• Ei tuloksia

Observations on the durability and testing of protective clothing for chain saw workers

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2023

Jaa "Observations on the durability and testing of protective clothing for chain saw workers"

Copied!
18
0
0

Kokoteksti

(1)

ODC 453

FOLIA FORESTALLS

METSÄNTUTKIMUSLAITOS

-INSTITUTUMFORESTALE FENNlAE-HELSINKI1979

KARI LÖYTTYNIEMI JA MATTI ROUSI

LEHTIPUUTAIMISTOJEN HYÖNTEISTUHOISTA

ON INSECT DAMAGE IN YOUNG DECIDUOUS STANDS

(2)

1977 No 311Takalo, Sauli & Sauvala, Kari: Havaintoja metsurin suojainten kestävyydestä ja sen mittaamisesta.

Observations on the

durability

and testing of protective clothing for chain saw workers.

No 312Leikola, Matti,

Metsämuuronen,

Markku, Räsänen, Pentti K. & Taimisto, Erkki:

Männyn viljelytaimistojen kehitys Lounais-Suomessa vv. 1967—1975.

The development of Scots pine

plantations

in south-western Finland in 1967—1975.

No313 Kolari, Kimmo, Paavilainen, Eero& Raitio, Hannu: Männyn juuristosuhteista Kivisuon kasvuhäiriöalueella.

Pine root condition and growth disturbances.

No314

Anttila,

Tuula &Lähde, Erkki: Lannoituksen vaikutus

paperikemioissa

kasvatettujen männyn taimien kehitykseen taimitarhassa.

Effect of fertilizationon thedevelopmentof containerizedpine seedlings inanursery.

No 315 Kanninen, Kaija: Palkkausmuodot ja niiden vaikutus metsätöissä.

Forms of remuneration and their influence on forest work.

No 316 Mäkelä, Markku: Leimikoittainenmetsätähdemäärä.

Theamounts of loggingresidues and stump and root woodat certainwork sites.

No 317 Kaunisto, Seppo: Ojituksen tehokkuuden ja lannoituksen vaikutus männyn viljely taimistojen kehitykseen karuillaavosoilla.

Effect of drainage intensity and fertilizationon thedevelopment of pine plantations

on oligotrophic treeless Sphagnum bogs.

No 318 Kinnunen, Kaarlo: Istutuksen onnistuminen ja taimistojen alkukehitys Länsi-Suomen yksityismetsissä.

The survival and initialdevelopment of plants in private forests in western Finland.

No 319Ferm, Ari & Pohtila, Eljas: Pintakasvillisuuden

kehittyminen

ja muokkausjäljen tasoit tuminen auratuilla metsänuudistusaloilla Lapissa.

Successionof ground vegetationand levelling of ploughedtracks on reforestationareas in Finnish Lapland.

No 320Kuusela, Kullervo: Suomenmetsienkasvu ja puutavaralajirakenne sekäniiden alueelli

suus vuosina 1970—1976.

Increment and timber assortment structure and their regionality of the forests of Fin land in 1970—1976.

No 321 Heikinheimo, Lauri, Jaatinen,Esko, Kellomäki, Seppo, Loven, Lasse & Saastamoinen, Olli: Metsien virkistyskäyttö Suomessa. Esitutkimusraportti.

Forest recreation in Finland. Pilot study.

No 322 Talkamo,Tero: Markkinapuunalueittaiset hankintamäärät ja kulkuvirrat vuonna 1973 (1970).

Removaland flow ofcommercial roundwood inFinland during 1973 (1970) by districts.

No 323 Erkkilä, Pentti, Silander, Soini, Tiihonen, Paavo & örn, Jouko: Pystymittaus ja run

kojen luku halckuupalkan laskentaperusteina työvaikeuspalstalla.

Massenermittlung am stehenden Holz und Stamzahl als Unterlage fiir die Berechnung des Arbeitslohns auf grösseren Schlaglosen mit gleichmässigen Arbeitsbedingungen.

No 324 Vuokila, Yrjö: Puolukkatyyppi kuusen kasvupaikkana.

Vacciniumtype asa spruce site.

No 325 Raulo,Jyrki & Lähde,Erkki: Rauduskoivun istutustuloksiaLapissa.

Reforestation results with Betula pendula Roth in Finnish Lapland.

No 326 Paavilainen, Eero: Männyn istutus suopeltojen metsityksessä.

Planting of Scots pine in afforestationofabandoned swampy fields.

No 327 Paavilainen,Eero: Jatkolannoitus vähäravinteisilla rämeillä. Ennakkotuloksia.

Refertilization on oligotrophic pine swamps. Preliminary results.

No 328 Laitinen, Jorma & Takalo, Sauli: Moottorisahavintturin käytöstä pienten puiden ja tukkien esijuonnossa.

Preliminary skidding of smalltrees and sawlogsby power saw winch.

No 329 Kinnunen, Kaarlo & Linnimäki, Jorma: Metsäuudistamisenonnistuminen ja taimis tojen alkukehitys Pohjois-Karjalassa.

Success of forest regenerationand initial development of sapling stands in northern Karelia.

No 330Huttunen, Terho: Suomen puunkäyttö, poistuma ja metsätase 1975—77.

Wood consumption, total drain and forest balance in Finland, 1975—77.

No 331 Gustavsen, Hans G.: Valtakunnallisetkuutiokasvuyhtälöt.

Finnish volume increment functions.

No 332 Helander, Matti & Simula, Anna-Leena: Metsäalan toimihenkilöidenkysyntä ja tar

jonta vuoteen 1985.

Demand and supply of professional forestry staff by 1985.

No 333 Hakkila, Pentti, Kalaja, Hannu, Salakari, Martti&

Valonen,

Paavo: Whole-tree har vesting in the early thinning of pine.

Kokopuun korjuu männikönensiharvennuksessa.

No 334Järveläinen, Veli-Pekka: Mielipiteet yksityismetsätaloudessa.

Metsänomistajien

ja metsä ammattimiesten käsityksiä metsätaloudesta ja senedistämisestä.

Opinions in Finnish private forestry. On the opinions of the private forest owners and the forestry experts concerning

forestry

and its promotion.

Luettelo jatkua 3. kansisivull»

(3)

FOLIA FORESTALIA 384

Metsäntutkimuslaitos.InstitutumFores tale Fenniae. Helsinki 1979

Kari Löyttyniemi ja Matti Rousi

LEHTIPUUTAIMISTOJEN HYÖNTEISTUHOISTA

On insect damage in young deciduous stands

(4)

2

ODC 453

LÖYTTYNIEMI,K. & ROUSI, M. 1979. Lehtipuutaimistojenhyönteistuhoista.

Summary: Oninsect damage inyoungdeciduous stands. FoliaFor.384:1—12.

Hyönteistuhojen esiintymistä inventoitiin nuorissa JHetula-, Alnus-, Populus- ja Sa/ix-viljelmissä ja luonnonvesakoissa Etelä- ja Keski-Suomessa. Kaikilla tutki tuilla puulajeilla esiintyi haitallisessa määrässä hyönteisten välittömästi ja välilli sesti aiheuttamia runko- javersotuhoja. Erityisesti kovakuoriaisia esiintyilehväs tötuholaisina kaikilla puulajeillajaäkämäsääskiä kasvupistetuholaisinaSalix-la jeilla. Nisäkkäiden aiheuttamat tuhot olivat merkittäviämuilla puulajeilla paitsi Alnus-lajeilla.

Theoccurrenceofinsect damagewas surveyed in youngBetula, Alnus,Populus and Salix plantations andin stands regeneratedby sprouting insouthern and cen tral Finland. All the studied tree species were infested with insects capable of causing, indirectly or directly, stem orshoot damage.Defoliators belongingtothe Coleoptera order, in particular, werefound onall tree species and Cecidomyids injured the apical-stem meristeminSalix. Mammalscaused significant damageto allbutAlnus species.

Helsinki1979.Valtionpainatuskeskus ISBN 951-40-0379-9

ISSN 0015-5543

(5)

SISÄLLYS

1. JOHDANTO .• 4

2. AINEISTOJA MENETELMÄT 4

3. TULOKSET 5

4. TULOSTEN TARKASTELU 8

5. PÄÄTELMÄT 9

KIRJALLISUUSLUETTELO 11

SUMMARY 12

(6)

4

1. JOHDANTO

Suomessa ei ole

lehtipuiden

nuoruusvai heen

hyönteistuhoihin kiinnitetty paljoakaan huomiota,

koska

lehtipuiden viljely

on ollut suhteellisenvähäistä

ja

eräillä

lehtipuulajeil

la ei ole olluttoistaiseksi metsätaloudellista

merkitystä.

Kuitenkin tiedetään, että Suo

messa onkoivulla,

lepällä,

haavalla

ja pajul

la runsaasti

potentiaalisia hyönteistuholaisia

(esim. Kaner v o

1939,

Sa a1 as 1949).

Eräiden

hyönteislajien

onkin

jo

todettu ai heuttaneen vahinkoa

viljelmillä

(Löyt-

tyniemi

1972, Juutinen ym. 1976).

Ulkomailla

tuhohyönteiset

ovat vakavasti haitanneet

poppelien ja pajujen

kasvatta

mista, ja torjuntatoimenpiteet

ovat olleet

tarpeellisia

(esim.

Schwerdtfeger

1951, Györfi 1952,

Brammanis 1962, Schnaider 1962).

Viime aikoina on Suomessa

ryhdytty

suunnittelemaan

lehtipuiden viljelyn ja

kas

vattamisen

laajentamista

nimenomaan

ly hytkiertoviljelynä.

Jotta

hyönteisten

aiheut tamatuhoriskivoitaisiin ottaa huomioon

ly hytkiertoviljelyä ja lehtipuiden viljelyä yleen

säkin kehitettäessä, suoritettiin1977 alusta va

selvitys hyönteistuhoista

nuorissa lehti

puukasvustoissa. Hyönteistuhojen

ohella kiinnitettiin huomiota

jossain

määrin

myös

nisäkkäiden aiheuttamiintuhoihin

ja

sieni tauteihin.

Selvitys

oli osa Suomen

itsenäisyy

den Juhlavuoden 1967 Rahaston

(SITRA)

rahoittamaa

lyhytkiertopuun

kasvatus-

ja käyttöprojektia (Hakkila

ym. 1978).

Selvityksen tekijöistä Löyttyniemi

suunnitteli

ja johti työn ja kirjoitti

käsikir

joituksen,

Rousi teki

kenttätyöt ja

käsit teli aineiston.

Chrysomelidae- ja

Curculioni

dae-näytteet

määritti M.

Koponen ja

sienitaudit T. Kurkela.

2. AINEISTOJA

MENETELMÄT

Tutkimuksen maastotyöt tehtiin kesä-lokakuussa 1977. Tutkimuksen pääaineiston muodostivat lyhytkier topuiden kasvatuskokeita vartenperustetutkokeetkuu della paikkakunnalla Etelä- ja Keski-Suomessa (tauluk ko 1). Koeviljelmät oli perustettu entisille peltomaille tai niityille, paitsi Karvialla (Alkkia),jossa neolivat oji tetullarahkaturvesuolla. Hausjärven ja Suonenjoen vil jelmät oli perustettu keväällä 1975 ja muut keväällä

1976.Koealat käsittivät81, 100, 125 tai324 tainta, ja toistoja olikolme taineljä. Taimitiheys vaihteli 1000—

40000 kpl/ha.

Hausjärvellä jaRuotsinpyhtäällä kokeet tarkastettiin hyönteistuhojen toteamiseksi kokonaan, muttamuual la pääasiassa vainns. puulajikokeiden osalta. Koealoil tatarkastettiin yksityiskohtaisesti systemaattisellaotan nalla valitut 10%taimista taivähintään 10kpl/koeala.

Lisäksi kaikki koealan taimet tarkastettiin ylimalkai semmin.

Havaintojen saamiseksi jo vakiintuneista sulkeutu neista vesasyntyisistä lehtipuukasvustoista tarkastettiin Nurmijärvelläoleva taimitarhamaalle 1975 perustettu pajukloonikoe (Metsänjalostussäätiö), joka käsitti 55 Suomesta kerättyä pajukloonia. Koealat olivat 2 —B

m!

, ja toistoja oli neljä.

Aineistoa täydennettiin lisäksi selvittämällä hyönteis tuhojen esiintymistäluontaisesti syntyneissä lehtipuuve sakoissa seitsemällä paikkakunnalla Etelä- ja Keski suomessa (taulukko 2). Soveltuvistasulkeutuneista kas vustoista tarkastettiin 1 m2:n koealoja 10 metrin lein. Tarkastetutvesatjarungotkatkaistiin maantasal ta, halkaistiin ja osittain kuorittiin päällepäin vaikeasti havaittavien runkovikojen toteamiseksi.

Kaikista koetaimista ja-vesoista mitattiin rungon lä pimitta tyveltä ja elävän osanpituuskeväällä 1977. Pa juilla erilliseksi rungoksi luettiin maanrajasta alkupe räisestä perusrungostalähtenytpääverso.Keväällä elä vinä olleista rungoista määritettiin vioitusten aiheutta jat tuhokuvan tai hyönteisnäytteen perusteella ja leh västöstähyönteisnäytteenperusteella.Lehtituhojenrun sausluokiteltiin 5luokkaan vioitettujen lehtien prosent tiosuuden perusteella (0 =<1 %, 1 = I—s1 —5%, 2 =

6—20%,3 =21—50 %,4=51—100 %). Viljelmät tar kastettiin 10. 6. —6. 7. 1977 välisenä aikana, minkä li säksi Hausjärven ja Suonenjoenkokeettarkastettiinuu delleen elokuun lopulla ja syys-lokakuussa. Nurmijär

venpajukoetarkastettiin elokuun puolivälissä ja luon nonvesakot heinäkuussa.

(7)

5 3. TULOKSET

Tarkastettujen

koetaimien määrä

ja

mit taustulokset on

viljelmien

osalta

esitetty

tau lukossa 1. Monet

poppelilajit ja -lajikkeet

olivat

erityisesti Karvian, Suonenjoen ja Kempeleen

kokeissa huonokuntoisia tai

pääosin

kuolleet muiden

syiden

kuin

hyön teistuhojen

takia,

joten

niitä ei otettu huo mioon. Kuten

koepuiden

kokoa osoittavista tiedoista

ilmenee,

on

viljelmien

muidenkin

puulajien alkukehitys

ollut

yleisesti

heikkoa.

Pajukloonikoe ja

luonnonvesakot olivat

hyväkuntoisia.

Luonnonvesakoiden mittaus tulokset ilmenevättaulukosta2.

Pajuklooni

kokeessa

runkojen keskipituus

oli 3,0 m

ja tyviläpimitta

32mm.

Tiheys

olikeskimäärin

3,4

runkoa/m2.

Runko-

ja

versotuhot.

Viljelmien

koivutai missa

esiintyi

vähän

hyönteisten

aiheuttamia runko-

ja versotuhoja

(taulukko 1). Ainoat havaitutvauriot olivat ruohokaskaan

(Cica

della viridis (L.))

ja sylkikaskaiden (Cercopi

dae) aiheuttamia. Lisäksi

esiintyi

versoäkä

miä, jotka

tuhokuvan

perusteella

olivat koi

vun äkämäkääriäisen

(Epino

tia tetraquetra

na Haworth) aiheuttamia.

Leppälajeilla esiintyi yleisesti

ruohokaskaan vioituksia (25% elävistä

taimista) ja

satunnaisesti sa manlaisiaversoäkämiäkuin koivullakin.Po

pulus- ja Salix-lajeilla

oli kaskaiden aiheut tamiavioituksia

ja Populus-lajeilla

satunnai sesti

myös äkämähaapsasen (Saperda popul

nea L.) äkämiä.

Nurmijärven pajukokeessa

ei todettu

hyönteisten

aiheuttamia

runkotuhoja.

Luon

nonvesakkojen lepissä

oli

jonkin

verran ruo hokaskaan vioituksia

ja

haavoissa

ja pajuis

sa satunnaisesti

äkämähaapsasen ja

ruoho kaskaan vioituksia. Eräissä keskimääräistä

suurikokoisempia puita

käsittäneissä

haapa

vesakoissa oli

myös runkohaapsasen (Saper

dacarcharias

L.)

aiheuttamiavaurioita

(tau

lukko 2).

Kloonikokeen

ja

luonnonvesakoiden pa

juissa esiintyi

satunnaisestikärkisilmutuho

ja, joka

muistutti

Rhabdophaga-ä.kämäsääs

kien

(Cecidomyidae)

aiheuttamaa vioitusta.

Vastaavaa silmutuhoa

esiintyi yksittäin

myös viljelmien

koivuilla

ja lepillä.

Luon

nonpajukoissa esiintyi

satunnaisesti

myös

äkämäsääskien versoäkämiä.

Pajunruusu

sääsken

(Rhabdophaga

rosaria H. Low.) ai heuttamia

kasvupistevioituksia esiintyi

suh teellisen

yleisesti: Nurmijärvellä

12%:ssa

ja luonnonpajukoissa

5%:ssa tarkastetuista

rungoista.

Lehtikemppejä (Psyllidae) ja kirvoja (Lachnidae) esiintyi

satunnaisesti

lepällä ja

koivulla

viljelmillä ja

luonnonvesakoissa

ja pajukilpikirvaa (Chionaspis

salicis L.) pa

juissa

luonnonvesakoissa.

Lehtituhot. Keskimääräinen lehtien vioi tusaste

viljelmillä,

kun taimet tarkastettiin alku- tai

keskikesällä,

on

esitetty

taulukossa 1.

Loppukesän

tarkastuksessa lehdet olivat

jo

suureltaosin varisseet.

Erityisesti

poppe leilta

ja lepältä

eisaatulehtituhoistaalkuke sälläkään

paljoakaan

tietoa, mikä

johtui

tai mien huonon kunnon aiheuttamasta lehtien

myöhäisestä puhkeamisesta.

Koivulla

ja

le

pällä

olivioittuneidenlehtienmääräalkuke sällä noin 10—30%.

Nurmijärven pajuko

keessa

hyönteisten

aiheuttamat lehtituhot olivatvähäisiäsamoinkuin

yleensä

luonnon vesakoissakin (taulukko 2).

Useimmat todetuista lehtituholaisista kuuluivat kovakuoriaisten lahkoon: 11

lajia

lehtikuoriaisia

(Chrysomelidae) ja

9

lajia

kärsäkkäitä

(Curculionidae)

(taulukko

3).

Lehtikuoriaisista

vahingoittivat Populus-la jeja yleisimmin

Melasoma

populi

L.

ja Phyl

lodecta

vulgatissima (L.), joista jälkimmäi

nen

myös pajuja.

Kärsäkkäistä

vahingolli

simmatolivat haavalla

Byctiscus

betulae

(L.) ja

koivuilla

Deporaus

betulae

(L.) ja Phyllo

bius maculicornis Germ.

Perhoslajien (Tortricidae,

Tineidae) ai heuttamia lehtivaurioita

esiintyi yleisesti

haavalla

ja koivulla,

muttane olivat merki

tykseltään

vähäisiä. Näistä

tuhonaiheuttajis

ta määritettiin

lajilleen Archips

rosanus

(L.)

haavalta.

Lehdillä

vapaasti

eläviä

punkkeja

(Tetra

nychidae, Eriophyidae)

olikaikilla

puulajeil

la useimmissa

tapauksissa,

muttane aiheut

(8)

6

Taulukko

1.

Tarkastetut

lehtipuuviljelmät

ja

tuhojen

esiintyminen.

Table

1.

Deciduous plantations

examined

and

the

occurrence

of

different

types

of

damage.

Paikkakunta

ja

puulaji

Location

and tree

species

Tarkastetut

taimet,

keväällä

1977

Saplings examined,

in

spring

1977

Lehtituholuokka alkukesällä

1977

Runkoviat

1976-77,

%

elävistä taimista

Stem

damage

1976-77,

%

of

live

plants

Nisäkäsvioitukset

talvella

1976-77

ja

kesällä

1977,

%

elävistä taimisto

Leaf

damage

class

in

early

sunnier

1977

Damage

by

marmals

in

winter 1976-77

and

sunnier

1977,

%

of

live

plants

Elossa

-

Alive

x

cm

Pituus,

x

cm

Kpl -No.

%

Dfc,

x

cm

Height,

X

cm

Cicadella Cercopi-

Saperda

Epinotia Sienikoro

viridis

dae

populnea

tetraq.

Canker Myyrät

Jänis Hirvi

Voles

Hare

Moose

HAUSJÄRVI Betula

pendula

516

86,3

1,3

80 1, 9

0,8

0,4 1,6 -

39,9 12,6

1,2 9,9

Alnus incana

138

92,0

1,4

80

2,5

26,8 -

5,8

Populus tremula

x

P.

tremuloides

523

85,3

8,3

60

1,5 0,4

0,2 - -

3,6

26,4

3,3

13,0

KORPILAHTI Betula

pendula

68

98,5

1,2

90

2,7

- - - -

17,6

2,9

Betula

pubescens

64

98,5

1,2

60

2,6

28,1

Populus

balsamifera

P.

rasumowskyana

P.

tristis

151 96,

2

1,0

48.

1,2 0,6

- -

0,7 6,0 3,3

20,0

SUONENJOKI Betula

pendula

Alnus incana

23

57,5

1,0

65

78

86,7

1,7 108 0,8 1,5 4,3

- -

4,3

35,9

- -

11,5

3,9 1,3

Alnus incana

x

A.

glutinosa

35

70,0

1,5

79

1,6 8,6

- -

2,9 5,7 2,9

Populus tremula

x

P.

tremuloides

36

72,0

1,4

90

1,6

11,1 -

5,6 2,8 8,3

Populus

balsamifera

P.

tristis

95

86,4

1,7 103 0,3 2,1 1,1 1,1 3,2

RUOTSINPYHTÄÄ Betula

pubescens

Alnus

glutinosa

Alnus

incana

x

A.

glutinosa

37

92,5

0,7

65

30

75,0

0,7

25

31

77,5

0,7

30

0,3 0,0 0,0

27,3 - 6,5

2,6

Populus tremula

x

P.

tremuloides

25

62,5

0,8

35

0,0

24,0 -

Populus

balsamifera

P

generosa .

P.

rasumowskyana

105

87,5

0,9

59

0,0 8,6 1,9 1,0

Salix

aquatica

S.

Rubens

100

83,3

1,0

53

0,1

10,0

11,0 -

1,0 7,0

KARVIA Betula

pubescens

64

95,5

1,0

56

1,6

KEMPELE Populus

rasumowskyana

P.

tristis

40

66,7

1,3

71

0,9

6,7

(9)

7 Taulukko 2. Tarkastetutluonnon lehtipuuvesakot ja tuhojen esiintyminen.

Table2. Standsregeneratedthroughsproutingandtheoccurrenceofdifferenttypesofdamage.

Taulukko 3. Tarkastetuissa viljelytaimistoissa ja luonnon vesakoissa lehtituholaisina esiintyneet kovakuoriaiset.

Esiintyi yksittäin +,aiheutti tuhoayhdellä paikkakunnalla ++,aiheuttituhoa useammalla paikka kunnalla +++.

Table3. Coleopteradefoliatorsfoundin the youngplantations andstands regenerated through sprouting.

Occurredalone+,causeddamageinonelocation++,causeddamageinseverallocations Hh+.

tivat vain lievää vioitusta. Kirvat

(Aphidi

dae) aiheuttivat koivun keskenkasvuisten lehtiensurkastumista

viljelmillä.

Taudit.

Runkojen

kuoressa

esiintyi

sie nien aiheuttamia

koroja

etenkin

viljelmien

rauduskoivulla (taulukko

1). Aiheuttajana

oli usein ilmeisesti

tyvilaikkutauti (mm.

Al ternaria alternata (Fr.) Keissler

ja

Godronia

multispora

Groves). Lehtitaudeista olivat ruostetaudit

yleisiä loppukesällä erityisesti

pajuilla.

Haavalla

esiintyi

keski-

ja loppuke

säilä Pollaria radiosa

(Lib.)

Bald, et Cif.

-taudin

ja lepällä Apiognomonia

alniella

(Karst.)

v. Höhn -taudinaiheuttamaa lehti tuhoa.

Nisäkkäät.

Myyrien, jänisten ja

hirven ai heuttamatvioituksetolivat

yleisiä viljelmillä

(taulukko

1).

Luonnonvesakoissaoli hirviai noa

nisäkäs, joka

aiheuttivahinkoa(tauluk ko 2.)

Leppälajeilla

olivat nisäkkäiden ai heuttamatvauriot kaikissa tutkimuskohteis sa vähäisiä.

Puulaji Tree species

Koealoja, lq Plots. No.

kpl

1 1

2 a 2 .

» d w.a,Nj^

Tarkastetut vesat

Sproutsexamined

Se

|.s

° 5 w

«K Sw

a2o5 a .8?

ä I

HIS

ix wIH - C -

."ts

Lehtituho- Runkoviat1976 —77,%vesoista

luokka Stem damage 1976—77,%ofsprouts Leaf dama-

geclass

.S o 9 O

II is jfc

li II 11 II

G s 5. </) G

Nisäkäsvioitukset talvella 1976—77jakesällä1977,

%vesoista

Damage by mammalsin winter 1976 —77 and summer1977,%ofsprouts

!|

-II |8

as:

Alnus incana 31 Populustremula 42 SaSixphylicifolia 69 Salixcaprea 19

216 174 580 61

1,7 2,4 1,1, 1,9

115 1%

75 120

1,6 1,8 1,5 1,4

6,9 0,6 0,3

0,6 1,1 3,3

8,1

7,9 14,4 28,6 54,1

Hyönteislaji Insect species

Puulaji Treespecies

Betula Alnus Populus Salix

CHRYSOMELIDAE Agelastica alttiL.

Chrysomela staphylea L.

Cryptocephalusoctopunctatus (Scop.) Cryptocephalus pusillus Fabr.

Gastroideapolygoni(L.) Lochmaea capreae(L.) Melasoma populi L.

Phyllodectavulgatissima(L.) Phytodectarufipes(DeG.) Phytodectaviminalis (L.) Plagioderaversicolora (Laich)

+

+

+

+ +

+

+ +++

+++

+ +

+ + ++

+ +

CURCULIONIDAE Apoderuscoryli(L.) Byctiscusbetulae(L.) Deporaus betulae (L.) Apion flavipes Payk.

Phyllobius piriL

Phyllobius maculicornis Germ.

Phytonomus adspersusFabr.

var.alternans Steph.

Polydrosus ruficornis Bonsd.

Strophosomus rufipes Steph.

+ ++

+ + ++

+ +

+

++

+

+ +

(10)

8

4. TULOSTEN TARKASTELU

Tuloksia tarkasteltaessa on otettava huo mioon, että

koeviljelmät

oli

perustettu

vasta 2—3 vuottaaikaisemmin

ja

niidenalkukehi tys oliolluthuonoa.Tuloksetkuvaavat täten vain

lyhytkiertoviljelmien perustamisvaihee

seen

liittyviä hyönteistuho-ongelmia

ja

si

ten

myös

tavalliseen

peltojen metsitykseen liittyviä tuhoja. Pajukloonikoe Nurmijärvellä ja

tarkastetut luonnonvesakot sitä vastoin edustavat

paremmin hyönteisten elinympä

ristönävakiintuneita

lyhytkiertoviljelmiä.

Tutkimuksia tehtiinvain

yhtenä

vuonna.

Monien

tuholaislajien, erityisesti

lehvästötu holaisten (esim. Kanervo 1939, 1946, Saa1 as

1949),

voimakkaasta vuotuisesta runsaudenvaihtelusta

johtuen

voitiinnäistä tuholaisista

ja

niiden keskinäisestä merki

tyksestä

saadatäten vain

puutteellinen

ku

va. Lisäksi kesä 1977 oli sääoloiltaan

epä

edullinenmonille

tuhohyönteisille.

Taimien nuoruudesta

ja pienestä

koosta

johtuen

ei eräitä, ehkä merkittäviäkin,

lehtipuiden

nuoruusvaiheeseen

liittyviä tuholaislajeja myöskään

voinut vielä tulla esiin

(esim.

Löyttyniemi

1972). Nimenomaan

poppelilajeista

saatiin kaiken kaikkiaan var sin vähän tietoa

koeviljelmien

huonon me

nestymisen

vuoksi.

Edellä mainituista

rajoituksista

huoli matta

jo yksittäistapauksessakin

todettu

jonkin tuholaislajin

runsas

esiintyminen

an taa kuitenkin viitteitä

lajin potentiaalisesta vahingollisuudesta.

Lisäksi tuhon kohteeksi

joutuvien

taimienosuus

lisääntyy

taimiston vanhetessa, koska ne ovat alttiitasamoille tuholaisilleuseanvuoden

ajan.

Runko-

ja

versotuhoista olivat ruohokas kaan aiheuttamatvioitukset

yleisimpiä.

Eni

ten niitä

esiintyi leppälajeilla (vrt.

Mii1 - 1er

1972,

Juutinen ym. 1976).

Sylki

kaskaita

esiintyi viljelmillä

kaikilla muilla tutkituilla

puulajeilla paitsi lepillä. Löydet tyjä sylkikaskaita

ei kuitenkaan

määritetty lajilleen.

Keski-

ja Itä-Euroopassa sylkikas

kaat ovat aiheuttaneet vahinkoa

erityisesti pajuviljelmillä (Reic

h art

ym.

1962,

Mii11er 1972).

Myös

Suomessa tiedetään

esiintyvän yleisinä

muutamia nuorien lehti

puiden ja pensaiden vioittajina tunnettuja Cercopidae-lajeja

(Linnavuori 1969).

Havainnot koivun äkämäkääriäisenä

pi detyn lajin esiintymisestä ja lajin

tunnettu

yleisyys

Suomessa

(Sa

a1 a s 1949) antavat viitteitäsiitä, että se voi

joissakin

olosuhteis

sa osoittautua haitalliseksikoivu-

ja leppä taimistojen

tuholaiseksi.

Äkämähaapsasen

vioitusten

vähäisyys

nyt tarkastetuissa taimistoissa (vrt. Bram - m anis

1962, Löyttyniemi

1972)

johtui

ilmeisestitaimiennuoresta iästä. Ul komailla

äkämähaapsasta pidetään yhtenä

haitallisimmistanuorien

Populus- ja

Salix

viljelmien

tuholaisista

(esim.

Schwerdt

feger 1951,

Schnaiderowa 1970, He1 1r i g1 1974).

Äkämähaapsasen

on muuallatodettu par veilevan runsaammin vain

joka

toinenvuosi (esim. Brammanis 1962,

Hellrigl

1974).

Kesällä 1977

löydettiin yksinomaan

toisen kesän äkämiä, eikä taimienkuoressa ollut tuoreita

munintajälkiä.

Täten äkämä

haapsasen parveilu tapahtuu

Etelä-

ja

Kes ki-Suomessa ilmeisesti

pääasiassa parillisina

vuosina.

Runkohaapsanen

oli vioittanut vain ai neiston

suurikokoisimpia haapoja

luonnon vesakoissa. Ohuinvioitettutaimioli

tyviläpi

mitaltaan 1,9 cm (vrt.

Hellrigl

1974).

Nimenomaan

peltoviljelmillä runkohaapsa

sen vioitukset olisivat todennäköisestiolleet

yleisiä Popw/ws-lajeilla,

mikälitaimetolisivat olleet riittävän suurikokoisia

iskeytymiselle

(vrt. Schnaiderowa 1961, 1968,

Löyttyniemi

1972).

Eräitä nuorien

lehtipuiden

runkotuholai sina

tunnettuja lajeja

eitarkastetussa aineis tossatodettu. Näistä

potentiaalisesti

merkit tävä on

erityisesti leppäkärsäkäs (Cryptor rhynchus lapathi

L.) (esim.

Kangas

1942,

Saa1as 1949, Schnaider 1962).

Lajin puuttuminen

tarkastetuista

lep pä* ja pajukasvustoista

on todennäköisesti

johtunut

taimien

ja vesojen pienestä

koosta.

Eräitä

sarvijäärälajeja,

mm. Oberea oculata

(11)

L.

ja

Lamiatextor L., ei

myöskään esiintynyt (vrt.

esim. He 11rig1

1974),

samoinkuin ei

yhtään lasisiipislajiakaan

(ks. esim.

Saa1as

1949, Fibiger ja

Kris

ten se n

1974,

Vuola

ja Korpela 1977).

Tuholaisina niitä saattaisi

esiintyä erityisesti viljelmien perustamisvaiheessa yk

sittäin kasvavissa taimissa.

Erityisesti

Paran threne

tabaniformis (Rott.)

on ollut vahin

gollinen

Keski-

ja Itä-Euroopan Populus- ja sa/ix-viljelmillä

(esim. Schvverdtfe ger

1951,

Schnaider 1962)

ja Synan

thedon

spheciformis

(Den.& Schiff.)Betula

ia

/l/nMS-viljelmillä (esim.

Schnaider 1974).

Pajunruususääsken

aiheuttamien kasvu

pistevioitusten yleisyys ja

satunnaisesti tode tut

pajujen

muutsilmutuhotantavatviitteitä

siitä,

että

Cecidomyidae-lajeja

saattaaesiin

tyä

haitallisessa määrin

joissakin

olosuhteis

sa (ks. S aa 1 as 1949). Tästäonkokemuk sia

erityisesti Keski-Euroopasta (esim.

Barnes 1951)

ja

nyt

myös

Ruotsista

(Löyttyniemi

ym. 1978).

Lehtikuoriaisten,

perhosten, lehtipistiäis

ten

ja kehrääjäpunkkien

tiedetään Suomes

sa aiheuttaneenvoimakkaita

ja laaja-alaisia lehvästötuhoja

nuorissa

lehtipuukasvustoissa (esim.

Kanervo 1939, 1946, Saaias

1949, Löyttyniemi ja

Tulisalo

1974,

ks.

myös Löyttyniemi

ym.

1978).

Lehvästötuhoja

on täten

lehtipuuvil jelmillä

odotettavissa, vaikkakaan niiden

merkityksestä

ei nyt saatu kovinkaan

paljon

tietoa. Vaikka useimmat

erityisesti lyhyt

-

kiertoviljelypuina kyseeseen

tulevat

puulajit

toipuvat

lehvästötuhoista suhteellisen

hyvin,

aiheutuu näistä tuhoista kuitenkin kasvu

tappioita ja seuraustuhoja (esim.

Seh- naiderowa 1959,

Briggs ja

Ave

r y 1968, Ba s svs 1970).

Nyt tehdyt

havainnotruostetautienesiin

tymisestä ja

aikaisemmat kokemukset näi dentautien

vahingollisuudesta

taimitarhois

sa

(esim. Lilja

1973)antavat aiheenolet taa ruostetautien voivan

esiintyä

haitallises sa määrin nuorissa

lehtipuukasvustoissa.

Ruostetautien

esiintymiseen

ei

hyönteisillä

ole

paljoakaan

vaikutusta. Sitävastoin muut lehvästötauditovat usein seurausta

erityises

ti

kirvojen ja punkkien esiintymisestä. Myös

verson kuolemisentaikoroutumisen aiheut tavat taudit samoin kuin runkolaho ovat

yleisesti

seurausta

hyönteisten

vioituksista.

Useimpien

runko-

ja

versotuholaisten ai heuttaman lahovikaisuuden

merkitys

koros tuu

erityisesti

kun

puita

kasvatetaan van hoiksi

ja

kun niiden

käyttötarkoitus edellyt

tää

hyvää

laatua.

Saatujen

tulosten mukaanon nisäkkäiden aiheuttamillatuhoillahuomattava

merkitys

etenkin

viljelmien perustamisvaiheessa (vrt.

esim.

Löyttyniemi ja

Hiltunen

1976).

Sulkeutuneissa

vesasyntyisissä

kas vustoissa niiden

merkitys

kuitenkin mahdol lisestivähenee

ja

sitä enemmän, mitä

laaja alaisempia yhtenäiset viljelmät

ovat.

Popu

/ws-

lajit

ovat kuitenkin alttiita hirvituhoille kokonuoruusvaiheen

ajan (ks.

esim. Kan gas

1949). Lepän

vähäinenalttiusnisäkäs tuhoillevähentäähuomattavastitämänpuu

lajin tuho-ongelmia.

5.

PÄÄTELMÄT

Saatujen

tulosten

ja

muuten saatavilla olevien

tietojen perusteella

voidaan tuho

hyönteisten merkitys lehtipuutaimistoissa

Suomessaarvioidaalustavasti seuraavaksi.

Kaikilla

kyseeseen

tulevilla

puulajeilla esiintyy

useita

tuhohyönteislajeja, jotka

saat tavat aiheuttaa taloudellisesti merkittävää vahinkoa.

Useimpia

näistätuholaisistaesiin

tyy yleisesti

ainakin Etelä-

ja

Keski-Suomes

sa.

Runkoa

ja versoja

vioittavat

hyönteiset

haittaavat

viljelmien perustamista. Vesasyn tyisissä

tiheissä

viljelmissä

niiden

merkitys

on ilmeisesti

vähäisempi.

Lehvästötuholais ten

joukkoesiintymisiä

saattaa aika

ajoin esiintyä. Sa&t-lajeilla

ovat äkämäsääskien aiheuttamat

kasvupistetuhot

mahdollisia.

Viljelmien perustamisvaiheessa yleisesti

il menevät runko-

ja

versotaudit ovat usein

hyönteisten

välillisesti aiheuttamia. Runko

(12)

10

lahoa

esiintynee erityisesti Popw/ws-lajeilla, ja

sen

merkitys

korostuu

puiden

vanhetessa.

Ruostetautien aiheuttamat lehvästötuhot voivat olla merkittäviä koivulla, haavalla

ja pajulla.

Myyrät, jänikset ja

hirvi aiheuttavat va hinkoa etenkin

viljelmien perustamisvai

heessa.

Hirvituhoja

voi

esiintyä erityisesti Populus- lajeilla

varttuneissakin kasvustois sa.

Koivulla

esiintyy

mahdollisestivähemmän

hyönteisongelmia

kuin

lepällä,

haavalla

ja pajulla.

Koivu-

ja leppälajien,

samoin kuin

Populus- ja Sa/ix-lajien ja -lajikkeiden

väli

sistä mahdollisista

kestävyyseroista hyönteis

tuhoja

vastaanei ole toistaiseksitietoa.Kos ka

leppä

ei ole altis ruostetaudeille

ja

vain vähäisessä määrin

nisäkästuhoille,

on tuho

jen kokonaismerkitys

tällä

puulajilla

taimis tovaiheessa muita ko.

lehtipuulajeja

vähäi

sempi.

(13)

KIRJALLISUUSLUETTELO

BARNES, H.F. 1951. Gall midges ofeconomic import

ance.Vol.5.Gal!midgesoftrees.270s. Lontoo.

BASSUS, W. 1970. Verstärktes Auftreten minierender Kleinschmetterlinge anPappeln. Die Sozialistische Forstwirtschaft 20:174—178.

BRAMMANIS, L. 1962. ZumVorkommen und zurBe kämpfung des Kleinen Aspenbockes Saperdapo pulnea L. in Schweden. Z Angew. Ent. 51:122

129.

BRIGGS, J.B. & AVERY, D.J. 1968. Effectsofinfesta tion with fruit tree red spider mite, Panonychus ulmi (Koch), onthe growth and croppingofyoung fruittrees.Ann.Appl.Biol.61:269 —276.

FIBIGER, M. & KRISTENSEN, N.P.1974. The Sesii- dae (Lepidoptera) of Fennoscandia and Denmark.

Fauna Ent. Scand. 2:1—91.

GYÖRFI, J. 1952. Krankheiten und Schädlinge der Pappeln in Ungarn. Acta Agron. Acad. Scient.

Hungaricae 2:41—79.

HAKKILA, P., LEIKOLA, M. & SALAKARI, M.

1978. Pienpuustonkasvatus, talteenotto ja käyttö.

Lyhytkiertopuun kasvatus- jakäyttöprojektin lop puraportti. Suomen itsenäisyyden juhlavuoden 1967 rahasto. Saija B.N:046:l —159.

HELLRIGL, K. 1974. Cerambycidae, Bockkäfer. Die Forstschädlinge Europas 11:130 —202.

JUUTINEN, P.KURKELA, T.& LILJA, S. 1976. Ruo hokaskas, Cicadella viridis (L.), lehtipuuntaimien vioittajana sekä vioitusten sienisaastunta. Sum mary: Cicadella viridis (L.) as a wounderof hard wood saplings and infection of wounds by pathogenic lungi. FoliaFor.284:1—12.

KANERVO, V. 1939. Öbersicht iiber die Generations- zahl einiger Chrysomeliden (Col.)in Finnland sowie einige andere allgemeine biologische Beobachtun gen.Ann.Ent.Fenn.5:140—164.

1946.Tutkimuksia lepän lehtikuoriaisen,Melasoma aeneaL. (Col., Chrysomelidae),luontaisista viholli sista. Referat: Studien iiber die natiirlichen Feinde des Erlenblattkäfers, Melasoma aenea L. (Col., Chrysomelidae). Ann. Zool. Soc. Zool. Bot. Fenn.

Vanamo 12(3): 1 —206.

KANGAS, E. 1942. Forstentomologische Studien anei nigen Laubhölzern. Ann.Ent. Fenn.8:142—163.

1949.Hirven metsässäaikaansaamat tuhot ja niiden metsätaloudellinen merkitys. Summary: On the damage tothe forestscaused bythemoose, and its significance in the economyofthe forest. Suomen Riista 4:62—90.

LILJA, S. 1973. Koivunruoste ja sentorjunta. Metsän tutkimuslaitos. Metsänviljelynkoeaseman tiedonan toja 9:21 —26.

LINNAVUORI, R. 1969. Nivelkärsäiset IV. Suomen Eläimet 13. 312 s.Porvoo.

LÖYTTYNIEMI, K. 1972. Hybridihaavikoidenhyön teistuhoista. Summary: Insect damages in hybrid

aspenstands.SilvaFenn.6:187 —192.

, AUSTARÄ,

0.,BEJER-PETERSEN, B. & EHN STRÖM,B. 1978.Insectpestsin forests ofthe Nor diccountries1972—1976.Käsikirj.

& HILTUNEN, T. 1976. Hirven aiheuttamista met- sävahingoista. Metsä ja Puu 1976(5):30—31.

& TULISALO, U. 1974. On the occurrence of Metatetranychus ulmi Koch and Tetranychus urticae Koch (Acarina, Tetranychidae) on forest

treesin Finland. Ann.Ent.Fenn.40:162 —167.

MULLER. H.J. 1972. Cicadaria, Zikaden. Die Forst- schädlinge Europas 1:127—150.

REICHART, G., SARINGER, G. & SZALAY MARZO, L. 1962. Adatok amagyarorszagikosar fuztelepeken elöfordulo kabocak ismeretehez. Refe rat: Angaben iiber die in den Weidenhegernvor kommenden Zikaden in Ungarn. Folia Ent. Hung arica 15:465—501.

SAALAS, U. 1949. Suomen metsähyönteiset. 719 s.

Porvoo.

SCHNAIDER, Z. 1962.Zwalczanie krytoryjka olszowca (Cryptorrhynchus lapathi L.) w uprawach wierzb koszykarskich. Summary: Control of the willow borer (CryptorrhynchuslapathiL.) in osier planta tions. Prace Inst. Bad. Lesn. 249:225—250.

1974. Szkodniki dtzewikrzewow lisciastych zarejes trowane w gornoslaskim okregu przemyslowym w latach 1965—1971. Zusammenfassung: Die im Oberschlesischen Industriegebiet in den Jahren 1965—1971 beobachteten Schädlinge der Laub bäume und -sträucher. Prace Inst. Bad. Lesn.

464:61—95.

SCHNAIDEROWA, J. 1959. Zbadan nad bialka wier zbowka (Leucoma salicis L.). Summary: Some studiesonLeucoma salicis L. Prace Inst. Bad. Lesn.

189:19—62.

1961. Znaczenie gospodarczei zwalczanie rzemlika topolowca (Saperda carcharias L. Cerambycidae, Coleoptera). Summary in Russian and French.

Prace Inst. Bad. Lesn. 234:3—99.

1968. Przyczyny masowego wystepowaniarzemlikow (Saperda carcharias L. i Saperda populnea L.)na ziemiach polskich. Summary in Russian and French. Prace Inst. Bad. Lesn. 355:3—90.

1970. Rzemlik osinowiec (Saperda populnea L.

Cerambycidae, Col.) Znaczenie gospodarcze, metodyprofilaktykiizwalczania. Summary: Small poplar longicorn (Saperda populneaL. Ceramby cidae, Col.) Economic importance,methods of prophylaxis and control. Prace Inst. Bad. Lesn.

387:3—47.

SCHWERDTFEGER, F. 1951. Pappelkrankheitenund Pappelschutz. Das Pappelbuch,s.155—186. Bonn.

VUOLA, M.&KORPELA,S. 1977. Suomen lasisiipis

ten (Sesiidae) ja puuntuhoojien (Cossidae) elinta voista (Lepidoptera).2. Raidan lasisiipi (Sesiabem becifbrmis)ja varjolasisiipi (Paranthrenetabanifor mis)). Not. Ent. 57:3—8.

(14)

12

SUMMARY

Little attention has been paid in Finland to insect damage inyoung plantations ofdeciduous trees, since deciduous species have notbeen used verymuch in af forestation work and some of them have been of little economic importance in forestry.

Since the 19605, however, Betula pendulahas been planted onrather anextensive scale, as well as hybrid aspen (Populus tremula xP. tremuloides)to someex tent. Furthermore,plans have been made to establish treecrops ofshort rotation using fast growing decidu

ous species.

The importance ofinsect damage in suchplantations

was investigated in the summer of 1977 by examining

some young planting experiments, employing Betula, Alnus,Populus (aspen and poplar) andSalix, establish edonformerarablefields,andin stands regenerated by sprouting insouthern and centralFinland.

All the investigated tree species were infested to a harmful degree with insects that caused either direct

damage to the stems and shoots or indirectly through infection. Damagecausedby Cicadella viridis (Cicadel lidae) appeared frequently, especially onAlnus (25%of young plants). Cercopids were especially common on Populus. Saperda larvae (Cerambycidae) appeared occasionally on Populus and Salix. According tothe observations, the flightonSaperdapopulneaapparent ly occurs mainly onevenyearsinsouthernFinland.

The lownumber ofyoungplantsdamagedbySaper dawas probably duetothe youth and smallsize ofthe trees. Possibly for the same reason, certain stem and shoot damaging insects (e.g. Sesiidae and Cryptorrhyn chus lapathi)did notoccurinthematerial studied.

Rhabdophagarosaria and some other Cecidomyids damagedbuds and shootsofSalix. Severalleafbeetles (Chrysomelidae) and weevils (Cureulionidae) caused damage tothe foliage.

Voles,hares and moosecaused considerable damage especially inthe plantations.

(15)

ODC

453

ODC

453

ISBN

951-0379-9

ISBN

951-0379-9

ISSN

0015-5543

ISSN

0015-5543

LÖYTTYNIEMI,

K.

&

ROUSI,

M.

1979.

Lehtipuutaimistojen

hyönteistuhoista.

LÖYTTYNIEMI,

K.

&

ROUSI,

M.

1979.

Lehtipuutaimistojen

hyönteistuhoista.

Summary:

On

insect

damage

in

young

deciduous

stands.

Folia

For.

384: 1—12.

Summary:

On

insect

damage

in

young

deciduous

stands.

Folia

For.

384:1—12.

The

occurrence

of

insect

damage

was

surveyed

in

young

Betula, Alnus,

Populus

The

occurrence

of

insect

damage

was

surveyed

in

young

Betula, Alnus,

Populus

and Sali.

x

plantations

and

in

stands

regenerated

by

sprouting

in

southern

and cen- and

Sulix

plantations

and

in

stands

regenerated

by

sprouting

in

southern

and cen

tral

Finland.

All the

studied

tree

species

were

infested

with

insects

capable

of

tral

Finland.

All the

studied

tree

species

were

infested

with

insects

capable

of

causing,

indirectly

or

directly,

stem

or

shoot

damage.

Defoliators

belonging

to

the

causing,

indirectly

or

directly,

stem

or

shoot

damage.

Defoliators

belonging

to

the

Coleoptera

order,

in

particular,

were

found

on all

tree

species

and

Cecidomyids

Coleoptera

order,

in

particular,

were

found

on all

tree

species

and

Cecidomyids

injured

the

apical-stem

meristem

in

Salix.

Mammals

caused

significant

damage

to

injured

the

apical-stem

meristem

in

Salix.

Mammals

caused

significant

damage

to

all

but

Alnus

species.

all

but

Alnus

species.

Authors'

address:

The

Finnish

Forest

Research Institute,

Unioninkatu

40 A,

Authors'

address:

The

Finnish

Forest

Research Institute,

Unioninkatu

40 A,

SF-001

70

Helsinki

17.

SF-001

70

Helsinki

17.

ODC

453

ODC

453

ISBN

951-0379-9

ISBN

951-0379-9

ISSN

0015-5543

ISSN

0015-5543

LÖYTTYNIEMI,

K.

&

ROUSI,

M.

1979.

Lehtipuutaimistojen

hyönteistuhoista.

LÖYTTYNIEMI,

K,

&

ROUSI,

M.

1979.

Lehtipuutaimistojen

hyönteistuhoista.

Summary:

On

insect

damage

in

young

deciduous

stands.

Folia

For.

384: 1—12.

Summary:

On

insect

damage

in

young

deciduous

stands.

Folia

For.

384:

1—12.

The

occurrence

of

insect

damage

was

surveyed

in

young

Betula, Alnus,

Populus

The

occurrence

of

insect

damage

was

surveyed

in

young

Betula, Alnus,

Populus

and

Salix

plantations

and

in

stands

regenerated

by

sprouting

in

southern

and cen- and

Salix

plantations

and

in

stands

regenerated

by

sprouting

in

southern

and cen

tral

Finland.

All the

studied

tree

species

were

infested

with

insects

capable

of

tral

Finland.

All the

studied

tree

species

were

infested

with

insects

capable

of

causing,

indirectly

or

directly,

stem

or

shoot

damage.

Defoliators

belonging

to

the

causing,

indirectly

or

directly,

stem

or

shoot

damage.

Defoliators

belonging

to

the

Coleoptera

order,

in

particular,

were

found

on all

tree

species

and

Cecidomyids

Coleoptera

order,

in

particular,

were

found

on all

tree

species

and

Cecidomyids

injured

the

apical-stem

meristem

in

Salix.

Mammals

caused

significant

damage

to

injured

the

apical-stem

meristem

in

Salix.

Mammals

caused

significant

damage

to

all

but

Alnus

species.

all

but

Alnus

species.

Authors'

address:

The

Finnish

Forest

Research Institute,

Unioninkatu

40 A,

Authors'

address:

The

Finnish

Forest

Research Institute

Unioninkatu

40

A

SF-00170

Helsinki

17.

SF-00170

Helsinki

17.

(16)
(17)

No360 Jakkila, Jouko &Pohtila, Eljas: Perkauksen vaikutus taimistonkehitykseen

Lapissa.

Effectof cleaning on developmentof sapling stands in

Lapland.

No361 Kyttälä, Timo: Työn organisointimahdollisuudet puunkorjuussa.

Aspects of work organiziting in

logging.

No362Kukkola, Mikko: Lannoituksen vaikutus eri latvuskerrosten

puiden

kasvuun mustikka tyypin kuusikossa.

Effect of fertilizationon the

growth

of different tree classes in a spruce stand on Myrtillus-site.

No 363 Mielikäinen, Kari: Puunkasvun ennustettavuus.

Predictability of tree growth.

No 364 Koski, Veikko & Tallqvist, Raili: Tuloksia monivuotisistakukinnan

ja

siemensadon määrän mittauksista metsäpuilla.

Results of long-time measurements of the quantity of flowering and seed crop of forest trees.

No365 Tervo, Mikko: Metsänomistajaryhmittäiset hakkuut ja niiden

suhdanneherkkyys

Etelä ja Pohjois-Suomessa vuosina 1955—1975.

Thecut ofroundwood and its business cycles in Southernand NorthernFinland

by

forest ownership groups, 1955—1975.

No366 Ryynänen, Leena: Kotimaistenlehtipuiden siitepölyn laadunmäärityksestä.

Determinationof quality ofpollen from Finnish deciduoustree species.

No 367 Uusitalo, Matti:Suomen metsätalousMERA-ohjelmakaudella 1965—75. Tilastoihinpe rustuva tarkastelu.

Finnish

forestry during

the MERA

Programme

period 1965—75. A review based on

statistics.

No 368Kärkkäinen, Matti:

Käytännön

tuloksiakoivuviilun saannosta.

Empirical results onbirchveneer

yield.

No 369Laitinen, Jorma: Raivaussahojen kantokäsittelylaitteiden vertailu

filmianalyysillä.

Comparing

clearingsaw sprayers with film

analysis.

No 370 Kärkkäinen, Matti: Pientenkuusitukkien mittaus.

Measurement of smallspruce logs.

No 371 Jalkanen, Risto: Maanpinnan rikkomisen vaikutus korvasienen satoisuuteen.

Effect of breaking soil surface on the yield of Gyromitra esculenta.

No 372Laitinen, Jorma: Kuormatraktorintekninenkäyttöaste.

Mechanical availability of forwarders.

No 373Petäistö, Raija-Liisa: Pblebiagigantea ja Heterobasidiott annosum männyn kannoissa hakkuualoilla Suomenniemen ja Savitaipaleen kunnissa.

Phlebia gigantea and Heterobasidiott annosum in pine stumps on cutting areas in Suomenniemiand Savitaipale.

No 374 Kalaja, Hannu: Pienpuun korjuu TT 1000 F palstahakkurilla.

Harvesting small-sizedtrees with terrain chipper TT 1000 F.

No 375 Metsätilastollinen vuosikirja 1977—1978.

Yearbook of Forest Statistics 1977—1978.

No 376Huttunen, Terho: Suomen puunkäyttö,poistuma ja metsätase 1976—78.

Woodconsumption, total drainand forest balance in Finland, 1976—78.

No 377Kärkkäinen, Matti:Koivutukkien tarkistusmittauksia.

Control measurements of birch logs.

No 378 Mäkelä, Markku: Tilasto- ja aikatutkimustuotostenvertailua ainespuun korjuussa.

Output in harvestingof industrial wood based onstatistical data or timestudies.

No 379Veiling, Pirkko: Erilaisten

rauduskoivuprovenienssien alkukehityksestä

taimitarhalla ja kenttäkokeissa.

Initial development of different Betula pendula Roth provenances in the seedling

nursery and in field trials.

No380Kuusela, Kullervo& Salminen, Sakari: Suomenmetsävarat lääneittäin1971—1976.

Forest resourcesin Finland 1971—1976 by counties.

No381 Hyppönen, Mikko & Norokorpi, Yrjö: Lahoisuudenvaikutus puutavaran saantoon ja

arvoon Peräpohjolan vanhoissa kuusikoissa.

The effect of decay on timber

yield

and value of the old

Norway

spruce stands in northern Finland.

No 382Paavilainen, Eero & Virtanen,

Jaakko:

Metsänlannoituksen vaikutuksen riippuvuus levitysmenetelmästä turvemaalla.

Effect of spreading methodonforestfertilizationresults onpeatlands.

No 383 Siren, Matti, Vuorinen, Heikki & Sauvala, Kari: Pientraktorienheilunta.

Low-frequency

vibration in small tractors.

No 384 Löyttyniemi, Kari & Rousi, Matti: Lehtipuutaimistojen hyönteistuhoista.

On insect damage in young deciduous stands.

1979

Myynti Available for sale at: Valtion

painatuskeskus,

Annankatu 44, 00100 Helsinki 10, p. 17341 Merkintä ODC tarkoittaa metsäkirjallisuuden kansainvälistä Oxford-luokitusjärjestelmää

127900470 L ISSN 0015-5543

ISBN 951-40-0379-9

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Mansikan kauppakestävyyden parantaminen -tutkimushankkeessa kesän 1995 kokeissa erot jäähdytettyjen ja jäähdyttämättömien mansikoiden vaurioitumisessa kuljetusta

Tutkimuksessa selvitettiin materiaalien valmistuksen ja kuljetuksen sekä tien ra- kennuksen aiheuttamat ympäristökuormitukset, joita ovat: energian, polttoaineen ja

Ana- lyysin tuloksena kiteytän, että sarjassa hyvätuloisten suomalaisten ansaitsevuutta vahvistetaan representoimalla hyvätuloiset kovaan työhön ja vastavuoroisuuden

Työn merkityksellisyyden rakentamista ohjaa moraalinen kehys; se auttaa ihmistä valitsemaan asioita, joihin hän sitoutuu. Yksilön moraaliseen kehyk- seen voi kytkeytyä

Poliittinen kiinnittyminen ero- tetaan tässä tutkimuksessa kuitenkin yhteiskunnallisesta kiinnittymisestä, joka voidaan nähdä laajempana, erilaisia yhteiskunnallisen osallistumisen

Epiphytic lichen flora and diversity on Populus tremula in old-growth and managed forests of southern and middle boreal Finland.. Epiphytic lichen diversity on Salix caprea

In chapter eight, The conversational dimension in code- switching between ltalian and dialect in Sicily, Giovanna Alfonzetti tries to find the answer what firnction

Provinciale Hogeschool Limburg (PHLimburg) is situated in the Flemish community in the north-east part of Belgium, only 60 km from Eindhoven. In PHLimburg there are about