• Ei tuloksia

•Maan rakenne

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "•Maan rakenne"

Copied!
11
0
0

Kokoteksti

(1)

www.helsinki.fi/yliopisto

Maan rakenne –tärkeä osa viljelyä ja ympäristön hoitoa

Kohtaavatko maatalouden taloudellisuus ja ympäristöystävällisyys?

BalticDeal-, Ravi- ja Peltonen –hankkeet ja WWF Suomi seminaari, Kouvola 11.3.2013

Laura Alakukku, Maataloustieteiden laitos

11.3.2013 Maatalous-metsä tieteellinen tiedekunta / Henkilön

nimi / Esityksen nimi 1 www.helsinki.fi/yliopisto

Sisältö

•Maan rakenne

àrakeisuus, murut, huokoset

àkokojakauma, tilavuusosuus, kestävyys, jatkuvuus

•Maan rakenne säätelee maan veden liikkeitä à viljeltävyys, kasvien kasvu

à ympäristökuormitus

•Juurten kasvavat huokosissa

àtiivis maa haittaa juurten ravinteidenottoa

•Viljelytoimien vaikutus maan rakenteeseen à Ojitus, muokkaus, tiivistäminen

•Yhteenveto

àmaan rakenteen hoito osa viljelyn suunnittelua ja toteutusta

www.helsinki.fi/yliopisto

S

(yksi)hiukkeinen mururakenne massiivinen

rakenne eri kokoiset ja muotoiset rakenne

murut (aggregaatit)

Maan rakenteen muodostuminen

Kuva: Liisa Pietola /HY 2001

Kuva: M-L Westerlund, MTT

karkea- hienorakeinen murujen muodostuksen merkitys

www.helsinki.fi/yliopisto

MMM

Maan rakenne –muruja ja huokosia

Maan kiintoaines muodostaa rakenteen rungon

- hiukkasten ja murujen välissä/sisällä huokosia

-murujen koko, muoto ja kestävyys -mururakenteen muodostuminen savimaiden viljeltävyyden edellytys Huokosissa vettä ja ilmaa

-huokosten koko ja jatkuvuus

Kivennäisaines

Eloperäinen aines

Neste Kaasu

Huokosto

Kuvat: Risto T. Seppälä, MTT

(2)

www.helsinki.fi/yliopisto

Maaperän toiminta tapahtuu huokosissa

aineiden liikkuminen

eliöiden ja juurten kasvuympäristö Kasvin kasvu

Sadon määrä ja laatu

Ravinteiden hyväksikäyttö

Eloperäistä ainesta maahan

Viljeltävyys

Muokkautuvuus, vetovastus

Kantavuus

Liettyminen ja kuorettuminen

Poudanarkuus

Ojituksen toiminta àkuivatus Kasvutekijät maassa

Vedenläpäisevyys, veden varastointi

Kaasujen vaihto märässä maassa

Mekaaninen vastus

Ravinnetalous

Eloperäinen aines, eliöstö

Ympäristökuormitus

Pintavalunta

•Eroosio

•Ravinteiden huuhtoutuminen

Kasvihuonekaasut

Ravinteiden hyväksikäyttö

Talous:

ojitus ja muokkaus ongelmat, satotappiot, ympäristöhaitat www.helsinki.fi/yliopisto

Tavoitteena veden liettävää vaikutusta kestävä mururakenne - eroosioalttiit maalajit

Murujen muodostuminen <> savespitoisuus Karkeissa maissa mururakenne ’löyhä’

Murujen kestävyys vähentää

* liettymistä

* kuorettumista

* eroosiota, veden savisameutta

* varmistaa veden imeytymistä pinnasta syvempiin kerroksiin

Kuva: Risto T. Seppälä, MTT

Savisamea Kestävät

Vesi murut

Fig: Hillel (2004)

Shape of aggregates

www.helsinki.fi/yliopisto

Pinta voi ’liettyä’ ja veden imeytyminen hidastua Hetkellinen veden varastointikyky märissä oloissa pienempi saveen verrattuna

0 10 20 30 40 50 60

-2,5 -10 -20 -30 -50 -100 -1500

Maan kosteus paino %

Maaveden imu kPa

Hieta Savi

Savi Hieta

Muokkaus- kerros

Vesi ja ilma maan huokosissa

8

Maan rakenne ja veden kierto Kuivatus osana kiertoa

Hyvä kasvusto haihduttaa vettä

(3)

www.helsinki.fi/yliopisto

MMM

Veden kierto ja maaperä <> kasvien kasvu ja ympäristökuormitus

Sadanta (P)

+ sulanta Haihdunta (E)

-evaporaatio -transpiraatio

Imeyntä maan pinnasta

Pinta- ja pintakerros- valunta (Q1,2)

Kapillaarinen nousu

Pohjavesi

Kasveille

käyttökelpoinen ja käyttökelvoton vesi

Suotautuminen pohjavedeksi

P = Q+E

Painanne- pintakerros varasto

Kenttä-

kapasiteetissa maahan jäävä vesi

Kuivatus + pohjavesi- valunta (Q3)

Vapaa painovoimavesi

Lähde: Pieni salaojakirja (2002)

www.helsinki.fi/yliopisto

Toimiva ojitus

Hyvä rakenne Huono rakenne Paikalliskuivatus

Peruskuivatus

Veden imeytyminen maahan, pintavalunnan vähentäminen

Viljeltävyys: kantavuus, töiden ajoitus Osa kastelujärjestelmää tietyillä maalajeilla Viljelykasvin sato: määrä ja laatu

MMM

Kuivatus muuttanut savimaan ominaisuuksia

-Kuivatus

àsavimaan kuivuminen/kostuminen

àkutistuminen/paisuminenàmakrohuokosia, muruja àbiologiset prosessit

àlierokäytäviä, juurikanavia, mikrobitoiminta -Vaikuttanut merkittävästi viljellyn savimaan

pedogeneesiin

Jokioisten savimaassa (viljelty 1700-luvulta, salaojitettu 1930-luvulla)

àrakenne muodostunut 150 cm:iin

Lähde: Yli-Halla ym. Agricultural and Food Science (2009)

www.helsinki.fi/yliopisto

MMM Kyllästetyn maan vedenjohtavuus, cm/h 0–20 cm

20–35 cm 35–55 cm

Maan ominaisuudet 10 v. uusintaojituksen jälkeen

Ennen Jälkeen

v. 1989 v. 2001

62 44

0,63 1,6

0,005 0,05

0 20 40 60 80 100

1980-81 1981-82 1982-83 1988-89 1990-91 1991-92 1994-95 1995-96 1996-97 1997-98 1998-99 1999-00 2000-01 2001-02

Share of surface runoff (%)

Period

Ennen Jälkeen

Pintavalunnanosuus salaoja-ja pintavalunnan summasta (%)

Vuodet Lähde: Alakukku & Turtola XVIIthCongfess of CIGR (2010)

(4)

www.helsinki.fi/yliopisto

Kyllästämättömän maan vedenjohtavuus

Kuivuu

Liikkuuko vesi juuristoon vai onko juuren kasvettava veden luo?

Maalajien välillä suuri ero

Kapillaarinen nousu

Pohjavesi Kasveille

käyttökelpoinen vesi maassa (varasto) Kunsat

www.helsinki.fi/yliopisto

Juuret kasvavat huokosissa

tiivis maan rakenneàhaittaa juurten kasvua sekä niiden veden ja ravinteiden ottoa

www.helsinki.fi/yliopisto

Juuret kasvavat huokosissa

tiivis maan rakenneàhaittaa juurten kasvua ja ravinteiden ottoa Juurten halkaisija m (= 0,001 mm)

-viljat 280 –350

-rypsi (hienojuuret) 230 (myös > 1000) -timotei 230 –280

-puna-apila (hienojuuret) 330 –400 (myös > 1000) -porkkana (hienojuuret) 230 –300

-sipuli 500 –550 -peruna 290 –380 -kaali 250 –310

Lähteet: Pietola ym. (1995 ja julkaisematon aineisto)

Makrohuokoset > 30 m

www.helsinki.fi/yliopisto

Ravinteiden liikkuvuus ja juurten kasvu

Mineraalityppi maavedessä

àkyllästämättömässä maassa vesi ja siihen liuenneet ravinteet liikkuvat hitaasti àmärässä maassa kaasumaiset N päästöt

(5)

www.helsinki.fi/yliopisto

Kasvien välillä eroja juuristossa –määrä, ulottuvuus, kasvurytmi

-60 -50 -40 -30 -20 -10 0

0 0.5 1 1.5 2 2.5

Juuria (kpl/cm2)

Syvyys (cm)

Puna-apila Sinimailanen Keltamesikkä Hieusavi/aitosavi vuonna 1993

-60 -50 -40 -30 -20 -10 0

0 0.5 1 1.5 2 2.5

Juuria (kpl/cm2)

Syvyys (cm)

Ruokonata Nurminata Hieusavi/aitosavi vuonna 1999 -60

-50 -40 -30 -20 -10 0

0 0.5 1 1.5 2 2.5

Juuria (kpl/cm2)

Syvyys (cm)

1998 1999 2000 Aitosavi, kaura eri vuosina

0 20 40 60 80 100 120 140 160

Sipuli Porkkana Kaali Peruna

Juurten massa g cm-3

10 - 15 30 - 35 40 - 45

Pietola ym. (julkaisematon) Syvyys cm

Heinonen ym. 2003 Alakukku 2000

www.helsinki.fi/yliopisto

Agriculture, Ecosystems and Environment 108 (2005) 135–144

Lähde: Pietola & Alakukku 2005. Agriculture, Ecosystems and Environment 108:135–144

Juurten kasvun dynamiikka –ravinteiden oton ajoitus

Juurten kokonaislukumäärä 0-50 cm:n kerroksessa Kasvukauden aikana. Timotei ja puna-apila 1. satovuosi

Lähde: Pietola ym. julkaisematon aineisto

MMM

Viljelytoimien vaikutus maan rakenteeseen à

kemiallisiin, fysikaalisiin ja biologisiin ominaisuuksiin ja prosesseihin

MMM

Viljelytoimet vaikuttavat maan rakenteeseen àkemiallisiin, fysikaalisiin ja biologisiin ominaisuuksiin ja prosesseihin

Perus- ja paikalliskuivatus

Muokkaus Peltoliikenne

tiivistäminen hiertäminen Kalkitus

Lannoitus Maan- parannus- aineet

Kasvinsuojelu mekaaninen torjunta-aineet

Viljelykierto Kasvin vuorotus

Suorat ja välilliset vaikutukset

Paikkojen välillä vaihtelua: maalaji, topografia, sääolot Aika: välittömät, lyhyt- tai pitkäaikaiset vaikutukset

(6)

www.helsinki.fi/yliopisto

Toimimaton ojitus, huonontaa muokkautuvuutta ja

maan jatkuva märkyys kantavuutta, lisää tiivistymis- perus- ja paikalliskuivatus riskiä, haittaa luonnon-

prosessien toimintaa Eloperäisen aineksen puute heikko eliötoiminta, murut

eivät kestä vettä, vedenpidätyskyky

Voimakas muokkaus ja rikkoo luontaisen rakenteen,

hiertäminen kuluttaa maan eloperäistä

ainesta, altistaa liettymiselle

Tiivistäminen rikkoo ja katkoo makro-

huokosia, massiivinen rakenne

Alhainen pH haittaa kasvien kasvua,

(huom. Al3+) vaikuttaa maan biologiseen

aktiivisuteen

Maan rakennetta huonontavat

www.helsinki.fi/yliopisto

Kuvat Helena Äijö ja Rauno Peltomaa

Veden imeyntä karkeaan maahan –pinta vain syvemmät kerrokset hidastavat?

Veden imeyntä liian hienoksi muokattuun maahan

Source: Hillel (2004)

www.helsinki.fi/yliopisto

Muokkauksen vaikutus veden liikkumiseen

Jokioinen maaliskuu -07

Syyskyntö Syyssänkimuokkaus

MMM

Muokkaamaton maa: tiivis ruokamultakerros edellyttää biohuokosia

Suorakylvö 17 v.

Kyntö

Multava hiuemaa 0–20 cm kerros

0 100 200 300 400 500 600

1S 1K 2S 2K 3S 3K 4S 4K

Värjäytyneitä lieroytäviä (kpl m-2)

Värjäytyneet lierokäytävät 35 cm:ssä

Lähde: Alakukku ym. (2004)

S=kyntämätön K=kynnetty

Suorakylvö Kyntö

(7)

25

Sateisina kasvukausina kuivatus varmistaa ilmanvaihdon

Märkyys Painannevarasto haittasi kasvua puskuroi

touko-elokuun sademäärä 349 mm (keskimäärin 1970–2000 252 mm) àjäykän savimaan märkyys viivästytti àsänkimaan kylvöä,

haittasi myöhemmin kasvien kasvua

Kyntö Sänki- Suora- muokkaus kylvö Siemensato (kg/ha, %)

4960 -16 -55 Typpitase (kg/ha)

33 43 78 Fosforitase (kg/ha)

0 3,2 9,6 Esimerkki vuodelta 2004

Alakukku ym. (2009) Maalajien ja lohkojen välillä eroja:

Siemensato (kg/ha, %) P S N Savi 4960 -16 -55 Hiuesavi 4300 -1 -3

26

Vähäsateisena vuonna –maan vesivarat ja juurten kasvu

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90

0 10 20 30 40 50

10.5.11.5.18.5.30.5. 7.6. 13.6.21.6.29.6. 4.7. 11.7.19.7.25.7. 3.8. 8.8. 9.8.

Precipitation (mm)

Soil water content (m3100m-3)

Date of year 2006

Precipitation Zero tillage Stubble cultivatio Plouhging

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90

0 10 20 30 40 50

12.5. 18.5. 1.6. 7.6. 13.6. 21.6. 30.6. 5.7. 12.7. 19.7. 26.7. 4.8. 9.8. 10.8.

Precipitation (mm)

Soil water content (m3100m-3)

Date of year 2006

Precipitation Zero tillage Stubble cultivatio Plouhging

Savi (0-30 cm)

Hieusavi (0-30 cm)

Sadanta

Touko-elokuussa 157 mm Keskimäärin

1970-2000 252 mm

Siemensato (kg/ha, %) P S N Savi 3930 +9 +8 Hiuesavi 3720 +10 +10

Typpitase (kg/ha) Savi 35 29 33 Hiuesavi 35 32 35

Fosforitase (kg/ha) Savi 3,7 2,1 1,8 Hiuesavi 4,1 2,7 1,3 P= kyntö

S= sänkimuokkaus N= suorakylvö WP

WP

Alakukku, L., Koivula, V. & Palojärvi, A. 2012. Clay soil moisture in spring cereal cultivation as related to tillage management. Agrociencia Urugyay.

Special Issue Striving for Sustainable High Productivity through Improvement Soil and Crop Management –Setiembre 2012. 56-61.

Alakukku ym. (2009)

www.helsinki.fi/yliopisto

Kuva: Risto T. Seppälä, MTT

Muokkauskerroksen rakenne –liika löyhyys voi haitata alkukehitystä

Sokerijuurikkaalla ja porkkanalla todettu (myös vilja, öljykasvit) àlievä tiivistys parantaa kasvuston kehitystä

Karkeilla mailla tiivistäminen

àlisää maan kasveille käyttökelpoisen vedenvarastointikapasiteettia àparantaa kapillaarista nousua

11.3.2013 28

Maatalous-metsä tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

Pohjamaan tiivistymiskokeet perustettiin 1981 ja 1995-97

Jokioisissa savimaa (Vertic Cambisol):

0–20 cm 48 %

20–40 cm 56 %

40–60 cm 66 %

Salaojitettu 1 m, viljelyssä kauan

Tiivistys (4x, urat vieriviereen):

19 MG teliakselilla Rengaspaine 700 kPa

Ruotsissa hietamaa (Mollic Endogleyic Luvisol)

30 cm 27%

50 cm 26 %

70 cm 23 %

Tiivistetty kuusirivisellä sokerijuurikkaan nostokoneella 21 MG, 240 kPa, 3:na vuonna

Verranteena molemmissa kokeissa tiivistämätön maa

http://www.holmer-maschinenbau.de/uploads/pics/prod_t3_vorne_01.jpg

(8)

29

Savimaan makrohuokoset 29 vuotta tiivistämisestä

50 cm

-kuvasta laskettu ilmatilavuus 10 kPa:n vesipotentiaalissa (%)

A0 A2

2,6a 2,0b

A0 = ei tiivistystä v. 1981 A2 = tiivistetty v. 1981

A0 A2

Veden Ilmanläpäisevyys ( m2) imu

(kPa) A0 A2

-10 0.8a 0.02b

-30 1.9a 0.07b

-100 85a 17b

(Lamande ym. NJF448 2012)

30 cm 50 cm

A0 A2

0.0001 0.0010 0.0100 0.1000 1.0000 10.0000 100.0000

Jokioinen, 30 cm depth Air permeability, 8x10 cm cores

Geometric means (P=0.045):

A0: ka=1.084 mm2 A2: ka=0.036 mm2

Berisso ym. (2012a)

-10 kPa imu

Tiivistymishaittojen kestoaika

Välitön vaikutus

* ajourat (esim. nurmi)

* ei perusmuokkausta ennen uutta kasvustoa Lyhytaikaisvaikutus

* kyntökerros 3-5 vuotta Kyntö, luonnon

prosessit palauttavat

Pitkäaikaisvaikutus

* perusmuokkauskerroksen alapuolella

* Suomen oloissa savimaassa yli 30 vuotta

* vaikea korjata

Tiivistymän syvyys vaikuttaa

Lamandé ym. (2012), www.njf.nu

www.helsinki.fi/yliopisto

MTT:ssa meneillään jankkurointikokeita

Kuvat: Merja Myllys, MTT

Jäykkä savimaa Jokioisissa Työsyvyys n. 50 cm

www.helsinki.fi/yliopisto

Toteutus

* ajankohta: maa murustuvaa työsyvyydessä kasvusto kuivattanut maan

* maa: ei huonoa maata pintamaahan (maalaji, pH, orgaaninen aines)

* kalusto, riittävä työsyvyys Rakenteen vakiinnuttaminen

viherkesanto, ei saa tiivistää uudelleen Oireetàselvitä syy

Tarve:ala, syvyys kustannukset/hyödyt

Jankon/pohjamaan rakenne haittaa

http://www.virtuaali.info/efarmer/peltomaan_laatutesti/

(9)

www.helsinki.fi/yliopisto

• Painanteetàpellon muotoilu

• Rinteiden alaosaàveden valuminen yläosasta

• Myyräsalaojitus ensiavuksi lätäkkökohtiin

• Ojituksen kunto: pellon kuivuminen, laskuaukot

-Lohkokoko

-peruslohkon keskikoko v. 2008 2,4 ha

-päisteajo

-liittymien määrä tieltä -peltoliikenteen suunnittelu -Lohkojen muoto

-päisteajo -päällekkäin ajo -työn sujuminen

Painanteet, liittymät tielle

www.helsinki.fi/yliopisto

Tiivistymisen riski: aikaisin keväällä, myöhään syksyllä

Trautner ja Arvidsson 2000

PredICTor –hanke:

-Työkalu pohjamaan tiivistymisriskin arviointiin ja ennustamiseen

Märkä maa tiivistyy ja tahtaantuu herkästi

www.helsinki.fi/yliopisto

Pieni rengaspaine à pieni keskimääräinen pintapaine

Pyörätraktori, paino 4 tn rengas paine edes s ä 160 kPa

takana 120 kPa

0 50 100 150 200 250 300 350

0.0 0.4 0.8 1.1 1.5 1.9 2.3 2.6 3.0 3.4 3.8 4.1 4.5 4.9 5.3 5.6 Aika (s)

Paine (kPa)

Kumitelatraktori, paino 12,5 tn, laskennallinen pintapaine

kovalla alustalla 30 kPa

0 50 100 150 200 250 300 350

0.0 0.3 0.6 1.0 1.3 1.6 1.9 2.3 2.6 2.9 3.2 3.6 3.9 4.2 4.5 4.8 5.2 5.5 5.8

Aika (s)

Paine (kPa)

Pintapaineen jakautuminen kontaktialallaà Ajosuuntaan ja sivusuunnassa

àhuippujännityksiä

Rengaspaine niin pieneksi kuin teknisesti mahdollista märissä oloissa max. 50 kPa

Rengaskuorman pienentäminen www.helsinki.fi/yliopisto

Tiivistymisen ennakointi - työkalu tekeillä

Kasvuston ominaisuudet

Sadanta

Maan vesipitoisuus

Maalaji (tekstuuri)

Muokkaus pintamaa

Maaprofiilin lujuus

Pintamaan lujuus

Rengastus (koko) rengaskuorma rengaspaine Vertailu

jännitys: lujuus

Jännityksen jakautuminen maaprofiilissa

Maantiteelliset koordinaatit

Jännityksen jakautuminen kontaktialalla

Päätös

Pellolle menosta

http://www.soilcompaction.eu/Menu/01_Home/Home.aspx

(10)

www.helsinki.fi/yliopisto

Maan rakenteen hoito –tietoa maan tilasta, tiedon käyttö päätöksenteossa

www.helsinki.fi/yliopisto

Ei ole ollut kaupallisia palveluja tai ohjeistusta maan laadun määrittämiseen àomatoimiseen määritykseen ja tulosten tulkintaan tehty Peltomaan laatutesti àhavainnot ja mittaukset kootaan

àarvio maan kunnosta

Kemialliset, fysikaaliset ja biologiset ominaisuudet

http://www.virtuaali.info/efarmer/peltomaan_laatutesti/

Maan laadun omatoiminen havainnointi

Tulosten perusteella toimenpidesuosituksia

Tiedon hallinta maaperän hoidossa

Tarvitaan systeemiratkaisuja:

-Teknologisten keinojen tuottaminen àmonipuolisen tiedon yhdistämistä

àmittaus tuottaa tietoa, mutta vasta tiedon hyödyntäminen tuottaa taloudellista tulosta mittausteknologian käytöstä

Maan kasvukunnon ylläpito pitkäjännitteistä toimintaa

-Osa viljelyn strategista suunnittelua

-Mukana kaikessa operatiivisessa suunnittelussa -Maan rakenteen voi pilata nopeasti väärillä valinnoilla

-esim. tiivistyminen

-Rakenteen korjaaminen vaatii pitkäjännitteisyyttä

www.helsinki.fi/yliopisto

Maan rakenteen hoito ja ylläpito –tavoitteet ja toimet

Hyvä vedenläpäisevyys Veden nopea imeytyminen, maan kyky varastoida hetkellisesti vettä ja hyvä vedenjohtavuus vähentävät lätäköitymistä ja pinta- valuntaa sekä lisäävät salaojavaluntaa

Toimiva ojitus

-Tyhjentää nopeasti makrohuokoset ja vähentää märkyyden haittoja.

-Kasvien kasvu ja ravinteidenotto, maan luontaiset prosessit hyötyvät.

-Tiivistymisen riski vähenee.

-Kevennetyn muokkauksen edellytys Muru- ja huokosrakenteen

kestävyys

-Estää liettymistä, kuorettumista ja eroosiota.

-Vähentää veden lätäköitymistä, pintavaluntaa ja maan tiivistymistä.

Biologinen toiminta -Lierot huokoistavat ja murustavat maata.

-Mikrobitoiminta parantaa murujen kestävyyttä.

-Edellytys kevennettäessä muokkausta.

Muokkaus -Maan pinnan painanne- varasto ja muokkauskerroksen hetkellinen vedenvarastointikyky suurenevat ainakin hetkellisesti.

-Kuohkeuttaa tiivistynyttä maata.

-Luovuttaessa kynnöstä maan pintakerrokseen kertyy eloperäistä ainesta, mikä parantaa murujen vedenkestävyyttä

-Muokkauksen vähentämisen edellytykset: läpäisevä rakenne, toimiva ojitus, biologinen kuohkeutus korvaa mekaanisen, tiivistymisen ehkäisy.

Rehevä kasvusto -Ottaa tehokkaasti ravinteita ja jättää maahan eloperäistä ainesta.

-Kuivattaa maata, jolloin savimaahan halkeamia.

Viljelykierto Syväjuuriset ja monivuotiset kasvit:

eloperäisen aineksen kertyminen, biologinen muokkaus, kasvipeite Valuntasuhde

Pintavalunta pieneksi

Kalkitus -Kasvien kasvu -Maan biologinen toiminta, mururakenne -Maanesteen ioniväkevyys ja kationikoostumus

Maan tiivistymisen ehkäisy

-Huokosrakenne säilyy läpäisevänä -Vähentää muokkaus- tarvetta

Tavoite Maan prosessit Perustoimenpiteet Viljelytoimenpiteet

Hyvä vedenläpäisevyys Veden nopea imeytyminen, maan kyky varastoida hetkellisesti vettä ja hyvä vedenjohtavuus vähentävät lätäköitymistä ja pinta- valuntaa sekä lisäävät salaojavaluntaa

Toimiva ojitus

-Tyhjentää nopeasti makrohuokoset ja vähentää märkyyden haittoja.

-Kasvien kasvu ja ravinteidenotto, maan luontaiset prosessit hyötyvät.

-Tiivistymisen riski vähenee.

-Kevennetyn muokkauksen edellytys Muru- ja huokosrakenteen

kestävyys

-Estää liettymistä, kuorettumista ja eroosiota.

-Vähentää veden lätäköitymistä, pintavaluntaa ja maan tiivistymistä.

Biologinen toiminta -Lierot huokoistavat ja murustavat maata.

-Mikrobitoiminta parantaa murujen kestävyyttä.

-Edellytys kevennettäessä muokkausta.

Muokkaus -Maan pinnan painanne- varasto ja muokkauskerroksen hetkellinen vedenvarastointikyky suurenevat ainakin hetkellisesti.

-Kuohkeuttaa tiivistynyttä maata.

-Luovuttaessa kynnöstä maan pintakerrokseen kertyy eloperäistä ainesta, mikä parantaa murujen vedenkestävyyttä

-Muokkauksen vähentämisen edellytykset: läpäisevä rakenne, toimiva ojitus, biologinen kuohkeutus korvaa mekaanisen, tiivistymisen ehkäisy.

Rehevä kasvusto -Ottaa tehokkaasti ravinteita ja jättää maahan eloperäistä ainesta.

-Kuivattaa maata, jolloin savimaahan halkeamia.

Viljelykierto Syväjuuriset ja monivuotiset kasvit:

eloperäisen aineksen kertyminen, biologinen muokkaus, kasvipeite Valuntasuhde

Pintavalunta pieneksi

Kalkitus -Kasvien kasvu -Maan biologinen toiminta, mururakenne -Maanesteen ioniväkevyys ja kationikoostumus

Maan tiivistymisen ehkäisy

-Huokosrakenne säilyy läpäisevänä -Vähentää muokkaus- tarvetta

Tavoite Maan prosessit Perustoimenpiteet Viljelytoimenpiteet

Alakukku et al. 2008, Maa- ja elintarviketalous 120

(11)

www.helsinki.fi/yliopisto

Kiitos!

Kuva: Ansa Palojärvi, MTT

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Maan ominaisvastuksen sekä traktorin veto-, voimansiirto- ja moottorihyötysuhteiden vaikutus kynnön (syvyys 20 cm) laskennalliseen hehtaarikohtaiseen polttoaineen

Kasvihuoneessa lupiinit tuottivat noin kolme kertaa suuremman kokonaisbiomassan verrattuna hamppukasveihin (Kuva 1). Tämä johtui lähinnä palkojen suuresta painosta,

Jankon ja pohja- maan rakenne ja tiivistymisongelmat ovat astetta vaikeampia kuin ruokamultakerroksen, sillä jank- koon ja pohjamaahan aiheutettu vaurio näyttäisi

Maan rakenne parani käsitellyllä He-lohkolla selvästi paremmin kuin käsittelemättömällä (pisteluvut VESS-pis- teitä, yksityiskohdat raportissa (Mattila, Rajala, ja Mynttinen

Maan rakenne Ruokamullan tiivistymä Pohjamaan tiivistymä Veden imeytymisnopeus Vettä hidastava kerros Salaojituksen toimintahäiriö?. Ongelmia

Maan rakenne Ruokamullan tiivistymä Pohjamaan tiivistymä Veden imeytymisnopeus Vettä hidastava kerros Salaojituksen toimintahäiriö. Ongelmia

Maan rakenne Ruokamullan tiivistymä Pohjamaan tiivistymä Veden imeytymisnopeus Vettä hidastava kerros Salaojituksen toimintahäiriö. Ongelmia

Tämän jälkeen kasvit vakauttavat kuohkeutetun maan rakenteen ja jatkavat maan murustamista.. Mekaaninen kuohkeutus ja biologi-