglund Asunto- ja viestintäministeri Pia Viitanen Parlamenttikerhot tekivät valtioneuvoston jäsenille yhteensä 166 kysymystä. Monet niistä käsittelivät samoja aihepiirejä, ja koska kyselytunnin aikana ehditään käsitellä vain
noin kaksikymmentä kysymystä, on kysy- mysten määrää jo tässä vaiheessa jouduttu ra- joittamaan. Puhemies tulee kyselytunnin ai- kana valitsemaan esitettävät kysymykset alla olevasta luettelosta.
Kansallisen valuutan käyttöönotto
Santeri Kirkkala, Hetan peruskoulu, Enontekiö Virat ja kuuluminen puolueisiin
Marie Lehtinen, Moision koulu, Salo Valtion velkaantuminen
Olivia Eckstein, Karakallion koulu, Espoo Venäjän ja EU:n viisumivapaus
Felix Linnarinne, Leppävaaran koulu, Espoo Nuorisovaltuustot kaikkiin kuntiin Kia Koskelin, Ruusuvuoren koulu, Vantaa Ajokortti-ikärajan alentaminen 16 vuoteen rajoitetulla nopeudella 60 km/h
Viivi Mäkelä, Nöykkiön koulu, Espoo Julkisen liikenteen hinnat
Emma Jääskeläinen, Mainingin koulu, Espoo
Maaseudun autioituminen
Valma Välimäki, Iittalan yhtenäiskoulu, Hämeenlinna
Ajokortin hinta
Jonni Mansikkavuori, Karjaan yhteiskoulu, Raasepori
Kesä- ja talviajan tarpeellisuus
Antti Uusi-Oukari, Pohjanlinnan koulu, Kankaanpää
Mopojen nopeusrajoitukset
Alli Virtanen, Konneveden yläkoulu, Konnevesi Kesätyöpaikat
Robin Mäki, Ounasvaaran yläaste, Rovaniemi Nuorisotyöttömyys
Yannick Dunlop, Neulamäen koulu, Kuopio Avlönat arbete under skollov
Mattias Carlsson, Godby högstadieskola, Norra Åland
Suomen terveydenhoito
Mari Luukkanen, Mertalan koulu, Savonlinna Lasten ja nuorten huostaanotot
Raisa Pietarila, Gumeruksen koulu, Siikajoki Nuorten asuminen 2. asteen opiskeluiden ai- kana
Iina Nurmela, Lievestuoreen koulu, Laukaa EU:iin kuulumattomien maiden tärkeys Suomelle
Samuli Aerikkala, Hakkarin koulu, Lempäälä Ulkomaankauppa
Aki Saarikoski, Kartanon koulu, Järvenpää Homoseksuaalien adoptio-oikeudet Arttu Lahtinen, Kiviniityn koulu, Kokkola Äänioikeusikärajan laskeminen kunnallis- vaaleissa
Eero Petrell, Nanun koulu, Rauma
Vakavien rikosten tuomiot
Oskari Grönqvist, Hämeenlinnan yhteiskoulu, Hämeenlinna
Militärt försvar
Victor Eklund, Oxhamns skola, Jakobstad Kyberturvallisuus
Kimmo Niinimäki, Laihian keskuskoulu, Laihia
Tulevaisuuden maailma haastaa koulun Ilari Salmi, Sompion koulu, Kerava Lukion tuntijakouudistus Riikka Hellgren, Nissnikun koulu, Kirkkonummi
Lasten ja nuorten hyvinvoinnin takaaminen Miika Silander, Virolahden yläaste, Virolahti Oppisopimuskoulutus
Iisa Pantsari, Kontiolahden koulu, Kontiolahti Nuorten huumekokeilut
Sofia Gabriella Hassinen, Tikkakosken koulu, Jyväskylä
Susien suojelu
Tuuli Mäkilä, Keskuskoulu, Forssa Perusteollisuuden säilyminen Suomessa Jenniina Sivula, Jalasjärven yläaste, Jalasjärvi Tupakoinnin vähentäminen
Kristiina Aarnio, Rauman normaalikoulu, Rauma
Pienten yritysten mahdollisuus lisärekry- tointeihin
Tuukka Ahvenus, Huhdin koulu, Urjala Ilmastolaki
Tekla Kosonen, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu, Helsinki
Ilmoittautumispisteessä jaettiin kaikille osallistujille materiaalikassi / Alla deltagare fick en kasse med material i informationsdisken
UNGDOMSPARLAMENTET FREDAGEN DEN 28 MARS 2014
Klockan 12 – 13
D a g o r d n i n g
M u n t l i g f r å g e s t u n d
Social- och hälsovårdsminister Paula Risikko Europa- och utrikeshandelsminister Alexander Stubb
Förvaltnings- och kommunminister Henna Virkkunen
Jord- och skogsbruksminister Jari Koskinen Inrikesminister Päivi Räsänen
Kultur- och idrottsminister Paavo Arhinmäki Miljöminister Ville Niinistö
Justitieminister Anna-Maja Henriksson Undervisningsminister Krista Kiuru Trafikminister Merja Kyllönen Arbetsminister Lauri Ihalainen Omsorgsminister Susanna Huovinen Försvarsminister Carl Haglund
Bostads- och kommunikationsminister Pia Viitanen
Parlamentsklubbarna lämnade in 166 frågor till ministrarna och många av dem behand- lade samma teman. Under frågestunden hin- ner bara omkring tjugo frågor behandlas och
därför har antalet frågor begränsats redan nu.
Talmannen väljer ut vilka frågor som tas upp av de som finns på listan.
En nationell valuta
Santeri Kirkkala, Hetan peruskoulu, Enontekis Tjänster och partitillhörighet
Marie Lehtinen, Moision koulu, Salo Statsskulden
Olivia Eckstein, Karakallion koulu, Esbo Viseringsfrihet mellan Ryssland och EU Felix Linnarinne, Leppävaaran koulu, Esbo Tvångssammanslagning av kommuner Jesse Heiskanen, Hollolan yläaste, Hollola Åtgärder för att införa ungdomsfullmäktige i alla kommuner
Kia Koskelin, Ruusuvuoren koulu, Vanda Sänkt körkortsålder till 16 år med hastig- hetsbegränsningen 60 km/h
Viivi Mäkelä, Nöykkiön koulu, Esbo Priserna i kollektivtrafiken
Emma Jääskeläinen, Mainingin koulu, Esbo
Avfolkningen av landsbygden
Valma Välimäki, Iittalan yhtenäiskoulu, Tavastehus
Priset på körkort
Jonni Mansikkavuori, Karjaan yhteiskoulu, Raseborg
Sommar- och vintertiderna
Antti Uusi-Oukari, Pohjanlinnan koulu, Kankaanpää
Hastighetsbegränsningarna för mopeder Alli Virtanen, Konneveden yläkoulu, Konnevesi Sommarjobb
Robin Mäki, Ounasvaaran yläaste, Rovaniemi Ungdomsarbetslösheten
Yannick Dunlop, Neulamäen koulu, Kuopio Avlönat arbete under skollov
Mattias Carlsson, Godby högstadieskola, Norra Åland
Hälsovården i Finland
Mari Luukkanen, Mertalan koulu, Savonlinna Omhändertagande av barn och unga Raisa Pietarila, Gumeruksen koulu, Siikajoki Hur unga bor vid studier på andra statdiet Iina Nurmela, Lievestuoreen koulu, Laukas Vilken roll länder utanför EU spelar för Finland
Samuli Aerikkala, Hakkarin koulu, Lempäälä Utrikeshandeln
Aki Saarikoski, Kartanon koulu, Träskända Adoptionsrätt för homosexuella
Arttu Lahtinen, Kiviniityn koulu, Karleby Lägre rösträttsålder i kommunalval Eero Petrell, Nanun koulu, Raumo
Domarna vid allvarliga brott
Oskari Grönqvist, Hämeenlinnan yhteiskoulu, Tavastehus
Militärt försvar
Victor Eklund, Oxhamns skola, Jakobstad Cybersäkerhet
Kimmo Niinimäki, Laihian keskuskoulu, Laihela
Framtiden och utmaningarna för skolan Ilari Salmi, Sompion koulu, Kervo
Timresursreformen i gymnasiet
Riikka Hellgren, Nissnikun koulu, Kyrkslätt Barns och ungas välbefinnande
Miika Silander, Virolahden yläaste, Vederlax Läroavtalsutbildningen
Iisa Pantsari, Kontiolahden koulu, Kontiolax Unga som prövat droger
Sofia Gabriella Hassinen, Tikkakosken koulu, Jyväskylä
Skyddet av vargarna
Tuuli Mäkilä, Keskuskoulu, Forssa Basindustrins framtid i Finland
Jenniina Sivula, Jalasjärven yläaste, Jalasjärvi Minskat rökande
Kristiina Aarnio, Rauman normaalikoulu, Raumo
Möjligheterna för små företag att nyrekry- tera
Tuukka Ahvenus, Huhdin koulu, Urjala En klimatlag
Tekla Kosonen, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu, Helsingfors
Nimikorttien kiinnitys… / Dags att ta på sig namnbrickan …
...ja suunta Eduskuntatalon kahvilaan aamiaiselle / … och styra stegen mot kaféet i Riksdagshuset för att äta frukost
14 Perjantaina 28. maaliskuuta 2014
NUORTEN PARLAMENTIN TÄYSISTUNTO PERJANTAINA 28. MAALISKUUTA 2014
kello 12—13
Nuorten parlamentin täysistunnossa olivat läsnä seuraavat valtioneuvoston jäsenet:
Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko
Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb
Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen
Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen
Sisäministeri Päivi Räsänen
Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki
Ympäristöministeri Ville Niinistö
Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson Opetusministeri Krista Kiuru Liikenneministeri Merja Kyllönen Työministeri Lauri Ihalainen Peruspalveluministeri Susanna Huovinen Puolustusministeri Carl Haglund
Asunto- ja viestintäministeri Pia Viitanen
Puhetta johti eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma.
LÄSNÄ OLLEET VALTIONEUVOSTON JÄSENET
Nuorten parlamentti 15
NIMENHUUTO
Nimenhuudossa merkittiin läsnä oleviksi 199 Nuorten parlamentin edustajaa.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Hyvät parlamenttikerhojen edustajat, toi- votan teidät lämpimästi tervetulleiksi tähän Nuorten parlamentin 9. istuntoon. Nuorten parlamentin täysistunto järjestettiin en- simmäisen kerran vuonna 1998, joten tänä vuonna tulee kuluneeksi kuusitoista vuot- ta ensimmäisen istunnon järjestämisestä.
Parlamenttikerhojen edustajia on täällä kaik- kiaan 199, joka taitaa ylittää eduskunnan nor- maalin läsnäoloprosentin. Tämä runsas osal- listuminen osoittaa kiinnostusta yhteiskun- nallisiin asioihin sekä luottamusta edustuk- selliseen demokratiaan.
Lehteriyleisössä on hyvä joukko toimitta- jaoppilaita seuraamassa ja kirjaamassa päivän tapahtumia. Istuntoa seurataan myös kodeis- sa ja kouluissa niin television kuin tietoverkon äärellä. Toivotan teidät kaikki tervetulleiksi.
Olemme saaneet istuntoon ministeri- en vastattavaksi yhteensä 166 kysymystä.
Kaikkia näitä kysymyksiä emme aikataulun puitteissa ikävä kyllä ehdi käydä lävitse, sillä tunti ei siihen millään tietenkään riitä. Tämä tilanne vastaa normaalia eduskunnan kyse- lytuntia, sielläkin on tämä sama pula ajasta.
Toivon siis ymmärrystä.
Tänä vuonna te nuoret saitte jälleen ää- nestää kiinnostavimmista kysymysaiheista, ja äänestystulos on ollut määräävä noin puoles- sa päiväjärjestykseen otetuista kysymyksistä.
Kysymysten valinnassa on painotettu muun muassa sitä, että useasti esiintyneestä aihees- ta voidaan esittää kysymys asianomaiselle mi- nisterille. Toisaalta on pyritty myös varmista- maan, että eri elämänalueet ja eri ministerit tulevat vastaamaan esitettyihin kysymyksiin.
TÄYSISTUNNOSSA NOUDATETTA- VAT MENETTELYTAVAT
Puhemies Eero Heinäluoma:
Täysistunnoissa noudatetaan ennalta määriteltyjä menettelytapoja. Ehdotan, että nytkin noudatamme niitä menettelytapoja, joita on tapana noudattaa eduskunnan suul- lisella kyselytunnilla – jossain määrin niitä kuitenkin mukaillen.
Puhemiehen menettelytapaehdotus hyväk- syttiin.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Perustuslain mukaan eduskunnan täysis- tunnossa voidaan puhua suomea tai ruotsia, ja näin menettelemme myös Nuorten parla- mentissa. Ruotsinkieliset puheenvuorot tul- kataan suomeksi. Meillä on tässä istunnossa käytössä lisäksi simultaanitulkkaus suomes- ta ruotsin kielelle niitä varten, jotka sitä ha- luavat käyttää.
Enligt grundlagen används finska eller svenska i riksdagens plenum och så gör vi också i Ungdomsparlamentet. Anföranden på svenska tolkas till finska. I plenum i dag har vi dessutom simultantolkning från fins- ka till svenska.
ÄÄNESTYSEHDOTUKSET
Puhemies Eero Heinäluoma:
Pyrimme tämän istunnon aikana lisäk- si äänestämään muutamasta sopivasta esille tulevasta aiheesta, joiden arvelen herättävän yleistä kiinnostusta. Teen sen kysymyksen kohdalla asianmukaisen äänestysehdotuk- sen, kuten tapahtuu myös eduskunnan nor- maalissa istunnossa.
16 Perjantaina 28. maaliskuuta 2014
PUHEENVUOROMENETTELYT
Puhemies Eero Heinäluoma:
Suullisella kyselytunnilla on tapana, että niin kysymykset kuin vastaukset saavat kes- tää enintään yhden minuutin. Jotta ehtisim- me käsitellä mahdollisimman monta ky- symystä, osoitan kunkin kysymyksen pää- sääntöisesti vain yhden ministerin vastatta- vaksi. Paikalla on kaikkiaan 14 hallituksen 19 ministeristä. Meillä on eräitä esteitä ja sen lisäksi vielä sitten viime hetken sairas- tapauksia. Lukumäärää voidaan kuitenkin pitää aika lailla hyvänä ajatellen ministerei- den monia ja tänä päivänä usein kansainvä- lisiä kiireitä.
Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää kysymyksen jollekulle paikalla ole- valle ministerille, ilmoittautumaan paina- malla P-painiketta ja nousemalla seisomaan.
KYSELYTUNNIN ASIAT
1) Tulevaisuuden maailma haastaa koulun
Ilari Salmi, Sompion koulu, Kerava:
Arvoisa puhemies! Suomi on tule- vaisuudessa suurten haasteiden edessä.
Hyvinvointivaltiota ei pystytä säilyttämään, ellei keksitä uusia vientiartikkeleita, joita osaisimme myös myydä. Mielestämme tu- levassa opetussuunnitelmassa koulun pi- täisi olla kiinteämmin osa yhteiskuntaa, jotta koulu vastaisi tuleviin haasteisiin.
Painottaako hallitus tulevassa opetussuun- nitelmassa tarpeeksi tietotekniikkaa, ilmai- sutaitoa, yhteiskuntaoppia; opetetaanko tie- don hankkimista ja yrittämistä tarpeeksi?
Puhemies Eero Heinäluoma:
Ja opetusministeri Kiuru, olkaa hyvä!
Opetusministeri Krista Kiuru:
Arvoisa puhemies! Minä kiitän tästä edustaja Salmen kysymyksestä sen takia, että minusta osoitatte juuri sen tien, mihin Suomen koulutuksen pitäisi viedä.
Ensimmäinen iso juttu on se, että meil- lä on uudistus tekeillä oikeastaan jokaisella kouluasteella. Peruskoulun osalta olemme jo tehneet suunnitelman siitä, mitä perus- koulussa opetetaan. Sielläkään isoin haas- te ei ole se, opetammeko me nuorillemme vaikka supiinia tai banaanikärpästen lisään- tymistä, vaan enemmänkin kysymys on sii- tä, miten me sen teemme.
Sen lisäksi, että me kiinnitämme huomi- ota siihen, mitä aineita pitäisi opettaa, pitäi- si myös miettiä, miten tulevaisuuden koulu muotoutuu niin, että myöskin opetusmene- telmät voivat kehittyä ajassa. Yksi iso haaste on digitaalisuus, mutta on myös paljon mui- ta haasteita, jotka liittyvät nuorten motivaa- tioon. Minua eniten huolestuttaa se, että tosiasiassa juuri saamani tutkimustuloksen mukaan, yksi tutkijamme kävi sitä esittele- mässä, 20 prosenttia lukiolaisista jaksaa vie- lä yhdestä asiasta per viikko innostua. Jos 20 prosenttia enää yhden kerran viikossa jaksaa innostua koulussa, niin on iso haaste, miten saamme tulevaisuuden nuoret innostumaan oppimisesta. Sillä puolella me teemme nyt töitä.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Tämä vastaus on näin kuultu.
2) Nuorisotyöttömyys
Yannick Dunlop, Neulamäen koulu, Kuopio:
Arvoisa puhemies! Nuorten työttömyys- luvut ovat korkealla tasolla. Nuorten syrjäy- tymistä ehkäistään hyvällä koulutus- ja työl- listämispolitiikalla. Kun väestön keski-ikä nousee ja ihmiset jäävät eläkkeelle, työpaik-
Nuorten parlamentti 17
kojen tarjonta ja kysyntä eivät enää kohtaa.
Onko tehty minkäänlaista kartoitusta tai tutkimusta maakunnittain ja alueittain siitä, millaisia ammatteja tarvitaan tulevaisuudes- sa? Miten koulutusta voitaisiin kohdentaa niin, että tällä hetkellä maakunnissa asuvat nuoret voitaisiin työllistää kotiseuduillaan eivätkä he syrjäytyisi?
Puhemies Eero Heinäluoma:
Ja ministeri Ihalainen, jos vastaa tähän kysy- mykseen. Olkaa hyvä!
Työministeri Lauri Ihalainen:
Arvoisa puhemies! Kysymys on mitä ajankohtaisin ja tärkein. Meillä on 320 000 ihmistä nyt työttömänä. Heistä 40 000 on alle 25-vuotiaita nuoria. Meillä on sem- moinen nelisenkymmentätuhatta sellaista nuorta, jotka eivät ole koulutuksessa, eivät töissä, ylimalkaan eivät ole yhteiskunnan kirjoissa tässä mielessä. He eivät ole syrjäy- tyneitä, mutta heillä ei ole vielä polkua työ- elämään. Hallitus on omalta osaltaan tehnyt erittäin isoja ponnistuksia nuorisotakuun merkeissä, ja se merkitsee sitä, että meidän nuorisotyöttömyytemme olisi tosi paljon rankempaa ilman näitä toimenpiteitä. Me olemme useita tuhansia nuoria saaneet työl-
listettyä Sanssi-kortilla, joka on 700 euroa kuukaudessa työnantajalle 10 kuukauden ajan, jos työllistää nuoren ensimmäiseen työpaikkaan. Nuoren työttömyydessä on se, ehkä lohdullinen puoli, että se kestää kes- kimäärin vain 11 viikkoa, kun työttömyys yleensä Suomessa kestää noin 42 viikkoa ja ikääntyneemmillä vielä pidempään.
Meillä on useita toimia, jotka johtavat siihen, että me pystymme kuitenkin varmis- tamaan, että jokaisella suomalaisella nuo- rella on toisen asteen koulutuksen paikka.
Me pystymme huolehtimaan siitä, että me saamme hyvätasoisen koulutuspolun kaikil- le rakennettua. Huoleni on ennen kaikkea niiden nuorten osalta, jotka eivät sitä työ- paikkaa 3 kuukauden sisällä ole vielä saa- neet, ja näitä nuoria on vielä liian paljon.
Eli tämä työ jatkuu, ja ponnistelut jat- kuvat. Tulevaisuuden aloja on paljon.
(Puhemies koputtaa) Meillä perusteollisuu- dessa, palveluissa on paljon uusia työpaikko- ja, mutta meillä on myös kasvavia aloja: tek- nologia, ympäristöteknologia ja monia, mis- sä syntyy uutta työtä, vaikka toisia työpaik- koja häviää. Tämmöinen iso rakennemuutos on nyt menossa, ja osaamisen parantaminen on kaiken perusta.
Oppilasedustaja Yannick Dunlop kysyy nuorisotyöttömyydestä / Elevledamoten Yannick Dunlop ställer en fråga om ungdomsarbetslösheten
18 Perjantaina 28. maaliskuuta 2014
Puhemies Eero Heinäluoma:
Jaha, arvoisa ministeri, (Naurua) näyttää sil- tä, että nuorilla on aika hyvin tämä minuutin aikakäsitys hallussa, ja toivon, että ministerit ottavat oppia. (Lauri Ihalainen: Ministeri in- nostui liikaa!) – Tämä kysymys on käsitelty.
3) Ilmastolaki
Tekla Kosonen, Helsingin Yliopiston Viikin normaalikoulu, Helsinki:
Puhemies! Milloin hallitus antaa esityk- sen ilmastolaista, ja tuleeko se koskemaan myös yksityistä sektoria?
Puhemies Eero Heinäluoma:
Ympäristöministeri Niinistö, olkaa hyvä.
Ympäristöministeri Ville Niinistö:
Arvoisa puhemies! Tosiaan ilmastonmuu- tos etenee, ja on suomalaisten ja kaikkien maailman kansojen yhteinen tehtävä torjua ilmastonmuutosta. Hallitus valmistelee esi- tystä ilmastolaista, jossa energiantuotannon ja teollisuuden ulkopuolelta muita yhteiskun- nan päästövähennyksiä suunnitellaan kustan- nustehokkaammin ja fiksummin ja tuodaan tämä pitkä aikavälin päästövähennystavoite - eli se, että vähintään 80 prosenttia vähenne- tään päästöjä vuoteen 2050 mennessä - pääs- tövähennysten ohjenuoraksi. Se tarkoittaa sitä, että asuminen, kaavoitus, liikenne ja mei- dän kaupungit suunnitellaan fiksummin niin, että saadaan vaikka tietoyhteiskunnan rat- kaisujen kautta ihmisten liikkuminen toteu- tettua tuottavammin niin, että päästöt ovat vähäisempiä, ja saadaan palveluita, niin ettei tarvitse käyttää aina autoa. Tällä muutoksella luodaan myös sitten innovaatioihin ja uusiin ympäristöratkaisuihin työpaikkoja Suomessa.
Eli minä uskon, että me suomalaiset pärjääm- me, kun me mietimme ratkaisuja, joilla pääs- töjä vähennetään, ja teemme siitä työpaikkoja ja viemme niitä ratkaisuja sitten myös maail-
malle. Tämä ilmastolaki on piakkoin valmis- tumassa, ja hallitus siitä esityksen sitten muo- dostaa.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Tämä kysymys on näin tullut myös käsiteltyä.
4) Lukion tuntijakouudistus Riikka Hellgren, Nissnikun koulu, Kirkkonummi:
Arvoisa puhemies! Viime aikoina on esi- telty lukion tuntijakouudistusta. Uudistus toteutettaisiin niin, että historian opetus- tunnit muuttuisivat valinnaisiksi ja uskon- non opetustunneista yksi kurssi olisi pakol- linen. Nykyajan maailmantapahtumat pei- lautuvat myös osittain historiallisista pää- töksistä ja tapahtumista. On yleissivistävää tietää oman kansansa historiasta ja sen vai- kutuksesta nykypäivään. Väheksymättä us- kontoa enemmistö kuitenkin pitää histori- anopetusta tärkeänä yleissivistyksen vuoksi.
Kysyisin opetusministeri Kiurulta: Mitkä ovat perusteet tälle suunnitellulle tuntijaolle?
Puhemies Eero Heinäluoma:
Ministeri Kiuru, olkaa hyvä.
Opetusministeri Krista Kiuru:
Arvoisa puhemies! Lukion tuntijakouudis- tus on vasta tekeillä, eli siltä osin olen saanut suomalaisten asiantuntijoiden ehdotuksen, joka päätyi tilanteeseen, että asiantuntijatkin olivat kolmea eri mieltä siitä, miten lukiota pi- täisi kehittää. Siltä osin tietysti haaste on sit- ten se, että hyvin todennäköistä on se, että päädymme rakentamaan neljättä tietä, sellais- ta, jossa on näistä hyvistä pohjaehdotuksis- ta koottu sellainen kompromissi, jolla sitten voidaan elää. Minä uskon, että tämä edustajan esittämä kysymys on juuri se, jota myös po- liittisesti pohditaan. Ja yleissivistävyys - onko se sitä, että voidaan yksittäisissä oppiaineissa
Nuorten parlamentti 19
mennä oikein syvälle ja sitä kautta tietää hy- vin paljon kaikkea? Vai onko se sitä, että pi- detään huolta siitä, että lukio on niin yleissi- vistävä, että monenlaisia asioita opiskellaan lukiossa sen takia, että hankitaan laaja yleis- sivistys? Mitä tulee sitten historiaan, niin his- toria oppiaineena on varmasti sellainen, joka kansaa kannattelee ja joka tarjoaa meille ikään kuin väylän katsoa menneisyyteen ja sitä kautta ymmärtää tulevaa mutta myöskin ta- juta tätä nykyisyyttä. Itse olen sitä mieltä, että meillä ei ole varaa lähteä siihen, että lukiossa reaaliaineita ei opetettaisi muuta kuin valin- naiselta pohjalta. (Puhemies koputtaa) Olen käsittänyt, että myös poliittisesti ollaan jo sitä mieltä, että näitä kaikkia nykyisiäkin reaaliai- neita pitää opettaa, mutta kuinka paljon, niin siihen haetaan nyt vastausta.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Esitän, että Nuorten parlamentti äänestää tästä asiasta eli siitä, tulisiko historian ope- tuksen säilyä pakollisena vai muuttua valin- naiseksi.
Puhemiehen ehdotus hyväksyttiin.
Äänestys ja päätös Puhemies Eero Heinäluoma:
Joka kannattaa historian opetustuntien säilyttämistä opetussuunnitelmassa pakol- lisina, äänestää ”jaa”; joka kannattaa histori- an opetustuntien muuttamista valinnaisik- si, äänestää ”ei”. Pyydän vastaamaan ”jaa” tai
”ei”.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Äänestyksessä on annettu 180 jaa-ään- tä, 17 ei-ääntä. Tästä äänestyksestä on ollut poissa 2 edustajaa.
Näin ollen Nuorten parlamentti kan- nattaa historian opetustuntien säilyttämis- tä pakollisina. Asia on loppuun käsitelty.
(Taputusta yleisölehteriltä) Puhemies Eero Heinäluoma:
Täällä on semmoinen perinne, että myös- kään parvekkeella ei saa taputtaa eikä muu- toin osoittaa mieltä – ei myöskään, jos on kansanedustaja. (Naurua)
Nuorten parlamentti äänestää, istunnossa äänestettiin neljästi / Ungdomsparlamentet röstar; det var fyra omröstningar under plenum
20 Perjantaina 28. maaliskuuta 2014
5) Susien suojelu
Tuuli Mäkilä, Keskuskoulu, Forssa:
Arvoisa puhemies! Viime vuosien aika- na susikanta on pienentynyt huomattavas- ti. Määrä on laskenut jopa kriittiselle ta- solle. Tästä huolimatta susia metsästetään Suomessa. Onko asialle tehtävissä jotakin, vai kuoleeko susi sukupuuttoon Suomessa?
Puhemies Eero Heinäluoma:
Ministeri Koskinen vastaa.
Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen:
Arvoisa puhemies! Suomessa susikan- ta taitaa tällä hetkellä olla noin 150 kappalet- ta. Tässä on vaikeus se, että toisaalta susi on luontodirektiivin perusteella tiukasti suojeltu mutta taas toisaalta susi aiheuttaa myös aika paljon vahinkoja. Aika paljon tulee myös pa- lautetta siitä, että ihmiset kokevat turvatto- muutta tietyissä tilanteissa. Eli julkisen vallan pitää arvioida näitä kahta asiaa, millä taval- la huomioidaan ihmisten turvallisuus ja elin- keino, ja taas toisaalta, millä tavalla suojellaan
susia. Sen takia niitä lupiakin annetaan vain näitten tiettyjen häirikköyksilöiden poista- miseen muualla Suomessa ja sitten poronhoi- toalueella susia voidaan metsästää vähän va- paammin, koska siellä ne aiheuttavat enem- män ongelmia. Uskon, että tulevaisuudessa- kin Suomessa susia on suunnilleen sama mää- rä kuin tällä hetkellä.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Ja näin tämä kysymys on käsitelty.
6) Kuntien pakkoliitokset
Jesse Heiskanen, Hollolan yläaste, Hollola:
Arvoisa puhemies! Kuntien pakkoliitok- set mietityttävät nuoria: miten pakkoliitok- set tulevat vaikuttamaan nuoriin ja heidän arkeensa, tulevatko kuntaliitokset muutta- maan koulujen tilannetta nykyisestään, entä pysyvätkö terveydenhuoltopalvelut ennal- laan. Miksi hallitus pyrkii ajamaan kuntia pakkoliitoksiin vastoin asukkaiden enem- mistön tahtoa?
Oppilasedustaja Tuuli Mäkilä oli huolestunut susien metsästyksestä Suomessa / Elevledamoten Tuuli Mäkilä var bekymrad över vargjakten i Finland
Nuorten parlamentti 21
Puhemies Eero Heinäluoma:
Ja tähän kysymykseen vastaus. Ministeri Virkkunen, olkaa hyvä.
Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen:
Arvoisa puhemies! Hallitus ei ole aja- massa kuntien pakkoliitoksia, vaan meillä on semmoinen lainsäädäntö, joka velvoittaa kaikki kunnat selvittämään yhdessä naapu- reidensa kanssa, saisivatko ne hyötyä kunti- en yhdistymisestä. Kuntien valtuustot teke- vät sen jälkeen päätöksen siitä, haluavatko sen selvityksen pohjalta yhdistyä vai eivät.
Näitä selvityksiä on laajasti parhaillaan te- keillä, muun muassa siellä Hollolassa, mis- tä kysyjäkin tulee. Hollola tekee parhaillaan Lahden ja muiden naapurikuntien kanssa selvitystä, ja sen jälkeen alueen kuntien val- tuustot päättävät, haluavatko yhdistyä yh- deksi kunnaksi.
Ainoa poikkeus meillä tällä hetkellä on lainsäädännössä se, että jos kunta on niin pahasti taloudellisesti kriisiytynyt, että se ei pysty enää järjestämään asukkaidensa tar- peellisia peruspalveluita, silloin valtioneu- vosto voisi päättää kunnan yhdistymisestä toiseen kuntaan.
Mahdollisesti kysyjä viittaa lakiluonnok- seen, joka on parhaillaan lausuntokierrok- sella, missä vielä laajennettaisiin valtioneu- voston mahdollisuutta eräissä ääritapauk- sissa käyttää toimivaltaa nimenomaan näillä kaupunkiseuduilla, mutta se olisi hyvin kor- kean kynnyksen takana ja edellyttäisi myös sitä, että alueen asukkaat tukisivat kuntien yhdistymistä. Tuota lainsäädäntöehdotusta ei ole vielä edes tuotu eduskunnan käsitte- lyyn.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Tämä kysymys on näin tullut myös vasta- tuksi.
7) Homoseksuaalien adoptio-oikeudet Arttu Lahtinen, Kiviniityn koulu, Kokkola:
Arvoisa puhemies! Suomessa homosek- suaaleilla ei ole toistaiseksi oikeutta adoptoi- da lasta. Monet lapset elävät kuitenkin hyvin vaikeissa olosuhteissa niin täällä Suomessa kuin ulkomaillakin. Lapsen olosuhteet voi- sivat siis olla homoseksuaaliperheessä pal- jon paremmat. Haluaisinkin kysyä: eikö lap- sen olisi parempi kasvaa turvallisessa ja ra- kastavassa homoseksuaaliperheessä kuin turvattomassa elinympäristössä?
Puhemies Eero Heinäluoma:
Tähän kysymykseen vastaa oikeusministeri Henriksson, olkaa hyvä.
Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson:
Arvoisa puhemies! Tällä hetkellä Suomen lainsäädäntö on juuri sellainen kuin kysyjä tässä esitti, elikkä homopareilla ei ole oikeutta adoptoida Suomessa. Ne, jotka ovat avioliitossa, tai yksin elävät voivat adoptoida lapsia. Toisaalta jos asuu ja on rekisteröidys- sä parisuhteessa, silloin voi adoptoida sen toisen puolison lapsen, ja se muutos tehtiin lakiin viime kaudella. Nyt tällä hetkellä, niin kuin varmasti tiedätte, on tehty kansalais- aloite, joka on käsittelyssä tässä eduskun- nassa. Lakivaliokunta tulee siitä kuulemaan asiantuntijoita, ja siinä kansalaisaloittees- sa ehdotetaan, että samaa sukupuolta ole- vat voisivat solmia avioliiton, ja ehdotetaan myös, että heille voitaisiin antaa adoptio-oi- keus, joten tämä kysymys on äärimmäisen ajankohtainen, ja eduskunta tulee siihen ot- tamaan kantaa varmasti vielä tämän vuoden puolella.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Näin tämä kysymys on tullut vastattua.
22 Perjantaina 28. maaliskuuta 2014
8) Nuorten huumekokeilut
Sofia Gabriella Hassinen, Tikkakosken kou- lu, Jyväskylä:
Arvoisa puhemies! Koulussamme tehdyn terveyskyselyn mukaan huumeiden käyttö on lisääntynyt ja saanti tullut helpommak- si nuorten keskuudessa. Olemme huolissam- me meitä nuorempien sukupolvien tulevai- suudesta, koska huumekokeilut ovat jo nyt arkipäivää. Tämä asia on ilmennyt myös val- takunnallisissa Kouluterveyskyselyissä. Mitä hallitus aikoo tehdä asian muuttamiseksi pa- rempaan suuntaan?
Puhemies Eero Heinäluoma:
Tähän kysymykseen vastaa peruspalvelumi- nisteri Huovinen, olkaa hyvä.
Peruspalveluministeri Susanna Huovinen:
Arvoisa puhemies! Kiitän edusta- ja Hassista tästä erinomaisesta kysymyk- sestä. Meillähän on hyvin tarkka seuran- ta lasten ja nuorten kasvusta ja kehitykses- tä. Nimenomaan kysyjänkin viittaamalla Kouluterveyskyselyllä saamme varsin laajasti tietoomme, miten suomalaiset nuoret voivat, ja myös näistä huumekokeiluista saamme tätä kautta tietoa. Meillä oli tuossa 2000-lu- vun jälkipuoliskolla jo vähän parempi tilanne huumekokeilujen osalta, mutta nyt valitetta- vasti viimeaikaisissa tiedoissa nimenomaan kannabiksen käytön osalta on liikuttu vää- rään suuntaan.
Mitä hallitus sitten voi tehdä? Me voim- me tietenkin olla osana sitä palveluiden jär- jestämisen kokonaisuutta siinä mielessä, että kunnissa kouluterveydenhuolto esimerkik- si toimisi mahdollisimman hyvin, että siellä kerrottaisiin näistä asioista avoimesti ja kiih- kottomasti nuorille, myös niistä ongelmista, joita nämä huumekokeilut voivat pahimmil- laan aiheuttaa, ja tietenkin myös siitä faktasta, että huumeiden käyttö on Suomessa laiton-
ta. Mutta missään kovin pahassa tilanteessa emme vielä ole ja toivoakseni emme sellai- seen tilanteeseen joudukaan.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Näin tämä kysymys on tullut vastattua.
9) Mopojen nopeusrajoitukset Alli Virtanen, Konneveden yläkoulu, Konnevesi:
Arvoisa puhemies! Mopojen nopeusrajoi- tus on tällä hetkellä 45 kilometriä tunnissa.
Suurin osa mopoista on kuitenkin suunnitel- tu kulkemaan nopeammin, ja Suomeen tuota- vien mopojen tehokkuutta pudotetaan erilai- silla moottorin toimintaa rajoittavilla laitteil- la. Nämä laitteet on erittäin helppo poistaa, mikä on johtanut siihen, että suurinta osaa teillämme liikkuvista mopoista on viritetty laittomasti. Voitaisiinko mopojen nopeusra- joitus nostaa 60 kilometriin tunnissa, jolloin niin sanotusta kuristimista voitaisiin luopua?
Muita hitaammin ajavat mopot myös haittaa- vat muuta liikennettä maanteillä ja aiheutta- vat turhia ohitustilanteita. Lisäksi nopeus- rajoitusten nostaminen nopeuttaisi nuorten liikkumista erityisesti maaseudulla.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Tähän kysymykseen vastaa liikenneministeri Kyllönen, olkaa hyvä.
Liikenneministeri Merja Kyllönen:
Arvoisa herra puhemies! Edustaja esit- ti ajankohtaisen, kevääseen sopivan kysy- myksen. Mopojen nopeusrajoitus on EU- direktiivin kautta meillä säädelty, mikä tar- koittaa sitä, että mikäli me nostaisimme no- peusrajoitusta mopojen osalta, niin mopo tul- kittaisiin moottoripyöräksi, sen ajokorttivaa- timukset muuttuisivat, mopon verotus muut- tuisi ja myös ne käytänteet, millä tavalla siihen ajoneuvona suhtaudutaan. Tänä päivänä pyri-
Nuorten parlamentti 23
tään entistä vahvemmin viemään liikennetur- vallisuuden kautta kokonaisuutta siihen, että taajamien nopeusrajoituksia alennetaan 30-40 kilometriin tunnissa, joten siihenkään näh- den mopojen nopeusrajoituksen nostaminen, kun se ei ole mahdollista, ei ole tänä päivänä myöskään kannattavaa ja järkevää.
Puhemies Eero Heinäluoma:
On kuultu ministerin vastaus. Esitän, että Nuorten parlamentti äänestää tästä asiasta eli siitä, tulisiko Nuorten parlamentin mieles- tä mopojen nopeusrajoitusta nos-
taa 40 kilometristä 60 kilometriin tunnissa.
Puhemiehen ehdotus hyväksyt- tiin.
Äänestys ja päätös Puhemies Eero Heinäluoma:
Joka kannattaa mopojen nopeus- rajoitusten säilyttämistä ennal- laan, äänestää ”jaa”, siis nykytilan-
ne ”jaa”; joka taas kannattaa tämän aloitteen hyväksymistä, että nopeusrajoitukset noste- taan 60 kilometriin tunnissa, äänestää ”ei”.
Pyydän vastaamaan ”jaa” tai ”ei”.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Äänestyksessä on annettu 102 jaa-ääntä, 86 ei-ääntä, 10 tyhjää, poissa tästä äänestykses- tä oli 1 edustaja.
Näin ollen Nuorten parlamentti kannat- taa nopeusrajoitusten säilyttämistä ennal- laan. Asia on loppuun käsitelty.
Oppilasedustaja Faisa Kahiye äänestämässä / Elevledamoten Faisa Kahiye röstar
24 Perjantaina 28. maaliskuuta 2014
10) Nuorten asuminen 2. asteen opiske- luiden aikana
Iina Nurmela, Lievestuoreen koulu, Laukaa:
Arvoisa puhemies! Suomessa nuorten kouluttamista pidetään erittäin tärkeänä.
Moni nuori toisen asteen opiskelija joutuu muuttamaan pois kotoa pitkien välimatko- jen vuoksi. Nuorten asumismahdollisuudet ja niiden rahallinen tukeminen ovat vähäisiä ja kaipaisivat lisää valtion tukea. Tarjolla olevista asumismahdollisuuksista esimerkiksi opiske- lija-asuntoja on hankala saada, ja ne ovat usein liian kalliita nuoren tulotasoon nähden. Mitä hallitus aikoo tehdä asian hoitamiseksi?
Puhemies Eero Heinäluoma:
Tähän kysymykseen vastaa ministeri Viitanen, olkaa hyvä.
Asunto- ja viestintäministeri Pia Viitanen:
Arvoisa herra puhemies ja arvoisa edusta- ja! Kiitän todella tärkeästä ja hyvin ajankoh- taisesta kysymyksestä. Nimittäin onhan niin, että jokaisella ihmisellä Suomessa pitää olla oikeus asuntoon, ja on hurjan tärkeää kyllä se, että kun nuori siinä vaiheessa, kun lähtee opiskelun tielle ja itsenäistyy, saa asunnon.
Aina se tänä päivänä ei ole helppoa.
Me yritämme tehdä sitä kuitenkin hel- pommaksi, ja tähän minulla on hyvä uutinen ihan viime päiviltä: Nimittäin tällä viikolla hallitus kehysriihessään teki myös asuntoihin liittyviä päätöksiä, ja päätimme lisätä opiskeli- ja- ja nuorisoasuntoihin lisää valtion tukea. Se tarkoittaa sitä, että tämän tuen avulla opiske- lija- ja nuorisoasuntoja varmasti rakennetaan enemmän, ja samoin se tarkoittaa sitä, että tämän tuen kautta varmasti niiden rakentu- vien kotien vuokrakin voi olla vähän alempi kuin se ilman tätä parantunutta tukea olisi. Eli teemme hihat käärittynä töitä tämän tärkeän asian puolesta.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Ja vastaaja oli siis asunto- ja viestintäministe- ri Pia Viitanen. Näin tämä kysymys on saa- nut vastauksensa.
11) Nuorisovaltuustot kaikkiin kuntiin Kia Koskelin, Ruusuvuoren koulu, Vantaa:
Arvoisa puhemies! Vantaalaisena vasta- valittuna nuorisovaltuutettuna ihmettelen sitä, että kaikissa Suomen kunnissa nuoria ei kuunnella kunnallisessa päätöksenteossa.
Kysyisinkin: voiko hallitus tehdä jotain, jot- ta nuorisovaltuustotoiminta laajenisi jokai- seen Suomen kuntaan aktiivisena toimijana kunnan päätöksenteossa ja nuorisovaltuus- tolle annettaisiin myös nuoria koskeva pää- täntävalta?
Puhemies Eero Heinäluoma:
Tähän kysymykseen vastaa kulttuuri- ja ur- heiluministeri Paavo Arhinmäki, olkaa hyvä.
Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki:
Arvoisa puhemies! Edustaja Koskelin puuttui tärkeään asiaan. Meillä on nuori- sovaltuustoja noin 70 prosentissa kunnista, mikä tarkoittaa, että kolmasosassa ei vielä ole, vaikka meidän nuorisolakimme lähtee siitä, että nuoria on kuultava heitä koskevis- sa asioissa. Kuntalakiuudistuksen yhteydes- sä on tarkoitus kirjoittaa sinne pykälä, jossa todetaan, että kunnassa pitää olla nuoriso- valtuusto tai vastaava toimielin, eli hallitus on siltä osin edistämässä nuorisovaltuusto- jen asemaa.
Sitten pitää muistaa samalla se, että ei yksin nuorisovaltuusto ratkaise näitä kysy- myksiä. Jos nuorisovaltuustolle annetaan vain vähän, pieni rahapotti, jota voi jakaa, mutta ei todella päätöksentekovaltaa tai mahdollisuutta vaikuttaa päätöksiin, niin
Nuorten parlamentti 25
ei semmoinen nuorisovaltuusto ole paras mahdollinen. Tarvitaan sitä, että nuorten valtuuston päätöksiä kuunnellaan valtuus- tossa, koska kyllä kouluasiat, kaavoitusasi- at, liikunta-asiat ovat semmoisia, jotka pää- tetään valtuustossa ja jotka koskettavat tei- tä nuoria todella paljon. Eli parhaita malleja ovat semmoiset, että nuoria on myös lauta- kunnissa ja valtuustossa kuultavana, ja sit- ten sitä täydentää nuorisovaltuusto.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Ja näin tämä kysymys sai vastauksensa.
12) Lasten ja nuorten huostaanotot Raisa Pietarila, Gumeruksen koulu, Siikajoki:
Arvoisa puhemies! Lehdissä on hyvin usein uutisia huostaanotoista. Saamme lu- kea lapsista, jotka vietiin kotoaan ilman kunnollisia perusteluja tai kokeilematta en- sin muita keinoja. Saamme lukea myös lap- sista, joita ei ole otettu huostaan, vaikka sii- hen olisi ollut selkeät perusteet. Tällaiset ta- paukset ovat lähes poikkeuksetta päättyneet
surullisesti eivätkä ole suinkaan koituneet lasten parhaaksi. Aikooko hallitus miettiä keinoja, joilla voitaisiin varmistaa, etteivät viattomat lapset joudu kärsimään itselleen sopimattomissa olosuhteissa?
Puhemies Eero Heinäluoma:
Tähän kysymykseen vastaa peruspalvelumi- nisteri Susanna Huovinen.
Peruspalveluministeri Susanna Huovinen:
Arvoisa puhemies! Kiitän tästä hyväs- tä kysymyksestä ja voin kertoa, että tääl- lä eduskunnankin kyselytunnilla nimen- omaan lastensuojeluun liittyvät kysymykset ovat hyvin usein olleet esillä johtuen juuri esimerkiksi niiden saamasta usein aika suu- resta julkisuudesta. On totta, että huostaan- ottojen määrä on meillä Suomessa ollut kas- vava, mutta se johtuu osittain myös siitä, että olemme vastikään kiristäneet tuota las- tensuojelulakia eli pyrkineet nimenomaan siihen, että jokainen lapsi ja nuori saisi elää ja kasvaa turvallisissa olosuhteissa. Tämä on johtanut osittain siihen, että myös lasten-
Toimittajaoppilaat raportoivat istunnosta ja muista päivän tapahtumista / Journalisteleverna rapporte- rade om plenum och andra händelser under dagen
26 Perjantaina 28. maaliskuuta 2014
suojeluilmoituksia erilaisista tilanteista ja tapahtumista tehdään ehkä useammin.
Itse pidän todella tärkeänä sitä, että näissä tilanteissa pystyisimme yhä enemmän käyt- tämään myös sitä perheen omaa voimaa pääs- tä eteenpäin vaikeassa tilanteessa, ja myös kuulemalla lapsia ja nuoria heidän omassa asi- assaan uskon, että pääsemme parempiin lop- putuloksiin. Meillä on paljon kehittämistyötä tässä asiassa meneillään ministeriössä, ja us- kon, että tulevaisuudessa tämä tilanne kor- jaantuu näiltä osin merkittävästi.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Ja näin tämä kysymys on käsitelty.
13) Avlönat arbete under skollov Mattias Carlsson, Godby högstadieskola, Norra Åland:
Ärade talman! Vad ämnar regeringen att göra åt en situation där unga har svårt att få avlönat arbete under skollov och därmed blir mera ekonomiskt beroende av sina föräldrar?
Puhemies Eero Heinäluoma:
Vastauksen antaa työministeri Ihalainen, ol- kaa hyvä.
Työministeri Lauri Ihalainen:
Arvoisa puhemies! Kuten kaikki me täällä tiedämme, tämähän on äärettömän ajankoh- tainen asia, kun mietitään kesäksi työhön pää- syä koulutuksen lomassa. Iloinen uutinen on se, että elinkeinoelämän järjestöt, työmarkki- najärjestöt, ovat asettaneet tavoitteeksi, että tänä kesänä 110 000 nuorta saisi kesätyöpai- kan, myös osa alle 18-vuotiaita. Se on enempi kuin viime vuonna, ja ne alat, jotka nyt erityi- sesti tässä ehkä kunnostautuvat, ovat teolli- suuden ohella kauppa ja monet muutkin alat.
On äärettömän tärkeätä tässä kysymykses- sä se, että ei unohdettaisi myöskään näitä alle 18-vuotiaita ja että heillekin tarjottaisiin kesä-
työpaikkoja. Hallitus voi tässä tehdä jotain ja on tehnytkin sen eteen, että kunnat ja työn- antajat järjestävät nuorille kesätyöpaikkoja.
Me olemme sen puolesta paljon käyneet kes- kusteluja ja vedonneet – ja minä vetoan täs- säkin – kaikkiin yrityksiin, päättäjiin: järjes- täkää meidän nuorillemme kesätyöpaikkoja.
Se on myös nuorten kannalta tärkeä asia, kos- ka siinä mietitään myös sitä ammattia ja uraa, mihin minä opiskelen, ja siitä saadaan hyviä kokemuksia ja kiinnittymistä työelämään.
Kysymys oli erittäin hyvä.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Näin tämä kysymys on vastattu.
14) Kansallisen valuutan käyttöönotto Santeri Kirkkala, Hetan peruskoulu, Enontekiö:
Arvoisa puhemies! Eurovaluutan ulkoi- nen arvo on noin 18 prosenttia liian vahva Suomen teollisuuden kilpailukyvyn kannal- ta. Olisiko järkevää erota euroalueesta ja ot- taa käyttöön oma kansallinen valuutta, jotta voitaisiin tehdä devalvaatio suomalaisen kil- pailukyvyn kasvattamiseksi?
Puhemies Eero Heinäluoma:
Tähän kysymykseen vastaa eurooppaminis- teri Stubb.
Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb:
Arvoisa puhemies! Toki ulkomaankaup- paministerinä välillä on ikävä niitä aikoja, jolloin valuuttaa pystyttiin devalvoimaan ja saatiin sitä kautta vienti uudestaan vetä- mään. Samalla on kuitenkin todettava, että meidän viitisentoista vuottamme eurossa ovat Suomen valuuttahistorian ylivoimai- sesti vakainta aikaa. Vuodesta 1860 eteen- päin meillä oli markka, se linkitettiin rup- liin, linkitettiin kultakantaan, erottiin niis-