• Ei tuloksia

Mikä on puhtain energianlähde? näkymä

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Mikä on puhtain energianlähde? näkymä"

Copied!
3
0
0

Kokoteksti

(1)

T I ET EE

S S

ÄTA

P H A U T U

78

TIETEESSÄ TAPAHTUU 5/2005

messa yleisesti esiintyvien luonnonvaraisten ja eräiden tuotujen ulkomaisten puulajien levin- neisyydestä, ulkoasusta, eri kasviosien raken- teista, puuaineen anatomiasta ja ominaisuuk- sista käyttötapoja silti unohtamatta.

Kustakin lajista on esitetty erinomaiset kuvi- tetut tuntomerkit sekä maastossa tapahtuvaan että mikroskooppiseen tunnistamiseen. Mikro- skooppisen rakenteen liittäminen lajikuvausten yhteyteen on huomattava parannus aiempiin vastaaviin oppaisiin verrattuna. Niinikään vai- keasti erotettavien lajiparien tuntomerkkien ko- rostaminen lajikuvauksissa on erityisen ansio- kasta. Tällaisenakin kattavaa lajivalikoimaa oli- si voinut vielä täydentää viherrakentamisessa paljon käytetyillä poppeleilla ja viime vuosina yleistyneillä kirsikkapuilla.

Sujuva tyyli, onnistunut kuvitus

Oppaassa käytetty kirjoitustyyli on sujuvaa ja helppotajuista ja samalla myös tieteellisesti pä- tevää. Asiavirheitä ei silmiin sattunut, joskin si- vulla 20 oleva maininta havupuiden kuitutra- keideista hieman oudoksutti, sillä tämä termi on yleensä rajoitettu vain lehtipuihin.

Kirjan kuvitus on onnistunut: kuvia on run- saasti ja niiden laatu on hyvä, jopa erinomai- nen. Uuteen painokseen lisätyt mikroskooppi- set valokuvat puukuiduista ovat tarpeellinen

lisä tekstin tueksi.

Kuvatekstien ja varsinaisen tekstin erilainen painoväri lisää oppaan selkeyttä. Kirjallisuuden käyttö poikkeaa puhtaasta tieteellisestä kirjoit- tamisesta, kun viitteet on jätetty tekstistä pää- osin pois, mikä sopii tällaiseen laajalle lukija- kunnalle tarkoitettuun kirjaan. Johdanto-osan viitteet tuntuvat hyvin harkituilta. Valitettavas- ti kaikkia viitteitä ei löytynyt kirjallisuusluette- losta. Puuanatomisen osuuden huomioon otta- minen hakemistossa olisi myös helpottanut kä- sitteiden tarkistamista paremmin kuin nyt liit- teenä oleva sinänsä erittäin tarpeellinen termi- luettelo.

Erinomainen hakuopas

Kirjan nimi on naseva ja kuvaa sisältöä tarkasti.

Ulkoasu on kaunis, aiheeseen hyvin sovitettu ja myös takakannen seloste kuvineen on sisällöl- lisesti kattava ja kiinnostusta herättävä. Koko- naisuudessaan kirja on erinomainen, puulajien monikäyttöinen hakuopas, joka sopii niin luon- toharrastajien kuin tutkijoidenkin käyttöön.

Kirjoittajista Anneli Kauppi on Oulun yliopiston kasvitieteen dosentti ja Eila Tillman-Sutela Metsän- tutkimuslaitoksen Muhoksen tutkimusaseman tut- kija.

VTT Prosessit: Energia Suomessa – tekniikka, talous ja ympäristövaikutukset. Edita, 2004.

396 sivua

Energia-alan merkitys talouselämän ja yhteis- kunnan osana on kasvanut jatkuvasti. VTT:ssa koostettu kirja Energia Suomessa kuvaa energia- alan nykytilanteen ja kehitysnäkymät Suomes- sa. Kirjan tarpeellisuutta osoittaa, että kyseessä on jo kolmas laitos kirjasta, jonka tuottamistyö aloitettiin ensimmäisen kerran vuonna 1995.

Kirjan teksti on korkealaatuista, siitä on vaikea löytää asiavirheitä, eikä se sorru politikointiin.

Kirja on hyödyllinen oppikirjana sekä yleissi-

vistyksen kannalta. Teknisemmissä kohdissa lukijan lähtötietojen taso on kuitenkin oletettu varsin korkeaksi, joten ihan tavallisen kadun- naisen tai -miehen iltalukemiseksi teoksesta ei ole.

Kirja onkin nykymuodossaan varsin tekno- kraattinen. Se ei juurikaan sisällä konsensusta haastavia näkökulmia, vaikka niitäkin energia- kentässä on runsaasti tarjolla. Kirjan kirjoitta- ja on anonyymi ”VTT Prosessit” mikä korostaa kirjan ja sen tarkoituksen konsensusluonnetta.

Seuraavassa nostan esille joitakin aiheita, jotka ainakin osittain rikkovat hymistelyn.

Mikä on puhtain energianlähde?

Lassi Linnanen

(2)

I T ET E E S

SÄ

T

APAHT UU

79

TIETEESSÄ TAPAHTUU 5/2005

Tuotannosta kulutukseen

Eniten kirjassa jäi vaivaamaan tuotantolähtöi- nen painotus. Kuluttamisen näkökulmaa – eten- kään yksilötasolta katsottuna – ei ole kovinkaan syvällisesti käsitelty, vaikka esimerkiksi ilmas- tonmuutoksen hillintä kirjassakin painotetulla hitaiden muutosten keinoilla edellyttää myös meidän kaikkien kulutuskäyttäytymisen ja ar- vomaailman oleellista muutosta. Hitaan muu- toksen olisi tarpeen alkaa jo nyt.

Ainoa termostaatti, joka pystyy torjumaan ympäristömuutoksia, sijaitsee korviemme vä- lissä. Mitään menneisyydestä ekstrapoloitua, jatkuvaa energiankulutuksen kasvua ei voi olla olemassa. 1970-luvun öljykriisi oli alkuverrytte- lyä sille, mistä kaikkien meidän kuluttajina pi- täisi oppia pois seuraavien 10-20 vuoden aika- na.

Kyse ole pelkästään esimerkiksi suorasta ko- titalouksien sähkölaitteiden energiankäytös- tä tai yksilöiden liikkumisesta. Suuri osa ener- giasta käytetään välillisesti eli tavaroissa ja pal- veluissa. Tavallisissa kotitalouksissa välillisen energian kulutus on yli puolet kokonaisener- giankulutuksesta. Elintarvikkeiden osuus on tästä puolet, muiden tavaroiden ja palvelujen osuus samoin puolet. Useilla teollisuudenaloil- la tilanne on samankaltainen: välillisesti käyte- tyn energian osuus on suurempi kuin välittö- mästi tarvitun energian määrä. Suuri osa välilli- sesti kulutetusta energiasta on peräisin Suomen rajojen ulkopuolelta.

Energiansäästö sivuutetaan kirjassa melko kevyesti. Energiansäästön paradoksina on, että kaikki pitävät energiansäästöä sinänsä hyvänä asiana, mutta etenkin omalle kohdalle osuvia energiansäästöön johtavia toimenpiteitä huo- noina. Kolme energian säästön keskeistä teki- jää ovat:

– turhasta kulutuksesta luopuminen eli kulu- tuskäyttäytymisen muutos

– prosessien ja tuotteiden energian ominaisku- lutuksen pienentäminen

– rakenteelliset muutokset energian tuotannos- sa.

Miksi energia-alan muutokset ovat hitaita?

Kirjassa korostetaan energia-alan muutosten hitautta. Näinhän asia nykytodellisuudessa on- kin: laajat teknistaloudelliset järjestelmät muut-

tuvat hyvin hitaasti. Energiaongelman ratkai- sun avain on tulevien sukupolvien mahdolli- suuksia ajatellen uusiutuvissa energialähteissä.

Uusiutuvia energiavaroja hyödyntävään ener- gian tuotantoon on jo olemassa useita tekno- logisia sovelluksia. Näiden teknologioiden ke- hittämisen ja leviämisen suurimpana esteenä on vallitseva energiantuotannon ja -kulutuksen infrastruktuuri. Esimerkiksi öljypohjaisille ajo- neuvojen polttoaineille olisi jo kilpailukykyi- siä haastajia, jos vain jakeluverkko saataisiin ra- kennettua.

Mutta miksi muutos on hidasta? Siihen kir- ja ei anna selkeää vastausta. Yksi syy muutos- ten hitauteen on tutkimuspanosten rajallisuus.

Tutkimus- ja kehitystoiminta energiasektoril- la on huomattavan pientä alan pitkäjänteisiin haasteisiin verrattuna. Vain noin puoli prosent- tia alan liikevaihdosta käytetään tutkimukseen ja kehitykseen.

Rohkenen väittää, että keskeisimpiä muutok- sen hitauteen vaikuttavia tekijöitä ovat teknolo- giaa kehittävien toimijoiden ja yhteisöjen melko yksipuoliset käsitykset siitä, mitkä ovat keskei- siä ongelmia ja miten teknologiaa tulisi kehit- tää. Niin kauan kuin energiantuotannon ulkoi- sia, luonnonympäristölle ja ihmisen terveydelle aiheutuvia kustannuksia ei sisällytetä energian hintaan, on uusien ympäristömyönteisten ener- giantuotantomenetelmien merkittävä käyttöön- otto ongelmallista.

Energian tuotantomuodon valinta on ennen kaikkea poliittinen päätös. Valinta ei perustu tiettyjen teknologisten ratkaisujen itsestään sel- vään ylivoimaisuuteen, vaan lukuisat yhteis- kunnalliset tekijät vaikuttavat päätöksien syn- tymiseen. Teknologian kehitys näyttää jatkuval- ta ja suoraviivaiselta vasta jälkikäteen tarkastel- tuna.

Työn ja energian verotus

Teollistuneissa talousjärjestelmissä veroilla on selkeä taipumus rajoittaa verotettavaa toimin- taa. Esimerkiksi progressiivinen tuloverotus vä- hentää halukkuutta lisätulojen hankkimiseen.

Tästä syystä yhteiskunnan tulisi päättää, mitä taloudellisia toimintoja se haluaa vähemmän ja aloittaa verotus näistä. Nykyiset hinnat ei- vät kerro ekologista totuutta, sillä monet ympä- ristömaksut ovat vielä liian matalia heijastaak- seen ympäristövaikutusten täysimääräisiä ul- koisia kustannuksia. Lisäksi monet valtiot tuke- vat yhä edelleen ympäristölle haitallisia toimin-

(3)

T I ET EE

S S

ÄTA

P H A U T U

80

TIETEESSÄ TAPAHTUU 5/2005

Ilmastonmuutoksesta eloisasti

Jari Lyytimäki

toja, kuten hiilentuotantoa, ”kansallisen edun”

nimissä.

Ympäristö- ja energiaverotuksen keskeinen ongelma on kustannus-hyötyanalyysille tyy- pillinen. Maksajat pystyvät tarkkaan määrittä- mään itselleen aiheutuvat kustannukset ja pitä- mään niitä kohtuuttomina, kun taas hyöty koh- distuu laajalle ja on usein vaikeasti ilmaistavis- sa rahallisessa muodossa.

Päästökauppa tulee

Kirjan seuraaviin laitoksiin jään kaipaamaan myös päästökaupan kattavampaa käsittelyä.

Päästökaupan vaikutukset energiajärjestelmän toimintaan ja talouteen tulevat vielä olemaan merkittävät. Synnytettiinhän hallinnollisilla päätöksillä kokonaan uusi pääoman laji.

Eduskunta hyväksyi 30.6.2004 hallituksen esityksen päästökauppalaiksi (HE 49/2004 vp) EY:n päästökauppadirektiivin (2003/87/EY) toimeenpanoa varten. Päästökauppalakia so- velletaan laissa määriteltyihin energia-alan sekä teräs-, mineraali- ja metsäteollisuuden laitos- ten hiilidioksidipäästöihin. Lain tarkoituksena on direktiivin mukaisesti edistää kasvihuone- kaasupäästöjen vähentämistä kustannustehok- kaasti ja taloudellisesti. Tavoitteena on Suomen osalta vaikuttaa siihen, että EU ja sen jäsenvalti- ot pääsevät vuonna 1997 laaditun Kioton pöytä- kirjan mukaisiin päästötavoitteisiinsa.

Suomen jakosuunnitelmassa vuosille 2005–

2007 myönnetään alustavien laskelmien mu- kaan suunnilleen kolme prosenttia toimiala- kohtaiseen tarkasteluun perustuvaa ennustet- tua tarvetta vähemmän päästöoikeuksia. Sel- vemmin päästöoikeuksien niukkuuden vaiku- tukset alkavat tuntua Kioton pöytäkirjan en- simmäisellä tarkkailujaksolla 2008–2012. Pääs- töoikeuksien jako suoritetaan pääsääntöisesti perintömenettelyn mukaisesti: laitosten pääs- töoikeudet lasketaan niiden aiemmin toteutu- neista päästöistä. Päästöoikeudet jaetaan pääs- tökaupan piiriin kuuluville teollisuuslaitoksil- le ilmaiseksi.

Hyvä yleisteos

Edellä esittämästäni kritiikistä huolimatta kir- jaEnergia Suomessa on hyvä energia-alan yleis- teos. Suosittelen sen lukemista etenkin niille, jotka eivät ole vielä laaja-alaisesti perehtyneet energian oleelliseen rooliin nyky-yhteiskunnas- samme.

Avoimeksi jäi vielä otsikossa esitetty kysy- mys. Puhtain energialähdehän on se, jota ei ole tarvinnut käyttää.

Kirjoittaja on Lappeenrannan teknillisen yliopiston ympäristötekniikan, -talouden ja -johtamisen profes- sori.

Kuusisto, Esko & Käyhkö, Jukka: Globaali- muutos. Suomen Akatemian FIGARE-ohjel- ma. Otava, 2004. 169 s.

Tutkimusta popularisoivia ympäristökirjoja on tapana kirjoittaa kuivan asiallisesti, ympäristö- tieteen neutraalisuutta asiantuntevasti korosta- en. Tuloksena on usein latistavia ja tylsiä kirjo- ja, joita eivät arvatenkaan lue juuri muut kuin opiskelijat kurssikirjallisuutenaan. Esko Kuu- siston ja Jukka Käyhkön työstämä Globaali- muutos on ilahduttava poikkeus ympäristökir- jojen harmaassa massassa.

Globaalimuutos kertoo moni-ilmeisesti ilmas-

tonmuutoksesta. Kirja perustuu kolmivuotisen Suomen Akatemian globaalimuutoksen tutki- musohjelman (FIGARE) tuloksiin. Teokseen on tiivistetty yli 200 tutkijan ja kahdeksantoista tut- kimushankkeen tulokset. Pituutta teoksella on vain 169 sivua, joten teksti on tiivistä, mutta sil- ti helposti ymmärrettävää. Myös kirjan ulkoasu on kiinnostava ja napakka. Lyhyiden lukujen lo- maan on ripoteltu elävöittävää kuvitusta, graafe- ja ja tietolaatikoita. Valokuvat on valittu huolel- la eikä tarpeettomia täytekuvia löydy. Tietolaati- kot taustoittavat lukuja osuvasti. Kirjaa voikin luettavuutensa ja esitystapansa puolesta suosi- tella laajalle lukijakunnalle.

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Orgaanisen ai- neen sulavuus oli rypsiöljy- ja rasvaseosryhmissä merkitsevästi parempi kuin naudantaliryhmässä, samoin muuntokelpoisen energian määrä ja sen osuus

Kaikki kolme tasoa voidaan tehdä sisäisesti tai kumppanuuksien (esim. 1) Outreach-taso: Esimerkiksi kotimaan lukiolaisille suunnatut moocit, kv-hakijoille markkinoidut moocit,

Vuoden 1929 pörssiromahdus romah- dutti myös velkaantuneiden yritysten rahoitus- aseman ja pakotti ne parantamaan taseitaan velkaantuneisuutta vähentämällä samalla taval- la

Yritysten muodostumista ja rakennetta selvittä- vät teoriat eivät vielä ole kehittyneet niin pitkälle, että niiden avulla voitaisiin ymmärtää, miten yri- tykset

Varmaa on, että virukset ovat olennainen osa maapallolla esiintyvän elämän kokonaisuutta ja että maapallon elämä on riippuvainen vi- ruksista sekä evolutiivisesti

Se mitä Schmitt tarkoittaa ”poliittisella” ei siis koske ainoas- taan käsitteitä sanan teoreettisessa mielessä (Schmittin käsitteistä, ks. Pankakoski 2015) vaan myös

Tama kaikki edellyttaa tietenkin, etta taulukot on varmasti oikein laadittu (mika tuskin sataprosenttisesti pita.a paik- kansa). Joka tapauksessa on kiintoisaa

minen (myos sellaisen kielen, jota ei ai­.. kaisemmin ole kirjoitettu); 2) kahden tai useamma n kielen keskinainen