ODC 453
FOLIA FORESTALLS
METSÄNTUTKIMUSLAITOS
-INSTITUTUMFORESTALE FENNlAE-HELSINKI1979KARI LÖYTTYNIEMI JA MATTI ROUSI
LEHTIPUUTAIMISTOJEN HYÖNTEISTUHOISTA
ON INSECT DAMAGE IN YOUNG DECIDUOUS STANDS
1977 No 311Takalo, Sauli & Sauvala, Kari: Havaintoja metsurin suojainten kestävyydestä ja sen mittaamisesta.
Observations on the
durability
and testing of protective clothing for chain saw workers.No 312Leikola, Matti,
Metsämuuronen,
Markku, Räsänen, Pentti K. & Taimisto, Erkki:Männyn viljelytaimistojen kehitys Lounais-Suomessa vv. 1967—1975.
The development of Scots pine
plantations
in south-western Finland in 1967—1975.No313 Kolari, Kimmo, Paavilainen, Eero& Raitio, Hannu: Männyn juuristosuhteista Kivisuon kasvuhäiriöalueella.
Pine root condition and growth disturbances.
No314
Anttila,
Tuula &Lähde, Erkki: Lannoituksen vaikutuspaperikemioissa
kasvatettujen männyn taimien kehitykseen taimitarhassa.Effect of fertilizationon thedevelopmentof containerizedpine seedlings inanursery.
No 315 Kanninen, Kaija: Palkkausmuodot ja niiden vaikutus metsätöissä.
Forms of remuneration and their influence on forest work.
No 316 Mäkelä, Markku: Leimikoittainenmetsätähdemäärä.
Theamounts of loggingresidues and stump and root woodat certainwork sites.
No 317 Kaunisto, Seppo: Ojituksen tehokkuuden ja lannoituksen vaikutus männyn viljely taimistojen kehitykseen karuillaavosoilla.
Effect of drainage intensity and fertilizationon thedevelopment of pine plantations
on oligotrophic treeless Sphagnum bogs.
No 318 Kinnunen, Kaarlo: Istutuksen onnistuminen ja taimistojen alkukehitys Länsi-Suomen yksityismetsissä.
The survival and initialdevelopment of plants in private forests in western Finland.
No 319Ferm, Ari & Pohtila, Eljas: Pintakasvillisuuden
kehittyminen
ja muokkausjäljen tasoit tuminen auratuilla metsänuudistusaloilla Lapissa.Successionof ground vegetationand levelling of ploughedtracks on reforestationareas in Finnish Lapland.
No 320Kuusela, Kullervo: Suomenmetsienkasvu ja puutavaralajirakenne sekäniiden alueelli
suus vuosina 1970—1976.
Increment and timber assortment structure and their regionality of the forests of Fin land in 1970—1976.
No 321 Heikinheimo, Lauri, Jaatinen,Esko, Kellomäki, Seppo, Loven, Lasse & Saastamoinen, Olli: Metsien virkistyskäyttö Suomessa. Esitutkimusraportti.
Forest recreation in Finland. Pilot study.
No 322 Talkamo,Tero: Markkinapuunalueittaiset hankintamäärät ja kulkuvirrat vuonna 1973 (1970).
Removaland flow ofcommercial roundwood inFinland during 1973 (1970) by districts.
No 323 Erkkilä, Pentti, Silander, Soini, Tiihonen, Paavo & örn, Jouko: Pystymittaus ja run
kojen luku halckuupalkan laskentaperusteina työvaikeuspalstalla.
Massenermittlung am stehenden Holz und Stamzahl als Unterlage fiir die Berechnung des Arbeitslohns auf grösseren Schlaglosen mit gleichmässigen Arbeitsbedingungen.
No 324 Vuokila, Yrjö: Puolukkatyyppi kuusen kasvupaikkana.
Vacciniumtype asa spruce site.
No 325 Raulo,Jyrki & Lähde,Erkki: Rauduskoivun istutustuloksiaLapissa.
Reforestation results with Betula pendula Roth in Finnish Lapland.
No 326 Paavilainen, Eero: Männyn istutus suopeltojen metsityksessä.
Planting of Scots pine in afforestationofabandoned swampy fields.
No 327 Paavilainen,Eero: Jatkolannoitus vähäravinteisilla rämeillä. Ennakkotuloksia.
Refertilization on oligotrophic pine swamps. Preliminary results.
No 328 Laitinen, Jorma & Takalo, Sauli: Moottorisahavintturin käytöstä pienten puiden ja tukkien esijuonnossa.
Preliminary skidding of smalltrees and sawlogsby power saw winch.
No 329 Kinnunen, Kaarlo & Linnimäki, Jorma: Metsäuudistamisenonnistuminen ja taimis tojen alkukehitys Pohjois-Karjalassa.
Success of forest regenerationand initial development of sapling stands in northern Karelia.
No 330Huttunen, Terho: Suomen puunkäyttö, poistuma ja metsätase 1975—77.
Wood consumption, total drain and forest balance in Finland, 1975—77.
No 331 Gustavsen, Hans G.: Valtakunnallisetkuutiokasvuyhtälöt.
Finnish volume increment functions.
No 332 Helander, Matti & Simula, Anna-Leena: Metsäalan toimihenkilöidenkysyntä ja tar
jonta vuoteen 1985.
Demand and supply of professional forestry staff by 1985.
No 333 Hakkila, Pentti, Kalaja, Hannu, Salakari, Martti&
Valonen,
Paavo: Whole-tree har vesting in the early thinning of pine.Kokopuun korjuu männikönensiharvennuksessa.
No 334Järveläinen, Veli-Pekka: Mielipiteet yksityismetsätaloudessa.
Metsänomistajien
ja metsä ammattimiesten käsityksiä metsätaloudesta ja senedistämisestä.Opinions in Finnish private forestry. On the opinions of the private forest owners and the forestry experts concerning
forestry
and its promotion.Luettelo jatkua 3. kansisivull»
FOLIA FORESTALIA 384
Metsäntutkimuslaitos.InstitutumFores tale Fenniae. Helsinki 1979
Kari Löyttyniemi ja Matti Rousi
LEHTIPUUTAIMISTOJEN HYÖNTEISTUHOISTA
On insect damage in young deciduous stands
2
ODC 453
LÖYTTYNIEMI,K. & ROUSI, M. 1979. Lehtipuutaimistojenhyönteistuhoista.
Summary: Oninsect damage inyoungdeciduous stands. FoliaFor.384:1—12.
Hyönteistuhojen esiintymistä inventoitiin nuorissa JHetula-, Alnus-, Populus- ja Sa/ix-viljelmissä ja luonnonvesakoissa Etelä- ja Keski-Suomessa. Kaikilla tutki tuilla puulajeilla esiintyi haitallisessa määrässä hyönteisten välittömästi ja välilli sesti aiheuttamia runko- javersotuhoja. Erityisesti kovakuoriaisia esiintyilehväs tötuholaisina kaikilla puulajeillajaäkämäsääskiä kasvupistetuholaisinaSalix-la jeilla. Nisäkkäiden aiheuttamat tuhot olivat merkittäviämuilla puulajeilla paitsi Alnus-lajeilla.
Theoccurrenceofinsect damagewas surveyed in youngBetula, Alnus,Populus and Salix plantations andin stands regeneratedby sprouting insouthern and cen tral Finland. All the studied tree species were infested with insects capable of causing, indirectly or directly, stem orshoot damage.Defoliators belongingtothe Coleoptera order, in particular, werefound onall tree species and Cecidomyids injured the apical-stem meristeminSalix. Mammalscaused significant damageto allbutAlnus species.
Helsinki1979.Valtionpainatuskeskus ISBN 951-40-0379-9
ISSN 0015-5543
SISÄLLYS
1. JOHDANTO .• 4
2. AINEISTOJA MENETELMÄT 4
3. TULOKSET 5
4. TULOSTEN TARKASTELU 8
5. PÄÄTELMÄT 9
KIRJALLISUUSLUETTELO 11
SUMMARY 12
4
1. JOHDANTO
Suomessa ei ole
lehtipuiden
nuoruusvai heenhyönteistuhoihin kiinnitetty paljoakaan huomiota,
koskalehtipuiden viljely
on ollut suhteellisenvähäistäja
eräillälehtipuulajeil
la ei ole olluttoistaiseksi metsätaloudellistamerkitystä.
Kuitenkin tiedetään, että Suomessa onkoivulla,
lepällä,
haavallaja pajul
la runsaastipotentiaalisia hyönteistuholaisia
(esim. Kaner v o1939,
Sa a1 as 1949).Eräiden
hyönteislajien
onkinjo
todettu ai heuttaneen vahinkoaviljelmillä
(Löyt-tyniemi
1972, Juutinen ym. 1976).Ulkomailla
tuhohyönteiset
ovat vakavasti haitanneetpoppelien ja pajujen
kasvattamista, ja torjuntatoimenpiteet
ovat olleettarpeellisia
(esim.Schwerdtfeger
1951, Györfi 1952,
Brammanis 1962, Schnaider 1962).Viime aikoina on Suomessa
ryhdytty
suunnittelemaanlehtipuiden viljelyn ja
kasvattamisen
laajentamista
nimenomaanly hytkiertoviljelynä.
Jottahyönteisten
aiheut tamatuhoriskivoitaisiin ottaa huomioonly hytkiertoviljelyä ja lehtipuiden viljelyä yleen
säkin kehitettäessä, suoritettiin1977 alusta va
selvitys hyönteistuhoista
nuorissa lehtipuukasvustoissa. Hyönteistuhojen
ohella kiinnitettiin huomiotajossain
määrinmyös
nisäkkäiden aiheuttamiintuhoihinja
sieni tauteihin.Selvitys
oli osa Suomenitsenäisyy
den Juhlavuoden 1967 Rahaston(SITRA)
rahoittamaalyhytkiertopuun
kasvatus-ja käyttöprojektia (Hakkila
ym. 1978).Selvityksen tekijöistä Löyttyniemi
suunnittelija johti työn ja kirjoitti
käsikirjoituksen,
Rousi tekikenttätyöt ja
käsit teli aineiston.Chrysomelidae- ja
Curculionidae-näytteet
määritti M.Koponen ja
sienitaudit T. Kurkela.2. AINEISTOJA
MENETELMÄT
Tutkimuksen maastotyöt tehtiin kesä-lokakuussa 1977. Tutkimuksen pääaineiston muodostivat lyhytkier topuiden kasvatuskokeita vartenperustetutkokeetkuu della paikkakunnalla Etelä- ja Keski-Suomessa (tauluk ko 1). Koeviljelmät oli perustettu entisille peltomaille tai niityille, paitsi Karvialla (Alkkia),jossa neolivat oji tetullarahkaturvesuolla. Hausjärven ja Suonenjoen vil jelmät oli perustettu keväällä 1975 ja muut keväällä
1976.Koealat käsittivät81, 100, 125 tai324 tainta, ja toistoja olikolme taineljä. Taimitiheys vaihteli 1000—
40000 kpl/ha.
Hausjärvellä jaRuotsinpyhtäällä kokeet tarkastettiin hyönteistuhojen toteamiseksi kokonaan, muttamuual la pääasiassa vainns. puulajikokeiden osalta. Koealoil tatarkastettiin yksityiskohtaisesti systemaattisellaotan nalla valitut 10%taimista taivähintään 10kpl/koeala.
Lisäksi kaikki koealan taimet tarkastettiin ylimalkai semmin.
Havaintojen saamiseksi jo vakiintuneista sulkeutu neista vesasyntyisistä lehtipuukasvustoista tarkastettiin Nurmijärvelläoleva taimitarhamaalle 1975 perustettu pajukloonikoe (Metsänjalostussäätiö), joka käsitti 55 Suomesta kerättyä pajukloonia. Koealat olivat 2 —B
m!
, ja toistoja oli neljä.
Aineistoa täydennettiin lisäksi selvittämällä hyönteis tuhojen esiintymistäluontaisesti syntyneissä lehtipuuve sakoissa seitsemällä paikkakunnalla Etelä- ja Keski suomessa (taulukko 2). Soveltuvistasulkeutuneista kas vustoista tarkastettiin 1 m2:n koealoja 10 metrin vä lein. Tarkastetutvesatjarungotkatkaistiin maantasal ta, halkaistiin ja osittain kuorittiin päällepäin vaikeasti havaittavien runkovikojen toteamiseksi.
Kaikista koetaimista ja-vesoista mitattiin rungon lä pimitta tyveltä ja elävän osanpituuskeväällä 1977. Pa juilla erilliseksi rungoksi luettiin maanrajasta alkupe räisestä perusrungostalähtenytpääverso.Keväällä elä vinä olleista rungoista määritettiin vioitusten aiheutta jat tuhokuvan tai hyönteisnäytteen perusteella ja leh västöstähyönteisnäytteenperusteella.Lehtituhojenrun sausluokiteltiin 5luokkaan vioitettujen lehtien prosent tiosuuden perusteella (0 =<1 %, 1 = I—s1 —5%, 2 =
6—20%,3 =21—50 %,4=51—100 %). Viljelmät tar kastettiin 10. 6. —6. 7. 1977 välisenä aikana, minkä li säksi Hausjärven ja Suonenjoenkokeettarkastettiinuu delleen elokuun lopulla ja syys-lokakuussa. Nurmijär
venpajukoetarkastettiin elokuun puolivälissä ja luon nonvesakot heinäkuussa.
5 3. TULOKSET
Tarkastettujen
koetaimien määräja
mit taustulokset onviljelmien
osaltaesitetty
tau lukossa 1. Monetpoppelilajit ja -lajikkeet
olivaterityisesti Karvian, Suonenjoen ja Kempeleen
kokeissa huonokuntoisia taipääosin
kuolleet muidensyiden
kuinhyön teistuhojen
takia,joten
niitä ei otettu huo mioon. Kutenkoepuiden
kokoa osoittavista tiedoistailmenee,
onviljelmien
muidenkinpuulajien alkukehitys
ollutyleisesti
heikkoa.Pajukloonikoe ja
luonnonvesakot olivathyväkuntoisia.
Luonnonvesakoiden mittaus tulokset ilmenevättaulukosta2.Pajuklooni
kokeessarunkojen keskipituus
oli 3,0 mja tyviläpimitta
32mm.Tiheys
olikeskimäärin3,4
runkoa/m2.Runko-
ja
versotuhot.Viljelmien
koivutai missaesiintyi
vähänhyönteisten
aiheuttamia runko-ja versotuhoja
(taulukko 1). Ainoat havaitutvauriot olivat ruohokaskaan(Cica
della viridis (L.))ja sylkikaskaiden (Cercopi
dae) aiheuttamia. Lisäksiesiintyi
versoäkämiä, jotka
tuhokuvanperusteella
olivat koivun äkämäkääriäisen
(Epino
tia tetraquetrana Haworth) aiheuttamia.
Leppälajeilla esiintyi yleisesti
ruohokaskaan vioituksia (25% elävistätaimista) ja
satunnaisesti sa manlaisiaversoäkämiäkuin koivullakin.Populus- ja Salix-lajeilla
oli kaskaiden aiheut tamiavioituksiaja Populus-lajeilla
satunnai sestimyös äkämähaapsasen (Saperda popul
nea L.) äkämiä.
Nurmijärven pajukokeessa
ei todettuhyönteisten
aiheuttamiarunkotuhoja.
Luonnonvesakkojen lepissä
olijonkin
verran ruo hokaskaan vioituksiaja
haavoissaja pajuis
sa satunnaisesti
äkämähaapsasen ja
ruoho kaskaan vioituksia. Eräissä keskimääräistäsuurikokoisempia puita
käsittäneissähaapa
vesakoissa olimyös runkohaapsasen (Saper
dacarchariasL.)
aiheuttamiavaurioita(tau
lukko 2).Kloonikokeen
ja
luonnonvesakoiden pajuissa esiintyi
satunnaisestikärkisilmutuhoja, joka
muistuttiRhabdophaga-ä.kämäsääs
kien(Cecidomyidae)
aiheuttamaa vioitusta.Vastaavaa silmutuhoa
esiintyi yksittäin
myös viljelmien
koivuillaja lepillä.
Luonnonpajukoissa esiintyi
satunnaisestimyös
äkämäsääskien versoäkämiä.Pajunruusu
sääsken(Rhabdophaga
rosaria H. Low.) ai heuttamiakasvupistevioituksia esiintyi
suh teellisenyleisesti: Nurmijärvellä
12%:ssaja luonnonpajukoissa
5%:ssa tarkastetuistarungoista.
Lehtikemppejä (Psyllidae) ja kirvoja (Lachnidae) esiintyi
satunnaisestilepällä ja
koivullaviljelmillä ja
luonnonvesakoissaja pajukilpikirvaa (Chionaspis
salicis L.) pajuissa
luonnonvesakoissa.Lehtituhot. Keskimääräinen lehtien vioi tusaste
viljelmillä,
kun taimet tarkastettiin alku- taikeskikesällä,
onesitetty
taulukossa 1.Loppukesän
tarkastuksessa lehdet olivatjo
suureltaosin varisseet.Erityisesti
poppe leiltaja lepältä
eisaatulehtituhoistaalkuke sälläkäänpaljoakaan
tietoa, mikäjohtui
tai mien huonon kunnon aiheuttamasta lehtienmyöhäisestä puhkeamisesta.
Koivullaja
lepällä
olivioittuneidenlehtienmääräalkuke sällä noin 10—30%.Nurmijärven pajuko
keessahyönteisten
aiheuttamat lehtituhot olivatvähäisiäsamoinkuinyleensä
luonnon vesakoissakin (taulukko 2).Useimmat todetuista lehtituholaisista kuuluivat kovakuoriaisten lahkoon: 11
lajia
lehtikuoriaisia(Chrysomelidae) ja
9lajia
kärsäkkäitä(Curculionidae)
(taulukko3).
Lehtikuoriaisista
vahingoittivat Populus-la jeja yleisimmin
Melasomapopuli
L.ja Phyl
lodectavulgatissima (L.), joista jälkimmäi
nen
myös pajuja.
Kärsäkkäistävahingolli
simmatolivat haavallaByctiscus
betulae(L.) ja
koivuillaDeporaus
betulae(L.) ja Phyllo
bius maculicornis Germ.Perhoslajien (Tortricidae,
Tineidae) ai heuttamia lehtivaurioitaesiintyi yleisesti
haavallaja koivulla,
muttane olivat merkitykseltään
vähäisiä. Näistätuhonaiheuttajis
ta määritettiin
lajilleen Archips
rosanus(L.)
haavalta.Lehdillä
vapaasti
eläviäpunkkeja
(Tetranychidae, Eriophyidae)
olikaikillapuulajeil
la useimmissatapauksissa,
muttane aiheut6
Taulukko
1.
Tarkastetut
lehtipuuviljelmät
ja
tuhojen
esiintyminen.
Table
1.
Deciduous plantations
examined
and
the
occurrence
of
different
types
of
damage.
Paikkakunta
ja
puulaji
Location
and tree
species
Tarkastetut
taimet,
keväällä
1977
Saplings examined,
in
spring
1977
Lehtituholuokka alkukesällä
1977
Runkoviat
1976-77,
%
elävistä taimista
Stem
damage
1976-77,
%
of
live
plants
Nisäkäsvioitukset
talvella
1976-77
ja
kesällä
1977,
%
elävistä taimisto
Leaf
damage
class
in
early
sunnier
1977
Damage
by
marmals
in
winter 1976-77
and
sunnier
1977,
%
of
live
plants
Elossa
-
Alive
x
cm
Pituus,
x
cm
Kpl -No.
%
Dfc,
x
cm
Height,
X
cm
Cicadella Cercopi-
Saperda
Epinotia Sienikoro
viridis
dae
populnea
tetraq.
Canker Myyrät
Jänis Hirvi
Voles
Hare
Moose
HAUSJÄRVI Betula
pendula
516
86,3
1,3
80 1, 9
0,8
0,4 1,6 -
39,9 12,6
1,2 9,9
Alnus incana
138
92,0
1,4
80
2,5
26,8 -
5,8
Populus tremula
x
P.
tremuloides
523
85,3
8,3
60
1,5 0,4
0,2 - -
3,6
26,4
3,3
13,0
KORPILAHTI Betula
pendula
68
98,5
1,2
90
2,7
- - - -
17,6
2,9
Betula
pubescens
64
98,5
1,2
60
2,6
28,1
Populus
balsamifera
P.
rasumowskyana
P.
tristis
151 96,
2
1,0
48.1,2 0,6
- -
0,7 6,0 3,3
20,0
SUONENJOKI Betula
pendula
Alnus incana
23
57,5
1,0
65
78
86,7
1,7 108 0,8 1,5 4,3
- -
4,3
35,9
- -
11,5
3,9 1,3
Alnus incana
x
A.
glutinosa
35
70,0
1,5
79
1,6 8,6
- -
2,9 5,7 2,9
Populus tremula
x
P.
tremuloides
36
72,0
1,4
90
1,6
11,1 -
5,6 2,8 8,3
Populus
balsamifera
P.
tristis
95
86,4
1,7 103 0,3 2,1 1,1 1,1 3,2
RUOTSINPYHTÄÄ Betula
pubescens
Alnus
glutinosa
Alnus
incana
x
A.
glutinosa
37
92,5
0,7
65
30
75,0
0,7
25
31
77,5
0,7
30
0,3 0,0 0,0
27,3 - 6,5
2,6
Populus tremula
x
P.
tremuloides
25
62,5
0,8
35
0,0
24,0 -
Populus
balsamifera
P
generosa .
P.
rasumowskyana
105
87,5
0,9
59
0,0 8,6 1,9 1,0
Salix
aquatica
S.
Rubens
100
83,3
1,0
53
0,1
10,0
11,0 -
1,0 7,0
KARVIA Betula
pubescens
64
95,5
1,0
56
1,6
KEMPELE Populus
rasumowskyana
P.
tristis
40
66,7
1,3
71
0,9
6,7
7 Taulukko 2. Tarkastetutluonnon lehtipuuvesakot ja tuhojen esiintyminen.
Table2. Standsregeneratedthroughsproutingandtheoccurrenceofdifferenttypesofdamage.
Taulukko 3. Tarkastetuissa viljelytaimistoissa ja luonnon vesakoissa lehtituholaisina esiintyneet kovakuoriaiset.
Esiintyi yksittäin +,aiheutti tuhoayhdellä paikkakunnalla ++,aiheuttituhoa useammalla paikka kunnalla +++.
Table3. Coleopteradefoliatorsfoundin the youngplantations andstands regenerated through sprouting.
Occurredalone+,causeddamageinonelocation++,causeddamageinseverallocations H—h+.
tivat vain lievää vioitusta. Kirvat
(Aphidi
dae) aiheuttivat koivun keskenkasvuisten lehtiensurkastumistaviljelmillä.
Taudit.
Runkojen
kuoressaesiintyi
sie nien aiheuttamiakoroja
etenkinviljelmien
rauduskoivulla (taulukko1). Aiheuttajana
oli usein ilmeisestityvilaikkutauti (mm.
Al ternaria alternata (Fr.) Keisslerja
Godroniamultispora
Groves). Lehtitaudeista olivat ruostetaudityleisiä loppukesällä erityisesti
pajuilla.
Haavallaesiintyi
keski-ja loppuke
säilä Pollaria radiosa
(Lib.)
Bald, et Cif.-taudin
ja lepällä Apiognomonia
alniella(Karst.)
v. Höhn -taudinaiheuttamaa lehti tuhoa.Nisäkkäät.
Myyrien, jänisten ja
hirven ai heuttamatvioituksetolivatyleisiä viljelmillä
(taulukko1).
Luonnonvesakoissaoli hirviai noanisäkäs, joka
aiheuttivahinkoa(tauluk ko 2.)Leppälajeilla
olivat nisäkkäiden ai heuttamatvauriot kaikissa tutkimuskohteis sa vähäisiä.Puulaji Tree species
Koealoja, lq Plots. No.
kpl
1 1
2 a 2 .
» d w.a,Nj^
Tarkastetut vesat
Sproutsexamined
Se
|.s
° 5 w
«K Sw
• a2o5 a .8?
ä I
HIS
ix wIH - • C -
."ts
Lehtituho- Runkoviat1976 —77,%vesoista
luokka Stem damage 1976—77,%ofsprouts Leaf dama-
geclass
.S o 9 O
II is jfc
li II 11 II
G s 5. </) G
Nisäkäsvioitukset talvella 1976—77jakesällä1977,
%vesoista
Damage by mammalsin winter 1976 —77 and summer1977,%ofsprouts
!|
-II |8as:
Alnus incana 31 Populustremula 42 SaSixphylicifolia 69 Salixcaprea 19
216 174 580 61
1,7 2,4 1,1, 1,9
115 1%
75 120
1,6 1,8 1,5 1,4
6,9 0,6 0,3
0,6 1,1 3,3
8,1
7,9 14,4 28,6 54,1
Hyönteislaji Insect species
Puulaji Treespecies
Betula Alnus Populus Salix
CHRYSOMELIDAE Agelastica alttiL.
Chrysomela staphylea L.
Cryptocephalusoctopunctatus (Scop.) Cryptocephalus pusillus Fabr.
Gastroideapolygoni(L.) Lochmaea capreae(L.) Melasoma populi L.
Phyllodectavulgatissima(L.) Phytodectarufipes(DeG.) Phytodectaviminalis (L.) Plagioderaversicolora (Laich)
+
+
+
+ +
+
+ +++
+++
+ +
+ + ++
+ +
CURCULIONIDAE Apoderuscoryli(L.) Byctiscusbetulae(L.) Deporaus betulae (L.) Apion flavipes Payk.
Phyllobius piriL
Phyllobius maculicornis Germ.
Phytonomus adspersusFabr.
var.alternans Steph.
Polydrosus ruficornis Bonsd.
Strophosomus rufipes Steph.
+ ++
+ + ++
+ +
+
++
+
+ +
8
4. TULOSTEN TARKASTELU
Tuloksia tarkasteltaessa on otettava huo mioon, että
koeviljelmät
oliperustettu
vasta 2—3 vuottaaikaisemminja
niidenalkukehi tys oliolluthuonoa.Tuloksetkuvaavat täten vainlyhytkiertoviljelmien perustamisvaihee
seen
liittyviä hyönteistuho-ongelmia
—ja
siten
myös
tavalliseenpeltojen metsitykseen liittyviä tuhoja. Pajukloonikoe Nurmijärvellä ja
tarkastetut luonnonvesakot sitä vastoin edustavatparemmin hyönteisten elinympä
ristönävakiintuneita
lyhytkiertoviljelmiä.
Tutkimuksia tehtiinvain
yhtenä
vuonna.Monien
tuholaislajien, erityisesti
lehvästötu holaisten (esim. Kanervo 1939, 1946, Saa1 as1949),
voimakkaasta vuotuisesta runsaudenvaihtelustajohtuen
voitiinnäistä tuholaisistaja
niiden keskinäisestä merkityksestä
saadatäten vainpuutteellinen
kuva. Lisäksi kesä 1977 oli sääoloiltaan
epä
edullinenmonilletuhohyönteisille.
Taimien nuoruudestaja pienestä
koostajohtuen
ei eräitä, ehkä merkittäviäkin,lehtipuiden
nuoruusvaiheeseen
liittyviä tuholaislajeja myöskään
voinut vielä tulla esiin(esim.
Löyttyniemi
1972). Nimenomaanpoppelilajeista
saatiin kaiken kaikkiaan var sin vähän tietoakoeviljelmien
huonon menestymisen
vuoksi.Edellä mainituista
rajoituksista
huoli mattajo yksittäistapauksessakin
todettujonkin tuholaislajin
runsasesiintyminen
an taa kuitenkin viitteitälajin potentiaalisesta vahingollisuudesta.
Lisäksi tuhon kohteeksijoutuvien
taimienosuuslisääntyy
taimiston vanhetessa, koska ne ovat alttiitasamoille tuholaisilleuseanvuodenajan.
Runko-
ja
versotuhoista olivat ruohokas kaan aiheuttamatvioituksetyleisimpiä.
Eniten niitä
esiintyi leppälajeilla (vrt.
Mii1 - 1er1972,
Juutinen ym. 1976).Sylki
kaskaitaesiintyi viljelmillä
kaikilla muilla tutkituillapuulajeilla paitsi lepillä. Löydet tyjä sylkikaskaita
ei kuitenkaanmääritetty lajilleen.
Keski-ja Itä-Euroopassa sylkikas
kaat ovat aiheuttaneet vahinkoaerityisesti pajuviljelmillä (Reic
h artym.
1962,
Mii11er 1972).Myös
Suomessa tiedetäänesiintyvän yleisinä
muutamia nuorien lehtipuiden ja pensaiden vioittajina tunnettuja Cercopidae-lajeja
(Linnavuori 1969).Havainnot koivun äkämäkääriäisenä
pi detyn lajin esiintymisestä ja lajin
tunnettuyleisyys
Suomessa(Sa
a1 a s 1949) antavat viitteitäsiitä, että se voijoissakin
olosuhteissa osoittautua haitalliseksikoivu-
ja leppä taimistojen
tuholaiseksi.Äkämähaapsasen
vioitustenvähäisyys
nyt tarkastetuissa taimistoissa (vrt. Bram - m anis1962, Löyttyniemi
1972)johtui
ilmeisestitaimiennuoresta iästä. Ul komaillaäkämähaapsasta pidetään yhtenä
haitallisimmistanuorienPopulus- ja
Salixviljelmien
tuholaisista(esim.
Schwerdtfeger 1951,
Schnaiderowa 1970, He1 1r i g1 1974).Äkämähaapsasen
on muuallatodettu par veilevan runsaammin vainjoka
toinenvuosi (esim. Brammanis 1962,Hellrigl
1974).
Kesällä 1977löydettiin yksinomaan
toisen kesän äkämiä, eikä taimienkuoressa ollut tuoreitamunintajälkiä.
Täten äkämähaapsasen parveilu tapahtuu
Etelä-ja
Kes ki-Suomessa ilmeisestipääasiassa parillisina
vuosina.Runkohaapsanen
oli vioittanut vain ai neistonsuurikokoisimpia haapoja
luonnon vesakoissa. Ohuinvioitettutaimiolityviläpi
mitaltaan 1,9 cm (vrt.Hellrigl
1974).Nimenomaan
peltoviljelmillä runkohaapsa
sen vioitukset olisivat todennäköisestiolleet
yleisiä Popw/ws-lajeilla,
mikälitaimetolisivat olleet riittävän suurikokoisiaiskeytymiselle
(vrt. Schnaiderowa 1961, 1968,
Löyttyniemi
1972).Eräitä nuorien
lehtipuiden
runkotuholai sinatunnettuja lajeja
eitarkastetussa aineis tossatodettu. Näistäpotentiaalisesti
merkit tävä onerityisesti leppäkärsäkäs (Cryptor rhynchus lapathi
L.) (esim.Kangas
1942,
Saa1as 1949, Schnaider 1962).Lajin puuttuminen
tarkastetuistalep pä* ja pajukasvustoista
on todennäköisestijohtunut
taimienja vesojen pienestä
koosta.Eräitä
sarvijäärälajeja,
mm. Oberea oculataL.
ja
Lamiatextor L., eimyöskään esiintynyt (vrt.
esim. He 11rig11974),
samoinkuin eiyhtään lasisiipislajiakaan
(ks. esim.Saa1as
1949, Fibiger ja
Kristen se n
1974,
Vuolaja Korpela 1977).
Tuholaisina niitä saattaisiesiintyä erityisesti viljelmien perustamisvaiheessa yk
sittäin kasvavissa taimissa.Erityisesti
Paran threnetabaniformis (Rott.)
on ollut vahingollinen
Keski-ja Itä-Euroopan Populus- ja sa/ix-viljelmillä
(esim. Schvverdtfe ger1951,
Schnaider 1962)ja Synan
thedonspheciformis
(Den.& Schiff.)Betulaia
/l/nMS-viljelmillä (esim.
Schnaider 1974).Pajunruususääsken
aiheuttamien kasvupistevioitusten yleisyys ja
satunnaisesti tode tutpajujen
muutsilmutuhotantavatviitteitäsiitä,
ettäCecidomyidae-lajeja
saattaaesiintyä
haitallisessa määrinjoissakin
olosuhteissa (ks. S aa 1 as 1949). Tästäonkokemuk sia
erityisesti Keski-Euroopasta (esim.
Barnes 1951)
ja
nytmyös
Ruotsista(Löyttyniemi
ym. 1978).Lehtikuoriaisten,
perhosten, lehtipistiäis
ten
ja kehrääjäpunkkien
tiedetään Suomessa aiheuttaneenvoimakkaita
ja laaja-alaisia lehvästötuhoja
nuorissalehtipuukasvustoissa (esim.
Kanervo 1939, 1946, Saaias1949, Löyttyniemi ja
Tulisalo1974,
ks.myös Löyttyniemi
ym.1978).
Lehvästötuhoja
on tätenlehtipuuvil jelmillä
odotettavissa, vaikkakaan niidenmerkityksestä
ei nyt saatu kovinkaanpaljon
tietoa. Vaikka useimmaterityisesti lyhyt
-kiertoviljelypuina kyseeseen
tulevatpuulajit
toipuvat
lehvästötuhoista suhteellisenhyvin,
aiheutuu näistä tuhoista kuitenkin kasvutappioita ja seuraustuhoja (esim.
Seh- naiderowa 1959,Briggs ja
Aver y 1968, Ba s svs 1970).
Nyt tehdyt
havainnotruostetautienesiintymisestä ja
aikaisemmat kokemukset näi dentautienvahingollisuudesta
taimitarhoissa
(esim. Lilja
1973)antavat aiheenolet taa ruostetautien voivanesiintyä
haitallises sa määrin nuorissalehtipuukasvustoissa.
Ruostetautien
esiintymiseen
eihyönteisillä
olepaljoakaan
vaikutusta. Sitävastoin muut lehvästötauditovat usein seuraustaerityises
tikirvojen ja punkkien esiintymisestä. Myös
verson kuolemisentaikoroutumisen aiheut tavat taudit samoin kuin runkolaho ovat
yleisesti
seuraustahyönteisten
vioituksista.Useimpien
runko-ja
versotuholaisten ai heuttaman lahovikaisuudenmerkitys
koros tuuerityisesti
kunpuita
kasvatetaan van hoiksija
kun niidenkäyttötarkoitus edellyt
täähyvää
laatua.Saatujen
tulosten mukaanon nisäkkäiden aiheuttamillatuhoillahuomattavamerkitys
etenkinviljelmien perustamisvaiheessa (vrt.
esim.
Löyttyniemi ja
Hiltunen1976).
Sulkeutuneissavesasyntyisissä
kas vustoissa niidenmerkitys
kuitenkin mahdol lisestiväheneeja
sitä enemmän, mitälaaja alaisempia yhtenäiset viljelmät
ovat.Popu
/ws-lajit
ovat kuitenkin alttiita hirvituhoille kokonuoruusvaiheenajan (ks.
esim. Kan gas1949). Lepän
vähäinenalttiusnisäkäs tuhoillevähentäähuomattavastitämänpuulajin tuho-ongelmia.
5.
PÄÄTELMÄT
Saatujen
tulostenja
muuten saatavilla olevientietojen perusteella
voidaan tuhohyönteisten merkitys lehtipuutaimistoissa
Suomessaarvioidaalustavasti seuraavaksi.
Kaikilla
kyseeseen
tulevillapuulajeilla esiintyy
useitatuhohyönteislajeja, jotka
saat tavat aiheuttaa taloudellisesti merkittävää vahinkoa.Useimpia
näistätuholaisistaesiintyy yleisesti
ainakin Etelä-ja
Keski-Suomessa.
Runkoa
ja versoja
vioittavathyönteiset
haittaavatviljelmien perustamista. Vesasyn tyisissä
tiheissäviljelmissä
niidenmerkitys
on ilmeisesti
vähäisempi.
Lehvästötuholais tenjoukkoesiintymisiä
saattaa aikaajoin esiintyä. Sa&t-lajeilla
ovat äkämäsääskien aiheuttamatkasvupistetuhot
mahdollisia.Viljelmien perustamisvaiheessa yleisesti
il menevät runko-ja
versotaudit ovat useinhyönteisten
välillisesti aiheuttamia. Runko10
lahoa
esiintynee erityisesti Popw/ws-lajeilla, ja
senmerkitys
korostuupuiden
vanhetessa.Ruostetautien aiheuttamat lehvästötuhot voivat olla merkittäviä koivulla, haavalla
ja pajulla.
Myyrät, jänikset ja
hirvi aiheuttavat va hinkoa etenkinviljelmien perustamisvai
heessa.Hirvituhoja
voiesiintyä erityisesti Populus- lajeilla
varttuneissakin kasvustois sa.Koivulla
esiintyy
mahdollisestivähemmänhyönteisongelmia
kuinlepällä,
haavallaja pajulla.
Koivu-ja leppälajien,
samoin kuinPopulus- ja Sa/ix-lajien ja -lajikkeiden
välisistä mahdollisista
kestävyyseroista hyönteis
tuhoja
vastaanei ole toistaiseksitietoa.Kos kaleppä
ei ole altis ruostetaudeilleja
vain vähäisessä määrinnisäkästuhoille,
on tuhojen kokonaismerkitys
tälläpuulajilla
taimis tovaiheessa muita ko.lehtipuulajeja
vähäisempi.
KIRJALLISUUSLUETTELO
BARNES, H.F. 1951. Gall midges ofeconomic import
ance.Vol.5.Gal!midgesoftrees.270s. Lontoo.
BASSUS, W. 1970. Verstärktes Auftreten minierender Kleinschmetterlinge anPappeln. Die Sozialistische Forstwirtschaft 20:174—178.
BRAMMANIS, L. 1962. ZumVorkommen und zurBe kämpfung des Kleinen Aspenbockes Saperdapo pulnea L. in Schweden. Z Angew. Ent. 51:122—
129.
BRIGGS, J.B. & AVERY, D.J. 1968. Effectsofinfesta tion with fruit tree red spider mite, Panonychus ulmi (Koch), onthe growth and croppingofyoung fruittrees.Ann.Appl.Biol.61:269 —276.
FIBIGER, M. & KRISTENSEN, N.P.1974. The Sesii- dae (Lepidoptera) of Fennoscandia and Denmark.
Fauna Ent. Scand. 2:1—91.
GYÖRFI, J. 1952. Krankheiten und Schädlinge der Pappeln in Ungarn. Acta Agron. Acad. Scient.
Hungaricae 2:41—79.
HAKKILA, P., LEIKOLA, M. & SALAKARI, M.
1978. Pienpuustonkasvatus, talteenotto ja käyttö.
Lyhytkiertopuun kasvatus- jakäyttöprojektin lop puraportti. Suomen itsenäisyyden juhlavuoden 1967 rahasto. Saija B.N:046:l —159.
HELLRIGL, K. 1974. Cerambycidae, Bockkäfer. Die Forstschädlinge Europas 11:130 —202.
JUUTINEN, P.KURKELA, T.& LILJA, S. 1976. Ruo hokaskas, Cicadella viridis (L.), lehtipuuntaimien vioittajana sekä vioitusten sienisaastunta. Sum mary: Cicadella viridis (L.) as a wounderof hard wood saplings and infection of wounds by pathogenic lungi. FoliaFor.284:1—12.
KANERVO, V. 1939. Öbersicht iiber die Generations- zahl einiger Chrysomeliden (Col.)in Finnland sowie einige andere allgemeine biologische Beobachtun gen.Ann.Ent.Fenn.5:140—164.
1946.Tutkimuksia lepän lehtikuoriaisen,Melasoma aeneaL. (Col., Chrysomelidae),luontaisista viholli sista. Referat: Studien iiber die natiirlichen Feinde des Erlenblattkäfers, Melasoma aenea L. (Col., Chrysomelidae). Ann. Zool. Soc. Zool. Bot. Fenn.
Vanamo 12(3): 1 —206.
KANGAS, E. 1942. Forstentomologische Studien anei nigen Laubhölzern. Ann.Ent. Fenn.8:142—163.
— 1949.Hirven metsässäaikaansaamat tuhot ja niiden metsätaloudellinen merkitys. Summary: On the damage tothe forestscaused bythemoose, and its significance in the economyofthe forest. Suomen Riista 4:62—90.
LILJA, S. 1973. Koivunruoste ja sentorjunta. Metsän tutkimuslaitos. Metsänviljelynkoeaseman tiedonan toja 9:21 —26.
LINNAVUORI, R. 1969. Nivelkärsäiset IV. Suomen Eläimet 13. 312 s.Porvoo.
LÖYTTYNIEMI, K. 1972. Hybridihaavikoidenhyön teistuhoista. Summary: Insect damages in hybrid
aspenstands.SilvaFenn.6:187 —192.
—
, AUSTARÄ,
0.,BEJER-PETERSEN, B. & EHN STRÖM,B. 1978.Insectpestsin forests ofthe Nor diccountries1972—1976.Käsikirj.— & HILTUNEN, T. 1976. Hirven aiheuttamista met- sävahingoista. Metsä ja Puu 1976(5):30—31.
—& TULISALO, U. 1974. On the occurrence of Metatetranychus ulmi Koch and Tetranychus urticae Koch (Acarina, Tetranychidae) on forest
treesin Finland. Ann.Ent.Fenn.40:162 —167.
MULLER. H.J. 1972. Cicadaria, Zikaden. Die Forst- schädlinge Europas 1:127—150.
REICHART, G., SARINGER, G. & SZALAY MARZO, L. 1962. Adatok amagyarorszagikosar fuztelepeken elöfordulo kabocak ismeretehez. Refe rat: Angaben iiber die in den Weidenhegernvor kommenden Zikaden in Ungarn. Folia Ent. Hung arica 15:465—501.
SAALAS, U. 1949. Suomen metsähyönteiset. 719 s.
Porvoo.
SCHNAIDER, Z. 1962.Zwalczanie krytoryjka olszowca (Cryptorrhynchus lapathi L.) w uprawach wierzb koszykarskich. Summary: Control of the willow borer (CryptorrhynchuslapathiL.) in osier planta tions. Prace Inst. Bad. Lesn. 249:225—250.
— 1974. Szkodniki dtzewikrzewow lisciastych zarejes trowane w gornoslaskim okregu przemyslowym w latach 1965—1971. Zusammenfassung: Die im Oberschlesischen Industriegebiet in den Jahren 1965—1971 beobachteten Schädlinge der Laub bäume und -sträucher. Prace Inst. Bad. Lesn.
464:61—95.
SCHNAIDEROWA, J. 1959. Zbadan nad bialka wier zbowka (Leucoma salicis L.). Summary: Some studiesonLeucoma salicis L. Prace Inst. Bad. Lesn.
189:19—62.
— 1961. Znaczenie gospodarczei zwalczanie rzemlika topolowca (Saperda carcharias L.— Cerambycidae, Coleoptera). Summary in Russian and French.
Prace Inst. Bad. Lesn. 234:3—99.
— 1968. Przyczyny masowego wystepowaniarzemlikow (Saperda carcharias L. i Saperda populnea L.)na ziemiach polskich. Summary in Russian and French. Prace Inst. Bad. Lesn. 355:3—90.
— 1970. Rzemlik osinowiec (Saperda populnea L.
—Cerambycidae, Col.) — Znaczenie gospodarcze, metodyprofilaktykiizwalczania. Summary: Small poplar longicorn (Saperda populneaL. —Ceramby cidae, Col.)— Economic importance,methods of prophylaxis and control. Prace Inst. Bad. Lesn.
387:3—47.
SCHWERDTFEGER, F. 1951. Pappelkrankheitenund Pappelschutz. Das Pappelbuch,s.155—186. Bonn.
VUOLA, M.&KORPELA,S. 1977. Suomen lasisiipis
ten (Sesiidae) ja puuntuhoojien (Cossidae) elinta voista (Lepidoptera).2. Raidan lasisiipi (Sesiabem becifbrmis)ja varjolasisiipi (Paranthrenetabanifor mis)). Not. Ent. 57:3—8.
12
SUMMARY
Little attention has been paid in Finland to insect damage inyoung plantations ofdeciduous trees, since deciduous species have notbeen used verymuch in af forestation work and some of them have been of little economic importance in forestry.
Since the 19605, however, Betula pendulahas been planted onrather anextensive scale, as well as hybrid aspen (Populus tremula xP. tremuloides)to someex tent. Furthermore,plans have been made to establish treecrops ofshort rotation using fast growing decidu
ous species.
The importance ofinsect damage in suchplantations
was investigated in the summer of 1977 by examining
some young planting experiments, employing Betula, Alnus,Populus (aspen and poplar) andSalix, establish edonformerarablefields,andin stands regenerated by sprouting insouthern and centralFinland.
All the investigated tree species were infested to a harmful degree with insects that caused either direct
damage to the stems and shoots or indirectly through infection. Damagecausedby Cicadella viridis (Cicadel lidae) appeared frequently, especially onAlnus (25%of young plants). Cercopids were especially common on Populus. Saperda larvae (Cerambycidae) appeared occasionally on Populus and Salix. According tothe observations, the flightonSaperdapopulneaapparent ly occurs mainly onevenyearsinsouthernFinland.
The lownumber ofyoungplantsdamagedbySaper dawas probably duetothe youth and smallsize ofthe trees. Possibly for the same reason, certain stem and shoot damaging insects (e.g. Sesiidae and Cryptorrhyn chus lapathi)did notoccurinthematerial studied.
Rhabdophagarosaria and some other Cecidomyids damagedbuds and shootsofSalix. Severalleafbeetles (Chrysomelidae) and weevils (Cureulionidae) caused damage tothe foliage.
Voles,hares and moosecaused considerable damage especially inthe plantations.
ODC
453
ODC
453
ISBN
951-0379-9
ISBN
951-0379-9
ISSN
0015-5543
ISSN
0015-5543
LÖYTTYNIEMI,
K.
&
ROUSI,
M.
1979.
Lehtipuutaimistojen
hyönteistuhoista.
LÖYTTYNIEMI,
K.
&
ROUSI,
M.
1979.
Lehtipuutaimistojen
hyönteistuhoista.
Summary:
On
insect
damage
in
young
deciduous
stands.
Folia
For.
384: 1—12.
Summary:
On
insect
damage
in
young
deciduous
stands.
Folia
For.
384:1—12.
The
occurrence
of
insect
damage
was
surveyed
in
young
Betula, Alnus,
Populus
The
occurrence
of
insect
damage
was
surveyed
in
young
Betula, Alnus,
Populus
and Sali.
x
plantations
and
in
stands
regenerated
by
sprouting
in
southern
and cen- and
Sulix
plantations
and
in
stands
regenerated
by
sprouting
in
southern
and cen
tral
Finland.
All the
studied
tree
species
were
infested
with
insects
capable
of
tral
Finland.
All the
studied
tree
species
were
infested
with
insects
capable
of
causing,
indirectly
or
directly,
stem
or
shoot
damage.
Defoliators
belonging
to
the
causing,
indirectly
or
directly,
stem
or
shoot
damage.
Defoliators
belonging
to
the
Coleoptera
order,
in
particular,
were
found
on all
tree
species
and
Cecidomyids
Coleoptera
order,
in
particular,
were
found
on all
tree
species
and
Cecidomyids
injured
the
apical-stem
meristem
in
Salix.
Mammals
caused
significant
damage
to
injured
the
apical-stem
meristem
in
Salix.
Mammals
caused
significant
damage
to
all
but
Alnus
species.
all
but
Alnus
species.
Authors'
address:
The
Finnish
Forest
Research Institute,
Unioninkatu
40 A,
Authors'
address:
The
Finnish
Forest
Research Institute,
Unioninkatu
40 A,
SF-001
70
Helsinki
17.
SF-001
70
Helsinki
17.
ODC
453
ODC
453
ISBN
951-0379-9
ISBN
951-0379-9
ISSN
0015-5543
ISSN
0015-5543
LÖYTTYNIEMI,
K.
&
ROUSI,
M.
1979.
Lehtipuutaimistojen
hyönteistuhoista.
LÖYTTYNIEMI,
K,
&
ROUSI,
M.
1979.
Lehtipuutaimistojen
hyönteistuhoista.
Summary:
On
insect
damage
in
young
deciduous
stands.
Folia
For.
384: 1—12.
Summary:
On
insect
damage
in
young
deciduous
stands.
Folia
For.
384:
1—12.
The
occurrence
of
insect
damage
was
surveyed
in
young
Betula, Alnus,
Populus
The
occurrence
of
insect
damage
was
surveyed
in
young
Betula, Alnus,
Populus
and
Salix
plantations
and
in
stands
regenerated
by
sprouting
in
southern
and cen- and
Salix
plantations
and
in
stands
regenerated
by
sprouting
in
southern
and cen
tral
Finland.
All the
studied
tree
species
were
infested
with
insects
capable
of
tral
Finland.
All the
studied
tree
species
were
infested
with
insects
capable
of
causing,
indirectly
or
directly,
stem
or
shoot
damage.
Defoliators
belonging
to
the
causing,
indirectly
or
directly,
stem
or
shoot
damage.
Defoliators
belonging
to
the
Coleoptera
order,
in
particular,
were
found
on all
tree
species
and
Cecidomyids
Coleoptera
order,
in
particular,
were
found
on all
tree
species
and
Cecidomyids
injured
the
apical-stem
meristem
in
Salix.
Mammals
caused
significant
damage
to
injured
the
apical-stem
meristem
in
Salix.
Mammals
caused
significant
damage
to
all
but
Alnus
species.
all
but
Alnus
species.
Authors'
address:
The
Finnish
Forest
Research Institute,
Unioninkatu
40 A,
Authors'
address:
The
Finnish
Forest
Research Institute
Unioninkatu
40
A
SF-00170
Helsinki
17.
SF-00170
Helsinki
17.
No360 Jakkila, Jouko &Pohtila, Eljas: Perkauksen vaikutus taimistonkehitykseen
Lapissa.
Effectof cleaning on developmentof sapling stands in
Lapland.
No361 Kyttälä, Timo: Työn organisointimahdollisuudet puunkorjuussa.
Aspects of work organiziting in
logging.
No362Kukkola, Mikko: Lannoituksen vaikutus eri latvuskerrosten
puiden
kasvuun mustikka tyypin kuusikossa.Effect of fertilizationon the
growth
of different tree classes in a spruce stand on Myrtillus-site.No 363 Mielikäinen, Kari: Puunkasvun ennustettavuus.
Predictability of tree growth.
No 364 Koski, Veikko & Tallqvist, Raili: Tuloksia monivuotisistakukinnan
ja
siemensadon määrän mittauksista metsäpuilla.Results of long-time measurements of the quantity of flowering and seed crop of forest trees.
No365 Tervo, Mikko: Metsänomistajaryhmittäiset hakkuut ja niiden
suhdanneherkkyys
Etelä ja Pohjois-Suomessa vuosina 1955—1975.Thecut ofroundwood and its business cycles in Southernand NorthernFinland
by
forest ownership groups, 1955—1975.No366 Ryynänen, Leena: Kotimaistenlehtipuiden siitepölyn laadunmäärityksestä.
Determinationof quality ofpollen from Finnish deciduoustree species.
No 367 Uusitalo, Matti:Suomen metsätalousMERA-ohjelmakaudella 1965—75. Tilastoihinpe rustuva tarkastelu.
Finnish
forestry during
the MERAProgramme
period 1965—75. A review based onstatistics.
No 368Kärkkäinen, Matti:
Käytännön
tuloksiakoivuviilun saannosta.Empirical results onbirchveneer
yield.
No 369Laitinen, Jorma: Raivaussahojen kantokäsittelylaitteiden vertailu
filmianalyysillä.
Comparing
clearingsaw sprayers with filmanalysis.
No 370 Kärkkäinen, Matti: Pientenkuusitukkien mittaus.
Measurement of smallspruce logs.
No 371 Jalkanen, Risto: Maanpinnan rikkomisen vaikutus korvasienen satoisuuteen.
Effect of breaking soil surface on the yield of Gyromitra esculenta.
No 372Laitinen, Jorma: Kuormatraktorintekninenkäyttöaste.
Mechanical availability of forwarders.
No 373Petäistö, Raija-Liisa: Pblebiagigantea ja Heterobasidiott annosum männyn kannoissa hakkuualoilla Suomenniemen ja Savitaipaleen kunnissa.
Phlebia gigantea and Heterobasidiott annosum in pine stumps on cutting areas in Suomenniemiand Savitaipale.
No 374 Kalaja, Hannu: Pienpuun korjuu TT 1000 F palstahakkurilla.
Harvesting small-sizedtrees with terrain chipper TT 1000 F.
No 375 Metsätilastollinen vuosikirja 1977—1978.
Yearbook of Forest Statistics 1977—1978.
No 376Huttunen, Terho: Suomen puunkäyttö,poistuma ja metsätase 1976—78.
Woodconsumption, total drainand forest balance in Finland, 1976—78.
No 377Kärkkäinen, Matti:Koivutukkien tarkistusmittauksia.
Control measurements of birch logs.
No 378 Mäkelä, Markku: Tilasto- ja aikatutkimustuotostenvertailua ainespuun korjuussa.
Output in harvestingof industrial wood based onstatistical data or timestudies.
No 379Veiling, Pirkko: Erilaisten
rauduskoivuprovenienssien alkukehityksestä
taimitarhalla ja kenttäkokeissa.Initial development of different Betula pendula Roth provenances in the seedling
nursery and in field trials.
No380Kuusela, Kullervo& Salminen, Sakari: Suomenmetsävarat lääneittäin1971—1976.
Forest resourcesin Finland 1971—1976 by counties.
No381 Hyppönen, Mikko & Norokorpi, Yrjö: Lahoisuudenvaikutus puutavaran saantoon ja
arvoon Peräpohjolan vanhoissa kuusikoissa.
The effect of decay on timber
yield
and value of the oldNorway
spruce stands in northern Finland.No 382Paavilainen, Eero & Virtanen,
Jaakko:
Metsänlannoituksen vaikutuksen riippuvuus levitysmenetelmästä turvemaalla.Effect of spreading methodonforestfertilizationresults onpeatlands.
No 383 Siren, Matti, Vuorinen, Heikki & Sauvala, Kari: Pientraktorienheilunta.
Low-frequency
vibration in small tractors.No 384 Löyttyniemi, Kari & Rousi, Matti: Lehtipuutaimistojen hyönteistuhoista.
On insect damage in young deciduous stands.
1979
Myynti —Available for sale at: Valtion
painatuskeskus,
Annankatu 44, 00100 Helsinki 10, p. 17341 Merkintä ODC tarkoittaa metsäkirjallisuuden kansainvälistä Oxford-luokitusjärjestelmää127900470 L ISSN 0015-5543
ISBN 951-40-0379-9