www.helsinki.fi/yliopisto
Maan rakenne –tärkeä osa viljelyä ja ympäristön hoitoa
Kohtaavatko maatalouden taloudellisuus ja ympäristöystävällisyys?
BalticDeal-, Ravi- ja Peltonen –hankkeet ja WWF Suomi seminaari, Kouvola 11.3.2013
Laura Alakukku, Maataloustieteiden laitos
11.3.2013 Maatalous-metsä tieteellinen tiedekunta / Henkilön
nimi / Esityksen nimi 1 www.helsinki.fi/yliopisto
Sisältö
•Maan rakenne
àrakeisuus, murut, huokoset
àkokojakauma, tilavuusosuus, kestävyys, jatkuvuus
•Maan rakenne säätelee maan veden liikkeitä à viljeltävyys, kasvien kasvu
à ympäristökuormitus
•Juurten kasvavat huokosissa
àtiivis maa haittaa juurten ravinteidenottoa
•Viljelytoimien vaikutus maan rakenteeseen à Ojitus, muokkaus, tiivistäminen
•Yhteenveto
àmaan rakenteen hoito osa viljelyn suunnittelua ja toteutusta
www.helsinki.fi/yliopisto
S
(yksi)hiukkeinen mururakenne massiivinen
rakenne eri kokoiset ja muotoiset rakenne
murut (aggregaatit)
Maan rakenteen muodostuminen
Kuva: Liisa Pietola /HY 2001
Kuva: M-L Westerlund, MTT
karkea- hienorakeinen murujen muodostuksen merkitys
www.helsinki.fi/yliopisto
MMM
Maan rakenne –muruja ja huokosia
Maan kiintoaines muodostaa rakenteen rungon
- hiukkasten ja murujen välissä/sisällä huokosia
-murujen koko, muoto ja kestävyys -mururakenteen muodostuminen savimaiden viljeltävyyden edellytys Huokosissa vettä ja ilmaa
-huokosten koko ja jatkuvuus
Kivennäisaines
Eloperäinen aines
Neste Kaasu
Huokosto
Kuvat: Risto T. Seppälä, MTT
www.helsinki.fi/yliopisto
•
Maaperän toiminta tapahtuu huokosissa
aineiden liikkuminen
eliöiden ja juurten kasvuympäristö Kasvin kasvu
•Sadon määrä ja laatu
•Ravinteiden hyväksikäyttö
•Eloperäistä ainesta maahan
Viljeltävyys
•Muokkautuvuus, vetovastus
•Kantavuus
•Liettyminen ja kuorettuminen
•Poudanarkuus
•Ojituksen toiminta àkuivatus Kasvutekijät maassa
•Vedenläpäisevyys, veden varastointi
•Kaasujen vaihto märässä maassa
•Mekaaninen vastus
•Ravinnetalous
•Eloperäinen aines, eliöstö
Ympäristökuormitus
•Pintavalunta
•Eroosio
•Ravinteiden huuhtoutuminen
•Kasvihuonekaasut
•Ravinteiden hyväksikäyttö
Talous:
ojitus ja muokkaus ongelmat, satotappiot, ympäristöhaitat www.helsinki.fi/yliopisto
Tavoitteena veden liettävää vaikutusta kestävä mururakenne - eroosioalttiit maalajit
Murujen muodostuminen <> savespitoisuus Karkeissa maissa mururakenne ’löyhä’
Murujen kestävyys vähentää
* liettymistä
* kuorettumista
* eroosiota, veden savisameutta
* varmistaa veden imeytymistä pinnasta syvempiin kerroksiin
Kuva: Risto T. Seppälä, MTT
Savisamea Kestävät
Vesi murut
Fig: Hillel (2004)
Shape of aggregates
www.helsinki.fi/yliopisto
Pinta voi ’liettyä’ ja veden imeytyminen hidastua Hetkellinen veden varastointikyky märissä oloissa pienempi saveen verrattuna
0 10 20 30 40 50 60
-2,5 -10 -20 -30 -50 -100 -1500
Maan kosteus paino %
Maaveden imu kPa
Hieta Savi
Savi Hieta
Muokkaus- kerros
Vesi ja ilma maan huokosissa
8
Maan rakenne ja veden kierto Kuivatus osana kiertoa
Hyvä kasvusto haihduttaa vettä
www.helsinki.fi/yliopisto
MMM
Veden kierto ja maaperä <> kasvien kasvu ja ympäristökuormitus
Sadanta (P)
+ sulanta Haihdunta (E)
-evaporaatio -transpiraatio
Imeyntä maan pinnasta
Pinta- ja pintakerros- valunta (Q1,2)
Kapillaarinen nousu
Pohjavesi
Kasveille
käyttökelpoinen ja käyttökelvoton vesi
Suotautuminen pohjavedeksi
P = Q+E
Painanne- pintakerros varasto
Kenttä-
kapasiteetissa maahan jäävä vesi
Kuivatus + pohjavesi- valunta (Q3)
Vapaa painovoimavesi
Lähde: Pieni salaojakirja (2002)
www.helsinki.fi/yliopisto
Toimiva ojitus
Hyvä rakenne Huono rakenne Paikalliskuivatus
Peruskuivatus
Veden imeytyminen maahan, pintavalunnan vähentäminen
Viljeltävyys: kantavuus, töiden ajoitus Osa kastelujärjestelmää tietyillä maalajeilla Viljelykasvin sato: määrä ja laatu
MMM
Kuivatus muuttanut savimaan ominaisuuksia
-Kuivatus
àsavimaan kuivuminen/kostuminen
àkutistuminen/paisuminenàmakrohuokosia, muruja àbiologiset prosessit
àlierokäytäviä, juurikanavia, mikrobitoiminta -Vaikuttanut merkittävästi viljellyn savimaan
pedogeneesiin
Jokioisten savimaassa (viljelty 1700-luvulta, salaojitettu 1930-luvulla)
àrakenne muodostunut 150 cm:iin
Lähde: Yli-Halla ym. Agricultural and Food Science (2009)
www.helsinki.fi/yliopisto
MMM Kyllästetyn maan vedenjohtavuus, cm/h 0–20 cm
20–35 cm 35–55 cm
Maan ominaisuudet 10 v. uusintaojituksen jälkeen
Ennen Jälkeen
v. 1989 v. 2001
62 44
0,63 1,6
0,005 0,05
0 20 40 60 80 100
1980-81 1981-82 1982-83 1988-89 1990-91 1991-92 1994-95 1995-96 1996-97 1997-98 1998-99 1999-00 2000-01 2001-02
Share of surface runoff (%)
Period
Ennen Jälkeen
Pintavalunnanosuus salaoja-ja pintavalunnan summasta (%)
Vuodet Lähde: Alakukku & Turtola XVIIthCongfess of CIGR (2010)
www.helsinki.fi/yliopisto
Kyllästämättömän maan vedenjohtavuus
Kuivuu
Liikkuuko vesi juuristoon vai onko juuren kasvettava veden luo?
Maalajien välillä suuri ero
Kapillaarinen nousu
Pohjavesi Kasveille
käyttökelpoinen vesi maassa (varasto) Kunsat
www.helsinki.fi/yliopisto
Juuret kasvavat huokosissa
tiivis maan rakenneàhaittaa juurten kasvua sekä niiden veden ja ravinteiden ottoa
www.helsinki.fi/yliopisto
Juuret kasvavat huokosissa
tiivis maan rakenneàhaittaa juurten kasvua ja ravinteiden ottoa Juurten halkaisija m (= 0,001 mm)
-viljat 280 –350
-rypsi (hienojuuret) 230 (myös > 1000) -timotei 230 –280
-puna-apila (hienojuuret) 330 –400 (myös > 1000) -porkkana (hienojuuret) 230 –300
-sipuli 500 –550 -peruna 290 –380 -kaali 250 –310
Lähteet: Pietola ym. (1995 ja julkaisematon aineisto)
Makrohuokoset > 30 m
www.helsinki.fi/yliopisto
Ravinteiden liikkuvuus ja juurten kasvu
Mineraalityppi maavedessä
àkyllästämättömässä maassa vesi ja siihen liuenneet ravinteet liikkuvat hitaasti àmärässä maassa kaasumaiset N päästöt
www.helsinki.fi/yliopisto
Kasvien välillä eroja juuristossa –määrä, ulottuvuus, kasvurytmi
-60 -50 -40 -30 -20 -10 0
0 0.5 1 1.5 2 2.5
Juuria (kpl/cm2)
Syvyys (cm)
Puna-apila Sinimailanen Keltamesikkä Hieusavi/aitosavi vuonna 1993
-60 -50 -40 -30 -20 -10 0
0 0.5 1 1.5 2 2.5
Juuria (kpl/cm2)
Syvyys (cm)
Ruokonata Nurminata Hieusavi/aitosavi vuonna 1999 -60
-50 -40 -30 -20 -10 0
0 0.5 1 1.5 2 2.5
Juuria (kpl/cm2)
Syvyys (cm)
1998 1999 2000 Aitosavi, kaura eri vuosina
0 20 40 60 80 100 120 140 160
Sipuli Porkkana Kaali Peruna
Juurten massa g cm-3
10 - 15 30 - 35 40 - 45
Pietola ym. (julkaisematon) Syvyys cm
Heinonen ym. 2003 Alakukku 2000
www.helsinki.fi/yliopisto
Agriculture, Ecosystems and Environment 108 (2005) 135–144
Lähde: Pietola & Alakukku 2005. Agriculture, Ecosystems and Environment 108:135–144
Juurten kasvun dynamiikka –ravinteiden oton ajoitus
Juurten kokonaislukumäärä 0-50 cm:n kerroksessa Kasvukauden aikana. Timotei ja puna-apila 1. satovuosi
Lähde: Pietola ym. julkaisematon aineisto
MMM
Viljelytoimien vaikutus maan rakenteeseen à
kemiallisiin, fysikaalisiin ja biologisiin ominaisuuksiin ja prosesseihin
MMM
Viljelytoimet vaikuttavat maan rakenteeseen àkemiallisiin, fysikaalisiin ja biologisiin ominaisuuksiin ja prosesseihin
Perus- ja paikalliskuivatus
Muokkaus Peltoliikenne
tiivistäminen hiertäminen Kalkitus
Lannoitus Maan- parannus- aineet
Kasvinsuojelu mekaaninen torjunta-aineet
Viljelykierto Kasvin vuorotus
Suorat ja välilliset vaikutukset
Paikkojen välillä vaihtelua: maalaji, topografia, sääolot Aika: välittömät, lyhyt- tai pitkäaikaiset vaikutukset
www.helsinki.fi/yliopisto
Toimimaton ojitus, huonontaa muokkautuvuutta ja
maan jatkuva märkyys kantavuutta, lisää tiivistymis- perus- ja paikalliskuivatus riskiä, haittaa luonnon-
prosessien toimintaa Eloperäisen aineksen puute heikko eliötoiminta, murut
eivät kestä vettä, vedenpidätyskyky
Voimakas muokkaus ja rikkoo luontaisen rakenteen,
hiertäminen kuluttaa maan eloperäistä
ainesta, altistaa liettymiselle
Tiivistäminen rikkoo ja katkoo makro-
huokosia, massiivinen rakenne
Alhainen pH haittaa kasvien kasvua,
(huom. Al3+) vaikuttaa maan biologiseen
aktiivisuteen
Maan rakennetta huonontavat
www.helsinki.fi/yliopisto
Kuvat Helena Äijö ja Rauno Peltomaa
Veden imeyntä karkeaan maahan –pinta vain syvemmät kerrokset hidastavat?
Veden imeyntä liian hienoksi muokattuun maahan
Source: Hillel (2004)
www.helsinki.fi/yliopisto
Muokkauksen vaikutus veden liikkumiseen
Jokioinen maaliskuu -07
Syyskyntö Syyssänkimuokkaus
MMM
Muokkaamaton maa: tiivis ruokamultakerros edellyttää biohuokosia
Suorakylvö 17 v.
Kyntö
Multava hiuemaa 0–20 cm kerros
0 100 200 300 400 500 600
1S 1K 2S 2K 3S 3K 4S 4K
Värjäytyneitä lierokäytäviä (kpl m-2)
Värjäytyneet lierokäytävät 35 cm:ssä
Lähde: Alakukku ym. (2004)
S=kyntämätön K=kynnetty
Suorakylvö Kyntö
25
Sateisina kasvukausina kuivatus varmistaa ilmanvaihdon
Märkyys Painannevarasto haittasi kasvua puskuroi
touko-elokuun sademäärä 349 mm (keskimäärin 1970–2000 252 mm) àjäykän savimaan märkyys viivästytti àsänkimaan kylvöä,
haittasi myöhemmin kasvien kasvua
Kyntö Sänki- Suora- muokkaus kylvö Siemensato (kg/ha, %)
4960 -16 -55 Typpitase (kg/ha)
33 43 78 Fosforitase (kg/ha)
0 3,2 9,6 Esimerkki vuodelta 2004
Alakukku ym. (2009) Maalajien ja lohkojen välillä eroja:
Siemensato (kg/ha, %) P S N Savi 4960 -16 -55 Hiuesavi 4300 -1 -3
26
Vähäsateisena vuonna –maan vesivarat ja juurten kasvu
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90
0 10 20 30 40 50
10.5.11.5.18.5.30.5. 7.6. 13.6.21.6.29.6. 4.7. 11.7.19.7.25.7. 3.8. 8.8. 9.8.
Precipitation (mm)
Soil water content (m3100m-3)
Date of year 2006
Precipitation Zero tillage Stubble cultivatio Plouhging
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90
0 10 20 30 40 50
12.5. 18.5. 1.6. 7.6. 13.6. 21.6. 30.6. 5.7. 12.7. 19.7. 26.7. 4.8. 9.8. 10.8.
Precipitation (mm)
Soil water content (m3100m-3)
Date of year 2006
Precipitation Zero tillage Stubble cultivatio Plouhging
Savi (0-30 cm)
Hieusavi (0-30 cm)
Sadanta
Touko-elokuussa 157 mm Keskimäärin
1970-2000 252 mm
Siemensato (kg/ha, %) P S N Savi 3930 +9 +8 Hiuesavi 3720 +10 +10
Typpitase (kg/ha) Savi 35 29 33 Hiuesavi 35 32 35
Fosforitase (kg/ha) Savi 3,7 2,1 1,8 Hiuesavi 4,1 2,7 1,3 P= kyntö
S= sänkimuokkaus N= suorakylvö WP
WP
Alakukku, L., Koivula, V. & Palojärvi, A. 2012. Clay soil moisture in spring cereal cultivation as related to tillage management. Agrociencia Urugyay.
Special Issue Striving for Sustainable High Productivity through Improvement Soil and Crop Management –Setiembre 2012. 56-61.
Alakukku ym. (2009)
www.helsinki.fi/yliopisto
Kuva: Risto T. Seppälä, MTT
Muokkauskerroksen rakenne –liika löyhyys voi haitata alkukehitystä
Sokerijuurikkaalla ja porkkanalla todettu (myös vilja, öljykasvit) àlievä tiivistys parantaa kasvuston kehitystä
Karkeilla mailla tiivistäminen
àlisää maan kasveille käyttökelpoisen vedenvarastointikapasiteettia àparantaa kapillaarista nousua
11.3.2013 28
Maatalous-metsä tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi
Pohjamaan tiivistymiskokeet perustettiin 1981 ja 1995-97
• Jokioisissa savimaa (Vertic Cambisol):
0–20 cm 48 %
20–40 cm 56 %
40–60 cm 66 %
Salaojitettu 1 m, viljelyssä kauan
• Tiivistys (4x, urat vieriviereen):
19 MG teliakselilla Rengaspaine 700 kPa
• Ruotsissa hietamaa (Mollic Endogleyic Luvisol)
30 cm 27%
50 cm 26 %
70 cm 23 %
• Tiivistetty kuusirivisellä sokerijuurikkaan nostokoneella 21 MG, 240 kPa, 3:na vuonna
• Verranteena molemmissa kokeissa tiivistämätön maa
http://www.holmer-maschinenbau.de/uploads/pics/prod_t3_vorne_01.jpg
29
Savimaan makrohuokoset 29 vuotta tiivistämisestä
50 cm
-kuvasta laskettu ilmatilavuus 10 kPa:n vesipotentiaalissa (%)
A0 A2
2,6a 2,0b
A0 = ei tiivistystä v. 1981 A2 = tiivistetty v. 1981
A0 A2
Veden Ilmanläpäisevyys ( m2) imu
(kPa) A0 A2
-10 0.8a 0.02b
-30 1.9a 0.07b
-100 85a 17b
(Lamande ym. NJF448 2012)
30 cm 50 cm
A0 A2
0.0001 0.0010 0.0100 0.1000 1.0000 10.0000 100.0000
Jokioinen, 30 cm depth Air permeability, 8x10 cm cores
Geometric means (P=0.045):
A0: ka=1.084 mm2 A2: ka=0.036 mm2
Berisso ym. (2012a)
-10 kPa imu
Tiivistymishaittojen kestoaika
Välitön vaikutus
* ajourat (esim. nurmi)
* ei perusmuokkausta ennen uutta kasvustoa Lyhytaikaisvaikutus
* kyntökerros 3-5 vuotta Kyntö, luonnon
prosessit palauttavat
Pitkäaikaisvaikutus
* perusmuokkauskerroksen alapuolella
* Suomen oloissa savimaassa yli 30 vuotta
* vaikea korjata
Tiivistymän syvyys vaikuttaa
Lamandé ym. (2012), www.njf.nu
www.helsinki.fi/yliopisto
MTT:ssa meneillään jankkurointikokeita
Kuvat: Merja Myllys, MTT
Jäykkä savimaa Jokioisissa Työsyvyys n. 50 cm
www.helsinki.fi/yliopisto
Toteutus
* ajankohta: maa murustuvaa työsyvyydessä kasvusto kuivattanut maan
* maa: ei huonoa maata pintamaahan (maalaji, pH, orgaaninen aines)
* kalusto, riittävä työsyvyys Rakenteen vakiinnuttaminen
viherkesanto, ei saa tiivistää uudelleen Oireetàselvitä syy
Tarve:ala, syvyys kustannukset/hyödyt
Jankon/pohjamaan rakenne haittaa
http://www.virtuaali.info/efarmer/peltomaan_laatutesti/
www.helsinki.fi/yliopisto
• Painanteetàpellon muotoilu
• Rinteiden alaosaàveden valuminen yläosasta
• Myyräsalaojitus ensiavuksi lätäkkökohtiin
• Ojituksen kunto: pellon kuivuminen, laskuaukot
-Lohkokoko
-peruslohkon keskikoko v. 2008 2,4 ha
-päisteajo
-liittymien määrä tieltä -peltoliikenteen suunnittelu -Lohkojen muoto
-päisteajo -päällekkäin ajo -työn sujuminen
Painanteet, liittymät tielle
www.helsinki.fi/yliopisto
Tiivistymisen riski: aikaisin keväällä, myöhään syksyllä
Trautner ja Arvidsson 2000
PredICTor –hanke:
-Työkalu pohjamaan tiivistymisriskin arviointiin ja ennustamiseen
Märkä maa tiivistyy ja tahtaantuu herkästi
www.helsinki.fi/yliopisto
Pieni rengaspaine à pieni keskimääräinen pintapaine
Pyörätraktori, paino 4 tn rengas paine edes s ä 160 kPa
takana 120 kPa
0 50 100 150 200 250 300 350
0.0 0.4 0.8 1.1 1.5 1.9 2.3 2.6 3.0 3.4 3.8 4.1 4.5 4.9 5.3 5.6 Aika (s)
Paine (kPa)
Kumitelatraktori, paino 12,5 tn, laskennallinen pintapaine
kovalla alustalla 30 kPa
0 50 100 150 200 250 300 350
0.0 0.3 0.6 1.0 1.3 1.6 1.9 2.3 2.6 2.9 3.2 3.6 3.9 4.2 4.5 4.8 5.2 5.5 5.8
Aika (s)
Paine (kPa)
Pintapaineen jakautuminen kontaktialallaà Ajosuuntaan ja sivusuunnassa
àhuippujännityksiä
Rengaspaine niin pieneksi kuin teknisesti mahdollista märissä oloissa max. 50 kPa
Rengaskuorman pienentäminen www.helsinki.fi/yliopisto
Tiivistymisen ennakointi - työkalu tekeillä
Kasvuston ominaisuudet
Sadanta
Maan vesipitoisuus
Maalaji (tekstuuri)
Muokkaus pintamaa
Maaprofiilin lujuus
Pintamaan lujuus
Rengastus (koko) rengaskuorma rengaspaine Vertailu
jännitys: lujuus
Jännityksen jakautuminen maaprofiilissa
Maantiteelliset koordinaatit
Jännityksen jakautuminen kontaktialalla
Päätös
Pellolle menosta
http://www.soilcompaction.eu/Menu/01_Home/Home.aspx
www.helsinki.fi/yliopisto
Maan rakenteen hoito –tietoa maan tilasta, tiedon käyttö päätöksenteossa
www.helsinki.fi/yliopisto
Ei ole ollut kaupallisia palveluja tai ohjeistusta maan laadun määrittämiseen àomatoimiseen määritykseen ja tulosten tulkintaan tehty Peltomaan laatutesti àhavainnot ja mittaukset kootaan
àarvio maan kunnosta
Kemialliset, fysikaaliset ja biologiset ominaisuudet
http://www.virtuaali.info/efarmer/peltomaan_laatutesti/
Maan laadun omatoiminen havainnointi
Tulosten perusteella toimenpidesuosituksia
Tiedon hallinta maaperän hoidossa
Tarvitaan systeemiratkaisuja:
-Teknologisten keinojen tuottaminen àmonipuolisen tiedon yhdistämistä
àmittaus tuottaa tietoa, mutta vasta tiedon hyödyntäminen tuottaa taloudellista tulosta mittausteknologian käytöstä
Maan kasvukunnon ylläpito pitkäjännitteistä toimintaa
-Osa viljelyn strategista suunnittelua
-Mukana kaikessa operatiivisessa suunnittelussa -Maan rakenteen voi pilata nopeasti väärillä valinnoilla
-esim. tiivistyminen
-Rakenteen korjaaminen vaatii pitkäjännitteisyyttä
www.helsinki.fi/yliopisto
Maan rakenteen hoito ja ylläpito –tavoitteet ja toimet
Hyvä vedenläpäisevyys Veden nopea imeytyminen, maan kyky varastoida hetkellisesti vettä ja hyvä vedenjohtavuus vähentävät lätäköitymistä ja pinta- valuntaa sekä lisäävät salaojavaluntaa
Toimiva ojitus
-Tyhjentää nopeasti makrohuokoset ja vähentää märkyyden haittoja.
-Kasvien kasvu ja ravinteidenotto, maan luontaiset prosessit hyötyvät.
-Tiivistymisen riski vähenee.
-Kevennetyn muokkauksen edellytys Muru- ja huokosrakenteen
kestävyys
-Estää liettymistä, kuorettumista ja eroosiota.
-Vähentää veden lätäköitymistä, pintavaluntaa ja maan tiivistymistä.
Biologinen toiminta -Lierot huokoistavat ja murustavat maata.
-Mikrobitoiminta parantaa murujen kestävyyttä.
-Edellytys kevennettäessä muokkausta.
Muokkaus -Maan pinnan painanne- varasto ja muokkauskerroksen hetkellinen vedenvarastointikyky suurenevat ainakin hetkellisesti.
-Kuohkeuttaa tiivistynyttä maata.
-Luovuttaessa kynnöstä maan pintakerrokseen kertyy eloperäistä ainesta, mikä parantaa murujen vedenkestävyyttä
-Muokkauksen vähentämisen edellytykset: läpäisevä rakenne, toimiva ojitus, biologinen kuohkeutus korvaa mekaanisen, tiivistymisen ehkäisy.
Rehevä kasvusto -Ottaa tehokkaasti ravinteita ja jättää maahan eloperäistä ainesta.
-Kuivattaa maata, jolloin savimaahan halkeamia.
Viljelykierto Syväjuuriset ja monivuotiset kasvit:
eloperäisen aineksen kertyminen, biologinen muokkaus, kasvipeite Valuntasuhde
Pintavalunta pieneksi
Kalkitus -Kasvien kasvu -Maan biologinen toiminta, mururakenne -Maanesteen ioniväkevyys ja kationikoostumus
Maan tiivistymisen ehkäisy
-Huokosrakenne säilyy läpäisevänä -Vähentää muokkaus- tarvetta
Tavoite Maan prosessit Perustoimenpiteet Viljelytoimenpiteet
Hyvä vedenläpäisevyys Veden nopea imeytyminen, maan kyky varastoida hetkellisesti vettä ja hyvä vedenjohtavuus vähentävät lätäköitymistä ja pinta- valuntaa sekä lisäävät salaojavaluntaa
Toimiva ojitus
-Tyhjentää nopeasti makrohuokoset ja vähentää märkyyden haittoja.
-Kasvien kasvu ja ravinteidenotto, maan luontaiset prosessit hyötyvät.
-Tiivistymisen riski vähenee.
-Kevennetyn muokkauksen edellytys Muru- ja huokosrakenteen
kestävyys
-Estää liettymistä, kuorettumista ja eroosiota.
-Vähentää veden lätäköitymistä, pintavaluntaa ja maan tiivistymistä.
Biologinen toiminta -Lierot huokoistavat ja murustavat maata.
-Mikrobitoiminta parantaa murujen kestävyyttä.
-Edellytys kevennettäessä muokkausta.
Muokkaus -Maan pinnan painanne- varasto ja muokkauskerroksen hetkellinen vedenvarastointikyky suurenevat ainakin hetkellisesti.
-Kuohkeuttaa tiivistynyttä maata.
-Luovuttaessa kynnöstä maan pintakerrokseen kertyy eloperäistä ainesta, mikä parantaa murujen vedenkestävyyttä
-Muokkauksen vähentämisen edellytykset: läpäisevä rakenne, toimiva ojitus, biologinen kuohkeutus korvaa mekaanisen, tiivistymisen ehkäisy.
Rehevä kasvusto -Ottaa tehokkaasti ravinteita ja jättää maahan eloperäistä ainesta.
-Kuivattaa maata, jolloin savimaahan halkeamia.
Viljelykierto Syväjuuriset ja monivuotiset kasvit:
eloperäisen aineksen kertyminen, biologinen muokkaus, kasvipeite Valuntasuhde
Pintavalunta pieneksi
Kalkitus -Kasvien kasvu -Maan biologinen toiminta, mururakenne -Maanesteen ioniväkevyys ja kationikoostumus
Maan tiivistymisen ehkäisy
-Huokosrakenne säilyy läpäisevänä -Vähentää muokkaus- tarvetta
Tavoite Maan prosessit Perustoimenpiteet Viljelytoimenpiteet
Alakukku et al. 2008, Maa- ja elintarviketalous 120
www.helsinki.fi/yliopisto
Kiitos!
Kuva: Ansa Palojärvi, MTT