• Ei tuloksia

Anaerobisten olosuhteiden vaikutus aggregaattien stabiilisuuteen happamassa sulfaattimaassa

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Anaerobisten olosuhteiden vaikutus aggregaattien stabiilisuuteen happamassa sulfaattimaassa"

Copied!
1
0
0

Kokoteksti

(1)

HELSINGIN YLIOPISTO ⎯ HELSINGFORS UNIVERSITET ⎯ UNIVERSITY OF HELSINKI

Tiedekunta/Osasto ⎯ Fakultet/Sektion ⎯ Faculty

Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta

Laitos ⎯ Institution ⎯ Department

Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos

Tekijä ⎯ Författare ⎯ Author

Vanamo Seppänen

Työn nimi ⎯ Arbetets titel ⎯ Title

Anaerobisten olosuhteiden vaikutus aggregaattien stabiilisuuteen happamassa sulfaattimaassa

Oppiaine ⎯Läroämne ⎯ Subject

Maaperä- ja ympäristötiede

Työn laji ⎯ Arbetets art ⎯ Level

Pro gradu -tutkielma

Aika ⎯ Datum ⎯ Month and year

Syyskuu 2010

Sivumäärä ⎯ Sidoantal ⎯ Number of pages

49 s. + liitteet 5 s.

Tiivistelmä ⎯ Referat ⎯ Abstract

Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin viljelykäytössä olevan happaman sulfaattimaan Ap- ja Bg1- horisonttien aggregaattien stabiilisuudessa tapahtuvia muutoksia neljän viikon tulvituksen aikana. Tulvitus estää maan kaasunvaihdon, mikä aiheuttaa hapen puutetta maaperässä. Tästä seuraa muutoksia maan kemiallisissa olosuhteissa; muun muassa maan rakennetta stabiloivan raudan liukoisuus lisääntyy. Tutkimus suoritettiin laboratoriokokeena. Aggregaattien stabiilisuuden mittarina käytettiin märkäseulonnassa irtoavien alle 250 µm:n kokoisten hiukkasten sekä kolloidiaineksen (< 2 µm) määrää. Märkäseulonnassa irtoavan maa-aineksen määrää selvitettiin gravimetrisillä mittauksilla sekä laservaloon perustuvilla menetelmillä.

Työssä käytetyt laservaloon perustuvat menetelmät olivat dynaaminen valonsironta sekä partikkelilaskenta. Dynaamista valonsirontaa käytettiin kolloidiaineksen määrän mittaamiseen.

Menetelmän ongelmana oli tulosten välinen suuri hajonta. Alle 250 µm:n kokoisten hiukkasten määrää mitattiin partikkelilaskurilla. Tätä mittausta vaikeutti laitteen vaatima pieni partikkelikonsentraatio sekä suurimpien partikkelien jääminen mittauksen ulkopuolelle.

Aggregaattien stabiilisuuden tarkastelussa käytettiin gravimetristen mittausten tuloksia.

Tulosten perusteella Bg1-horisontin murut olivat huomattavasti Ap-horisontin muruja kestävämpiä. Tähän saattoi olla syynä raudan suurempi määrä Bg1-horisontissa. Ap-horisontin näytteissä sekä makro- että mikroaggregaattien stabiilisuus väheni kokeen aikana. Myös Bg1- horisontin näytteissä mikroaggregaattien kestävyys heikkeni, mutta ei yhtä paljon kuin Ap- horisontin näytteissä. Ap-horisontin makroaggregaattien stabiilisuuden heikkenemiseen saattoi olla syynä niitä koossa pitävien juurten mikrobiologinen hajoaminen. Bg1-horisontin mikroaggregaattien hajoaminen oli mahdollisesti seurausta raudan liukenemisesta.

Aggregaattien stabiloituminen kokeen loppua kohti aiheutui luultavasti johtokyvyn noususta näytteissä. Syyt stabiilisuusmuutoksiin kaipaavat kuitenkin vielä jatkotutkimuksia.

Avainsanat ⎯ Nyckelord ⎯ Keywords

aggregaattien stabiilisuus, hapan sulfaattimaa, dynaaminen valonsironta, partikkelilaskenta, tulvitus

Säilytyspaikka ⎯ Förvaringsställe ⎯ Where deposited

Maaperä- ja ympäristötieteen osaston kirjasto

Muita tietoja ⎯ Övriga uppgifter ⎯ Further information

Julkaistaan Pro Terra -sarjassa

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

1) Conduction of successful PPi determination by implementing 50 µM-working concentration of ZnCl 2 L probe diluted in HEPES Buffer. 2) The probe was remarkably stable

Tulosten perusteella parasetamoli vaikuttaa myeloperoksidaasin hypokloorihapokkeen muodostumiseen alle 22,5 µg/ml pitoisuuksilla merkittävästi sekä neutraalissa että happamassa

Mittauksissa havaittiin myös, että ammoniumsulfaattiklustereilla, joissa on yksi massa 112-epäpuhtausmolekyyli, näyttäisi olevan lähes sama liikkuvuus kuin puhtailla

Vesiliukoisen raudan määrä kasvoi glukoosikäsitellyissä näytteissä huomattavasti inkubaation aikana (kuva 15): A-horisontin näytteissä pitoisuus kasvoi toiseen viikkoon asti,

PM1 Alle 1 µm aerodynaamiselta halkaisijaltaan olevien hiukkasten massapitoisuus PM2,5 Alle 2,5 µm aerodynaamiselta halkaisijaltaan olevien hiukkasten massapitoisuus PM10 Alle

6 comparative reciprocating sliding tests that were run on selected WC-Co test specimens. 200 µm high density and 400 µm low density micropillar specimens with flat specimens

Other most common issues associated with the GaSb based mid-IR lasers and especially for λ &gt; 2µm are non-radiative Auger recombination, valence band hole leakage, free

20 µM menadioni lisää tilastollisesti merkitsevästi mitokondrionaalista superoksidituotantoa verrattuna 0 µM menadionille altistettuihin soluihin sekä Mito-TEMPO:lle