Ammattikorkeakoulujen Internet-sivustojen käytettävyystutki- mus
Eiri Mesiranta
Opinnäytetyö
Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma 2013
Tiivistelmä
24.5.2013 Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma
Tekijä tai tekijät
Eiri Mesiranta Ryhmä tai aloi-
tusvuosi 2012 Opinnäytetyön nimi
Opinnäytetyö – Ammattikorkeakoulujen Internet-sivustojen käy- tettävyystutkimus
Sivu- ja lii- tesivumäärä 33+2
Ohjaaja tai ohjaajat Juha Sillanpää
Tämä opinnäytetyö vertailee eri ammattikorkeakoulujen www-sivustojen käytettävyyttä, vetovoimaisuutta ja työnantajakuvan lunastamista. Käytettävyyttä, sivustojen rakennetta ja toimivuutta yleisellä tasolla, arvioidaan sivustojen toimintojen ja toiminnan arvioin- nin avulla. Vetovoimaisuus ja työnantajakuvan lunastaminen ovat sivustojen sisältöön liittyviä tutkimuksen kohteita, joita arvioidaan tiedon löydettävyyden sekä tarjonnan perusteella. Tutkimuksen tuloksia tullaan mahdollisesti hyödyntämään HAAGA- HELIAn ammattikorkeakoulun www-sivuston kehittämisessä jatkossa.
Www-sivustojen käytettävyyden kokemus rakentuu teknisen käytettävyyden lisäksi si- sällön tarjonnasta, sekä haettavan tiedon löydettävyydestä. Ammattikorkeakoulujen sivustojen tulee tarjota uusille opiskelijoille tarvittava määrä tietoa oppilaitoksesta ja sen tarjoamista kursseista. Tiedon tulee olla houkuttelevasti ja tarpeeksi laajasti esitettyä, jotta sivustojen vetovoimaisuuden tavoite täyttyy.
Kolmannesta tutkimuksen näkökulmasta sivustojen on myös välitettävä tietoa itsestään työnantajana ja ennen kaikkea pyrittävä tätä kautta esittämään mielikuva itsestään hyvä- nä työnantajana.
Tutkimuksen kvalitatiivinen tutkimusosio toteutettiin kyselynä lokakuussa 2012 Verk- komultimedia-, HR-osaaja- sekä Käytännön esimiestyö ja strateginen johtaminen - kurssien yhteydessä HAAGA-HELIAn opiskelijoilla. Opiskelijat olivat tietotekniikan ja henkilöstöhallinnon opiskelijoita.
Kysymyksiin vastattiin pääosin vapaamuotoisen tekstin avulla. Opiskelijat saivat valita arvioinnin kohteeksi kolme vapaavalinnaista ammattikorkeakoulujen www-sivustoa, joita he arvioivat käytettävyyden, vetovoimaisuuden ja työnantajakuvan lunastamisen näkökulmista. Kyselyyn osallistuneilta kysyttiin myös muutamia taustatietoja; ikä, opin- totausta ja suoritettava kurssi. Näiden tietojen avulla pyrittiin selvittämään, onko ana- lysointia suorittavan henkilön taustoilla merkitystä lopputuloksiin.
Asiasanat
opinnäytetyö, käytettävyys, vetovoimaisuus, työnantajakuvan lunastaminen, strategia, arvot
Abstract
24.5.2013 Degree programme in Information Technology
Author(s)
Eiri Mesiranta Group or year of
entry 2012 The title of thesis
A usability survey of Universities of Applied Sciences’ Internet pages
Number of report pages and
attachment pages 33+2
Advisor(s)
Outi Valkki, Juha Sillanpää
This thesis compares the web-pages of several universities of applied sciences with respect to their usability, attractiveness and redemption of employer image. Usability, page structure and general functionality are evaluated with the help of functions and the functionality of the pages. Attractiveness and redemption of employer image are page content related objects of the study and they are evaluated based on how the in- formation is offered and how it is found on the web-pages. The results of this study could be beneficial for the further development of HAAGA-HELIA Univercity of Applied Sciences’ web-pages.
Usability experience consists of content supply and information retrievability in addi- tion to technical usability. The web-pages of the universities of applied sciences must offer enough information about the institution and its courses to prospective new stu- dents. The information must be presented in a way that is attractive and wide enough to meet the aim of the webpage attractiveness.
The third viewpoint of this study is that the web-pages of the employers must pass information about themselves as employers, and in particular strive to present a good employer image.
The qualitative part of the study was conducted as a survey among the students of the theses supervisors' courses at HAAGA-HELIA University of Applied Sciences in Oc- tober 2012. The respondents of the survey were students of information technology and human resource management.
The questions were answered mainly with free-form text. The students chose three web-pages of universities of applied sciences which they evaluated with respect to usa- bility, attractiveness and redemption of employer image. The participants were asked the following background data; age, previous studies and the current course. This data was used to determine whether the participants’ background affected his evaluations.
Key words
Sisällys
1 Johdanto ... 1
2 Arvioinnin ja tutkimuksen näkökulmat ... 3
2.1 Käytettävyys ... 4
2.1.1 Käytettävyys ja käyttökokemus ... 6
2.1.2 Tietosisällön merkitys käytettävyyteen ... 7
2.1.3 Visuaalisuus ja käytettävyys ... 8
2.2 Vetovoimaisuus ... 9
2.2.1 Organisaatiokäsitys itsestään ja muiden käsitys organisaatiosta ... 10
2.2.2 Viestintä ja markkinointi osana strategiaa ... 10
2.2.3 Vetovoimainen www-sivusto ... 12
2.3 Työnantajakuvan lunastaminen ... 13
2.3.1 Työnantajakuvan muodostuminen ... 13
2.3.2 Lupauksen täyttäminen ... 14
3 Kysely ja vastaukset... 16
3.1 Perustiedot ... 18
3.2 Kouluarvosanat ja niiden keskiarvot ... 20
3.3 Vapaamuotoiset vastaukset oppilaitoksittain ... 24
4 Pohdinta ... 30
Lähteet ………...34
Liitteet………37
1 Johdanto
Tutkimus ammattikorkeakoulujen www-sivustojen käytettävyydestä, vetovoimaisuudes- ta ja työnantajakuvan lunastamisesta toteutettiin opinnäytetyönä HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun toimeksiantona. Toimeksianto perustuu oppilaitoksen tarpee- seen selvittää oman www-sivuston kehitettävyyttä jatkossa. Tutkimalla oman ja muiden ammattikorkeakoulujen www-sivustojen toteutusta, voidaan löytää selkeitä kehittämi- sen kohteita.
Tutkimuksen näkökulmiksi valittiin käytettävyys tietoteknisestä näkökulmasta, sekä vetovoimaisuus ja työnantajakuvan lunastaminen liittyen henkilöstöhallinnon ja liike- toiminnan näkökulmiin. Tietoteknisestä näkökulmasta keskitytään saatavuuden ja käy- tettävyyden arviointiin. Vetovoimaisuuden ja työnantajakuvan lunastamisen arvioinnis- sa lähestyttiin aihetta myös oppilaitoksen johdon ja opiskelijoiden, sekä uusien opiskeli- joiden tai henkilöstön rekrytoinnin näkökulmasta.
Ammattikorkeakoulujen julkisia www-sivustoja käyttävät useat eri kohderyhmät riippu- en esimerkiksi siitä, onko oppilaitoksella kansainvälistä yhteistyötoimintaa tai yritysyh- teistyötä. Tässä opinnäytetyössä keskitytään pääsääntöisesti kahteen sivustojen kohde- ryhmään; opiskelupaikan hakijoihin ja opetustoimen työtehtäviin hakeviin tai muuten organisaatiosta työnantajana kiinnostuneisiin henkilöihin.
Työ koostuu näkökulmien taustaselvityksestä, kyselystä ja siihen saatujen vastausten analyysista, sekä yhteenvedosta ja johtopäätöksistä. Yhteenvedossa ja johtopäätöksissä kuvataan konkreettisia kehittämisen kohteita, joilla HAAGA-HELIA ammattikorkea- koulun www-sivustoa voidaan jatkossa kehittää palvelemaan paremmin tarkoitettuja kohderyhmiä.
Opinnäytetyöhön liittyvä kyselyosio toteutettiin lokakuussa 2012 tietohallinnon ja hen- kilöstöhallinnon opiskelijoiden kurssien yhteydessä. Kvalitatiivisena tutkimusosiona toteutettu kysely muodostui pääosin vapaamuotoisesti vastattavista kysymyksistä, joi- den tarkoituksena oli saada mahdollisimman tarkasti tietoa puutteista ja kehittämisen kohteista. Kyselyn yhteydessä vastaajia pyydettiin myös antamaan muutamia taustatie-
toja itsestään, jotta voitaisiin arvioida onko vastaajien iällä, taustakoulutuksella tai opin- tojen suuntautumisella vaikutusta esitettyihin näkemyksiin.
Vaikka www-sivustojen arvioinnissa teknisen käytettävyyden ja sisällön esittämisen sekä löydettävyyden näkökulmat kulkevat osittain rinnakkain, voidaan käytettävyyttä tutkia omana kokonaisuutena arvioimalla yleistä toiminnallisuutta, sivuston rakennetta ja ul- koasun sopivuutta. Sisällön arviointia voidaan parhaiten arvioida valitsemalla teemoja tai asiakokonaisuuksia, joiden esittämistä sekä löydettävyyttä analysoidaan. Tässä työssä on valittu HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun kannalta kaksi tärkeää ja keskeistä teemaa; vetovoimaisuus ja työnantajakuvan lunastaminen.
Vetovoimaisuus näyttäytyy www-sivustolla houkuttelevuutena ja tarjonnan tehokkaalla esittelyllä. Hakija löytää vaivattomasti tarvittavan tiedon ja tässä tapauksessa vakuuttuu saamastaan tarjonnasta hakemalla opiskelijaksi ammattikorkeakouluun.
Ammattikorkeakoulut esittäytyvät julkisilla www-sivustoilla myös työnantajana. Tässä suhteessa organisaatioiden tulisi esittää avoinna olevien työpaikkojen lisäksi myös tietoa itsestään työnantajana. Työtä tai organisaatiosta muutoin työnantajatietoa hakevalle tulisi välittyä positiivinen mielikuva oppilaitoksesta arvostettuna työnantajana.
Työnantajakuvan lunastaminen ja vetovoimaisuus perustuu organisaation strategisiin tavoitteisiin ja näiden asetettujen tavoitteiden täyttymiseen. Www-sivusto on väline tämän tiedon esittämiseen ja eteenpäin välittämiseen parhaalla mahdollisella tavalla sekä sisällön että teknisen toimivuuden osalta.
2 Arvioinnin ja tutkimuksen näkökulmat
HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun www-sivustot on suunnattu välittämään tietoa monille eri oppilaitoksen toimintaan liittyville sidosryhmille. Oppilaitos tekee yritysyh- teistyötä, kansainvälistä opetustoimintaa, sekä tutkimus ja kehitystyötä kouluttamalla asiantuntijoita elinkeinoelämän palvelukseen. Organisaation www-sivustolta teietoa hakevat useat eri kohderyhmät ja näillä jokaisella on omat tietosisällölliset tarpeensa.
Www-sivusto välittää käyttäjälle kokonaisvaltaista tietoa organisaatiosta sekä sen strate- gisista tavoitteista ja näin ollen rakentaa julkiset kasvot, jonka perusteella muodostetaan mielikuva organisaatiosta. Tämän myötä sivustojen käytettävyydellä ja sisällöllä on mer- kitystä organisaation liiketoimintaan. (Hangasmaa 2010)
Tähän opinnäytetyöhön ja sen kahdeksi sisällöllisiksi näkökulmiksi valitut vetovoimai- suuden ja työnantajakuvan lunastaminen tulevat esille oppilaitoksen strategiassa. Mis- sio, visio ja arvoperusta kertovat vetovoimaisesta, uudistuvasta ja korkeatasoisesta op- pilaitoksesta sekä yhteishengellisestä työnantajaorganisaatiosta. HAAGA-HELIA am- mattikorkeakoulun strategia on määritelty seuraavasti: (HAAGA-HELIA ammattikor- keakoulun strategia, www.haaga-helia.fi)
Missio tarkoittaa sitä, että koulutamme palvelu-, myynti- ja yrittäjähenkisiä asiantuntijoi- ta. Tutkimme ja kehitämme innovatiivisia palveluita, tuotteita ja yritystoimintaa alu- eemme elinkeinoelämän ja hyvinvoinnin vahvistamiseksi.
Visioltaan HAAGA-HELIA on osaamiseltaan ja laadultaan johtava, opiskelijoiden, yritysten ja työyhteisöjen menestystä palveleva, kansainvälisesti kasvava ammattikor- keakoulu.
Arvoperustan mukaisesti toimimme huippujoukkueena yhdessä uudistaen - vastuullisen liiketoiminnan menestystä palvellen.
Talouden perustan mukaan toimimme taloudellisesti kestävällä tavalla ja kannattavasti.
Tiedon välittämisen ja sitä myötä www-sivuston tietosisällön esittämisen lisäksi sivusto- jen tulee olla teknisesti käytettäviä. Asiasisällön analysointi ei yksinään ole riittävää www-sivuston kokonaisarvioinnissa. Sisältö, toiminnallisuus ja sivuston ulkoasu muo- dostavat kokonaisvaltaisen mielikuvan sivustosta ja siinä esittäytyvästä organisaatiosta.
Sinkkosen, Nuutilan ja Törmän (2009, 20-24) mukaan www-sivustojen kokonaiskäytet- tävyys rakentuu kolmesta eri tekijästä: sisällöstä, toiminnoista ja ulkoasusta. Jokaisen tekijän on oltava itsekseen helppokäyttöinen, mutta tuettava toinen toistaan muodosta- en näin yhtenäisen käytettävyyden kokonaisuuden.
Seuraavissa kappaleissa on kuvattu mitä käytettävyydellä, vetovoimaisuudella ja työnan- tajakuvan lunastamisella tarkoitetaan tämän opinnäytetyön yhteydessä. Käytettävyys kohdassa 2.1 käsittää edellisen määritelmän mukaisesti toiminnot ja ulkoasuun liittyvät käsitteet. Sisällölliset määritelmät liittyen vetovoimaisuuteen ja työnantajakuvan lunas- tamiseen on esitetty kohdissa 2.2 Vetovoimaisuus ja 2.3 Työnantajakuvan lunastami- nen.
2.1 Käytettävyys
Käytettävyydelle löytyy useampia määritelmiä, joista keskeisin ja virallisin on ISO 9241- 11 mukainen määritelmä. Sinkkosen, Nuutilan ja Törmän suomennoksen (2009, 20) mukaan tämä tarkoittaa tuotteen omassa käyttöympäristössä ja omien käyttäjien ollees- sa kyseessä, mittaria käyttökelpoisuudelle, tehokkuudelle ja miellyttävyydelle. ISO- määritelmän mukaisesti käytettävyys on siis määrätylle käyttäjäryhmälle suunnatun pal- velun tai ennakkoon suunniteltua tilannetta varten tarkoitetun toiminnon sujuvaa ja suorittajansa tarvetta vastaavaa toiminnan varmistamista.
Jakob Nielsen on tarkentanut omassa määritelmässään käytettävyyttä viiteen eri osate- kijään; opittavuuteen, tehokkuuteen, muistettavuuteen, virheettömyyteen ja subjektiivi- seen tyytyväisyyteen. Nielsenin määritelmä sovellettuna www-sivuston käytettävyyteen on opittavuutta (learnability) eli sivuston vaivatongta omaksumista ja oppimista. Te- hokkuus (efficiency) on sivuston tehokasta käyttöä omaksumisen ja oppimisen jälkeen ja muistettavuudella (memorability) tarkoitetaan käyttäjän mahdollista paluuta sivustolle
ja osaako hän käyttää sivustoa myös tauon jälkeen. Virheettömyys (errors) tarkoittaa tapahtuuko selailussa tai käytössä virheitä ja kuinka hyvin käyttäjä selviää itsenäisesti näistä tilanteista. Subjektiivisella tyytyväisyydellä (subjective satisfaction) käsitetään mi- ten miellyttävä sivustoa oli käyttää tai selailla. (Nielsen 1993, 26)
Jotta käytettävyyden määritelmä olisi sopiva myös julkisen www-sivuston kohdalla, tu- lee sivuston suunnittelussa ja työstämisessä ottaa huomioon monia eri asioita, jotka lopulta vaikuttavat sivuston käyttäjän tai selaajan käytettävyyden kokemukseen.
Sinkkosen, Nuutilan ja Törmän mukaan hyvän ja käytettävän web-sivuston tulisi olla toteutettu käyttäjäkeskeisten suunnitteluperiaatteiden mukaisesti kiinnittäen huomiota useisiin eri asioihin. Sivuston tulee tukea käyttäjien luonnollista tapaa toimia ja suorittaa toimintoja. Navigoinnin tulee olla selkeää sekä tehokasta, ja käyttäjä ei saa eksyä sivus- tolle. Hänen pitää pystyä palaamaan takaisin näin halutessaan. Sivuston tulee olla help- pokäyttöinen, yhtenäinen ja johdonmukainen kokonaisuus. Sivustolla ei tule olla yli- määräisiä tai puuttuvia toimintoja. Käytettyjen termien tulee olla mahdollisimman yleispäteviä ja tietosisällön tulee olla asiaan kuuluvaa ja olennaista. Sivustolla on myös oltava tarvittavat opasteet jos niitä etenemisessä tarvitaan. Visuaalisen ilmeen on tuetta- va tärkeiden asioiden havaitsemista ja autettava käyttäjää tekemään oikeita valintoja.
Sivuston tulee tukea organisaation brändiä ja välittää mielikuva organisaatiosta tarkoi- tuksen mukaisena. Palvelun tulee tukea tilanteen mukaan sekä hierarkkista sukeltavaa että prosessimaista työskentelytapaa. (Sinkkonen ym. 2009, 35-37)
Käytettävyys on myös tehokkuutta, vaikuttavuutta ja tyytyväisyyden tunnetta käytön perusteella. Käytettävä www-sivusto on helpon käytön ja omaksuttavuuden lisäksi te- hokas käyttää, visuaalisesti miellyttävä ja positiivisen käyttökokemuksen muodostava kokonaisuus. Myös käyttäjän erehdykset ovat sallittuja ja niiden selvittäminen on mah- dollista käyttäjän itsensä toimesta. Erilaiset hakutoiminnot on toteutettu siten, että nii- den suorittamiseksi ei tarvita erikoisosaamista tai ammattisanaston hallintaa. (Courage
& Baxter 2005)
2.1.1 Käytettävyys ja käyttökokemus
Käytettävyyden käsitteeseen liittyy keskeisesti myös käyttäjälle muodostunut käyttöko- kemus. Käyttökokemuksen merkitys korostuu www-sivustojen kohdalla, joiden toi- minnallisuutta sekä sisältöä arvioidaan hyvin usein kiireisesti selaillen. Sivustoja ei lueta kuten kirjoja, vaan niitä selaillaan ja etsitään sanoja tai fraaseja, jotka liittyvät etsittyyn tietoon. (Krug 2005, 22)
Sivuston tuleekin olla helppokäyttöinen mahdollisimman monille erilaisille käyttäjille.
Www-sivuston tulee olla suunniteltu ja toteutettu niin, että kuka tahansa huolimatta omasta osaamisestaan, kokemuksestaan tai muista henkilökohtaisista taustoistaan huo- limatta löytää etsimänsä vaivattomasti ja helposti. Julkiset www-sivustot on tarkoitettu käyttäjälle itsenäiseen käyttötapaan perustuviksi tietolähteiksi, joissa ei erillistä opastusta tai käytön opetusta tarvita. (Krug 2005, 5)
Jotta itsenäinen käyttötapa mahdollistuu, on sivustojen käytettävyydessä huomioitava mahdolliset käyttäjän fyysiset rajoitteet, merkityksellisyys käyttäjälle, kulttuurierot käyt- täjien välillä ja sivuston muodostama looginen kokonaisuus. Keskittymällä sivuston suunnittelussa olennaisiin perustoimintoihin edellä mainittujen asioiden suhteen ja ot- tamalla ne huomioon käytettävää sivustoa toteutettaessa, voidaan välttyä suurimmalta osalta sekä määrältä toimintojen ja käytön ongelmatilanteita. (Norman 2002, 84-87, 216)
Käyttökokemus on hyvin subjektiivinen ja henkilökohtainen kokemus, jonka perusteel- la jokainen käyttäjä tekee oman arvionsa sivustojen käytettävyydestä. Sillä on siis suuri merkitys siinä, miten käyttäjä kokee sivuston käytettävyyden kokonaisuutena. Voimme parantaa www-sivuston käytettävyyttä yksilökäyttäjän tasolla huomioimalla ne seikat, jotka vaikuttavat käyttökokemukseen ja sitä kautta vaikuttavat myös käytettävyyteen.
(Sinkkonen ym. 2009, 23)
Käyttäjäkokemus muodostuu sivustoa selaillessa tai sieltä tietoa etsittäessä, eli käyttöta- pahtuman hetkellä. Käytettävyyden tueksi on myös teknisesti varmistettava sivustojen toimivuus kaikkina vuorokauden aikoina. Jos sivusto on päivitettävänä tai muutoin
hetkellisesti pois käytöstä edes osittain, on käyttäjälle annettava tästä tieto heti sivustolle saavuttaessa. Muutoin tällä voi olla negatiivista vaikutusta käyttökokemukseen. (Garrett 2003, 10)
Jokainen sivuston käyttötapaus on ainutlaatuinen ja erilainen. Julkisen sivuston käyttä- jän on tarkoitus osata vaivattomasti ja itsenäisesti etsiä sekä löytää haluamansa tieto tai palvelu sivustoilta. Jos sivustoilla eteneminen vaatii opastusta käyttäjälle, on ohjeiden oltava sivustoilla mahdollisimman nopeasti ja helposti saatavilla. Ohjeiden on myös oltava ajantasaisia ja nopeasti omaksuttavia. Viime kädessä käyttäjä on yksin käyttöliit- tymän kanssa ja häntä tuleekin auttaa olemaan erehtymättä sekä tekemättä virheitä kai- kin mahdollisin keinoin. (Garrett 2003, 11)
2.1.2 Tietosisällön merkitys käytettävyyteen
Tekniseksi käytettävyydeksi käsitettävien ulkoasun ja toimintojen lisäksi käytettävyyden kokemus muodostuu myös tietosisällön perusteella. Asiat ja asiakokonaisuudet on esi- tettävä selkeästi ja helposti löydettävästi. Sivuston tietorakenteen tulee olla hierarkkista ymmärrettävällä tavalla. Julkisten www-sivustojen tarkoituksena on opastaa, tiedottaa ja vakuuttaa lukijoitaan. Jotta luettavuus säilyy kokonaisuutena koko sivustolla, on tieto- rakenteen oltava looginen ja järjestelmällinen kokonaisuus, jossa lukijan on helppo ja vaivaton seurata asiaan tai asiakokonaisuuteen tarjolla olevaa tietoaineistoa. (Garrett 2003, 94)
Koska www-sivustojen sisältöä ei suurimmaksi osaksi lueta lineaarisesti, vaan käytän- nössä etsien ja selaillen, on itse kirjoitetun tekstin oltava mahdollisimman lyhyesti ja tiiviisti esitettyä. Tekstissä on vältettävä turhia korulauseita ja ylimääräistä kuvailevaa tekstimuotoa. Vaikka monen julkisen sivuston onkin tarkoitus mainostaa ja tuoda esille yrityksen tuotteita ja palveluita, voidaan liialla tekstin määrällä ja ylimääräisellä asiaan kuulumattomalla kirjoituksella aiheuttaa enemmän haittaa kuin hyötyä. Tekstin lukija saattaa turhautua etsiessään pitkästä ja vaikeasti luettavasta tekstistä todellista asiasisäl- töä. Tämän vuoksi todellinen asiasisältö on oltava löydettävissä mahdollisimman nope- asti myös tietorakenteen hierarkian avulla. Käyttäjälle on tarjottava nopea pääsy suo- raan etsittävään tietolähteeseen. (Nielsen&Loranger 2006, 258)
Suurimmat ja yleisimmät käytettävyyden ongelmat esiintyvät yleensä www-sivustoilla hakutoimintojen ja tietosisällön rakenteen kohdalla. Koska www-sivuston ensisijainen tarkoitus on välittää käyttäjälle tietoa ja jos se on käytännössä vaikeasti löydettävissä, ei käyttäjän voidakaan olettaa olevan tyytyväinen sivuston käytettävyyteen. Tietosisällöllä ja sen rakenteella on siis huomattava ja ymmärrettävä merkitys käytettävyyteen. (Niel- sen ym. 2006, 133)
2.1.3 Visuaalisuus ja käytettävyys
Kauniit, viehättävät ja helppokäyttöiset asiat miellyttävät ihmisiä. Tällä on suora vaiku- tus käytettävyyden kokemukseen, sillä käyttäjä antaa huomattavasti helpommin anteeksi pienet virheet ja ajattelee itsekin luovemmin. Positiivista käyttökokemusta ja sitä kautta käytettävyyttä voidaan siis parantaa helpottamalla käyttäjän toimintaa mahdollisimman yksinkertaiselle tasolle ja tätä kautta rohkaista käyttäjää oivaltamaan itse asioita. Löytä- misen ja oivaltamisen kokemus kannustavat käyttäjää etenemään itsenäisesti sivustolla tai palvelun parissa. Sivuston ulkoasun on tuettava toimintoja sekä tiedon luettavuutta ja ymmärrettävyyttä. Ulkoasun tulee olla miellyttävä, eikä se saa olla häiritsevänä tekijä- nä kokonaisuuden suhteen. (Norman 2004, 19)
Julkisten www-sivustojen on tarkoitus palvella kaikkia mahdollisia sidosryhmiä ja niihin kuuluvia erilaisia käyttäjiä. Sivustot on mahdollista toteuttaa palvelemaan tehtäväänsä, jos suunnittelussa ja toteutuksessa muistetaan ketä varten sivustoja tehdään ja kenelle ne on tarkoitettu käytettäväksi. Viime kädessä jokainen käyttäjä tekee kuitenkin oman arvionsa sivustojen käytettävyydestä. Aina löytyy varmasti niitä käyttäjiä, jotka tuskastu- vat tiedon etsinnässä tai kokevat sivustot huonosti käytettäviksi ainakin joltain osin.
Kaikkia emme voi miellyttää aina täysin, voimme vain yrittää parhaamme valtaosan käyttäjien suhteen. Lisäksi käyttäjien oppimisen kokemukset karttuvat jatkuvasti ja heis- tä kehittyy entistä vaativampia asiakkaita sivustojen suhteen. Näin ollen onkin tärkeää tarkastella www-sivuston kehittämistä ja sen käytettävyyden ylläpitoa jatkuvana proses- sina, ei kerta-arviona. (Nielsen 1993, 48)
2.2 Vetovoimaisuus
Vetovoimaisuutta voidaan lähestyä tarkastelemalla ensin sanan itsensä merkitystä. Sivis- tyssanakirjan mukaan sanan tarkoittaa viehätysvoimaa, kiehtovuutta ja houkuttavuutta.
Yleisen määritelmän mukaan kyseessä on voima, joka vetää kappaleita toisiaan kohti.
(Sivistyssanakirja)
Tämän opinnäytetyön yhteydessä vetovoimaisuuden merkityksellä tarkoitetaan ammat- tikorkeakoulun julkisen www-sivuston koulutus- ja opetustarjontaa käsittelevän tietosi- sällön vetovoimaisuutta opiskelijaksi hakevien silmin.
Vetovoimaisuus voidaan määritellä henkilötasolla tarkoittamaan kykyä vetämään puo- leensa toisten ihmisten huomio. Tarkennettuna sana voi myös tarkoittaa kykyä tavoittaa aidolla tavalla toisten ihmisten ajatukset ja tunteet. Tämän määritelmän mukaisesti ve- tovoiman muodostamiseen tarvitaan aitoa sisältöä, pelkkä hieno ulkokuori ei pelkästään ole riittävä vetovoimaisuuden muodostamiseksi. (Halpern & Lubar, 2005, 21)
Henkilötasolla johtajuuden vetovoiman osatekijöiksi Halpern ja Lubar määrittelevät neljä eri tekijää; tilannetajun, yhteyden ihmisiin, kuvastamisen ja itsetuntemuksen. Tätä TYKI-mallia voidaan myös soveltaa julkisen www-sivuston vetovoimaisuuden muo- dostamisessa seuraavasti. TYKI-malli perustuu tilannetajuun, yhteyteen, kuvastamiseen ja itsetuntemukseen. (Halpern & Lubar, 2005, 26-28)
Tilannetaju on käyttötapauksen yhteydessä joustavuutta ja käyttöliittymän sopeutumista käyttäjän tilanteeseen ja tapahtumiin. Tilannetajun ymmärtämys toteutetaan käyttöliit- tymään käyttäjälähtöisen käytettävyyssuunnittelun kautta. Yhteys ihmisiin tarkoittaa www-sivuston kohdalla tiedon saatavuutta, haettavuutta ja tietosisällön ajantasaisuutta sekä oikeellisuutta. Kuvastaminen on sivuston tietosisällön tarkoituksenmukaista ja asianmukaista ihmisten tarpeisiin perustuvaa kirjoitusasua. Itsetuntemus liittyy sisällön aitouteen ja etenkin strategiaan sidottujen päämäärien esittämiseen siten, että organisaa- tion oma sitoutuminen välittyy sivuston kautta lukijalle. (Halpern & Lubar, 2005, 26- 28)
2.2.1 Organisaatiokäsitys itsestään ja muiden käsitys organisaatiosta
Organisaation käsitys itsestään eli identiteetti on sen itsestään luoma kuva, joka pitää sisällään strategian lisäksi perusarvot, vision, perusolettamukset, tavoitteet, liikeidean sekä asemoinnin toimialalla suhteessa muihin sidosryhmiin. Visuaalisella ilmeellä kuvas- tetaan yrityksen omaa identiteettiä ja www-sivustojen ulkoasu määräytyykin tämän pe- rusteella graafisen ohjeistuksen avulla. Myös sivustoilla esitetyn tietosisällön tulee tukea organisaation identiteettiä ja välittää siitä tietoa käyttäjälle parhaalla mahdollisella taval- la. (Pohjola 2003, 20)
Brändi, imago ja maine ovat muiden sidosryhmien mielikuvia organisaatiosta. Imago on enemmän mielikuviin perustuva käsitys, kun taas maine on enemmän kokemusperäinen mielikuva. Organisaation tunnettuuden avulla, eli miten se on käytännössä kyennyt vä- littämään tietoa itsestään ja identiteetistään, muodostuu sidosryhmille käsitys brändistä, imagosta ja maineesta. (Pohjola 2003, 21)
Tavoiteprofiili on organisaation mielikuva siitä, miten se haluaisi sidosryhmien näkevän ja käsittävän itsensä. Mielikuvat ja tavoitteet heijastuvat organisaation strategiasta sekä visuaalisen ilmeen kautta. Jotta www-sivuston avulla voidaan luoda positiivista mieliku- vaa organisaatiosta, tuleekin sivustojen ylläpidossa ja kehittämisessä huolehtia palaut- teen saamisesta eri sidosryhmiltä ja hyödyntää se jatkuvana kehittämisen prosessina.
Usein ensimmäinen arvaus ei välttämättä välitä sivuston käyttäjälle tarkoituksen mu- kaista viestiä. (Pohjola 2003, 23)
2.2.2 Viestintä ja markkinointi osana strategiaa
Www-sivustot ovat yksi organisaation viestinnän ja markkinoinnin kanava. Sivustojen ylläpidon tulee olla sidottu osaksi organisaation viestintästrategiaa, joka on johdettu ja pohjautuu yrityksen liiketoimintastrategiasta ja on yksi organisaation tärkeimmistä osa- strategioista tukien liiketoiminnan tarpeita. Viestintästrategian toteutumista ohjataan yksityiskohtaisilla viestinnän eri osa-alueiden suunnitelmilla, joista www-sivustojen to- teutus- ja kehittämissuunnitelma vie strategiset tavoitteet käytännön tasolle. (Pohjola 2003, 35)
Www-sivuston keskeisin tehtävä on personoida organisaatiota sekä tuoda sen tuotteet ja palvelut houkuttelevasti esille. Visuaalisen ilmeen muodostumiseen vaikuttaa myös käyttöliittymän toimivuus, tiedon löydettävyys sekä tietosisällön rakenne ja muoto.
(Pohjola 2003, 34-35, 162-164)
Jotta www-sivuston strateginen tavoite täyttyy, on huomioitava myös käyttäjän tarpeet ja sivuston tulee olla oikein kohdennettu organisaation sidosryhmille. Näitä ovat Hako- lan ja Hiilan määrittelemän tarvehierarkian mukaisesti tiedon löydettävyys, organisaati- on perustiedot, mielikuvat ja brändin välittäminen, palveluiden ja tuotteiden tarjonta sekä esitetyn sisällön ajankohtaisuus. Käyttäjien ja sidosryhmien tarpeiden kartoituksen avulla voidaan myös löytää kiinnostavia teemoja, jonka avulla sivustojen hierarkista tietorakennetta voidaan mallintaa käyttäjälähtöisempään suuntaan ja tätä kautta paran- taa tiedon löydettävyyttä. (Hakola & Hiila 2012, 36-43, 137)
Www-sivuston sisällön tuottamista ja ylläpitoa voidaan myös ohjata sisältöstrategian avulla. Samoin kuin viestintästrategia, on sisältöstrategiakin liiketoimintastrategiaan pohjautuva osastrategia. Sisältöstrategian avulla on tarkoitus kehittää organisaation verkkoviestintää asiakkaita ja sidosryhmiä houkuttelevaksi sekä kiinnostavaksi. (Hakola ym. 2012, 85, 117-118)
Jatkuva kehittämisen prosessi vaatii myös mittareita, joiden avulla voidaan saada palau- tetta saavutetuista päämääristä sekä muutosta vaativista asiakohdista. Jotta muutosta voidaan ohjata oikeaan suuntaan, tulee mittareiden olla mahdollisimman tarkkoja ja asianmukaisia. Www-sivuston kohdalla sivukohtaiset kävijämäärät antavat jonkinlaista mielikuvaa ja suuntaa asiasta kiinnostuneista, mutta tarkkoja lukuja suhteessa sivuston kävijämäärän ja esimerkiksi tässä tapauksessa opiskelemaan hakeneiden välillä voidaan muodostaa vasta kokemusperäisen tiedon ja tarkemman käyttäjäprofiloinnin tai – ana- lyysin avulla. Mittareiden avulla voidaan kuitenkin arvioida houkuttelevuutta, sekä si- dosryhmien kiinnostuneisuutta. (Paavola, Torppa & Lumijärvi 1997, 136)
Tarkempaa analysointia www-sivustojen käyttäjistä voidaan suorittaa esimerkiksi Goog- le Analytics:n avulla. Palvelun avulla voidaan analysoida reaaliaikaisesti käyttäjien tiedon tarvetta ja haettavuutta, käyttäjien toimintaa sekä sivuston nopeutta. Tätä tietoa voidaan
hyödyntää sivustojen kehittämisessä ja sen avulla löytää käyttäjien antaman käyttöpa- lautteen avulla uusia toimivampia ratkaisuja käytettävyyden suhteen. (Google Analytics)
2.2.3 Vetovoimainen www-sivusto
Julkisen www-sivuston tulee välittää positiivista kuvaa organisaatiosta ja rakentaa tätä kautta sen brändiä, toimia sen tuotteiden tai palveluiden esittely- ja myyntikanavana, houkutella ja aktivoida sidosryhmiä sekä välittää tarvittavat yhteystiedot kaikille sidos- ryhmille yhteydenottoa varten. (Isokangas & Vassinen 2010, 30, 81)
Sivustojen tietosisällön tulee olla lukijalleen hyödyllistä ja viihdyttävää, mutta asianmu- kaista. Sisällön tulee vastata lukijan tietotarvetta ja antaa vastaukset hänen kysymyksiin- sä. Tiedon viihdyttävyys syntyy tarpeiden täyttymisestä, kun hakija löytää vastaukset hakemaansa ja mahdollisesti saa myös tärkeää lisätietoa asiaan liittyen. Tiedon hakijalla ei välttämättä ole mielessään kaikkia kysymyksiä aloittaessaan, kysymykset tarkentuvat tietoa saadessa. Jos sivustolla pystytään ennakoimaan mahdolliset lisäkysymykset, on tietosisällön ja tietohierarkian suunnittelussa onnistuttu ennakoimaan hakijan tarpeet.
(Isokangas ym. 2010, 67-68)
Julkisten yrityssivustojen sisällön tulee välittää tietoa tuotteista, hinnoista, jakelusta ja saatavuudesta sekä täyttää markkinoinnin vaatimukset verkkosivuviestinnän suhteen.
Organisaatio, jonka sivustolla hintojen ja jakelun merkitys ovat vähäisempiä, korostuu tuotteiden ja viestinnän merkitys käytännössä. Tätä myötä vetovoimaisen ammattikor- keakoulun www-sivuston tulee tarjota tietoa koulutus- ja opetustarjonnastaan markki- noivasti. (Isokangas ym. 2010, 20-25)
Sivuston tulee olla käyttäjäänsä varten huolella suunniteltu kokonaisuus, jossa käyttäjän, ja tässä tapauksessa opiskelumahdollisuuksista kiinnostuneen henkilön, oma hakupro- sessi ja tietotarpeet on huomioitu. Sivuston käyttötilanteessa käyttäjän tarpeet ja toimin- ta kohtaavat organisaation pyrkimykset liiketoiminnan suhteen. Onnistuneen käyttöti- lanteen seurauksena molemmat osapuolet saavuttavat haluamansa tavoitteet. Tämä puolestaan käyttäjän saaman positiivisen käyttäjäkokemuksen kautta mahdollistaa posi-
tiivisen bränditietoisuuden sekä organisaation vetovoimaisuuden kehittymistä jatkossa.
(Wiio 2004, 91)
2.3 Työnantajakuvan lunastaminen
Organisaation aineeton pääoma muodostuu suhdepääomasta, rakennepääomasta ja henkilöpääomasta. Suhdepääoma käsittää organisaation sidosryhmien suhteiden hallin- nan ja vision sekä tavoitteiden mukaisen lähestymisnäkökulman toteuttamisen. Sekä rakenne- että henkilöpääoma pitää sisällään työhyvinvoinnin perustekijöitä. Henkilö- pääoma käsittää yksilön fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin edesauttamista tukevat toiminnot. Rakennepääoma muodostuu johtamisen menetelmien ja tietohallin- non organisoinnin lisäksi henkilöstön sekä työyhteisön hyvinvoinnista, sekä näiden osaamisen kehittymisen tukemisesta. Organisaation aineettoman pääoman tehokas ja tuloksekas johtaminen johtaa sen markkina-arvon kasvuun sekä yleisen arvostuksen lisääntymiseen. (Otala & Ahonen 2005, 223-229)
Hyvää työnantajaa voidaan arvioida erilaisilla arviointimittareilla. Näissä ulkopuolinen osapuoli arvioi yritystä työnantaja. Organisaatio voi saada itselleen tätä kautta virallisen tunnustuksen tai luokituksen työnantajana. Tällaisia standardeja ovat mm. Suomen parhaat työpaikat sekä Laatukeskuksen ja Henkilöstöjohdon ryhmän myöntämät laatu- palkinnot. (Otala ym. 2005, 237)
2.3.1 Työnantajakuvan muodostuminen
Ihmisillä on erilaisia perustarpeita, joiden tyydyttämiseksi teemme valintoja niin henki- lökohtaisen elämäntilanteemme kuin työelämänkin suhteen. Näitä tarpeita ovat fysiolo- giset perustarpeet, turvallisuuden tarpeet, kiintymyksen ja yhteenkuuluvuuden tarpeet, arvostuksen tarve, itsensä kehittämisen tarve sekä tiedon tarve. Käytännössä työn te- kemisellä joko suoraan tai välillisesti tyydytetään näitä kaikkia tarpeita. (Rubenowitz 1989, 49-51)
Sen lisäksi että saamme perustarpeemme tyydytettyä työtä tekemällä tai sen kautta välil- lisesti, korostuvat yhteenkuuluvuuden, arvostuksen sekä itsensä kehittämisen tarpeet
tetun sekä miellyttävän työyhteisön osana on mukava olla ja toimia työyhteisön sekä organisaation eduksi kaikissa tilanteissa ja edesauttaa organisaation tuottavuutta sekä arvostusta entisestään. (Rubenowitz 1989, 65)
Organisaation kehittyminen ja kehittäminen mahdollistuvat yksilöiden tarpeiden tyydyt- tämisen myötä kokonaisvaltaisen työhyvinvoinnin ja työkyvykkyyden kautta työyhtei- sössä. Tämä on perusta myös työnantajakuvan muodostumiselle. Hyvä työnantaja pitää huolta työntekijöistään yksilöinä sekä mahdollistaa yksilön kehittymisen osana työyhtei- sön tarpeita. (Rubenowitz 1989, 103
Työhyvinvointi perustuu organisaation ja johtamisen tavoitteisiin, jotka toteuttavat yri- tyksen arvomaailmaa. Työntekijöiden ja organisaation arvomaailman tulee olla saman- suuntaisia, jotta toimintaympäristö on tasapainossa ja sillä on edellytykset työhyvin- voinnille. Työhyvinvointia tukevien näkyvien toimintojen järjestäminen on myös tärke- ää. Näitä ovat mm. työterveyshuolto, työturvallisuustoiminta, virkistystoiminta ja työ- ympäristön viihtyvyyteen vaikuttavat asiat. Työhyvinvointi ja sen organisointi on yksi merkittävistä tekijöistä työantajakuvan muodostumisessa. (Otala 2005 ym. 33, 71)
Työnantajakuva muodostuu lupauksesta, joka annetaan organisaation strategiassa ja arvoissa. Kun työntekijät osallistetaan strategian laatimiseen, tapahtuu sitoutuminen arvoihin ja ne asettuvat kohdalleen organisaation ja työntekijän päivittäisessä toimin- nassa. Arvot ja lupaukset ovat myös aitoja, ja niiden välittäminen eteenpäin tuntuu luonnolliselta osalta toimintaa. Keinotekoisten arvojen ja tavoitettamattomissa olevien lupausten lunastaminen on mahdotonta. Niiden avulla ei saavuteta konkreettisia tavoit- teita, tai saavutetut tavoitteet ovat merkityksettömiä. Aidosti annettu lupaus strategiassa ja arvoissa lunastetaan työhyvinvoinnin ja työtyytyväisyyden kautta. (Chan Kim &
Mauborgne 2007, 37, 206, 215-216)
2.3.2 Lupauksen täyttäminen
Hyvän maineen omaavat organisaatiot saavat eniten hakijoita. Hakijan mielikuva orga- nisaatiosta joko estää tai edistää hakemuksen lähettämistä. Työn hakija muodostaa mie- likuvan yrityksestä työnantajana kuulemansa, näkemänsä ja kokemansa avulla. Organi-
saatiolla voi olla hyväkin maine työnantajana, merkittäviä tunnustuksia, ja hakija on muissakin yhteyksissä kuullut tai kokenut vain hyviä asioita organisaatioon tutustues- saan. Positiivisen työnantajakuvan välittyminen sekä rekrytointi-ilmoituksissa että www-sivustoilla on merkittävä tekijä hakijan näkökulmasta. Rekrytointi-ilmoituksen ja sivustolla esitetyn tiedon tulee olla houkuttelevaa sekä ilmaista selkeästi annetut arvoi- hin perustuvat lupaukset. Kun esitetty työnantajakuva vastaa ja sopii hyvin sekä sovit- tuu myös muuhun yrityksen itsestään kertomaan tietoon, muodostuu hakijalle koko- naisvaltainen ja myönteinen työnantajamielikuva. (Markkanen 2005, 98-103)
Seuraava kontakti organisaatioon on tutustua sen www-sivustoon. Sivuston tulee tukea hakijan ennakkokäsitystä ja antaa lisätietoa organisaatiosta työnantajana. Tätä myötä työnantajakuva vahvistuu ja johtaa työhakemuksen lähettämiseen. Seuraavassa vaihees- sa hakija kutsutaan työhaastatteluun, jossa hakijan soveltuvuuden arvioinnin lisäksi on tärkeätä vahvistaa ja lunastaa lupaus hyvänä työnantajana. Näin ollen rekrytointiproses- sissa lunastetaan työnantajakuva ja sen lunastaminen alkaa jo prosessin alkuvaiheessa.
Www-sivuston tulee prosessin edetessä vahvistaa ja tukea mielikuvaa työnantajana.
(Niitamo 2000, 81)
3 Kysely ja vastaukset
Opinnäytetyön yhtenä osana toteutettiin lokakuussa 2012 opinnäytetyön ohjaajien Juha Sillanpään, Outi Valkin ja Martin Stenbergin tietotekniikkaan ja liiketoiminnan henki- löstöhallintoon suuntautuvien Verkkomultimedia-, HR-osaaja- sekä Käytännön esi- miestyö ja strateginen johtaminen - kurssien yhteydessä vapaaehtoisena tehtäväksianto- na.
Opiskelijat saivat vapaasti valita kolmen eri ammattikorkeakoulun Internet-sivustot analysoinnin kohteeksi Opetus- ja kulttuuriministeriön sivuston listauksesta. Ammatti- korkeakoulut ovat Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola, Centria ammattikorkea- koulu, Diakonia-ammattikorkeakoulu, HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu, Huma- nistinen ammattikorkeakoulu, Hämeen ammattikorkeakoulu, Högskolan på Åland, Jy- väskylän ammattikorkeakoulu, Kajaanin ammattikorkeakoulu, Kemi-Tornion ammatti- korkeakoulu, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, Lahden ammattikorkeakoulu, Lau- rea-ammattikorkeakoulu, Metropolia Ammattikorkeakoulu, Mikkelin ammattikorkea- koulu, Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Poliisiammattikorkeakoulu, Karelia-
ammattikorkeakoulu, Rovaniemen ammattikorkeakoulu, Saimaan ammattikorkeakoulu, Satakunnan ammattikorkeakoulu, Savonia-ammattikorkeakoulu, Seinäjoen ammatti- korkeakoulu, Tampereen ammattikorkeakoulu, Turun ammattikorkeakoulu, Vaasan ammattikorkeakoulu ja Yrkeshögskolan Novia. (Opetus- ja kulttuuriministeriö, ammat- tikorkeakoulut)
Opiskelijoille annettiin tehtäväksiannon yhteydessä kysymykset (liite 1), joihin vastaa- malla analysoitiin sivustoja käytettävyyden, vetovoimaisuuden ja työnantajakuvan lunas- tamisen näkökulmista. Kysymyksiä oli yhteensä 16 kappaletta ja jokaista valittua sivus- toa arvioitiin vastaamalla kaikkiin näihin kysymyksiin.
Kysymyksiin vastattiin pääosin vapaamuotoisella tekstillä. Tällä pyrittiin saamaan mah- dollisimman konkreettisia muutos- ja kehitysehdotuksia sivustojen kehittämisen suh- teen.
Vastaajilta pyydettiin myös muutamia taustatietoja, jotta voitaisiin arvioida onko näillä merkitystä saatuihin lopputuloksiin. Näitä tietoja olivat suoritettava kurssi, ikä ja perus- koulutus ennen suoritettavaa tutkintoa. Vastaajilta pyydettiin myös opiskelijanumero ja nimi, koska kyselyyn osallistuminen oli myös osa suoritettavaa kurssia. Kyselyyn osallis- tuneiden henkilöllisyys voitiin näin todeta ja tehtävän suorittamisen tiedot välittää kurs- seista vastanneille opettajille.
Vetovoimaisuuden osalta vastaajaa pyydettiin asettumaan opiskelupaikkaa hakevan henkilön asemaan ja työnantajakuvan lunastamisen yhteydessä opetustoimea hakevan opettajan rooliin.
Kyselyyn saatiin vastauksia yhteensä 13 opiskelijalta. Kaikkiaan ammattikorkeakoulujen Internet-sivustojen arviointeja oli siis 39 kappaletta. Koska tehtäväksiannossa annettiin vastaajien vapaasti valita analysoitavat www-sivustot, ei kaikkien 27 ammattikorkeakou- lun sivustoja ole analysoitu vastauksissa. Vastauksissa oli analysoitu yhteensä 15 eri ammattikorkeakoulun www-sivustoja.
Vastaukset sisältävät hyvin runsaasti HAAGA-HELIA ammattikorkeakouluun kohdis- tuvia arviointeja. Näitä oli vastauksissa yhteensä 10 kappaletta. Tämä selittyy varmasti sillä, että kaikki kyselyyn osallistuneet ja vastanneet olivat kyseisen oppilaitoksen opis- kelijoita. Seuraavaksi runsaimmin analysoitiin Metropolia Ammattikorkeakoulun sivus- toja, siihen saatiin yhteensä 6 kappaletta arviointeja. Muiden ammattikorkeakoulujen analyysit olivat 1-3 kappaleen välillä. Vastaukset jakautuivat ammattikorkeakouluittain seuraavasti.
Kuva 1. Kaikkien 39 vastauksen jakauma ammattikorkeakouluittain
3.1 Perustiedot
Kyselyyn vastanneet jakautuivat tasaisesti suoritettavan kurssin suhteen; 7 vastaajista suoritti liiketoiminnan tai henkilöstöhallinnon ja 6 vastaajaa suoritti tietotekniikan kurs- sia. Taustakoulutuksen osalta vastanneista 6 oli suorittanut lukion, 6 henkilöllä oli opis- totason tutkinto taustalla ja yhdellä vastanneella oli ammattikorkeakoulun tutkinto suo- ritettuna. Kaikkien vastaajien keski-ikä oli 33 vuotta. Nuorin vastaajista oli 19-vuotias ja vanhin 52 vuotta.
Vastaajien antamien perustietojen perusteella ei voitu tehdä selkeitä johtopäätöksiä nii- den vaikutuksesta valittuihin sivustoihin tai näkökulman painottumiseen. Vastaajan suorittamalla kurssilla, iällä tai peruskoulutuksella ei ollut merkittävää vaikutusta näihin.
Taulukko 1. Vastaajien perustiedot ja vastauksen pituus suhteessa valittuihin sivustoi- hin
Kurssi Ikä Perus-
koulutus Vastauk-
sen pituus Valitut sivustot
HR-osaaja 32 Lukio keskipitkä Diakonia HAAGA-
HELIA Metropolia
HR-osaaja 32 AMK keskipitkä HAAGA- HELIA
Laurea Tampereen amk Käytännön
esimiestyö
30 Lukio pitkä Arcada HAAGA-
HELIA
Metropolia HR-osaaja 25 Opisto lyhyt HAAGA-
HELIA
Metropolia Saimaan amk Verkko-
multimedia 52 Opisto pitkä Diakonia Humanistinen
amk Poliisiamk
Käytännön
esimiestyö 30 Lukio lyhyt Centria Humanistinen
amk Karelia
Käytännön
esimiestyö 48 Opisto keskipitkä HAAGA-
HELIA Kajaanin amk Vaasan amk Käytännön
esimiestyö 29 Lukio lyhyt Centria Humanistinen
amk Karelia
Verkko-
multimedia 24 Lukio keskipitkä Centria HAAGA-
HELIA Metropolia Verkko-
multimedia 28 Opisto keskipitkä HAAGA-
HELIA Tampereen amk Turun amk Verkko-
multimedia 19 Lukio keskipitkä HAAGA-
HELIA Metropolia Oulun seudun amk
Verkko-
multimedia 46 Opisto pitkä Diakonia HAAGA-
HELIA Laurea
Verkko-
multimedia 38 Opisto keskipitkä HAAGA-
HELIA Laurea Metropolia
Sen sijaan vastaajien iällä oli merkitystä vastausten pituuksiin. Mitä enemmän vastaajalla oli ikää, sen pidempi ja perusteellisempi vastaus oli. Nuoremmat vastaajat eivät olleet paneutuneet tehtäväksiantoon yhtä perusteellisesti kuin vanhemmat vastaajat. Vastauk- sia analysoitaessa lyhyt vastaus vastasi vapaamuotoisen vastauksen kohdalla 1-2 lauseen ja keskipitkä 3-6 lauseen keskimääräistä pituutta. Yli kuuden lauseen keskimääräinen vastauspituus luokiteltiin pitkäksi vastaukseksi. Vastauksen pituus oli suorassa suhtees- sa asioiden esityksen perusteellisuuteen.
Taulukko 2. vastaajien keski-ikä suhteessa vastausten pituuksiin ja sisältöön Vastauksen pituus Vastausten lukumäärä Vastaajien keski-ikä
lyhyt 3 28
keski 7 31,57
pitkä 3 42,67
Yhteensä 12 33,31
3.2 Kouluarvosanat ja niiden keskiarvot
Kyselyssä pyydettiin vastaajia arvioimaan sivustoja myös kouluarvosanoin 1-10 vapaa- muotoisten vastausten lisäksi. Kouluarvosanat annettiin jokaiselle näkökulmalle erik- seen. Näiden perusteella jokaiselle oppilaitokselle laskettiin eri näkökulmille keskiarvot ja kaikille oppilaitoksille kokonaiskeskiarvo.
Taulukko 3. Annettujen kouluarvosanojen keskiarvot yhteensä ja näkökulmittain; Kpl on vastanneiden henkilöiden lukumäärä, K-ka on käytettävyyden, V-ka on vetovoimai- suuden ja T-ka on työnantajakuvan lunastamisen keskiarvo
Oppilaitos Kpl K-ka V-ka T-ka Kokonais-
keskiarvo Arcada- Nylands svenska
yrkeshögskola 1 9,00 6,00 5,00 20,00
Centria ammattikorkeakoulu 3 8,00 7,00 2,33 17,33 Diakonia-
ammattikorkeakoulu 3 6,83 6,33 6,67 19,83
HAAGA-HELIA ammatti-
korkeakoulu 10 6,55 7,30 7,95 21,80
Humanistinen ammattikor-
keakoulu 3 7,83 7,00 7,00 21,83
Kajaanin ammattikorkeakou-
lu 1 9,00 9,00 5,00 23,00
Karelia-ammattikorkeakoulu, 2 8,00 7,50 5,50 21,00 Laurea-ammattikorkeakoulu 3 7,33 6,33 5,17 18,83 Metropolia Ammattikorkea-
koulu 6 8,17 8,83 8,17 25,17
Oulun seudun ammattikor-
keakoulu 1 7,00 7,00 7,00 21,00
Poliisiammattikorkeakoulu 1 9,00 9,00 8,00 26,00 Saimaan ammattikorkeakoulu 1 7,00 7,00 8,00 22,00 Tampereen ammattikorkea-
koulu 2 7,75 8,00 7,75 23,50
Turun ammattikorkeakoulu 1 2,00 2,00 2,00 6,00
Vaasan ammattikorkeakoulu 1 8,00 8,50 5,00 21,50
Yhteensä 39 7,36 7,32 6,63 23,75
Kokonaisarvosanojen keskiarvon perusteella parhaiten sijoittuivat Poliisiammattikor- keakoulu ja Metropolia Ammattikorkeakoulu. Muiden kokonaisarvosanojen ollessa suhteellisen lähellä kaikkien kokonaisarvojen 23,75 keskiarvoa, erottui Turun ammatti- korkeakoulu muista saaden arvosanaksi 6,00 ja sijoittuen samalla huonoiten. Kokonais-
arvosanassa on laskettu käytettävyyden, vetovoimaisuuden ja työnantajakuvan lunasta- misen perusteella saatujen arvosanojen keskiarvo.
Kuva 2. Oppilaitosten kokonaisarvosanojen keskiarvot
Kuva 3. Keskiarvot käytettävyydestä
Kuvassa 3 esitettyjen keskiarvojen perusteella parhaimmat arvostelut käytettävyydestä saivat Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola, Kajaanin ammattikorkeakoulu ja Polii- siammattikorkeakoulu. Näiden kolmen oppilaitoksen sivustot saivat kaikki käytettävyy- den keskiarvoksi kouluarvosanaksi 9,00. Kokonaisarvosanojen keskiarvo käytettävyy- destä oli 7,36. Joukosta erottui joukosta Turun ammattikorkeakoulu, joka sai käytettä- vyyden arvosanaksi ja samalla sen keskiarvoksi 2,00.
Parhaimmat keskiarvot kuvan 4 mukaan vetovoimaisuudesta saivat Kajaanin ammatti- korkeakoulu, Metropolia Ammattikorkeakoulu ja Poliisiammattikorkeakoulu. Kajaanin ammattikorkeakoulu ja Poliisiammattikorkeakoulu saivat molemmat keskiarvoksi 9,00.
Kaikkien oppilaitosten kokonaiskeskiarvo oli 7,32. Metropolia Ammattikorkeakoulu sijoittui kolmanneksi 8,83 keskiarvolla. Tuloksissa erottui Turun ammattikorkeakoulu 2,00 keskiarvollaan.
Kuva 4. Keskiarvot vetovoimaisuudesta
Työnantajakuvan lunastamisen suhteen kuvan 5 mukaisesti parhaimmat keskiarvot sai- vat jälleen Kajaanin ammattikorkeakoulu, Metropolia Ammattikorkeakoulu ja Polii- siammattikorkeakoulu. Kajaanin ammattikorkeakoulu ja Poliisiammattikorkeakoulu saivat molemmat keskiarvoksi 9,00. Kaikkien oppilaitosten kokonaiskeskiarvo oli 6,63.
Metropolia Ammattikorkeakoulu oli jälleen kolmas 8,17 keskiarvolla. Turun ammatti- korkeakoulu sijoittui vertailussa jälleen viimeiseksi 2,00 keskiarvollaan.
Kuva 5. Keskiarvot työnantajakuvan lunastamisesta
3.3 Vapaamuotoiset vastaukset oppilaitoksittain
Vapaamuotoisissa vastauksissa kuvattiin pääsääntöisesti hyvinkin yksityiskohtaisesti eri näkökulmiin liittyviä huomioita. Seuraavassa oppilaitoskohtaisessa taulukoinnissa on koottu vastaajien esittämiä kommentteja ja näkemyksiä sivustojen käytettävyydestä, vetovoimaisuudesta ja työnantajakuvan lunastamisesta. Oppilaitokset ovat aakkosjärjes- tyksessä.
Oppilaitos Käytettävyys Vetovoimaisuus Työnantajakuvan lunastaminen Arcada- Ny-
lands svenska yrkeshögskola
Sivusto on selkeä tek- nisesti ja ulkoasullisesti käytettävä kokonai- suus. Hakutoiminnot ovat hieman puutteelli-
Sivusto on selkeä vähäsanainen koko- naisuus. Vetovoimai- suutta voisi parantaa esittämällä henkilö-
Ruotsinkielisessä sivustossa tietoa on esitetty työpaikko- jen hakuun liittyen, mutta organisaati-
set. kohtaisia tarinoita opiskelusta sekä sy- ventämällä esitettyä tietoa.
osta ei ole juuri kerrottu paljoakaan työnantajana.
Centria am- mattikorkea- koulu
Sivusto on selkeä ja hyvin toimiva koko- naisuus. Ulkoasu tukee tietojen esitystä. Vaiva- ton käyttää sekä tieto- sisällön että teknisen toimivuuden ansiosta.
Koulutustarjonta on esitelty kattavasti ja asiallisesti. Toivottiin enemmän houkutte- levampaa lähestymis- näkökulmaa asioiden esittämiseen.
Avoimista työpai- koista tai tietoa or- ganisaatiosta työn- antajana ei ollut esitetty. Koulu- tusyhtymä mainosti itseään strategiansa mukaisena työnan- tajana, mutta lunas- tamista ei sivustolla tapahtunut.
Diakonia- ammattikor- keakoulu
Sivusto on asiallinen, virallinen ja ulkoasul- taan hempeän vaiku- telman antava tekni- sesti toimiva kokonai- suus. Tietojen hie- rarkkisuus on liian moniportainen, mutta sisältö kuitenkin haet- tavissa ja löydettävissä.
Sivusto on vetovoi- mainen oikealle koh- deryhmälle. Tiedot on esitetty riittävästi ja asianmukaisesti.
Ulkoasulla ja kerron- nan tavalla sivusto on kohdennettu tietylle kohderyhmälle.
Sivustolla kerrotaan organisaation ar- voista, toiminnasta ja työyhteisön nä- kökulmista. Arvo- jen toteutumisesta käytännössä ei ker- rottu ja tämä todet- tiin puutteeksi.
HAAGA- HELIA am- mattikorkea- koulu
Sivuston ulkoasu on nuorekas, virallinen ja asiallinen, mutta graa- fisesti hieman epäsel- vä. Visuaalista ilmettä voisi sovittaa parem- min suhteessa sisäl-
Koulutustarjonta on esitetty informatiivi- sesti, kattavasti ja mielenkiintoa herät- tävästi.
Sivustolla kerrotaan hyvin organisaation toiminnasta, strate- giasta, tavoitteista sekä työhyvinvoin- nin edistämisestä.
Sivusto välittää
töön. Sivusto on tekni- sesti toimiva kokonai- suus ja siinä on nopea käyttöliittymä. Haku- jen toiminnoissa sekä sisällön hierarkkisuu- dessa on parannetta- vaa.
mielikuvan hyvästä, vastuuntuntoisesta ja arvostetusta työnantajasta.
Humanistinen ammattikor- keakoulu
Nuorekas, pirteä ja positiivisen käyttöko- kemuksen tarjoava sivusto saa omalla eri- tyislaatuisella visuaali- suudellaan käyttäjän hyvälle mielelle. Sivus- to on teknisesti ja sisäl- lön suhteen toimiva kokonaisuus.
Koulutustarjonta on esitetty kattavasti ja osoitetulle kohde- ryhmälle vetovoimai- sesti.
Tietojen esitystapa on myös selkeä ja johdonmukainen osoitetulle kohde- ryhmälle.
Sivustolla kerrotaan hyvin tarkasti tietoa organisaatiosta, sen toiminnasta, strate- giasta, arvoista, laa- tupolitiikasta, hal- linnosta ja johtami- sesta. Myös henki- lökunta on esitelty sivustolla.
Työnantajakuvan lunastamiseen liit- tyvät asiat ovat luet- tavissa vuosikerto- muksesta, mutta eivät välity suoraan sivuston kautta.
Kajaanin ammattikor- keakoulu
Sivusto on ulkoasul- taan nuorekas ja tyyli- käs kokonaisuus, ja se toimii hyvin myös tek- nisesti ja ohjaa käyttä- jää myös tietojen jaot- telun sekä hyvän hie-
Erittäin vetovoimai- nen sivusto, josta hakijalle muodostuu halu hakea opiskeli- jaksi.
Tiedot on esitetty hyvin ja haettavissa
Avoimista työpai- koista tai tietoa or- ganisaatiosta työn- antajana ei löydy.
Sivustolla olisi tarve selkeälle omalle linkille liittyen
rarkian avulla. helposti. avoimiin työpaik- koihin ja työantaja- esittelyyn.
Karelia- ammattikor- keakoulu
Sivusto on selkeä ja visuaalisesti hieno ko- konaisuus;
teknisesti sekä sisällön puolesta erittäin toimi- va.
Koulutustarjonta on esitetty vetovoimai- sesti. Tietojen hake- minen voisi olla yk- sinkertaisempaa ja selkeämpää.
Organisaatio ei ker- ro itsestään työnan- tajana lainkaan, ja tiedot avoimista opetuspaikoista puuttuvat.
Laurea- ammattikor- keakoulu
Sivusto on ulkoasul- taan raikkaan nuorekas sekä teknisesti toimiva kokonaisuus.
Sisällön hierarkkisuus on liian moniportainen ja haittaa tiedon löy- dettävyyttä.
Vetovoimaisuutta on pyritty tehostamaan kuvien avulla, mutta tiedon esitystapa ja liika hierarkkisuus ei tue tätä.
Organisaatio esittää sivustolla sekä työ- paikkailmoituksissa hyvin pintapuolises- ti tietoa henkilö- kunnastaan ja itses- tään työnantajana.
Sivuston perusteella tiedon etsijälle syn- tyy mielikuva, että henkilökuntaa ei ole lainkaan.
Metropolia Ammattikor- keakoulu
Sivuston ulkoasu on nuorekas, mutta hie- man sekava.
Tiedot löytyvät hyvin;
jaottelu, haut ja hie- rarkkisuus toimivat hyvin.
Sivusto on looginen ja helppokäyttöinen ko- konaisuus.
Koulutustarjonta ja tiedot hakijalle on esitetty houkuttele- vasti sekä erittäin informatiivisesti.
Vetovoimaisuuden parantamiseksi toi- vottiin sivustojen pysyvän ennallaan.
Sivustolla kerrotaan organisaation stra- tegisista päämääris- tä ja arvoista.
Konkreettisten ta- voitteiden saavut- tamisesta toivottiin enemmän tietoa.
Sivustolta välittyy arvostetun, hyvän ja luotettavan työnan-
tajan mielikuva.
Oulun seudun ammattikor- keakoulu
Sivuston ulkoasu on nuorekas ja raikas, mutta asianmukaisuus kärsii liiasta värikkyy- destä.
Tiedon jaottelu ja ka- tegoriointi on selkeää sekä johdonmukaista.
Asiasanoitus on onnis- tunutta ja edesauttaa etenemistä sivustolla loogisesti.
Myös oikopolkuja on tarjolla tiedon hakijalle riittävästi.
Tiedot on esitetty asiallisesti ja riittäväs- ti. Tarjolla on hieman myös ylimääräistä tietoa; esimerkiksi opintotukioikeudesta.
Vetovoimaisuus kär- sii liiasta värikkyydes- tä.
Sivustolla ei ole esitetty tietoa orga- nisaatiosta työnan- tajana. Avoimet työpaikat -sivu on tyhjä ilman tekstiä.
Poliisiammat- tikorkeakoulu
Sivusto on asiallinen, virallinen, tasapainoi- nen ja toimiva koko- naisuus sekä teknisesti että sisällön puolesta.
Sivusto on vetovoi- mainen potentiaali- selle hakijalle.
Tarvittavat tiedot välittyvät ja antavat opiskelusta asiallisen sekä järjestelmällisen mielikuvan.
Sivusto välittää työnantajana ar- vokkaan, tarkan sekä tehokkaan mielikuvan organi- saatiosta.
Poliisiopettajista – tai kouluttajista on kerrottu hyvin niu- kasti tietoa; tätä tietoa voisi olla enemmän.
Saimaan am- mattikorkea- koulu
Sivusto on helppokäyt- töinen, mutta liian yk- sinkertainen sekä toi- minnoiltaan että väri-
Vetovoimaisuuteen ei ole panostettu ja koulutustarjonnasta on liian vähän tietoa.
Organisaatio esit- täytyy vakaana työnantajana, mutta tietoja on hyvin
tykseltään.
Tiedon hakua voisi parantaa.
Hakijan pitää tietää mitä tietoa etsii; si- vusto ei ohjaa tässä asiassa.
niukasti saatavilla.
Tampereen ammattikor- keakoulu
Sivusto on nuorekas, mutta ulkoasultaan hieman sekava koko- naisuus.
Teknisesti se on help- pokäyttöinen ja tietosi- sällöltään looginen kokonaisuus.
Sivusto on vetovoi- mainen sekä kurssi- tarjonnan että tieto- jen esityksen suhteen ja se välittää oppilai- toksesta uudistuvan ja opetuksen ajan- tasaisuuden mieliku- van.
Tiedot arvoista ja työympäristöstä välittyvät hieman huonosti, mutta työpaikan hakijalle on tarjolla runsaasti tietoa.
Turun am- mattikorkea- koulu
Sivusto on teknisesti toimiva kokonaisuus, mutta ulkoasultaan vanhanaikainen. Tämä ei innosta käyttäjää.
Vetovoimaisuuteen ei ole panostettu sivus- tolla. Tiedot on esi- tetty laimeasti ja puutteellisesti.
Kurssitarjonnasta ei löydy tietoa. Sivusto ei houkuttele hakijak- si.
Sivusto antaa mieli- kuvan muuttumat- tomasta ja toisaalta myös hajanaisesta työympäristöstä.
Sivustolla on tarve selkeälle omalle linkille liitty- en avoimiin työ- paikkoihin ja työan- tajaesittelyyn.
Vaasan am- mattikorkea- koulu
Sivusto on helppokäyt- töinen ja selkeä, nuorille suunnattu ko- konaisuus.
Värejä tulisi käyttää sivustolla enemmän.
Lomakkeita ei löytynyt sivustolta.
Vetovoimainen ja selkeä kokonaisuus, jossa koulutustarjon- ta on esitelty erittäin hyvin.
Yleistason tietoa on organisaatiosta löy- dettävissä, mutta tietoa työpaikoista tai tietoa organisaa- tiosta työnantajana ei ole löydettävissä.
4 Pohdinta
Saatujen vastausten perusteella arvioitiin eri ammattikorkeakoulujen Internet -
sivustojen toteutuksia tutkimuksen eri näkökulmista. Vastaajat olivat paneutuneet an- nettuun tehtävään pääsääntöisesti hyvin ja vastauksissa oli hyvinkin perusteellisia kommentteja sivustojen toiminnasta, tietosisällöstä sekä kehittämisen kohteista.
Vastaajat olivat myös hyvin linjakkaita vastaustensa suhteen; jokainen kolmesta valitus- ta sivustosta oli arvioitu selkeästi samoja kriteerejä käyttäen ja ne olivat hyvin yhden- mittaisia toisiinsa nähden. Vaikka osaan oppilaitoksen sivustoista saatiinkin vain yhdeltä vastaajalta arvio, voitiin tämän perusteella näitä kaikkia käyttää tulosten yhteenvedossa.
Arviointi suoritettiin yksilötehtävänä, joten oli ehkä hieman yllättävääkin että vastaukset olivat sivustokohtaisesti hyvin samankaltaisia. Samaa sivustoa arvioineet vastaajat olivat selkeästi kiinnittäneet samoihin asioihin huomiota kaikkien eri näkökulmien kohdalla.
Vaikka käytettävyyttä määriteltäessä usein korostetaan myös henkilökohtaisen koke- muksen merkitystä, oli mielenkiintoista havaita että eroja ei tässä suhteessa vastauksissa juurikaan korostunut.
Käytettävyyden kohdalla voidaan yleisellä tasolla todeta arvioitujen sivustojen olevan teknisesti hyvin toimivia kokonaisuuksia, joissa kiinnitetty huomiota tietojen haettavuu- teen ja löydettävyyteen sekä käyttöliittymän tekniseen toimintaan. Sivustojen ulkoasut ovat myös tarkoituksen mukaisia ja noudattavat yhtenäistä organisaation visuaalista ilmettä. Sen sijaan tietosisällön esitystapaan ja tietojen hierarkkisuuteen tulisi kiinnittää huomiota enemmän.
Sivustoilla oppilaitokset olivat esitelleet opetustarjontaansa pääsääntöisesti hyvin, mutta tietojen esitystapaa markkinoivammaksi ja houkuttelevammaksi voisi parantaa huomat- tavasti. Tietosisällön esitystavalla ja tekstin kiinnostavammalla kerronnalla tätä saataisiin parannettua huomattavasti. Tietosisällön hierarkkisuudessa oli myös parannettavaa;
tämä ilmeni monen sivuston kohdalla tiedon löydettävyyttä hidastavana tekijänä.
Organisaatiot esittivät itsestään työnantajana keskimääräisesti hyvin vähän tietoa muu- tamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Organisaation strategiset tavoitteet ja arvot kerrot- tiin useimmilla sivuilla, mutta työnantajakuvan lunastaminen jäi hyvin vähälle huomiol- le. Tässä suhteessa kaikilla sivustoilla on parannettavaa.
Parhaiten arvioinnissa sijoittuneiden sivustojen toteutuksissa oli kiinnitetty huomiota käytettävyyteen, tiedon esittämiseen ja löydettävyyteen. Sivustojen toteutukset toteutti- vat organisaation strategiaa, arvoja ja ne oli toteutettu huolellisesti sekä suunnitelmalli- sesti. Toteutuksessa oli teknisen käytettävyyden lisäksi otettu huomioon käyttäjäystäväl- lisyys, sekä sisällön kohdalla kohderyhmän tarpeet.
Kokonaisarvioinnissa ammattikorkeakoulut sijoittuivat seuraavaan järjestykseen. Par- haimman kokonaisarvosanan saanut on ensimmäisenä. Poliisiammattikorkeakoulu, Metropolia Ammattikorkeakoulu, Tampereen ammattikorkeakoulu, Kajaanin ammatti- korkeakoulu, Saimaan ammattikorkeakoulu, Humanistinen ammattikorkeakoulu, HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu, Vaasan ammattikorkeakoulu, Karelia- ammattikorkeakoulu, Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Arcada- Nylands svenska yrkeshögskola, Diakonia-ammattikorkeakoulu, Laurea-ammattikorkeakoulu, Centria ammattikorkeakoulu ja Turun ammattikorkeakoulu. Saatujen vastausten perusteella HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu sijoittui kokonaisarviossa seitsemännelle sijalle 21,80 pisteellä ja alitti kaikkien sivustojen keskiarvon 23,75.
Käytettävyyden arvioinnissa ammattikorkeakoulut asettuivat seuraavaan järjestykseen.
Poliisiammattikorkeakoulu, Kajaanin ammattikorkeakoulu, Arcada- Nylands svenska yrkeshögskola, Metropolia Ammattikorkeakoulu, Vaasan ammattikorkeakoulu
Karelia-ammattikorkeakoulu, Centria ammattikorkeakoulu, Humanistinen ammattikor- keakoulu, Tampereen ammattikorkeakoulu, Laurea-ammattikorkeakoulu, Saimaan am- mattikorkeakoulu, Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Diakonia-ammattikorkeakoulu, HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu ja Turun ammattikorkeakoulu. HAAGA- HELIA sijoittui tässä vertailussa toiseksi viimeiseksi.
Vetovoimaisuuden arvioinnissa oppilaitokset järjestyivät seuraavasti. Poliisiammatti- korkeakoulu, Kajaanin ammattikorkeakoulu, Metropolia Ammattikorkeakoulu, Vaasan ammattikorkeakoulu, Tampereen ammattikorkeakoulu, Karelia-ammattikorkeakoulu, HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu, Centria ammattikorkeakoulu, Humanistinen ammattikorkeakoulu, Saimaan ammattikorkeakoulu, Oulun seudun ammattikorkeakou- lu, Laurea-ammattikorkeakoulu, Diakonia-ammattikorkeakoulu, Arcada- Nylands svenska yrkeshögskola ja Turun ammattikorkeakoulu. HAAGA-HELIA sijoittui veto- voimaisuuden arvioinnissa seitsemänneksi.
Työnantajakuvan lunastamisen arviot asettivat oppilaitokset seuraavaan järjestykseen.
Metropolia Ammattikorkeakoulu, Poliisiammattikorkeakoulu, Saimaan ammattikorkea- koulu, HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu, Tampereen ammattikorkeakoulu, Hu- manistinen ammattikorkeakoulu, Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Diakonia- ammattikorkeakoulu, Karelia-ammattikorkeakoulu, Laurea-ammattikorkeakoulu, Ka- jaanin ammattikorkeakoulu, Vaasan ammattikorkeakoulu, Arcada- Nylands svenska yrkeshögskola, Centria ammattikorkeakoulu ja Turun ammattikorkeakoulu. HAAGA- HELIA sijoittui tässä vertailussa neljänneksi parhaaksi.
Vaikka kaikissa osa-alueissa HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun www-sivusto aset- tui keskiarvoa alemmalle tasolle, on käytettävyydessä selkeästi eniten parannettavaa ja kehitettävää. Käytettävyyden kohdalla suurimmat puutteet liittyivät tietohierarkiaan ja tiedon löydettävyyteen.
HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun www-sivuston keskeisin kehittämisen ja muu- toksen kohde on selkeämmässä ilmaisussa strategisten tavoitteiden, arvojen sekä niiden toteutumisen kohdalla. Myös uuden opiskelijan ja opetuspaikkaa hakevan henkilön ha- kuprosesseja tulisi tukea sivustojen avulla tehokkaammin. Tietosisällön esitystapaa ja – asua sekä tiedon hierarkkisuutta on selkeytettävä sivuston käyttäjän ajatusmaailman mukaisiksi yksinkertaistamalla ja tiivistämällä.
Sivuston ulkoasun tulisi olla yhdenmukaisempi käytettyjen fonttien suhteen ja värimaa- ilman tulisi enemmän tuettava kokonaisuutta sekä olla yleisilmeeltään rauhoittavampi.
Sivustoa tulisi rauhoittaa myös jakamalla tietoa useammalle eri sivulle. Sivustoille tulisi
lisätä enemmän kertomuksia henkilökohtaisemmalla tasolla esimerkiksi opiskelijatari- noiden tai urakertomusten avulla ja tällä tavalla esittää tavoitteiden toteutumista konk- reettisemmalla tasolla. Näiden lisäksi sivuston toimivuus tulisi tarkistaa eri selainversi- oilla ja sivustolla ei saisi olla tietosisällöltään tyhjiä sivuja.
Ennen tämän opinnäytetyön tekemistä omat kokemukset julkisten www-sivustojen suunnittelusta ja toteutuksista sekä niiden arvioinnista olivat hyvin vähäiset. Käytettä- vyyttä olen lähinnä tarkastellut aiemmin ohjelmistojen ja sovellusten kautta. Vaikka tätä myötä olenkin oppinut huomaamaan eri järjestelmissä ja sovelluksissa käytettävyyden muodostuvan myös niihin tallennetusta tai niiden kautta käsiteltävästä tiedosta, koros- tuu www-sivustojen kohdalla sisällön merkitys käyttäjän kokonaismielikuvan muodos- tumiseen.
Julkisen sivuston toteuttamisen haaste on, että sillä on monta kohderyhmää ja monta eri käyttötarkoitusta. Tätä myötä tietosisällön pitää olla asiapitoista ja sitä tulee olla riit- tävästi, mutta ei liiaksi. Tietosisällön lisäksi sivustojen tekninen käytettävyys on kaikin puolin varmistettava tukemaan kaikkien kohderyhmien käyttötapauksia.
Tämän tutkimuksen myötä olen oppinut ymmärtämään, miten haastavaa www-
sivustojen suunnittelu, toteutus ja ylläpito ovat käytännössä. Ja miten merkityksellinen sivuston lopputoteutus on organisaation strategisten tavoitteiden, arvojen, brändin, laadun ja tuloksellisuuden, sekä näiden kaikkien lunastamisen kannalta.
Lähteet
Hangasmaa H. 2010, Käytettävyyden merkitys ja käytettävyystestaus. Opinnäytetyö.
Vaasan ammattikorkeakoulu. Luettavissa:
http://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/16957/Opinnaytetyo_Kaytetta vyys_Hangasmaa.pdf?sequence=1. Luettu 10.5.2013
HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun strategia. Luettavissa: http://www.HAAGA- HELIA.fi/fi/tietoa-HAAGA-HELIAsta/strategia. Luettu 9.5.2013
Google Analytics, verkkokäyttäytymisen analysointipalvelu. Luettavissa:
http://www.google.fi/intl/fi_ALL/analytics/features/index.html. Luettu 28.5.2013
Opetus- ja kulttuuriministeriö, ammattikorkeakoulut. Luettavissa:
http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/ ammattikorkeakoulu- tus/ammattikorkeakoulut/. Luettu 1.10.2012
Sinkkonen I., Nuutila E., Törmä S. 2009, Helppokäyttöisen verkkopalvelun suunnitte- lu. Hämeenlinna: Tietosanoma
Sinkkonen I., Kuoppala H., Parkkinen J., Vastamäki R. 2002, Käytettävyyden psykolo- gia. Helsinki: Edita
Nielsen J. 1993, Usability engineering. USA: Academic Press, Morgan Kaufmann
Courage C., Baxter K. 2005, Understanding your users – a practical quide to user re- quirements. USA: Academic Press, Morgan Kaufmann
Krug S. 2005, Don’t make me think. USA: New Riders
Norman D. A. 2002, The design of everyday things. USA: Basic Books
Garrett J. 2003, The elements of user experience – user-centered design for the web.
Nielsen J., Loranger H. 2006, Prioritizing web usability. USA: New Riders
Norman D. A. 2004, Emotional design – why we love (or hate) everyday things. USA:
Basic Books
Holtzblatt K., Wendel J., Wood S. 2005, Rapid contextual design – A how-to guide to key techniques for user-centered design. USA: Academic Press, Morgan Kaufmann
Beyer H., Holtzblatt K. 1998, Contextual design – Defining customer-centered sys- tems. USA: Academic Press, Morgan Kaufmann
Sivistyssanakirja. Luettavissa: http://www.suomisanakirja.fi/sivistyssanakirja. Luettu 13.5.2013
Halpern B.L., Lubar K. 2005, Johtajuus ja vetovoima. Helsinki: Rastor
Pohjola J. 2003, Visuaalisen identiteetin johtaminen – ilme. Jyväskylä: Gummerus
Hakola I., Hiila I. 2012, Strateginen ote verkkoon – tavoita & sitouta sisältöstrategialla.
Helsinki: Sanoma Pro
Paavola U., Torppa P., Lumijärvi O-P. 1997, Miten lisätä yrityksen arvoa. Porvoo:
WSOY
Isokangas A., Vassinen R. 2010, Digitaalinen jalanjälki. Hämeenlinna: Talentum
Wiio A. 2004, Käyttäjäystävällisen sovelluksen suunnittelu. Helsinki: IT Press
Rinkinen N. 2012, Visuaalisesti vetovoimainen websuunnittelu. Opinnäytetyö. Pohjois- Karjalan ammattikorkeakoulu. Luettavissa:
http://publications.theseus.fi/handle/10024/48833. Luettu 13.5.2013
Otala L., Ahonen G. 2005, Työhyvinvointi tuloksentekijänä. Helsinki: WSOYpro
Rubenowitz S. 1989, Organisaatiopsykologia. Espoo: Weilin+Göös
Chan Kim W., Mauborgne R. 2007, Sinisen meren strategia. Helsinki: Talentum
Markkanen M. 2005, Henkilöstön hankinta sähköistyy. Helsinki: WSOY
Niitamo P. 2000, Työhaastattelu – Henkilöarviointi työhönotossa ja työuralla. Helsinki:
Edita
Liitteet
Liite 1, kyselyn rakenne ja kysymykset:
KYSELY ”Ammattikorkeakoulujen Internet-sivustojen käytettävyystutkimus”.
Vastaajan taustatiedot:
- nimi/opiskelijanumero - kurssi jota suoritan - ikä
- vastaajan peruskoulutus ennen suoritettavaa amk-tutkintoa (lu- kio/opistoaste/amk/ylempi amk)
1. Valittu oppilaitos, virallinen nimi (valitaan kolme oppilaitosta, lomak- keessa kysymyssarjan kolmeen kertaan).
Käytettävyys:
- ulkoasu, arvioi sivustojen ulkoasua vapaalla sanalla (esim. nuorekas, asiallinen, virallinen) ja perustele vastauksesi.
- tiedon jaottelu/tiedon löytyminen, miten sivustolla on mielestäsi toteutettu tie- don sijoittelu?
- toimintojen arviointi; hakeminen, sivustolla eteneminen ja paluu, lomakkeet jne., vapaa sana.
- yleinen mielikuva ja käyttökokemus, vapaa sana; mikä mielikuva sinulle jäi sivus- tosta?
- yleinen mielikuva ja käyttökokemus; pisteytys, kouluarvosana 1-10 välillä.
Vetovoimaisuus/hakevat opiskelijat:
Tehtäväksiannon pohjustus: Asetu opiskelijapaikkaa hakevan rooliin ja analysoi sivus- toa sen perusteella.
- Miten hyvin/huonosti sivustolta saa tarvittavaa tietoa liittyen hakuprosessiin?
Saatko tarpeeksi paljon tietoa opiskelijapaikan hausta? Jääkö jokin kysymys avoimeksi? Perustele vastauksesi.
- Miten houkuttelevaksi arvioit oppilaitosta ja sen koulutusohjelmatarjontaa?
Millä keinoilla vetovoimaisuuteen on vaikutettu tämän asian suhteen?
- Mikä olisi paras keino kyseisen sivuston kohdalla vaikuttaa vetovoimaisuuden parantamiseen? Perustele vastauksesi.
- Mikä mielikuva sinulle jäi sivustosta? Hakisitko itse opiskelijaksi kyseiseen oppi- laitokseen?
