B2C-sähköpostimarkkinointi ja sen tulevaisuus

Kokoteksti

(1)Aura Laitinen. B2C-sähköpostimarkkinointi ja sen tulevaisuus Metropolia Ammattikorkeakoulu Tradenomi Liiketalouden tutkinto-ohjelma Opinnäytetyö Marraskuu 2020.

(2) Tiivistelmä Tekijä Otsikko. Aura Laitinen B2C-sähköpostimarkkinointi ja sen tulevaisuus. Sivumäärä Aika. 46 sivua + 1 liite Marraskuu 2020. Tutkinto. Tradenomi. Tutkinto-ohjelma. Liiketalous. Suuntautumisvaihtoehto. Markkinointi. Ohjaaja. Lehtori Pia Väkiparta-Lehtonen. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kuluttajien mielipide sähköpostimarkkinoinnista ja sen tulevaisuudesta. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kuluttajien sähköpostikäyttäytymistä, suhtautumista sähköpostimarkkinointiin ja näkemystä siitä, kuinka sähköpostimarkkinointia tulisi kehittää tulevaisuudessa nykyistä paremmaksi ja kuluttajia kiinnostavammaksi. Opinnäytetyön viitekehyksessä käsiteltiin sähköpostimarkkinointia viiden pääluvun avulla. Ensimmäisessä luvussa tarkasteltiin sähköpostimarkkinoinnin historiaa ja nykyhetkeä. Toisessa pääluvussa määriteltiin sähköpostimarkkinoinnissa käytettyjä erilaisia viestejä ja niiden kohdentamista kuluttajille. Kolmannessa pääluvussa käsiteltiin kuluttajien sähköpostikäyttäytymistä ja kuluttajien tavoittamista sähköpostimarkkinoinnin avulla. Neljäs teorialuku käsitteli sähköpostimarkkinointiviestien sisältöä ja sen merkitystä kuluttajamarkkinoinnissa. Viimeisessä luvussa käsiteltiin sähköpostimarkkinoinnin tulevaisuutta. Opinnäytetyössä käsiteltyjen teorioiden lähteinä käytettiin sähköpostimarkkinoinnin, kuluttajakäyttäytymisen ja visuaalisen markkinoinnin tuoreita oppaita, artikkeleita ja kirjallisuutta. Opinnäytetyön selvitystä varten toteutettiin kuluttajille kohdistettu kysely, jossa hyödynnettiin kvantitatiivisia tutkimusmenetelmiä. Kysely toteutettiin syyskuussa 2020 sähköisen kyselylomakkeen avulla, johon vastaajia kerättiin sosiaalisen median eri kanavista. Kyselyyn vastasi 106 henkilöä. Kyselyn tulosten perusteella kuluttajat suhtautuvat sähköpostimarkkinointiin pääasiassa melko negatiivisella asenteella. Osa kuluttajista kuitenkin koki, että huolellisesti tehdystä markkinointiviestistä voi olla myös kuluttajalle hyötyä. Yleisesti kuluttajia kiinnostaa sähköpostimarkkinoinnissa yritysten alennusmyynnit ja muut etuudet, ja se onkin syy, miksi yritysten markkinointiviestejä tilataan. Yritysten tulisi analysoida asiakkaidensa ostokäyttäytymistä ja hyödyntää sitä paremmin personoiduissa markkinointiviesteissä. Myös visuaalisuus on tärkeässä roolissa markkinointiviestien kiinnostavuuden kannalta. Selvitystä voidaan hyödyntää sähköpostimarkkinoinnin suunnittelun pohjana erityisesti yrityksissä, joissa sähköpostimarkkinointia ollaan ottamassa käyttöön. Kuluttajilta kerätty tieto antaa ensisijaista tietoa kuluttajien mielipiteestä sähköpostimarkkinoinnista ja auttaa ymmärtämään kuluttajakäyttäytymistä heidän näkökulmastaan. Avainsanat. sähköpostimarkkinointi, markkinointi, kuluttajakäyttäytyminen, kuluttaja.

(3) Abstract Author Title. Aura Laitinen B2C email marketing and its future. Number of Pages Date. 46 pages + 1 appendix November 2020. Degree. Bachelor of Business Administration. Degree Programme. Economics and Business Administration. Specialisation option. Digital Marketing. Instructor. Pia Väkiparta-Lehtonen, Senior Lecturer. The purpose of this thesis was to find out consumers’ opinions about email marketing and its future. The thesis investigated consumers’ email behaviour, their attitudes towards it and their vision of how it should be developed to be better and more attractive in the future. The framework of the thesis dealt with email marketing focusing on five main chapters. The first chapter looked at the history of email marketing from its invention to the present day. The second chapter of the framework defined different messages used in email marketing and how those were targeted to the consumers. The third chapter dealt with consumer behaviour and outreach through email marketing. The fourth theoretical chapter dealt with the content of email marketing messages and its importance in consumer marketing. The last chapter dealt with the future of email marketing. Recent guides, articles and literature on email marketing, consumer behaviour and visual marketing were used as sources for the theories discussed in this thesis. For the study, a consumer-oriented survey was carried out, in which quantitative research methods were utilized. The survey was conducted in September 2020 using an electronic questionnaire, in which respondents were collected from various social media platforms. 106 people responded to the survey. Based on the results of the survey, consumers mainly have a rather negative attitude towards email marketing and find it futile. However, some consumers felt that a carefully crafted marketing message could also benefit the consumer. Generally, consumers are interested in corporate sales and other benefits in email marketing, and that is why corporate marketing messages are subscribed to. Companies should analyse the buying behaviour of their customers and make better use of it in personalized marketing messages. Visuality also plays an important role in the attractiveness of marketing messages. The study can be used as a basis for planning and can especially help companies where email marketing is being brought to use. The data collected from consumers provides primary information about consumers perceptions of email marketing and helps understand consumer behaviour from their perspective.. Keywords. email marketing, marketing, consumer behaviour, consumer.

(4) Sisällys 1. Johdanto. 1. 1.1. Aihe. 1. 1.2. Tavoite ja rajaukset. 1. 1.3. Tutkimusongelma ja -menetelmä. 2. 2. Sähköpostimarkkinointi historiasta tähän päivään. 3. 3. Erilaiset sähköpostimarkkinointiviestit. 5. 3.1. Massaviestistä personoituun viestiin. 5. 3.2. Massaviestit. 6. 3.3. Segmentointi sähköpostimarkkinoinnissa. 7. 3.3.1. Maantieteellinen segmentointi. 7. 3.3.2. Demografinen segmentointi. 8. 3.3.3. Psykografinen segmentointi. 9. 3.3.4. Segmentointi lähetyksistä saadun tiedon mukaan. 10. 3.3.5. Segmentointi asiakkaan elinkaaren ja ostoprosessin mukaan. 11. 3.4 4. Personoitu sähköpostimarkkinointi. 14. Kuluttajan tavoittaminen sähköpostimarkkinoinnilla. 15. 4.1. Sähköpostirekisteri. 15. 4.2. Optimaalinen aika ja paikka. 16. Sähköpostimarkkinointiviestin rakenne. 18. 5.1. Sisältö. 18. 5.2. Visuaalinen viestintä. 19. 5.2.1. Värit. 19. 5.2.2. Kuvat. 21. 5.2.3. Typografia. 21. 6. Sähköpostimarkkinoinnin tulevaisuus. 22. 7. Kuluttajien mielipide sähköpostimarkkinoinnista ja sen kehittämisestä. 23. 7.1. Tutkimusmenetelmä. 23. 7.2. Tulokset. 24. 5. 8. Johtopäätökset. 36. 8.1. 36. Kuluttajien tavoittaminen sähköpostimarkkinoinnilla.

(5) 9. 8.2. Kuluttajien suhtautuminen sähköpostimarkkinointiin. 38. 8.3. Sähköpostimarkkinoinnin kehittäminen. 39. Yhteenveto. 41. 9.1. Aihe ja tavoitteiden saavuttaminen. 41. 9.2. Validiteetti ja reliabiliteetti. 42. 9.3. Jatkotutkimusehdotuksia. 43. Lähteet Liitteet Liite 1. Kyselylomake. 44.

(6) 1. 1 1.1. Johdanto Aihe. Yritykset ovat taukoamatta vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Kuluttajat arvioivat yritysten toimintaa jatkuvasti ja luovat mielipiteitä kokemustensa pohjalta (Isohookana 2007). Tästä syystä markkinointi on tärkeässä roolissa vaikuttamassa kuluttajien luomiin mielikuviin. Markkinoinnin perusperiaatteena on tuottaa tulosta yritykselle tarjoamalla ja tunnistamalla asiakkaidensa tarpeita, sekä löytämällä oikeat asiakkaat. (Kotler & Keller 2016, 27–32.) Markkinoinnin keinoja on hyvin paljon erilaisia. Yrityksen markkinoinnissa käytettävät elementit, alustat, tavat ja keinot riippuvat yrityksen tarpeista ja kohdeasiakkaiden mieltymyksistä. Sähköpostimarkkinointi on yksi yritysten käytetyimmistä markkinoinnin keinoista. Sähköposti on myös maailman käytetyin digitaalinen viestintäväline, jonka avulla pystytään tavoittamaan alan kuin alan asiakkaita. Vaikka sosiaalinen media on ottanut jalansijaa yritysten markkinoinnissa, on sähköposti edelleen monella tapaa helpompi ja jopa edullisempi markkinoinnin työkalu. (Campaign Monitor a.) Jotta kuitenkin sähköposti olisi relevantti viestintäympäristö ja toimiva markkinoinnin kanava, on sitä kehitettävä nykyistä toimivammaksi ja tulevaisuuden tarpeita vastaavaksi. 1.2. Tavoite ja rajaukset. Tämän opinnäytetyön tavoitteena on kehittää kuluttajiin kohdistuvaa sähköpostimarkkinointia entistä toimivammaksi ja kuluttajia kiinnostavammaksi. Opinnäytetyön avulla pyritään selvittämään suomalaisten kuluttajien mielipidettä sähköpostimarkkinoinnista ja sen kehitystarpeista kyselytutkimukseen saatujen vastausten ja niiden pohjalta tehtyjen analyysien sekä johtopäätösten avulla. Tämän opinnäytetyön avulla yritykset voivat kehittää sähköpostimarkkinointiaan entistä paremmaksi. Erityisesti pienet ja vasta aloittaneet yritykset voivat käyttää opinnäytetyötä apuna ideoiden ja suuntaviivojen löytämisessä omassa markkinointiviestinnässään. Opinnäytetyö on tehty erityisesti pienten suomalaisten yritysten avuksi sähköpostimarkkinoinnin suunnittelussa. Opinnäytetyön tarkoitus on auttaa ideoimaan kuluttajia kiinnos-.

(7) 2. tavaa sisältöä ja myös uudistamaan yritysten markkinointistrategiaa. Sähköpostimarkkinointi tulee ottaa huomioon markkinointistrategiassa, jotta markkinointi olisi kaikissa yrityksen kosketuspinnoissa yhtenäinen ja suunniteltu. Yhtenäisen markkinoinnin etuna on tunnistettavuus ja kuluttajien mieleen jääminen. Opinnäytetyö käsittelee sähköpostimarkkinointia yritysten sekä kuluttajien näkökulmasta. Aiheena on kuitenkin ainoastaan sähköpostimarkkinoinnin kohdistaminen kuluttajille, eikä yrityksiä asiakkaan roolissa käsitellä tässä työssä. Opinnäytetyön teoriaosuus käsittelee pääasiassa suomalaisten yritysten sähköpostimarkkinointia, ja kysely, joka opinnäytetyötä varten toteutettiin, kohdistuu suomalaisiin kuluttajiin. Vastaajia kyselyyn kerättiin sosiaalisen median eri kanavissa. Kanavavalintojen kautta pyrittiin tavoittamaan monia eri tilanteissa olevia kuluttajia. 1.3. Tutkimusongelma ja -menetelmä. Tämän opinnäytetyön tarkoitus on tutustua kuluttajiin kohdistuvan sähköpostimarkkinoinnin toimivuuteen markkinoinnin keinona. Lisäksi opinnäytetyön avulla pyritään selvittämään sähköpostimarkkinoinnin tulevaisuutta sekä löytämään niitä toimia, joilla sähköpostimarkkinointia tulisi kehittää. Tämän opinnäytetyön tutkimusongelma on, mitä mieltä kuluttajat ovat sähköpostimarkkinoinnista ja sen tulevaisuudesta. Tutkimusongelman avulla on tarkoitus selvittää pääasiassa suomalaisten kuluttajien sähköpostikäyttäytymistä ja näkemystä yritysten lähettämistä sähköpostimarkkinointiviesteistä. Tässä opinnäytetyössä käsitellään seuraavia kysymyksiä: Kuinka kuluttajat tavoitetaan sähköpostimarkkinoinnilla? Kuinka kuluttajat suhtautuvat sähköpostimarkkinointiin? Kuinka sähköpostimarkkinointia tulisi kuluttajien mielestä kehittää? Opinnäytetyöhön sisältyvä selvitysosuus on toteutettu kvantitatiivisena eli määrällisenä tutkimusmenetelmänä. Kvantitatiiviseen tutkimukseen kerätään aineistoa sellaisten kysymysten avulla, joista saadaan numeraalista tutkimusaineistoa. Kyselyn avulla kerätty.

(8) 3. numeraalinen aineisto analysoidaan tilastollisia menetelmiä käyttäen. Kuten muissakin kvantitatiivisissa tutkimuksissa, tässäkin kysymykset ovat strukturoituja eli lukittuja. Toisin sanoen kaikki osallistujat vastaavat samoihin kysymyksiin eikä kysymyksiä muokata kyselyn aikana. (Vilpas, 1). Aineiston analysoinnissa käytetään apuna erilaisia kuvioita ja kaavioita, kuten piirakkakaaviota ja pylväsdiagrammia. Kyselyn tulosten ja johtopäätösten kautta selvitetään suomalaisten kuluttajien mielipiteitä sähköpostimarkkinoinnista ja siitä, kuinka sitä tulisi kehittää. Tuloksia vertaillaan aikaisempaan tutkimusaineistoon ja kirjallisuuteen ja selvitetään, onko kerätty tieto saman suuntaista kuluttajien mielipiteiden kanssa. Selvitys opinnäytetyöhön toteutettiin Google Forms -työkalun sähköisen kyselylomakkeen avulla. Kyselylomakkeessa käytettiin monivalintakysymyksiä, arviointiasteikkoja ja avoimia kysymyksiä, joihin vastaaja sai kirjoittaa omin sanoin vastauksensa. Kysely oli avoinna 8.–20.9.2020 ja se oli avoin kaikille linkin saaneille.. 2. Sähköpostimarkkinointi historiasta tähän päivään. Sähköpostin historia ulottuu 1970-luvulle, aikaan ennen internetiä. Tällöin käytössä oli internetin edeltäjä ARPANET, jonka aikana esimerkiksi viestit saman koneen käyttäjälle olivat jo olemassa. Sähköposti luotiin, jotta viestejä pystyttiin lähettämään yksityisesti. Ray Tomlinson kehitti vuonna 1971 osoitemallin, jonka avulla sähköposteja pystyttiin lähettämään yksittäisille henkilöille. Tomlinson valitsi @-merkin ilmaisemaan viestin lähettämistä tietokoneelta toiselle. Sähköpostiosoitteen malli käyttäjän_nimi@tietokoneen_nimi, on edelleen käytössä, tietokoneen nimi on vain muuttunut sähköpostintarjoajan tunnukseksi kuten Yahoo! tai Gmail. (Peter.) Sähköpostimarkkinoinnin historia ulottuu lähes sähköpostin alkuaikoihin saakka, eli vuoteen 1978. Gary Thuerk on historian mukaan ensimmäinen henkilö, joka on lähettänyt yritystään koskevaa markkinointiviestintää 400 asiakkaalleen sähköpostin välityksellä. Thuerk halusi markkinoida yrityksensä uusia tuotteita ja päätti hyödyntää tähän uusinta teknologiaa. Sähköpostimarkkinoinnin voidaan siis sanoa syntyneen ennen internetiä. Internet on saanut alkunsa 1980- ja 1990-lukujen vaihteessa, jolloin ARPANET vaihtui internetiksi. (Sähköpostimarkkinoinnin dataan perustuva tulevaisuus, 5.).

(9) 4. Viimeistään 1990-luvun puolivälissä internet koki läpimurron, kun tietokoneet alkoivat yleistymään työpaikoilla ja kotitalouksissa (Yli-Ojanperä 2011). Tämän myötä myös yksityiset sähköpostiosoitteet alkoivat yleistymään. Sähköpostien yleistyminen muutti markkinointiviestinnän kenttää suuresti ja mahdollisti uudenlaisen markkinoinnin uudella joukkoviestintäalustalla. Markkinoijat sokaistuivat sähköpostimarkkinoinnista sen helppouden, nopeuden ja kustannustehokkuuden vuoksi ja ei aikaakaan, kun sanat ”spam” ja ”roskaposti” olivat syntyneet nopeasti leviävän sähköpostimarkkinoinnin seurauksena. (Sähköpostimarkkinoinnin dataan perustuva tulevaisuus, 6.) Sähköpostimarkkinoinnin ensimmäisen takaiskun jälkeen markkinoijien piti alkaa suunnittelemaan uutta taktiikkaa, joilla kuluttajia tulisi lähestyä. Roskapostin sijaan yrityksen tuli tehdä viesteistään haluttavaa luettavaa kuluttajien postilaatikossa ja välttää roskapostisuodattimet. Ymmärrettiin, että kuluttajien tuli itse haluta näitä viestejä, joten sähköpostimarkkinointiin alettiin kysyä lupaa. Sähköpostimarkkinoinnista tuli enemmän asiakaslähtöistä. (Sähköpostimarkkinoinnin dataan perustuva tulevaisuus, 7.) Vaikka sähköpostimarkkinoinnissa oli siirrytty asiakaslähtöisempään toimintatapaan, olivat viestit edelleen varsin geneerisiä massaviestejä. Viesteistä piti saada enemmän sitouttavia ja yksilöä puhuttelevia. Yritysten ja markkinoijien tuli tutustua entistä paremmin asiakkaisiinsa ja vastata kysymyksiin: Keitä asiakkaamme ovat? Millainen suhde asiakkaillamme on yritykseemme? Miten ja milloin tavoitamme heidät? Syventymällä dataan, joita asiakkaista saatiin kerättyä, pystyttiin asiakkaita puhuttelemaan täysin uudella tavalla – tavalla, joka vetosi yritysten asiakaskuntaan. (Sähköpostimarkkinoinnin dataan perustuva tulevaisuus, 7–8.) Hyvä markkinointi perustuu asiakaskunnan tuntemiseen, sillä ei kuitenkaan luoda yksilöä kiinnostavaa ja puhuttelevaa sisältöä. Oli mentävä vielä syvemmälle eli tutustuttava yksilöön. Vuoteen 2010 mennessä 48 prosenttia yrityksistä käytti sähköpostimarkkinoinnin pohjana kuluttajan käyttäytymistä eli triggeröityjä viestejä. Triggeröity viesti reagoi kuluttajan käyttäytymiseen. (Sähköpostimarkkinoinnin dataan perustuva tulevaisuus, 7–8.) Esimerkiksi ”Unohtuiko jotain ostoskoriin?” -viestit perustuvat asiakkaan käytökseen verkkokaupassa. Viestit ovat ajastettu lähtemään asiakkaalle tietyn ajan kuluessa hylätystä ostoskorista. Viestin tavoitteena on saada asiakas palaamaan verkkokauppaan ja viemään ostos kassalle ja ostamaan tuote. Toisinaan asiakasta motivoidakseen yritys saattaa antaa tuotteesta alennusta tai kaupanpäällisiä..

(10) 5. Älypuhelinten ja tablettien yleistyttyä sähköpostimarkkinointi kohtasi uuden haasteen. Kuluttajat alkoivat lukea sähköpostiviestejään myös muilla laitteilla kuin tietokoneilla. Tämä johti siihen, että hyvän ja kohdennetun sisällön lisäksi viesti täytyi muuttaa helposti luettavaksi huolimatta siitä, millä laitteella viestiä luetaan. Sähköpostimarkkinoinnissa otettiin käyttöön vuonna 2009 responsiiviset alustat, jotka mukautuivat käytettävän laitteen mukaan. Tämä tarkoittaa sitä, että viestin lähettäjän ei tarvitse tietää, millä laitteella viesti luetaan, sillä responsiivinen alusta muokkaa viestin kaikille laitteille sopivaksi. Vuonna 2017 yli 50 prosenttia kuluttajista luki sähköpostiviestejään puhelimella. (Sähköpostimarkkinoinnin dataan perustuva tulevaisuus, 9.) Älypuhelinten ja tablettien internetkäyttö on kuitenkin lisääntynyt vuosi vuodelta ja myös ikäihmiset ovat ottaneet älylaitteet osaksi arkeaan. Vuonna 2019 80 prosenttia 16–89-vuotiaista suomalaisista käytti internetiä älypuhelimella. (Tilastokeskus 2019.) Vuonna 2019 sähköpostia käytti maailmassa 3,9 miljardia ihmistä, joista keskimäärin jokaisella on 1,75 sähköpostitiliä. Vuoteen 2023 mennessä odotetaan sähköpostin käyttäjiä olevan jopa 4,4 miljardia. Vaikka sähköpostin on arveltu kuolevan lisääntyvien sosiaalisen median kanavien takia, ei sähköpostin käytölle näy vieläkään loppua. Sähköposti on edelleen tärkeä alusta asiakkaille ottaa yhteyttä yrityksiin, ja yritykset käyttävät sähköpostia asiakassuhteiden luomiseen ja ylläpitoon. Kuluttajatottumuksiin kuuluu usean sähköpostitilin omistaminen ja usein sähköpostitilejä on luotu eri tarkoituksiin. Esimerkiksi tärkeiden asioiden hoitamiseen käytetään toista ja verkko-ostosten tekemiseen ja palveluihin kirjautumiseen toista. (Gilbert 2019.) Vuonna 2018 tehdystä tutkimuksesta käy ilmi, että sähköposti on Suomessa edelleen internetin käytetyin viestintätapa, jota 83 prosenttia kyselyyn vastanneista on käyttänyt viimeisen kolmen kuukauden aikana. (Tilastokeskus 2018.) Toisin sanoen sähköpostiviestillä tavoittaa edelleen valtaosan Suomen väestöstä.. 3 3.1. Erilaiset sähköpostimarkkinointiviestit Massaviestistä personoituun viestiin. Sähköpostimarkkinointi on kehittynyt valtavasti sen alkuajoista, jolloin viestejä lähetettiin satunnaisille kuluttajajoukoille toivoen, että viestin sisältö kiinnostaisi jotakuta. Nykypäivänä sähköpostiviestejä lähetetään harkitummin ja kohdennetusti. Viestit ovat personoituja ja puhuttelevat suoraan yksittäistä kuluttajaa. Tämä ei kuitenkaan olisi mahdollista.

(11) 6. ilman kuluttajista kerättyä dataa. Datan kerääminen on vienyt kuluttajakäyttäytymisen ymmärtämisen aivan uudelle tasolle.. Sähköpostimarkkinoinnin jana (Sähköpostimarkkinoinnin käsikirja 2016, 27).. Kuvio 1 esittää sähköpostimarkkinointiviestien janaa massaviesteistä personoituihin viesteihin. Sähköpostimarkkinoinnissa yleiset uutiskirjeet ovat massaviestien ääripäätä. Yleisiä uutiskirjeitä lähetetään kaikille yrityksen postituslistalla oleville, eikä lähetysten kohdalla tehdä segmentointia tai personointia. Janan toisessa päässä on personoidut viestit, joista asiakkaan käyttäytymiseen perustuvat viestit ja triggerit ovat personoiduimpia. Massaviestien ja personoitujen viestien välimaastossa ovat erilaiset segmentoidut viestit. Viestejä voi segmentoida monilla eri tavoin, kuten esimerkiksi asiakastietojen, viestien lähetyksestä saatujen tietojen tai asiakkaan elinkaaren mukaan. (Sähköpostimarkkinoinnin käsikirja 2016, 27.) 3.2. Massaviestit. Sähköpostimarkkinointi on lähtenyt käyntiin massaviesteistä, joita on lähetetty varsin satunnaisille kuluttajajoukoille. Nykyään massaviestejä lähetetään edelleen esimerkiksi yleisten uutiskirjeiden muodossa. Uutiskirjeiden vastaanottajat ovat kuitenkin nykyään liittyneet eri yritysten postituslistoille, ja näin ollen uutiskirjeet ovat edes vähän halutumpia viestejä kuluttajien sähköposteissa. Ainakin kuluttajat ovat itse suostuneet niiden vastaanottamiseen. (Chase 2019; Sähköpostimarkkinoinnin käsikirja 2016, 26.) Massaviestin etuja ei kuitenkaan ole monia. Toki massaviestin suunnittelu vie vähemmän aikaa ja sen voi lähettää kaikille yrityksen postituslistalla oleville asiakkaille. Massaviestin tai uutiskirjeen sisältö on kuitenkin varsin geneerinen ja tuskin puhuttelee kovinkaan montaa asiakasta. Massaviesti on kuitenkin toimiva esimerkiksi uusissa yrityksissä, jolloin asiakaskuntaan ei ole vielä päässyt tutustumaan. Massaviestit ovat myös hyvä alku segmentoitujen ja personoitujen viestien pohjaksi. Massaviestien avulla yritys.

(12) 7. pääsee tutustumaan asiakkaisiinsa sekä markkinoinnin keinoihin, jotka toimivat tähän yleisöön. (Chase 2019; Sähköpostimarkkinoinnin käsikirja 2016, 26–27.) 3.3. Segmentointi sähköpostimarkkinoinnissa. Vaikka massaviestintä on toisinaan toimiva tapa lähestyä asiakkaita, auttaa segmentointi yritystä kohdentamaan markkinointiaan enemmän oikeille kuluttajille. Yrityksellä voi olla useita eri asiakasryhmiä eli segmenttejä, jotka käyttäytyvät eri tavalla, ja heille tulee puhua ja markkinoida eri tavalla. Voi myös olla, että yksi asiakas kuuluu yrityksen moneen eri segmenttiin, riippuen siitä, millainen suhde asiakkaalla on yritykseen. Segmenttejä voi rakentaa esimerkiksi maantieteellisen sijainnin, demografiatietojen, asiakkaan elinkaaren tai asiakkaan käyttäytymisen perusteella. (Solomon & Bamossy & Askegaard & Hoqg 2013, 8–12.) 3.3.1. Maantieteellinen segmentointi. Maantieteellisellä segmentoinnilla on paljon merkitystä silloin, kun yrityksen tuotteet ja palvelut sijoittuvat tai sopivat joillekin tietyille alueille. Maantieteellinen segmentointi voi perustua esimerkiksi asiakkaan asuin- tai vierailumaahan, kaupunkiin, kieleen, ilmastoon, alueeseen tai väestöön. Maantieteellisestä segmentoinnista on apua palveluiden ja tuotteiden markkinoimisessa vain tietyn alueen kuluttajille, jolloin markkinointi ei ole relevanttia muiden alueiden asukkaille tai vaikka erikieliselle väestölle. Myös tuotteen tai palvelun vaativa ilmasto on tärkeä segmentoinnin osa-alue. Yrityksen on turha markkinoida esimerkiksi hiihtosuksia sellaisella alueella, jossa hiihtäminen ei ole mahdollista ilmastosta johtuvista syistä. (Solomon ym. 2013, 11–12.) Maantieteellisen segmentoinnin ei kuitenkaan kannata olla markkinoinnin ainoa kohdentamisen peruste. Voi olla, että asiakas on kiinnostunut yrityksestä, vaikka hän ei olisikaan maantieteellisesti ensisijaista asiakaskuntaa. Toisaalta myöskään kaikki alueella asuvat kuluttajat eivät todennäköisesti ole kiinnostuneita yritysten tuotteista tai palveluista. Esimerkiksi vaikka talvisin Suomessa on pääosin hyvät mahdollisuuden hiihtämiseen, eivät kaikki suomalaiset siltikään ole kiinnostuneita ostamaan suksia. Tällöin myöskään suksia ei kannata markkinoida kaikille suomalaisille. Maantieteellinen segmentointi on kuitenkin hyvä pohja sähköpostimarkkinoinnin kohdentamisessa..

(13) 8. Seuraavat tilanteet ovat esimerkkejä maantieteellisestä segmentoinnista sähköpostimarkkinoinnissa: Yritys järjestää alennusmyynnit Vantaan myymälässään ja lähettää markkinointiviestin Vantaan ja sen lähialueiden asukkaille. Kauniaisissa sijaitseva leipomo lähettää sähköpostilla asiakkailleen markkinointiviestin uusista leivonnaisista. Ruotsinkielisille asiakkaille viesti lähetetään ruotsiksi ja suomenkielisille suomeksi. Kansainvälinen vaateyritys lähettää markkinointiviestejä talviuutuuksistaan kaikille pohjoismaissa asuville asiakkailleen sähköpostitse. 3.3.2. Demografinen segmentointi. Demografisilla tiedoilla voidaan tarkoittaa esimerkiksi ikää, sukupuolta, tuloja, koulutustasoa, elämäntilannetta ja siviilisäätyä. Demografiset tiedot ovat merkittävä osa markkinoinnin suunnittelua ja kohdentamista. Demografiset tiedot ovat yksi ensimmäisiä kohdentamiseen liittyvistä kysymyksistä, ja yleisesti pidetään jo melkein automaationa, ettei esimerkiksi miehille markkinoida naisten tuotteita tai lapsettomille lasten tarvikkeita. (Pietilä 2012.) Demografisten tietojen mukainen segmentointi ei kuitenkaan saisi estää ihmisiä saamasta omien mielenkiintojensa mukaista markkinointia. Voi olla, että mies on kiinnostunut kosmetiikasta tai lapseton työskentelee lasten parissa ja on työnsä puolesta kiinnostunut lastentarvikkeista. Demografiset tiedot antavat osviittaa henkilöiden elämäntilanteesta ja siitä, mitä heille kannattaa markkinoida. Demografisten tietojen avulla ei kuitenkaan pystytä tietämään kuluttajien mielenkiinnon kohteita. Jokaisella kuluttajalla on omat mielenkiinnon kohteensa ja niiden perusteella markkinointia tulisi tehdä enemmän kuin demografiatiedoilla. Pelkkien demografiatietojen perusteella tehty markkinointi menee todennäköisemmin helposti pieleen. Vaikka yleisellä tasolla voidaan esimerkiksi sanoa, että kosmetiikkaa ostavat todennäköisemmin naiset kuin miehet, ei kosmetiikkatuotteita voida siltikään markkinoida kaikille naisille. Myös naisten joukossa on paljon yksilöitä, joita kosmetiikka ei kiinnosta, eikä se kuulu heidän mielenkiintonsa kohteisiin. Toisin sanoen on turhaa mainostaa tuotetta henkilölle, jota se ei kiinnosta. Toisaalta taas, markkinoimalla kosme-.

(14) 9. tiikkatuotteitta ainoastaan naisille, jätetään ulkopuolelle esimerkiksi ne miehet, jotka kosmetiikasta ovat kiinnostuneet. Tähän perustuen demografiatietoja voidaan käyttää pohjana kohdennuksessa, mutta ei missään nimessä ainoana perustana, ellei se ole erityisen perusteltua. Seuraavat tilanteet ovat esimerkkejä demografisesta segmentoinnista sähköpostimarkkinoinnissa: Vaateyritys lähettää erilaiset markkinointiviestit naisille ja miehille, koskien yrityksen tuoteuutuuksia. Kirjakauppa lähettää opiskelijoille kohdennetun markkinointiviestin alennuksessa olevista oppikirjoista. Koulutuskeskus markkinoi kohdennetusti vanhuksille senioreiden tanssikursseja sähköpostitse. 3.3.3. Psykografinen segmentointi. Psykografinen segmentointi perustuu kuluttajien jakamiseen heidän kiinnostuksen kohteiden, mielipiteiden, elämäntyylin ja arvojen perusteella. Psykografinen segmentointi sopii markkinoinnin kohdentamiseen usein paremmin kuin muut segmentoinnin keinot. (Pietilä 2012.) Psykografinen segmentointi toimii hyvin myös muiden segmentointitapojen kanssa. Markkinoija voi esimerkiksi kohdentaa markkinointia kuluttajan asuinpaikan, iän, sukupuolen ja kiinnostuksen kohteiden mukaisesti. Markkinoinnin kohdentaminen kuitenkin lopulta perustuu yrityksen tavoitteisiin, joten segmentointi ja muut kohdentamisen osaalueet, tulee miettiä ensisijaisesti niiden pohjalta. (Pietilä 2012.) Seuraavat tilanteet ovat esimerkkejä psykografisesta segmentoinnista sähköpostimarkkinoinnissa: Kuntokeskus järjestää joogakurssin ja lähettää siitä markkinointiviestin sähköpostitse kaikille asiakkailleen, jotka ovat aikaisemminkin osallistuneet joogakursseille ja ovat todennäköisesti kiinnostuneet tapahtumasta..

(15) 10. Teatteri lähettää lastenteattereissa käyneille asiakkailleen ohjelmiston tulevista lapsille suunnatuista teattereista. Elektroniikkaliike lähettää PlayStation-konsolin ostajille peliaiheisia markkinointiviestejä sähköpostitse. 3.3.4. Segmentointi lähetyksistä saadun tiedon mukaan. Myös sähköpostimarkkinoinnista kerätyn datan perusteella voidaan segmentoida. Data voi perustua esimerkiksi viestin klikkaukseen tai viestin sisällä olevien linkkien klikkaukseen. Datan perusteella pystytään arvioimaan, millainen sisältö asiakasta ja asiakaskuntaa kiinnostaa. Tutkimalla sähköpostimarkkinoinnista saatua dataa, markkinoija pystyy rakentamaan käsityksen siitä, millaisia markkinointiviestejä kuluttajat ovat kiinnostuneet lukemaan, sekä millaisista viesteistä seuraa eniten myyntiä. (Bump 2020.) Oikeanlaisen ja kiinnostavan sähköpostimarkkinoinnin rakentaminen vie aikaa ja dataan on tärkeää tutustua. A/B-testaus on kätevä ja usein varsin toimiva tapa kokeilla erilaisten markkinointiviestien toimivuutta. A/B-testauksessa asiakaskunta jaetaan, jolloin toisille lähetetään erilainen viesti kuin toisille. Tietyn ajan päästä tarkastellaan tuloksia kahden viestin välillä. Tarkoituksena on selvittää, kummassa viestissä käytetty keino toimii paremmin. (Ukkola 2018.) Seuraavat tilanteet ovat esimerkkejä lähetyksistä saatujen tietojen segmentoinnista sähköpostimarkkinoinnissa: Asiakas on vastaanottanut vaateyrityksen markkinointiviestin talvitakeista sähköpostiinsa. Asiakas avaa viestin ja ostaa itselleen uuden talvitakin. Kuukauden päästä yritys lähettää kaikille kuukausi sitten talvitakin ostaneille asiakkaille talvitakin hoito- ja pesuohjeen sähköpostitse. Kuntosali on lisännyt palveluihinsa lastenhoitopalvelun, jonka avulla vanhemmat pystyvät treenaamaan kuntosalilla samalla, kun henkilökunta vahtii heidän lapsiaan. Kuntosalin jäsenille lähetetään sähköpostitse markkinointiviesti uudesta palvelusta. Viikon päästä lähetetään muistutusviesti uutuuspalvelusta kaikille niille, jotka avasivat aiemmin lähetetystä viestistä ”lue lisää”-linkin..

(16) 11. 3.3.5. Segmentointi asiakkaan elinkaaren ja ostoprosessin mukaan. Asiakkaan elinkaari vaikuttaa paljon siihen, kuinka asiakasta tulisi markkinoinnin osalta lähestyä. Markkinointiin vaikuttaa se, missä vaiheessa asiakas on ostoprosessissa, sekä se, onko asiakas uusi vai vanha. Asiakkaan elinkaari jakautuu viiteen eri vaiheeseen. Ensimmäinen vaihe on, kun kuluttaja etsii ja vertailee yrityksiä ja tuotteita. Ensimmäisessä vaiheessa asiakas tutustuu erilaisin vaihtoehtoihin ja lukee erilaisia arvosteluita yrityksestä ja sen tuotteista. Ensimmäisen vaiheen lopuksi asiakas on valinnut mahdolliset vaihtoehdot yrityksistä ja tuotteista. (Amaresan 2020.) Yritykselle on tärkeää luoda oman asiakaskuntansa ostopersoonia, joille haluaa yrityksensä palveluita ja tuotteita suunnata. Kun yrityksen toiminta on suunnattu tietyn tyylisille asiakkaille, on markkinoinnin suunnitteleminen ja toteuttaminen helpompaa. Luomalla ostopersoonille sopivaa sisältöä, on potentiaalisten asiakkaiden helpompi löytää yrityksen luokse. Kun yritys tuottaa kohdeasiakasta kiinnostavaa sisältöä verkkosivuilleen, nousee yritys todennäköisemmin myös hakukoneissa. (Amaresan 2020; Sähköpostimarkkinoinnin käsikirja 2016, 41–43.) Asiakas haluaa tutustua yritykseen ennen ostopäätöstä, joten hyvän ensivaikutelman antaminen on tärkeää. Asiakas todennäköisesti selaa yrityksen verkkosivuja ja niiden ollessa miellyttävät, asiakkaan tarpeisiin ja arvoihin sopivat, saattaa asiakas tilata yrityksen uutiskirjeen tutustuakseen yritykseen paremmin. Todennäköisimmin asiakas tilaa uutiskirjeen, jos sen mukana asiakas saa alennuskoodin tai muuta asiakasta kiinnostavaa sisältöä. Yrityksen tulee kuitenkin muistaa, että tällä tavoin asiakkaan kiinnostus yritystä kohtaan ei ole sama, kuin asiakkaalla, joka tilaa uutiskirjeen omasta aloitteestaan. Yritykselle voi olla järkevää erotella nämä kaksi asiakasryhmää toisistaan tulevaa markkinointia silmällä pitäen. (Sähköpostimarkkinoinnin käsikirja 2016, 41–43.) Todennäköisimmin asiakas tilaa yrityksen uutiskirjeen sen verkkosivun kautta. On siis tärkeää, että yrityksen uutiskirjeen tilaaminen on helppoa. Hyvin sijoitettu tilauspainike mahdollistaa useamman asiakkaan uutiskirjeen tilaamisen. Parhaimman paikan löytämistä voi kokeilla sijoittamalla painiketta eri paikkoihin sivustolla. Kannattaa myös huomioida, ettei asiakas aina kulje etusivun kautta sivustolle, joten painike voi olla järkevää sijoittaa myös muualle. (Sähköpostimarkkinoinnin käsikirja 2016, 41–43.) Uutiskirjeen tilaamista ei aina kuitenkaan tarvitse ehdottaa pelkästään verkkosivulla. Perinteisten keinojen lisäksi yritykselle voi olla eduksi, jos asiakkaita saadaan liittymään postituslistalle.

(17) 12. myös muilla keinolla, esimerkiksi sosiaalisen median tai erilaisten tapahtumien kautta. Tapoja on rajattomasti. (Sähköpostimarkkinoinnin dataan perustuva tulevaisuus, 30–31.) Ensimmäisessä uutiskirjeessä yrityksen kannattaa kiittää asiakasta tilauksesta ja luovuttaa asiakkaalle mahdollisesti luvattu lahja tai alennus. Asiakkaalle on myös tärkeää kertoa, millaista sisältöä kirjeet tulevat jatkossa sisältämään. On kuitenkin tärkeää, ettei asiakkaalle luvata asioita, joita ei voida toteuttaa. Asiakkaan luottamusta ei haluta pettää. (Sähköpostimarkkinoinnin käsikirja 2016, 43–44.) Elinkaaren toinen vaihe on opastus. Tässä vaiheessa asiakas haluaa tietää enemmän tuotteesta ja tutustua sen sopivuuteen paremmin. Asiakkaalle on kuitenkin tärkeää, että tiedon saanti on helppoa ja kynnys ottaa yritykseen yhteyttä on matala. Tukeakseen tässä vaiheessa olevaa asiakasta, yrityksen kannattaa laittaa erilaisia oppaita ja asiakasta mahdollisesti kiinnostavia muita tietoja helposti saataville. (Amaresan 2020.) Asiakkaan elinkaaren toisessa vaiheessa asiakkaalle kannattaa tarjota paljon tietoa yrityksestä ja vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin. Tiedon on kuitenkin oltava relevanttia asiakkaan silmissä, jotta asiakas ei peruuta viestien tilausta. Kun asiakas on löytänyt yrityksen, on hän todennäköisesti tullut jonkin tietyn tuotteen tai palvelun perässä. Yritykselle on tärkeää selvittää, millaisia mielenkiinnon kohteita asiakkaalla on, jotta asiakkaalle osataan suositella ja markkinoida häntä kiinnostavaa sisältöä. (Amaresan 2020.) Seuraava asiakkaan elinkaaren vaihe on ostos. Saatuaan tarvittavat tiedot, asiakas tekee ostopäätöksen. Ostoprosessia helpottaakseen yrityksen tulee tehdä tilaamisesta mahdollisimman helppoa. Myös tarvittavien kysymyksien esittäminen tulee tehdä helpoksi. (Amaresan 2020.) Asiakkaan tekemän ostoksen jälkeen on tärkeää lähettää asiakkaalle tilausvahvistus onnistuneesta tilauksesta. Tilausvahvistus tulee lähettää mahdollisimman nopeasti, jotta asiakkaalle ei ehdi nousta huolta epäonnistuneesta tilauksesta ja menetetyistä rahoista. Tilausvahvistuksen päätarkoituksena on viestiä asiakkaalle onnistuneesta tilauksesta, jonka takia sen avausprosentti on huomattavasti korkeampi kuin muiden yrityksen lähettämien viestien. Tilanne kannattaa käyttää hyväksi ja suunnitella tarkkaan, mitä viestiin sisällyttää. (MyCashflow 2019.).

(18) 13. Onnistuneen tilauksen lisäksi tilausvahvistuksessa tulisi käydä ilmi yritys, sekä yhteenveto tilauksesta, mistä näkyy kaikki oleellinen tieto. Tilausvahvistuksen tulisi myös tukea yrityksen visuaalista ilmettä ja olla selkeästi yrityksen näköinen. Vaikka tilaus on jo tehty, voi asiakas olla edelleen epävarma tilauksesta. Tilausvahvistuksessa on siis tärkeää vakuuttaa asiakas oikeasta ostoksesta. (MyCashflow 2019.) Koska tilausvahvistus on yksi yrityksen avatuimmista viesteistä, tulee tilaisuus hyödyntää kunnolla. Tilausvahvistuksen tärkeiden tietojen lisäksi viestiin voi sisällyttää ”call to action” -linkkejä, joiden avulla asiakas pääsee helposti siirtymään verkkokauppaan. Tilausvahvistus on myös hyvä paikka tehdä ristiinmyyntiä, eli ehdottaa asiakkaalle hänen tilaamansa tuotteen perusteella lisätuotteita, joista hän voisi olla kiinnostunut. Tilausvahvistukseen voi myös lisätä linkkejä yrityksen blogiin tai sosiaaliseen mediaan, jotta asiakas pääsee helposti tutustumaan yritykseen syvemmin. Tilausvahvistukset ovat myös hyvä tilaisuus saada uusia uutiskirjeen tilaajia. Jos tilausvahvistuksen sisältö on miellyttävä ja kiinnostava, saattaa asiakas haluta tilata myös uutiskirjeen. (MyCashflow 2019.) Asiakkaan elinkaaressa neljäs kohta on oston jälkeinen vaihe. Tällöin yrityksen on huolehdittava, etteivät asiakkaan ostokset jää vain kertaluonteisiksi. Asiakkaasta tulee oston jälkeen huolehtia ja olla häneen aktiivisesti yhteydessä. Yritys voi pyytää arviota tuotteesta tai ehdottaa uusia tuotteita asiakkaalle. Myös erilaiset muistutusviestit voivat toimia, mikäli asiakas ei ole hetkeen asioinut yrityksen verkkokaupassa. Muistutusviestiin voi lisätä pienen tilauslahjan tai alennuskoodin, joka alentaa asiakkaan kynnystä siirtyä verkkokauppaan ja mahdollisesti saa hänet tilaamaan jotain. Useissa verkkokaupoissa on käytössä automaattisia sähköpostimarkkinointiviestejä muistamaan asiakasta tämän syntymäpäivänä tai muuna asiakkaalle erityisenä päivänä. (Amaresan 2020; MyCashflow 2019.) Viides eli viimeinen vaihe asiakkaan elinkaaressa on vaikuttaminen. On tärkeää saada asiakas jakamaan kokemustaan yrityksestä. Yritys voi kannustaa asiakasta jakamaan mielipiteitään yrityksestä. Yritys voi lisätä asiakkaiden lähettämiä palautteita yrityksen verkkosivuille kannustamaan muita asiakkaita tekemään ostoksia. Asiakasta voi myös kannustaa jakamaan tietoja yrityksestä omille ystävilleen. (Amaresan 2020.) Viidennen vaiheen jälkeen asiakas aloittaa syklin uudestaan ja toivottavasti palaa hyvän kokemuksen takia yrityksen luokse. Tässä vaiheessa yrityksen on tärkeää tunnistaa, onko asiakas uusi vai vanha ja kohdentaa viestintä sen mukaisesti. Esimerkiksi usein.

(19) 14. yrityksen verkkokaupasta ostavalle kanta-asiakkaalle voidaan tarjota erityisetuja, joita uusille asiakkaille ei vielä tarjota. 3.4. Personoitu sähköpostimarkkinointi. Personoidulla sähköpostimarkkinoinnilla tarkoitetaan markkinointia, joka perustuu yksittäisen kuluttajan mielenkiinnon kohteisiin ja käyttäytymiseen. Toisin sanoen personoitu viesti on relevantti ainoastaan yhdelle tietylle asiakkaalle. Personoitu markkinointi perustuu kuluttajasta kerättyyn dataan. Datan perusteella asiakkaan mielenkiinnon kohteita ja käyttäytymistä analysoidaan, ja sen avulla yritykset osaavat tehdä johtopäätöksiä kuluttajista. Personoitua markkinointia varten yritykset seuraavat kuluttajien toimintaa, kuten sivuvierailuja, selattuja ja ostettuja tuotteita. Personoidun markkinoinnin tarkoituksena on tuottaa asiakkaalle sellaista markkinointisisältöä, joka olisi asiakkaan näkökulmasta kiinnostavaa ja relevanttia. Personoidun markkinoinnin on tarkoitus saada asiakas tuntemaan itsensä tärkeäksi. (Campaign Monitor b.) Tulokset personoidussa sähköpostimarkkinoinnissa puhuvat myös puolestaan. Sähköpostiviesti personoidulla otsikolla avataan 26 prosenttia todennäköisemmin, kuin ilman personointia. Lisäksi sähköpostimarkkinoinnin kautta tulevat tulot ovat personoidun viestin kautta 5,7-kertaisesti korkeammat kuin ei-personoitujen viestien kautta saadut tulot. Tämä johtuu siitä, että personoitu viesti lähtökohtaisesti kiinnostaa kuluttajia enemmän, kuin yleiset kaikille yrityksen uutiskirjeen tilaajille tarkoitetut markkinointiviestit. (Campaign Monitor b.) Esimerkkejä personoidusta sähköpostimarkkinoinnista ovat esimerkiksi seuraavat tapaukset: Asiakas saa syntymäpäivänään yritykseltä sähköpostiviestin, jossa toivotetaan onnea ja annetaan lahjaksi alennuskoodi seuraavaa ostosta varten. Asiakas on ollut tekemässä tilausta, mutta syystä tai toisesta jättänyt tuotteen ostoskoriin. Asiakas saa yritykseltä muistutusviestin hylätystä ostoskorista ja mahdollisesti tarjoaa alennusta kannustaakseen asiakasta ostamaan tuotteen..

(20) 15. Asiakas selaa tietyn kategorian tuotteita verkkokaupassa. Myöhemmin asiakas saa yritykseltä viestin, jossa suositellaan asiakkaan mielenkiintoon perustuvia tuotteita ja esimerkiksi blogikirjoituksia. Asiakas ei ole pitkään aikaan tehnyt ostoksia yrityksen verkkokaupassa. Asiakkaalle lähetetään sähköpostiviesti, jossa kerrotaan, että ”meillä on ikävä sinua” ja tarjotaan alennuskoodia kannustimena ostamaan tuotteita. Asiakas on ostanut yrityksen verkkokaupasta koiranruokaa, jonka perusteella asiakkaalle lähetetään tuotesuosituksia tai ehdotetaan kulutustuotteen uudelleen ostamista, tuotteen arvioidun loppumisen lähestyessä.. 4 4.1. Kuluttajan tavoittaminen sähköpostimarkkinoinnilla Sähköpostirekisteri. Yrityksillä on erilaisia keinoja kerätä asiakkaidensa sähköpostiosoitteita. Sähköpostiosoitteita voidaan kerätä tilauksen yhteydessä tai erilaisilla lomakkeilla. Asiakkaan sähköpostiosoitteeseen saa lähettää markkinointiviestejä kuitenkin vain vastaanottajan nimenomaisella suostumuksella. Asiakkaan on ilmoitettava suostumuksensa markkinointiviestien vastaanottamiseen aktiivisella toimenpiteellä, kuten rastittamalla ruutu hyväksymisen merkiksi. Esitäytettyjä lomakkeita yritykset eivät saa käyttää kerätessään sähköpostiosoitteita markkinointitarkoituksia varten. Jos asiakas ei ole antanut suostumustaan sähköisten markkinointiviestien vastaanottamiseen, yritys rikkoo sähköisen viestinnän palveluista annettua lakia sekä kuluttajansuojalakia. Asiakkaalla tulee myös olla mahdollisuus lopettaa sähköpostimarkkinointiviestien vastaanottaminen. (Kilpailu- ja kuluttajavirasto 2019.) Markkinointiviestien tilaamisen pitää perustua asiakkaan omaan tahtoon vastaanottaa niitä. Toisinaan yritykset käyttävät erilaisia keinoja saadakseen asiakkaita liittymään postistuslistalleen. Usein verkkokaupat tarjoavat postituslistalle liittymisestä erilaisia etuuksia, kuten 10 prosentin alennusta seuraavasta ostoksesta tai tuotelahjoja. Tällainen houkuttelu saa varmasti asiakkaita tilaamaan markkinointiviestejä sähköpostiinsa ja mahdollisesti nostaa myyntiä hetkellisesti. Kyseinen tapa ei kuitenkaan saavuta pitkiä ja tuottoisia asiakassuhteita. Asiakkaiden pitäminen postituslistalla on vaativampaa kuin asiak-.

(21) 16. kaiden saaminen listalle. Yrityksen tulee pitää lupauksensa ja tuottaa asiakkaita kiinnostavaa sisältöä. Kiinnostavaa sisältöä asiakas jakaa mielellään myös ystävilleen ja tutuilleen. (Sähköpostimarkkinoinnin käsikirja 2016, 35–41.) Monilla kuluttajilla on useampia sähköpostitilejä. Osa tileistä voi olla ainoastaan työtä varten, osa kuluttajan henkilökohtaisia, mutta tärkeitä viestejä varten ja osa markkinointiviestejä varten. (Chaffey 2016.) Markkinoijan näkökulmasta olisi tärkeää saada asiakkaalta se sähköpostiosoite, jota hän käyttää säännöllisesti. (Sähköpostimarkkinoinnin käsikirja 2016, 44–45.) Markkinointistrategiasta riippuen, voi olla esimerkiksi järkevää ehdottaa asiakkaalle uutiskirjeen tilaamista samalla, kun hän on vienyt ostoskorin kassalle. Tällöin asiakas mahdollisesti antaa tärkeämmän sähköpostiosoitteensa seuratakseen tilausta, mutta liittyy samalla sähköpostiosoitteella myös uutiskirjeiden tilaajaksi. Yrityksen halutessa parantaa sähköpostimarkkinointiviestien avausprosenttia, kannattaa yrityksen tehdä sähköpostilla viestimisestä muissakin yrityksen toimissa normaalia. Esimerkiksi laskujen, tilausvahvistusten ja toimitusehtojen lähettäminen sähköpostin avulla tekee sen kautta asiakkaalle viestimisestä normaalia. Tällöin myös mainosviestien lukemisen kynnys laskee, eikä asiakas ajattele viestin olevan pelkkää mainostamista ja tyrkyttämistä. (Sähköpostimarkkinoinnin käsikirja 2016, 41.) 4.2. Optimaalinen aika ja paikka. Kuluttajat kohtaavat päivittäin tuhansia markkinointiviestejä ja mainoksia. Kukaan ei kuitenkaan pysty niitä kaikkia muistamaan tai edes tiedostamaan. Tästä syystä markkinoijien on nähtävä paljon vaivaa saadakseen oma viesti kuluttajien nähtäville. (Atamaniuk 2020.) Markkinoijat pyrkivät jatkuvasti kehittämään keinoja siihen, kuinka kuluttajan huomio saataisiin käännettyä omaan markkinointiin. Lisäksi yritykset pyrkivät optimoimaan markkinointia niin, että sen aika ja paikka on kuluttajan huomion saamiseksi parhain mahdollinen. Sähköpostimarkkinoinnissa käytetään useita eri mittareita kertomaan markkinoijille, onko markkinointi ollut onnistunutta. Mittarin valitsemiseen vaikuttaa se, mitä markkinoinnilla on haluttu saada aikaan. Yleisimmin käytetty mittari sähköpostimarkkinoinnissa on konversion mittaaminen, eli kuinka monta prosenttia markkinointiviestin saajista on toiminut markkinoinnin tavoitteen mukaisesti. Konversio on usein myyntiä, eli kuinka monta prosenttia viestin saajista on ostanut tuotteen. Konversio voi kuitenkin myös olla.

(22) 17. blogitekstin lukeminen, tapahtumaan ilmoittautuminen, yrityksen sosiaalisen median seuraaminen tai muu yritykselle sillä hetkellä tärkeä toiminto. Konversion lisäksi sähköpostimarkkinoinnissa mitataan viestien avausprosenttia (open rate), CTR:ää (click-through rate) ja CTOR:ää (click-to-open rate). CTR tarkoittaa sitä, kuinka moni viestin vastaanottaja on painanut call-to-action -painiketta ja CTOR sitä, kuinka moni viestin avanneista on painanut call-to-action -painiketta (Delivra 2019). Lisäksi sähköpostimarkkinoinnissa mitataan, kuinka moni lopettaa markkinointiviestien tilaamisen ja kuinka moni sivustolle saapunut poistuu sivulta välittömästi (bounce rate). (Carmicheal 2020.) Näihin mittareihin perustuen on tehty tutkimuksia siitä, milloin olisi paras aika lähettää sähköpostimarkkinointiviestejä kuluttajille. Campaign Monitorin tekemän tutkimuksen mukaan torstaisin sähköpostiin lähetettyjä markkinointiviestejä avataan todennäköisemmin. Tutkimuksen mukaan torstaisin lähetettyjä viestejä avataan 18,3 prosenttia, kun keskiarvo viestien avaamiseen on 17,8 prosenttia. Keskiviikkoisin ja lauantaisin sähköpostimarkkinointiviestin CTR on matalampi kuin keskimäärin eli 2,5 prosenttia. Keskimäärin CTR on 2,6 prosenttia. Torstaisin ja perjantaisin CTOR on korkein eli 14,4 prosenttia, keskimäärin se on 14,3 prosenttia. Torstaisin kuitenkin markkinointiviestien tilauksen peruuttaminen on todennäköisempää kuin muina viikon päivinä. Keskiviikko on viikon matalin päivä bounce ratelle. (Campaign Monitor c.) Lisäksi on selvitetty, että sähköposteja luetaan kaikista eniten ennen päivän aloitusta ja päivän loputtua, jolloin aikaa sähköpostien lukemiselle on eniten. (Carmicheal 2020.) Vaikka tutkimuksen avulla selvisi parhaimmat ja huonoimmat päivät sähköpostimarkkinointiviestien lähettämiselle, eivät eroavaisuudet olleet keskiarvosta kovinkaan poikkeavia. Tästä syystä voidaan todeta, että sähköpostille optimaalisin lähetysaika riippuu asiakaskunnasta, sekä markkinoijan asettamista tavoitteista. Tuntemalla oman asiakaskuntansa, yritys tavoittaa asiakkaansa paremmin, kuin luottamalla sokeasti tilastoihin. Mobiililaitteiden yleistyttyä ja jatkuvan läsnäolon tarve on kuitenkin vaikuttanut siihen, että myös sähköpostiviesteillä pyritään tavoittamaan vastaanottaja mahdollisimman nopeasti ja monet kuluttajat lukevatkin vastaanottamiaan viestejä heti niiden tultua. Sähköpostimarkkinoinnissa hyvää on kuitenkin se, että lähetetty viesti jää vastaanottajan postilaatikkoon odottamaan mahdollista lukemista. Tällöin markkinoijan ei tarvitse lähettää.

(23) 18. viestiä ”prime timena” vaan kuluttaja lukee viestin oman mieltymyksensä mukaan, toisin kuin esimerkiksi tv- ja radiomainosten ajoittamisen kanssa on toimittava.. 5 5.1. Sähköpostimarkkinointiviestin rakenne Sisältö. Sähköpostimarkkinoinnissa tärkeää on asiakkaiden löytäminen ja oikeanlainen kohdentaminen. Voisi kuitenkin sanoa, että viestin sisältö on yhtä tärkeä, ellei jopa tärkein osa sähköpostimarkkinointia. Viestin suunnittelussa on tärkeää ottaa huomioon niin asiasisältö kuin visuaalinen ilmekin. Molemmat elementit täydentävät toisiaan ja luovat viestiin ehyen ja lukijaa kiinnostavan kokonaisuuden. Sähköpostimarkkinointiviestin sisältö vaihtelee sen mukaan, kuka on viestin lähettäjä ja kuka sen vastaanottaja. Hyvä markkinointiviesti on yhtenäinen muun yrityksen ilmeen, markkinoinnin ja arvojen kanssa, jonka vuoksi viestien lähettäjä on helposti tunnistettavissa jo nopealla vilkaisulla. Sähköpostimarkkinoinnissa viestien aiheet voivat olla mitä vain maan ja taivaan väliltä. Aiheena voivat olla yrityksen tarjoamat uutuudet, alennukset, edut, kilpailut, tapahtumat, muistutukset, blogitekstit ja niin edelleen. Tärkeintä on, että sisältö kiinnostaa lukijaa. Hyvä otsikko kertoo viestin sisällöstä ja herättää lukijan kiinnostuksen. Otsikointi vaatii markkinoijalta luovuutta ja kekseliäisyyttä. Otsikkokentän merkkimäärät ovat rajalliset, eivätkä pitkät tekstit näy lukijalle kokonaan. Otsikon tarkoitus on kiinnittää lukijan huomio, joten siitäkään syystä pitkät otsikoinnit eivät ole toimivin tapa. Otsikoinnin tulee olla napakka ja kertoa lukijalle, mitä viesti pitää sisällään. Klikkiotsikoita tulee välttää, jotta yrityksen ja asiakkaan välinen luottamus säilyisi. Jos viestin sisältö ei ole sellainen, mitä otsikko antaa ymmärtää, sama asiakas tuskin avaa yrityksen viestejä enää uudelleen. (Sähköpostimarkkinoinnin käsikirja 2016, 88.) Lukijoiden kärsivällisyys lukea markkinointiviestejä on varsin lyhyt. Tästä syystä onkin tärkeää kertoa viestin tarkoituksesta lukijalle mahdollisimman nopeasti. Lyhyet, selkeät ja ilmavat lauseet tekevät lukemisesta vaivatonta ja vähentävät lukijan turhautumista tekstiä lukiessa. Nykyään sähköpostiviestejä luetaan paljon älypuhelimilla, joiden näytöt ovat huomattavasti pienempiä kuin tietokoneissa. Tästä syystä lyhyet kappaleet ovat tärkeitä, eikä viestiä kannata kirjoittaa viittä riviä pidemmäksi. Selkeyttämisen vuoksi viestissä kannattaa korostaa avainsanoja, jotka nopeuttavat viestin sisällön omaksumista..

(24) 19. Myös selkeä fontti helpottaa viestin lukemista. (Sähköpostimarkkinoinnin käsikirja 2016, 77–91; Sähköpostimarkkinoinnin dataan perustuva tulevaisuus, 43.) Markkinointiviestin tarkoitus on yleensä saada asiakas toimimaan yrityksen haluamalla tavalla. Harvoin kuitenkaan pelkkä viestin lukeminen on yrityksen päämäärä vaan tarkoituksena on ohjata asiakas tekemään jotain, esimerkiksi ostamaan yrityksen tuotteita. Jotta matka verkkokauppaan ei katkea, on tärkeää luoda markkinointiviestiin oikoteitä eli linkkejä. Linkin voi sisällyttää tekstin sekaan, kuviin tai call-to-action -painikkeisiin. On kuitenkin tärkeää suunnitella, minne asiakas halutaan ohjata ja minne asiakas haluaa päästä. Esimerkiksi jos viestissä on kuva tuotteesta, kannattaa asiakas ohjata suoraan kuvan linkin kautta tuotesivulle, eikä esimerkiksi verkkokaupan etusivulle. Asiakkaan on paljon vaikeampi löytää etusivulta haluamansa tuotteen luokse. Näin myös asiakkaan matka kohti mahdollista ostosta pitenee ja kiinnostus tuotetta kohtaan vähenee. Sähköpostiviestiin voi upottaa myös sosiaalisen median linkkejä, niitä kuvaavien ikonien taakse. (Kolowich Cox 2018.) 5.2. Visuaalinen viestintä. Visuaalisella viestinnällä tarkoitetaan viestin tai sanoman vahvistamista visuaalisin keinoin. Visuaalisuudella pyritään vahvistamaan viestin sisältöä kuvien, värien, muotojen ja ilmeiden avulla, sekä kiinnittämään huomiota itse viestiin. Visuaalisuus vahvistaa viestin sisältöä ja helpottaa lukijaa tulkitsemaan viestin tarkoitusta. Hyvin luotu visuaalinen ilme herättää lukijan mielenkiinnon ja erottaa viestin kilpailijoista. Onnistunut ja yhtenäinen visuaalinen ilme vahvistaa brändimielikuvaa sekä yrityksen arvoja. (Lassila 2019.) 5.2.1. Värit. Värien avulla pystytään ilmaisemaan tunnetiloja ja viestimään erilaisia tilanteita. Vaikka jokainen ihminen näkee värit hieman eri tavalla ja myöskin eri kulttuureissa väreillä on eri merkitykset, saavat tietyt värit ihmiset reagoimaan tietyillä tavoilla. Parhaimmillaan pelkästään tietyn värin näkeminen, muistuttaa kuluttajaa tietyistä brändeistä tai tuotteista. (Visuaalisuus viestinnän tehokeinona, 19.).

(25) 20. Punainen väri koetaan usein voiman, intohimon, energian, pelottomuuden ja innokkuuden värinä. Toisaalta väri viestii myös vihasta, vaarasta, varoituksesta, aggressiivisuudesta ja kivusta. Brändejä, jotka ovat tunnetuimpia punaisesta värimaailmastaan ovat Coca Cola ja Netflix. (Kolowich Cox 2017.) Oranssia väriä käytetään usein ilmaisemaan rohkeutta, varmuutta, lämpöä, innovaatiota, ystävällisyyttä, energiaa, sekä turhautuneisuutta, lapsellisuutta, tietämättömyyttä ja hitautta. Oranssia väriä brändissään käyttävät esimerkiksi Amazon ja Mastercard. (Kolowich Cox 2017.) Keltainen väri viestii optimismista, lämmöstä, iloisuudesta, luovuudesta, älykkyydestä, pelosta, varovaisuudesta, ahdistuksesta, turhautumisesta ja pelkuruudesta. Keltaisesta väristä tulee kuluttajilla mieleen usein esimerkiksi McDonald’s, Post-it ja DHL. (Kolowich Cox 2017.) Vihreä on terveellisyyden, toivon, tuoreuden, luonnon, kasvun, varallisuuden, tylsyyden ja kateuden väri. Tunnettuja vihreän värin brändejä ovat Android ja Starbucks. (Kolowich Cox 2017.) Sininen väri viestii kuluttajille luottamusta, logiikkaa, tyyneyttä, turvallisuutta, kylmyyttä, tunteettomuutta, epäystävällisyyttä ja epämiellyttävyyttä. Tunnettuja sinisen värin brändejä ovat Nivea, Facebook ja Nokia. (Kolowich Cox 2017.) Violetti koetaan viisauden, rikkauden, hengellisyyden, mielikuvituksellisuuden, hienostuneisuuden, tukahduttamisen ja kiukkuisuuden värinä. Violettia väriä käyttävät markkinoinnissaan esimerkiksi Yahoo!, Milka ja Taco Bell. (Kolowich Cox 2017.) Pinkillä värillä viestitään mielikuvituksellisuudesta, intohimosta, huolenpidosta, luovuudesta, innovatiivisuudesta, törkeydestä, kapinallisuudesta, nenäkkyydestä ja impulsiivisuudesta. Pinkistä väristä tunnetaan esimerkiksi Barbie, Cosmopolitan ja Victoria’s Secret. (Kolowich Cox 2017.) Mustan värin herättämiä tunteita ovat hienostuneisuus, turvallisuus, voima, eleganssi, auktoriteetti, kylmyys, uhka, painavuus, ilkeys ja suru. Mustaan väriin yhdistettäviä merkkejä ovat esimerkiksi Nike, Puma ja Chanel. (Kolowich Cox 2017.).

(26) 21. Valkoinen on syyttömyyden, puhtauden, yksinkertaisuuden, koskemattomuuden, steriiliyden, tyhjyyden, tavallisuuden, varovaisuuden ja kaukaisuuden väri. Valkoinen väri yhdistetään helposti Appleen, Teslaan ja Adidakseen. (Kolowich Cox 2017.) 5.2.2. Kuvat. Sanonta ”kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa” pitää markkinoinnissakin paikkansa. Kuva on paljon nopeampi tapa tulkita sisältöä kuin tekstin lukeminen. Lisäksi kuvilla saadaan helposti kiinnitettyä lukijoiden huomio. Nykypäivänä tietokoneiden ja muiden älylaitteiden kehityttyä kuvien odotetaan olevan laadukkaita. Yrityksen kannattaa siis panostaa niihin niin sähköpostimarkkinoinnissa kuin verkkosivuillakin. Niin kuin muussakin markkinoinnissa on tärkeää, myös kuvien tulisi sopia yrityksen imagoon ja arvoihin ja olla selkeästi tunnistettavissa yrityksen kuviksi. (Visuaalisuus viestinnän tehokeinona, 25– 26.) Toisinaan sähköpostissa kuvat eivät näy lukijalle, ja jotta viesti olisi informatiivinen myös ilman kuvia, tulisi kuviin lisätä alt-tekstit. Alt-teksti kertoo, mitä kuvassa näkyy ja näin ollen saattaa herättää kiinnostusta, vaikka kuva ei olekaan näkyvissä. Erilaiset lukuohjelmat tunnistavat myös alt-tekstit ja osaavat kuvailla sisältöä henkilöille, jotka eivät näe viestiä. (Sähköpostimarkkinoinnin käsikirja 2016, 72–74.) 5.2.3. Typografia. Typografia on tekstin visualisointia ja sen tarkoituksena on tehdä tekstistä houkuttelevampaa ja helppolukuista. Typografialla on tarkoitus viestiä myös tunteista ja mielikuvista. Leikkisä typografia on helposti lähestyttävä ja viestii brändin rennosta asenteesta. Tarkka ja minimalistinen typografia tekee taas tekstistä arvokkaan ja asiallisen. Kuten aikaisemmin on jo mainittu markkinoinnin, arvojen ja visuaalisuuden tulee olla yrityksessä yhtenäisiä ja tunnistettavia. Typografia ja fontit ovat myös yksi muoto, jonka avulla luodaan markkinointiin yhtenäistä ilmettä. (Visuaalisuus viestinnän tehokeinona, 20.).

(27) 22. 6. Sähköpostimarkkinoinnin tulevaisuus. Sähköpostimarkkinointi on yksi digimarkkinoinnin ensimmäisistä keinoista ja sen historia ulottuu aikaan ennen internetiä. Digitalisaation myötä markkinoinnin kenttä on muuttunut valtavasti, mutta sähköpostimarkkinointi on silti pitänyt pintansa digimarkkinoinnin ykkösenä. On kuitenkin selvää, ettei sähköpostimarkkinointi ole enää samanlaista kuin sen alkuaikoina ja on todettava, ettei se muuttumattomana pysy tulevaisuudessakaan. Sitran laatimassa megatrendit 2020 -selvityksessä on listattu erilaisia teknologiaan vaikuttavia megatrendejä eli kehityssuuntia seuraavalle vuosikymmenelle. Selvityksen perusteella teknologian kehitys tulee olemaan nopeaa ja sen myötä tekoälyä ja automaatioita pystytään hyödyntämään entistä laajemmin ja tehokkaammin. Myös algoritmien päätäntävalta tulee kasvamaan, joten ymmärrys niiden vaikutuksesta käyttäytymiseen ja päätöksentekoon korostuu. (Dufva 2020, 37–43.) Teknologian kehitys tulee vaikuttamaan paljon myös sähköpostimarkkinoinnin tulevaisuuteen. Kuluttajista pystytään keräämään jo tällä hetkellä paljon tietoa, jonka avulla on saatu kehitettyä sähköpostimarkkinoinnin automaatioita, jotka todennäköisesti tulevat kehittymään tulevaisuudessa vielä tehokkaimmiksi. Tekoälyn avulla kuluttajien tarpeita pystytään ennakoimaan entistä paremmin ja yksilön tarpeisiin vastaamaan tehokkaammin. Algoritmien kehittyminen parantaa kuluttajan kokemusta tarjottujen tuotteiden ja sisältöjen osalta. Nykyään esimerkiksi Instagram tarjoaa käyttäjilleen personoituja sisältöjä, jotka perustuvat algoritmeihin. Personoituun sisältöön vaikuttavat esimerkiksi käyttäjän mieltymykset, sijainti ja kellonaika. Tulevaisuudessa kun sähköpostimarkkinointia ei hallitse enää ihminen vaan tekoäly, pystytään sähköpostimarkkinoinnin kautta tarjoamaan kuluttajille entistä personoidumpaa sisältöä. Tekoälyn ja algoritmien avulla yksittäisen kuluttajan toimintaa pystytään koneellisesti analysoimaan tarkemmin ja sen myötä ajoittamaan markkinointiviestien lähettäminen kuluttajalle otollisimpaan aikaan. (White.) Laitteet, joiden avulla sähköpostiviestejä pystytään lukemaan ja vastaanottamaan tulevat lisääntymään. Nykyään esimerkiksi erilaiset älykellot mahdollistavat jo sähköpostiviestien lukemisen ja tulevaisuudessa muut puettavat laitteet tulevat yleistymään. Tämä tarkoittaa mahdollisesti sitä, että sähköpostiviestejä tullaan lukemaan pieniltä näytöiltä, kuten älykoruista. Pieniltä näytöiltä pitkien viestien lukeminen on vaikeaa ja tästä syystä.

(28) 23. lyhyet ja yhteen toimintakehotukseen perustuvat viestit tulevat todennäköisesti lisääntymään. Sähköpostimarkkinointiviesteistä muotoutuu enemmän ”push” -ilmoituksia muistuttavia viestejä. (White.) Nykyään sähköpostimarkkinointiviestien rakenne perustuu erilaisiin toimintakehotuksiin ja linkkeihin, joiden avulla kuluttajaa ohjataan kohti ostotapahtumaa. Jotta tuotteiden ostamisesta tehtäisiin kuluttajalle mahdollisimman vaivatonta, pyritään matkaa kohti maksutapahtumaa lyhentämään mahdollisimman paljon. Tulevaisuudessa ostosten tekeminen sähköpostissa tulee olemaan mahdollista. Tulevaisuudessa ostamiseen ei vaadita verkkokauppaan siirtymistä, vaan koko ostotapahtuma pystytään suorittamaan poistumatta sähköpostista ollenkaan. Tämä tulee helpottamaan ja nopeuttamaan verkko-ostamista entisestään. Mahdollisesti myös muut viestin sisällöt kuten artikkelit avautuvat viestiin suoraan, eikä sähköpostista tarvitse siirtyä yrityksen verkkosivulle. (White.) Myös muilla megatrendeillä tulee olemaan vähintään epäsuoria vaikutuksia yritysten sähköpostimarkkinointiin liiketoiminnan muutosten kautta. Esimerkiksi ilmastonmuutoksella ja jätteiden määrän kasvamisella tulee olemaan suuri vaikutus yritystoimintaan. Erilaisten ekologisten ratkaisujen ja kiertotalouden lisääntyminen tulevat vaikuttamaan esimerkiksi pikamuodin vähenemiseen. Liiketoiminnan muutoksista johtuen myös markkinointi tulee muuttumaan. Sähköpostimarkkinointi mahdollisesti keskittyy tulevaisuudessa enemmän palveluiden ja kokemusten tarjoamiseen. Tuotekeskeinen markkinointi vähenee ja tuotteiden ekologisuutta, kierrättämistä, korjaamista ja vuokraamista korostetaan. (Dufva 2020, 14–17, 46.). 7 7.1. Kuluttajien mielipide sähköpostimarkkinoinnista ja sen kehittämisestä Tutkimusmenetelmä. Tämän opinnäytetyön tutkimusongelmana oli selvittää, mikä on kuluttajien mielipide sähköpostimarkkinoinnista ja kuinka sitä tulisi kehittää, jotta se olisi toimivampaa tulevaisuudessa. Selvitys toteutettiin kyselylomakkeella, kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusmenetelmää käyttäen. Tällöin kyselystä saadut vastaukset on mahdollista tilastoida ja tulkita erilaisia taulukoita ja kaavioita apuna käyttäen..

(29) 24. Kyselyyn osallistuneet valikoituivat yksinkertaisella satunnaisotannalla, jossa jokaisella osallistujalla on ollut yhtä suuri todennäköisyys osallistua kyselyyn. Kyselyä varten toteutettiin sähköinen kyselylomake Google Forms -työkalun avulla. Kysely koostui 17 erilaisesta suljetusta ja avoimesta kysymyksestä. (Liite 1.) Kysely oli avoinna kaikille linkin saaneille 8.–20.9.2020 välisenä aikana ja siihen kerättiin vastaajia sosiaalisen median kautta. Kyselyyn vastasi 106 kuluttajaa. 7.2. Tulokset. Kyselyssä käytetty lomake löytyy opinnäytetyön liitteenä. (Liite 1.) Seuraavat kuviot on luotu havainnollistamaan kysymyksistä saatuja vastauksia. Kysymykset ja niihin saadut vastaukset esitetään tässä luvussa yksi kerrallaan. Kaikki vastaajat ovat anonyymeja, eikä vastauksista tai kuvioista selviä vastaajien henkilöllisyyttä.. Vastaajien ikäjakauma.. Kyselyyn vastanneista 106 kuluttajasta lähes puolet eli 47,2 prosenttia kuuluivat ikäluokkaan 15–24-vuotiaat. Toiseksi eniten vastaajia tuli 25–34-vuotiaiden ikäluokasta. Vähiten kyselyyn vastaajia oli ikäluokasta 65–74-vuotiaat eikä kyselyyn vastannut yksikään alle 14-vuotias tai yli 75-vuotias. Toisin sanoen vastaajista 15–24-vuotiaat kattavat lähes 50 prosenttia vastauksista ja 25–74-vuotiaat toisen puolen. Ikäjakauma ei ole vastaajien kesken tasainen ja suurin osa vastauksista tuli alle 35-vuotiailta (63,2 prosenttia). (Kuvio 2.) Vastaajien ikäjakaumaan vaikuttaa todennäköisesti pääasiassa sosiaalisen median kautta kerätty vastaajakunta..

(30) 25. Vastaajien sukupuolijakauma.. Kyselyyn vastasi 106 kuluttajaa, joista 69,8 prosenttia oli naisia. Loput vastaajista oli miehiä, eli 30,8 prosenttia. Toisin sanoen suuri enemmistö vastaajista oli naisia. Yllä olevassa kuviossa näkyy kyselyn vastaajien sukupuolijakauma. (Kuvio 3.). Milloin kuluttajat lukevat yleensä vastaanottamiaan sähköpostiviestejä?. Kysymyksen ” Milloin yleensä luet sähköpostejasi?” (liite 1.) tarkoituksena oli selvittää, milloin sähköpostimarkkinoinnilla tavoittaa kuluttajan todennäköisimmin ja kuinka usein kuluttaja viestejään lukee. 43,4 prosenttia vastaajista kertoo lukevansa vastaanottami-.

(31) 26. aan sähköpostiviestejä yleisimmin työ- tai koulupäivän aikana. 29,2 prosenttia vastaajista taas kertoo lukevansa viestejä mahdollisimman nopeasti vastaanotettuaan ne. Kysymyksessä oli myös vaihtoehto ”muu”, johon vastaajat pystyivät kirjoittamaan vastauksen, jos mikään valmiiksi annetuista vaihtoehdoista ei sopinut henkilön toimintaan. Suurin osa kuitenkin ”muu”-vaihtoehdon valitsijoista kirjoitti lukevansa viestejä lähes koko ajan. Vastausten perusteella voidaan todeta, että kuluttajat ovat tavoitettavissa sähköpostin kautta lähes koko ajan, ja varsinkin päivisin kuluttajat käyttävät sähköpostiaan aktiivisesti. Vain harva vastaajista luki sähköpostiaan harvemmin kuin päivittäin. (Kuvio 4.). Millä laiteella kuluttajat lukevat sähköpostiviestejä useimmiten?. Kuvio 5 kuvastaa, millä laitteilla kuluttajat useimmiten lukevat vastaanottamiaan sähköpostiviestejä. Kyselyyn vastanneista suurin osa eli 78,3 prosenttia lukee sähköpostiviestejään puhelimella. Toiseksi eniten viestejä luetaan tietokoneella eli 18,9 prosenttia. Tietokoneella ja puhelimella oli yhden vastaajan vastaus, kun vastausvaihtoehdoissa oli myös ”muu” vaihtoehto. Älykello ei saanut yhtään ääntä ja tablettikin on vain harvan eniten käytetty sähköpostiviestien lukuväline. Älypuhelimien yleistyminen on myös todennäköisesti vaikuttanut kuluttajien tavoitettavuuteen sähköpostiviestien välityksellä. Sähköpostiviestien lukeminen ja kirjoittaminen on nykyään yhtä helppoa, kuin esimerkiksi tekstiviestin lähettäminen, joka on todennäköisesti vaikuttanut tietokoneiden käytön vähentymiseen..

(32) 27. Kuinka usein kuluttajat vastaanottavat sähköpostimarkkinointiviestejä?. Kuvio 6 kuvastaa, kuinka usein kuluttajat vastaanottavat tällä hetkellä sähköpostimarkkinointiviestejä. 67 prosenttia vastaajista vastasi saavansa päivittäin markkinointiviestejä sähköpostiinsa. 31,1 prosenttia vastaajista vastasi saavansa viestejä viikoittain. Loput vastaajista vastasivat, että saavat viestejä kuukausittain tai etteivät osaa vastata kysymykseen. Kukaan vastaajista ei vastannut, ettei saisi sähköpostiinsa markkinointiviestejä ollenkaan tai saisi niitä harvemmin kuin kuukausittain.. Lähettävätkö yritykset liian usein vai liian harvoin sähköpostimarkkinointiviestejä?. Kysymyksen ”Lähettävätkö yritykset mielestäsi liian usein vai liian harvoin markkinointiviestejä sähköpostiisi?” (liite 1.) avulla pyrittiin selvittämään kuluttajien suhtautumista yritysten lähettämiin markkinointiviesteihin. Kysymyksessä oli kaksi vastakkaista vastausvaihtoehtoa eikä niin sanotusti neutraalia vaihtoehtoa ollenkaan. 97,2 prosenttia vastaa-.