Kotitaide A 01/1904

?UQttEN TeOLLJ9UU5LS.11 DE fr

I)uonesisustusta ja taideteolli- suutta varten

I I I vuosikerta I * Fjetmihuu « 1904 Cukuisain tunnettujen ark- kitehtien ja taiteilijain toi- mittama b n a a v t s a Vastaava toimittaja

Vilho P e n t t i l ä ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^

T o i m i t u s p a i k k a : <Ul.idiiiuriiili.uu l. » Huki 10—2. » Puhelin 644. « P o s t i o s o i t e : Suo- men Teollisuuslehden K o t i t a i d e . » T i l a u s h i n t a 6 m a r k k a a . • Jlmestyy 8 numeroa vuo- dessa vähintäin 20 kuvaliitteen seuraamana. • joulunumero o n muita laajempi, s ta a H S

S I S Ä L L Y S :

(TEKSTIÄ), KÄYNTI SUUR -MERIJOELLA O O

«

K. S. K.

-

KUVAKUTOU- MUKSISTA (HAUTELISSE-KUTOUMUKSISTA) ETUP. LONTOON SOUTH KENS1NGTON MU- SEOSSA o o o J. K. - KÄYTÄNNÖLLISIÄ OHJEITA zgtata (KUVIA). (14 TEKSTIKUVAA JA 4 KOKOSIVUN LIITETTÄ) KATTO- JA SEINÄLAMPPUJA SUUR-MEKIJOELTA 000 ARRKIT.

TOIMISTO GESELLIUS, LINDGREN, SAARINEN - ARABIAN TEHTAAN LAUTASIA JA KO- RUESINEITÄ - EGYPTILÄISIÄ KUVAKUDONTAKANGASTUOLIA — KONTTORIKALUSTO GUTZEIT & KUMPP:ILLE KOTKASSA 000 ARKK1T. TOIMISTO K. LINDAHL & W. TIIOME 33 33 33 - RUOKASALIN KALUSTO S3 33 33

fottVf

.J r fl alonpoikaistaloa ulkoa ja sisältä"

o n v i e l ä j o k u m ä ä r ä s a a t a v a n a 1: 5 0 p:llä. p i i l l e t ä m ä n j u l k a i s u n l e v i t t ä j i l l e , j o t k a t i l a a v a t y h d e l l ä k e r t a a u s e m -

p i a k a p p a l e i t a , a n n e t a a n h u o m a t t a v a a l e n n u s , n i m , 10 k p l e e s t a 10 % 2 5 k p l e e s t a 2 0 % j a 5 0 k p l e e s t a 3 0 % ,

. i s ä v i h k O j o n k a h i n t a o n 1 m k , o n s a a t a v a n a s a - m o i l l a e h d o i l l a .

M o l e m m a t v i h k o t y h t ä a i k a a t i l a t t a i s s a a n n e t a a n s i t ä -

p a i t s i 10 % a l e n n u s . — — •

= Kilpailleet Arkkitehdit huomatkaa! =

kilpailuun osaaottaneet palkitsemattomat piirustukset ovat perittävänä Suomen Teollisuuslehden konttorista

arkipäivinä klo 10—2. = = = = =

Suomen Teollisuuslehden, Kotitaiteen ja Rakentajan

- tilaushinnat ovat v. 1904 seuraavat: -

S. T.-LEHTI Rakentaja-, Kotitaide-, Sähkö ja Voima- ja Seppo-osastoineen ja kaikilla

erikoiskuvaliitteillä varustettuna (joita on vähintäin 55 kpl.) >/i v- ' 6 mk.. */j v. 8 m k . S. T.-LEHTI kaikkine osastoineen (kuten edellinen) mutta vaan R a k e n -

tajan erikois-kuvaliitteiden kanssa (vähintäin 15 kpl.) . . . . 10 mk.

S. T.-LEHTI kaikk. osast. (kuten edell.) m u t t a vaan Kotitaiteen erik.-

kuvaliitteiden kanssa (vähintäin 20 kpl.) 10 „ S. T.-LEHTI kaikk. osast. (kuten edell.) m u t t a vaan Sähkö ja Voiman

erik.-kuvaliit. kanssa (vähintäin 10 kpl.) 9 „ S. T.-LEHTI kaikk. osast. (kuten edell.) m u t t a vaan Sepon erik.-kuva-

liitt. kanssa (vähintäin 10 kpl.) 9 „

S. T.-LEHTI kaikk. osast. (kuten edell.) ilman erikoiskuvaliitteitä '/i v. 7 mk., */a v. 3 m k . 50 p.

RAKENTAJA erikseen (noin 12 numeroa) erikoiskuvaliitteineen 8 „ KOTITAIDE erikseen (noin 8 numeroa) erikoiskuvaliitteineen 6 „

A S I A M I E H I Ä on Suomen Teollisuulehdellä ympäri maata ja uusia otetaan kiitol- lisuudella kun ilmoittautuvat toimitukselle. Asiamiespalkkioksi annetaan 20 % tilausalenuus.

!H

H l

4

111

III

•K III

75 ( 50.

1: 50).

Toimitukselta on myöa-saatavana — paitsi vanhoja vuosikertoja (joista pyydettäissä lähetetään luettelo) —

Modärna möbel, r u m i n r e d n i n g a r , villor m. m. . . ä m k . 2: — (alkuperäinen hinta 3: 50).

Kotitaiteen j o u l u n u m e r o 1902 a „ Talonpoikaistalo ulkoa ja sisältä ä „ S:oin s:oin Lisävihko . . . ä „

ja piakkaiu ilmestyvä

A l l m o g e a r k i t e k t u r e x t e r i ö r e r & i n t e r i ö r e r . . . . a „ 1: 50.

II KOTITAIDE I

KÄTTOLftnPPUJft.

S<I(IK-ttKKIJOKl.

KtillOtCtOtj k u p a r i s i n , pnlinccrnuit ttimmnnvuskiMksi; osnksi knsin o s a k s i koncoll.i tehdyt Mj. H. KostcnlUa Helsingissa.

Arkkitclitciiiriloiniislo (icsellios-UinIiircn-Sniiriiicn.

Kiilloteltu, m e s s i n g i s t ä ; kcisinlekon llj. 11. Knstenilln.

\^~0 t ( r

^A

\ t>(J I 10^1 - I

KÄYNTI SUUR-AERIJOELLA*).

Y

s t ä v ä l l i s t ä k u t s u a n o u d a t t a e n t e i m m e h e l - m i k u u n p u o l i v ä l i s s ä j o u k k o a r k k i t e h t i - k l u b i n j ä s e n i ä n ä p s ä n m a i k a n M e r i j o e l l e t e h t a i l i j a M a x N e u s c h e l l e r i n ä s k e n v a l m i s t u - n e e s e e n s u u r e m m o i s e e n h u v i l a a n . E t t ä jo- t a i n a i v a n e r i k o i s t a t u l i s i m m e n ä k e m ä ä n , s e n tilkasi jo s e s e i k k a , e t t ä r a k e n n u k s e n a r k k i - t e h t e i n ä o v a t o l l e e t h e r r a t G e s e l l i u s , L i n d - g r e n ja S a a r i n e n , joiden j o h d o l l a ei a i n o a s - t a a n i t s e r a k e n n u s , v a a n m y ö s k i n k o k o s i s u s - t u s p i e n i m p ä ä n d e t a l j i i n s a a k k a o n t e h t y .

*) Kotitaiteessa VIII viime vuonna julkaisimme jo muutamia kuvia Suur-Merijoelle tulevista huoneka- luista, sohvatyynyistä, ryi .yistä, gobeliineista y. m., mitkä esineet olivat viime syksynä näytteillä ylioppi- lastalolla. Silloin mainitsimme erehdyksestä että ku- vattu rouvanhuoneen kalusto oli Bomanin tehtaasta Turusta. Se on kuitenkin tehty Kreivi Sparren t e h - taissa Porvoossa.

On j o t k u t l a u s u n e e t s e n m i e l i p i t e e n , e t t ä t ä m m ö i n e n y h t e n ä i s e s t i i k ä ä n k u i n v a l a m a l l a t e h t y k o t i e i v a s t a a k o d i n o i k e a t a l u o n n e t t a . K o d i n p i t ä i s i v ä h i t e l l e n k a s v a a ja t ä y d e l l i s e n - t y ä ja t ä m ä o m i s t a j a n i t s e n s ä k ä d e s t ä . J o - k a i s e e n h u o n e k a l u u n , m a t t o o n , p ö y t ä l i i n a a n k i i n n i t t y i s i j o k u e r i k o i n e n t u n n e l m a , j o k u r a - k a s m u i s t o . S e m m o i n e n k o t i e i u s e i m m i s s a t a p a u k s i s s a t u l i s i m i k ä ä n t y y l i n ä y t e , m u t t a s e olisi o m i s t a j a n s a l u o n t e e n o m a i n e n k u v a j a s i i s t o d e l l i n e n k o t i . K u k a ei o l e k i n i h a i l l e n

Samassa numerossa kuvatun gobelinin sanoimme niinikään epähuomiossa Gesellius, Lindgren, Saarisen luomaksi, vaikka se on Väinö Blomstedtin tekoa.

'Tulevassa Rakentajan numerossa saanemme tilai- suuden liittää tähän selontekoon Suur-Merijoen huvi-

lasta joukon sekä sisus- että ulkopuolisia kuvia.

Toimit us.

KOTITAIDE I i

katsellut ruotsalaisen taiteilijan Carl Larssonin kuvia hiinen ko- distaan. Siinä esim. näemme jonkun isillä perityn huoneka- lun mitä hauskimmasti sointu- van uudemman virkaveljensä kanssa. Mutta tuohon on vaa- dittu taiteilijan kättä, joka vä- rejä apunaan käyttäen eri ai- nekset voi yhdeksi kokonaisuu- deksi luoda.

Vaan on ihmisiä, jotka ei- vät itse ole taiteilijoita, mutta rakastavat kumminkin taidetta

ja haluavat saada kotinsakin

taiteellisesti sisustetuksi. Sein moinen henkilö on tuntenut eri- tyistä mieltymystä jonkun mää- rätyn taiteilijan tuotteisiin ja pyytää tätä sisustamaan kotinsa.

Ja miksei tässäkin tapauksessa

voisi omistaja saada hänelle itselleenkin ko- dikkaalle tuntuvan kodin. Onhan siinä kaikki tehty erityisesti häntä varten. Kaikki on kät- ten työtä, semmoista kuin on vaan hänen ko- dissaan, eikä missään muualla mailmassa. —

Arkkitehtuuritoimisto Gesclluis-Liml<|ren-S<inrinen.

KÄTTOLftKPPO.

SOURI-nERIJOKI,

Sinisteityä raataa; valmistetta K. Lindrothilla lielsimjissn.

seinineen, tumman viheriä kuusimetsä tausta- naan. Rakennusta vallitsee pjÖreä, mahtava torni, eteen pistää pieni kaltainen siipi, jonka alakerran läpi porttiholvi johtaa itse pihaan.

Kahdelta puolen rakennuksen ympäröimänä, rajoittaa tämän molempia muita sivuja kor- fcea kiviaita, jonka kulmauksessa pyöreä lui- Matka huvilalle kävi vimaja yksinänsä sijaitsee, ylhäältä avonai-

KATTQLanPPtt S(KIK-.s\KKIJOKl.

Arkkitehtuuritoimisto - - - - (icsellins-IJntltjrai-Snnrincn.

Ilimmenncttv, hopeoidusta messin-

flis,S:k5sinÄ^^Kas,cni"ⁿ seksi rapattuine sileine

\Yiipurin kautta, josta paikallisjunalla peräy- dyttiin Ykspään pysä- kille. Parin, kolmen ki- lometrin hevosmatka täältä kaunista metsä- tietä virkisti mielet juna- matkan jälkeen. Jo avau- tuu paikka eteemme laa- joine karjakartanoineen.

Vanha, suora puistotie muistuttaa jostain enti- sestä renessanssikarta- nosta, joka arvokkaana

joskus on tuolla perällä lisesti ole mui- seisonut. Uusi pääni- ta ornament- kennus on vaatimatto-

masti piiloutunut mäen rinteelle vieressä ole- vaan kuusimetsään. Tie metsässä johtaa pienessä kaarroksessa, niin että vasta aivan lähellä näem- me rakennuksen. Kau- niissa perspektiivissä esiintyy se siinä edes- s ä m m e punaisine tiili- kattoineen ja valkoi-

sena puupylväiden kannattamalla karlionmuo- toisella olkikatolla.

Rakennuksen sisäänkäytävä on vuolukivi- porttaalin ym-

päröimä, ovi- sommitustam- mesta kiiltä- villä kupari- pinnoilla kir- jailtuna. Lu- kuunottamat- ta porttaalia ei rakennuk- sessa ui kopuo-

taalisia koris- teita kuin vas- tapuoleisella seinällä ylem- pänä oleva ly- hempi vuolu- kivipäärme;

lintuja, jotka tulisella kii- reellä toinen toisensa pe- rästä rientä- vät jollekin

KYNTTII-ÄTKLINE.

SUdK-NEKUOKl.

Arkkitehtuuritoimisto - - - - Gesellius-Lindiiren-Saarinen.

Kup rincn, tehty Ci. W. Sohlbcrgilla Helsingissä.

2 KOTITAIDE I

saaliille. Toisella pihanpuoleisella seinällä on eräs loggia, vaan siitä puuttuvat maalaukset vielä. Pihasta muistutti joku, että se on liian pieni, mutta asianomaisten kesken lieneekin ollut jo puhetta sen laajentamisesta. Kun piha sitte saa tarpeelliset istutuksensa, on varmasti tämä paikka yksi niitä, joissa va- paina kesähetkinä elämä rieskalle ja huna- jalle tuoksuaa.

Jos r a k e n n u s ulkopuolelta on yksinker- tainen ja vakava kuin kuusimetsä sen ympä- rillä, niin on sisusta sitä enemmän hämmäs- tyttävä jokaista sekä muotojensa että väriensä tavattomalla rikkaudella.

S i s ä ä n k ä y d e s s ä m m e . tulemme ensin ma- talanpuoleiseen, pieneen eteiseen. Sen keski- osan kattaa vuolukiviruoteilla varustettu ris- tiholvi, jonka

välipinnat ovat alsecco-maa- lauksilla peite- tyt. Edessäm- me oleva ovi avautuu raken- nuksen päähuo- neeseen, halliin:

kymmenisen metriä molem- piin suuntiin ja yhdellä' ainoal- la, korkealla ristiholvilla pei- tetty. Valo tu- lee pääasiassa vastaisella sei- nällä olevasta suuresta huip-

pukaan-ikku- nasta. Halli on

vaaleaan, lähes valkoiseen väriin maalattu, ai- noastaan holviruoteet ja ikkunan syvät sivupin- nat ovat vihreillä kalkkimaalauksilla väritetyt.

Holvin laesta riippuu alas juhlallisen mahtava kynttiläkruunu. Alempana on halli seinäkaa- peilla ja paneelilla reunustettu, siellä, täällä joku reippaasti tehty puuveistos Nämä niin- kuin nuo sirot huonekalutkin, jotka ovat kol- meen hauskaan ryhmään sovitetut ovat tam- mesta, ohkosella sinervällä betsatut. Nur- kassa on suuri, kansanomainen lakka rautai- sella kulmatangolla v a r u s t e t t u ; suorapiirtei- nen rapattu kupu peittyy kuusenhavu-orna- mentleihin. Tuossa keskellä lattiaa seistes- säni ja huoneen komeutta ihaillessani alkaa se laajeta silmäini edessä. Avonaisen kaaren kautta näen pitkässä, miellyttävässä perspek- tiivissä, ensin pianohuoneen, joka väreilee vienossa puolihämyssä, sen takana iloisen,

KYHTTUA-SEJNAiaLPlA.

SUUR-NKKIJOKl.

Kopnrisln, tehty Hj. II.

keltaisessa keikkuvan gallerian ja kaiken tä- män taustana viheriään väritetyn biljaardi- huoneen. Pienemmän k a a r e n k a u t t a pilkis- tää esiin valoisa buduari, naisellisen vienosti käsitelty äärimmäisyyteen saakka siroine huo- nekaluineen. Pyöreä ulkonemus, josta huone saa valonsa, on täysivalkoisena käsitelty, val- koisine kuultavine sihtikangas uutimineen suo- rasti riippuen ikkunain edessä — k e r r a s s a a n erinomainen sovitus. Buduarista näemme avoi- men kaaren kautta pianohuoneen seinällä V.

Blomstedtin väliaikaisen freskon, joka on ai- komus muuttaa mosaikkimaalaukseksi. Gal- lerialta herättävät huomiota ikkunapilareihin kiinnitetyt messinkiset kynttilänkannattajat, taustana suorakaiteen muotoinen kiiltävä levy, jonka yläosan keskelle on sovitettu pieni, pa-

kottamalla teh- ty ornamentti, jokaisessa kan- nattajassa eri- lainen. Nuo or- namentit, ovat kuten muutkin pakotustyöt E.

Ehrströmin kä- destä lähteneet ja osoittavat ylen hienoa,kär-

sivällisyyttä kysyvää työtä.

liiljaardihuone on kokonaan hongalla panee- lattu, katto tai- tettu ja kurki-.

ftHcWteMm.riWin.isto-. h i r r e l l ä v a r u s -

tii'scllins-l.indc|ii'n-S.i.-inncn. t e l t U . 1 . v l i y t Sei- Kastcniiia Helsingissä. . , . „ „ " .

nilla muodostu- vat kolmikulmat ovat kuvaompeluksilla va- rustetut. Monta kertaa on neula naisen kä- tösissä saanut pyörähtää ennenkuin ovat nä- mäkin taideteokset syntyneet. Ne vaikuttivat merkillisen hauskasti. Toinen kuvaa ensim- mäistä biljaardipeliä, Adam ja Eva omenia heitellen toisilleen. Keskellä on omenapuu ja siinä suurpäinen k ä ä r m e eri tahoille mul- koillen molempia katsellen ilosta kiiltävillä silmillään.

Hallin toinen puoli avautuu niinikään kahteen kaareen. Toisessa nousee sivuttain ylös p o r r a s tammisella ristikkokaiteella. Pari askelta ylös noustua on edessä pari ovea, joista toinen johtaa avonaiselle, suurelle verannalle, toinen vanhemman pojan huoneeseen. Ne ovat tammesta, täydellisesti sileät, kunkin yläosaan sovitettu pitkulainen, neliskulmainen pakotettu kuparityö.

KOTITAIDE i 3

Portaan viereisellä seinällä on G. Eng- bergin erittäin miellyttävä fresko. Se on hiukan varjosassa paikassa, joka vielä lisää maalauksen hyvää vaikutusta. F r e s k o kuvaa t a r u a neljästä p u u s t a : pihlaja, koivu, leppä ja petäjä, jotka samasta rungosta kasvavat yh- deksi kokonaisuudeksi, ja ylinnä latvassa kuk- kuu kultainen käki. Puun ja maan viheriöivä kukoistus sointuvat erinomaisesti järvimaise- man sinervää vastaan.

Halliin kuuluu vielä e r ä s kodikas nurkka, neliskulmainen ulkonemus sisäänkäytä-väsei- nän puolella. Lämmin punainen on tässä päävärinä. Lattialla suuri ryijy punaisella pohjalla, harmailla voimakkailla ornamen- teilla, pöydällä punainen

pöytäliina. Punaisella päällystetyt seinäsohvat viekotlelevat vastusta- mattomasti luokseen.

Ulokkeen loisella sivulla on pienehkö uuni, yläosa leveän kukkaspäärmeen reunustama rapatulle pinnalle. Päärme jatkuu samallaisena ympäri ko- ko ulokkeen. Uunin ku- peesen on kiinnitetty kauniisti taottuja kupari-

kynttilänkannattajia.

Kaiken tämän yli le- viää lempeä kellertävä valaistus kahdesta pie- nestä lasimaalauksilla v a r u s t e t u s t a ikkunasta.

On siinä jotain keskiai- kaista tuossa sovitel- massa, niinkuin monessa muussakin kohdassa ra- kennusta. Vertauksen vuoksi sopisi mainita Turun tuomiokirkko.

Siinäkin on itse päähuone harmaine seini- neen ilman maalauksia, ainoastaan kirkosta ulkonevat kuorit peittyvät täyteläisiin värei- hin, joiden yli lasimaalauksilla peitetyt ikku- nat valavat lämmittävää valoansa.

Vielä on kirjastohuone katsomatta. Sinne avautuu ovi hallista takan vieressä. .Miten kaikki siinä on viihdyttävän kodikasta ja rau- hallista! Huone sijaitsee tornissa, puolipyö- reä muodoltaan! Toiseen suuntaan on uloke, johon valkoinen, tuskin seinästä ulkoneva uuni on sijoitettu. Sen yläosassa n a k s u t t a a taiteel- lisesti tehty kello pakotettuine hopealöineen.

Uunin kummallakin sivulla on mukavat lepo- sohvat, joiden kulmatolppien yläosiin on sovi- tettu ornamenteiksi kauniit hopeapakotukset.

KarrouuiPPtt sutiR-nERUOKr.

KupnriiKMi, icluy <i. W.

Uunin yläpuolella näemme hehkuvassa ilta- ruskossa palavan suomalaisen maiseman.

Huoneessa on kaksi ikkunaa, joista toinen kaareutuu pieneksi ulokkeeksi. Läpi sinipu- nervicn kuultavien silkkiuutimien, jotka suo- rina riippuvat ikkunain edessä, leviää miel- lyttävä valo huoneeseen. Seinät ovat ympä- röidyt verhoilla peitetyillä kirjahyllyillä. Huo- nekalut ovat koivusta polccratut sinisen vih- reään murrettiin väriin, kaikki hienoa, siroa työtä: kirjoituspöytä hopeaheloineen, ulokkeen pyöreä pöytä kauniilla intarsiallaan, ebenholt- sista ja sinkistä. Kirjoituspöydän yli lepää lamppu valkoisesta metallista hohtavana, rik- kaasti koristettuna, kupu silkillä päällystetty.

Kuvusta riippuu alas taajasti toinen toisensa vieressä, pitkiä kimalte- levia lasipäärlyjä. Täl- laisia lamppuja on lä- hes joka huoneessa, ja osoittavat ne sekä muo- tojensa että työtapojen erilaisuuden kautta mitä ihmeellisintä vaihtele- vaisuutta.

Alakerrassa on vielä molempien poikain huo- neet vierekkäin, haus- kasti s i s u s t e t u t ; servee- raushuone, suuri keittiö, moniaita palvelijain huo- neita ja palvelijain ruo- kahuone.

Hallista johtavat por- taat y l ä k e r t a a n , tulemme parvelle. Siinä on vihe- riään väriin maalattu osasto, joka suuren au- kon kautta avautuu hal- liin. Paikka on aijottu sanomien ja aikakauskir- jojen lukemiseen. Pitkiin seinäsohvan edessä on suuri pöytä, vieressä moniaita tuolia, kaikki tammesta punasella kankaalla päällystetyt.

Rakennuksen kulmassa on makuuhuone, aistikkaasti ja rikkaasti sisustettu, erityinen osasto muodostettu sänkyjä varten. Vieressä on lasten iloinen huone, valkoisine pienine huonekaluineen. Kri osastoon erottaa sängyt kaksi vahvaa pilaria, joiden yläosan ympäröi leikattu ja väritetty p ä ä r m e , lapsia iloisessa tanssissa. Uunissa on niinikään lystikkäät, lapsia erittäinkin huvittavat naiivit ornamentit.

Kun y l ä k e r r a s s a on vielä kotiopettajat- taren huone, muutamia vierashuoneita, vihreä, sininen, punainen ja keltainen huone, läpi- käyty, päättyy meidän kiertokulkumme. Me

Jatk. sivulla 6.

KOTITAIDE I

:\rkkitL'lH(iui'(toiniisio Gcsclli(is-I.ind(|rcn-Soorincn.

Sohll>er()illn Hclsingissfi.

f itRUTÄSlÄ.

Ul.PJKKOJKN LEHDISTÄ JA ROKISTA naODOS- TETTÖ KUKKR-ASTIft,

ARABIAN TEHTAAN LAUTASIA JA KO- RUESINEITÄ.

KOTITAIDE I

KOKISTF.-r\aUOJfl.

5

palaamme jälleen halliin jossakin sen haus- kassa nurkassa levätäksemme ja kootaksemme saamiamme rikkaita vaikutuksia.

*

On jo ennen siellä ja täällä pääkaupun- gissa nähty ylenevän taloja näiden arkkiteh- tien kädestä, on ihmetelty muotojensa uutuutta ja värimailmaa. Väkisinkin on heidän ma- kunsa ja käsityskantansa muihinkin imeyty- nyt. Viitoittaneet ovat uuden, elinvoimaa

S

outh Kensington-museon tekstiili-(kutoma)- osasto on alallaan täydellisin)piä ja arvok- kaimpia koko Euroopassa. Se sisältää Eu- roopan kutomistaidetta keskiajan alkuajoilta meidän päiviimme saakka, ja on se ehtymä- tön a a r r e h u o n e kaikissa taidekudonnan, ko- ruompelun ja pitsivirkkauksen haaroissa. Sitä- paitsi on täällä 300 numeroa sisältävä ko- koelma vanhoja, meidän ajanlaskumme alku- vuosisadoilta olevia koptilaisia kutoumuksia, kiinalaisia ja indoeurooppalaisia koruompeluk- sia, persialaisia mattoja y . m . Koptilaiset koko- elmat ovat Ylä-Egyptissä sijaitsevassa Akhmi- missa (Panopolisissa) tehtyjä hautalöytöjä ja si- sältävät ne pääasiallisesti „haute-lisse"-(kuva- kudonta)-tapaan**) tehtyjä kutoumuksia, mutta myös omituisia nypläyksiä, ompeluksia ja villalla ja silkillä tehtyjä läyieompeluksia „va- riksen tarhoja" sekä painetuita kankaita.

Erityinen viehätyksensä on näillä esineillä,

••) Kirjoitus on lyhentäen otettu Ruotsin käsityö- yhdistyksen tiedonannoissa v. 1895 olleesta 1. llolckin kirjoittamasta matkakertomuksesta.

**) Vrt. vuoden 1902 joulunumerossamme ollulta neiti Snellmanin tätä asiata käsittelevää kirjoitusta.

6

uhkuvan suunnan rakennustaiteellemme, ja äsken n ä k e m ä m m e koti on täysin kypsynyt, kaunis hedelmä siinä. Kaikki taidelajit ovat tässä rakennuksessa rinnan toinen toistaan tukeneet. Taidemaalarit ovat siinä iloiten si- vellintään pyöritelleet, kuviaan kuvanveistäjä muovaillut, hikipäissä seppä vasarallaan kal- kutellut ja naikkoset neulaansa heilutelleet, ja varmat johtajat ovat siitä kokonaisuuden luo- neet, lommoista meillä ei vielä ole nähty.

K. S. K.

sen s u u r e n merkityksen kautta, mikä niillä on „haute-lisse" tekotavan ijän määräämisessä.

Kaiken todennäköisyyden perustuksella ar- veltiin, että kuva-kudonnan juuret ulottuivat harmaaseen muinaisuuteen ; mitään v a r m u u t t a ei tälle arvelulle vieläkään ole saatu, vaikka koptisten hautalöytöjen kautta on paljon laa- jemmin alettu y m m ä r t ä ä asian kronoloogista puolta.

Beni-Hassanin hautakammion kuvista, jotka ovat maalatut 3,000 vuotta ennen mei- dän ajanlaskuamme, tiedettiin egyptiläisten käyttäneen kangastuolia (kuva 1), missä loimet olivat pystysuorassa asennossa ja keppejä loi- mien jakajina sekä n. k. k a m p a kudelankojen alaspainamiseksi, siis kaikki kuvakudonnassa ominaiset osat, ja e r ä ä s s ä vaasissa tavatusta maalauksesta, joka löydettiin Chinsin luota ja on alkuisin vuodella 400 e. Kr. oli saatu selvä kuva Penelopen kuuluisasta kutomis- tuolista, minkä rakenne suuresti m u i s t u t t a a niitä, joita meillä vielä tänäpäivänä käytetään.

(Kuva 2). Seuraavilta ajanjaksoilta on roo- malaisilla kirjailijoilla kuvauksia, erään ku- dontalajin tekotavasta kuin siinä käytetyistä

KOTITAIDE I

KONTTORISOHVA JA TUOI.I. Arkkitehtuuritoimisto - -

OUTZEITA K:ILLE KOTKASSA. K. Lindahl & W. Thomi1.

KOVAKOTOOMCJKSISTR (HAUTELISSE-KUTOGntlKSISTA)

ETÖP. LONTOON SOUTH KENSINGTON ttUSEOSSiV).

Kuva i. Vanha egyptiläinen kuoaktidonta kangastuoli.

aiheista, joka näytti vastaavan kuvakudontaa, mutta kun ei ollut olemassa mitäiin näky- väistä näytettä tästä ikivanhasta valmisteesta ja kun monen antiikin kertomuksen kirjail- luista kutoumuksista voidaan selittää tarkoit- tavan ommeltuja kirjailuja, voitiin vain ar- vaamalla puhua kuvakudonta tekniikasta en- nen meidän ajanlaskumme ensimäisiä vuosi- satoja. Aina viime vuosikymmeniin saakka pidettiin erästä, luultavasti 12-vuosidaUa ole- vaa, ennen S:t Gereon'ille Kölnissä kuuluvaa mattoa, mistä osia on Lyon'issa, Nurnber- gissä ja myös South Kensington-museossa, van- himpana tunnettuna kuvakudonlanäytteenä.

Keksimällä arkeologialle Egyptin melkein ehtymättömät hautojen aarteet joutuivat P.

Gereonkutoumuksen fantastiset eläinkuvat ja kiertelevät nauhaornamentit kokonansa varjoon niiden ikään nähden. Vanhimmat ja lukuisimmat koptilaiset "haudat, mistä on ku- vakutoumuksia saatu, ovat nim. a:selta tahi 3:nnelta vuosisadalta jälk. Kr., nuorimmat näyttävät olevan 8:nnelta tahi g:nneltä vuosi- sadalta.

Useimmat esineet ovat hyvin säilyneet, huolimatta siitä, että ne ovat maanneet yli

1,000 vuotta kätkössä hiekkaan kaivetuissa haudoissa, missä niitä on käytetty ruumiiden peitteinä. Ja tämä on sitä meikillisempää, kun tässä ei ole k y s y m y s taidokkaasti bals- sameeratuista, moninkertaisissa koteloissa ja a r k u i s s a säilytetyistä egyptiläisistä muu- mioista, vaan ovat nämät puvut, niin porva- rilliset kuin papilliset, sisäänsä sulkeneet balssameeraamattomia, toistensa päälle ladot- tuja ruumiita, joista alimmaisilla ei ole ollut edes arkkujakaan.

Koptilaisia, joiden l u k u m ä ä r ä laskettiin yli Cco.ooo, ja joita muutavat tutkijat pitävät vanhan egyptiläislajin jälkeläisinä, toiset taas sekotuksena kaikista Egyptissä asuneista kansakunnista, kiittää jo Strabo taitaviksi ku- tojiksi. He olivat Niilin laaksoa ensimäiset kristityt ja olivat Egyptin sivistyneenä ai- neksena aina 12:ta vuosisataan saakka.

Meidän aikamme yhä kehittyneemmälle tekstiilitaidon tutkimiselle ovat South Ken- sington-museossa säilytetyt koptilaiset kuva- kudokset erittäin mieltä kiinnittäviä ja opet- tavia tekotapansa vaihtelevaisuuden, niissä tavattavan harvinaisen vaihtelevan värihar- moniansa ja — tuoreutensa sekä ornamentti- motiivissa tavattavien omituisten tyyppien täh- den, joiden kehittyneempiä muotoja voidaan tavata kaikilla seuraavilla aikakausilla.

KOTITAIDE 1

Tekotapaan nähden ovat muutamat äistä ikivanhoista peitteistä tehdyt tavalla, jota ei vielä ole täydellisesti voitu selville saada.

Ne suuret neliskulmaiset ja soikeat kappa- leet, jotka koristivat rintaa ja selkää, pienem- mät medaljongit, jotka asetettiin olkapäille ja hihoja reunustaviin sepaluksiin, ovat yh- teenkuuluvat niihin kankaisiin, joita ne ko- ristivat. Loimena on nim. k a n k a a n loimet, jotka ovat jätetyt kuteita vaille niissä koh- dissa, mitkä olivat kuvakudonnalla koristetta- vat; useamman takapuolella riippuu irrallisia käyttämättömiä kudelankoja. Samanlaisia pintoja voidaan saada myös vetelemällä ku- delankoja ulos kangaskappaleesta. Omitui- suutena näissä koptilaisissa kuvakudoksissa, mikä myös tavataan kiinalaisissa ja jaappani- laisissa malleissa, on se, että jotkut näistä ovat tehdyt n. k. makaavilla loimilla, niin että var- jojen ja puolivarjojen suunta on vaakasuorassa asennossa, kun se meillä taas tavallisesti on pystysuorassa.

Tavallisesti ovat koptilaiset k u v a k u t c u m u k - set tehdyt pienempään mitta-asteikkoon kuin mitä Euroopassa on tapana ja voidaan näitä tässäkin suhteessa verrata kiinalaisiin ja jaappanilaisiin, joiden äärettömän hieno ja tiivis kudos muistuttaa silkkiripsiä ja vaatii t a r k k a a tarkastelua ennenkuin ne voi huo- mata kuvakudoksiksi. On kumminkin ole- massa suurempiakin kappaleita, ja loimilanko- jen l u k u m ä ä r ä vaihtelee 18, 12, 11, 9, 8 tahi 6 sentimetrillä. Pariisissa valmistetuissa gobeliineissa käytetään 9 ä 10 säijetlä senti- metrillä, ja William Morris k ä y t t ä ä tavalli- sesti 8 sentimetrillä.

Väriasteikossa on pääasiassa yksinkertai- sia ja lämpimiä värejä; komeata hillittyä purppura väriä, mitä usein tavataan hienoissa persialaisissa matoissa, k ä y t e t ä ä n suurella halulla pohjavärinä; usein on koko kangas t ä t ä väriä. Yleisimpiä pohjavärejä on purp- puran rinnalla violettiin ja punaseen vivah- tava ruskea. P u r p p u r a esiintyy monessa nyanssissa kuten tunnettu vaihteli tämä muinaisajan mielivän muodin mukaan, niin että kun Cornelius Nepos meille kertoo, mi- ten . hänen nuoruudessaan violettipurppura oli enimmän käytännössä, mutta kuinka sittem- min tuli punainen purppura Tarentista ja vihdoin n. k. kaksinkertainen tyyrolainen vallalle, niin antaa hän meille lohduttavan

Kuva 2. 1'enclopen kangastuoli, nnliikivaarista.

7

todistuksen siitä, että antiikinkin harmooniset suuret sielut olivat muodin alamaisia orjia.

Purppuran ja ruskean jälkeen on punai- nen vallitseva pohjaväri karmosiini-, skarla- kani- ja krappi-vivahduksineen. Muut koris- teaiheissa käytetyt värit ovat indigo, sinivio- letti ja taivaansininen, kullankeltanen ja kel- taseiivihreä, oranssikeltanen, harmaanvihreä, sinisenvihreä monessa nyanssissaan; mustana värinä on vahva sininen, mihin lisäksi on jotakin m u u t a väriä Lisätty. Nykyaikaisissa tyyleissä suurella halulla käytetty, vahva si- nisenvihreä väri puuttuu kokonaan, mutta sen- sijaan nähdään usein hieno violetti värisävy, etenkin esineissä, joissa on käytetty geometri- sia ornamentteja. Koptit kutoivat yleensä ilman nyansseerausta ja joskus vain huuma- taan alkua modelleeraukseen; toisinaan ovat kuviot ympäröidyt tummilla konttuureilla.

Koptilaisissa ornamenttiaiheissa n ä y t t ä ä muinaisajan esikuvat, joskaan ei aina par- haimmat, suuresti vaikuttaneen; tämä vaiku- tus ilmenee enimmin vanhimmissa, jotka yleensä ovat tehdyt yhteen väriin valkase-

mattomista liinalangoista. Piirustus on yk- sinkertainen ja varma, useimmin esiintyvistä aiheista huomattakoon: puettuja naiskuvioita centaureja, Andromeedaa vapauttava Perseus, leijona y. m. Myös tavataan geometrisesti pyöristettyjä ja yhdistettyjä ornamentteja, joita käytetään kehyksenä istuville kuvioille, metsästäjille, hedelmä vasuille, linnuille, ku- kille j . n. e., muistuttaen käsittelytavassaan roomalaisia lattia mosaikkiku vioita i:seltä vuosisadalta ja myöhemmältä ajalta. Toisissa kappaleissa todistaa ikivanhojen assyyrialais- ten ja foiniikkialaisten aiheiden vaikutuksen olleen olemassa vilkkaasti liikkuvat toistensa perässä juoksevat eläimet. Yhdessä kiemu- roivat oksat tahi nauhat, jotka ovat järjeste- tyt joko rektankulääristen tahi polygonaalis- ten systeemien mukaan, joita parhaiten voi- d a a n v e r r a t a saraseenilaisiin ornamentteihin.

J y r k ä s t i eroavan osaston muodostaa muotokuvaryhmä, missä suhteiden sopusointu ei useinkaan ole kiitettävä; ne esittävät, pri- mitiivisyydessään muistuttaen niitä esityksiä mitä on tavattu Kooman katakombeista löy- detyistä piirretyistä tauluista, raamatullisia tapahtumia — voidaanpa toisissa tuntea kris- tittyjen koptien kunnioittamia pyhimyksiä niinkuin P. Yrjö, P . Markus, P. D e m e t r i u s .

T ä m ä suuri vaihtelevaisten aiheiden rik- kaus silmien edessä ja huomatessa sen suun- nattoman työn, mikä on näihin, pääasiassa pukua tarkoittaviin koristuksiin pantu, ym- m ä r r ä m m e , että jo tämän kuvakudonnan ai- kaisempana aikakautena on täytynyt massa- tuotteliaisuuden olla olemassa, mikä muistut- taa tämän jalon taiteen kukoistusaikaa 1400- luvulla. Jo 300-luvulla valittaa muuan hurs- kas piispa saarnassaan liikaa ylellisyyttä pu- vuissa, tavalla, mikä suuresti muistuttaa viime- aikojen rangaistussaarnoja samassa asiassa.

Näin valittaa tämä ensimäisen kirkon paimen:

„Senjälkeen kun on keksitty tuo yhtä turha- mainen kuin hyödytön kutomistaito, joka kil- paillen maalaustaidon kanssa kykenee loimilla ja kuteilla kankaille antamaan kaikenkaltaisia kuvia, ostavat miehet mielellään itselleen ja perheilleen mitä moninaisimmilla kukilla ja

8

kuvilla koristettuja pukuja. Niissä nähdään leijonat, pantterit, karhut, sudet, koirat, met- sät, kalliot, sanalla sanoen, kaikki mitä maa- larin työ voi aikaansaada luonnonjäljittelemi- sessä. Uurskaimmat näistä rikkaista kaup- piaista lainaavat aiheet evangelioista". —

Koptilaisissa kuvakudoksissa käytetyt ai- neet ovat liina- ja villalankoja '„Le Musee des Gobelins" Pariisissa omisiaa sen ainoan esimerkin, missä kuteina on käytetty puh dasta silkkiä), ja tämä seikka on jossain määrin apuna näiden ikää m ä ä r ä t e s s ä .

Vanhempia keskiajan kuvakudoksia on South-K ensi ngton museossa v ä h ä n ; kaitaliina, muovailu kölniläisten P . Gereonia esittävästä, ja alkuisin aikaisemmalla romaaniselta tyyli- kaudelta eläinnaamoineen ja nauhakiemu- roineen, toinen samanlainen, m u t t a leveämpi, missä on madonnakuva ja purppurapuna.sella pohjalla valkea goottilainen kirjoitus, ovat hienoa tekoa, sekä esitys kolmen kuninkaan rukouksesta silkkiin ja kultaan ommeltuna, ovat huomattavimmat tältä aikakaudelta .Mu- seon s u u r i m m a t , vanhempien eurooppalaisten

valmistusten aarteet ovat suuret, kallisarvoi- set flaamilaiset tapetit, jotka täyttävät kol- men suuren salin seinät — useimmat brys- seliläisistä työpajoista 14- ja 15-sataluvulla.

Näistä huippuunsa saatetun tekotavan tuot- teista mainittakoon tässä vain kuvaukset Este- rin historiasta, joista varsinkin se, joka esittää Esterin Ahasveruksen luona, on ihmeellisen kaunis selvän komposilsiooninsa ja rauhalli- sen, rikkaan värivaikutuksensa takia. Vie- hättäviä väriloistonsa takia ja mieltä kiin- nittäviä eri luokkien'pukujen moninaisuuden kautta on kaksi s u u r t a flaamilaisia tapettia, nimeltään „Pasloral Seenes", joiden h e r k u k a s ja taiteellinen esitys maan oikeista kukista jo yksin ansaitsee tarkempaa tutkimista.

(Monen monet muut ulkolaisperuiset, joista kirjoituksen kirjoittaja laveasti kertoo, jätäm- me ja katsomme, mitä hän tietää varsinaisesta englantilaisesta kyseessä olevasta taiteesta).

Surullisia kyllä ei kotimainen kuvaku- donta ole South Kensington-muscossa niin hyvin edustettu kuin ulkomaalainen. T ä m ä seikka, joka saattaisi tuntua omituiselta, kun juuri taideteollisuuden parhaita tuotteita on koetettu tänne kerätä, saanee jonkinlaisen selityksen siitä tosiasiasta, että englanti- laisten kudosten tutkiminen on vielä melkein kokonaan tuntematon ala. Mitään kansallisia teosta ei tässä vielä ole, ja vasta viimeai- koina ovat englantilaiset itse ruvenneet in- nostumaan tämän alan tutkimiseen. Ja kumminkin on englantilaisella kudontatyöllä ollut tärkeä sija muun Euroopan tuotteliai- suuden rinnalla, keskiajan alusia saakka.

Englantilaiset koruompelut, varsinkin kirkolli- set, olivat laajalta kuuluisia; ikivanhana kii- tellään „opus Anglicum'ia, jonka oikeasta merkityksestä kumminkin ollaan epäselvillä, sillä muutamat tutkijat arvelevat sillä tarkoi- tettavan jonkinlaista silkkiompelutekniikkaa, minkä tuntomerkkinä on kohollisten henkilö- kuvien huolellinen modelleeraus, joka on ai- kaansaatu kuumalla raudalla sekä hienojen pistosten suunnan kautta, kun taas toiset väittävät, että tällä nimityksellä tarkoitettiin yleensä kaikkea englantilaista kudontatvötä.

J. K."

KOTITAIDE I

KOTITAIDE I HELttlKUU, 1904

KUVALIITE I B s s

KIKJ.AKA.MTI

KONTTORIKALCISTOA GUT- ZEIT &

^{KILLE a}

KOTKASSA

KIKJOITUSTUOI.I

ARKKITEHTUURITOIMISTO K. LINDAHL & W. THOME

Ifc / f

ⁱ

Jt0

m ä

KKIKOIS-OSa KIKjaKASPISTft

SUONEN TEOLLISUUSLEHTI N:o +. i y o t

KOTITAIDE I

HELttlKCIU, 1904

KUVALIITE II a a s

KONTTORIKALtlSTOA GGTZEIT & K^Lg a KOTKASSA

ARKKITEHTUURITOIMISTO K. LINDAHL & W. THOAE KAÄITI

SUONEN TEOLLISUUSLEHTI N:o +, 190*

K O T I T A I D E I HELMIKUU. 1Ö04

p n 3

r n

3 -

—

h 3

r

3

J

..;

]

r

p n

: :

i 3 3 ]

J U D

:.i

3

i

l: :

r:

]

p

H ;

3 a

3

:! :

3

: :

3

J

;

\

j

MJ^XQQHÖOnt

X R R P

] ]

IDDDDO p D D D D

^Iffllfflfflta

T L I L I P Ö V T R ( T O R

SL

V. ^UODE: _V-

: :

J

J

3

11

Fi

]

]

11

I: I

L 5 U F ö y T R

ybwvTW

paaöQi

1

J

1 ]

j D D n n D D D D D D D D D D D D

1 Di M

s a i ä

J

II

_U

ii

lf(akuul)uoneen kalusto.

O H J E - JA (KITIS- OSASTO.

E

RÄS UUDENLAINEN PUUN- KORISTELU. Jos puun pinta asetetaan suoranaisen aurin- gonvalon vaikutuksen alaiseksi, värjäytyy se pari viikkoa kestä- neen eksponeerausajan kuluessa tummanruskeaksi. Jos joitakuita kohtia tuossa-pinnassa annetaan olla peitossa, niinkauvan kuin va- lottamisaika kestää, säilyy näissä alkuperäinen väri, mikä esiintyy terävästi; ja "puhtaasti eroavana auringon polttaman värin rinnalla.

Tähän puun ominaisuuteen pe-

•rustuu n. k. „Pliwa ja Weiss"

,,aurinkokopioiminen". Keinoa käytetään intarsia-imitatsioonien tekeon. Juuri höylätylle puule- vylle kiinnitetään läkkilevy-, puu- tahi paperimallit, jotka aijotaan kopioida ja tämänjälkeen asete- taan nämät tavalliseen kopioraa- miin. Jott'ei puu mutkistuisi, pingotetaan se puulistoihin ja asetetaan 8—14 päiväksi aurin- gonpaisteeseen. Kun puu on tullut ruskeaksi, fikseerataan ku- vat poleeraamalla tai lakeeraa- malla. Parhaiten soveltuu tähän havupuu, varsinkin yksivuotinen kuusi- tai mäntypuu.

S

UOMEN KÄSITYÖN YSTÄ- VÄT" aikovat, kuten tun- nettu, ensi syksynä 25-vuotisen olemassa- olonsa johdosta järjes- tää töittensä näyttelyn, ja julisti yhdistys tässä tarkoituksessa pii- rustuskilpailun seuraavia esineitä varten:

1) Nojatuoli kuvakudospäälli- sellä. Sekä puu- että kutoma- työn piirustus on tehtävä luon- nolliseen kokoon ja sitä paitsi väritetty perspektiivinen koko- naispiirustus. Tästä annetaan yksi 250 mkan suuruinen pal- kinto.

2) Lattiatyijy, 4 neliömet- rin suuruinen. Piirustus on teh- tävä mittakaavaan 1 : 5 ja väri- tettävä; sitä paitsi V* piirustuk- sesta luonnolliseen kokoon.

Tästä annetaan kaksi palkintoa ijO mk. ja IOO mk.

3) Pienempi taitevarjostin (afdelningsskärm) 2- tai 3-osai- nen. Piirustus sekä ompelu, joka on ajateltu n. k. täyteom- peluksi kuin myöskin puiseen kehykseen, on tehtävä luonnolli- seen kokoon ja väritettävä.

Tästä annetaan yksi 200 mkan suuruinen palkinto.

Kilpailuajan kuluessa saapui yhteensä 36 käärPttä, joista useimmat olivat Helsingin taitei- lijoilta.

Palkintolautakunta antoi piirus- tuskilpailusta seuraavat päätök- sensä:

1) Nojatuolin kuvakudospäälli-

SUÄNVÄRIJÄ

m Mfitämi limm

Ha81N'KItS^ ^ADiS V[IPURI;;Sr ^A ^ TURKU : Ä ^

M E I M I M S

fc. . KAIKKIA;LAJIA '

£pl/LLISJiyNLVSTO = PAIKKA dÄLLEEN

MYYJILLE

CG

CU

r-

O

l a C

ii

g $

s a?

H e -;

a

t/3

G3

- ^

*r/3

p 3

a

• •

!

•« s

NS «3 E

<

i

<

>

.2 .S

£6 IA

1 % * E a 52, - 3 S

£ . 2 ,

^E

| S a *

- 2 J .2

— «

m

n « c s

^ra

a.

I(0T1TR1DE

8 v i h k o a , v ä h i n t ä i n 2 0 k u v a l i i t e t t ä , 6 m k .

r, K. H. Renlund,

^ § ^ 9 H e l s i n k i . ® ^ ^

n

«j c» a

11

ttlyy summittain ja vähittäin suuresta hyvin järjestetystä varastosta kaikkia rauta- tavara-alaan kuuluvia kappaleita, kuten

Rakennustakomuksia, valutavaroita, nau- loja, kankirautaa, terästä, rautalevyä kaiken- laatuista, sementtiä, tulenkestäviä tiiliä, tulenk.

savea, tappuroita, täpettä, lastuvillaa, raken- nuspalkkeja. Käytettyjä ratakiskoja, ffiaalari- värejä, vernissoja ja öljyjä y. m. tunnettuihin halpoihin hintoihin vuoden loppuun.

J T T l Kl | HAUISTA TEETÄ . a .

I rtAKlLLALLUKKAjä K1IMPP. '

lläkli.Lalliikknjnkiiiii|)|).

'Tnkkukanppa W i i p u r i s s a

suosittaa muitten tavarainsa ohella

todellisesti hyvää

cteefä,

j o t a on s a a t a v a n a k a i k i s s a h y v i n v a r u s t e t u i s s a k a u p p a p u o d e i s s a . vTBtfff " Jokainen käärye on varustettu vle- S^*» ressä olevalla leimalla ja tavaramer- killä, sekä sisältää tutklmustodlstuksen. =

Huomautamme, että meidän teekää- ryeemme ovat täysipainoisia.

Julius ^allberg.

Varasto uudenaikaisia huonekaluheloja.

Kullattua KUPARIA, MESSINKIÄ, NIKKELIÄ y. m.

Eri malleja piirustusten mukaan toimitetaan mitä pikimmin Tehtaalta.

ERILAATUISIA HUONEKALUEUKKOJA.

Rokkolan hyväksi tunnettua PEILILASIA mää-

L

rätyissä suuruuksissa suoraan tehtaalta.

KOTITAIDE I l i i

Arabian

T e h d a s

suosittaa Pariisin maailmannäyttelyssä

u. IgjHj

kultamitalilla

palkittuja

kaakeli ja takkauunia.

uuri ualikoima mallia löytyy uarastussa ja uusia tehdään tilausten ja h:pujen Arkkitehtien

piirustusten mukaan.

perustettu

- 1842. * * perustettu

— 1842. —

Tehdas on vieläkin lisännyt jo ennestään suurem- moista monityylisten kaakeliuuniensa näyttelyvarastoa suurella joukolla somia j a mitä muotikkaimpia, uusaikai- simpia malleja, joihin piirustuksia ovat tehneet m a a m m e etevimmät taiteilijat j a arkkitehdit. Rakentavaa yleisöä pyydetään muistamaan käydä näyttelyhuoneustoissamme tehtaalla.

Wilh. AndsteninTehdas Osakeyhtiö

Raillovaunul scisalluval juuri portilla.

Tilauksia suoritetaan no- pean.

Hinnat kohtuulliset.

Kustannusarviolta pyyn- nöstä.

2

^ ^

S . g : »

ii

. «

^{H t}

¹⁼⁵

i =

^{. '-~ > • *}

><« ^{*-. S 0 3} 3

1

^{« ~ *±=rf}

# |

i 2

^{c ö}

s % _{o, .} ^{o o} m £ ^{o, .} o ee

o

a ^{3 ?}

_{a %}

s=sA '

33

^{|C '5}

§ g

4 C A|2 ^{e s o}

3

n

« Ä _P. ^=3 -

•S .e

3 ¹ S f

.H

•

a J

E - " o

a E

3

Ä

-S

£ M

^{Ä = 3}

CX

e 1

ⁿ⁼³

a e

₃

H ³ 1

c o

Arkkitehtuuri- - - Rakennustoimisto

Usko Nyström Petrelius a a Penttilä s s

= Helsingissä =

L. Rantakatu t2 - Telet". 2011

sellä piirustuksista eivät mitkään olleet niin ansiokkaat, että varsi- naista palkintoa olisi voitu jakaa.

Nimimerkeillä „ O r r e " ja „Stol '> 2, 3 " varustetut piirustukset on yhdistys kuitenkin päättänyt ostaa 50 inkasta kumpasetkin.

2) Lattiaryijyn piirustuksista sai ensimäisen palkinnon, 150 mk., nimimerkki „Motto", jota, kun nimilippu oli avattu, huomat- tiin nti Sigrid Vickströmin käyt- täneen, ja toisen palkinnon, IOO mk., nimimerkki „l/s" , nti Lisi Borgström.

3) Taitevarjostimen piirustuk- sista, sai niitä varten määrätyn palkinnon, 200 mk., nimimerkki

„Kirkonkukko", taiteilija G..

Engberg. • Sitä paitsi yhdistys oli halukus

lunastamaan neljät ryijypiirusluk- set, jotka olivat varustetut nimi- merkeillä „Tulpan", „Blä rya",

„Ögontröst" ja „Hei".

Palkintolautakuntana oli ,,Suo- men Käsityön Ystäväin" johto- kunta, johon kuuluvat rouva As- pelin, neiti Sähisten, vapaaherra- tar Palman, rouva Bergbom, arkkitehti U. Nyström ja kreivi L. Sparre; asiantuntijoina toimi- vat rouva v. Bonsdorff, neiti Borenius, rouva Biese, arkkitehti E. Saarinen sekä taiteilijat Eng- berg ja Blomstedt.

Piirustuksia arvosteltaessa an- nettiin etusija niille ehdotuksille, joissa paitsi taiteellisia ominai-

suuksia myöskin käytännöllinen työtapa oli varteenotettu. Palki- tut piirustukset jäivät yhdistyksen omiksi.

T""AIDETEOLLISUUSYHDIS~- 1 TYKSEN HUONEKALU- KILPAILU on tänä vuonna in- nostanut neljä puuseppätehdasta koettelemaan voimiaan. Kilpailu käsitti lastenkamarin huonekalus- ton, korkea lastentuoli malli-huo- nekaluna. Kalusto oli maalattava öljyvärillä ja lakeerattava, jotta sen hinta tulisi suhteellisesti hal- vaksi. Yhdistyksen arpajaisko- mitea päätti tilata huonekaluston herra John Ericssonilta Helsin- gistä, jolle piirustukset oli teh- nyt arkkitehti Valter Jung, Tämä kalusto on tummanpunainen, val- koisia reliefijä sinisellä pohjalla.

Toinen huonekalusto puu- seppä E. Invenius'en Tampe- reella tilattavaksi tarjoama arkki- tehti Jarl Eklundin piirustusten mukaan, oli myös erittäin arvo- kas, jonka tähden yhdistys päätti tilata häneltäkin muutamia huo- nekaluja. Komitealle oli sitä- paitsi jätetty joukko taideteolli- suusesineitä, kuten^kutoumuksia, hopea- kupari- ja messinkitöitä, lamppuja ja yksityisiä huoneka- luja. Yhdistys lunasti useimmat näistäkin esineistä.

Vastuunalainen toimittaja, arkkitehti Vilho VenlUUt. Toimituspaikka vviadimirinkatu 1. Helsingissa, J. Simoliuksen perillisten kirjapaino osakeyhtiö, 190+.

f