• Ei tuloksia

Kateaineteollisuus yhdentyvässä Euroopassa - ympäristöanalyysi ja kehitystarkastelu erään yrityksen näkökulmasta

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Kateaineteollisuus yhdentyvässä Euroopassa - ympäristöanalyysi ja kehitystarkastelu erään yrityksen näkökulmasta"

Copied!
133
0
0

Kokoteksti

(1)

DIPLOMITYÖ

Petteri Holopainen

KATEAINETEOLLISUUS YHDENTYVÄSSÄ EUROOPASSA

Ympäristöanalyysi ja kehitystarkastelu erään yrityksen näkökulmasta

Diplomi-insinööritutkintoa varten opinnäytteenä tarkastettavaksi jätetty diplomityö

Espoo 25.4.1990

Työn valvoja Professori Martti M Kaila

Työn ohjaajat DI Harry Lindström

Ekonomi Reijo Holmborg

(2)

Kateaineteollisuus yhdentyvässä Euroopassa - Ympäristöanalyysi ja kehitystarkastelu erään yrityksen näkökulmasta

Päivämäärä : 25.4.1990 Sivumäärä r107 + üi“661

Osasto :

Konetekniikan osasto

Profexsuuri : Mat-91 Teollisuustalous Työn valvoja :

Professori Martti M Kaila

Työn ohjaaja :p)i Harry Lindström Reijo Holmborg Ekonomi

Työn tavoitteena oli selvittää kateaineteollisuuden nykytila Suomessa, muissa Pohjoismaissa ja Keski-Euroopassa, kartoittaa tähän toimintaympäristöön vaikuttavat muutostekijät, ja näiden tarkastelujen pohjalta arvioida, mitkä olisivat suomalaisen bitumikateaineteollisuuden strategia- vaihtoehdot.

Käytetyt tutkimusmenetelmät olivat kirjalliseen materiaaliin perehtyminen, markkinatutkimukset ja asiantuntijoiden haastattelut. Markkinatutkimuksissa käytettiin apuna Ulkomaankauppaliiton kaupallisia sihteereitä.

Kateaineteollisuus on lähes kaikkialla ollut hyvin selkeästi kotimarkkinateollisuutta. Tilannetta ovat ylläpitäneet kaupan esteiksi havaitut normistot ja myös itse tuotteiden luonne: halpuus, yksinkertaisuus ja raskaus. Tämä tilanne on alkanut muuttua. Erilaisten kansallisten standardien tilalle tulevat koko Euroopassa yhtenäiset standardit. Myös itse tuotteet ovat kehittyneet.

Bitumikermien kehityksessä ollaan edetty siihen, että luotettava kate saadaan aikaiseksi yhdellä kerroksella, jolloin lopputuote ei enää olekaan niin raskas ja halpa.

Uudet tuotteet ovat jo muuttaneet tilannetta Pohjoismaissa niin, ettei enää voida puhua selkeistä kotimarkkinoista. Muualla Euroopassa ei ole havaittavissa samaa ilmiötä yhtä

mittakaavassa. Syynä tähän ainakin osaksi on eurooppalainen standardisoimiskäytäntö, joka on jähmettänyt kateaineiden kansalliset standardit vuoden 1985 tasolle. Niistä Euroopan maista, joissa normitaso ei ole ollut voimakas kaupan este, on kauppa suuntautunut niihin, joissa hintataso on houkuttelevin. Kauppa on näin suuntautunut Pohjoismaihin, ja Euroopan päämark­

kina! - Ranska, Länsi-Saksa ja Iso-Britannia - ovat edelleen pysyneet suljettuina.

Toinen integraatiokehitykseen liittyvä ilmiö on ollut, että alalle on muodostumassa ainakin kaksi suurta euroopanlaajuista yritystä. Ylikansallisesta omistuksesta huohmatta ovat nämäkin toistaiseksi toimmeet kansallisella tasolla. Euroopan maista Länsi-Saksa on kuitenkin säilynyt pääosin myös yritystason integraatiokehityksen ulkopuolella.

Kun euroopanlaajuiset normit lopulta saadaan aikaiseksi, voidaan olettaa tapahtuvan kaksi edellä mainittuihin ilmiöihin Uittyvää seikkaa:

Eurooppalainen kauppa tasapainottuu, jolloin tuontipaine mm. Pohjoismaihin hellittää ja siirtyy tähän asti suljetuille markkinoille

Muodostuneet euroopanlaajuiset yritykset alkavat rationalisoida toimintaansa, eivätkä toimi enää pelkästään kansallisella tasolla

Rakenteellisten muutosten seurauksena toimialan luonne alkaa muuttua nykyisestä fragmen- toituneesta ja juuttuneesta kohti erikoistunutta ja suurtuotannon mahdollistavaa.

suuressa

1

2

(3)

Roofing materials industry in integrating Europe - Analysis of the environment and survey of changing factors from the viewpoint of an enterprise

107 + .Number of pages : appendixes Date : 25.4.1990

Department :

Mechanical Engineering

Professorship : Mat-91 Industrial Management Supervisor :

Professor Martti M Kaila

M.Sc (Tech.) B.Sc (Econ.)

Harry Lindström Reijo Holmborg Instructor :

The objective of the study was to find out the current situation of roofing materials industries in Finland, other Nordic countries and Central Europe, then to find out the changing factors toward this environment, and - based on these analyses - finally evaluate the various strategies for the finnish bitumen roofing materials industry.

The study was based on literature, market researches and interviews of experts of the industry.

Market researches were assisted by the commercial secretaries of the Finnish Foreign Trade Association.

Roofing materials industry has nearly everywhere and until nowadays been home market industry. This situation has been maintained by technical barriers of trade and also by the nature of the product: it’s cheap, simple and heavy. The situation is now under change. Instead of dissimilar national standards we are soon having the same standards all over the Europe.

Also the actual products have been developed to be more sophisticated, so that instead of old roofing felts we are now having bitumen single ply sheets with good performance. The product is no longer (hat cheap and heavy.

New imported products have changed the nature of the markets in Northern Europe to be more open. Elsewhere in Europe there is no such clear similar trend. Reason for this is at least partly based on European practice of standardization, which has frozen the national standards since 1985. Export has been focused to those countries not having strong technical barriers but attractive price level. Thus the imports of bitumen roofing materials have been concentrated to Northern Europe, while the main markets - France, West-Germany and Great Britain, have remained closed.

Another observation was that there are in Europe at least two companies expanding big and international. Despite their multinational owner structure they have still been operating national level. West-Germany has been an exceptional country also in company level integra­

tion: so far only little integration has taken place.

on a

When the European standards will finally be created, two main structural changes are expected to happen:

European trade of bitumen roofing materials will become more balanced, so the pressure against Nordic countries will move towards those markets, which are much bigger and closer, but mainly remained closed

The new multi-european companies will start to rationalize their production and operate beyond national borders

In the future the nature of the industrial environment will no longer be so fragmented and stuck, because the structural changes make it possible to produce even specialized products in large scale.

1

2

(4)

Tämä työ on tehty Lemminkäinen Oy keskushallinnon projektina Lemminkäinen- konsernin kattoryhmälle 25. syyskuuta 1989 ja 25. huhtikuuta 1990 välisenä aikana.

Työn valvojana on toiminut professori Martti M Kaila. Kiitän häntä saamistani neuvoista sekä myönteisestä suhtautumisesta työhöni.

Työn ohjaajina toimineita DI Harry Lindströmiä ja ekonomi Reijo Holmborgia kiitän siitä, että he ovat antaneet mahdollisuuden tehdä diplomityön erityisen ajankohtaisesta ja laaja-alaisesta aiheesta. Harry Lindströmiä kiitän erityisesti työn rakenteellisesta ohjauksesta ja Reijo Holmborgia kateainemarkkinoihin liittyvistä tiedoista, joista ajankohtaisimpien saaminen muualta olisi ollut ilmeisen mahdotonta.

DI Ari Juhani Salosta kiitän häneltä saamastani rakentavasta kritiikistä.

Haluan osoittaa kiitokseni myös Kateaineosaston ja Eristysosaston henkilö­

kunnalle, joka joustavin järjestelyin ja myötämielisellä suhtautumisella on helpot­

tanut tämän työn etenemistä.

Helsinki 1990-04-25

Petteri Holopainen

(5)

Vaihtoehtoiset kateaineet - kilpailevat materiaalit 4.1.1 Bitumikermit

4.1.1.1 4.1.1.2

16 16 Bitumikermi tyypit

Bitumikermien raaka-aineet 4.1.2 Muoviset yksikerroskatteet

4.1.3 Harjakattomateriaalit

Kateaineen valinnan riippuvuus rakenneteknisistä seikoista Kateaineet ja tuotanto

4.3.1 Bitumikermien tuotanto Kateaineiden kustannusrakenne 4.4.1 Valmistuskustannukset 4.4.2 Energiasisältö

4.4.3 Kustannusrakenteiden käyttömahdollisuudet

toimintojen sijoittamisen strategisessa suunnittelussa Kateaineet tuotteina

4.5.1 Katteen valintaperusteet

4.5.2 Kulutus- vai tuotantohyödyke ? Kateainemarkkinoiden segmentointi

16 18 19 19 20 21 21 22 22 23 24 25 25 26

27

3.1 Kaupan esteiden vaikutukset yritysten toimintaan 3.2 Kaupan esteet ja kateaineteollisuus

2.1 Taloudellisen integraation vaiheet

2.2 Euroopan yhteisön integraatiokehityksen taustaa

2.3 Euroopan yhteisön toimenpiteet integraation toteuttamiseksi 2.4 EY-Efta yhteistyö

2.5 Integraation vaikutukset yritystasolla Suomessa 2.6 Itä-Euroopan asema

1.1 Työn taustaa

1.2 Ongelma ja sen osa-alueet 1.3 Tavoitteet

1.4 Oletukset

1.5 Rajaukset ja näkökulmat

1.6 Tutkimusmenetelmät ja lähestymistapa 1.7 Tutkimuksen rakenne

4 KATEAINEET 16

3 EUROOPPALAISTA KAUPPAA RAJOITTAVAT TEKIJÄT 13

2 EUROOPAN YHDENTYMISKEHITYKSEN RAAMIT 8

SISÄLLYSLUETTELO KÄSITTEET

LYHENTEET

1 JOHDANTO 1

(SГОTfTf-rt" tIm ö\

Tfr -p* mtj-*H-*h ЮЫ400000т-l(N(4ГЧ'd--d-

(6)

8.1 Hintatasojen erot 8.2 Kilpailukeinot

8.3 Toimialan houkuttelevuus

Maakohtaiset tasakattomateriaalien markkinat 7.1.1

7.1.2 7.1.3 7.1.4 7.1.5 7.1.6 7.1.7 7.1.8 7.1.9

Erään yrityksen Eurooppa-strategia - case Derbit Eurooppalaisen bitumikateteollisuuden kehitystrendit

Eri maiden bitumikatemarkkinoiden suhteellinen avoimuus ja teollisuuden vientivalmius

Standardien yhteys kaupan suuntautumiseen Ruotsi

Norja Tanska Alankomaat Belgia

Saksan Liittotasavalta Ranska

Iso-Bri taimia

Yhteenveto maakohtaisista tasakattomarkkinoista 6.1 Lemminkäinen-konserni

6.2 Kattoryhmä 6.3 Kateaineosasto

TOIMINTAYMPÄRISTÖ - Ympäristöanalyysien synteesi

8 59

7 EUROOPAN TASAKATTOMARKKINAT 42

5.2 Tasakattotuotteiden markkinat 5.2.1 Bitumikatemarkkinat

5.2.2 Muovisten yksikerroskatteiden markkinat 5.2.3 Suomen markkinoiden muutostrendit 5.3 Haijakattotuotteiden markkinat

5.4 Suomalaisten ulkomaankauppa

30 31 33 33 34 35

6 KOHDEYRITYKSEN ANALYYSI 37

ONUiUi 4040U

i

U

ì

U

i

U

i

U

ì

4x4^4^4^4^4^4^ U

i

-P^U>N)^4040000nU

i

4^4^4000izim

-4~~l-~l Ln4*.U>k) U)ЫU) 40CO-o

(7)

9.1.2 Rakennusmääräysten hierarkia 9.1.3 Standardointi

9.1.3.1 9.1.3.2 9.1.3.3 9.1.3.4 9.1.4 Sertifiointi

9.1.5 Tuo te teknisten esteiden poistamisen vaikutukset Kilpailulainsäädäntö

9.2.1 Kilpailunraj oitus 9.2.2 Polkumyynti

9.2.3 Yrityskauppojen valvonta 9.2.4 Kilpailusääntöjen vaikutukset Tuotevastuu

9.3.1 Tuotevastuulakien vaikutukset

Julkisten hankintojen ja urakoiden vapautuminen Fyysisten esteiden poistaminen

Muut sisämarkkinoiden muutostekijät Kateainestandardit

Paloturvallisuusstandardit

Ongelmia standardityöskentelyssä Standardien hyväksyminen

10 KAUSAALISET MUUTOSTEKIJÄT 10.1 Itä-Euroopan kehitys

10.1.1 Itä-Euroopan taloudellinen tilanne

10.1.2 Talousuudistusten vaikutukset kateaineteollisuuteen 10.2 Tekninen kehitys

10.3 Arvostukset

10.4 Ympäristökysymykset

11 STRATEGIAVAIHTOEHDOT 99

11.1 Teollisuusyritysten perusstrategiat

11.2 Eurooppalaisen kateaineteollisuuden keskittyminen 11.3 Pohjoismaisessa kateaineteollisuudessa tapahtuvat ilmiöt 11.4 Suomalaisen bitumikateteollisuuden strategiat

11.5 Harkinnanarvoisia toimenpiteitä

99 100 101 101 103

12 YHTEENVETO 105

LOPPUSANAT 107

LÄHDELUETTELO

LIITTEET 1 Markkinatutkimuksen toimeksianto: yksi saate ja toimeksianto selitteineen

2 Bitumikermien ulkomaankauppa kohdemaissa vuonna 1988 3 Bitumikermien ulkomaankauppa kohdemaissa suhteutettuna

viennin kohdemaan markkinoiden kokoon (1988)

Nrn-st-in<cOsOsOSOS OOOOœOOOO<XiOOOO<l<l~~J-J^I~-J~~JOsOsOsO SO-JOsU>b>l-Lh^OSOOO<IOSlSi-tb-tbSOOO~~JOг-нti(Nm40<oO*OsOsOs0\Os

o

(8)

sisältämiä raskaimpia hiilivetyjä. Bitumia (asfalttia) esiintyy luon­

nossa myös sellaisenaan haihtumisjäännöksenä, esim. bitumihiek- kana

Euroopan Yhteisö EY

(Euroopan Yhteisöt, European Communit-y/-ies, EC.) EY muodos­

tuu kolmesta talousyhteisöstä:

- Euroopan talousyhteisö EEC

- Euroopan hiili- ja teräsyhteisö ECSC

- Euroopan atomienergiayhteisö EURATOM

Virallisesti yhteisöliittymän nimi on European Communities, mutta korostaakseen viimeaikaista integraatiokehitystä on EY alkanut käyttää itsestään yksiköllistä nimitystä. Jäsenmaat ovat:

Alankomaat, Belgia, Espanja, Irlanti, Iso-Britannia, Italia, Kreikka, Luxemburg, Portugali, Ranska, Saksan Liittotasavalta ja Tanska Kateaine Rakennusten kattojen vesikatteena käytettävä materiaali

Kermi Kermi on eristystarkoituksiin käytettävä vettä läpäisemätön tarvike, joka yksinään tai liitettynä toisiin samanlaisiin tarvikkeisiin muodos­

taa yhtenäisen vedeneristyskerroksen. Bitumikermit ovat katto- huovan moderni vastike

Kumibitumi

Bitumi, johon on lisätty styreeni-butadieeni-styreeni- eli SBS- elastomeeriä

Loiva katto Yleisemmin käytetään nimitystä tasakatto. Kattomuoto, jonka kaadot ovat niin loivat, että kateaineista vain jatkuvia katteita eli kermejä voidaan käyttää

Monikerroskatteet

Bitumikermit, joita levitetään katolle vähintään kaksi kerrosta, yleensä kahdesta kolmeen

Muovibitumi

Bitumi, johon on lisätty ataktinen polypropeeni- eli APP-plas- tomeeriä

(9)

taen vesihöyryä. Tällöin hiilivetymolekyylit muodostavat vapaiden sidostensa kautta pidempiä hiilivetyketjuja, joiden ansiosta bitumista tulee teknisesti geelimäistä ja sitkeää laajalla lämpötila-alueella Rooman sopimus

EY:n perustamissopimus vuodelta 1957

Singeli Karkea pyöreäkivinen sora. Singeliä käytetään tasakattojen ulkoise­

na suojana. Riittävän paksu singelikerros lisää myös katteen paloturvallisuutta

Tasakatto Ks. loiva katto Yksikerroskate eli yksikermikate

Kermimateriaali, jota levitetään katolle vain yksi kerros. Yksikermi- katteet ovat bitumi-, muovi- tai kumikatteita. Koska kumikermikat- teissa käytetty kumi on synteettistä kumia, joka määritellään muoviksi, käytetään tässä tutkimuksessa sekä muovi- että kumiker- mikatteista yhteisnimitystä muoviset kermikatteet

(10)

Comité Européen de Normalisation; Euroopan standardisointi- komitea

CEN Technical Committee

Comité Européen de Normalisation Elektrotechnique; Euroopan standardisointikomitea sähköalan tuotteille

Euroopan Yhteisö EY

European Currency Unit, EY:n käyttämä valuuttayksikkö. ECU 1,00 on n. FIM 4,80 (5.3.1990)

Electronic Data Interchange European Economic Community

European Economic Space, Euroopan talousalue European Free Trade Association

Norme Europeénne, European Standard

European Telecommunication Standards Institute; Euroopan standardisointikomitea telealan tuotteille

Euroopan Yhteisö(-t)

The Harmonized commodity description and coding System, harmonisoitu tullinimikkeistö

International Organization for Standardization

70-luvulla solmitut kahdenväliset sopimukset, joilla poistettiin tullit Suomen ja Itä-Euroopan maiden väliltä

Official Journal of the European Communities. EY:n virallinen lehti, jossa julkaistaan mm. kaikki EY:n päätökset ja tiedonannot Rakennusinsinöörien liitto

Single Administrative Document. Harmonisoitu tullausasiakirja Styreeni-butadieeni-styreeni, kumibitumeissa käytetty synteet­

tinen kumi

Subcommittee, CEN/ТС-aIikomitea

Soviet Ekonomitseskoi Vzaimopomostsi. Keskinäisen taloudel­

lisen avunannon neuvosto

Suomen standardisoimisliitto SFS ry.

Teollisuuden keskusliitto

Tenders Electronic Daily, EY:n julkisten hankintojen tietopankki Union Européenne pour l’agrement technique dans la constructi­

on; European Union of Agrément; eurooppalainen rakennusalan yhteistyöelin

Working Group, CEN/TC-työryhmä CEN

CEN/TC CENELEC ЕС

ECU EDI EEC EES Efta EN ETSI EY HS ISO KEVSOS OJ

RIL SAD SBS SC SEV SFS TKL TED UEAtc

WG

(11)

1 JOHDANTO

Euroopan yhteisöjen komissio julkisti eurooppalaisten sisämarkkinoiden toteutta­

mista käsittelevän Valkoisen Kirjan'1' kesäkuussa 1985. Valkoinen Kirja sisältää toimenpideohjelman, jonka mukaisesti EY:n sisämarkkinat toteutuisivat vuoden 1992 loppuun mennessä. Tavoitteeseen päästään toteuttamalla neljä vapautta eli poistamalla tavaroiden, palvelujen, työvoiman ja pääomien vapaan liikkumisen esteet.

Valkoisen kirjan julkistamisen jälkeen on kehitys EY:n sisällä ollut nopeaa ja määrätietoista. Efta-maat, jotka ulkopuolisista eniten ovat riippuvaisia EY-mark- kinoista, pyrkivät osallistumaan sisämarkkinoiden luomiseen myös omalta osaltaan. Samanaikaisesti on Itä-Euroopassa käynnistynyt nopea ja uskomaton kehitys.

Suomen virallista asemaa Euroopan yhteisöön nähden ei ole vielä ratkaistu, vaikka vuosi 1992 on jo hyvin lähellä. Virallisella asemalla ei kuitenkaan ole elinkeinoelämän kannalta juurikaan merkitystä, sillä sen on joka tapauksessa sopeuduttava. Vaikkei kaikkia kaupan esteitä ehkä täysin voidakaan poistaa, kauppa tulee olemaan helpompaa ja riippumattomampaa valtiollisista rajoista kuin ennen. Integraatiokehityksen symboli, vuosi 1992, ei ole kehitykselle rajapyykki, vaan prosessi kohti integraatiota jatkuu myös vuoden 1992 jälkeen.

Suomen teollisuuden, varsinkin rakennus- ja rakennusmateriaaliteollisuuden yhtenä kansallisena piirteenä on ollut toiminta hyvin suojatuilla kotimarkkinoilla.

Myös kateainemarkkinat ovat toistaiseksi olleet lähes täysin kotimaisten valmis­

tajien hallinnassa. Eurooppalainen integraatio on nyt murtamassa niitä tekijöitä, jotka ovat suojanneet kotimarkkinateollisuutta. Kilpailu kotimaisilla ja ulkomai­

silla markkinoilla tulee integraatiokehityksen mukana kovenemaan, mutta myös oikeudenmukaistumaan.

1.1 TYÖN TAUSTAA

Suomen bitumikatemarkkinoilla on 80-luvun lopulta alkaen tapahtunut

muutoksia. Suomenkin lainsäädäntöön vaikuttavat EY:n säädökset ovat muutta­

massa ja osin jo muuttaneetkin toimintaympäristöä. Suomen markkinoille on tullut muualta Euroopasta uudenlaisia bitumisia kateaineita, jotka ovat nopeasti kasvattaneet markkinaosuuksia. Kateaineiden kansallinen standardointi on lope­

tettu ja tilalle tulevat eurooppalaiset standardit ovat laatimisvaiheessa. Valmis­

tuessaan ne vaikuttavat nykyistä laajempien markkina-alueiden syntymiseen.

Yritysten toimintaympäristö on muuttumassa samanaikaisesti monella eri tasolla.

Monet muutostekijöistä johtuvat suoraan tai välillisesti Euroopan yhdentymisestä.

Valmistautuminen uuteen tilanteeseen edellyttäisi nykyisten markkinoiden ja suuna

/V White Paper... 1985

(12)

niihin kohdistuvien muutostekijöiden tuntemista. Euroopan markkinoista ja siellä piilevistä uhkista ja mahdollisuuksista tai ympäristössä tapahtuvista muutosteki­

jöistä ei kuitenkaan olla kovin hyvin selvillä.

1.2 ONGELMA JA SEN OSA-ALUEET

Euroopan yhdentymiskehityksen kaltaisesta ja kokoisesta, nopeasta ja ohjatusta muutosprosessista ei ole aikaisempaa kokemusta. Lisäksi tarkasteltava teollisuus- sektori toimii pääasiassa kansallisesti. Ylikansallisia yhtiöitä ei ole kuin muutama.

Nekin toimivat pääosin tytäryhtiöiden avulla kansallisilla markkinoilla. Kansal­

liset, kulttuuri- ja ilmastoperäiset kateainemarkkinat ja kattamistavat ovat rakentuneet eri maissa eri tavalla. Teollisuudenalaa on tutkittu vähän, eivätkä yritykset ole olleet kovin hyvin selvillä edes nykyisistä markkinatekijöistä.

Tutkimuksen pääasiallinen ongelma on epävarmuus integraatiokehityksen vaiku­

tuksista kateaineteollisuuteen. Lähtökohta on, että integraatiokehitys vaikuttaa myös suomalaisiin yrittäjiin. Välillisesti eurooppalainen kehitys on jo nyt muutta­

nut Suomen markkinoita.

13 TAVOITTEET

Tämän työn tavoitteena on selvittää kateaineteollisuuden nykytila, toimintaympä­

ristöön vaikuttavat muutostekijät ja selvitysten pohjalta arvioidaan, mitkä ovat suomalaisen bitumikateaineteollisuuden mahdollisuudet ja strategiavaihtoehdot yhdentyvässä Euroopassa.

Tutkimuksen valmistuessa on vuoteen 1992 vielä aikaa, eikä kehitys suinkaan pysähdy silloin. Eurooppa on tutkimusajankohtana suurten ja ennalta

tornien mullistusten vallassa, eikä pitkälle ulottuvia arvioita kannata vielä tehdä.

Tämän vuoksi kehitystä on seurattava edelleenkin ja oltava valmiita muuttamaan laadittuja perusstrategioita. Tämä tutkimus on pohja tälle jatkuvalle seurannalle.

Lisäksi se on pyrkii olemaan malli yrityksen muiden toimialojen vastaaville tutkimuksille.

arvaamat-

1.4 OLETUKSET

Koska yhdentymiskehityksessä ja Suomen asemassa on vielä paljon merkittäviä ja ratkaisemattomia ongelmia, kehityksestä joudutaan tekemään oletuksia. Tällöin

ei ratkaisuavaruus kasva liian isoksi. Tutkimuksessa oletetaan, että

- Euroopan Yhteisö saa valmiiksi oleellisin osin alkuperäisten tavoitteiden mu­

kaisen sisämarkkina-alueen

- Efta-maat saavat solmittua EY:n kanssa sopimuksen, joka takaa käytännössä tasaveroiset mahdollisuudet kaikille näiden maiden yrityksille sopimuksen koko alueella. Tavaroiden vapaa liikkuminen toteutuu koko EY- ja Efta-alueella

(13)

- Itä-Euroopan ja Neuvostoliiton talouskehitys jatkuu kohti markkinatalousjärjes­

telmiä

Oletusten toteutuminen on todennäköistä. Sisämarkkinoiden muodostuminen kaikkien osapuolten hyväksymä tavoite ja integraatio on jo nyt edennyt niin pitkälle, että muutoksia voidaan pitää peruuttamattomina. Itä-Euroopan kehitys sisältää paljon epävarmuutta, mutta on ilmeistä, ettei paluuta entiseen enää ole, vaan kehitys kohti markkinatalousjärjestelmiä tulee jatkumaan.

on

1.5 RAJAUKSET JA NÄKÖKULMAT

Tässä työssä ei selvitetä EY:n, Eftan, CEN:n tai minkään muunkaan integraatiota toteuttavan organisaation toimintaa tai historiaa enempää kuin aiheen kannalta on tarpeen. Nämä asiat on erittäin seikkaperäisesti jo kuvattu kirjallisuudessa/^

Kateaineista keskitytään bitumikermeihin. Muita materiaaleja tarkastellaan kilpailevien materiaalien näkökulmasta. Bitumikermien käytön luonteesta johtuen pääasiallisesti tarkasteltava markkinasegmentti on tasakatot.

Maantieteellisesti pääpaino on selvittää Euroopan integraatiokehityksen mah­

dolliset vaikutukset nimenomaan Suomen kateainemarkkinoilla. Koska Suomi ei voi irrottautua muusta maailmasta, tilanne, uhat ja mahdollisuudet myös muissa Pohjoismaissa ja Keski-Euroopassa selvitetään.

EY:n sisämarkkinoiden muodostamiseen liittyvistä muutostekijöistä käsitellään niiden laajuuden ja suuren lukumäärän johdosta vain ne, jotka selvimmin vaikut­

tavat kateaineteollisuuteen ja kateaineiden kauppaan. Neljästä vapaudesta pääpaino on siten tavaroiden vapaassa liikkumisessa.

Osana Euroopan yhdentymiskehitystä käsitellään myös SEV-maissa alkanutta muutosprosessia. Arviot kateaineteollisuuden kannalta voidaan kuitenkin tehdä vain hyvin yleisellä tasolla.

Tutkimuksen kohdeyritys on Lemminkäinen OY. Työn perusnäkökulma on siten tarkastelu Lemminkäinen OY:n kannalta. Strategioiden ja niihin liittyvien toimenpiteiden luottamuksellisuuden johdosta tässä työssä ei kuitenkaan esitetä kohdeyrityksen strategioita, vaan strategiavaihtoehtoja mietitään koko suomalai­

sen bitumikateaineteollisuuden kannalta. Bitumikateaineteollisuus Suomessa on niin kapea teollisuussektori, että minkä tahansa alan valmistavan yrityksen toimenpiteet näkyvät suoraan kansallisessa markkinarakenteessa. Bitumikatealan suomalaisissa tulosyksiköissä ja tuotteissa ei ole niin suuria eroja, etteivätkö tarkastelut soveltuisi pääosin kaikille. Lisäksi yhteistoiminta joko kotimaisten tai pohjoismaisten yritysten kanssa on eräs varteenotettavimmista toimintamuodoista Pohjoismaiden ulkopuolella.

Esim. Kaivumaa 1989 ja "Efta-EC -yhteistyö..." SFS-käsikirja 96, 1989.

(14)

1.6 TUTKIMUSMENETELMÄT JA LÄHESTYMISTAPA

Tutkimuksessa käytettyjä menetelmiä olivat kiijalliseen aineistoon perehtyminen, haastattelut ja markkinatutkimukset.

Tutkimusta lähestytään kolmelta äärialueelta: Euroopan yhdentymiskehitys, kate- aineteollisuus ja -markkinat sekä yritysstrategia. Nämä peruslähtökohdat muodos­

tavat tutkittavan alueen rajat.

Perustiedot yhdentymiskehityksestä saadaan EY:n asiakirjoista, tuoreesta ja laajasta alan kirjallisuudesta ja lehtiartikkeleista. Kateaineteollisuuden tekniset tiedot saadaan kohdeyrityksen sisäisistä asiakirjoista ja yrityksen asiantuntijoiden haastatteluista. Standardointitilanteen seuraamisessa käytetään eurooppalaisen standardisoimisjärjestön CEN:n ISIS-tietojärjestelmää SFS-standardiharavan avulla ja eurooppalaiseen standardoimistyöhön osallistuvien henkilöiden välittä­

mää materiaalia.

Tutkimuksen empiirisen osan muodostavat markkinatutkimusten laatiminen ja asiantuntijoiden haastattelut.

1.7 TUTKIMUKSEN RAKENNE

Michael E. Porterin esittämiä ajatuksia ympäristöanalyyseistä ja strategioiden laatimisesta voidaan soveltaa myös tähän tutkimukseen. Eurooppalainen yhdenty­

miskehitys ymmärretään tässä tutkimuksessa joukkona toimialaan vaikuttavia muutostekijöitä. Strategioiden laatimisen pohjaksi Porter esittelee neljä analyy­

siä/37

1 Toimiala-analyysi

Mitkä ovat kilpailumenestyksen avaintekijät ja alan tärkeät mahdolli­

suudet ja uhat ? 2 Kilpailija-analyysi

Mitkä ovat kilpailijoiden mahdollisuudet, rajoitukset ja tulevat toimenpi­

teet ?

3 Yhteiskunta-analyysi

Mitkä hallinnolliset, sosiaaliset ja poliittiset tekijät luovat mahdolli­

suuksia ja uhkatilanteita ?

4 Yrityksen analyysi: vahvuudet ja heikkoudet

Mitkä ovat yrityksen vahvuudet ja heikkoudet suhteessa nykyisiin ja tuleviin kilpailijoihin sekä ympäristön muutoksiin ?

Tutkimuksen rakenne perustuu näiden ympäristöä analysoivien tekniikoiden käyttöön. Ehdoton edellytys yhdentymiskehityksen vaikutusten arvioinneille toimialan ja tuotteen luonteen ja aseman kokonaisuudessa ymmärtäminen.

on

/3/ Poner 1980, s. XX

(15)

Tutkimuksen pääpaino on toimiala- ja yhteiskunta-analyyseissä. Kilpailija-ana­

lyysiä ei ole katsottu tarpeelliseksi erottaa erikseen toimiala-analyysistä, koska tärkeimmät muutostekijät tulevat toimialan ulkopuolelta. Yrityksen analyysi samoin jätetty vähemmälle huomiolle, koska strategioissa keskitytään koko suomalaiseen bitumikateteollisuuteen. Tärkeä analyysi on yhdentymiskehityksen keskeisten muutostekijöiden selvittäminen, mikä muodostaa tutkimuksen yhteis­

kunta-analyysin.

Tutkimuksen rakenne on siten seuraava:

on

JOHDANTO-OSA 1 Johdanto

2 Euroopan yhdentymiskehityksen raamit

- Johdatus Euroopan yhdentymiskehitykseen.

3 Eurooppalaista kauppaa rajoittavat tekijät

- Johdatus eurooppalaista kauppaa yleensä sekä kateaineiden kauppaa erityisesti rajoittaviin tekijöihin.

YMPÄRISTÖANALYYSI

Selvitetään nykyinen toimintaympäristö, sen syntymiseen vaikuttaneet tekijät ja ympäristössä piilevät mahdollisuudet ja uhat.

4 Kateaineet

- Selvitetään tuotteeseen ja toimialaan liittyvät perusteet 5 Kotimarkkinaympäristö - Suomen kateainemarkkinat 6 Kohdeyrityksen analyysi

7 Euroopan tasakattomarkkinat Toimintaympäristö

- Synteesi lukujen 4-7 havainnoista 8

KEHITYSTARKASTELU

Selvitetään ympäristöön kohdistuvat muutostekijät, arvioidaan niiden vaikutukset toimialaan ja pohditaan suositeltavia toimenpiteitä Vaikutusten arviointi ja mahdolliset toimenpiteet käsitellään välittömästi kunkin muutostekijän analyysin jälkeen.

9 Sisämarkkinoiden muutostekijät 10 Kausaaliset muutostekijät YHTEENVETO-OSA

11 Strategiavaihtoehdot

- Synteesinä ympäristöanalyysistä ja kehitystarkastelusta laaditaan koti­

maiselle bitumikateteollisuudelle strategiavaihtoehdot.

12 Yhteenveto

Tutkimus rakentuu osatavoitteiden mukaisista osista (vrt luku 1.3 Tavoitteet).

Rakennetta ja peruslähtökohtia sekä niiden suhdetta ympäristöön havainnollis­

tetaan kuvassa 1.1.

(16)

KAUSAALISET MUUTOSTEKIJÄT -tekniikka

- politiikka SISÄMARKKINAT

OI M INTAYM PÄR ISTO

STRATEGISET FESURSSIT

ASIAKKAAT YMPÄRISTÖ­

MUUTOKSET - kaupalliset - tekniset - juridiset -verotukselliset - sosiaaliset - taloudelliset - valtiolliset

VIRANOMAISET

5akelujerjestelmät urakoitsijat TUOTE

RAAKA-AINE- TOIMITTAJAT

KILPAIUJAT (YRnŸg) VAHVUUDET JA HEIKKOUDET - kaupalliset -teknologiset - rahoitus

- henki löstö/organiseätio

r f

TAVOITTEET ARVIOINTI

STRATEGIOIDEN LAATIMINEN - sopeutuminen

- hyötyminen TUTKIMUKSEN

TASO

?

TUTKIMUKSEN

JATKO- TOIMENPfTEET TARVITTAVIEN TAITOJE N TUNNISTAMINEN

- NYT

- 1990.1991.1992.1993....

Kuva 1.1 Tutkimuksen rakenne/4/

Maantieteellisinä toimintaympäristöinä ovat Suomi ja valitut kohdemaat muualta Euroopasta.

Toimintaympäristön sidosryhminä ovat yritys itse, kilpailijat, asiakkaat, raaka- ainetoimittajat sekä viranomaiset ja muut organisaatiot, joita ovat muiden muassa Suomen standardisoimisliitto SFS, toimialayhdistykset ja kansainväliset yhteis­

työelimet.

Tärkein sidosryhmiä yhdistävä tekijä on itse tuote. Tuotteella ymmärretään tässä tutkimuksessa karkeasti tarkastellen yleensä kateaine ja tarkennettuna bitumiker- mi.

Soveltaen lähteistä Rauvala... 1989, s. 68 ja Porter 1985, s. 458

(17)

Ympäristöön ja kaikkiin sidosryhmiin kohdistuvia päämuutostekijöitä Euroopan integraation aiheuttamat muutostekijät ja suunnittelemattoman, jatkuvan kehityksen mukanaan tuomat kausaaliset muutostekijät. Nämä kaksi päämuutostyyppiä vaikuttavat myös toisiinsa. Koska tutkimus tehdään reaalimaail­

masta, ei yhdentymiskehitystä voida tarkastella irrallisena muusta todellisuudesta.

Tärkeimmät kausaalisista muutoksista ovat Itä-Euroopan murros, tekninen kehitys ja kaikessa teollisuudessa ilman yhdentymiskehitystäkin lisääntyvä kansain­

välistyminen ja kansainvälinen työnjako. Kysymys on siis hyvin erilaisista ja erikokoisista muutoksista. Kateaineteollisuuden kannalta ne ovat vaikeasti arvioitavissa ja ilmeisesti vähämerkityksellisiä vielä keskipitkälläkin aikavälillä.

Esimerkkejä päämuutostekijöiden kerrannaisesta vaikutuksesta ovat muun muassa teknisen kehityksen vaikutus standardisointiin ja Saksojen keskinäisen suhteen vaikutus EY:n toimintaan.

ovat

Vaikka itse muutostekijät ovat helposti selvitettävissä, niiden rinnakkaista vaikutusta toimintaympäristössä on vaikea päätellä. Kokemusta vastaavasta integraatioprosessista ei ole olemassa. Aikataulu on myös vaikeasti pääteltävissä.

Toimintaympäristön viralliset säännöt saataneen hyväksyttyä symbolisen vuoden 1992 tienoilla, mutta on huomattavasti epävarmempaa päätellä, kuinka nopeasti ja missä määrin varsinainen markkinarakenne muuttuu. Muutoksen perusnäkö­

kohdat saadaan kuitenkin riittävällä varmuudella selville, jolloin perusstrategiat voidaan hahmotella.

(18)

2 EUROOPAN YHDENTYMISKEHITYKSEN RAAMIT 2.1 TALOUDELLISEN INTEGRAATION VAIHEET

Makrotasolla etenevää taloudellista integraatiota kuvaa hyvin Bela Balassan malli, jonka mukaisesti integraatiossa olisi erotettavissa/s/

- Vapaakauppa-alue - Tulliliitto

- Yhte ismarkkina-alue - Talousliitto

- Täydellinen talousintegraatio

Vapaakauppa-alueeseen kuuluvien maiden keskinäinen kauppa on tullitonta, mutta ulkopuolisiin maihin nähden kukin soveltaa omia tullejaan. Tavaroiden alkuperästä täytyy olla selvitys. Tulliliitossa sovelletaan yhtenäisiä tulleja myös ulkopuolisiin nähden, jolloin alkuperäselvityksiä ei tarvita, vaan tulliliiton alueella jo olevan tavaran liikkuminen on vapaata sen alkuperästä riippumatta. Yhteis­

markkinat edellyttävät sekä tulliliittoa että tuotannontekijöiden (työvoiman, pääoman ja palvelujen) vapaata liikkumista. Talousliitossa lisäksi kauppa- ja talouspolitiikka hoidetaan ylikansallisesti. Täydellisen talousintegraation toteudut­

tua kaikkia talouspolitiikan keskeisiä osia ohjataan ylikansallisesti.

EY pyrkii osin edellä määriteltyä täydellistä talousintegraatiota pidemmälle yhteisellä uiko- ja puolustuspolitiikalla.

Mikrotasolla tapahtuvalla integraatiolla tarkoitetaan yritysten välisiä ja sisäisiä yhdentymisiä, jotka voivat tapahtua myös kansainvälisellä tasolla. Eurooppalainen makrotason integraatio ja siihen valmistautuminen ovat lisänneet myös suomalais­

ten yritysten integroitumista, mikä näkyy selvimmin suurina yritysostoina ja yritys- fuusioina.

2.2 EUROOPAN YHTEISÖN INTEGRAATIOKEHITYKSEN TAUSTAA Periaatteelliset puitteet Euroopan Yhteisön sisämarkkinoille luotiin vuonna 1957 Rooman sopimuksessa. Tavoitteena oli silloin jatkaa pyrkimyksiä kohti Euroopan yhteisiä sisämarkkinoita. Jossain määrin näissä pyrkimyksissä olikin onnistuttu, mutta pääosin vielä 1980-luvulle tultaessakin oltiin alkuperäisestä tavoitteesta edelleenkin kaukana.

Vaikka yksinkertaiset kaupan esteet, kuten tullit sekä ulkomaankaupan määrälli­

set rajoitukset, on EY:ssä poistettu, eivät tavarat ja palvelut tilalle tulleiden muiden esteiden takia kuitenkaan pääse vapaasti liikkumaan. Uusista kaupan esteistä merkittävimpiä ja helpoimmin poistettavia ovat kaupan tekniset esteet.

/s/ Antola 1983, s. 14-15

(19)

Niitä ovat esimerkiksi poikkeavat standardit, tekniset määräykset ja laatuvaa­

timukset eri jäsenmaissa (vrt. luku 3 Eurooppalaista kauppaa rajoittavat tekijät).

Kaupan esteiden lisäksi EY:n integraatiota hidasti aikataulun puuttuminen ja raskas päätöksentekoprosessi.

Integraation edut ovat selvät. Suuri markkina-alue luo suuret mahdollisuudet.

Kansantaloudellinen kasvu pelkästään eri esteiden poistamisesta olisi vähintään 4 - 7 % bruttokansantuotteesta^. Merkittävä syy viimeaikaiseen integraatio­

kehitykseen on ollut myös huoli kilpailukyvyn säilymisestä etenkin Yhdysvaltoihin ja Japaniin verrattuna.

2.3 EUROOPAN YHTEISÖN TOIMENPITEET INTEGRAATION TOTEUTTAMISEKSI

Vuonna 1985 EY julkisti aikataulun sisältävän toimenpideohjelman eli Valkoisen Kirjan, jossa asetettiin tavoitteeksi todellisten EY:n sisämarkkinoiden luominen vuoden 1992 loppuun mennessä. Tavoitteena on neljän vapauden toteuttaminen eli pääoman, tavaroiden, työvoiman ja palvelujen esteetön liikkuminen EY:n alueella. Tavoitteet ovat siten samoja kuin alunperin Rooman sopimuksessakin.

Uutta oli, että Valkoinen Kirja oli selkeä toimenpideohjelma aikatauluineen.

Tavoitteet ilmaistiin siinä konkreettisella tasolla. Kehitys on Valkoisen Kirjan julkistamisen jälkeen ollut määrätietoista ja nopeaa.

Sisämarkkinoiden toteuttamisen pääasiallisina työvälineinä ovat direktiivit, joita kaiken kaikkiaan laaditaan 279 kappaletta. Direktiivit ovat lakitasoisia ohjeita.

Jäsenmaiden on muutettava oma lainsäädäntönsä direktiivin mukaiseksi määrä­

ajan kuluessa.

Tärkeimmät keinot sisämarkkinaohjelman toteuttamiseksi ovat Uusi lähestymista­

pa ja Yhtenäisyysasiakirja.

Uusi lähestymistapa

Aikaisemmin vanhat EY-direktiivit asettivat hyvin tarkkoja vaatimuksia tuotteiden ominaisuuksille. Tämän vuoksi direktiivien uusiminen tekniikan kehittyessä oli hankalaa.

Integraatiokehityksen nopeuttamiseksi hyväksyttiin EY:ssä vuonna 1985 tuotteita koskevien direktiivien laadinnassa uusi lähestymistapa (New Approach). Uudessa lähestymistavassa on neljä perusperiaatetta.

Cecchini 1988, s. xviu Lisäksi eräissä amerikkalaisissa arvioissa on esitelty, että kasvnnlisävs olisi jopa 12-13 %.

(20)

Lakisääteinen harmonisointi rajoittuu direktiiveihin sisältyvien olennaisten turvallisuusvaatimusten esittämiseen

1

2 Direktiivien vaatimusten täyttävien teknisten spesifikaatioiden laatiminen toteutetaan asianomaisen standardisointijärjestön toimesta (CENELEC sähkötuotteille, ETSI tietoliikennetuotteille ja CEN muille tuotteille, mukaan lukien kateaineet)

Tekniset spesifikaatiot eivät ole pakollisia, vaan ne säilyttävät vapaa­

ehtoisten standardien luonteen 3

Jos tuotteet on valmistettu harmonisoidun standardin mukaisesti, ne eivät voi olla ristiriidassa direktiivien kanssa eli viranomaisten on tunnustettava olennaiset turvallisuusvaatimukset täytetyiksi

Uuden lähestymistavan seurauksena tuotedirektiivien uusimisen tarve vähenee, sillä uuden lähestymistavan mukaan laaditut direktiivit sisältävät ainoastaan oleelliset ja yleiset turvallisuusvaatimukset (essential requirements), ja direktiivejä täydennetään vapaaehtoisin standardein. Direktiivin voimaanastumisen jälkeen valmistaja voi itse päättää, osoittaako hän tuotteen turvallisuuden standardien mukaisuudella vai jollakin muulla direktiivissä määritellyllä menetelmällä.

4

Uuden lähestymistavan mukaan standardisoinnilla tulee olemaan merkittävä osuus vapaiden tavaramarkkinoiden luomisessa. Suomalaisten kannalta mielen­

kiintoinen seikka on, että EY on antanut standardisoinnin täysin CEN:lle ja sen sisarjäijestöille, jotka ovat yleiseurooppalaisia järjestöjä eivätkä toimi EY:n alaisuudessa. Koska SFS on CEN:n täysivaltainen jäsen, on suomalaisillakin näin

vapaan mahdollisuus suoraan vaikuttaa integraatiokehitykseen tavaroiden

liikkumisen osalta.

Yhtenäisyysasiakirja

Päätöksenteon nopeuttamiseksi saatettiin vuonna 1987 voimaan yhtenäisyys- asiakirja^. Tämä asiakirja muuttaa ja täydentää joiltain osin Rooman sopimusta.

Tärkein muutos on siirtyminen määräenemmistöpäätöksiin monissa sellaisissa asioissa, joissa aiemmin vaadittiin konsensus. Näin ollen Valkoisen Kirjan ehdotuksista noin 160 voidaan hyväksyä määräenemmistöpäätöksellä.

m "Single European Act" 1987

(21)

2.4 EY-EFTA YHTEISTYÖ

EY- ja Efta-maiden välisessä kaupassa on vapaakauppasopimuksilla poistettu teollisuustuotteiden tulleja vuodesta 1974. Vuodesta 1984 on teollisuustuotteiden kauppa ollut kokonaan tullitonta.

Vuonna 1984 Luxemburgissa EY-ja Efta-maat sopivat yhteisistä tavoitteista, jotka olivat hyvin samantapaiset kuin myöhemmin EY:n Valkoisessa kirjassa. EY:n oman kehityksen nopeutuessa Efta-maiden sisällä on lisääntynyt huolestuneisuus Eftan mahdollisesta jäämisestä syrjään muun EY:n ulkopuolisen maailman kanssa. EY-alue on Efta-maiden suurin kauppakumppani ja vastaavasti Efta- alue EY:n suurin ulkopuolinen kauppa-alue.

EY:n ja Eftan yhteinen linja alkoi muotoutua vuoden 1989 aikana, jolloin todettiin mahdolliseksi käynnistää neuvottelut Euroopan talousalueen (EES, European Economic Space) muodostamisesta vastavuoroisuusperiaatteen pohjal­

ta. Neuvottelujen pohjaksi valitun kolmannen tien mukaisesti EY käy neuvotteluja pelkästään yhtenäisen Eftan eikä yksittäisten Efta-maiden kanssa. Yhteisen linjan löytymistä helpotti tuntuvasti EY:n päätös olla ottamatta uusia jäsenanomuksia vastaan ennen vuotta 1993, mikä esti Eftan merkityksen vähenemisen jäsenten siirtyessä EY:hyn. Esimerkiksi Itävalta jätti EY:lle jäsenanomuksen, jota ei otettu käsittelyyn, ja myös muissa jäsenmaissa on vakavasti keskusteltu liittymisestä.

EES olisi nimenomaan yhteinen talousalue, eli Efta-maat olisivat EY:n poliittisen toiminnan ulkopuolella.

Eftan tavoitteena on, että EES valmistuisi EY:n sisämarkkinoiden rinnalla vuoden 1992 loppuun mennessä. Käytännössä EES tulee pohjautumaan EY:n jo tekemiin päätöksiin.

EES-neuvottelujen ulkopuolella EY-ja Efta-maiden välillä on laajennettu vapaa­

kauppasopimuksia, joista viimeisin on vuodelta 1988 (tarkemmin luvussa 9.5 Fyysisten esteiden poistaminen).

Suomella on erillissopimukset Neuvostoliiton kanssa vuosilta 1947 ja 1960. Niiden mukaan sopimusosapuolet antavat toisilleen samat edut kuin muillekin kauppa­

kumppaneilleen. Lisäksi Suomen ja Itä-Euroopan maiden välisestä kaupasta poistettu tullit kahdenvälisillä KEVSOS-sopimuksilla. Suomi ei voisi olla yhtäai­

kaa EY:n kanssa tulliliitossa ja pitää yllä näitä SEV-maiden kanssa solmittuja sopimuksia. Ongelmia ei muodostuisi, jos EES olisi luonteeltaan vapaakauppa­

järjestely tai Neuvostoliitolla ja KEVSOS-mailla olisi vastaavat sopimus EES- alueen kanssa.

on

Näillä näkymin EES-alueesta kaavaillaan yhteismarkkina-aluetta, jossa ei kuitenkaan olisi tulliliittoa, vaan vapaakauppajärjestely.

(22)

2.5 INTEGRAATION VAIKUTUKSET YRITYSTASOLLA SUOMESSA Suuri osa EY:n määräyksistä tulee voimaan myös Suomen omassa lainsää­

dännössä lähes samansisältöisinä ja samassa aikataulussa kuin EY:ssä, vaikka virallisesti Suomi ei vielä olekaan liittymässä EY:hyn. Yritysten kannalta tärkeim­

mät EY:n määräykset ja direktiivit ovat muutamaa poikkeusta lukuunottamatta jo päätetty tai muutoin tiedossa. Pääosa niistä tulee voimaan ja alkaa vaikuttaa

markkinatilanteeseen 1992 loppuun mennessä.

Euroopan talousaluetta on jo käytännössä alettu toteuttaa eurooppalaisissa standardisoimisjärjestöissä, joissa teollisuusyritykset ovat itse mukana päättämässä toimintaedellytyksistään. Laaditut standardit tulevat voimaan kaikissa EY-ja Efta- maissa samanaikaisesti, useimmat viimeistään vuonna 1992. Suomalaisen teolli­

suuden tavaroiden vapaan liikkumisen kannalta ei siten ole juurikaan merkitystä sillä, miten integroituminen poliittisella tasolla tapahtuu tai kuinka paljon kansallista päätösvaltaa siirtyy ylikansallisille elimille.

Ympäristömuutokset tulevat koskemaan sekä ulkomailla toimivia ja ulkomaan­

kauppaa harjoittavia että pelkästään kotimarkkinoilla toimivia yrityksiä. Tämän vuoksi yritysten pitäisi selvittää integraation vaikutuksia, uhkia ja mahdollisuuksia omilla toimialoillaan.

2.6 ITÄ-EUROOPAN ASEMA

Itä-Euroopassa alkoi voimakas kehitys vuoden 1989 aikana. On ilmeistä, että myös Itä-Euroopan maat pyrkivät osallistumaan integraatioon. Vaikuttaakin siltä, ettei Eurooppaan muodostu vain 12 tai 18 valtion talousaluetta, vaan mahdol­

lisesti jopa 27 valtion (Turkki mukaan lukien) vapaakauppa-alue, jonka sisällä olisi eritasoisia integraatioliittoja.

Itä-Euroopan kehitys saattaa vahvistaa Eftan asemaa. Vaikka useimmat Itä- Euroopan maat asettanevat tavoitteeksi liittymisen EY:hyn, ei se infrastruk­

tuurisista eroista johtuen ole kovin nopeasti mahdollista. Sen sijaan liittymiseen Eftaan ei ole yhtä suuria esteitä. Tosin monelle maalle Efta olisi vain välivaihe liittymisessä EY:hyn. Sekä EY että Efta ovat kuitenkin sillä kannalla, ettei uusien jäsenten ottaminen ainakaan ennen vuotta 1993 ole mahdollista, koska sisämark­

kinoiden toteuttaminen on riittävän hankalaa ilman uusia jäseniäkin/,/. Itä- Euroopan maiden välisten suurten erojen johdosta maat ilmeisesti osallistuvat integraatioon asteittain ja kukin erikseen. Poikkeusasemassa on Itä-Saksa, jonka liittymistä EY:hyn osana yhdistynyttä Saksaa pidetään nykyään jo ilmeisenä.

Muista maista Unkarilla ja Puolalla on tällä hetkellä parhaimmat edellytykset jonkinasteiseen integroitumiseen.

/8/ Pesola, Marttinen. Kauppalehti 15.11.1989, s 4.

(23)

3 EUROOPPALAISTA KAUPPAA RAJOITTAVAT TEKIJÄT

Perinteinen kaupan este ja kotimarkkinatuotannon suoja ovat olleet tullimääräyk­

set ja -maksut. Niinpä pitkään käyttökelpoinen ja tasa-arvoinen jako kaupan esteissä on ollut jako tulleihin ja tullien ulkopuolisiin kaupan esteisiin (Non- Tariff Trade Barriers, NTB)^.

Euroopassa on tullien merkitys koko ajan vähentynyt ja tilalla on tullut monenlai­

sia muita esteitä. Nämä tullien ulkopuoliset kauppaa rajoittavat tekijät voidaan jakaa kolmeen luokkaan seuraavasti/ie/:

Fyysiset esteet

- Rajatarkastukset, tullimuodollisuudet ym. hidasteet ja hankaluudet - Määrärajoitukset, vienti- ja tuontikiellot

Tekniset esteet

- Tuotetekniset esteet eli kansalliset tuotestandardit ja tekniset määräykset - Vieraat liiketoimintaa koskevat lait

- Julkisten hankintojen kansallinen suojaus - Erilaiset mittajäijestelmät

Verotukselliset esteet

- Esimerkiksi arvonlisäverojen erot

Suomen ulkomaankaupassa on lisäksi erityisiä esteitä, esimerkiksi clearing- kaupan välillisesti aiheuttamat rajoitukset. Suomi on viimeinen Neuvostoliiton kanssa clearing-kauppaa harjoittava länsimaa/u/, joten ongelmaa ei EY:ssä tunneta.

3.1 KAUPAN ESTEIDEN VAIKUTUKSET YRITYSTEN TOIMINTAAN Kaupan esteiden merkitystä on tutkittu EY:n tutkimuksessa "COST OF NON- EUROPE". Taulukosta 3.1 voidaan todeta, että pahimpana ongelmana pidetään hallinnollisia määräyksiä ja kansallisia teknisiä normeja.

/9/ ”Tekniset määräykset ja standardit vientikaupan esteinä" 1982, s. 1

"White Paper...", 1985, s. 1-2 soveltaen

/u/ P. Holopainen "Suomalais-neuvostoliittolaiset..." 1989, s. 6 /10/

(24)

Cecchini 1988, s 5.

"ЕС-integraation vaikutukset..." LTT 1988, s. 29-30

"Suomalaisen teollisuuden tiedontarve...", 1989, s. 67

Cost of Non-Europe -tutkimuksen mukaan (Cecchini 1988, s. 63) 70 %:lla rakennustuotteista on vaikeuksia läpäistä ulkomaisia määräyksiä ja 60 % rakennustuotteista ei läpäise kuin oman maan tekniset määräykset. 85 % haastatelluista rakennusmateriaaliteollisuuden yrityk­

sistä nimesi Ranskan ja Länsi-Saksan namut kaikkein pahimmiksi esteiksi.

1 2 7/8 7

2 1

4 3

4/53 6 4

BE=Belgia DK=Tanska

IT=Italia LIHLuxemburg NL=Alankomaat

DE=Länsi-Saksa GR=Kreikka ES=Espanja

PT=Portugali GB=Iso-Britarmia EUR12=koko EY

FR=Ranska IRL=Irianti

Kyselyyn vastasi n. 11 000 eurooppalaista yritysjohtajaa, joilta kysyttiin:

"Kuinka tärkeänä pidätte sitä, että tämänlaatuiset esteet poistetaan ?"

1 on merkittävin ja 8 merkityksettömin sijaluku.

Taulukko 3.1 Liike-elämän arvio kaupan esteiden merkityksestä EY-maissa/u/.

Myös Suomessa on tehty vastaavia, joskin huomattavasti suppeampia tutkimuksia.

Liiketaloustieteellisen tutkimuslaitoksen tutkimuksen^ mukaan selvästi merkittä­

vimpinä suomalaisten yritysten ulkomaankaupan esteinä pidettiin normeja, standardeja, luokituksia, viranomaismääräyksiä ja tuotteiden hyväksymismenettely­

jä. Eniten näitä esteitä todettiin olevan Ranskassa ja Länsi-Saksassa. SFS:n tutkimuksen/14/mukaan teknisten esteiden poistaminen parantaisi yrityst

arvion mukaan lähes kaikkien yritysten kilpailukykyä.

en oman

3.2 KAUPAN ESTEET JA KATEAINETEOLLISUUS

Rakennusmateriaaliteollisuus on muita teollisuudenaloja selvemmin ollut koti­

markkinateollisuutta, niin Suomessa kuin muuallakin/15/. Tämä koskee myös kate- aineteollisuutta.

Myös kateaineteollisuuden kansainvälistä kauppaa eniten rajoittavat tekijät kuuluvat ryhmään kaupan tekniset esteet, bitumikateaineteollisuudessa todel­

lisena esteenä on koettu kansalliset standardit ja vastaavat tekniset normit, kuten paikalliset asennusohjeet. Näitä on käytetty myös suomalaista teollisuutta suojaamaan. Esimerkiksi Suomeen maahantuotavista bitumikatteista ainoastaan

1. Kansalliset standardit ja määräykset

2. Julkiset hankinnat 3. Hallinnolliset

rajoitukset

4. Fyysiset viivästykset ja kustannukset rajoilla 5. Erot arvonlisäverotuksessa 8 6. Rahtiliikenteen määräykset 5 7. Pääomamarkkinoiden

rajoitukset 8. Lait

2 6

1

3

4 7

Este Maat: BE DK DE GR ES FR IE IT LU NL PT GB EUR12

3£2ХЗ vOn*mco

03оv/iы

оcovnM->JIX)

ininГХ)

^

h*~oo«к»

corvi>t

oorumN-O' ГХ100roVi

O'Vi00ыro#4

<Mcoin>0N.

roN-1CM00vt45

смcomN-mvto

CMKiN-oom4)

(25)

ruotsalaisen Vanertak Visol AB:n kerineillä on voimassa olevien standardien mukainen SFS-tuotehyväksyntä.

Standardien ja muiden normien luonne

Kansalliset tekniset määräykset kuten rakentamismääräykset ovat lakitasoa ja pakollisia. Kateaineita koskevat tekniset määräykset ovat kuitenkin luonteeltaan yleensä niin yksinkertaisia, ettei niistä yksin ole kovin merkittäviksi teknisiksi esteiksi. Huomattavasti tehokkaampia teknisiä esteitä ovat kansalliset standardit ja muut tekniset ohjeet, varsinkin jos teknisissä määräyksissä määrätään ne pakolliseksi. Niiden muotoutuminen kaupan esteeksi perustuu siihen, että käytännössä aina paikallinen teollisuus laatii ne.

Standardit ja tekniset ohjeet ovat luonteeltaan vapaaehtoisia, eli niitä ei ole pakko noudattaa. Viranomaisviittaukset ja urakkaohjeet sidotaan kuitenkin usein näihin normeihin. Tuotevastuu- ja turvallisuuskysymyksissä standardit ovat eräs tärkeimmistä kriteereistä. Jos tuote ei täytä normeja, voi sen markkinointi laajemmassa mittakaavassa tulla vaikeaksi, varsinkin jos kilpailijoiden tuotteet täyttävät normit. Valmistusmaassa tehdyt mittaukset eivät kelpaa juuri missään muualla, koska mittaustavat ja mitattavat suureet vaihtelevat maittain. Yhdessä nämä seikat tekevät standardeista käytännössä pakollisia. Jos tuotetta halutaan markkinoida monissa maissa, täytyy se pahimmassa tapauksessa suunnitella ja valmistaa erikseen joka maan markkinoita varten.

Eurooppalaisen yhdentymiskehityksen mukana kaupan tekniset esteet vähenevät myös Suomen ja muun Euroopan välisessä kaupassa. Standardit ja normit ja niiden viranomaisviittaukset tulevat toki säilymään, mutta koska eri maissa on yhdenmukaiset normit ja standardit, eivät ne enää vääristä kauppaa.

Kateaineita koskevat määräykset Suomessa

Kateaineiden ominaisuuksia ja käyttöä määritellään Suomessa lakitasolla rakenta­

mismääräyskokoelmassa sekä ohjetasolla SFS-standardeilla, RIL-normeilla ja RT- korteilla. Käytännössä ainut kateaineelle lakitasolla asetettu vaatimus on, että sen tulee pitää vettä. Ohjetason normit määrittelee alan kotimainen teollisuus toimialajärjestöjen kautta. Kateaineiden tyyppihyväksynnän ehdot ja luokittelu määritellään SFS-standardeissa, jotka ovat teknisistä ohjeista merkittävimmät.

Urakointi- ja asennusohjeet määritellään RIL-normeissa ja RT-korteissa. Urak­

katarjoukset perustuvat normaalisti näihin ohjeisiin ja standardoituihin tuotteisiin.

Integraatiokehityksen mukana aloitetun eurooppalaisen standardisointikäytännön vaatimuksesta SFS on keskeyttänyt muun muassa kateaineiden kansallisen standardoinnin kokonaan. Suomen kateainemarkkinoiden rakenteen muuttuessa ovat standarditta jääneet betonikattotiilet, bitumiset kattolaatat ja bitumiset sekä muut yksikerroskatteet. Kun standardien kansallinen uusiminen ei ole enää ollut mahdollista, on teollisuus yrittänyt määritellä näitäkin tuotteita koskevia standar- dinomaisia ohjeita RIL-normeissa ja RT-korteissa.

(26)

4 KATEAINEET

4.1 VAIHTOEHTOISET KATEAINEET - kilpailevat materiaalit Vaihtoehtoisia kateaineita ovat:

- Bitumiset kateaineet - Bitumikermit

- Yksikerroskatteet - Monikerroskatteet - Bitumiset kattolaatat - Bitumiaaltolevyt

- Muoviset yksikerroskatteet - Teräsohutlevykatteet

- Saumattu, sileä peltikate

- Profiloidut peltikatteet eli muotokatteet - Kattotiilet

- Betonikattotiilet

- Kattotiilet poltetusta savesta - Kuitusementtikatteet

- Muut kateaineet

- Alumiini, kupari, lyijy, puupaanut, kivet, olki...

Tämä jaottelu soveltuu Suomen ja pienin poikkeuksin myös koko Euroopan markkinoille. Maakohtaisesti materiaalien merkitykset vaihtelevat. Etelä-euroop- palaisissa asuinrakennuksissa ei aina edes ole varsinaista vesikattoa.

4.1.1 BITUMIKERMIT

Tärkein bitumikateaine on bitumikermi, joka on perinteisestä kattohuovasta kehitetty kateaine. Bitumikermit voidaan jaotella sekä käyttötarkoituksen että materiaalin mukaan. Käyttötavan mukaan on erikseen monikerroskatteet ja yksikerroskatteet. Materiaalin mukaan jaoteltuina ovat puhalletusta bitumista ja modifioiduista bitumeista valmistetut katteet. Jaotteluilla onyhdentymiskehityksen kannalta merkitystä, sillä eri alueilla Euroopassa käytetään eri materiaaleja ja eri kattamistapoja, ja yhdentyvät normit mahdollistavat niiden kaupan Euroopassa aivan uudessa mittakaavassa.

4.1.1.1 BITUMIKERMITYYPIT Kattamistavan mukainen jaottelu

Perinteisesti tasakattojen katemateriaali on ollut monikerroskate eli bitumikermi, joka asennetaan vähintään kahtena kerroksena. Päällimmäisin kermi on pintaker- mi ja alemmat kermit ovat eristys- ja painekermejä. Alimmaisena mahdollisesti oleva painekermi on kiinnitetty pistemäisesti, jotta kattorakenteessa oleva kosteus pääsisi haihtumaan vaurioittamatta katetta. Monikerroskatteilla kattaminen on

(27)

niin Suomessa kuin muuallakin standardilla tarkkaan säädetty. Omakotitalojen harjakatoille on pelkkä pintakermi (kestokate) voitu levittää yhtenäkin kerrokse­

na, jolloin kattamistapaa on saumaustavasta riippuen kutsuttu kolmiorimakat- teeksi tai tiivissaumakatteeksi.

Uusi tuote suomalaisille markkinoille on ollut yhtenä kerroksena levitettävä bituminen yksikerroskate, josta suurin osa tuodaan Suomeen ulkomailta. Keski- Euroopassa vastaavia tuotteita on käytetty 60-luvulta alkaen. Vastauksena kilpai­

luun ovat myös suomalaiset valmistajat tuoneet markkinoille omat vastaavat tuotteensa.

Oli kate sitten yksi- tai monikerroskate, tarvitsee se jonkin suojan auringon ultravioletti- eli UV-säteilyä vastaan. Suoja saadaan käyttämällä pintakermissä esimerkiksi kiviainessirotetta tai peittämällä katto irrallisella kiviaineksella, jolloin puhutaan kivi- eli singelikatosta. Riittävän paksulla singelikerroksella paranne­

taan myös katteen paloturvallisuutta.

Asentamisen kannalta yksikerrosbitumikermeissä on merkittävää eroa siinä, kiinnitetäänkö kate pistemäisesti vai koko pinta-alaltaan sulalla bitumilla hitsaten.

Bitumisten yksikerroskatteiden massa on noin 4-6 kg/m2 riippuen lähinnä bitumi- määrästä ja UV-suojauksen materiaalista. Monikerroskatteena käytettävät kermit ovat yksittäin kevyempiä, mutta asennettuina yhdessä raskaampia.

Materiaalin mukainen jaottelu

Suurin osa Suomessa myytävistä bitumikatteista on edelleen tehty puhalletusta bitumista. Tulevaisuuden materiaalina pidetään modifioituja bitumeja, joissa bitumin ominaisuuksia on oleellisesti pystytty parantamaan. Karkeasti jaoteltuna on modifioituja bitumeja kahdenlaisia: ataktisella polypropyleenillä eli APPrllä ja styreeni-butadieeni-styreenillä eli SBS:llä modifioituja. Sekä APP- että SBS- modifioitujen bitumien murtovenymä on normaaleissa lämpötiloissa yli 30 %, kun se puhalletulle bitumilla on vain noin 2 %.

Modifioitujen bitumien erot

APP (ataktinen polypropeeni) on muovi, joka tekee bitumista plastomeerin.

Muodonmuutokset tapahtuvat murtumatta, mutta eivät palaudu. Alhaisissa lämpötiloissa materiaalin tekniset ominaisuudet heikkenevät. Yleisimmin APP- bitumi ei enää kestä venytystä noin -5° C lämpötilassa.

SBS (styreeni-butadieeni-styreeni) on synteettinen kumi, joka tekee bitumista elastomeerin, eli muodonmuutokset ovat joustavia ja palautuvat. Tekniset ominaisuudet ovat hyvät myös alhaisissa lämpötiloissa. Yleisimmin SBS-modifioi- tujen bitumien venymä on noin 30 % vielä -20° C lämpötilassa.

(28)

Parempien kylmäominaisuuksien johdosta SBS-bitumisia kermejä voidaan erikseen lämmittämättä asentaa alhaisemmassa lämpötilassa kuin APP-bitumisia.

APP-bitumilla on parempi lämmönsietokyky. Suomessakin kesäisin voi katteen lämpötila olla 80°C. Lämpötilan noustessa tätä korkeammalle muuttuu SBS- bitumi nopeammin juoksevaksi kuin APP-bitumi. Ylösnostoissa voi pehmentynyt bitumi ruveta valumaan.

Edellä mainituista syistä johtuen käytetään SBS-bitumia Pohjoismaissa ja APP- bitumia Etelä-Euroopan maissa. Keski-Euroopassa käytetään molempia, mutta yleensä maakohtaisesti toisella materiaalilla on selvä johtoasema. Suomessa valmistettu pelkästään SBS-modifioituja bitumikatteita. Sen sijaan Suomeen tuotu yksikermikate on ollut pääasiassa APP-bitumista.

APP-lisäaine on halvempaa kuin SBS, mutta sitä tarvitaan modifiointiin enem­

män. Merkittäviä kustannuseroja ei modifiointiraaka-aineiden käytössä siten ole.

APP oli alunperin muoviteollisuuden jäte, mutta nyt sitä varten on jo omia tuotantolaitoksia.

on

4.1.12 BITUMIKERMIEN RAAKA-AINEET

Bitumikermien raaka-aineet ovat bitumi, bitumin lisäaineet, tukikerrosmateriaali ja bitumin täyteaine eli "filien". Koska kermit valmistetaan yleensä rulliksi, tarvitaan bitumin pintaan tarttumisen estävä ainekerros, joka on esimerkiksi hiekkaa tai muovia. Ilman erillistä ulkoista singeli-suojausta käytettävissä pinta- kermeissä on lisäksi UV- ja sääsuojaus, joka yleisimmin on liuskekivisirote.

Raaka-aineista bitumi on strategisesti merkittävin.

Bitumi

Bitumi on raakaöljystä tislaamalla saatu seos öljyn kaikkein raskaimpia hiilivetyjä.

Eri öljyistä saadut bitumit ovat erilaisia, koska ainesosat ja niiden suhteet ovat erilaiset. Mitä kevyempi raakaöljy on, sen vähemmän se sisältää näitä raskaita ainesosia. Lisäainesten käyttö asettaa omat vaatimuksensa bitumeille. Näiden seikkojen vuoksi kattohuopabitumin tuotantoon kelpaavia öljylajeja saadaan vain tietyiltä öljykentiltä.

Puhallettua bitumia ei voida valmistaa muusta kuin raskaasta raakaöljystä. Neste, joka toimittaa kaiken Suomessa ja Ruotsissa kateaineissa käytettävän puhalletun bitumin, käyttää sen valmistukseen pelkästään arabialaista raskasta maaöljyä (Arabian Heavy). Myös Etelä-Amerikasta saadaan hyviä bitumierikoisöljyjä.

Pelkästään tislattua mutta ei puhallettua bitumia käytetään SBS-kumibitumin valmistukseen. Neuvostoliitosta saatava öljy on kevyempää raakaöljyä, josta tislattua bitumia ei voida käyttää puhalletun bitumin valmistukseen. Tämä bitumi soveltuu kuitenkin kumibitumiin/u/. Kumibitumin raaka-ainebitumi on siten

/i»/ Blomberg 21.11.1989

(29)

halvempaa kuin perinteisemmissä bitumikermeissä, koska se on vähemmän käsiteltyä.

Tukikerrosmateriaalit

Tukikerrosmateriaaleina käytetään kudosta (kuten juutti, raakahuopa, lasikuitu, tekokuitu tai metallikudos), metalliohkolevyä tai muovikalvoa. Suomessa tärkeim­

piä ja lähes pelkästään käytettyjä tukimateriaaleja ovat polyesteri- ja lasikuitu- huovat sekä lasikuitukankaat. Muualla Euroopassa käytetään vielä paljon myös orgaanista kuitua olevia tukikerroksia, jopa paperia ja pahvia.

Polyesteritukikerrosta kannattaa käyttää modifioitujen bitumien kanssa, koska niillä on toisiaan vastaavat jousto-ominaisuudet. Lasikuitu on polyesteriä vähem­

män joustava materiaali ja soveltuu käytettäväksi tukikerroksena puhalletun bitumin kanssa.

Tukikerrosmateriaaleista ainoastaan lasikuituhuopaa valmistetaan Suomessa.

Polyesterihuovat ja muut tukikerrosmateriaalit ostetaan ulkomailta. Suomeen tuotu tukikerroshuopia ainakin Tsekkoslovakiasta, Länsi-Saksasta, Benelux- maista. Ranskasta, Italiasta ja Japanista.

on

4.12 MUOVISET YKSIKERROSKATTEET

Ei-bitumiset yksikerroskatteet asennetaan tasakatoille. Materiaali on yleensä muovia tai synteettistä kumia. Koska synteettinen kumi määritellään myös muo- viksi/I7/, käytetään tässä tutkimuksessa pelkästään nimitystä muoviset kermikatteet kuvaamaan sekä muovisia että kumisia kermikatteita. PVC-muovi on toistaiseksi ylivoimaisesti suosituin. Aikaisemmin muovisten kateaineiden käyttöä on estänyt epävarma saumaus. Nykyisin käytetään pääasiassa kuumailmalla hitsausta, jolla katteesta saadaan materiaalisesti jatkuva myös sauman kohdalta.

4.1.3 HARJAKATTO MATERIAALIT Bitumiset kattolaatat

Bitumisten kattolaattojen raaka-aine on puhalletusta bitumista valmistettu, yleensä kiviainessiroteltu bitumikermi, joka leikataan laatoiksi. Kiviainessirotteen sijasta pinnoitteena on käytetty myös metallia kuten kuparilevyä.

Peltikatteet

Peltikatteet tehdään teräsohutlevystä, joka on joko pelkästään kuumasinkittyä tai lisäksi muovipinnoitettua tai kiviainespäällysteistä. Peltikatteita on sekä sileitä että profiloituja.

/17/

Leppävuori,... 1986, s. 261

(30)

Sileä peltikate on useimmiten pelkästään kuumasinkittyä teräsohutlevyä, jonka saumat konesaumataan katolle asennettaessa. Jos katetta ei ole sinkityksen lisäksi pinnoitettu, se yleensä maalataan.

Profiloidut pellit ovat aina jonkin verran itsekantavia eli profiloinnilla niille saatu lisää jäykkyyttä. Tavanomaisten kulmikkaiden ja aaltoprofiilien rinnalla suurta suosiota Suomessa ovat saavuttaneet ns. tiiliprofiloidut peltikatteet eli tiilijäljitelmät, jotka ovat sinkityksen lisäksi joko muovipinnoitettuja tai kiviainessi- roteltuja.

on

Kattotiilet

Betonikattotiilen raaka-aineet ovat sementti, hiekka, vesi, betonin väriaine ja pintamaali. Keraamiset eli savikattotiilet ovat poltettua savea. Savitiili voi olla pinnoittamaton tai lasitettu.

Muut kateaineet

Kuitusementtikatteet eli minerit-katteet ovat pinnoitettua sementtiaaltolevyä, jossa sementtiin on sekoitettu kuitua. Kuitu on yleensä asbestia, selluloosaa tai

Bitumiaaltolevyt ovat selluloosa- tai mineraalikuiduista sekä täyte-ja sideaineista puristettuja ja bitumilla kyllästettyjä aaltolevyjä.

muovia.

42 KATEAINEEN VALINNAN RIIPPUVUUS RAKENNETEKNISISTÄ SEIKOISTA

Kateaineen valintaan ja kattoratkaisun kustannuksiin vaikuttavat monet rakenne- tekmset seikat, joista tärkeimmät ovat alusrakenteen tiheys, kattorakenteen lujuus, aluskatteiden tarve ja kattokaltevuus. Näistä rakenneteknisistä seikoista selvimmin kateainemarkkinoiden segmentointiin vaikuttaa kattokaltevuus. Kattokaltevuuden ja sen rajoittaman kateainevalikoiman suhdetta kuvataan taulukossa 4.1.

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Tarkastelun perus- teella kaikkien maaryhmien (sisämarkkina-, EU28-, EA19-, EU15-, NMS- ja unio- nin ulkopuoliset sisämarkkinamaat) keskimääräiset todelliset viikkotyötunnit ovat

Tällä hetkellä selvitetään muun muassa sitä, miten maaperän hiilensidontakykyä voidaan parantaa esimerkiksi turvepel- loilla ja lannan käsittelyä kehittää niin, et- tä

Biokaasuteknologia : Raaka-aineet, prosessointi ja

Kun tutkitaan dokumentteja, joita kansalliset ja eurooppalaiset viranomaiset ja organisaatiot erityisesti Euroopan unionin sisällä ovat julkais- seet, ja vastaavasti

giikan. Ne tarkistavat sisäänpääsyvaatimuksia, ottavat osapäiväopiskelijoita ja alkavat kehitellä.. uusia yliopiston ulkopuolisia toimintamuotoja ja laajentaa jo olemassa

tyypeistä on olemassa ammatissa toimivia varten iltakoulut, jotka ovat kestoltaan vuoden lyhyemmät kuin vastaavat päiväkoulut.. Näiden lisäksi kaupallista

hinta (raaka-aineet, puolivalmisteet ja valmisteet) veron ketjuuntumisen.. Näin saataisiin yrityksen tarkistettu liikevaihto. Palkkameno sinänsä lakkaisi olemasta minkään

Artikkelissa osoitetaan, että öljyn hinnan ro- mahdus vähentää raaka-aineista riippuvaisissa maissa sekä raaka-aineyhtiöiden että muiden yritysten velkaantuneisuutta, kun

Koululaisten harteille ei voida sälyttää päätöksiä, joi- hin he eivät ole vielä kypsiä, sillä he eivät voi tehdä va- lintoja asioista, joita eivät tiedä.. Päättäminen

Kilpailuetuina meillä ovat vuosikymmenten osaaminen, vastuullisesti tuotetut raaka-aineet sekä riippumattomuus Kiinasta.. • Ainoatakaan tuuli- tai aurinkovoimalaa ei rakenneta

Samassa yhteydessä myös sekä valmisaihiopakkausten valmistajat että elintarvikkeiden tuotemerkkien omistajat (ns. brand owner) selvittävät raaka-ainetoimittajan toiminnan

Biokaasulla voidaan tuottaa jäähdytysenergiaa joko suoraan ab- sorptiolämpöpumppujärjestelmässä polttamalla (Kuva 7.19a) tai tuomal- la sinne lämpöä esimerkiksi

Metsätyökeskuksen alueella oli tilaisuus tutustua myös muual la kuin vuoristossa suoritettuun

Tradexo Tmi:n pääasiallisia dokumentteja ovat erilaiset sopimukset ja tositteet, kuten las- kut. Näiden lisäksi esimerkiksi työsopimukset ja erilaiset säännökset ja ohjeistukset

Toimitusketjut ovat yritysten muodostamia ketjuja, jotka muuttavat raaka-aineet osiksi tai komponenteiksi ja edelleen lopputuotteiksi kuluttaja- ja/tai

(Pioch et al.. Kuvan 6 prosessissa hartsinpoisto-osan sivuaineena saadaan lesitiiniä, joka on fosfatidien yksi tärkeimmistä ainesosista. Se sisältää fosfatidien lisäksi myös jon-

Kehitysportfolion näkökulmasta taloudelliset kriteerit ovat yrityksen kannalta kuitenkin välttämättömiä, koska niiden avulla varmistetaan se, että organisaation

4.3.1.2 kappaleen pohjalta on perusteltua todeta, että yrityksen ja palveluntarjoajan välistä suhdetta on luontevaa katsoa siitä käytännön näkökulmasta, että

Käy läpi kaikki raaka-ainevarastot ja niiden sijoittelu sekä sisään tuotavan että tuotantoon siirrettävän raaka-aineen näkökulmasta.. Tarkista

Tässä luvussa esitellään muiden kuin lignoselluloosan osien käyttöä polttoaineiden raaka- aineena: käydään tarkemmin läpi erilaisia rasvoja, jätteitä ja

Raaka-aineiden siirtelyn kannalta layout 2 (liite2) on järkevämpi ratkaisu, koska siinä on lyhemmät raaka-ainein siirtelymatkat maksimissa noin 15m. Si- joittamalla raaka-aineet

Saatu malli sovitetaan aineistoon ja valitun mallin avulla ennustetaan osakkeen tulevia arvoja.. Lisäksi osakkeelle määritellään Value at Risk -luku, joka kertoo

Tämän lisäksi tutkielmassa kartoitettiin, onko ruoanvalmistamisen kunkin osa-alueen (raaka-aineet ja elintarvikkeet, keittiöhygienia, ruoanvalmistus- ja kypsennysmenetelmät sekä