Arviot harmaasta taloudesta eivät ole yhden menetelmän varassa
– kommentteja Matti Virénin artikkeliin
Markku Hirvonen Verotusneuvos
T
urun yliopiston taloustieteen professori Matti Virén (2013) on eduskunnan tarkastus- valiokunnan toimeksiannosta tekemäämme Suomen harmaata taloutta koskevaa tutkimus- ta (Hirvonen ym. 2010) kritisoivassa artikkelis- saan keskittynyt tyrmäämään erilaisia väitteitä, joita emme ole tutkimuksessamme esittäneet.Saatuaan nämä väitteet tyrmättyä Virén teilaa sekä tutkimuksen että sen vastuuttomat laskel- mat päätyen siihen, ettei Suomessa ole harmaa- ta taloutta kuin nimeksi.
Toisin kuin Virén näyttää ymmärtäneen, tutkimuksemme kohteena ei ollut kansantalo- udellinen vaan fiskaalinen harmaa talous. Edel- lisellä tarkoitetaan bruttokansantuotelaskel- mista puuttuvaa taloudellista toimintaa, jälkim- mäisellä verottajalta salattujen tulojen koko- naismäärää riippumatta siitä, ovatko nämä pi- meitä palkkoja, yritystuloja vai pääomatuloja.
Näiden salattujen tulojen määrää voidaan ver- rata bruttokansantuotteeseen, mutta se ei tar- koita, että ne puuttuisivat sieltä. Suomen BKT- laskelmissa on esimerkiksi rakentamisen koko- naismäärä varsin hyvin selvillä riippumatta siitä, onko siitä maksettu veroja vai ei.
Tutkimuksessa esitetty arvio harmaan talouden määrästä
Virénin mukaan ”[Hirvosen ym. tutkimukses- sa] harmaan talouden määräksi arvioitiin 12,7 miljardia, joka kirjoittajien mukaan vastaa 6,9 prosenttia vuoden 2008 bruttokansantuottees- ta.”
Ei arvioitu. Tutkimuksen johdannossa (s. 4) todetaan, että
”…verotarkastustuloksiin perustuvalla las- kentamenetelmällä harmaan talouden kokonaismäärä Suomessa olisi vuonna 2008 ollut runsaat 12 miljardia euroa, mikä merkitsisi 6,9 prosenttia bruttokan- santuotteesta. Menetelmään sisältyy vir- hemahdollisuuksia, jotka voivat vaikuttaa sekä tulosta suurentavasti että sitä pienen- tävästi. Eri osa-alueiden harmaasta talou- desta saadut tulokset antavat tukea arvi- olle, jonka mukaan harmaan talouden vuotuinen kokonaismäärä voisi olla 10–
14 miljardin euron suuruusluokkaa.”
Arviomme Suomen harmaan talouden koko- naismäärästä perustuu runsaat 350 sivua käsit-
tävän tutkimuksemme muodostamaan, lukuisia eri menetelmiä sisältävään kokonaisuuteen, josta verotarkastusmenetelmää ja sillä saavutet- tuja tuloksia käsittelee 17 sivua. Virén ei ole ilmeisesti tätä kokonaisuutta jaksanut lukea, koska hän näyttää uskovan, että tulos olisi saa- tu suoraan verotarkastusten harmaan talouden löydöksistä.
Merkittävänä harmaan talouden kokonais- määrän arviointiimme vaikuttaneena tekijänä oli eri osa-alueista tehtyjen selvitysten lisäksi tutkimuksessa tehtyjen laskelmien mukainen arvio arvonlisäverovajauksen määrästä, jossa päädyimme 2 miljardiin euroon. Tämä määrä sopii hyvin yhteen runsaan kymmenen miljar- din euron salattujen tulojen kanssa ottaen huo- mioon, että osa harmaasta taloudesta (mm.
pääomatulot ja kotitalouksien piirissä tapahtu- va harmaa talous) jää arvonlisäverotuksen ul- kopuolelle. Arvonlisäverovajaus on odotetun ja toteutuneen arvonlisäverokertymän erotus.
Odotettu verokertymä on se veron tuotto, joka saataisiin, jos kaikki arvolisäkantojen ja vero- pohjien edellyttämä tuotto saataisiin kerätyksi, kun alennetut verokannat ja poikkeamat on otettu huomioon. Verorikosten ja veronkierron lisäksi arvonlisäverovajausta syntyy konkurssi- en, maksukyvyttömyyden ja joissakin maissa tehottoman veronkannon seurauksena.
EU:n komission vuoden 2013 heinäkuussa julkaiseman kaikkien jäsenmaiden arvonlisäve- rovajausta koskevan tutkimuksen mukaan Suo- men arvonlisäverovajaus oli 2,8 miljardia euroa eli 14 % teoreettisesta arvonlisäveron määrästä (European Commission 2013).1
Väitteet harmaan talouden torjunnan julkiselle sektorille tuottamista lisätuloista
Virénin mukaan ”Hirvosen ym. (2010) rapor- tissa mainitaan toistamiseen arvio, jonka mu- kaan mainittu 12,7 miljardia euroa mahdollis- taisi jopa 5 miljardin euron suuruiset lisätulot julkiselle sektorille.” Tätä ei raportissa maini- ta. Siinä ei esitetä mitään arviota mahdollisista lisätuloista. Raportissa on esitetty laskelma ar- vioidun harmaan talouden kokonaismäärän aiheuttamista veromenetyksistä, mikä on täysin eri asia.
Virénin mukaan ”oletuksena ilmeisesti on ollut, että kun harmaa talous on paljastettu, sen edustajat alkavat maksaa säntillisesti veroja ja muita maksuja ilman, että mikään muu asia yh- teiskunnassa muuttuisi.” Virén käyttää tämän toteamuksen jälkeen pari sivua todistaakseen mainitun oletuksen vääräksi.
Meidän tutkimuksemme arvioinnin kannal- ta tämä on epärelevanttia, koska emme ole tut- kimuksessamme ylipäätään käsitelleet harmaan talouden torjunnan taloudellisia vaikutuksia emmekä esittäneet mitään arvioita sillä saatavi- en verotuottojen määrästä. Tämä muodostaa kokonaan oman problematiikkansa eikä se kuulunut tutkimustehtäväämme, joka sisälsi arvion Suomen fiskaalisen harmaan talouden eli verotuksen ulkopuolelle jätettyjen tulojen ja niistä aiheutuvien veromenetysten määrästä.
Missään kansainvälisissä tutkimuksissa ei ole löytynyt selkeitä vastauksia siihen, miten pime- än työn muuttuminen näkyväksi vaikuttaisi työn tai hyödykkeiden hintatasoon, tehtäisiin- kö ylipäätään kaikkea aikaisemmin pimeästi tehtyä työtä ja minkälaisiksi kaiken kattavat kontrollikustannukset nousisivat.
1 Tutkimuksen on tehnyt komission toimeksiannosta kon- sortio, jonka johtajana toimi hollantilainen CPB (Central Planning Bureau). Projektin toteuttamisesta vastasi puola- lainen tutkimuslaitos CASE (Center for Social and Econo- mic Research).
Verotarkastusten tulosten
perusteella saadut tulokset harmaan talouden määrän arviointiperusteina Pääosan artikkelistaan Virén käyttää verotar- kastuksiin perustuvan menetelmän ja sillä saa- tujen tulosten kritisointiin. Lisäksi hän esittää omat laskelmansa verohallinnon harmaan ta- louden verotarkastuksia koskevien tilastojen perusteella.
Sen lisäksi, että Virén ei ole halunnut ym- märtää edellä esiintuotua verotarkastusmene- telmän painoarvoa tutkimuksen kokonaisuu- dessa, hänen tekstinsä sisältää useita väärinkä- sityksiä, jotka valitettavasti ilmeisen vaikeasel- koiseen tekstiimme huolellisemmin tutustu- malla olisivat olleet vältettävissä.
Kysymyksessä olevan tutkimuksemme lu- vun ensisijaisena tarkoituksena on ollut kuvata verotarkastuksilla löydettyä harmaata taloutta eli meidän määritelmämme mukaan salattujen yritystulojen, peitellyn osingon ja pimeiden palkkojen määrää eri toimialoilla ja erikokoi- sissa yrityksissä. Tarkastustulosten perusteella ei ole pyritty laskemaan harmaan talouden ko- konaismäärää eri toimialoilla vaan tätä koske- vat laskelmat löytyvät omista luvuistaan.
Virén haluaisi kohdistaa tarkastelun vain pimeisiin palkkoihin ja tarkastuksiin, jotka ve- rohallinnon omassa hallinnollisessa luokituk- sessa katsotaan harmaan talouden tarkastuksik- si. Ote raportistamme (s. 30):
”Näin kerätyt tulostiedot kattavat jonkin verran laajemman alueen kuin verohal- linnon omaan harmaan talouden tarkas- tusten raportointiin sisältyvät. Viimeksi mainittu on haluttu erottaa verohallin- non muusta tarkastustoiminnasta otta- malla siihen vain selkeästi harmaan ta- louden kohteisiin kohdistetut tarkastuk-
set, kokonaan ennakonpidätystä toimit- tamatta maksetut palkat, salatut tulot ja kuittikauppatapaukset. Nyt käsillä ole- van tutkimuksen kannalta harmaan ta- louden määrään tulisi lukea yhtä lailla toimitusjohtajan autoetu kuin tilapäistar- joilijan palkkakin silloin kun ne ovat jääneet verotuksen ulkopuolelle. Käsitel- täviin tarkastustuloksiin ei sitä vastoin ole otettu mukaan esimerkiksi vähennys- kelvottomiin menoihin tai tulojen jakso- tukseen liittyviä virheitä.”
Virénin mukaan jotta ”laskelma ylipäätään voitaisiin tehdä, pitää tehdä joukko epäuskot- tavia oletuksia. Ensinnäkin meidän pitää olet- taa, että kaikki virheet yritysverotuksessa joh- tuvat harmaasta taloudesta.” Kuten edellä olevasta lainauksesta käy ilmi, kukaan ei ole olettanut, että kaikki yritysverotuksessa tapah- tuvat virheet johtuisivat harmaasta taloudesta.
Virén toteaa, että siinä, ”missä verottaja löy- tää esimerkiksi teollisuudesta 21 miljoonaa eu- roa ”aidosti” harmaita palkkoja ajanjaksolla 2003–2010, Hirvonen ym. (2010) löytävät niitä kymmenen kertaa enemmän, koska kaikki ve- rotuksessa ilmenneet virheet on luokiteltu har- maaksi taloudeksi.” Kuten edellä todettiin, kysymys on verotarkastuksissa vuosina 2003 -2009 paljastuneista salattuun tuloon liittyvistä virheistä, riippumatta siitä, millaiseksi verohal- linto on itse tarkastuksen luokitellut.
Virén sanoo, että ”Hirvonen ym. (2010) tu- keutuvat kuitenkin oletukseen, että kaikki ve- rotarkastukset ovat satunnaisia.” Eivät tukeu- du. Ote raportistamme (s. 39):
”Useimmin esitetty argumentti verotarkas- tusaineistojen tutkimuskäyttöä vastaan on se, että tarkastuksissa saadut havain- not antavat vääristyneen kuvan harmaan talouden kokonaisuudesta. Tarkastukset
kohdistuvat todennäköisimmin juuri nii- hin yrityksiin, joissa epäillään väärinkäy- töksiä. ”Puhtaan” tuloksen aikaansaami- seksi pitäisikin suorittaa riittävä määrä tarkastuksia, joiden kohdevalinta perus- tuisi joko täydelliseen tai yritystyypeit- täin painotettuun satunnaisotantaan.
Verohallitukselta saatuun aineistoon sisältyi myös tarkastuksen syykoodi. Valtaosa tarkastuksista on perustunut erilaisiin impulsseihin, ilmoitusten laiminlyöntei- hin, epäilyihin verorikoksista jne. Yh- teensä 628 tarkastuksen syykoodiksi oli merkitty satunnaisotanta. Näistä tarkas- tuksista saadut tulokset eivät poikenneet merkittävästi verotarkastusten kokonais- tuloksista. Satunnaisotannalla valituissa tarkastuskohteissa löydetyn harmaan ta- louden määrän osuus tarkastettujen yri- tysten ilmoittamista palkoista oli 5,06
%, kun se koko aineistossa oli 3,36 %.
Satunnaisotannalla saatujen tulosten tar- kempaan analysointiin esimerkiksi toi- mialoittain ei ollut mahdollisuuksia ai- neiston pienuuden vuoksi.”
Virénin esittämä toteamus liikevaihtoluokituk- seen perustuvien harmaan talouden arvioiden epäjohdonmukaisesta suhteesta yritysten palk- kasummiin tai ilmoitettuihin tuloihin pitää paikkansa, joskin mielekkäämpi vertailukohta olisi yritysten ilmoitettu liikevaihto. Totesimme itse arviointina verotarkastuksiin perustuvista tuloksista seuraavaa (s. 42):
”Tämän laskentamallin mukaan koko yritys- kannan harmaan talouden määrä olisi vuositasolla 12,7 miljardia euroa. Laskel- maan liittyy suuria, jo aiemmin mainit- tuja epävarmuustekijöitä, jotka voivat vaikuttaa eri suuntiin tuloksen luotetta- vuutta heikentävästi:
- Tarkastuskohteet valitaan pääsääntöises- ti esiin tulleiden riskitekijöiden tai häi- riökäyttäytymisen perusteella, joten tu- lokset eivät välttämättä kuvasta tilannet- ta koko yrityskannassa.
- Tarkastusten vähäinen kattavuus erityi- sesti pienemmissä liikevaihtoluokissa voi aiheuttaa virheitä tulosten tulkinnassa.
Näin erityisesti siksi, että alimpaan liike- vaihtoluokkaan sisältynee myös tosiasial- lisesti toimimattomia yrityksiä.
- Kaikki harmaan talouden esiintymis- muodot eivät käytännössä tule verotar- kastuksen piiriin. Sen ulkopuolelle jää mm. pienimuotoinen yksityishenkilöiden harjoittama harmaa talous, valtaosa kan- sainvälisestä sijoitustoiminnasta ja useimmat ulkomailta käsin toimintaa harjoittavat yritykset.”
Muun muassa näiden syiden perusteella pyrim- me rakentamaan arvion harmaan talouden ko- konaismäärästä useiden eri menetelmien ja osa- alueista saatujen tulosten perusteella.
Johtopäätökset
Virénin mukaan ”edellä esitettyjen lukujen va- lossa näyttäisi siltä, että Suomessa ei ole har- maata taloutta kuin nimeksi. Ainakin voi sa- noa, että näyttö valtavan suuresta harmaasta taloudesta on hyvin hataralla pohjalla. Siksi ongelman paisuttelu ja suurten lisävoimavaro- jen käyttö sen tarjontaan ei ole järkevää.”
Virénin näkemys näyttäisi olevan kaukana reaalimaailmasta. Tutkimukseemme sisältyvien yrityksille tehtyjen kyselytutkimusten vastauk- sista käy ilmi, että toimialasta riippuen vähin- tään kolmasosa tai jopa puolet yrityksistä pitää harmaan talouden aiheuttamaa kilpailuhaittaa merkittävänä tai erittäin merkittävänä. Asiasta
on täydentävää tietoa Eduskunnan verkkosi- vuilla olevassa laaja-alaisessa selvityksen liite- materiaalissa.
Virénin esittämään kritiikkiin kansainväli- sesti tunnetuimman harmaan talouden tutki- jan, professori Schneiderin tuloksia kohtaan voin täysin yhtyä. Toivon kuitenkin, että EU:n jäsenmaiden arvonlisäverovajetta selvittäneillä tutkijoilla olisi meitä enemmän tutkijan päte- vyyttä niin että heidän tuloksiaan voitaisiin pi- tää luotettavina. Tutkimuskenttä on avoin ja odotan mielenkiinnolla, löytyykö harmaan ta- louden laajuudesta uusia koti- ja ulkomaisten tutkimusorganisaatioiden tuottamia arvioita ja tutkimusmenetelmiä. □
Kirjallisuus
European Commission (2012), Study to quantify and analyze the VAT Gap in the EU-27 Member States, Final Report, Contract TAXUD/2012/
DE/316 FWC No. TAXUD/2010/CC/104, http://ec.europa.eu/taxation_customs/resourc- es/documents/common/publications/studies/
vat-gap.pdf (viitattu 15.10.2013)
Hirvonen, M., Lith, P. ja Walden, R. (2010), Suomen kansainvälistyvä harmaa talous, Eduskunnan tarkastusvaliokun-nan julkaisu 1/2010.
Virén, M. (2013), ” Onko koko Suomen talous ”har- maata”?”, Kansantaloudellinen aikakauskirja 109: 399-412.
